19: 12.5.2010 - Espoon seurakuntasanomat

Ääriviivaversioita saa käyttää väritaustaan tai kuvaan upotettuina.esse ❘ Espoon seurakuntasanomat ❘ Perustettu 1972 ❘ www.esse.fi ❘ Tuomiokirkko ❘ Espoonlahti ❘ Leppävaara ❘ Olari ❘ Tapiola ❘ Kauniainen12.5.2010 ❘ esse312.5.2010 KolumniKirkko järkeistääUuden edessäP u h e e n v u o r oKirkolliskokous hyväksyi viime viikolla äänestyksenjälkeen kirkon henkilöstö- ja taloushallintokeskuksenperustamisen. Kaikki seurakunnatpakotetaan uuteen järjestelyyn mukaankirkkolain muutoksella.Henkilöstö- ja taloushallintokeskuksen perustaminenon järkevää. Maassamme on yli300 seurakuntataloutta, jotka ovat tähän saakkaostaneet kukin erikseen talouteen ja henkilöstöhallintoontarvittavat ohjelmistot lisenssimaksuineen.Kirkkohallituksessa on laskettu,että uusi keskus toisi seurakunnille yhteenlaskettunaseitsemän miljoonan euron vuosittaisensäästön. Säästö ei kuitenkaan jakautuisitasan eikä edes suhteellisesti samalla tavallakaikkien seurakuntien kesken.Henkilöstö- ja taloushallinto on luonteeltaansuurelta osalta seurakuntatyön tukitoimintaa.Kirjanpito sekä laskujen ja palkkojen maksu onhoidettava asiallisesti ja nykyistenkin määräystenmukaan samalla tavalla kaikissa seurakunnissa.Tukitehtävät on hoidettava mahdollisimmantaloudellisesti, tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.Hallinto on myös muuta kuin asioiden teknistähoitamista. Maassamme on paljon kokemuksiasiitä, miten liian suuriksi paisuneet yksikötovat karanneet käsistä. Seurauksena onollut hallitsemattomia, kalliita kokonaisuuksia,tehotonta työtä sekä paikallisten toimintamahdollisuuksienrajoittamista. Huonosti hoidettuhallinto ei vapauta, vaan sitoo resursseja.Taloudellisten tehtävien siirtäminen seurakunnistayhteiseen palveluyksikköön saattaaStig KankkonenOrdförande för Esbosvenska församlings fullmäktigegrupp,ordförandei församlingens utvecklingsgrupp.stig.kankkonen@kolumbus.fi”Kirkon ydintyö ei olehallinnoimineneikä talous. Se onevankeliuminjulistaminen jalähimmäisenauttaminen.”En folkkyrkoförsamling och folkkyrkogruppEsbo svenska församling är en del avEsbo kyrkliga samfällighet. För övrigtden största svenska församlingeni Borgå stift, men samtidigt denminsta i samfälligheten.En markant praktisk skillnadmellan Esbo svenska och de övrigaförsamlingarna i samfälligheten äratt den täcker hela Esbo stadsområde. Och det ställer speciellakrav på organiseringen av det praktiskaarbetet. Krav som bör beaktasbåde av de förtroendevalda och avde anställda.kaventaa pienten seurakuntien talousosaamista.Usein säästö voi syntyä vain siten, että seurakunnanainoa talousasioita hallitseva työntekijäjää tarpeettomaksi. Suurissakaan paikallisissaseurakunnissa ei aina ole työntekijöitä,joiden taloudellinen asiantuntemus riittää hyvinhallitun talouden ylläpitoon.Uhat eivät tee järkevää uudistusta tarpeettomaksi.Uhat täytyy tiedostaa ja toimia siten,että ne eivät toteudu. Uudistusta on johdettavaja valvottava tehokkaasti.Kirkon ydintyö ei ole hallinnoiminen eikätalous. Se on evankeliumin julistaminen ja lähimmäisenauttaminen. Jos hallinto on huonostihoidettu ja talous kuralla, on ydintyön tekeminenvaikeaa.Kirkko elää yhdessä valtion ja kuntien kanssavaikeita aikoja. Ennusteet lähivuosille näyttävät,että nykymenolla kirkon henkilöstömenotkasvaisivat muutaman vuoden kuluttua suuremmiksikuin kirkon kaikki tulot. Jotain onpakko tehdä. On viisaampaa säästää tukitehtävistäkuin ydintoiminnoista.Tekeillä olevat uudistukset eivät pitkällätähtäimellä ratkaise kirkon taloudellista yhtälöä.Kirkon on aika ryhtyä järjestelmällisestietsimään toimintamallia, jossa seurakunnanjäsenet ottavat entistä suuremman vastuun.Kirkko ei ole yritys eikä palvelujärjestö. Sen tuleenäkyä myös kirkon toimintamallissa.Simo Reposimo.repo@evl.fiI fråga om de förtroendevalda i såvälförsamlingsrådet som i gemensammakyrkofullmäktige har strävan varitöppenhet i samband med nomineringen.Valmansföreningen – iblandvalmansföreningarna – har inteens en liten betoning åt det partipolitiskahållet.Alla som är intresserade av ochkänner för att utveckla det kyrkligaarbetet på församlingsnivå ska kunnakänna sig välkomna att kandideraför förtroendeposter i Esbosvenska. Detta i sann folkkyrkoanda.Useimmat elävät kuin elämämaan päällä olisi ikuista. Päivätseuraavat toisiaan. Iän myötä kokonaisetvuodet tuntuvat hurahtavanohi hetkessä.Ajatus jatkuvuudesta luo lohtua,arkinen aherrus tuo turvaa.Olisi kovin ahdistavaa tiedostaa5joka hetki, että tässä taas kuluuyksi niistä noin 700 000 tunnista,jotka minulla on.Elämän rajallisuus tunkee läpi,kun arki pettää. Sairastumiset tai menetykset repivät iäisyydenilluusion. Heräämme elämän rajallisuuteen ja päätämmetästedes nauttivamme jokaisesta tunnista. Kunneskuolevaisuus hukkuu arjen rutiineihin.Ote elämään löytyy pienten muutosten kautta.Tee jotain toisin, poikkea rutiineista, astu mukavuusalueenulkopuolelle. Vaihda työmatkaa, kokeile uutta kahvimerkkiä,puhu tuntemattomalle hississä. Työpaikan vaihdossatai uuden harrastuksen aloittamisessa alkuahdistuson suurempi. Siksi pienet muutokset ovat tärkeitä. Ne pitävätmielen valppaana suurempiin.Miksi suurilla muutoksilla sitten on merkitystä? Kyse onluottamuksesta elämään. Kun heittäytyy tai kun heitetääntuntemattomaan, asiat tuppaavat järjestymään.Pahimman pelon kohdattuaan huomaa, ettei mitään pelättävääollutkaan. Sekasorron keskeltä löytyy lanka tulevaan.Aluksi hentona, myöhemmin vahvana, kunnes lopultalöytää jotain uutta ja arvokasta ihmetellen, miksei heittäytynytaiemmin. Niin paljon mielenkiintoisemmalta uusimaailma näyttää.Elämä kantaa. Luoja pitää huolen omistaan. Tartu päivään.Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Uskon, että kyse onsamasta asiasta. Meille on suotu elämä. Meille on suotu valtapäättää, miten sen käytämme. Tätä valtaa ja lahjaa ei kannatapakoilla.Vedenjakaja löytyy niistä hetkistä, jolloin kukin meistäkatsoo ulos ikkunasta ja ajattelee, että elämä ei mennyt niinkuin sen piti. Jos syynä on kohtalo, on hetki haikea. Jos syynäon saamattomuus, on hetki musertava.Olen nyt jälleen uuden edessä. Mielessäni ei ole tippaakaankatkeruutta, koska olen tehnyt valintani itse. En haikailemennyttä. En myöskään pelkää, koska aion tehdä parhaani.Tiedän, että elämä kantaa. Nyt on aika heittäytyä ja kirjoittaaensimmäinen Esse-kolumni.Målsättningen inför det stundandeförsamlingsvalet är därför att hittakandidater som känner för kyrkaoch församling, som representerarolika delar av Esbo, olika åldersgrupper,män och kvinnor och sistmen inte minst: personer som harsakkunskap och erfarenheter av olikaslag.De stora utmaningar Esbo svenskastår inför delas av alla församlingari Esbo och av hela kyrkan: utskrivningaroch kärv ekonomi.Det faktum att alla delar samma utmaningaroch samma villkor skaparå andra sidan goda förutsättningarför samarbete inom församlingenoch inom samfälligheten.De diskussioner som har förtsoch förs har också i allt högre gradkommit att gälla frågor om prioriteringar.Alltså frågor som har att göraMikael JungnerEspoonlahtimed vad församlingarna egentligenfinns till för och därför under allaomständigheter bör sköta. I principär svaret givet: att förkunna det gladabuskapet i ord och handling ochatt förvalta sakramenten. I praktikengäller det hitta de former somgör arbetet framgångsrikt i dag.Välkommen med i det arbetet iEsbo svenska församling!Palstalla kirjoittavat seurakuntavaalienehdokaslistojen edustajat. Vaalitjärjestetään 14.