SUOSITUKSET TURVAPAIKKAPUHUTTELUN KEHITTÄMISESTÄ

SUOSITUKSETTURVAPAIKKAPUHUTTELUNKEHITTÄMISESTÄERF

Hanke on saanut tukea Euroopan pakolaisrahastosta.Tekijä on yksin vastuussa julkaisussa esitetyistä näkemyksistä eikäEuroopan komissio vastaa tietojen perusteella tehdyistä päätelmistä.ISBN 978-951-97605-3-7© Pakolaisneuvonta ryAT-Julkaisutoimisto Oy, Helsinki 2008

Sisällys1 Johdanto ...........................................................................................51.1 ERF-hanke turvapaikkapuhuttelun kehittämiseksi .......................51.2 Suositukset ja niiden tavoite ......................................................61.3 Turvapaikkapuhuttelua koskevat säädökset ................................61.4 UNHCR:n hyväksymät periaatteet .............................................72 Ammatilliset roolit turvapaikkapuhuttelussa .......................................82.1 Puhuttelukoordinaattori ............................................................82.2 Puhuttelija ................................................................................82.3 Tulkki ........................................................................................82.4 Avustaja ....................................................................................82.5 Alaikäisen turvapaikanhakijan edustaja ......................................92.6 Sosiaalityöntekijä alaikäisen hakijan puhuttelussa .......................93 Toimenpiteet ennen turvapaikkapuhuttelua .....................................103.1 Vastaanottokeskuksen tehtävät ................................................103.2 Avustajan tehtävät .................................................................113.3 Puhuttelun varaaminen ...........................................................113.4 Puhuttelukutsu ........................................................................123.5 Liitteet puhuttelukutsuun ........................................................123.6 Puhuttelukutsun tiedoksi antaminen .......................................133.7 Matkajärjestelyt .......................................................................144 Tulkkaus ..........................................................................................165 Puhuttelu ........................................................................................185.1 Hakijan kohtaaminen ..............................................................185.1.1 Traumatisoituneet hakijat ..............................................195.2 Alkutoimet puhuttelussa .........................................................205.3 Puhuttelun johtaminen ...........................................................235.3.1 Puhuttelijan selvittämisvelvollisuus ................................235.3.2 Kysymysten esittäminen ................................................235.3.3 Avustajan lisäkysymykset ..............................................245.3.4 Puolisoiden puhuttelu ..................................................255.3.5 Puhuttelun keskeyttäminenja jatkuminen toisena päivänä ......................................253

5.4 Puhuttelupöytäkirjan laatiminen ..............................................265.4.1 Kysymysten kirjaaminen ...............................................265.4.2 Merkintöjen tekeminen puhuttelukronologianmukaan ........................................................................275.4.3 Tunnetilojen merkitseminen .........................................275.4.4 Paikannimien ja ajankohtien merkitseminen .................275.5 Pöytäkirjan tarkastaminen ja korjausmerkinnät ........................285.6 Lopputoimenpiteet puhuttelussa .............................................285.7 Erityistilanteita ........................................................................295.7.1 Puhuttelut säilöönottoyksikössä ....................................295.7.2 Edunvalvojan tarve .......................................................296 Alaikäisen puhuttelun erityispiirteet .................................................307 Maatiedon käyttö ............................................................................318 Koulutus ja yhteiset tapaamiset .......................................................324

1 JohdantoMaahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelussa selvitetään turvapaikanhakijanperusteet hakea ja saada kansainvälistä suojelua Suomessa.Puhuttelun aikana käydään läpi ne perusteet, jotka hakijalla on häneenkotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan kohdistuvasta vainosta taimuista oikeudenloukkauksista. Lisäksi puhuttelussa selvitetään, onkohakijalla kansainvälisen suojelun tarpeen ohella muita perusteita oleskeluoikeudensaamiseksi.Turvapaikkapuhuttelu on paitsi turvapaikanhakijan, myös Maahanmuuttoviraston näkökulmasta tärkein tilaisuus selvittää hakijanperusteet. Onnistunut puhuttelu on paras perusta asianmukaiselle jaoikeusturvatakeet täyttävälle päätöksenteolle. Turvapaikanhakijalle onsekä puhutteluun valmistautumisessa että itse puhuttelussa taattavaparhaat mahdolliset edellytykset kertoa perusteistaan.Maahanmuuttoviraston puhutteluja suoritetaan tällä hetkellä Helsingissä, Lappeenrannassa ja Kuhmossa sijaitsevissa toimipisteissä.Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset sijaitsevat eri puolillaSuomea. Myös matkustaminen puhutteluun vaikuttaa väistämättäpuhuttelun sujumiseen ja hakijan jaksamiseen. Matkustaminen ei saisiaiheuttaa kohtuutonta rasitusta, jotta eri paikkakunnilla puhuteltavatturvapaikanhakijat olisivat tasavertaisessa asemassa keskenään.Turvapaikkapuhuttelu on kaikille osapuolille monella tavoin haastavatilanne. Turvapaikanhakijan kohtaamisessa on aina muistettava, ettähakija on yleensä kielitaidottomana vieraassa ympäristössä ja kulttuurissa,ja lisäksi oikeudellisesti heikossa asemassa. Turvapaikanhakijoillavoi olla traumaattisia kokemuksia kotimaasta, matkalta Suomeen taihänen psyykkinen tai fyysinen terveydentilansa voi olla muista syistähuono. Puhuttelussa tulee aina varautua tähän. Kaikkien puhutteluunosallistuvien on käyttäytymisessään kiinnitettävä huomiota asiallisen,rauhallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin luomiseen.1.1 ERF-hanke turvapaikkapuhuttelun kehittämiseksiHankkeen tarkoituksena on ollut vuoden 2008 aikana selvittää turvapaikkapuhuttelutoiminnannykytilaa ja laatia suosituksia puhuttelukäytäntöjenkehittämiseksi. Selvityksen pohjalta on arvioitu miten turvapaikkapuhutteluneri osatekijät kuten oikeudellinen apu, tulk kaus,puhuttelijan rooli ja maatiedon käyttö vaikuttavat hakijan oikeusturvantoteutumiseen ja mahdollisen haavoittuvan aseman huomioimiseen.Hanke on saanut rahoitusta Euroopan pakolaisrahasto ERF:stä5

ja sen toteuttamisesta on vastannut Pakolaisneuvonta ry yhteistyössäMaahanmuuttoviraston kanssa. Koordinaattorina on toiminutPakolaisneuvonnan lakimies Marjaana Laine.Selvitystä varten kuultiin puhutteluihin tai etukäteisjärjestelyihinosallistuvia tahoja: puhuttelijoita, avustajia, tulkkeja, alaikäisten turvapaikanhakijoidenedustajia, vastaanottokeskusten työntekijöitä sekäitse turvapaikanhakijoita. Lisäksi kuultiin asiantuntijoita muun muassaKidutettujen kuntoutuskeskuksesta, Suomen MielenterveysseuranSOS-keskuksesta ja YK:n pakolaisjärjestöstä (UNHCR). Hankkeessa tutustuttiinmyös Ruotsin ja Norjan vastaaviin menettelyihin kolme päivääkestävillä vierailuilla.Kuulemisten pohjalta laadittu selvitys on kooste turvapaikkamenettelynkäytännön asiantuntijoiden kokemuksista ja näkemyksistä siitä,miten Maahanmuuttoviraston turvapaikkamenettely vuonna 2008 ontoiminut ja missä on havaittu muutostarvetta. Suositukset on laadittuselvityksen perusteella.1.2 Suositusten tavoiteSuositukset on suunnattu Maahanmuuttoviraston puhuttelijoille,avustajille, tulkeille sekä alaikäisten yksintulleiden turvapaikanhakijoidenedustajille ja sosiaalityöntekijöille eli kaikille, jotka voivat osallistuaturvapaikkapuhutteluun. Vastaanottokeskuksille suositukset on suunnattusen osalta, miten hakijoille tulisi tiedottaa puhuttelusta etukäteen.Erityisesti suositukset on suunnattu uusille työntekijöille.Suositusten tarkoitus on yhdenmukaistaa ja kehittää hyviä puhuttelukäytäntöjäsekä tiedottamista ennen puhuttelua, jotta hakijoidenyhdenvertainen kohtelu ja oikeusturva toteutuvat mahdollisimmanhyvin. Tavoitteena on, että hakija saa riittävän varhaisessa vaiheessatietoa turvapaikkamenettelystä, oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan javoi ennen puhuttelua käydä läpi perusteitaan avustajan kanssa. Näinvoidaan todennäköisimmin päästä tehokkaaseen ja oikeusvarmaanturvapaikkamenettelyyn.1.3 Turvapaikkapuhuttelua koskevat säädöksetKeskeiset säännökset turvapaikkapuhuttelusta osana turvapaikkatutkintaaon kirjattu ulkomaalaislain 97 §:än. Turvapaikanhakijan henkilöllisyyden,matkareitin ja maahantulon selvittää poliisi tai rajavartiolaitos.Varsinaisen turvapaikkapuhuttelun suorittaa Maahanmuuttovirasto 1 .1 Poliisi voi Maahanmuuttoviraston pyynnöstä suorittaa puhuttelun, jos hakemusten määrä onvoimakkaasti lisääntynyt tai erityisestä syystä muulloinkin. Suojelupoliisi voi suorittaa turva paikkapuhuttelunMaahanmuuttoviraston lisäksi, jos Suomen kansallinen turvallisuus tai kansainvälisetsuhteet sitä edellyttävät.6

