Australian metsäteollisuus kasvaa hurjasti ... - Metsätrans

Australian metsäteolliAustralian istutusmetsien hakkuutlähes tuplaantuvat kahden- kolmen seuraavan vuoden aikana.Maassa oli vuosien 1998 -2002 välillä voimakas istutusbuumi,jolloin uutta istutusmetsääperustettiin parhaanavuonna (v. 2000) peräti 140,000hehtaaria. Tämän jälkeen uudetistutusalat ovat vakiintuneet 50– 70.000 hehtaariin.Eukalyptuksen kasvuaika korjuukypsäksikestää Australiassavain 12 vuotta, juuri nämä metsättulevat hakkuun piiriin 2010-luvun alussa.Vielä kymmenen vuotta sittenAustraliassa oli istutusmetsiä“vain” 1,1 miljoonaa hehtaaria,nyt niitä on 1,8 miljoonaa hehtaaria,joten kasvua on yli 60prosenttia. Ala on mitätön Aust-MetsätransAustraliassaSeppo Ala-Kutsi50

Tässä lastataan puuta Tumutin lähistöllä yli 10.000hehtaarin metsäpaloalueella. Autotlastataan ajokoneilla.Kuten näkyyjätepuutajää paljon.suus kasvaa hurjasti eukalyptuksen voimallaVuonna 2001 valmistunut Visyn tehdas Tumutissa tuottaa 320.000tonnia kartonkia vuodesssa. Tehtaalla on äsken aloitettu laajennustuotannon tuplaamiseksi. Maapallon toisella puolella tapahtuva investointituo töitä Suomeenkin. Vaasalainen ABB taisteli sieltä itselleentehtaan sähköistysurakan.ralian 766 miljoonan hehtaarin lyptusta. Jatkossa suhde muuttuu,sillä uudet istutukset ovatkokonaispinta-alasta.Noin 55 prosenttia istutusmetsistäon mäntyä ja loput euka-Australiassa on90 prosenttisesti eukaa.neljänneksieniten istutusmetsiä maailmassa.Enemmän on vain Brasiliassa,(5 miljoonaa hehtaaria), Chilessä(2) ja Uudessa-Seelannissa(1,9). Lähivuosina Kiina nouseetälle listalle ja lähes suoraan kakkoseksi.Tuoreimman vuodelta 2005olevan tilaston mukaan Australiankokonaishakkuut olivat 30miljoona kuutiota, joista istutusmetsienosuus oli 17 miljoonaakuutiota.Kasvu on huimaa, sillä 2010-luvun alussa istutusmetsien hakkuutarvioidaan jo peräti 31 miljoonaksikuutioksi. Vuonna 1995hakkuut olivat vain yhdeksänmiljoonaa kuutiota.Eukalyptus metsä kasvaa siishakkukypsäksi 12:ssa vuodessa,sitä ei välillä harvenneta. Hehtaariltasaadaan keskimäärin 200kuutiota puuta.Aikaisemmin vallitsevana istutuspuunaollut radiata -mäntytuottaa hehtaarilta huomattavastienemmän, mutta on suuritöisempi,sillä se harvennetaankaksi tai kolme kertaa kasvupaikastariippuen.Ensimmäinen harvennus tehdään12 -vuotiaassa taimikossa,jolloin sellupuuta tulee noin 80kuutiota/hehtaari. Päätehakkuussa30 -vuotisesta puustostakertyy 270 mottia tukkipuuta ja50 kuutiota sellupuuta hehtaaril-51