-15.11.”Toivomme, että lapsemme saavat suomalaisia ystäviä”, sanovat Jia Lu ja Ling Wang. Leikeissä mukana Jenni Fraher poikansa Benhaminin kanssa.Tervetuloa! Welcome! Huan yíng!Uutun perhekahvilan puheensorinassaerottuvatsuomen, englannin ja kiinankielet. Espoolaisistakahdeksan prosenttia onvieraskielisiä.Teksti Sari TikkanenKuva Matti KarppinenPienet kasvot painautuvatulko-oven sisäikkunaan.BenjaminFraher, 1 v 9 kk, vilkuttaatulijalle. Kynnyksellä seisoohymyilevä lastenohjaaja EiraSalakka:”Tervetuloa Uutun perhekahvilaan!”Torstaiaamupäivisin Lintuvaaransydämeen kokoontuunoin 30–40 äitiä lapsineen.Leppävaaran seurakunnanperhekerhotyönvetäjät Eira Salakka, RiittaStröm-Mikkonen ja Marja-Leena Pesonen ovat luoneettoimivan päiväohjelman.Ensin on vapaata leikkiä,sitten lyhyt hartaus, jonkajälkeen tehdään jotain kivaayhdessä, kuten askarrellaan,lauletaan tai vaikka jumpataan.Tarjolla on myös kahviaja tuoretta pullaa sekähauskaa seuraa.”Tänne tullaan ilmoittautumatta,ja täällä saa tullaja mennä lapsen tahtiin”,Eira Salakka kertoo.Lastenohjaajat iloitsevat,että viime syksystä lähtienperhekahvilaan on osallistunutmyös paikallisia aasialaisiaäitejä lapsineen.Pohjoiskorealaisen Gil-Young Aronssonin tytärAmelia, 3, leikkii leluilla lattialla,kun äiti täyttää ilmoittautumislomakettakevätretkelle.”Täällä on mukava käydäjuttelemassa toisten ulkomaalaistenäitien kanssa.Ei tarvitse tuntea olevansayksin erilainen”, hän sanoo.Vieraskielisten määräkasvaa jatkuvasti Suomessa.Espoossa heitä on tällä hetkellä20 000, eli 8 prosenttiaespoolaisista. Eniten on venäläisiä,toiseksi eniten virolaisiaja kolmanneksi somalialaisia.Ei diakoniaavaan yhteistyötäEspoon seurakuntayhtymänmonikulttuurisuustyön sihteeriPertti Poutanen kertoo,että hänen alansa luullaanliittyvän erityisesti diakoniatyöhön.”Kirkon monikulttuurisuustyössätehdään yhteistyötäkaikkien työalojenkanssa.”Uutun perhekahvilassakintehdään siis maahanmuuttajatyötä.”Kyllä, mutta puhutaanmieluummin monikulttuurisuustyöstäja vieraskielisistä.Maahanmuuttaja-sanankäyttäminen on vanhanaikaista,ja se voi tuntuajoistakin jopa loukkaavalta.Eräs yli kymmenen vuottaSuomessa asunut mies kysyi,kuinka kauan pitää asuaSuomessa, ettei enää kutsuttaisimaahanmuuttajaksi,”Pertti Poutanen oikaisee.Monikulttuurisuustyössäohjataan eri kulttuureistatulevia seurakunnan toimintaanihan niin kuin ketätahansa. Kun jumalanpalveluson seurakuntaelämänydin, usein neuvotaanvieraskielisiä omankielisiinmessuihin. Pääkaupunkiseudullatarjotaan jumalanpalveluksiakiinan, arabian,venäjän, viron ja englanninkielillä.”Vieraskieliset etsivätkirkosta perusasioita: raamattuopetustaja rukousta.”Kirkon eri työaloilla löytyymahdollisuus, jos ei ainaomankieliseen, niin ainakinenglanninkieliseen apuun.Mukaan osataan tullajos kutsutaanSuosituinta toimintaa ovatretket ja leirit.”Vieraskielisillä ei ole kesämökkiä,eivätkä he juu-Kirkko näkyy kauasri matkusta kotipaikkakunnanulkopuolelle. Hiljattainjärjestämämme retki Hämeenlinnaantuli hetkessätäyteen”, Pertti Poutanenkertoo.”Annamme myös tilojakäyttöön. Esimerkiksi viimejoulukuussa parisataa sudanilaistahalusi viettää yhdessäjoulujuhlaa.”Uutun perhekahvilanolohuoneessa Ling Wangjuttelee ystävänsä Jia Lunkanssa, kun tytär Elin Ding,2 v 10 kk, leikkii leluilla. Äiditrupattelevat keskenäänkiinaksi. Suomenkieliset äiditleikkivät lapsineen toisellapuolella huonetta. Sillointällöin joku lapsista käy kurkistelemassaJia Lun söpöäLumi-vauvaa.Vain Benjamin tekee tuttavuuttaottamalla leluautonJia Lun kädestä.”Benjamin onkin suomalais-irlantilainen”,pojan äitiJenni Fraher sanoo.Suomen muutos monikulttuuriseksion ollut nopea,ja Pertti Poutasen mielestäse hämmentää vielämonia.”Vastuullamme on pohtia,miten meidän kristillinenyhteisömme ottaisi lämpimästivastaan vieraskieliset.Mukaan osataan tullavain, jos kutsutaan.””Toinen tärkeä asia olisirekrytoida heitä seurakunnantoimintaan vapaaehtoistyöntekijöinä,kirkontyöntekijöinä ja päättäjinä.””Kirkossa tehdään monikulttuurisuustyötä,koskakannamme vastuuta ihmisistäja haluamme antaaheille yhteisön. Rakennammesamalla tulevaisuutta jamaailmanlaajuista kirkkoa.”Vähän ennen puolta päivääperhekahvilan meno onvilkkaimmillaan. Benjaminalkaa väsähtää. Jenni Fraherottaa pojan syliin ja alkaapukea kotimatkalle. Sittenhe vilkuttavat hyvästiksi.Nähdään taas ensi viikolla!Kaksi kolmasosaa espoolaisistavieraskielisistä onkristittyjä.”Vieraskielisten määränarvellaan olevan 15 vuodenpäästä jo 43 000. Kun tästäsuurin osa on kristittyjä,niin meillä on Espoossa aikamoinenjoukko etsimässäkristillistä yhteisöä”, PerttiPoutanen sanoo.Siinä on haastetta, mitenvieraskieliset tavoitetaan.Suomenkieliset hakevattiedon netistä, muttamuualta tulleet eivät välttämättätoimi samoin.Hyvä esimerkki tästä onUutun perhekahvilan vakituinenkävijä Ling Wang.”En osaa suomea, jotenen voi lukea kirkon toiminnastaseurakuntalehdestä.Näin syksyllä lastenrattaitatalon edessä ja kysyin läheisessäleikkipuistossa äideiltä,mikä paikka tämä oikeinon. Sitten tulin tutustumaan”,hän kertoo.Pertti Poutanen listaaerilaisia käytettyjä tiedotustapojaja sanoo lopuksi:”Vanha ´sana kiertää´ ontavallisin tie seurakunnantoimintaan. Ja onneksi kirkkorakennusnäkyy kauas.”www.migrantchurch.fi

4 esse ❘ 12.5.2010 Uutiset esse.toimitus@kotimaa.fiLUKIJOILTA esse.lukijoilta@kotimaa.fi12.5.2010 ❘ esse 5LyhyestiPuhelinpäivystystukee hyväksikäytönuhrejaViime aikojen julkinen keskustelupedofiliasta on tuonut luterilaisenkirkon perhetyöntietoon joitakin tapauksia jahyväksikäytön uhrien kertomuksia.Näihin kirkossa jasen joissakin herätysliikkeissätapahtuneisiin yksittäisiinhyväksikäyttötapauksiin onpuututtu.Henkilö, joka haluaa keskustellaitseensä tai läheiseensäkohdistuneesta hyväksikäytöstä,voi ottaa yhteyttäEspoon perheasiainneuvottelukeskukseen 12.5.–2.6. keskiviikkoisin klo 10–12numeroon p. 09 8050 2592.Puhelu on luottamuksellinen.Kirkkoon liitytäänEspoossa viimevuosia enemmänAikuisena kirkkoon liittyminenon Espoossa lisääntynyt jakirkosta eroaminen vähentynytviime vuoteen verrattuna.Vuoden ensimmäisen kolmanneksenaikana kirkkoonliittyi Espoossa 257 henkilöä,kun luku vuotta aiemmin oli231. Kirkosta erosi samaanaikaan 654 henkeä ja edellisenävuonna 722. Jäsenmääränväheneminen erojenja liittymisten osalta oli alkuvuonna394 henkeä, kun erotusvuotta aiemmin oli 94henkeä suurempi.Edellisen laman jälkeenrunsas 10 vuotta sitten liittymis-ja eroluvut kehittyivät siten,että 1990-luvun loppuvuosinakirkkoon liittyneitä oliEspoossa enemmän kuin kirkostaeronneita.Keskitalo jaKääriäinenkirkkohallitukseenKirkolliskokous valitsi Jyväskylänseurakunnan kirkkoherranJukka Keskitalon kirkkohallituksenkansliapäällikönvirkaan ja Kirkon tutkimuskeskuksenjohtajan Kimmo Kääriäisenkirkkohallituksen ulkoasiainosaston johtajan virkaan.Keskitalo seuraa virassaRisto Junttilaa ja KääriäinenRisto Cantellia.OikaisuViime viikon lehdessä Sari Autionkolumnista ”Elämää ja riisivelliä”oli tipahtanut poistekstin aloituslause.Aloituksen piti mennänäin: ”Elämäähän tämä eikämitään riisivelliä” luki aikoinaanensimmäisen asuntonikeittiön seinässä pizzaohjeenotsikossa. Tuota rentoa jalempeää asennetta elämäänihailin jo tuolloin.”Yksikin kummi riittääMatti Karppinen/KuvaKotimaau• Kirkolliskokouspäättiviime perjantaina, ettäkummeja voi jatkossa ollapoikkeustapauksissa vainyksi. Päätöksestä vastaa kastettavanvanhempien kotiseurakunnankirkkoherra.Muutos tulee voimaan1. elokuuta 2010. Aikaisemminkummeja on pitänyt ollakaksi, ja se säilyy edelleenpääsääntönä.Päätös kummien määränvähentämisestä syntyi siksi,että lapsia voi jäädä kastamatta,jos kummeja tarvitaanenemmän kuin yksi.Kahta kummia ei ole ainahelppo löytää, sillä vanhempiensukulais- ja ystäväpiiriinei välttämättä kuulukummin kelpoisuusehdottäyttäviä henkilöitä.Ongelma saattaa pahentua,mikäli kirkkoon kuuluvienosuus ja kastettavienmäärä väestössä edelleenlaskee.Kummiksi kelpaa kastettuja konfirmoitu evankelisluterilaistauskoa tunnustavankirkon jäsen. Kumminavoivat toimia myös esimerkiksiortodoksit ja katolilaisetsekä Porvoon yhteisönjäsenkirkkoon kuuluvatHelatorstai on pyhä torstai• Tasan 40 päivän kuluttuapääsiäisestä vietetään helatorstaita.Tänä vuonna tämäpyhä osuu toukokuun 13.päivälle, joka on myös keväinenFlooran päivä. Kaikkiaanpääsiäisaika kestää 50päivää ja päättyy helluntaihin23. toukokuuta.Helatorstaina muistetaanKristuksen taivaaseenastumista.Se on siten Kristuksentaivaallisen kuninkuudenpäivä. Raamatun mukaanJeesus näyttäytyi ylösnousemuksensajälkeen maanpäällä 40 päivän ajan, minkäjälkeen hän siirtyi tuonpuoleiseen.Apostolien teoissa kerrotaan,kuinka Jeesus ”otettiinylös, ja pilvi vei hänet heidännäkyvistään”. Paikalleilmestyi yhtäkkiä kaksi valkopukuistamiestä, jotka sanoivatJeesuksen oppilaille:”Tämä Jeesus, joka otettiinteidän luotanne taivaaseen,tulee kerran takaisin, samallatavoin kuin näitte hänentaivaaseen menevän.”Sana helatorstai on saatumuinaisruotsin sanastaKirkon henkilöstö- ja taloushallinnonpalvelukeskus syntyy• Kirkolliskokous hyväksyikirkon henkilöstö- ja taloushallinnonpalvelukeskuksenluomisen eli HeTanäänin 83 puolesta, 20 vastaan,2 tyhjää ja 4 poissa. Espoolaisistakirkolliskokousedustajistavastaan äänestivätHeikki Sorvari ja StigKankkonen.Keskus hoitaa tulevaisuudessaseurakuntien kirjanpidon,palkanlaskennanja muita hallinnon palvelutehtäviä.Keskukselle tuleeuseita toimipisteitä eri puolillemaata. Erikseen asetettavajohtokunta