Ulkomaalaislain mukaan turvapaikkapuhuttelussa selvitetään hakijanperusteet häneen kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan kohdistuneestavainosta tai muista oikeudenloukkauksista ja niiden uhkista.Ulkomaalaislain mukaan puhuttelussa on erityisesti tiedusteltava, mitenhakija suhtautuu mahdolliseen maasta poistamiseen turvalliseenturvapaikka- tai alkuperämaahan sekä maahantulokieltoon. Hakijaltaon selvitettävä erityisesti ne perusteet, joiden vuoksi hän katsoo, etteikyseinen valtio ole hänelle turvallinen. Lisäksi on selvitettävä, onkohakijalla kansainvälisen suojelun tarpeen ohella muita perusteita oleskeluoikeudensaamiseksi.Ulkomaalaislaissa tarkoitettujen asioiden käsittelyssä ja myös turvapaikkapuhuttelussanoudatetaan yleislakina hallintolakia (434/2003).Myös Suomen perustuslaissa on keskeiset säännökset oikeusturvan takeista,kuten yhdenvertaisuusperiaate (6 §), liikkumisvapaus ja palautuskielto(9 §) sekä oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti jailman aiheetonta viivytystä (21 §). Ehdoton palautuskielto on kirjattumyös ulkomaalaislain 147 §:än. Turvapaikkahakemuksen käsittelyssäon myös huomioitava hallinnon yleiset oikeusperiaatteet, objektiviteetti-,suhteellisuus- ja tarkoitussidonnaisuusperiaate. 2Maahanmuuttovirasto on 13.11.2008 antanut toistaiseksi voimassaolevan turvapaikkaohjeen (Dnro 109/032/2008). Siinä on yksityiskohtaisetohjeet kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystäturvapaikkamenettelyssä.1.4 UNHCR:n hyväksymät periaatteetTurvapaikanhakijan asiaa käsiteltäessä on noudatettava YK:n pakolaisasiainpäävaltuutetun UNHCR:n hyväksymiä periaatteita, jotka on kirjattuulkomaalaislain valmisteluasiakirjoihin (mm. HE 28/2003) ja vahvistettukorkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännössä 3 . UNHCR:nKäsikirja pakolaisaseman määrittämisen menettelyistä ja perusteista sisältääyleiset menettelyt ja perusteet, joita pakolaisaseman määrittelyssätulee noudattaa.2 Turvapaikkamenettelyssä huomioonotettavat säädökset on kirjattu kattavammin Maahan muuttovirastonturvapaikkaohjeen kohtaan 1, s. 5.3 Näin esimerkiksi KHO:n 22.2.2000 antamat päätös Dnro 1003/3/99 ATK, Taltionro 354 sekä29.2.2000 antama päätös Dnro 1002/3/99, Taltionro 402 sekä 29.2.2000.7

2 Ammatilliset roolitturvapaikkapuhuttelussa2.1 PuhuttelukoordinaattoriMaahanmuuttoviraston tulosalueen puhuttelukoordinaattori vastaatila- ja tulkkivarauksesta sekä puhuttelijan ja tarvittaessa myös avustajanja edustajan aikataulujen yhteen sovittamisesta.2.2 PuhuttelijaMaahanmuuttoviraston puhuttelijan tehtäviin kuuluu huolellinen perehtyminenaiempaan asiakirja-aineistoon sekä tarvittaessa maatiedonhankkiminen ennen puhuttelua. Puhuttelun alussa puhuttelijan tuleevarmistaa, että hakija on tietoinen puhuttelun tarkoituksesta ja merkityksestäsekä kaikkien läsnäolijoiden roolista.Puhuttelijan tehtävä on johtaa puhuttelua. Puhuttelija vastaa siitä,että päätöksenteon kannalta olennaiset seikat selvitetään puhuttelussa4 . Puhuttelija laatii puhuttelupöytäkirjan sekä tarkastusvaiheessa korjaamahdolliset virheet ja tekee tarvittavat lisäykset.2.3 TulkkiTulkin tehtävänä on toimia vain ja ainoastaan tulkkina, eli suullisesti välittääviesti kieleltä toiselle. Tulkkia sitoo salassapitovelvollisuus 5 . Tulkineettisten ohjeiden mukaan tulkki on myös objektiivinen ja puolueeton.Tulkki ei voi ottaa kantaa eikä neuvoa. Tulkin tulee pyrkiä kattavaantulkkaukseen mitään pois jättämättä ja mitään lisäämättä. Tulkki ei oletoimeksiantonsa aikana velvollinen hoitamaan mitään muita kuin tulkkaustehtäviä.2.4 AvustajaOikeudellisen avustajan tehtäviin ennen puhuttelua kuuluu hakijanoikeuksista ja velvollisuuksista sekä turvapaikkamenettelystä tiedottaminen.Jokaisella turvapaikanhakijalla tulee olla mahdollisuus henkilökohtaiseentapaamiseen, jossa voidaan käydä läpi turvapaikanhakijanyksilölliset perusteet ja sopia, tuleeko avustaja mukaan puhutteluun.4 Ks. selvittämisvelvollisuus, ulkomaalaislain 7 §, hallintolain 31 §5 Tulkin ja avustajan salassapitovelvollisuudesta säädetään hallintolain (434/2003) 13 §:ssä.8

Turvapaikanhakijalla on oikeus käyttää puhuttelussa avustajaa, jonkatehtävänä on varmistaa, että turvapaikkaperusteet tulevat puhuttelunaikana riittävästi selvitetyiksi. Avustaja voi esittää lisäkysymyksiä taipuuttua mahdollisiin hakijan oikeusturvaa vaarantaviin seikkoihin, kutenhavaittavissa olevaan tulkkausvirheeseen tai virheelliseen pöytäkirjamerkintään.Avustajan tehtävä on nostaa esiin olosuhteet ja seikat,jotka puhuvat hakijan puolesta.Lakimiehen eettisten ohjeiden mukaan lakimiehen on pysyttävä totuudessa.Lisäksi lakimiehen on työssään käyttäydyttävä asiallisesti jatoimittava tasapuolisesti. Lakimies ei saa luvattomasti ilmaista päämiehenhänelle asian hoitamista varten uskomaa luottamuksellista tietoa. 6Avustajan salassapitovelvollisuus tarkoittaa myös sitä, että avustaja eiilman hakijan lupaa saa antaa tietoja edes päätöksentekijälle.2.5 Alaikäisen turvapaikanhakijan edustajaSuomessa turvapaikkaa hakevalle lapselle, joka on Suomessa vaillahuoltajaa tai muuta laillista edustajaa, määrätään edustaja (kotouttamislain26 §). Lain mukaan edustaja käyttää huoltajalle kuuluvaapuhevaltaa lapsen henkilöä koskevissa asioissa, kuten turvapaikkapuhuttelussa.Näin ollen puhuttelua ei voida järjestää ilman edustajanläsnäoloa. Edustajan tulee tehtävässään pitää huolta lapsen edustaottaen huomioon lapsen kansallinen, kielellinen, uskonnollinen ja sivistyksellinentausta. Edustaja myös vastaa oikeudellisen avun hankkimisestaennen puhuttelua ja pyytää tarvittaessa avustajan puhutteluun.2.6 Sosiaalityöntekijä alaikäisen turvapaikanhakijanpuhuttelussaAlaikäisen hakijan asioita hoitava vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijävoi osallistua turvapaikkapuhutteluun. Maahanmuuttovirasto varaatähän mahdollisuuden. Jos sosiaalityöntekijä osallistuu puhutteluun,häneltä pyydetään puhuttelussa arvio lapsen edun toteutumisesta.Vaihtoehtoisesti sosiaalityöntekijä voi antaa Maahanmuuttovirastollelausunnon siitä, miten lapsen etu voitaisiin ottaa hakijan tapauksessahuomioon.6 Lakimiehen eettiset ohjeet kokonaisuudessaan löytyvät esimerkiksi lakimiesliiton sivuiltawww.lakimiesliitto.fi.9

3 Toimenpiteet ennenturvapaikkapuhuttelua3.1 Vastaanottokeskuksen tehtävätVastaanottokeskuksen tehtäviin kuuluvat tiedottaminen hakijoille ennenturvapaikkapuhuttelua, puhuttelukutsun tiedoksianto ja matkajärjestelyt.Turvapaikanhakijoilla on ennen puhuttelua eniten kontakteja vastaanottokeskuksentyöntekijöihin, joilla on tärkeä rooli luottamuksenluomisessa ja tiedottamisessa. Keskeisimpiä puhutteluun liittyviä asioitaon hyvä toistaa hakijalle useampaankin kertaan. Hakijat ovat vastamaahan saavuttuaan kielitaidottomina vieraassa kulttuurissa ja uuttatietoa tulee paljon. Vastaanottokeskuksissa työskentelevillä sosiaali- jaterveydenhuollon ammattilaisilla on myös tärkeä tehtävä traumatisoituneidenja psyykkisistä häiriöistä kärsivien hakijoiden tunnistamisessamahdollisimman varhaisessa vaiheessa.Kotouttamislain nojalla vastaanottokeskuksen tulee antaa hakijallemahdollisimman pian tieto oikeudesta avustajaan 7 . Jokaiselle turvapaikanhakijallevarataan lakimiehen alkuinfo. Hakijalla tulee olla mahdollisuusvarata henkilökohtainen tapaaminen avustajan kanssa jo ennenpuhuttelua. Oman ajan varaamisen avustajalle on oltava riittävänhelppoa, ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevaa hakijaa tulee tarvittaessaavustaa siinä.Hakijoille olisi suositeltavaa jo vastaanottokeskuksessa antaa perustietoapuhuttelutilanteesta sekä puhuttelijan, tulkin ja avustajan rooleistaja salassapitovelvollisuudesta. On hyvä kertoa, että puhuttelunsuorittaa Maahanmuuttoviraston puhuttelija, eikä puhuttelua tai puhuttelijaatarvitse pelätä. Puhuttelija ei ole poliisi vaan turvapaikkaperusteidenselvittämiseen erikoistunut Maahanmuuttoviraston viranomainen.On hyvä kertoa myös tulkin salassapitovelvollisuudesta, puolueettomuudestaja roolista puhuttelussa. Hakijalle kannattaa täsmentää, ettätulkki ei ole Maahanmuuttoviraston työntekijä. Hakijaa tulee kannustaakertomaan mahdollisista ymmärtämisvaikeuksista. Mikäli vastaanottokeskuksessatulee esille tulkin sukupuolta tai murrealuetta koskeviatoiveita, niistä tulee ilmoittaa Maahanmuuttovirastolle.7 ”Turvapaikanhakijoille annetaan mahdollisimman pian tietoa vastaanotto-olosuhteissa ja turvapaikka-asiassaoikeusapua antavista järjestöistä tai ryhmistä.” Laki maahanmuuttajien kotouttamisestaja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 9.4.1999/493, 19 f §( 27.5.2005/362).10