ta. Kokonaishakkuukertymä 30vuoden ajalta voi olla jopa 600kuutiota/hehtaari.Mäntymetsän harvennus onhyvin yksinkertaista: Joka viidesrivi pois ajouraksi, sitten jokarivistä napsaistaan joka kolmaspuu pois.Hakkeena vientiinAustralian metsäteollisuudenjalostusaste on alhainen. Sahateollisuuttaon jonkin verran. Paperija kartonkia tuotetaan 3,2miljoonaa tonnia, josta 2/3 osaaon kartonkia. Tosin uusia paperitehdasinvestointejaon tekeillämm. Tasmaniaan ja Visyn tehtaanlaajennus Tumutissa.Istutusmetsien sellupuustasuurin osa päätyy hakkeena ulkomaille.Australia onkin ylivoimaisestimaailman suurin hakkeenviejä.10,5 miljoonan kuutionviety hakemäärä on lähes viidenneskoko maailman hakeviennistä.Kasvavien hakkuumäärienlisätuotannostakin päätyneesuurin hakkeena ulkomaille.Suurin vientimaa on Japani.Puunkorjuussa monia variaatioita:on puhdas kokorunkomenetelmä,jossa puu kulkeekuorineen täyspitkänä käyttöpaikalleasti ja suomalaisillekinhyvin tuttu katkotun tavaranmenetelmä. Puut voidaan myöskuoria metsässä ja kuljettaakuorittuna eteenpäin. Puut voidaanmyös kuoria ja hakettaa joTässä kaatuu 12-vuotiasta Blue Gum eukalyptus-metsää. Eukalyptus -metsiä ei harvenneta ennenpäätehakkuita.Australia on maailman suurin hakkeen viejä, noin 10 miljoonaa kuutiota. Tämä hakekasa Portlandissaodottaa vientiä ulkomaille, vaikkapa Japaniin, jonne haketta viedään eniten.palstalla tai tienvarressa, jonnekokorungot on juonnettu.Isoja yleiskoneitaHarvennukset ja päätehak-kuut tehdään samoilla koneilla. pikkukonetta suurempi. Hyväksipuoleksi voi katsoa järeidenHarvennusten erikoiskoneita eiole. AusTimber -messuilla harvennuskoneenanähtiin mm. 25 30.000 tuntia on aivan yleinenkoneiden pitemmän käyttöiän.–tonninen TimberPro 425. Kone määrä. Toisaalta jos laskee, ettäon hidas ja kulutus on varmasti kulutus harvennuskoneella olisiEukalyptus on tunnetusti hankala kuorittava. Tässäkin se ajetaankahteen kertaan. Puu täytyy kuoria heti tuoreena, muuten se jämähtääkiinni kuin sementti.Tigercatin juontokone 625 C painaa 20.600 kiloa52

vaikka 10 litraa pienempi tunnilta,niin aikamoinen kasa dollareitasäästyisi. Tästä yhtälöstäsyntyy ainakin jonkinmoinenvaikutelma sikäläisestä korjuutaksatasosta.Kuskipula vaivaaKuljettajapula ei ole yksin suomalainenvitsaus. Sama vaiva onmaapallon toisella puolella Australiassakin.Kovaan kysyntään yritetäänvastata mm. kuuden viikon pikakoulutuksella,joka on lähinnäteoriaa. Tämän jälkeen koulutettavasaa pärjätä yrittäjän kanssaparhaan kykynsä mukaan.Lopputuloksista ei ole tietoa.Kuulostaa lyhyeltä koulutusajalta,mutta toisaalta työt eivätole niin vaativia kuin suomalaisenharvesterin hytissä.Harvennuksilla joka kolmaspuu pois – ei tule laatuongelmia.Päätehakkuissa taas suurin osapuista haketetaan – ei puuta voiTyypillinen harvennuskone Australian savotoille, 25 - tonninen TimberPro425 EX. - Tämä on niin kuin norsu posliinikaupassa. Täällätykätään isoista koneista ja suuresta polttoaineen kulutuksesta. Aivanhyvin tuota metsää Sampolla ja Keto 51:llä krapsuttelisi, kommentoiJuha Pukkala Australian isoja harvennuskoneita.kovin väärin pätkiä, kunhankuski saa sen kumoon.Siemenestä satamaanAustraliassa puun korjuuketjuon viety mahdollisimman pitkälle.Puun kasvatusta vartenperustetut yhtiöt ostavat taivuokraavat maata pitkäaikaisillavuokrasopimuksilla, istuttavattaimet, hoitavat, harventavat,kaatavat, hakettavat jakuljettavat vielä satamaankin.Siis siemenestä - satamaan.Toiminnan rahoittajiksi otetaanyksityisiä tai instituutioita.Heille luvataan takuutuotto jalopputilityksen yhteydessä, joskaikki on mennyt nappiin niinosakas saa lisätuottoa.Samanlaista menetelmää käytetäänmm. oliivien, mantelienja banaanien kanssa..On toki muitakin toimintatapoja.53