ohjaa keskuksentoimintaa. Johtokuntaantulee seurakuntienedustus.Henkilöstö- ja palvelukeskuksensynty merkitseesitä, että Espoon seurakunnissaei tulevina vuosinatarvita nykyistä työntekijämääräähenkilöstöhallinnossaja talousosastolla.Seurakuntayhtymä vapautuumyös ohjelmistojen lisenssi-ja kehittämismaksuista.HeTa koskee kaikkia evankelis-luterilaisiaseurakuntia.Palvelukeskusmaksutvoidaan verohallinnon ennakkopäätöksenmukaantoteuttaa ilman arvonlisäveroa.HeTa-hankkeella tavoitellaanvähintään seitsemänmiljoonan euron kustannussäästöjävuodessa.Hankkeella saavutettavatsäästöt halutaan ohjata seurakuntienydintoimintaan.helghathorsdagh, joka merkitseepyhää torstaita. Helatorstaitaon vietetty kirkossa300-luvulta lähtien. Vuosina1973–1991 se oli Suomessasijoitettu rukoussunnuntaitaedeltävään lauantaihin,jolloin sitä kutsuttiin Kristuksentaivaaseenastumisenpäiväksi.Helatorstai on yksi kirkonsuurista pyhistä. Senmerkiksi alttarilla on kuusikynttilää. Liturginen väri onvalkoinen.Suomessa helatorstaitaHeTa-hanke herätti kirkolliskokouksenperjantaintäysistunnossa runsaastikeskustelua niin puolestakuin vastaan.Huolta herätti muunmuassa mahdollinen seurakuntienitsemääräämisoikeudenkapeneminen, keskuksenmonopoliasema sekähankkeen kustannuksetja sen synnyttämien säästöjenepävarmuus.Hankkeen puolesta puhuneetkorostivat muunmuassa syntyviä säästöjä,yhteisen järjestelmän kehittämismahdollisuuttasekäHeTan tulevaisuudessatuomaa helpotusta työvoimapulaan.Essehenkilöt, jotka hyväksyvätevankelisluterilaisenkasteen. Kummien määrälleei ole annettu ylärajaa.Espoon hiippakunnanedustajat Jorma Back jaHeikki Sorvari olivatmolemmat lakimuutoksenkannalla.”Jos ajatellaan tilannetta,että vauva pitääkastaa, eikä ystäväpiiristälöydy kuin yksi kummi,on väärin, ettei lastavoida kastaa. Kyllä omakantani on, että tällaisessaasiassa voi joustaa”,Back sanoo.”Hieno juttu ja kaunisesitys, jonka taustallaon käytännön syitä. Tämäon elämän tarpeidenvuoksi tehty”, Sorvaritiivistää.Kirkolliskokous päätti perjantaina,että erityistapauksissalapselle voi riittäävain yksi kummi.pidettiin aikoinaan vuodenpyhimpänä kirkkojuhlana.Silloin ”ei kasva ruoho maassa,ei lehti puussa eivätkä kuninkaanmyllyt pyöri”, kutenNivalassa sanottiin. Hämeessä,Satakunnassa ja Uudellamaallaoli tapana polttaahelatorstain aattona helavalkeitajollakin korkeallapaikalla. Samalla soitettiin,leikittiin ja tanssittiin, juotiinolutta ja pidettiin hauskaa.Sääksmäen Ritvalassa juhlintaalkoi helatorstaina jasi myös varhaisnuorten januorten kerhotyön tiloille.Käyttörajoituksista huolimattatiloista jouduttaisiinmaksamaan käypä vuokra.Uusi tilanne ei ole asukkaideneikä työntekijöidenkääntoiveiden mukainen,mutta se ei ole myöskäänkohtuuton. Suuri osa Niipperinasujaimistoa on 3–4kilometrin etäisyydellä Kalajärvenkappelista. Bussiyhteysei ole kovin tiheä,mutta on kuitenkin olemassaja aikataulut voidaan ottaakerhojen alkamisajoissahuomioon. Kaikki päiväkerholaisetvoidaan ottaaKalajärvelle kerhoihin.Myös perhekerhoihin januorten kerhoihin mahtuu.Iloitsemme siitä, ettäyhteistyö alueen perheidenkanssa on sujunut erinomaisesti,seurakunnantyötä on arvostettu ja kristillisenkasvatuksen tavoitteeton koettu yhteisiksi. Josuudet, tarkoituksenmukaisettilat löytyvät, asiaan voidaanaina palata uudelleen.Siihen saakka perheiden yhteistyöstäja vastuunkanta-• Toukokuunkolmantenasunnuntaina tulee kuluneeksi70 vuotta kaatuneidenmuistopäivän viettämisenaloittamisesta.Vuosina 1919–1939 vietettiinpuolustusvoimain lippujuhlaa16. toukokuuta. Juhlallamuistettiin hallituksenjoukkojen eli valkoisten voittoapunaisista sisällissodassavuonna 1918.Talvisota oli koonnut punaisetja valkoiset yhdessäpuolustamaan isänmaan vapautta.Niinpä Mannerheimkatsoi, ettei ole enää tarpeenmuistaa sisällissodan voitonpäivää.Sen tilalle tuli yhteinenkaatuneiden muistopäivä.Sorvari kuitenkin toteaa,että kyseessä onvain pientä väestön osaakoskeva ilmiö. Kummienlöytämisen vaikeustulee useimmiten esiinmaahanmuuttaja- tai aikuiskasteidenyhteydessä.Myös Espoon seurakuntayhtymänyhteisenseurakuntatyön päällikköJukka Huttunen olilakimuutoksen kannalla.Sorvari muistuttaa,että kummeja on myösmahdollisuus lisätä jälkeenpäin.Uusia kummejaon voinut lisätä lapselleenintään kaksi vuodesta2006 alkaen.Kummilla on kirkossakolme tehtävää: todistaakastetapahtuma,avustaa lasta kasvamaanuskossa sekä kulkea mukanahänen kasvussaan.Kummilla on siis mahdollisuuspitää huoltalapsesta vanhempienrinnalla. Yleensä kummiksipyytämistä pidetäänarvostettuna luottamuksenosoituksena.Maija Kiveläkesti jopa juhannukseen taiPietarin päivään 29.6. asti.Neidot vaelsivat silloin kulkueenaympäri kylää ja lauloivatvanhoja kalevalamittaisialauluja, niin sanottujahelkavirsiä. Laulut sisälsivätopettavaisia tarinoita nuortennaisten kohtaloista. Lopuksineidot nousivat Helkavuorelleja lauloivat piirissäloppuvirren.KTKaatuneiden muistopäiväävietetään 70. kerranTalvisodan viimeiset sankarihautajaisetjärjestettiinLappeenrannassa sunnuntaina19.5.1940. Tällöin siunattiin487 kaatunutta kukinomalle nimelle merkityllepaikalle veljesriveihin.Päivää vietettiin kaikkiallaSuomessa kaatuneidenmuistopäivänä, mistä lähtiensitä on vietetty toukokuunkolmatta sunnuntaita.Tänä vuonna tämän perinteen70-vuotisjuhlaa vietetäänEspoon tuomiokirkkoseurakunnanseurakuntatalossakello 10 alkavanmessun ja seppeleenlaskunjälkeen. Juhlassa esiintyysotaveteraanikuoro, rovastiMartti Toivanen kertoosankarihautausmaiden synnystä.EsseMielipideHyvät mielipide kirjoittajat! Essen Lukijoilta-palsta julkaisee korkeintaan 2000 merkkiäpitkiä mielipide kirjoituksia. Esse, Lukijoilta, PL 200, 02771 Espoo. esse.lukijoilta@kotimaa.fi.Keskustelua myös netissä www.esse.fi > keskustelu.Kun pienestä tulee suurtaSain olla Espoon tuomiokirkkoseurakunnanmatkallaHeinävedelle Valamonluostariin. Vaikka matkastaonkin kulunut muutamaviikko, mukanani kulkeevoimakkaita muistoja.Olen käynyt useammankerran Valamossa, ja hetibussimatkan jälkeen halusinrauhoittua ja lähdinkävelylle luostarin hautausmaalle.Katselin tuttujapaikkoja. Siinä kävellessänihuomasin jotain, mikäpysäytti askeleeni. JoillekinESPOONLAHTIMars mukulat messuunMuk la-me sutoVaihtoehtoisten hoitojen suossaKirkkohallituksen lausuntoSosiaali- ja terveysministeriölle(10/2009) vaatii,että vaihtoehtohoitoja koskevalainsäädäntö on selvitettävä.Olen tutkinut vaihtoehtoisiahoitomuotoja ja todennut,että niissä on sekähyviä että huonoja puoliasekä uskomuksia, jotka eivätpidä paikkansa.Vaihtoehtoisiin hoitoihinturvaudutaan tietämättätehoavatko ne. Hoitajasaattaa uskotella itselläänolevan tietoa ”korkeammaltataholta” ja että vain hänenohjeillaan asiakas voiparantua tai kohdata Jumalan.Kirkkohallituksen esittämävaatimus rekisteristä,johon toimiluvan saaneetvaihtoehtoterapeutit merkitään,on erinomainen. Tällähetkellä mikään ei korvaavahinkoa, jonka vaihtoehtoinenhoito voi aiheuttaa.Se voi olla oikeanlaisen hoidonviivästyminen tai fyysinentai henkinen vaurioituminen.Lupaukset näkymättömistävoimista ja henkisestäkehittymisestä eivät oletodellista avunantoa. Jos ihminenhaluaa apua, hän saasitä Jumalalta ilman maksusitoumuksia.Jumala ei kysy,ovatko luottotiedot kunnossaeikä pappi sano, ettäilman häntä et ole minkäänarvoinen etkä kehity miksikään.Miten kymmeniä eurojatunnin tapaamisesta veloittavavaihtoehtoterapeuttivoi auttaa ihmistä luettelemallahänelle traumaattisia”entisiä elämiä” katsomallahänen auransa väriä tai antamallahänelle reiki-hoitoa(persoonatonta energiaa)?Mitä jos auttaminen perustuusuggestioon. Onkoaitoa välittämistä, että laskutetaankäsien päälle panemisesta?Sanaa terapeutti käyte-s16.5. klo 16EspoonlahdenkirkkoMessulaulutmukuloidenmalliinhaudoille oli asetettu kuusenkäpyjäristin muotoon.Yksinkertaista, mutta pyhää.Virrentekijä sanoo: ”Voimallaläsnäolosi ravitsetHerra meitä.”Käpyristit vangitsivatkatseeni niin, että en hetkeennähnyt mitään muuta.Illalla saimme olla konsertissaluostarin kirkossa.Päällimmäiseksi konsertistajäi soimaan Wilhelmi Malmivaaranvirsi 310: ”HerraJeesus kun täällä kanssammevain on”.On hyvä olla hetki luostarinlevollisessa ilmapiirissä,että jaksaa elämän arjessa.Kaipaan päästä omanseurakuntani kirkkoon.Kirkko on nyt peruskorjauksessa.Pitää odottaa…”Kuule huutoammesinä auttajammekuvas kirkkaanasieluumme paina.”Anja PutkiTuomarilatään holtittomasti, mihinmyös Kirkkohallituksen tiedoteottaa kantaa. Moni vähävarainenturvautuu vaihtoehtohoitoihin,ja maksaaitsensä kipeäksi turhasta.Vaihtoehtoisiin hoitomuotoihinturvautuminenkuvastaa ihmisten hädänalaisuutta.Kolkuttavatkohe kenties väärää ovea?Mitä tapahtuisi, jos he kolkuttaisivatoikeaa ovea? Olisikokirkolla tähän vastaus?Papit ja diakonit toimivatihmisten parissa askelaskeleelta vierellä kulkienja köyhiä auttaen. Kirkkovoisi vielä paremmin ja selkeämmintiedottaa omistaauttamismuodoistaan. Kirkollaon myös monia hyviäja ajankohtaisia verkkopalveluita,joiden kautta saaapua. Ehkä ihmiset eivättiedä, mitä he voisivat tehdä.Kuka auttaisi?LukijaESPOONLAHTIOkevätjuhlake 19.5. klo 12EspoonlahdenkirkkoIkäihmistenHilkka Niiranen lausuu runojaMarja Turu soittaa kanneltamukana KappelikuoroHartaus ja kahvit.