Pöytäkirja - Fingrid

INGRIDMuistio 5(9)LY / Matti Tähtinen 12.3.2013Investointitarpeet määräytyvät joko kehittämisvelvoitteen, järjestelmävastuun hoidonperusteella, sähkömarkkinoiden kehittämiseksi tai sitten markkina-alueen ulkopuolellesuuntautuvien eli käytännössä Venäjälle suuntautuvien hankkeiden perusteella. Myösnäistä aiheutuvia kustannuksia jaetaan ja kohdistetaan perusteesta riippuen eri tavoin.Suunnittelualuetta kuten esimerkiksi Itämeren yhdeksän maan aluetta koskevatinvestoinnit arvioidaan kansantaloudellisten hyötyjen perusteella. Tarvittavat siirtojenpysyvyydet ja pullonkaulatuntien kertymä määritetään markkinasimulointien avulla.Verkkosuunnitelmia eurooppalaisessa suunnittelumallissa on kolmentasoisia. Kansallisetsuunnitelmat päivitetään joka toinen vuosi ja näistä koostuvat alueelliset suunnitelmataina parillisina vuosina yhdessä ENTSO-E:n laatiman eurooppalaisen kymmenvuotissuunnitelmankanssa. Kymmenvuotissuunnitelma koostuu kuudesta alueellisestasuunnitelmasta. Ensimmäinen kymmenvuotissuunnitelma julkaistiin pilottina vuonna 2010ja ensimmäinen ylhäältä alas koostettu suunnitelma tänä vuonna.Fingridin kantaverkon investointiohjelma on vaiheistettu siten, että siinä on otettuhuomioon sekä kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteet että verkonoptimaalinen kehittäminen mukaan lukien perusparannukset ja kunnossapidonkustannukset. Valtaosa verkon vahvistamishankkeista tukee useamman tavoitteensaavuttamista eli kulutuspohjaisen siirron lisääntymistä, käyttövarmuutta, uusiutuvanenergian ja muun tuotannon kuten ydinvoiman liittämistä sekä perusparannuksia.Olennaista yhtiön investointiohjelmassa on, että hankkeiden esisuunnittelu jaympäristövaikutusten arviointi tehdään etupainotteisesti niin, että valmistelevat työt ovatvalmiit itse hankkeen käynnistyessä. Tällä pienennetään sekä aikataulu- ettäkustannusriskiä. Hankkeet käynnistetään vasta, kun niille asetetut primäärikriteerittäyttyvät.Kapasiteetin mitoitusVerkon mitoittamisen lisäksi on järjestelmässä otettava huomioon tarvittavattuotantoreservit. Taajuusohjattu käyttöreservi säätää kulutuksen ja tuotannon välistätasapainoa jatkuvasti. Noin 70 prosenttia tunneista säätöä hoidetaansäätösähkömarkkinoiden kautta eli pääasiassa vesivoimalla ja tuonnilla. Säätöönosallistuvat myös Venäjän ja Viron tasasähköyhteydet.Vakavammissa häiriötilanteissa hyödynnetään lisäksi toista reservilajia eli taajuusohjattuahäiriöreserviä. Häiriöreserveissä on mukana voimalaitosten pyörivien koneistojen lisäksiirtikytkettävää teollisuuskuormaa.Taajuusohjattujen reservien palauttamiseksi on järjestelmään varattu niin sanottuanopeaa häiriöreserviä, joka otetaan käyttöön manuaalisesti siirtojen palauttamiseksi.Nopeana häiriöreservinä käytetään kaasuturbiineja ja niin ikään irtikytkettäviä kuormia.Häiriöreservin tarve kasvaa ydinvoimayksiköiden kasvun myötä. Vaikka Suomeensuunniteltu 2 500 megawattia tuulivoimaa lisää säätösähkön tarvetta, niin se ei lisäähäiriöreservien tarvetta, koska tuotannon tehonmuutokset ovat ennustettavissa.Ydinvoimayksikön laukeamista verkosta puolestaan ei voida ennustaa.