Hakijalla tulisi olla mahdollisuus terveydenhoitajan tapaamiseenennen puhuttelua. Puhuttelun onnistumisen kannalta olisi tärkeäsaada tietoa hakijan psyykkisistä ja muista terveydellisistä ongelmista,erityisesti jos niiden voidaan arvioida vaikuttavan puhutteluunja hakijan mahdollisuuksiin kertoa perusteistaan. (Katso jäljempänäkohta 5.1.1)3.2 Avustajan tehtävätEnnen puhuttelua järjestettävässä tapaamisessa avustajan on kerrottavahakijalle selkeästi turvapaikkapuhuttelun tarkoitus ja merkitys sekähakijan oikeudet ja velvollisuudet. Avustajan tulee kertoa hakijalle puhuttelijan,tulkin ja avustajan rooleista ja tehtävistä puhuttelussa.Puhuttelua edeltävässä tapaamisessa avustajan on aina kerrottavahakijalle tämän oikeudesta käyttää avustajaa turvapaikkapuhuttelussa.Tapaamisessa on selkeästi sovittava siitä, tuleeko avustaja mukaan puhutteluun.Jos hakija haluaa tapaamisen jälkeen vielä harkita asiaa, avustajaantaa ohjeet siitä, miten hakijan tulee toimia, jos hän myöhemminpäättää pyytää avustajan puhutteluun. Hakijalle korostetaan, että josilmoitus tulee liian myöhään, avustaja ei välttämättä pääse puhutteluun.Päätös avustamisesta puhuttelussa tulisi pääsääntöisesti tehdäensimmäisessä tapaamisessa puhuttelujärjestelyjen sujuvuudenvuoksi.Kun hakija ja avustaja sopivat avustamisesta puhuttelussa, tulee siitäilmoittaa välittömästi Maahanmuuttovirastolle. Ilmoitus tehdään telefaksinaMaahanmuuttovirastolle tai jos puhuttelupaikka on tiedossa,suoraan kyseisen tulosalueen puhuttelukoordinaattorille.Jotta avustaminen parhaiten edistäisi hakijan oikeusturvaa ja perusteidenselvittämistä turvapaikkapuhuttelussa, avustajan on tärkeäätavata hakija etukäteen ja keskustella tämän kanssa turvapaikkaperusteista.Ennen puhuttelua avustajan tulee ilmoittaa Maahan muuttovirastolle,mikäli hakijalla on toiveita tulkkauskielen tai -murteen, tulkinsukupuolen tai jonkin muun tulkkaukseen tai tulkkiin liittyvän asiansuhteen. Myös terveydellisistä syistä, lääkityksestä tai muista erityisistäsyistä, jotka saattavat vaikuttaa puhuttelun kulkuun, tulee ilmoittaaMaahanmuuttovirastolle ennen puhuttelua.3.3 Puhuttelun varaaminenTurvapaikkapuhuttelu järjestetään ilman turhaa viivytystä. Puhutteluaei kuitenkaan tulisi järjestää ennen kuin hakija ehtii saada oikeudellisenalkuinfon.11

Kaikkien puhutteluun osallistuvien tulee saada tieto puhutteluajastariittävän ajoissa. Myös matkajärjestelyt on otettava huomioon.Käytännössä hakijan pitäisi saada tieto puhuttelusta vähintään kaksiviikkoa ennen puhuttelua, jotta hän voi halutessaan saada avustajanpuhutteluun. Jos avustaja on ilmoittanut osallistumisestaan puhutteluun,puhutteluajankohdasta tulee sopia hänen kanssaan.Maahanmuuttoviraston turvapaikkaohjeen mukaan turvapaikkapuhuttelussaon pyrittävä tarpeen mukaan käyttämään pätevää naispuolistavirkamiestä ja tulkkia, jos naispuolisen turvapaikanhakijan on vaikeaesittää hakemuksensa kaikkia perusteita kokemiensa tapahtumienvuoksi tai omasta kulttuuritaustastaan johtuvista syistä 8 .Hakijan toivomukset tulkin sukupuolen ja murrealueen osalta otetaanhuomioon ja niitä noudatetaan, mikäli tulkkeja on saatavilla eikätoivomus kohtuuttomasti viivytä hakemuksen käsittelyä. Mikäli esitettyyntulkkipyyntöön ei ole voitu suostua, asiasta tehdään merkintä hakemusasiakirjoihin.Mikäli kansainvälistä suojelua hakee avio- tai avopari, on kumpaakinpuolisoa kuultava erikseen ja yksilöllisesti 9 .3.4 PuhuttelukutsuTällä hetkellä käytössä olevaan puhuttelukutsuun on kirjattu, että kyseon kutsusta saapua turvapaikkapuhutteluun, jossa selvitetään turvapaikka-ja oleskelulupahakemuksen perusteena olevat seikat. Kutsussakerrotaan puhuttelijan nimi ja tulkki/tulkkauskieli, puhuttelun päivämäärä,aika ja puhuttelupaikka. Kutsuun on kirjattu kuulemista, myötävaikuttamistaja saapumisvelvollisuutta sekä avustajaa ja tulkkaustakoskevat keskeiset lainkohdat.Lisäksi puhuttelukutsussa tulisi selkeästi lukea, että salassapitovelvollisuussitoo kaikkia puhutteluun osallistuvia. Tulkkauskielen lisäksitulee ilmoittaa tulkkaustapa (jos video- tai puhelintulkkaus), tulkinsukupuoli sekä tarvittaessa merkintä siitä, minkä murrealueen kieltätulkki puhuu (esim. sorani/Iran, sorani/Irak). Kutsuun olisi hyvä kirjata,että tulkin sukupuolta tai murretta koskevista toiveista tulee ilmoittaaviipymättä Maahanmuuttovirastolle. Lisäksi on hyvä merkitä, onkoavustaja Maahanmuuttoviraston tietojen mukaan tulossa puhutteluunja mahdollisen avustajan nimi.3.5 Liitteet puhuttelukutsuunHakijoille suunnatun tiedottamisen yhdenmukaistamiseksi suositellaan,että puhuttelukutsuun laaditaan liitteeksi selkokieliset ohjeet koskien8 Turvapaikkaohjeen kohta 10.9.3.9 Ibid.12

puhuttelua, hakijan oikeuksia ja velvollisuuksia sekä käytännön toimiapuhuttelupäivänä. Ohjeet tulisi kääntää yleisimmin turvapaikkapuhutteluissakäytetyille kielille. Selkokielinen ohje auttaisi tiedottamisessamyös niille hakijoille, jotka eivät varaa erillistä tapaamisaikaa avustajalle.Käytännön ohjeissa tulisi olla kartta puhuttelupaikalle Maahanmuuttovirastontoimipisteeseen ja valokuva rakennuksesta. Karttaantulisi merkitä myös linja-auto- ja/tai juna-asemat, sisällyttää paikkakunnantaksien puhelinnumerot ja kertoa pysäköintimahdollisuuksista.3.6 Puhuttelukutsun tiedoksi antaminenPuhuttelukutsu annetaan hakijalle tiedoksi vastanottokeskuksessa viipymättäja hakijan ymmärtämällä kielellä. Lukutaidottomille ja tarvittaessamyös muille hakijoille selvitetään puhuttelukutsun liitteeseenkirjatut asiat.Puhuttelukutsun tiedoksi antamisesta tehdään merkintä MAREK- taiUMA -rekisteriin ja tehdään samalla sähköpostitse ilmoitus puhuttelukoordinaattorille.Puhuttelukutsua tiedoksi annettaessa on tärkeä käydä läpi seuraavatasiat:Myötävaikuttamis- ja saapumisvelvollisuusJos hakijalla on perusteltu este saapua kutsussa mainittuna ajankohtana,asiasta on välittömästi ilmoitettava Maahanmuuttovirastoon.Vastaanottokeskuksen työntekijä auttaa tarvittaessa ilmoituksen tekemisessä.TulkkausMikäli hakija esittää esimerkiksi tulkin sukupuolta tai murretta koskevantoiveen, kutsun tiedoksi antanut vastaanottokeskuksen työntekijäilmoittaa siitä viipymättä Maahanmuuttovirastolle.AvustajaKutsua tiedoksi annettaessa varmistetaan, että hakija on tietoinenoikeudesta avustajaan puhuttelussa. Viimeistään tässä vaiheessa ontärkeää varmistaa, että hakija saa halutessaan avustajan mukaanpuhutteluun ja avustaja varataan. Hakijalle kerrotaan selkeästi, mitenajanvaraus tehdään ja tarvittaessa avustetaan siinä.Puhuttelupäivän aikatauluPuhuttelu voi kestää koko päivän ja mukaan on tarpeen varata riittäväteväät. Hakijalle kerrotaan, että puhuttelussa pidetään lounas-13