• TOINEN RUUTUJoukko perheitä kertoi Essenmielipidepalstalla (Esse17) huolensa päiväkerhotoiminnanloppumisesta Niipperissä.Huoli on aivan oikeutettu.Ei tilanne ole millääntavalla toiveiden jasuunnitelmien mukainen,mutta elämme nyt pakkoraossa.Talouden lama esti pitkäänsuunnitellun ja valmistellunkerhotilan rakentamisen.Seurakuntaneuvostonpäätöksellä uusientilojen hankkiminen kytkettiintulevaan aluerakentamiseen.Virkatilantien vuokratilaon palvellut hyvin, muttatalo siirtyy heinäkuussaomistajan omaan käyttöön.Korvaavia tiloja ei olelöydetty. Jos uusi tila jostakinlöytyisi, sen pitäisi ollajokin muu kuin omakotitalo.Omakotitaloon liittyyaina rajoituksia ilta- javiikonloppukäytön ja autojenparkkeeraamisen osalta.Tämä tarkoittaa sitä, ettätiloja voitaisiin käyttäävain päivisin. Sekin käyttöon tärkeää, mutta tarve oli-ESPOONLAHTITAPIOLAmessusu 16.5. klo 10Espoonlahden kirkossa20 vuottakirkkokahveillahaastatellaan laivaprojektissamukana olleitataneli.kylatasku@kotimaa.fiNiipperin tilanne ei ole hyvä, mutta ei kohtuutonkaanmisesta löytyy varmaanapua niille vanhemmille,joilla on vaikeuksia kuljettaalapsia Kalajärven kappelille.Seppo SärkiniemialuekappalainenKirkkolaivaIkäihmistenkevätkirkkoTi 18.5. klo 13Tapiolan kirkkoKirkkokahvit

6 esse ❘ 12.5.2010 12.5.2010 ❘ esse 7Mustikka onhyväksi massulle,mielelle ja näkökyvylle!RAITANIEMEN MUSTIKKAJAUHEantaa puuroon ripoteltuna terveellisenja virkistävän alun uudelle päivälle.Mustikan on todettu helpottavan stressiä jahermostuneisuutta, lieventävänvatsavaivoja sekä olevan hyväksi näölle.Mustikkajauhe säilyy hyvin ja erittäin riittoisaa:1 teelusikallinen jauhetta vastaaYHTÄ DESILITRAA tuoreita marjoja.Mustikkajauhe sisältää jauhettunamyös siemenet, jolloin elimistöpystyy hyödyntämääntämän kaikkein terveellisimmänosan marjasta.Tuoreeks, terveeks.www.ruohonjuuri.fiKaikki, mitä tarvitset.Sinun asuntovälittäjäsiEspoossaKiinteistönvälitystä monessa sukupolvessa.Me RE/MAX Avaintilojen Paavolaiset toteutamme Espoolaisille uudenkodin unelmaa. Sovi kanssamme sinulle sopiva aika niin tulemmeantamaan luotettavan arvion kodistasi ja kertomaan millaisenmyyntisuunnitelman voimme toteuttaa.Välityspalvelumme sisältää Victor Ek muuton.Ruohonjuuripalvelee myösItäkeskuksessa!Tervetuloa!Tällä kupongilla 12.-16.5.2010Raitaniemi: Mustikkajauhe, 100 g/pss (9,85)8,5085,-/ kg (98,50)KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskusPalvelemme ilomielin: arkisin 10-21, LA: 10-18, SU: 12-16RE/MAX Avaintilat, Portti 2, 02270 Espoo www.avaintilat.fi välityspalkkiomme 4,88 % sis. alv velattomasta hinnasta tai sop. mukaan”Kuljen silmät ja korvat auki. Mitä arkisimmista asioista voi yrittää kirjoittaa mielenkiintoisia kolumneja”, Mikael Jungner sanoo.Kohuja ja kolumnejaMikael Jungner on komeillut otsikoissaviime viikkoina: Ylen toimitusjohtajuudenpäättyminen,kriittiset kommentit perinteisestäjohtajuudesta, politiikkaanlähteminen.Teksti Sari TikkanenKuva Jukka GranströmMikael Jungner aloittaa Essen uutenakolumnistina. Aikooko hänherättää keskustelua jatkossakin?”En tiedä, mistä menneet kohutovat nousseet. Ehkei ole totuttu,että johtajat puhuvat asioistasuoraan. On mielenkiintoista nähdäjatkossa, nousevatko tavallisenkansalaisen kommentit otsikoihin”,Jungner miettii.Helmikuun Essessä hänestä julkaistuhaastattelu noteerattiin iltapäivälehtiämyöten. Ja netin keskustelupalstoillajatkettiin aiheesta.Mikael Jungner sai poikkeuksellisenpaljon palautetta jutusta.”Palaute on auttanut syventämäänajatteluani johtajuudesta.”Juttu osoittautui merkitykselliseksimyös hänelle itselleen.”Pohdin ensimmäisen kerran,mitä annettavaa kristinuskolla voiolla johtajuudelle. Se aukaisi eteeniuuden mielenkiintoisen näkökulman.On todennäköistä, ettenilman tätä haastattelua olisi asiaasiltä kantilta edes pohtinut.”KirjoituksiaepämukavuusalueeltaTyö Ylen toimitusjohtajana päättyivappuna, mutta vapaaherran elämääei ole vietetty.”On ollut paljon tapaamisia jakirjoitustöitä.”Mikael Jungner otti mielelläänvastaan Essen kolumnistin tehtävän.”Minulle on annettu vapaat kädet.Pidän itse kolumneista, jotkatulevat lähelle ja käsittelevät arkistaelämää.””Saan paasata sosiaalisesta mediastaja työelämästä ihan tarpeeksi,joten kolumneissa menen uusilleurille, niin sanotulle epämukavuusalueelle.Ja aion pohtia edelleenkristinuskoa ja johtajuutta.”Espoolaiseen seurakuntaelämäänhän on tutustunut tänävuonna.”Juonsin Espoonlahden kirkkoherranvaalinpaneelia tammikuussaja kuuntelin ehdokkaidenja yleisön kommentteja. Itselleni seoli uusi kiva kokemus. Seurakunnassavoi kokea edelleen perinteistäyhteisöllisyyttä.”Sota-ajan kirjeistä kasvoi rakkauskertomusPentti Klefström oppituntemaan huolehtivanisänsä, kun hän tutustuivanhempiensa sodanaikaiseenkirjeenvaihtoon.Teksti ja kuvatAnja NwoseTulimyrskyn keskellämarjaohjeitaYksittäisen ihmisen kokemus nivoutuuhistoriankirjoihin jääviinhetkiin.Päivää ennen talvisodan syttymistä(29.11.1939) Pentin isä kirjoittivaimolleen:”Tämän kirjeen tuoja sai sen takialomaa, kun hän menee naimisiin.Ei heilläkään ole paljon aikaaonneen. Rakas, anna hänen koettaaniitä kotiin jääneitä kumiteräsaappaita.Mikäli ne sopivat hänen jalkaansa,hän ostaa ne. Rakas minälähetän tämän paketin sinulle pik-SyöpälääkäriPenttiKlefström ei muistaisäänsä. Hän oli vain reilunvuoden ikäinen, kuntämä menehtyi eturintamallaelokuussa 1941.Talvi- ja jatkosodan aikanayhteensä 50 000 lastamenetti vanhempansa.Useat sotaorvot ovat rohkaistuneetkertomaan lapsuusmuistoistaanja isättömyydentraumastaanaivan viime vuosina. Monetovat käsitelleet tapahtunuttamuistelmateostenkautta.Pentti Klefström avasiäitinsä kuoleman jälkeenvuonna 1987 vanhan pahvilaatikon,joka sisälsi satojahänen vanhempiensa Kotirintamalta lähetetty kirje ei enää tavoittanut vastaanottajaa. Kuoren teksti välitti karun uutisen kaatumisesta.lähettämiä kirjeitä sotaajalta.”Isä tuli eläväksi kirjeiden välityksellä.”Marja Klefström alkoi tallentaakosmoskynillä kirjoitettuja tekstejätietokoneelle jäätyään eläkkeelleEspoon tuomiokirkkoseurakunnanperhetyönohjaajan virasta.myös fiktiivistä juonta, jotta pystyivätkuvaamaan sota-ajan arkeaHelsingissä ja Kannaksen vallihaudoissa.Tuloksena on viime syksynä ilmestynytomakustanne KenttäpostiaPerojoelta. Kirja on koskettavaaluettavaa kenelle tahansa, joka haluaakujoululahjaksi. Saat edes jotainlämmintä näiden ankarien aikojenajaksi.”Aviomies rohkaisee puolisoaansekä antaa ohjeen poistua Helsingistäheti sodan alkamisen jälkeen.Isän huolehtiva asenne puhutteliPentti Klefströmiä. Aviomies ke-”Koppalakkipäinen hahmoymmärtää, miltä sota tuntui. hotti kirjeissä puolisoaan pommikujoululahjaksi.kynttilöiden välissä tuli läheiseksi”,Marja Klefström miettii edesmennyttäappeaan.tuksen aikana pukeutumaan valkoiseenlakanaan, jottei erottuisilumihangesta. Loppukesästä hänantoi ohjeita jopa marjojen poimimisesta.”Tulimyrsky ulvoi. Isä konekiväärinääressä kysyi, miten te sielläkotona pärjäätte ja totesi, etteimeillä täällä ole hätää.”Sodan arkea Helsingissäja vallihaudoissaKlefströmit kokivat Pentin vanhempienkirjeenvaihdon sanomantärkeäksi tuleville sukupolvilleja alkoivat kirjoittaa autenttistentekstien ympärille rakkaustarinaa,joka perustui osittain sukulaistenkertomuksiin ajan tapahtumista.Marja eläytyi kotirintaman elämäänja Pentti sotatantereen tunnelmiin.He punoivat Pentin vanhempienkertomuksen ympärilleOli pärjättäväilman terapiaaTarina ei silottele sodan kokeneidentuntemuksia. Kun aviomiesvihdoin pääsee talvisodasta kotiin,kirjeissä moneen otteeseen toistetuttoiveet rauhallisesta perhe-elämästäjoutuvat koetukselle. Rintamaltapalaa sotilas, jota painavatveriset muistot. Eikä silloin järjestettykriisiterapioita tai tukiverkostoja.”Miten muuten suomalaisetmiehet olisivat päässeet ylikuin saman kokeneita