Arviointikertomus v. 2010 - Pori

Sisällys1 TARKASTUSLAUTAKUNTA 52 TARKASTUSTOIMINTA 72.1 VUODEN 2009 ARVIOINTIKERTOMUKSEN KÄSITTELY 72.2 VUODEN 2010 TARKASTUSTOIMINTA 73 TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 93.1 VALTUUSTON ASETTAMAT TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMISEN RAPORTOINTI 93.2 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 103.3 TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 184 kaupunkikonserni 235 MUUT HAVAINNOT KAUPUNGIN HALLINNOSTA 295.1 IT-TOIMINNAN ORGANISOINTI 295.2 PERUSTURVATOIMI 305.2.1 Toimipaikkaverkosto 305.2.2 Terveyskeskuksen yöpäivystystoiminta 315.3 PALVELULIIKELAITOS 325.4 SEUTUYHTEISTYÖ 335.5 JOUKKOLIIKENNE 346 ESTEELLISYYDET 357 ALLEKIRJOITUKSET 35Julkaisija Porin kaupunki, tarkastuslautakunta • Valokuvat Niko Poskiparta (kuvat sivuilla 1, 2, 4, 5, 11, 13, 14, 16–17,20–21, 30), Julia Hannula/Kumppania Oy (sivuilla 6, 8, 26), Jouni Koivukoski (sivu 20), Vaula Toivanen (sivu 29), PorinLinjat (sivu 33) • Ulkoasu Kumppania Oy • Paino Kehityksen kirjapaino2 | Porin kaupungin arviointikertomus

TarkastustoimintaVuoden 2009 arviointikertomuksen käsittelyKaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessaan 10.5.2010 vuoden2009 arviointikertomusta ja päätti tuolloin kehottaa kaupunginhallitustaottamaan huomioon esille tuodut näkökohdat.Talouspalvelut pyysi kaupunginvaltuuston toimeksiannonjohdosta erikseen lausunnot niiltä yksiköiltä, joiden osalta tarkastuslautakunnankertomuksessa oli esitetty kriittisiä arvioitatoimintojen ja/tai taloudenhoidon osalta. Kaupunginhallitusmerkitsi kokouksessaan 29.11.2010 saadut lausunnot ja niidenkäsittelyt tiedoksi sekä kehotti hallintokuntia, laitoksia, lauta- jajohtokuntia sekä hallituksia ottamaan vastaisuudessa huomioonarviointikertomuksessa esitetyt näkökohdat. Kaupunginvaltuustomerkitsi saadut lausunnot tiedoksi kokouksessaan 13.12.2010.Vuoden 2010 tarkastustoimintaTarkastuslautakunta on pitänyt tilikautta 2010 koskevia kokouksiakaikkiaan 13 kappaletta. Kahdessa kokouksessa on ollutkuultavana kaupunginjohtajia ja neljässä kokouksessa johtaviaviranhaltijoita. Lisäksi kuultavana on ollut kaupunginhallituksenpuheenjohtaja.Tarkastuslautakunnan tilivuoden 2010 työohjelma onkoostunut tutustumisesta hallintokuntien toimintoihin. Lisäksi”Painopistealueitaovat mm. IT,karhukuntayhteistyöja perusturva.”lautakunta on kokouksissaan kuullut asiantuntijoita ja hallintokuntienjohtavia viranhaltijoita. Tavoite on ollut, että valtuustokaudenaikana käydään läpi koko hallinto- ja palvelutuotantoorganisaatiokeskeisimmiltä osiltaan. Tilivuoden 2010 aikanaarviointityön painopistealueina ovat olleet IT-palvelut, karhukuntayhteistyö,perusturvatoimi, teknisen palvelukeskuksentoiminta, vapaa-aikatoimi ja Porin palveluliikelaitos. TytäryhteisöistäPorin Linjat Oy:n toimitusjohtaja on esitellyt yhtiöntoimintaa lautakunnalle.Kaupungin tilintarkastuksesta on huolehtinut KPMG JulkishallinnonPalvelut Oy (28.1.2010 saakka KPMG Kunta Oy)vastuunalaisena tilintarkastajana JHTT, KHT Leif-Erik Forsberg.Kaupungin tilintarkastaja on toiminut erikseen nimetyissä tytäryhteisöissäyhtenä tilintarkastajana. Kyseessä on kaupunginhallituksenja tarkastuslautakunnan kesken vuodesta 2001 voimassaollut käytäntö, jossa tarkastuslautakunta kilpailuttaa sekäkaupungin että tytäryhteisöjen tilintarkastuspalvelut samallakilpailutuksella. Tarkoituksena on ollut, että emolla ja tytäryhteisöilläon yhteinen tilintarkastaja. Mukaan otettavat tytäryhteisöton päätetty kaupunginhallituksessa ennen kilpailutusta.Tilintarkastusyhteisö on kiinnittänyt tarkastustyössäänhuomiota muun muassa konsernitilinpäätöksen luotettavuuteen.Varsinaisen lakisääteisen tarkastustehtävän ohella tilintarkastusyhteisölläon ollut toimintayksiköiden ja tytäryhteisöjen antamiakonsultointi- ja koulutustoimeksiantoja. Viimeksi mainittuihinnähden tarkastustoimisto on suorittanut jälkikäteiskontrollia,jolla taataan sopimuksenmukaisuus ja vastuunalaisen tilintarkastajanriippumattomuus.Tilintarkastaja on säännöllisesti raportoinut lautakunnalletyöohjelmansa etenemisestä ja keskeisimmistä havainnoista.Lisäksi tilintarkastaja on tehnyt EU-tukien maksatushakemustenvarmennuksia ja laatinut toimeksiannon ulkopuolisia lausuntoja.Tarkastuslautakunnan hallinnollisista valmistelutehtävistä,lautakunnan arviointitehtävistä, tilintarkastuksen avustamisestaja erillisselvityksistä on huolehtinut