tauko ja muita taukoja tarvittaessa. Hakijalle kerrotaan, onko puhuttelupaikassamahdollisuus ruoan lämmittämiseen tai teen taikahvin valmistamiseen tai onko lähistöllä ruokakauppaa tai lounasravintolaa.Lastenhoidon järjestäminenVastaanottokeskuksen tulee viimeistään puhuttelukutsua tiedoksiannettaessa selvittää mahdollinen lastenhoidon tarve ja ilmoittaasiitä Maahanmuuttovirastolle. Hakijalle tulee selvittää, että poikkeustilanteitalukuun ottamatta edes pienten lasten ei ole suotavaaolla puhuttelussa läsnä. Ensisijaisesti lasten tulisi puhuttelupäivänäolla vastaanottokeskuksessa luotettavan henkilön hoidettavana.Maahanmuuttovirasto järjestää lastenhoitajan puhuttelun ajaksi,mikäli hakija ja vastaanottokeskus eivät siihen pysty ja katsotaan,että on lapsen edun mukaista matkustaa huoltajansa mukana puhutteluun.Myös vastaanottokeskuksen työntekijä tai hakijan perheenjäsen,sukulainen tai tuttava voi tulla mukaan puhuttelupaikallelasta hoitamaan.Vastaanottokeskuksen ja hakijan vastuulla on paitsi ilmoittaalastenhoitajan tarpeesta, myös muistaa aina peruuttaa lastenhoitajapyyntö,mikäli hakija päättääkin jättää lapsensa esimerkiksi vastaanottokeskukseenhoidettavaksi. Jos peruutusta ei tehdä, kustannuksetveloitetaan vastaanottokeskukselta.Yhteystiedot ongelmatilanteiden varallePuhutteluun tulijalle annetaan sekä vastaanottokeskuksen ettäMaahanmuuttoviraston toimipisteen puhelinnumero, johon voiongelmatilanteessa soittaa. Hakijaa tulee muistuttaa, että myöhästymisestäpitää ilmoittaa heti virastoon, jotta tulkki tai muut osalliseteivät ehdi poistua.3.7 MatkajärjestelytKohtuullisen matkustustavan ja -aikataulun takaaminen on olennaistaeri toimipisteissä puhuteltavien hakijoiden tasa-arvoisen kohtelun turvaamiseksi.On varmistettava, että matkan aikana mahdollisiin vaihtoihinjää riittävästi aikaa. Jos puhuttelupaikka on kaukana hakijan asuinpaikasta,hakijan pitäisi voida yöpyä puhuttelupaikan lähellä. Tällöinvastaanottokeskusten tulee sopia, miten hakija kuljetetaan aamullapuhutteluun (esimerkiksi taksilla tai väliaikaisesti majoittavan keskuksentoimesta) ja yöpyykö hakija myös puhuttelun jälkeen puhuttelupaikanläheisessä vastaanottokeskuksessa. Suositeltavaa olisi, ettähankalien kulkuyhteyksien takaa puhutteluun saapuvilla hakijoilla oli-14

si mahdollisuus yöpyä myös puhuttelua seuraava yö läheisessä vastaanottokeskuksessa.Näin puhuttelu voitaisiin varmuudella suorittaarauhassa loppuun asti eikä kenenkään puhuttelun osapuolen tarvitsekiirehtiä puhuttelussa paluukuljetukseen ehtimiseksi.Matkareitti, kulkuneuvot ja aikataulut on selvitettävä hakijalle hänenymmärtämällään kielellä. Matkajärjestelyt on syytä käydä läpi niinhyvin, että hakijan ei tarvitse olla epävarma selviämisestään puhuttelupaikalle.15

4 TulkkausMaahanmuuttovirasto noudattaa sisäasiainministeriön tietty jentulk kikeskusten kanssa tekemää tulkkisopimusta. Turva paik kapuhutteluuntulevalta tulkilta edellytetään asioimistulkin tutkintoa taivähintään perehtymistä turvapaikka-asioihin. Turvapaikkapuhutteluakoskevaa koulutusta tulisi tarjota tulkeille säännöllisesti. Koulutuksessaolisi hyvä keskittyä useimmiten puhutteluissa esille tuleviin aihealueisiin,kuten sotilas- ja asesanastoon, poliittisiin termeihin ja lääketieteelliseensanastoon.Viranomaisen hankkimana tulkkina ei saa käyttää henkilöä, joka onsellaisessa suhteessa asianosaiseen tai asiaan, että hänen luotettavuutensavoi tästä syystä vaarantua tai että asianosaisen turvallisuus saattaavaarantua. 10Onnistunut tulkkaus on edellytys onnistuneelle puhuttelulle. Hyvätulkkaus edellyttää oikean kielen lisäksi tulkin ammattitaitoisuutta jaluottamusta tulkin ja tulkattavan välillä.Tulkkaaminen ei ole vain mekaanista kielen kääntämistä, sillä asioimistulkintyö on myös kulttuurista toiseen tulkkaamista.Tulkin sopivuuteen myös murrealueen osalta on kiinnitettävä huomiota,jos on kyse laajalla alueella ja eri etnisten ryhmien keskuudessapuhuttavasta kielestä.Tulkeille on tulkattavan kielen lisäksi tärkeää ilmoittaa myös hakijanlähtömaa ja tarvittaessa hakijan puhuma murre, mikäli se on tiedossaja sillä arvioidaan olevan merkitystä tulkkauksen kannalta. Tulkin tulisitietää myös hakijan sukupuoli ja mahdollinen alaikäisyys.Puhuttelun alussa ja tarvittaessa puhuttelun aikana selvitetään hakijalletulkkauksen perusperiaatteet, tulkin ammattirooli ja tehtävät sekätulkin tehtäviin kuulumattomat asiat. Tulkkaustilanteessa on tärkeää,että kaikki osallistujat ovat tietoisia periaatteista ja noudattavat niitä.Esimerkiksi katsekontaktilla tuetaan sitä, että nimenomaan tulkattavatkeskustelevat keskenään. Puhuttelijan tulee siis puhua hakijalle eikä tulkillekysymyksiä esittäessään.Puhuttelun alussa ja sen kuluessa puhuttelijan tulee varmistua siitä,että hakija ymmärtää tulkkia ja tulkki hakijaa. Hakijalle tähdennetään,että kaikista ymmärtämisvaikeuksista tulee kertoa. Tulkin on tärkeä kertoa,jos käytetään ilmaisuja, joita ei voi tarkasti tulkata.Myös avustajan, tulkin ja vastaanottokeskuksen henkilökunnanon kiinnitettävä sekä puhuttelussa että ennen ja jälkeen puhuttelun10 Ulkomaalaislaki 10 § 2 momentti.16

erityishuomiota mahdollisiin ymmärtämis- ja luottamusongelmiin.Huomioista on tarvittaessa ilmoitettava Maahanmuuttovirastolle.Hakijan epäluottamus tulkkiin ja ymmärtämisvaikeudet voivat jäädä viranomaiseltahuomaamatta, koska hakijan on ymmärrettävästi vaikeasamaisen tulkin välityksellä ilmaista ainakaan omaa epäluottamustaantähän.Tulkkaaminen turvapaikkapuhuttelussa tulisi tapahtua minä -muodossaeli tulkin on puhuttava hakijan, puhuttelijan tai avustajan käyttämässäpersoonamuodossa (esim. minut pidätettiin) eikä käännettävämuotoa yksikön kolmanteen persoonaan (esim. hänet pidätettiin)Tulkkia ei tule pyytää lukemaan suoraan paperista pöytäkirjan tarkastustalukuun ottamatta, koska se ei tulkkaustilanteessa kuulu tulkintehtäviin.Tulkin käyttäjän on otettava huomioon, että erilaisesta kulttuuristakotoisin olevat asiakkaat haluavat usein olla kohteliaita, mistä johtuenhe esimerkiksi keskustelussa ilmaisevat päätä nyökyttämällä ymmärtävänsäsanotun. Asia on kuitenkin voinut jäädä epäselväksi, mutta hakijankulttuuriin ei kuulu sanoa, ettei hän ymmärrä.17

5 Puhuttelu5.1 Hakijan kohtaaminenJokaisessa puhuttelussa on otettava huomioon, että puhuttelu on hakijallejännittävä, jopa pelottava ja uhkaavaksi koettu tilanne. Hakija eiusein uskalla sanoa, että ei muista tai ei osaa ilmaista jotakin. Jos hankalaaasiaa kysytään useita kertoja peräkkäin ja puhuttelija esimerkiksihermostuu, hakija saattaa antaa sattumanvaraisen vastauksen vainvaikeasta tilanteesta päästäkseen. Erityisesti näin voi käydä, jos hakijaapyydetään kertomaan jonkin tapahtuman tarkka ajankohta. Hankalanasian kysyminen toistuvasti voi aiheuttaa hakijalle henkisen lukon,jolloin hän ei pysty lainkaan vastaamaan kysymykseen. Jos henkilölläon pidätys- ja kuulustelukokemuksia kotimaasta, puhuttelutilanne voimuistuttaa aiemmista huonoista kokemuksista.Erityisesti haavoittuviin ryhmiin kuuluvat hakijat voivat pyrkiä antamaansellaisia vastauksia, joita he olettavat kysyjän haluavan kuulla.On varottava johdattelemasta hakijaa ylitulkitsemaan tai muokkaamaankertomustaan siinä esiintyvien aukkojen tai puutteellisuuksienosalta. Samoin puhuttelijan ja avustajan on varottava liiallista hakijanvastausten tulkitsemista.Hakijan kohtaamisessa on otettava huomioon hakijan ikä, koulutustaso,perhetausta, kulttuuri, uskonto ja mahdollinen traumatisoituminen.Hakijan kulttuuri- ja koulutustausta on otettava huomioon erityisestiajanmääreitä kysyttäessä.Mikäli puhuttelussa tarvitaan karttaa, hakijan ikä-, kehitys-, ja koulutustasosekä kulttuuritausta on huomioitava. Hakijalta on kysyttävä,onko hän tottunut käyttämään karttaa ja osaako hän sitä lukea.Turvapaikanhakijalla voi olla traumaattisia kokemuksia kotimaastatai matkalta Suomeen. 11 Vastaanottokeskuksien terveydenhuoltoyksiköteivät pysty nykyisillä voimavaroilla järjestämään turvapaikanhakijoillekaikkia tarpeellisia palveluita, joten tietoa tai ainakaan lausuntoahakijan terveydentilasta ei yleensä ole ennen puhuttelua saatavissa.Koska turvapaikanhakijoilla saattaa olla kidutus- ja pahoinpitelykokemuksiaja heidän psyykkinen terveydentilansa voi olla muistakin syistähuono, tulee puhuttelussa aina varautua siihen, että hakija saattaa ollatraumatisoitunut tai muuten psyykkisesti huonokuntoinen.11 Tuoreen tutkimuksen mukaan aikuisista 57 %:lla on ollut kidutus- ja pahoinpitelykokemuksia IlkkaPirinen: ”Turvapaikanhakijoiden terveydentila. Tutkimus Tampereen kaupungin ulkomaalaistoimistonterveydenhuoltoyksikössä” (2008) Väitöskirjatutkimus 2003-2004 tulleiden 170 turvapaikanhakijanterveydentilasta, heidän kokemuksiaan kidutuksesta ja muusta väkivallasta, sekä heidänterveyspalveluiden käytöstään.18