aseveljiääntapaamalla? Surutja murheet hävitettiin helpostialkoholihuuruihin”,Pentti Klefström pohtii jaMarja-puoliso lisää:”Tätä isää kotiin odottaneidenvaimojen on ollutvarmasti ylivoimaisen vaikeaymmärtää.”Talvisodantodellinen henkiKun sota jatkui, kirjeisiintuli uudenlainen loppu.”Rakkaani, jätän teidätJumalan suojaan ja varjelukseen”,aviomies päättiusein tervehdyksensä.Jumalaan turvautuminenkuului suomalaiseenasenneilmastoon sodanaikana.”On paljon korostettu,miten talvisodan henkeenkuului, ettei kaveria jätetä.Tämä oli suomalaistenhenki yleensä, se oliaseveljeyttä parhaimmillaan,jota varmasti esiintyimuissakin sotaa käyvissäarmeijoissa sotilaiden välillä.Talvisodan nimenomainenhenki oli ’koti, uskonto jaisänmaa’, eikä se ollut sinä aikanamikään klisee”, Pentti Klefströmmiettii.Lohjalla asuvat Marja ja Pentti Klefström laativat yhdessä kirjan Kenttäpostia Perojoelta,joka on arkinen kuvaus sodasta.S u u r i P i h a k i r p p i s K a u n i a i s i s s aAika: 22.5.2010 klo 10-15Paikka: Suomen Raamattuopiston pihalla(sateen sattuessa sisätiloissa)Tuotto: Raamattuopiston yhteyteen valmistunut lisärakennusmaksoi 3,5 miljoonaa euroa. Rakentaminen rahoitettiin lahjoituksillaja pankkilainalla. Kirppiksen tuotto käytetään lyhentämättömänärakennushankkeen kulujen kattamiseen.Tavaralahjoitukset: Otamme vastaan hyvää ja ehjäätavaraa myytäväksi. Katso vastaanottoajat verkostawww.sro.fi ja ”tulevat tapahtumat”.Lisätiedot: pihakirppis@sro.fi, Saara Ikonen puh. 050 320 2480.Tervetuloa tekemään edullisiakevätostoksia hyvän asian puolesta!Suomen RaamaTTuopiSToHelsingintie 10, 02700 Kauniaineninfo@sro.fi, puh. (09) 512 3910, www.sro.fiwww.bible.fi - markkinoiden laajin raamattuvalikoima - Suomen Pipliaseura - www.pipliakauppa.fiJuhlan kunniaksiSuomen PipliaseurauusiaupeitavärejäNAHKAKANTISET RAAMATUTJA VIRSIKIRJATUudet hehkuvat kansiväritlime ja keltaoranssi.Tilaa nimipainatus ajoissa!THE BOOKModerni, puhuttelevat kuvat.Vaihtoehtoinen lahjaidea!RAAMATTU APOKRYFIKIRJOINJuhlava, edullinen Raamattu,mukana deuterokanoniset kirjat.www.bible.fi | PL 54 | 00241 HELSINKI | puh 010 838 6520 | saatavana myös kirjakaupoista10. HILAVITKUTINJUHLALEIRI» 5.–7.8. leiri 1–3-luokkalaisille (30 €)» 7.–9.8. leiri 4–8-luokkalaisille (30 €)Ilmoittautumiset 17.5. mennessä.Ks. Espoonlahden,Tapiolan, Leppävaaranja Kauniaisten seurakuntienilmoitukset s. 12–15.Info- ja rekrytointitilaisuusehdokkuudesta kiinnostuneillenuorille aikuisilleja kannustajille.Tapiolan kirkko(Kirkkopolku 6)19.5. klo 17–18.30ESPOONL AHTIMITÄ IHMETTÄlasten konserttitiKoko perhe laulamaan,leikkimään ja ottamaankevättä vastaanti 18.5. klo 18Espoonlahden kirkkokkoMukana Espoon seurakuntienmuskariopettajat sekä Markku Perttilä,Kristiina Larjava ja Ilona Vapaakallio.Vapaa pääsy

8 esse ❘ 12.5.2010 tavataan esse.tavataan@kotimaa.fi12.5.2010 ❘ esse 9ToimitukseltaPedofilia puistattaaViattomiin lapsiin ja nuoriin on kajottu. Jotkutaikuiset ovat tehneet seksuaalista väkivaltaaalaikäisille. Pelkkä asian ajatteleminenpuistattaa.Katolisen kirkon pedofilia-tapauksista janiiden peittely-yrityksistä on uutisoitu jopitkään.Luterilainen kirkko päätti osallistua keskusteluunja lähetti kolmisen viikkoa sittentiedotteen, jossa se kertoi kirkon kannan pedofiliaanja insestiin.Mediajulkisuudessa asia kääntyi niin päin, että Suomen evan kelisluterilainenkirkko on yllätetty housut kintuissa. Tämä ei ole totta.Kirkko julkaisi kymmenen vuotta sitten kirjasen nimeltä ”Lasten seksuaalisenhyväksikäytön ennaltaehkäisy ja kirkon vastuu”.Tämän ohjeistuksen avulla kirkko tahtoi taata lapsille koskemattomuuden.Kirkko oli myös vaikuttamassa siihen, että koko yhteiskunnankattava laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestälaadittiin. Laki tuli voimaan vuonna 2003.Luterilainen kirkko oli lisäksi ensimmäinen julkishallinnollinenyhteisö, joka alkoi selvittää lasten kanssa työskentelevien rikostaustan.Kirkko ei hyväksy minkäänlaista seksuaalista hyväksikäyttöä eikäsen peittelyä, totesivat piispat kolmisen viikkoa sitten. Koulutus ja ohjeistuson laadittu siten, että lasta ja nuorta suojellaan pahalta.Kaikista varotoimista huolimatta kukaan ei voi luvata: mitään väärääei enää ikinä tapahdu kirkon tai sen herätysliikkeiden piirissä.Moraalinen närkästys on aiheellinen ja ymmärrettävä.Mikä kirkko se sellainen on, jossa voi tapahtua pahaa? Eikö kirkonpitäisi olla yhteisö, jossa tehdään vain hyviä asioita? Pitäisi.Mutta kirkko koostuu meistä ihmisistä, ja me emme ole pelkästäänhyviä. Emme ole, vaikka kuinka haluaisimme olla. Tämä totuus ihmisestäei pala tulessakaan.Juuri siksi kirkkoa tarvitaan.Ulla Lötjönenulla.lotjonen@kotimaa.fiEssen toimittajaViikon kasvoSami Marte, Espoon tuomiokirkkoseurakuntaTällä palstalla esitelläänvuoron perään yksiEspoon ja Kauniaistenseurakuntien työntekijä.”Rajat ovatrakkautta.”Isille ja lapsille yhteistäaikaaPastori Sami Marte toimii pääasiassa Suvelan alueella ja nuortenparissa. Usein hänet näkee kitaran kanssa.”Olen kahden lapsen isä. Koen isänä ja ihmisenä, että heidänkasvatuksena on tärkein tehtäväni maailmassa. Motiivi siihen lähteeuskosta ja luottamuksesta Jumalan huolenpitoon.”Rippikoululaisten vanhempainilloissa psykologi Keijo Tahkokallioon korostanut, että vanhempien tärkein tehtävä on tuottaa kipua.Sami Marte on samaa mieltä.”Kasvaminen vaatii kipua. Mukavuusalueella pelaaminen ei tuotahyvää tulosta. Nuorille pitää asettaa rajoja, näyttää esimerkkiäja heidän puolestaan pitää tehdä päätöksiä. On virhe antaa paljonvapautta ja vastuuta.”Ensimmäinen Isät ja lapset -ilta on vietetty Hvittorpissa. NMKY:nluoma malli sopii hyvin seurakuntaan. Jatkossa voidaan vaikka tehdäretkiä, järjestää leirejä tai tehdä jotain. ”Tärkeintä on järjestääisille ja lapsille yhteistä aikaa”, Sami Marte perustelee.• Lempiharrastus: Lenkkeily.• Lempiruoka: Kaikkiruokainen.• Suosikkipaikka: Koti.• Lempimusiikki: Musiikki, jossa pyritään viihdearvon lisäksi löytämäänmyös totuusarvoa.• Ihailemani henkilö: Vaimo.Teksti ja kuva Maija JalolaWeegeelle on vapaa sisäänpääsy 18.5. kansainvälisen museopäivän ja 19.5. Emman päivän kunniaksi.Esse julkaisee tällä palstalla menovinkkejäkaikista espoolaisistatapahtumista sekä musiikkitilaisuuksistakirkoissa. Tapahtumatiedotlähetetään osoitteeseen esse.tavataan@kotimaa.fi viimeistäänedellisen viikon maanantaina ennenlehden ilmestymistä. Esse ilmestyytorstaisin.• Kirkoissa soiKe 12.5. klo 19 Leppävaaran kirkossa(Veräjäkallionkatu 2) Olarinkamarikuoron kevätkonserttiKoraalista kantaattiin. SolisteinaElina Rantamäki, sopraano, KullervoLatvanen, baritoni, MikkoPeltokorpi, basso ja Pauliina Hyry,urut. Buxtehuden kantaattejaja Bachin koraaleita. Ohjelma 5 e.Pe 14.5. klo 19 Tapiolan kirkossa(Kirkkopolku 4) esiintyvät Espoonmusiikkiopiston opettajatJoanna Hyrsky, Paavali Jumppanen,Riia Ode, Seppo Varho ja RebekkaAngervo.La 15.5. klo 18 Kauklahden kappelissa(Kauppamäki 1) Keväänilon konsertti. Marja Antila, viulu;Kahro Kivilo, tuuba; AnnimaariaMyllyniemi, viulu; Panu Pärssinen,kontrabasso ja kitara; AlinaPärssinen, laulu ja Kaisa Rönkkö,piano. Kambodzalainen kansantanssiryhmä.Vieraita virolaisestaKosen ystävyysseurakunnastaSu 16.5. klo 18 Uutussa (Lintukulma2) esiintyy Mattanja-kuorovapaaehtoisten kevätjuhlassa.Kuoroa johtaa Hanna Torppala.Katri Muilu, poikkihuilu. RunojaAino Laurila, puhe Heli Taina-Rantakaulioja hartaus AnteroSalminen. Tarjoilua. Vapaaehtoinenkahvimaksu lähetystyön hyväksi.Ti 18.5. klo 18 Espoonlahden kirkossa(Kipparinkatu 8) Mitä ihmettä-lastenkonsertti Koko perhelaulamaan, leikkimään ja ottamaankevättä vastaan.Ke 19.5. klo 17.30 Otaniemenkappelissa (Jämeräntaival 8) YhteisvastuukonserttiLauluja puuvillapelloiltasuomalaisiin sielunmaisemiin.Esiintyjänä Trio Kangas(Katja Kangas, laulu; MarkusBäckman, laulu ja huilu ja PetriKangas, piano) sekä OtaniemenKappelikuoro. Vapaaehtoinen ohjelmamaksuYhteisvastuukeräyksenhyväksi.To 20.5. klo 19.30 Kauniaistenkirkossa (Kavallintie 3) Granipäivänkonsertissa esiintyy JohannaIivanainen yhtyeineen. HannuRantanen, bassot; Sami Koskelalyömäsoittimet ja vibrafoni; J-PLinna, kitara; Pekka Nyman lyömäsoittimetja marimba sekä RamiEskelinen, rummut.• MusiikkiaMa 17.5. klo 19 Kulttuurikeskuksessa(Kulttuuriaukio 2) Espoonmusiikkiopiston tanssin ja rytmiikankevätjuhlanäytös.Ke 19.5. klo 19 Sellosalissa (Soittoniekanaukio1) musiikkiopistoJuvenalian oopperaluokka esittääkohtauksia eri aikakausien oopperoista.Liput 3/5 e ovelta.• NäyttelytPe 14.5. asti Jorvin sairaalassa(Turuntie 150) on esillä Pont 99-ryhmän näyttely.Su 16.5. asti Kulttuurikeskuksessa(Kulttuuriaukio 2) on esilläJouni Ahavan näyttely Valoilmiöitä.Avoinna ma, ke, to klo 10–19, tiklo 12–19 ja pe klo 10–18.Su 16.5. asti galleria Villisiassa(Soukantie 4) on esillä posliinimaalareiden,lasinsulattajien jakeramiikkaryhmän töitä. Avoinnati–to klo 14–19, pe–su klo 12–15.Su 16.5. – la 3.6. Jorvin sairaalassa(Turuntie 150) on esillä NinaLaunoksen töitä.Ti 18.5. – la 29.5. Immu-galleriassa(Kauppamiehentie 1) onesillä Heli Tuomisen True Fantasy-näyttely. Avoinna ti–pe klo 11–19, la klo 11–15, ma ja su suljettu.La 22.5. Kauniaisten kirjastossa(Thurmaninaukio 6) on esillä AnneAallon lasilamppuja näyttelyssäCaracasium ex vitro, anima exluce – lasista runko, valosta henki.Avoinna ma–to klo 10–20, pe–la,ke 12.5. klo 10–15. To 13.5. suljettu.La 22.5. asti Galleria Espoonsillassa(Virastopiha 3) on esilläGeorges Valenzuela Solarin jaHelene Petersen Dyggven töitä.Avoinna ti–pe klo 10–15, la–su klo12–15, ma ja to 13.5. suljettu.Su 23.5. asti Galleria Aarnissa(Ahertajantie 5) on esillä JarmoKallisen töitä. Avoinna ti, pe ja suklo 11–18, ke–to klo 11–20.Pe 28.5. asti Taidelainaamo Lainassa(Piispansilta 11) on esilläTaimi Lindströmin näyttely Väriräjähdyksiägrafiikan keinoin.Avoinna ma 11–19.30, ti–pe klo12–18 ja la 11–15.30.Pe 28.5. asti Kauniaisten kaupungintalolla(Kauniaistentie 10)on esillä Marja-Liisa Lindellintöitä. Avoinna ma–pe klo 8–15.45,ti, ke, to myös klo 17–19.30, la ja susuljettu.Su 30.5. asti Gallen-Kallelanmuseossa (Gallen-Kallelan tie 27)Arjen voima -näyttely kertoo käsityönja taiteen suhteesta. Liput4/6/7/8 e. Avoinna ti–la klo 11–16,su klo 11–17, ma suljettu. La 15.5.alkaen museo on avoinna päivittäinklo 11–18.To 3.6. asti Taidetalo Pikku-Aurorassa(Järvenperäntie 1–3) onesillä Leena-Maija Korvenkontio-Kiurunpaperimassasta tehtyjäpieniä sirkushahmoja näyttelyssäKurkistus sirkukseen. Avoinnama–to klo 9–16, la–su suljettu.Su 6.6. asti Emmassa näyttelykeskusWeegeellä (Ahertajantie 5)on esillä näyttely Afrikan voima.Näyttelyssä kohtaavat perinteinenafrikkalainen veistotaide, eurooppalainen1900-luvun alun modernismija suomalainen nykytaide.Lisäksi Emmassa on esillä eteläafrikkalaisen,Berliinissä asuvanvalokuva- ja videotaiteilija CandiceBreitzin neljä videoteosta. Liput8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaapääsy. Avoinna ti, pe ja su klo11–18 , ke–to klo 11–20. Vapaa sisäänpääsyke–to klo 18–20.• TeatteriaTo 13.5. klo 14 ja 16, la 15.5. klo13 ja su 16.5. klo 14 Matinkylänmonitoimitalon teatterissa (Matinraitti17) Espoonlahden teatteriesittää näytelmän Pinokkio.Ohjaus Arto Reunanen. Liput 8 ep. 044 290 1075 tai espoonlahdenteatteri@hotmail.com.Ke 19.5. ja to 20.5. klo 19 Louhisalissa(Kulttuuriaukio 2) Pohjois-Tapiolanlukion ilmaisutaito-ja medialinjan opiskelijat esittävätmusiikkinäytelmän Häräntappoase.Anna-Leena Härkösenromaaniin pohjautuva tarina kertoonuoruuden ja rakkauden kiperistätunnekuohuista. Liput 10e, tiedustelut p. 09-816 39081 koulunkanslia.• LapsilleMa 17.5. klo 9 ja 10 TaidetaloPikku-Aurorassa (Järvenperäntie1–3) Sirkus Onni esittää näytelmänOnni kiertää. Liput 3 e kulttuuripalvelut@espoo.fitai p. 81682708.La 15.5. ja su 18.5. klo 12 KamussaWeegeellä (Ahertajantie5) Savua ja tulta -näyttelyn Päiväpalomiehenä -työpajaopastuksessatutustutaan palomiehenammattiin. Testaa, olisiko sinustapalomieheksi! Liput 8/10 e, alle18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy.To 20.5. klo 10 Kannusalissa(Kannusillankatu 4) esiintyy taikuriBen Elf. Liput 3 e kulttuuripalvelut@espoo.fitai p. 8168 2708.• MuutaPe 14.5. klo 17 Sellon kirjastossa(Leppävaarankatu 9) Runonurkassakirjailija Virpi Hämeen-Anttila.La 15.5. klo 18 ja su 16.5 klo 15 ja18 Kulttuurikeskuksessa (Kulttuuriaukio2) nähdään Espoontanssiopiston kevätjuhlanäytös.Liput 6/10/12 e (+ palvelumaksu1,50 e/lippu) Lippupisteestä, www.lippu.fi.La 15.5. klo 12–17.30 EmmassaWeegeellä (Ahertajantie 5) vietetäänRakastu Emmaan -päivää.Ohjelmassa mm. opastuksia, musiikkiaja työpajoja. Vuoden nuoritaitelija Anni Leppälä kertootaiteestaan. Lisätietoja ja ohjelmawww.emma.museum. Liput 8/10 e,alle 18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy.La 15.5. klo 14 ja su 16.5. klo 14ja16 Kamussa Weegeellä (Ahertajantie5) yleisöopastus Savua jatulta -näyttelyyn. Liput 8/10 e, alle18-v. ja yli 70-v. vapaa pääsy.La 15.5. klo 15 Kamussa Weegeellä(Ahertajantie 5) pääseekuuntelemaan tulitarinoita Savuaja tulta -näyttelyn nuotiopaikalla.Liput 8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v.vapaa pääsy.La 15.5. klo 16 Kamussa Weegeellä(Ahertajantie 5) KurkkaaKamuun -opastuskierros. Liput8/10 e, alle 18-v. ja yli 70-v. vapaapääsy.Su 16.5. klo 10 Sokos Hotel TapiolaGardenin edestä (Tapionaukio3) käynnistyy kartanokierros,jossa pääsee tutustumaan Espoonkauneimpiin kartanoihin. Liput25/40 e, ilmoittautumiset ja lisätietoatourist@espoo.fi tai p.81647230.Su 16.5. klo 11–15 Villa Efvikissä(Elfvikintie 4) on mahdollisuusostaa suoraan viljelijältä luomutuotteita,mm. juureksia, sipulia,korppuja, spelttituotteita, hapankaalia,intiaanisokeria ja tyrnimehua.Myynnissä myös luonnonkosmetiikkatuotteita.KahvilaSatakielessä voit nauttia luomuteetäja reilun kaupan kahvia.Su 16.5. klo 13 Villa Elfvikissä(Elfvikintie 4) kerrotaan kompostista.Eloperäisen jätteen kompostointiomalla kiinteistöllä onluonnonmukainen jätehuoltomenetelmä.Kompostoimalla saabiojätteistä ravinteikasta multaapihakukille ja kasvimaalle. Kompostoinninsaloihin perehdytäänViveka Bäckströmin johdolla.Ma 17.5. klo 14–19 Sellosalissa(Soittoniekanaukio 1 A) voi luovuttaaverta. Verta voi luovuttaa,jos on terve, 18–65-vuotias ja painaavähintään 50 kiloa. Uudenluovuttajan tulee olla alle 60-vuotias.Mukaan on otettava virallinenhenkilötodistus.Ma 17. – pe 21.5. Gallen-Kallelanmuseossa (Gallen-Kallelantie 27) on museoviikon kunniaksiilmainen aamumuseo klo 7–9.Klo 11 museo aukeaa normaalistiuudelleen, normaali pääsymaksu.Ti 18.5. vietetään kansainvälistämuseopäivää. Vapaa sisäänpääsyWeegeelle ja Glimsiin. Glimsissäklo 10–12 työnäytös: valmistetaanjuustoa, klo 13 ruotsinkielinenyleisöopastus: Bjälkar och bygnadsspår– Glimsin tilan rakennushistoriaaja klo 14 suomenkielinenopastus: Siirtomerkit ja salvokset– Glimsin tilan rakennushistoriaa.Ti 18.5. klo 10 Entressen kirjastossa(Siltakatu 11) tutustutaankuvien jakamiseen internetissä.Ilmoittautumiset p. 81653776, Kirjasto.Entresse@espoo.fitai entressenkirjastonkoulutus@blogspot.com.Ti 18.5. klo 17 Entressen kirjastossa(Siltakatu 11) tutustutaankuvankäsittelyohjelma Photoshopinkäyttöön. Ilmoittautumiset p.8165 3776, Kirjasto.Entresse@espoo.fitai entressenkirjastonkoulutus@blogspot.com.Ti 18.5. klo 18.30 Sellosalissa(Soittoniekanaukio 1 A) lauletaanyhdessä Viihdeviisuissa. Tilaisuudenvetäjinä toimivat muusikot jamusiikinopettajat Salla Hakkolaja Ilkka Heinonen. 35 e, ilmoittautuminenwww.espoo.fi/tyovaenopistotai p.8165 000.Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, elleipääsymaksua mainita. Seurakuntientapahtumat ovat sivuilla12–15.Turvalelu karkuteilläLukijat kertovat, mitä tapahtuu, kun lapsen unilelu tuhoutuu tai katoaa. Kirjoituksetosallistuivat lukijakilpaan: Nuhjuinen unilelu on paras. Esse pyysi lukijoita kirjoittamaanunirievun tai -lelun merkityksestä lapselle.Nalle nimeltä MörökölliMinulla oli lapsena paljon pehmoleluja,yksi tärkeimmistä oli vaaleanpunainenkiiltäväkarvainen(kuulemma DDR-valmisteinen)nalle.Sen korvien sisään oli ommeltukulkuset ja perheen suomenajokoiratjoko vihasivat tai ihastuivatkulkusiin ja nalleen. Kerran koirarepi nallen pieniksi palasiksiselvitellessään, mistä kiliseväääni tuli.”Tyhmä koira” sai kuullakunniansa, kun itkin japaruin koiran aiheuttamiatuhoja. Muutamaavuotta myöhemmin –olin muistaakseni8-vuotias – isänitoi minulle valtavansuuren ruskeannallen joululahjaksijo ennenjoulupukin saapumista.Nalle sai nimeksi Mörökölli, jase on kulkenut matkassani tähän44 vuoden ikään asti kaikkialle,opiskelupaikkoja myöten.Etsintäkuulutettu unileluTyttärelläni oli lapsuudessaankaksi rakastaunilelua: Tipu ja Siili.Ne olivat aina nukkumaanmennessä kainalossa.Tärkeämpi näistä oliTipu, pyöreä ja pehmeä,valkoinen linnunpoika,jolla oli pienet siivenläpsyt.Tytär sai sen Brysselissäasuessamme lahjaksi samallakadulla asuvalta vanhaltabelgialaisrouvalta, johonhän oli ikkunasta vilkutellenluonut tervehdysyhteyden.Kun