5.1.1 Traumatisoituneet hakijatTraumatisoituneilla hakijoilla on muiden haavoittuvien ryhmien tapaankaikkein heikoin asema nykyisessä turvapaikkaprosessissa, jossa päätösperustuu puhuttelussa kerrottuihin perusteisiin. Traumatisoituneen hakijantapauksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hakijan asianmukaiseenkohtaamiseen sekä rauhallisen ja kunnioittavan ilmapiirin luomiseen.On olennaista tiedostaa, että eri ihmisillä traumatisoituminenilmenee hyvin eri tavoin.Traumaattisista kokemuksista on aina vaikea kertoa. Haluttomuusvastata ja puhua tietyistä aiheista voi liittyä hakijan kokemaan traumaan.Traumatisoitunut henkilö ei usein yksinkertaisesti muista traumakokemustaeikä pysty siitä kertomaan. Traumatisoituminen voi vaikuttaakykyyn kertoa tapahtumista yksityiskohtaisesti ja kronologisessajärjestyksessä. Trauman kokenut henkilö kertoo kokemuksesta useinkuin ulkopuolisena, ilman omakohtaisen kokemuksen tuntua, mistäsyystä hänen kertomustaan voi olla vaikea pitää todenmukaisena.Traumasta kertomiseen saattaa liittyä myös voimakkaita tunnereaktioita,kuten itkua tai ahdistuneisuutta. Toisinaan hakijan pitää myös päästähetkeksi pois tilanteesta.Puhuttelussa tulisi saada selvitettyä edes se, että on tapahtunut jotainpahaa, josta hakija ei sillä hetkellä pysty tarkemmin kertomaan. Joshakijalla on mahdollisuus ja motivaatio terapiahoitoon, hänelle tuleeantaa mahdollisuus täydentää kertomusta traumakokemuksen osaltapsykiatrin tai muun terapeutin lausunnolla. On myös huomattava, ettähakijoilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet saada hoitoa riippuen siitä,mihin vastaanottokeskukseen heidät on sijoitettu. Sekä avustajan ettävastaanottokeskusten työntekijöiden tulisi kiinnittää huomiota siihen,että hakijan motivaatiota hoitoon ja hoidon tarvetta selvitetään ja lausuntojapyydetään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tavoitteenaon, että traumatisoitumisesta ja muista psyykkisistä ongelmista saataisiinselvitystä varhain, jopa ennen puhuttelua.Traumatisoituneen henkilön tapauksessa tulee erityistä huomiotakiinnittää siihen, että puhuttelussa on oikeankielinen tulkki, johon hakijavoi luottaa. Hakijan epäluottamus tulkkiin ja tulkkausvirheet voivatjohtaa koko puhuttelun epäonnistumiseen.Jokaisen puhuttelijan tulee saada koulutusta traumatisoitumisentunnistamiseen ja kohtaamiseen. Puhuttelijan tulisi olla tietoinen siitä,mitä trauma ja psyykkinen vamma merkitsevät ja miten ne vaikuttavathenkilön kykyyn kertoa tapahtumista. Myös muille turvapaikanhakijoidenkanssa työskenteleville tulisi taata koulutusta trauman tunnistamiseen,sen ilmenemismuotojen ymmärtämiseen ja traumatisoituneenkohtaamiseen. Koulutusta tulee saada myös mielen puolustusmekanismien(esimerkiksi dissosiaatio) toiminnasta. Traumatisoitunuttahaastattelevan voi olla vaikea kuunnella tai ymmärtää kokemuksia, joi-19

hin liittyy äärimmäistä väkivaltaa, esimerkiksi kidutusta, raiskauksia taisotatilanteita. Tähän vaikuttavat myös kuulijan omat psyykkiset puolustusmekanismit.5.2 Alkutoimet puhuttelussaPuhuttelutilan osalta on varmistettava, että puhutteluhuone on merkittyvaratuksi ja tila on riittävästi ilmastoitu sekä kaikin tavoin asianmukainenhyvän puhutteluilmapiirin luomiseksi.Ensimmäinen kohtaaminen hakijan kanssa tapahtuu jo noudettaessahakija odotustilasta ja tervehdittäessä. Tervehtiminen tulisi pääsääntöisestitehdä kättelemällä, mikäli hakija ei ole haluton siihen esimerkiksiuskontoon tai kulttuuriin liittyvien syiden vuoksi. Kohtaamisessaon aina pyrittävä asiallisen, rauhallisen ja luottamuksellisen ilmapiirinluomiseen.Esittäytymisen jälkeen on hyvä käydä hieman vapaata keskusteluahakijan kanssa, kysyä esimerkiksi miten matka puhutteluun on sujunut.Tällöin hakija voi vaihtaa muutaman sanan jo ennen varsinaista puhuttelua,mikä voi lievittää myös hänen kokemaansa jännitystä. Vapaakeskustelu auttaa myös varmistamaan, että tulkki ja hakija ymmärtävättoisiaan. Varsinaisesta puhuttelusta alkukeskustelu erotetaan sillä, ettänauhoitus aloitetaan vasta puhuttelun alkaessa.Häiriötekijöiden minimoimiseksi on alussa hyvä tuoda esiin, ettäpuhuttelun aikana matkapuhelimet on pidettävä äänettöminä, vältettäväylimääräistä keskustelua ja esimerkiksi paperien rapistelua.Mitä puhuttelupäivänä tapahtuuHakijalle kerrotaan, että turvapaikkapuhuttelun suorittaa Maahanmuuttovirastonedustaja, puhuttelija. Puhuttelijalla on selvittämisvelvollisuus.Puhuttelijan on siis esitettävä lisäkysymyksiä, jos hänhuomaa mahdollisen ristiriitaisuuden tai jos jokin hakemuksen kannaltamerkittävä seikka on jäänyt epäselväksi.Puhuttelija laatii myös puhuttelupöytäkirjan. Maahan muuttovirastotekee asiassa myöhemmin päätöksen puhuttelussa kirjatunpuhuttelupöytäkirjan ja muun asiassa kertyneen aineistonperusteella. Hakijalle kerrotaan, että puhuttelun lopussa pöytäkirjatarkastetaan siten, että tulkki lukee hakijalle kaiken pöytäkirjaankirjatun, jolloin mahdolliset virheet voi ja tulee korjata.Hakijalle kerrotaan, että puhuttelussa pidetään taukoja sopivinväliajoin. Puhuttelussa pidetään lounastauko, mikäli yksikin puhutteluunosallistuva niin haluaa. Hakijalla, tulkilla ja avustajalla onmahdollisuus myös lisätaukoihin pyytämällä.On hyvä korostaa, että asian selvittämiseen on riittävästi aikaa.Jos puhuttelun alussa kerrotaan kuinka pitkäksi aikaa tulkki on va-20

attu, on hyvä myös kertoa, että tarvittaessa puhuttelua voidaanjatkaa toisena päivänä.TulkkausTulkkaustilanteessa on kiinnitettävä huomiota istumajärjestelyyn.On tärkeää, että asetelma ei ole kuulustelunomainen. Kaikkien osapuoltenon vaivattomasti kuultava toistensa puhe. Paras vaihtoehtoon ns. kolmioasetelma, jolloin tulkki istuu pöydän päässä. Tulkki eisaa istua puhuttelijan vieressä ja tämän puolella, vastapäätä hakijaa.Näin tuodaan istumajärjestykselläkin esille, että tulkki on tilanteessaneutraali suhteessa puhutteluasetelmaan.Hakijalle kerrotaan tulkkauksen perusperiaatteet, joista keskeisinon tulkin rooli vain viestin välittäjänä. Tulkki on objektiivinen,puoluee ton ja salassapitovelvollinen. Tulkki ei voi ottaa kantaa eikäneuvoa.Puhuttelun alussa varmistetaan kysymällä, että hakija ymmärtäätulkkia ja tulkki hakijaa. Puhuttelun osapuolille korostetaan, että ontärkeää tuoda esille, jos he kokevat vähänkään ymmärtämisongelmia.Hakijalle kerrotaan, että mahdollisimman tarkan tulkkauksentakaamiseksi puheessa pidetään tulkkausta varten tauko riittävänusein, koska tulkki ei pysty kääntämään tarkasti liian pitkiä kokonaisuuksia.Jos käytetään videotulkkausta, hakijalle kerrotaan missä tulkkion; esimerkiksi Maahanmuuttoviraston puhutteluhuoneessaHelsingissä, jossa ei ole ketään muuta. Videokuvaa ei tallenneta elisitä ei voi katsoa jälkikäteen.Hakijan oikeuksien ja velvollisuuksien selvittäminenPuhuttelun alussa varmistetaan, että hakija on ymmärtänyt puhutteluntarkoituksen ja merkityksen, oikeutensa ja velvollisuutensapuhuttelussa sekä kaikkien läsnäolijoiden roolit.Puhuttelijan tulee käydä läpi puhuttelupöytäkirjan etusivulle listatuthakijan oikeudet ja velvollisuudet. Puhuttelijan tulee käyttääselkokieltä ja ottaa huomioon hakijan yksilöllinen tilanne, kuten ikäja koulutustausta sekä mahdollinen haavoittuva asema.Salassapitovelvollisuus sitoo puhuttelijaa ja tulkkia sekä mahdollisestipaikalla olevaa avustajaa, edustajaa ja sosiaalityöntekijää.Oikeus avustajaan ja avustajan lisäkysymysten esittäminenHakijalla on oikeus avustajaan. Ennen varsinaisen puhuttelun aloittamistahakijalle varataan mahdollisuus keskustella avustajansakanssa. Hakijalle tulee kertoa, että puhuttelussa mukana olevallaavustajalla on mahdollisuus esittää lisäkysymyksiä ja hakijalla onmahdollisuus pyytää taukoa, jos haluaa keskustella avustajansa21