tytär oli neljän vanha,matkustimme lomalle Turkkiin.Tipu ja Siili pakattiin tietystimukaan.Eräänä päivänä uima-altaaltapalatessa odotti hotellihuoneessayllätys: siivoojat olivat käyneetvaihtamassa vuodevaatteet ja sommitelleetyöpaidat kauniiksi kukkasiksivuoteille.Siili oli huolellisesti aseteltutyttären tyynylle. Mutta missä Tipuoli?Pieni hotellihuone käännettiinylösalaisin. Etsintä ulotettiin parvekkeelle,pihalle, hotellin ravintolaan,kaikkialle, missä olimmeolleet. Lopulta ainoa mahdollinenratkaisu alkoi valjeta: valkoinenpehmolelu oli ollut tyttären sängyssämytyssä olleiden lakanoidensisässä, ja oli nyt matkalla pesulaan.Tytär kauhistui, miten Tipuselviäisi pesukoneesta.Ei muuta kuin toimeen. Pesulaanolisi saatava ilmoitettua, mitäetsittiin. Mutta miten?Englannin kielen taito oli vastaanottavallapuolella huono, ja kadonneenkuvaileminen vaikeaa.Mörökölli on toiminut valokuvamallina.Merkittävin paikka,minkä edustalla häntä on kuvattu,piirrokset Minna ToivioHätäkeinot keksii. Isä piirsi ulkomuististapaperille tarkan kuvanTipusta, väritti sen lasten värikynillä,kirjoitti päälle, mistä oli kysymys,mistä hotellista ja huoneestaolento oli kadonnut ja milloin.Tämä etsintäkuulutus kädessälähdettiin vastaanottoon, missäasiaan suhtauduttiin ymmärtäväisesti.Paperi luvattiin toimittaaeteenpäin.Loman loppuun asti odotettiintoiveikkaina tietoja kadonneesta.Kotimatkalle jouduttiin lähtemäänilman Tipua. Tytärtä lohduttaakseniuskottelin hänelle, että joku pesulantyöntekijä oli ehkä vienyt senkotiinsa, ja Tipu oli nyt jonkun pienenturkkilaistytön unikaverina.Tipu ei kuitenkaan koskaanunohtunut, eikä mikään uusi unileluvoinut sitä täysin korvata.Mistä lienee Brysselin naapurisen hankkinut? En koskaan löytänytsamanlaista, vaikka pitkän aikaatutkin leluosastojen pehmoleluhyllyt.Tipu taisi todella olla ainoalaatuaan.Henrik RouskuVirkistystä ja hemmottelua Wilhelmiinassaomatoimisille ja hoivaa tarvitsevilleVietä kesäinen hemmotteluviikkoTaavetti Laitisen katu 400300 Helsinkipuh. (09) 473 47 462www. wilhelmiina.fion Kotkan kaupungintalon luonaoleva patsas.Tällä hetkellä Mörökölli lepäileesängylläni ja pääsee siivouspäivänäparvekkeelle ja imuroitavaksi.Ehkä Mörökölli aiheutti sen, ettäminusta tuli vannoutunut pehmolelujenihailija. Kun työskentelinsomistajana tavaratalossa,leluosasto oli suosikkipaikkani.Voitte vain arvata, muuttikonäistä osaston ”tyypeistä” aikamoni meille.Kävin ensimmäisen kerranLontoossa noin 22-vuotiaana.Menin aivansekaisin päästessäniHarrodsintavaratalon leluosastollahalailemaanitseäni kolmekertaa suurempiapehmoja.Käydessäni äskettäinLontoossa piipahdin jälleenhalailemassa muun muassa karhuherraPaddingtonia.Minna• täysihoito (2 hh)• jalkahoito• puolihieronta• vapaa-ajan ohjelmaa870 e omatoimisillealk. 1 195 e hoivaa tarvitsevilleWilhelmiina – lämmintä huolenpitoa

10 esse ❘ 12.5.2010 12.5.2010 ❘ esse 11Lapsen ja nuorenmielenterveysei ole leikin asiaKun lapsen mieli järkkyyvakavasti, aletaan perheessäelää päivä kerrallaan.Koulukiusatun Stiinan perheessävoimia haaskautuiauttavan verkoston löytämiseen.Teksti Anita JärvisaloKuvat Jukka GranströmStiina, 17, istuu kotikeittiössäänElina-äitinsä kanssa.Kaksikolla on viime päivinäollut runsaasti aikaaleppoisiin äiti-tytärhetkiin, silläStiina on kotilomalla nuorisokodista,jonne hän siirtyi viimeisimmänsairaalajakson jälkeen.Järjestelyllä halutaan turvatavanhempien työkunto, sillä Stiinaon sairastanut psykoosipohjaistamasennusta jo kolmatta vuotta.Elina kertoo puolestaan olevansaburn out -lomalla.”Ollaan tehty kaikkea kivaa yhdessä,shoppailtu ja ulkona syömässä.Juuri nyt Stiinalla on menossavähän helpompi vaihe, jotenminullakin on ollut aikaa huomata,kuinka umpiväsynyt olen.”KoulukiusatunpiinaKoulukiusaamisen ja siihen liittyväntoiseuden tunteen Stiina muistaajo ala-asteelta.”Jo kolmannella itkin joka iltavihaani koulua kohtaan, poissaolojakertyi viikko joka kuussa.”Kotona kiusaamisesta tiedettiin,ja vanhemmat tekivät kaikkensasaadakseen tilanteen aisoihin,ja onnistuivatkin saamaanepäpätevän opettajan vaihdettua.Yläasteella kiusaaminen kuitenkinjatkui ja oli niin piinaavaa,että Stiinalla puhkesivat ensimmäisetsairauden oireet, näkö- jakuuloharhat sekä viiltely.Opettajien silmissä Stiina olikuitenkin taiteellisesti monilahjakastyttö, joka oli monessa mukana– ja jonka kautta myös opettajan olihelppo päteä.Koulun terveydenhoitajan hätäinensoitto kesken työpäivän pysäyttiperheen elämän kokonaan.Stiina oli viimein, lukuisten terveydenhoitajanluona käyntiensäja lopulta Mannerheimin lastensuojeluliitonnettipuhelimesta saadunneuvon rohkaisemana paljastanutterveydenhoitajalle viillellytranteensa.”Se viiltely vaan jotenkin auttoiunohtamaan muun tuskan ja pahanolon. Kattoi vaan, kun vertatuli”, hän kuvailee nyt jälkeenpäin.Mistäapua ajoissa?Hoidon piiriin pääsemistä Elinakuvaa raastavaksi.Vaikeassa tilanteessa vanhempienon jaksettava olla aktiivisia,sillä tiedonmurut ovat kylvettynäympäri asiantuntijaverkostoa. Elinaitse on sosiaalialan ammattilainen,mikä helpotti tässä viidakossaselviämisessä. Hän kiittelee varhaiskasvatuksenja koulujen henkilökuntaa,joka on hyvin koulutettutoimimaan tilanteissa, joissa huolilapsesta herää.”Meillä tämä vaihe oli kuitenkintosi kiduttava, sillä ensimmäistäaikaa tarjottiin vasta neljän kuukaudenpäähän, onneksi se sentäänsaatiin aikaistettua. Pian osastollehoitoon päästyään Stiina oli jo vaipunutpsykoosiin.”Vaikka syitä sairastumiseen on”Jo kolmannella itkin jokailta vihaani kouluakohtaan, poissaoloja kertyiviikko joka kuussa.”haettu kaikkialta, myös sukurasitteista,ei kysymys koulukiusaamisenmerkityksestä jätä Elinaa rauhaan.”Kaikki tuntemani sairastuneetovat olleet koulukiusattuja pienestäpitäen. Entä jos Stiinalla olisi ollutjo ala-asteella pätevä opettaja, jokaolisi ollut kiinnostunut luokanvuorovaikutusilmapiiristä? Kentiesvakavaa traumatisoitumista ei olisitapahtunut?” hän miettii nyt.”Ja entäs jos me vanhemmat olisimmevain älynneet olla ja nyhjätäemmekä olisi antaneet vain malliajatkuvasta opiskelusta ja itsensäkehittämisestä? Syyllisyys on niinsuuri voima, että jos meidän syyllisyytemmemuutettaisiin sähköenergiaksi,sillä lämpenisivät kokokylän käyttövedet.”Perheissätarvitaan tukeaTällä haavaa perhe on tyytyväinenhoidon tasoon. Perheellä on tukenaaniso joukko ammattilaisia, jahoito on laadukasta.Jotain Elina kuitenkin yhä perääammattilaisilta:”Eteen on tullut myös tilanteita,joissa asianomistajuus on olluthukassa ja asiantuntijat keskittyivätkiistelemään siitä, kuka on hoidonsuhteen eniten oikeassa eikä17-vuotias espoolaistytto sairastui psykoosipohjaiseen masennukseen yläkouluiässä. Sairastumista edelsi koulukiusaaminen. Haastateltujen nimet on muutettu, eikä kuvan henkilö liity artikkeliin.Sairastuneen omainen saa apuaKun perheenjäsen sairastuu psyykkisesti,joutuu muu perhe uuteen jaoutoon tilanteeseen. Sairastuminenon usein kriisi myös läheisille.Omaiset mielenterveystyön tukenaon mielenterveyskuntoutujienomaisten järjestö. Lähin toimipisteon Helsingissä, ja alueyhdistyksentoiminta kattaa koko Uudenmaan.Toiminnanjohtaja Leif Berg Uudenmaanyhdistyksestä kertoo, ettäuudessa tilanteessa omaiset kaipaavattietoa, ymmärrystä ja taitoa toimiapsyykkisesti sairastuneen läheisenkanssa.”Omainen saa hoitotahon kanssakäydyissä neuvotteluissa tietoa sairaudesta,mutta saattaa jäädä neuvottomaksi.On turha jäädä yksinselviytymään, kun apua ja tukea onsaatavilla”, toteaa Berg.Omaiset mielenterveystyön tukenayhdistys saa valtaosan rahoituksestaanRaha-automaattiyhdistykseltä,ja sen palvelut ovat pääosintäysin maksuttomia.Yhdistys tarjoaa erilaista ryhmätoimintaa,kurssimuotoisista ryhmistävertaistukiryhmiin. Vertaistukiryhmiäon järjestetty muun muassaEspoossa yhteistyössä Espoonseurakuntien kanssa.Useimmiten omainen tutustuuyhdistyksen toimintaan pikkuhiljaa.Hän ottaa yhteyttä neuvontapalveluun,josta voi varata yksilö- ja perheohjausaikoja.Neuvonnasta vastaavatalalle koulutetut sosiaali- ja terveydenhuoltoalanammattilaiset.”Moni myös löytää tiensä tänneTukholmankadun omaiskahvilaan,luennoille tai teemailtoihin, ja sitäkautta ryhmätoimintaan”, kertooBerg.Omaiset mielenterveystyön tukena. Uudenmaanyhdistys ry., Tukholmankatu 2, Helsinki.Puh. 09 686 02 655 ja 09 686 0260www.omaisten.org > jäsenjärjestöt > Helsinki.Ulla Lötjönenvanhempia ehditä kuunnella – japarin viikon sisällä lapsi on psykoosissa.”Tuki pienten lasten perheilleon Elinan mielestä kaiken perusta,etenkin