kanssa. Puhuttelija sopii avustajan kanssa ennen puhuttelun alkuamahdollisten lisäkysymysten esittämisjärjestyksestä esimerkiksi kunkinpuhuttelussa läpikäydyn asiakokonaisuuden jälkeen 12 .Tärkeä kertoa myös vaikeimmista asioistaHakijalle on painotettava, että on tärkeää kertoa myös vaikeimmistaasioista – omista ja läheisten kokemuksista, vaikka niistäusein on hyvin vaikea puhua. Päätöksentekijällä on mahdollisuussaada hakijan lähtömaan yleisestä tilanteesta ja olosuhteista paljontietoa muutakin kautta, mutta puhuttelun ja hakemuksenkannalta olennaisia ovat hakijan itse esille tuomat vaikeudet ja kokemukset.Ne voidaan ottaa huomioon vain, jos hakija ne puhuttelussakertoo.Tärkeä kertoa totuudenmukaisestiHakijalle on painotettava, että on tärkeää puhua totta puhuttelussa.On hakijan oman edun mukaista kertoa kaikki asiaan vaikuttavatseikat totuudenmukaisesti. Jos myöhemmin paljastuu, ettähakija on antanut vääriä tietoja, se heikentää hakemuksen uskottavuuttaja mahdollisesti jo myönnetty oleskelulupa voidaan peruuttaa.Puhuttelun taltiointiHakijalle on ilmoitettava tallentamisesta ennen sen aloittamista.Hakijalle on hyvä kertoa, että pöydällä on nauhuri, koska puhutteluäänitetään ja nauhoitteelta voidaan tarvittaessa tarkistaa puhuttelussasanottu.Hakijalle tulee kertoa, jos puhutteluhuoneessa on kamera, muttase ei tallenna ääntä. Tällöin kerrotaan, että kamera on kaikissa puhutteluhuoneissaturvallisuussyistä eikä sen kuvaa käytetä päätöstätehtäessä.Hakijan tai muun läsnä olevan mahdollisesti ilmaisema käsitystallentamisesta kirjataan puhuttelupöytäkirjaan 13 .Henkilöllisyyttä, matkareittiä ja maahantulon edellytyksiäkoskeva kuulusteluHakijalta kysytään, onko hänellä muutettavaa tai lisättävää poliisintai Rajavartiolaitoksen laatimaan henkilöllisyyden, matkareitin jamaahantulon selvittämiseksi pidetyn kuulustelun pöytäkirjaan.12 Turvapaikkaohje, kohta 10.9.6. s. 29.13 Turvapaikkaohje, kohta 10.9.4. s. 28.22

5.3 Puhuttelun johtaminenVarsinaisten turvapaikkaperusteiden osalta hakijaa pyydetään ensinomin sanoin kertomaan syyt, joiden vuoksi hän on joutunut kotimaastaanlähtemään.Hakijan on annettava kertoa perusteensa rauhassa. Tulkki ja puhuttelijavoivat kuitenkin osallistua kertomuksen rytmittämiseen, jotta kerrallakäännettävä osuus ei kasva liian pitkäksi. Hakijaa ei pääsääntöisestitulisi keskeyttää, jos hän pysyy hakemuksen kannalta merkityksellisissäaiheissa. Jos hakija kertoo selvästi epäolennaisia seikkoja, voi puhuttelijaohjata häntä keskittymään olennaiseen. Vaikka hakijan tulisi antaakertoa perusteistaan mahdollisimman vapaasti, voi puhuttelija kuitenkinväliin esittää pieniä tarkentavia lisäkysymyksiä, mikäli asia on jäänytepäselväksi.5.3.1 Selvittämis- ja myötävaikuttamisvelvollisuusAsian selvittämiseksi on tehtävä lisäkysymyksiä. 14 Hakijan kertomuksessailmenevät ristiriitaisuudet ja ylimalkaisuudet on kysymyksin selvitettävä.Hakijan myötävaikuttamisvelvollisuuden osalta on otettava huomioonhakijan yksilölliset ominaisuudet ja mahdollinen haavoittuva asema,jotka voivat vaikuttaa hänen kykyynsä huolehtia omalta osaltaanasian riittävästä selvittämisestä.5.3.2 Kysymysten esittäminenKysymysten on oltava selkeitä ja ne on esitettävä yksi kerrallaan.Kysymysten tulee olla avoimia eivätkä ne saa olla johdattelevia.Puhuttelun onnistumista edesauttaa se, että puhuttelija tarvittaessajoustaa puhuttelupöytäkirjapohjasta 15 sekä kysymysten sisällössä jamuotoilussa että kysymysten järjestyksessä. Puhuttelupöytäkirjassa onuseita kysymyksiä ja käsitteitä, esimerkiksi kiduttaminen ja poliittinentoiminta, jotka voivat edellyttää termin avaamista selkokielellä hakijalle.Kysymykset esitetään ja muotoillaan hakijan vastausten eikä valmiiksitehdyn kysymyslistan perusteella.Hakijalle on tarvittaessa selvitettävä kysymysten tarkoitus. Näin esimerkiksitilanteessa, jossa paikkakuntaa koskevilla kysymyksillä selvitetäänonko hakija todella kotoisin kertomaltaan paikkakunnalta. Tällöintulisi aluksi antaa hakijalle mahdollisuus kertoa myös omin sanoin kotiseudustaan.Mikäli hakijan kertomuksen kannalta merkityksellinen paikkakunta jasen sijainti jää epäselväksi, on hyvä kysyä lähellä sijaitsevia isompia paik-14 Turvapaikkaohje 10.9.6. s. 29.15 Turvapaikkapuhuttelussa käytetään Maahanmuuttoviraston puhuttelua varten laatimaa lomaketta,puhuttelupöytäkirjapohjaa. Lomakkeet ovat puhuttelua ohjaavia. Turvapaikkaohje 10.4 s. 24.23

kakuntia tai kaupunkeja sekä matkustamistapa ja -aika näihin. Hakijaltavoi esimerkiksi kysyä missä läheisissä isoissa kaupungeissa hän on käynytja miten niihin matkustettiin. Paikantamista voi yrittää myös läheistenjokien, järvien, meren, vuorten ja muiden maamerkkien avulla.Jos hakija ei muista tarkkaa ajankohtaa, on hyvä yrittää selvittääsitä esimerkiksi suhteessa johonkin muuhun hakijan elämässä tärkeääntapahtumaan, kuten lapsen syntymään tai muuttoon paikkakunnaltatoiselle. Tällaisiksi kiinnekohdiksi pitäisi löytää kyseiselle hakijalle merkittäviäja mieleen jääneitä tapahtumia.Ulkomaalaislain 97 §:n 4 momentin mukaan hakijalta on erityisestitiedusteltava, miten hän suhtautuu mahdolliseen maasta poistamiseenturvalliseen turvapaikka- tai alkuperämaahan sekä maahantulokieltoon.Tämän velvoitteen voi täyttää kysymällä hakijalta, vastustaakohän käännyttämistä ja maahantulokieltoa. Suhtautumista tiedustelevatkysymykset ovat hämmentäviä ja niitä tulisi välttää. Hakijalle on hyväpainottaa, että käännyttämistä ja maahantulokieltoa koskevat kysymyksetesitetään kaikille. Lisäksi kysytään, mitä hakija pelkää tapahtuvan,jos hänet palautetaan lähtömaahan.Hakijalta on tiedusteltava muut mahdolliset perusteet oleskeluluvalle.16 Hakijalle tulee kertoa, että on tärkeää tuoda esiin mahdollisetterveydelliset syyt, opiskelu tai työpaikka, Suomessa oleskelevat perheenjäsenettai muut sukulaiset sekä muut siteet Suomeen.5.3.3 Avustajan lisäkysymyksetAvustajan kanssa sovitaan ennen puhuttelun alkua mahdollisten lisäkysymystenesittämisjärjestyksestä esimerkiksi kunkin puhuttelussa läpikäydynasiakokonaisuuden jälkeen. 17 Asiasta sopiminen edesauttaarauhallista puhutteluilmapiiriä.Puhuttelija ilmaisee avustajalle, milloin lisäkysymyksiä voi esittää.Sopiva aika avustajan lisäkysymyksille on yleensä puhuttelijan omienaihetta tai muuta asiakokonaisuutta koskevien kysymysten jälkeen.Avustaja voi pyytää mahdollisuutta lisäkysymyksiin myös kesken puhuttelun,mutta tällöin puhuttelija päättää, onko tilanne sopiva. Mikälilisäkysymystä ei anneta esittää pyydetyssä tilanteessa, on siitä tehtäväavustajan pyynnöstä merkintä pöytäkirjaan.Lisäkysymysten esittäminen sopivan asiakokonaisuuden yhteydessäon hakijan perusteiden selvittämisen ja hakijan oikeusturvan kannaltaparas vaihtoehto. Kysymysten esittäminen vasta puhuttelun lopussaon huono vaihtoehto useita tunteja ja jopa päiviä jatkuvissa puhutteluissa.Huomattavasti aiemmin käsiteltyihin asiakokonaisuuksiin palaaminenvasta puhuttelun lopussa voi olla hakijan kannalta hämmentä-16 Ulkomaalaislain 97§ 4 momentti.17 Turvapaikkaohje, kohta 10.9.6.24

vää. Asian selvittämisen kannalta merkittäviäkin kysymyksiä voi jäädäesittämättä. Se voi myös pitkittää puhuttelua tarpeettomasti, koskapalattaessa aiemmin läpikäytyihin asioihin on käytettävä joskus paljonkinaikaa sen selvittämiseen, mitä kohtaa halutaan selventää. Oikeassavaiheessa esitetty lisäkysymys edesauttaa ja nopeuttaa asian selvittämistä.5.3.4 Puolisoiden puhutteluKun turvapaikkaa hakee avio- tai avopari, kumpaakin puolisoa on kuultavaerikseen ja yksilöllisesti. Salassapitovelvollisuus sitoo myös suhteessahakijan perheenjäseneen. Hakemukseen liittyviä asioita ei saasaattaa hakijan perheenjäsenen tietoon ilman hakijan suostumusta.Salassapitoperusteena on hakijan ja hänen läheistensä turvallisuus. 18Puhuttelijan on aina otettava huomioon, että puolisoilla voi olla turvapaikkahakemukselleitsenäisiä perusteita, joita ei haluta saattaa toisenpuolison tietoon. Peruste voi olla esimerkiksi toisen puolison kokemaseksuaalinen väkivalta tai lähisuhdeväkivalta. Turvapaikkaohjeeseen onkirjattu, että puolisoilta tiedustellaan turvapaikkapuhuttelussa haluavatkohe erilliset päätökset, jotka heille tarvittaessa annetaan.5.3.5 Puhuttelun keskeyttäminen tai jatkuminen toisena päivänäHakijan perusteita ei aina saada asianmukaisesti selvitettyä yhdenpäivän aikana. Mikäli hakija on matkustanut kauempaa, puhutteluaon pyrittävä jatkamaan seuraavana päivänä. Jos puhuttelun jatkaminentuolloin sopii muille osapuolille (puhuttelija, tulkki, avustaja),Maahanmuuttoviraston tulee tiedustella lähimmästä vastaanottokeskuksesta,voiko hakija yöpyä siellä väliaikaisesti. Hakijan omasta vastaanottokeskuksestavoi myös tiedustella, voiko hakija yöpyä puhuttelupaikkakunnallahotellissa.Mikäli hakija tai tulkki ei osaa riittävästi tulkattavaa kieltä turvapaikkaperusteidenriittävän täsmälliseksi selvittämiseksi, puhuttelu keskeytetään.Puhuttelu keskeytetään myös siinä tapauksessa, että hakija saapuupuhutteluun juopuneena tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena.19 Puhuttelu keskeytetään myös sairauskohtauksen sattuessa tai vastaavissatilanteissa, esimerkiksi jos hakija saa paniikkikohtauksen.Hakijalta tiedustellaan kykeneekö hän jatkamaan puhuttelua. Asiastatehdään merkintä puhuttelupöytäkirjaan. 20Jos käy ilmi, että hakija on sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen,heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn18 Ks. turvapaikkaohjeen kohdat 10.9.3., 10.9.6. ja 10.9.8.19 Turvapaikkaohjeen kohta 10.9.7. s. 30.20 Ibid.25

vuoksi kykenemätön esittämään selvitystä turvapaikkaperusteistaan,puhuttelu keskeytetään ja asiasta ilmoitetaan hakijan majoituksestavastaavalle vastaanottokeskukselle. Vastaanottokeskus huolehtiitarvittavista jatkotoimista edunvalvojan hankkimiseksi ilmoittamallaedunvalvojan tarpeesta maistraattiin. 215.4 Puhuttelupöytäkirjan laatiminenPöytäkirja on puhuttelijan kirjaama hakijan kertomus ja se kirjoitetaanminä -muodossa. Kirjaamisessa on otettava huomioon, että pöytäkirjanon oltava ymmärrettävä myös muille kuin puhutteluun osallistuneille.Päätöksen asiassa saattaa tehdä toinen ylitarkastaja kuin puhuttelija.Tulosalueen johtajan on saatava siitä asian ratkaisemiseen riittävättiedot. Pöytäkirjan on oltava ymmärrettävä toiselle avustajalle, jokaei ole ollut läsnä puhuttelussa. Mahdollisessa valitusvaiheessa pöytäkirjaalukevat tuomioistuimen esittelijät ja tuomarit.Hakijan kertomat hakemuksen kannalta olennaiset seikat kirjataanlomakkeelle huolellisesti ja objektiivisesti 22 .Puhuttelupöytäkirjasta tulee käydä ilmi, miten ja millä kielellä tutkintaon tapahtunut. Pöytäkirjaan tehdään merkintä, jos tulkkauksessatai hakijan ja puhuttelijan välisessä vuorovaikutuksessa on ilmennytseikkoja, joiden voidaan arvioida vaikuttaneen ymmärtämiseen tai puhutteluilmapiiriin.235.4.1 Kysymysten kirjaaminenPääsääntöisesti kaikki kysymykset on kirjattava. Vastauksen ja sen merkityksenymmärtämiseksi on olennaista tietää kysymys.Vapaan kertomuksen oikean ymmärtämisen vuoksi kertomuksenlomaan tehtyjä pieniä tarkentavia lisäkysymyksiä ei välttämättä tarvitsekirjata pöytäkirjaan.Esimerkki:Vaihtoehto 1: Kaikki kysymykset kirjataan.Hakija: Mursin kaatuessani käteni ja menin sen jälkeen paikalliseen sairaalaan.Puhuttelija: Kumman kätesi?Hakija: Vasemman.Puhuttelija: Ole hyvä, jatka. Menit sairaalaan ja...?Hakija: Käteni lastoitettiin sairaalassa ja pääsin sieltä vielä samana iltanapois.21 Ibid.22 Turvapaikkaohjeen kohta 10.5 s. 24.23 Ibid.26

Vaihtoehto 2: Hakijan kertomuksen väliin tehtyjen pienten tarkentavienkysymysten vastausten sisältö voidaan upottaa vapaaseen kerrontaan.Hakija: Mursin kaatuessani vasemman käteni ja menin sen jälkeen paikalliseensairaalaan. Käteni lastoitettiin sairaalassa ja pääsin sieltä vieläsamana iltana pois.Edellä kuvatun esimerkin kaltaisessa tilanteessa pienet, tarkentavatlisäkysymykset vastauksineen voidaan luettavuuden parantamiseksiupottaa hakijan kerrontaan eli käyttää jälkimmäistä vaihtoehtoa. Joson pienikin epäilys siitä, että lisäkysymyksen sanamuoto voi olla merkityksellinen,on kysymys kirjattava.Jos hakija kieltäytyy vastaamasta hänelle esitettyyn kysymykseen,tehdään siitä merkintä pöytäkirjaan 24 .5.4.2 Merkintöjen tekeminen puhuttelukronologian mukaanPuhuttelun etenemisen mukaisesti laaditun pöytäkirjan kysymystenja vastausten järjestystä ei tule muokata, vaikka asiakokonaisuudetolisivatkin hajallaan pöytäkirjassa. Näin siitä syystä, että mahdollistentunnetiloja koskevien merkintöjen ja taukojen yhteys kulloinkin käsiteltyihinasioihin voi hävitä, jos järjestystä muutetaan.Pöytäkirjaan tulee myös merkitä jos hakija, tulkki, avustaja taiedustaja pyytää taukoa. Lisäksi tulee merkitä, missä vaiheessa taukopidetään tai jos taukopyyntöön ei suostuta.Pöytäkirjaan tulee myös vaadittaessa merkitä, jos avustaja pyytäämahdollisuutta lisäkysymykseen, mutta kysymystä ei anneta esittääkyseisessä yhteydessä.5.4.3 Tunnetilojen merkitseminenTunnetilat ja hakijan vointiin liittyvät huomiot merkitään puhuttelupöytäkirjaan.Kirjattavia asioita ovat esimerkiksi hakijan itkuisuus,hyperventilaatiokohtaus tai muut hakijan esiin tuomat ongelmat,kuten päänsärky tai pahoinvointi. Lisäksi pöytäkirjan loppuun tuleemerkitä, jos ongelmat ovat jatkuneet tai toistuneet koko puhuttelunajan (esim. itkuisuus) tai niitä on ilmennyt pöytäkirjan tarkastamisenaikana.5.4.4 Paikannimien ja ajankohtien merkitseminenPaikkakuntien kirjoitustavoissa on paljon vaihtelua. Siksi on tärkeäpyytää kirjoitustaitoista hakijaa itse kirjoittamaan paikannimi, jos paik-24 Turvapaikkaohje, kohta 10.9.6.27

kanimestä on epäselvyyttä. Hakijan käyttämä kirjoitustapa tulee merkitäpöytäkirjaan. Lisäksi merkitään mahdollinen tulkin translitterointilatinalaisille kirjaimille ja käännös länsimaiseen muotoon. Ei-latinalaisenkirjaimiston kyseessä ollessa voi olla mahdotonta merkitä hakijan kirjoittamaamuotoa sellaisenaan pöytäkirjaan, mutta liitteeksi voidaan lisätäpaperi, johon hakija on omalla kielellään kirjoittanut nimet.Jos hakija tulee maasta, jossa käytetään muuta kuin länsimaista kalenteria(esimerkiksi Iran, Afganistan, Etiopia) on puhuttelupöytäkirjaankirjattava hakijan lähtömaan kalenterin mukainen ajankohta (vuosiluku,päivämäärä ja esimerkiksi kuukauden nimi).5.5 Pöytäkirjan tarkastaminen ja korjausmerkinnätHakijalle on korostettava pöytäkirjan tarkastamisen merkitystä. Ennentarkastamista on hyvä pitää tauko.Puhuttelupöytäkirjan kirjoittaminen samanaikaisesti puhuttelunjohtamisen kanssa on erittäin haasteellinen tehtävä. Pöytäkirjan tarkastamisvaiheessaon tärkeää kehottaa myös tulkkia ja avustajaa ilmoittamaan,jos he huomaavat hakijan kertomuksen merkitykseen vaikuttaviaymmärtämis- tai kirjaamisvirheitä.Tulkkaus- ja kirjaamisvirheet sekä väärinymmärrykset tulee korjatailman korjausmerkintää. Jos hakija muuttaa kertomustaan pöytäkirjaatarkastettaessa, voidaan merkintä muutoksesta tehdä, mikäli puhuttelijakatsoo sen tarpeelliseksi. Aiempi vastaus on hakijan tai avustajanpyynnöstä voitava tarkistaa nauhoitteelta. Korjauksia ei tule tehdätekstin muotoilun keinoin, esimerkiksi lihavoimalla muutettua tekstiä.Mahdollisesta korjausmerkinnästä tulee käydä selvästi ilmi, miksi merkintäon tehty ja ristiriitatilanteissa myös se, onko asia tarkistettu nauhoitteelta.Jos puhuttelun aikana on herännyt pienikin epäilys siitä, että hakijaja tulkki eivät täydellisesti ymmärrä toisiaan, on pöytäkirjan tarkistamisvaiheessavielä erikseen tiedusteltava mahdollisista ymmärtämisvaikeuksista.Puhuttelijan on korostettava, että päätöksenteon kannaltamahdollisten ymmärtämisvaikeuksien on tultava esiin pöytäkirjasta.5.6 Lopputoimenpiteet puhuttelussaHakija vahvistaa pöytäkirjan sisällön allekirjoituksellaan, joka pyydetäänpöytäkirjan jokaiselle sivulle. Näin pyritään varmistamaan, että hakemuksenperusteet on kirjattu oikein ja vältetään mahdolliset väärinkäsitykset.Jos hakija kieltäytyy allekirjoittamasta, kieltäytymisen syytkirjataan pöytäkirjaan.Turvapaikanhakijalle on annettava arvio asian ratkaisemiseen kuluvastaajasta ja korostettava, että kyseessä on vain arvio. Käsittelyaikaaei tule arvioida liian optimistisesti. On hyvä tuoda esiin, että päätös28