kolmen ensimmäisenvuoden aikana.”Silloin perhe joutuu useinumpiväsyneenä vain selviytymään,vaikka lapset valvottavat,raha on tiukalla ja vanhempienoma nuoruus vielä huutaa päästäelämään täysillä. Vanhemmuudenajokortti – sellaisen pitäisi ollapakollinen kaikille parisuhdettaharkitsevalle.””Mutta myös suorituspaineetovat nykyisin lapsilla liian valtavat,harrastuksia ja valinnanvaraaon liikaa, toisin kuin aikaa levolleja palautumiselle. Suunta elämällepitäisi valita kovin pienenä, leikkiaikaloppuu kesken”.Päivä kerrallaanehjemmäksiJuuri nyt on aika henkäistä syvään.Stiina katselee jo varovaisestieteen päin, vaikka keskenjäänyt koulu harmittaakin, etenkinkun tietää luokkakavereidenvalmistautuvan kirjoituksiin. Sekintuntuu pahalta, kuinka paljontuskaa on omille vanhemmilleenaiheuttanut.”Mutta nyt keskityn vain tähänhetkeen. Tulevaisuutta envielä mieti, vaikka varmasti siihenliittyy jokin luova työ ja musiikki.Ehkä tukihenkilönä toimiminenkin”,Stiina miettii.Viikko ja päivät rytmittyvätsäännöllisesti: arkipäivät nuorisokodissaja viikonlopuksi kotiin.Väliin mahtuu oman terapian lisäksiperheterapia. Illalla tietokoneajoissa kiinni ja nukkumaan.”Ja kyllä mulla muutama tositärkeä kaverikin on, ne pysyyvaikka tapahtuisi mitä ja vaikkeitavattaisikaan vähään aikaan.”Täysi-ikäisyyskin jo koputteleenurkan takana. Puolen vuodenpäästä on edessä tuettu asuminen,jotta voidaan varmistaa, että apuon lähellä, jos psykoosi äityy. Päiväkerrallaan elävät myös äiti jaisä. Perheen kuopuksella on vastaalkanut murrosikä, ja esikoinenrakentaa pesää tyttöystävänsäkanssa.Nupoli auttaa nuoriaEspoolaiset 13–22-vuotiaat nuoretsaavat apua mielenterveys- ja päihdeasioihinnuorisopoliklinikka Nupolista.Klinikka tarjoaa apua myöskaupungissa opiskeleville.Nupoli on niin kutsuttu matalankynnyksen paikka. Sinne voi kävelläsisään tai sopia ajan soittamalla etukäteen.Nuorisopoliklinikka sijaitseeEspoon keskuksessa.Nupolissa nuorille tarjotaan tukeaja keskusteluapua mielenterveyteen,päihteiden käyttöön ja seksuaaliterveyteenliittyvissä pulmatilanteissa.Myös nuorten vanhemmat voivat kysyäklinikalta neuvoja.”Kannattaa ottaa yhteyttä, jossyntyy pienikin huoli nuoren tilanteesta”,suosittelee erikoislääkäriRiitta Forström, joka toimii yksikönesimiehenä.Nupolissa autetaan lievästi oireilevianuoria ja heidän perheitäänniin, etteivät ongelmat pääse kriisiytymään.Nupoli on toiminut viime elokuustaasti. Forsström kertoo, ettänuoret ja heidän läheisensä ovat löytäneetpaikan ja palvelun hyvin. Esimerkiksihuhtikuussa kirjattiin 200asiakaskontaktia.Forströmin mukaan kokonaisvaltaiseenotteeseen perustuva Nupolintoimintatapa tuli tarpeeseen,sillä monesti esimerkiksi mielenterveys-ja päihdeongelmat nivoutuvatyhteen.”Mikäli nuorella on suuria pulmia,pystymme Nupolissa kartoittamaantilanteen ja ohjaamaan nuoreneteenpäin ja avun lähteille. Teemmemuun muassa päihdekartoituksia,joiden perusteella nuori voidaan ohjataesimerkiksi Leppävaaran Nuorisoasemalle”,kertoo Forsström.Nuorisopoliklinikka Nupoli, Kirkkojärventie6 B, 3. krs (sisäänkäynti jalankulkusillalla).Päivystysnumero 050 300 7949, ma–to 8–14 ja pe 8–13.www.youtube.com > NupoliUlla Lötjönen

20 esse ❘ 12.5.2010”Kirkoissa pitäisi olla tila, jonka lapsi kokee omakseen. Ja leikkimökki pihassa”, Kalevi Virtanen esittää.On tärkeää osata lumoutuaKalevi Virtanen on lähes kokouransa edistänyt lasten ja nuortenasemaa. Hänestä lapsenkyky kysellä, lumoutua ja leikkiäon uskon paras kuva.Teksti Sakari SarkimaaKuva Jukka GranströmMieleen nousee kuva lastenkirjastaOi ihan Panama,kun jututan isoisäksi ehtinyttäSeurakuntien Lapsityön Keskuksenpääsihteeriä Kalevi Virtasta.Hän muistuttaa ainakin sielultaanpuolalais-saksalaista lastenkirjailijaJanoschia ja tämän hauskojapiirroshahmoja Pikku karhuaja Pikku tiikeriä.Piirroshahmojen tapaan Virtanenon onnellinen pienistä arkisistaasioista. Hänen ajattelunsakulkee osaksi samoja polkuja kuinmaailmankuululla kirjailijalla. Ettäpitää lähteä matkalle löytääkseenitsensä.Tai yhteyden itseensä. Se onVirtasen lempiteemoja.”Kun soutaa joen yli, näkee selkeämminrannan, josta on lähtenyt”,hän havainnollistaa.Janoschin hellyttävät hahmotpäättävät lähteä etsimään unelmiensamaata, ihanaa Panamaa. Aikansakierrettyään kotipelloilla hepäätyvät omaan kotiinsa.Se onkin heidän unelmansa, henäkevät kodin paremmin uudestavinkkelistä.Mitä lapsitoivooKalevi Virtanen toteaa, että kaikistalasten toiveita koskevista tutkimuksistanousee yksi vastaus ylikaikkien muiden: Lapsi toivoo aikuisenaikaa ja läsnäoloa.”Lapsi kaipaa tavallista kotielämääja arjen asioita isän ja äidinkanssa.”Virtasta voi kiistatta pitää kirkonlapsiasiamiehenä, onhan hänjo 36 vuotta työskennellyt lasten januorten hyväksi ja ideoinut kirkkoalapselle sopivammaksi. Papiksihänet vihittiin 39 vuotta sitten.Lapsityön kutsumus oli yksinkertainen:”Uusi elämä. Syke tuleekirkkoon lasten ja nuorten kautta.”Lasten ja nuorten olot ovat VirtasestaSuomessa hyvällä tolalla.Huonosti asiat ovat noin jokakymmenennellä.”Näiden nuortentaustalla on yleensä vanhempienalkoholin liikakäyttöä, mielenterveysongelmiatai muuten elämänhallinnanpuute. Heidän tilanteensaon huoli, jota oikein kukaan eiole osannut ratkaista.”Virtasta huolettavat myös koulupudokkaat.”Joka vuosi tipahtaaperuskoulun jälkeen pois jatkokoulutuksestaiso määrä poikia.”Tietokonepelit ja -maailma kietooheitä yleensä pauloihinsa.”Hevalvovat yöt ja nukkuvat päivät.”Virtasen mukaan sosiaali- januorisotyö voi yrittää tavoittaaheitä tietokoneverkostojen avullaja saada hilatuksi raiteilleen.Kyllä ja eilapsiystävällinenKirkon lapsimyönteisyys on Virtasenmukaan näkökulmakysymys.”Varojen käytön kannalta meilläon maailman lapsiystävällisinkirkko. Menoista 30 prosenttiakohdistuu lapsi- ja nuorisotyöhön.”Jumalanpalvelusten kannaltaasia on kuitenkin toinen.”Kirkkoväki kokee lapset useinmessussa häiriöksi ja vanhemmatjoutuvat tuntemaan syyllisyyttä.Miksi tämä on niin vaikeaa”, Virtanentuskailee. Tältä kannalta kirkkoei ole hänestä lapselle tarpeeksihyvä.Jeesus kyllä asetti lapsen radikaalistikristityn esikuvaksi, muttaVirtasen mukaan kirkon historiakadotti tämän perinnön aina1900-luvulle saakka.Messun ei tarvitsisi olla sellainenkuin se on.”Se on kuin koululuokka, jossaistutaan tiukasti paikoillaan. Yksipuhuu ja muut kuuntelevat. Mallinkehittivät kirkon miehet, joista moneteivät lapsista mitään tienneet.””Lapsen ainutlaatuinen arvo onOllapa leikkimökkijoka kirkossa.tajuttu vasta 1900-luvulla. YK:nlapsen oikeuksien sopimus kertootästä. Aiemmin lapsi oli työvoimaaja menneinä vuosisatoina puoletlapsista kuoli ennen viidettä ikävuottaan”,Virtanen muistuttaa.Leikkivä ihminenon terve ihminenLeikkivä Kirkko on Virtasen vetämänlapsityön keskeisin hanke.Sen ideoita on toteutunut seurakuntienlapsi- ja perhetyössä, muttamessuissa lapsia ei oteta avosylinvastaan.”Jumalanpalveluksissa on vieläpaljon kehittämistä lasten kannalta.”Esimerkiksi: Miten lapsen sallitaanolla, miten hän toimii, leikkii,piirtää, laulaa tai kyselee? Mitenpyhäkoulu liitetään messuun, missäon lasten huone kirkoissa?Leikkivä Kirkko koskee Virtasenmukaan myös aikuisia. Lapsenlailla aikuinen haluaa tulla nähdyksiomana itsenään ja saada ravintoakaikille aisteilleen.”Leikkiessään sekä aikuinenettä lapsi ovat aidoimmillaan. Heovat ihmettelyn, iloitsemisen ja lumoutumisenlähteellä”, Virtanentiivistää.Leikkimökkijoka kirkkoonLeikkivään Kirkkoon sisältyy monianäkökulmia ja menetelmiä. Siihenkuuluvat muun muassa kirkkopolku-ajattelu,viiden aistin näkökulma,Godly Play - eli Suurileikki -menetelmä sekä hiljaisuudenkuvat.Aistien polulla lapsi kysyy, mitänäen, kuulen, miltä kirkko tuoksuu,miltä se tuntuu kosketuksenatai peräti miltä kirkko maistuu?Virtanen menee vielä pidemmälle.”Joka kirkon pihassa pitäisi ollaleikkimökki, leikkikirkko. Siellälapset voisivat leikkiä kirkkoa.””Jokaisessa kirkossa tulisi myösolla tila, jonka lapsi kokee omakseenja jonka näkemällä hän kokeeolevansa tervetullut.”Kalevi Virtanen aloittaa Essen kolumnistinaensi lehdessä.Helmiä aamuunKirjoittaminen on Kalevi Virtasentapa hahmottaa asioita.”Se on kuin välitila todellisuudenja fantasian välillä. Sanojenlöytyminen on ihme, jokaluo yhteyden omaan sisimpään”,hän kuvailee.”En lue aamuisin sanomalehteätai katso televisiota,tämä on jo 1980-luvulla tulluttapa. Sen sijaan luen vartinverran aamukirjaa, mitä vaikeampi,sen parempi. Sieltä voisaada helmiä alkavaan aamuun.Uutisiin ehtii törmätämyöhemminkin”.