tehdään niin pian kuin mahdollista. Annettu arvio kirjataan puhuttelupöytäkirjaan.Hakijaa voidaan puhuttelun yhteydessä pyytää toimittamaan asiassaanlisäselvitystä, kuten lääkärinlausunto. Pyyntö lisäselvityksen toimittamisestaon esitettävä hakijalle selkeästi ja yksiselitteisesti. Hakijallekerrotaan, että mahdollinen lisäselvitys kannattaa toimittaa viipymättäMaahanmuuttovirastoon. Lisäselvityksen toimittamiselle on annettavariittävä määräaika ja pöytäkirjaan on tehtävä selkeät merkinnät pyydetystälisäselvityksestä määräaikoineen. Pyynnöstä määräaikaa voidaanmyöhemmin jatkaa. Jos hakija saa puhuttelun jälkeen uutta tietoa taiesimerkiksi asiakirjaselvitystä, lisäselvitys kannattaa toimittaa avustajan(tai edustajan) kautta. Mikäli avustajaa ei ole, hakija toimittaa selvityksensuoraan Maahanmuuttovirastolle. Lisäselvityksen toimittamisessavoi myös pyytää apua vastaanottokeskuksesta.Hakijalle annetaan maksutta jäljennös puhuttelupöytäkirjasta pääsääntöisestiheti puhuttelun päätyttyä. Jäljennös voidaan antaa myöhemminesimerkiksi silloin, kun kansainvälistä suojelua on hakenutaviopari, joista toisella on ollut turvapaikkahakemukselle itsenäisiäperusteita, joita ei haluta saattaa toisen puolison tietoon. Tällöin puhuttelupöytäkirjavoidaan hakijan suostumuksella toimittaa jälkikäteenesimerkiksi hakijan avustajalle. 255.7 Erityistilanteita5.7.1 Puhuttelut säilöönottoyksikössäJos puhuttelu suoritetaan hakijan ollessa säilöön otettuna, siitä on tehtäväselkeä merkintä puhuttelupöytäkirjaan ja liitettävä siihen säilöönottoakoskeva päätös. On huomioitava vapaudenriiston ja säilöönottoyksikönvaikutus puhuttelun ilmapiiriin. Puhuttelutilassa tulkki istuuyleensä vastapäätä hakijaa ja puhuttelijan vieressä, ja hakija on erotettuheistä pleksilasilla, mikä vaikuttaa myös kuuluvuuteen.5.7.2 Edunvalvojan tarveMikäli on syytä epäillä, että hakija on sairauden, henkisen toiminnanhäiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syynvuoksi kykenemätön esittämään selvitystä turvapaikkaperusteistaan tuleeasiasta ilmoittaa majoituksesta vastaavalle vastaanottokeskukselle.Vastaanottokeskus huolehtii edunvalvojan tarpeen selvittämisestä jatarvittavista jatkotoimenpiteistä edunvalvojan hankkimiseksi ilmoittamallatarpeesta maistraattiin. 2625 Turvapaikkaohjeen kohta 10.9. s. 31.26 Ks. turvapaikkaohjeen kohta 10.9.7.29

6 Alaikäisen puhuttelun erityispiirteetAlaikäisenä yksin tulleena pidetään alaikäistä turvapaikanhakijaa, jokaon tullut maahan ilman laillista huoltajaansa. Kaikki alaikäiset yksintulleetturvapaikanhakijat puhutellaan iästä riippumatta heidän kehitystasonsahuomioon ottaen. Turvapaikkapuhuttelussa voidaan kuullamyös huoltajiensa kanssa turvapaikkaa hakevaa lasta. 12 vuotta täyttänyttälasta on kuultava, jollei kuuleminen ole ilmeisen tarpeetonta.Lapsen mielipiteet tulee ottaa huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsamukaisesti. Myös nuorempaa lasta voidaan kuulla, jos hän on niinkehittynyt, että hänen näkemyksiinsä voidaan kiinnittää huomiota.(Ulkomaalaislain 6 §).Maahanmuuttovirastolla on erillinen ohjeistus koskien alaikäisiä yksintulleita turvapaikanhakijoita 27 . Alaikäisten puhutteluissa on käytössäerillinen puhuttelupöytäkirja, josta on versio yli 15-vuotiaille sekäalle 15-vuotiaille. Alaikäisten puhutteluissa on mahdollista käyttää erilaisiavisuaalisia tai toiminnallisia keinoja. Alaikäisten yksin tulleiden puhutteluton keskitetty Helsinki 2-tulosalueelle vuodesta 2002 lähtien.Myös alaikäisten puhuttelut suoritetaan pääsääntöisesti Maahanmuuttovirastossa.Nuoremmille hakijoille pitkä matka puhuttelupaikalleon erityisen raskas, mikä on huomioitava puhuttelussa. Alle kouluikäisethakijat tai erityisen traumatisoituneet, sairaat tai raskaana olevatalaikäiset hakijat puhutellaan vastaanottokeskuksen tai edustajan niinpyytäessä heidän sijoituspaikassaan.Alaikäisen tapauksessa ei tulisi käyttää etätulkkausta. Tulkille tuleevarausta tehtäessä ilmoittaa, että tulkattava on alaikäinen. Alaikäisenpuhuttelussa tulisi käyttää alaikäistulkkaukseen perehtyneitä tulkkeja.Ulkomaalaislain nojalla alaikäistä koskevat asiat on käsiteltävä kiireellisinä.Puhuttelua järjestettäessä on kuitenkin varmistettava lapsellemahdollisuus toipua matkasta, jonka aikana lapsella on voinut ollahyvin traumaattisia kokemuksia, jotka suoraan heijastuvat häneenvointiinsa. Puhuttelua järjestettäessä on asiasta neuvoteltava edustajankanssa. Tällöin on myös tiedusteltava edustajalta, onko avustaja tulossapuhutteluun ja pyydettävä selvittämään puhutteluajankohdan sopivuusmahdolliselta avustajalta.27 Alaikäisten puhutteluita koskeva erillinen ohjeistus on laadittu vuonna 2001. Ohjeistukseen on koottuerilaisia nimenomaan alaikäisten puhutteluissa huomioon otettavia seikkoja, kuten sukupuoli,kulttuuri, kehitystaso, traumatisoituneisuus sekä käytännön keinoja erilaisten alaikäisten kohtaamiseen.30

7 Maatiedon käyttöMaatiedolla on ratkaiseva merkitys arvioitaessa kuka on kansainvälisensuojelun tarpeessa. Luotettava ja helposti saatavilla oleva maatieto ontärkeää jo puhutteluvaiheessa. Maatiedon tuntemus edesauttaa hakijankertomuksen ymmärtämisessä sekä mahdollisten ristiriitojen taipuutteellisuuksien havaitsemisessa hakijan kertomuksessa, jolloin puhuttelijavoi tehdä selvittämisvelvollisuuden edellyttämät kysymyksetjo itse puhuttelussa.Puhuttelija voi käyttää puhuttelussa apunaan maatietoa niin kirjallisessakuin sähköisessäkin muodossa. Maatiedon käyttö kesken puhuttelunon kuitenkin tehtävä niin, ettei siitä ole haittaa puhuttelun ilmapiirille.Esimerkiksi pitkällinen maatietoaineiston selaaminen keskenpuhuttelun voi olla hakijalle hämmentävää. Se voi heikentää avoimuudenja luottamuksellisuuden tunnetta puhuttelussa. Mikäli kesken puhuttelunilmenee tarvetta perehtyä maatietoon, puhuttelussa on hyväpitää tauko.Jos hakijan kertomus on ristiriidassa saatavilla olevan maatiedonkanssa, puhuttelijan on selvitettävä asia lisäkysymyksin. Hakijalle voikertoa, että lisäkysymyksiä esitetään, koska esitetty poikkeaa saatavillaolevasta maatiedosta. Pyydettäessä on hakijalle, edustajalle ja avustajallekerrottava, mihin maatietoon havaittu ristiriita perustuu.Erityisesti jos hakija on kotoisin maasta tai alueelta, josta tuleviahakijoita puhuttelija ei ole aiemmin puhutellut, on tärkeää perehtyämaatietoon. Puhutteluun valmistautuessa on tärkeää perehtyä aluettakoskeviin luotettaviin ja objektiivisiin raportteihin.31

8 Koulutus ja yhteiset tapaamisetKaikkien turvapaikanhakijoiden kanssa työskentelevien tulisi saadasäännöllisesti koulutusta turvapaikanhakijan kohtaamisesta. Koulutustatarvitaan erityisesti siitä, miten tunnistaa traumatisoitunut hakija, kohdatahänet ja miten traumatisoituminen vaikuttaa kykyyn kertoa traumakokemuksesta.Koulutusta tarvittaisiin myös siitä, miten kulttuuri- ja/tai koulutustaustavoivat vaikuttaa asioiden hahmottamiseen ja aikakäsitteisiin.Hakijoiden ja heidän perusteidensa ymmärtämiseksi olisi tärkeä saadatietoa eri uskontokuntien tavoista ja naisen asemasta eri kulttuureissa.Myös lapsipsykologiasta ja lasten kohtaamisesta tulee antaa koulutustalapsia puhutteleville avustajille, edustajille ja tulkeille.Yhteistyön kehittämiseksi, toisen ammattilaisen työn ja toimintatapojenymmärtämiseksi sekä puhuttelujen kehittämiseksi yleensä olisitärkeää järjestää säännöllisiä tapaamisia puhuttelijoiden, avustajien jatulkkien kesken. Alaikäisten puhutteluiden kehittämiseksi yhteistapaamisiintulisi saada mukaan myös edustajat ja alaikäisten sosiaalityöntekijät.32