tarkastustoimisto.Sisäisen tarkastuksen tehtävistä on vastannut edelleen tarkastustoimistotarkastussäännön mukaisesti. Sisäinen tarkastus onkaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen alainen toiminto.Työn ohjelmoinnista vastaa kaupunginjohtaja, ja raportointitapahtuu kaupunginjohtajalle. Vuoden 2010 aikana raportointiaon laajennettu konsernijaoston jäseniin.Tarkastustoimistossa ovat vuonna 2010 työskennelleetjohtava tarkastaja Hannu Liukonen (JHTT), vs. tarkastaja SatuKatajamäki (tarkastaja JHTT Kirsi Kangasharjun viransijaisena),tarkastaja Niko Poskiparta, tarkastussihteeri Liisa Kurki(31.8.2010 asti) ja tarkastussihteeri Tarja Suojala (1.8.2010alkaen). Maaliskuusta 2011 alkaen Kangasharjun sijaisena ontoiminut Johanna Jokelainen.6 | Porin kaupungin arviointikertomus 2010 | 7

”Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vaativatedelleenkin selkeyttämistä ja konkretisointia.”Toiminnallisten jataloudellisten tavoitteidensaavuttaminenValtuuston asettamat tavoitteetja niiden toteutumisen raportointiKuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttäväkunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio.Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myöstaloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi).Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinenvuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytäänkunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja-suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävienhoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallistentavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinäosoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Taloussuunnitelmanon oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuodenpituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuodentaseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää eisaada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessäon päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma),joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseenpäättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus).Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnanon kuntalain 71 §:n mukaan arvioitava taloudentasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevantaloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä.Tilinpäätös on laadittava tilikautta seuraavan maaliskuunloppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma,rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailuja toimintakertomus. Uuden 68 a §:n mukaan kunnan,joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia jasisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätöslaaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmiensekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseensisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma. Kuntalain konsernitilinpäätöksenlaatimisvelvollisuutta ja toimintakertomustakoskevia pykäliä on ensi kerran ollut sovellettava jo vuonna 2009laadittaessa vuoden 2008 tilinpäätöstä ja toimintakertomusta.Kuntalain 69 §:n mukaan toimintakertomuksessa on esitettäväselvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteidentoteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Vuoden2010 tilinpäätös on käsitelty kaupunginhallituksessa 28.3.2011.Hallintokeskuksen talouspalvelutyksikkö antoi kirjeellään13.1.2011 kaikille hallintokunnille, virastoille ja laitoksilleohjeen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta.Ohjeen mukaan tilinpäätös- ja toimintakertomus tulee kunkinhallintokunnan osalta sisältämään selvityksen toiminnallisten jataloudellisten tavoitteiden toteutumisesta ja numeerisen aineistonhenkilömäärästä, tunnusluvuista, suoritteista ja taloudesta.Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan talousarviossavahvistettujen tavoitteiden pohjalta. Ohjeen mukaantavoite merkitään toteutuneeksi (kyllä) vain silloin, kun se ontäysin toteutunut. Tavoitteet ovat ohjeen mukaisesti tehdyssätalousarviossa jaoteltu keskeisiin tavoitteisiin ja yksityiskohtaisiintavoitteisiin, joiden molempien toteutuma on selvitettävä.Taloudellisten tavoitteiden toteutumista arvioitaessa on tarkasteltavakäyttötalouden ohella myös investointibudjetin osuutta.Tilinpäätösaineisto tulee saattaa myös hallintokunnan omanlautakunnan käsittelyyn.Talousarvion ja taloussuunnitelman keskeinen työkalu onedelleen BSC-järjestelmä. Tulosalueiden raportoinnin tasovaihtelee. Toiminnallisten tavoitteiden ja niitä vastaavien määrärahojenyhteys ei nykyisessä suunnittelujärjestelmässä välity päätöksentekijöillekovinkaan hyvin. Toisin sanoen tieto siitä, mitätavoitteita täytetään ja mitä tuotteita saadaan aikaan annettavillapanoksilla, ei välity nykyjärjestelmässä. Tarkastuslautakuntakatsoo, että toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vaativatedelleenkin selkeyttämistä ja konkretisointia. Tytäryhteisöjentoiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamismenettelyäja toteutumisen raportointia on kehitettävä niin, että tytäryhteisöjentoimialakohtaisuus sekä se, mitä tehtävää vartenne ovat olemassa, tulee nykyistä paremmin esiin.8 | Porin kaupungin arviointikertomus 2010 | 9

Tulosalueiden toiminnallisissa tavoitteissa on sekä valtuustoonnähden keskeisiä tavoitteita että yksityiskohtaisia tavoitteita.Jaottelua voidaan pitää asianmukaisena ja päätöksentekijöilleannettavan informaation kannalta oikeansuuntaisena. Hallintokunnissatulee nykyistä enemmän pohtia, mitkä tavoitteetluokitellaan keskeisiksi ja mitkä yksityiskohtaisiksi.Vuotta 2010 koskevassa arviointitehtävässä on pyritty tulosalueittaiseenkattavuuteen. Kun tarkastustoimen suorittamassaarvioinnissa on kyse sen arvioimisesta, miten valtuuston alunperin asettamat tavoitteet ovat toteutuneet, on vertailut tehtyvaltuuston vahvistaman alkuperäisen talousarvion ja tilinpäätöksenkesken.Tarkastuslautakunta keskittyy ennen muuta valtuuston asettamiinkeskeisiin tavoitteisiin ja niiden toteutumisen arviointiin.Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen raportointi onpääosin asianmukaista. Lautakunnan mielestä toiminnallisiatavoitteita tulee pyrkiä konkretisoimaan ja selkiyttämään niidenyhteyttä määrärahoihin. Konserniohjausta ja -raportointiatulee edelleen tehostaa.Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminenYleinen kehitysSuhdannetilanne on muuttunut suotuisaksi, ja odotukset taloudellisenkasvun jatkumiselle myönteisenä vuonna 2011 ovat korkealla.Julkisen talouden voimakkaasta taloustaantumasta johtunutvelkaantumiskehitys luo varjonsa koko julkisen taloudenylle. Kuntataloutta huolestuttavampi kehitys on valtiontaloudessa,koska säästötoimenpiteet ovat viivästyneet. Inflaatiovauhti onkiihtymässä - samoin korkotasossa ovat nousun merkit selkeinänäkyvissä. Vaikka verotulojen kasvu vuonna 2010 oli yllättävänkinnopeaa, ei yhtä hyvän tilanteen ennusteta jatkuvan.Työttömyysaste oli Porissa vuosikeskiarvona samalla tasollakuin vuonna 2009. Työttömyysaste oli Porissa vuoden 2010 lopussa13,6 prosenttia ja koko maassa 10,3 prosenttia. Työttömienabsoluuttinen määrä samana ajankohtana oli 5 284 henkeä.Porin kaupungin asukasluku kasvoi kuntaliitoksen ansiostarunsaalla 6 000 hengellä. Vuoden 2010 lopussa väkiluku oli ennakkotiedonmukaan 83 029 henkeä. Rakenteellisesti tilanne onse, että tapahtunut väestönlisäys perustuu tulomuuttoon.Vuoden 2010 aikana toteutettiin merkittäviä hallinnon japalvelutoiminnan rakenteellisia uudistuksia: Noormarkunkunnan ja Porin kaupungin yhteenliittäminen, sosiaali- jaterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen perustaminen, ympäristöterveydenhuollonyhteistoiminta-alueen perustaminensekä toisen asteen koulutuksen ulkoistaminen ja Satakunnanammattikorkeakoulun hallintomuodon muutos osakeyhtiöksi.Lisäksi organisaatiouudistuksista on mainittava päivähoidon javarhaiskasvatuksen siirtäminen koulutoimen yhteyteen ja Porinpalveluliikelaitoksen operatiivinen käynnistäminen huomattavinehenkilöstösiirtoineen.Tarkastuslautakunnan kahden viime vuoden kertomuksissaon todettu: ”Kahden suuren hallintokunnan yhdistäminenyhdessä naapurikuntien kanssa sovitun palveluyhteistyömallinsoveltamisen kanssa muodostaa merkittävän suuren johtamishaasteensektorille”. ”Perusturvatoimen yleisjohdon resurssejaon lisättävä, jotta monet meneillään olevat muutosprosessitsaadaan asianmukaisesti ja mahdollisimman nopeasti päätökseen.”Asiaa selvitetään lähemmin perusturvaa koskevassa osassa.Kaupungin budjettiohjauksen voidaan yleisesti ottaen katsoatoimineen hyvin huolimatta joistakin merkittävistäkin menoylityksistä.Kaupungin henkilökunnan määrä oli vuoden lopussa toimintakertomuksenmukaan 7 416 henkilöä. Kasvua edellisvuoteenoli 513 henkeä.KeskushallintoKaupunginhallituksen tulosalueelle oli asetettu useita toiminnallisiatavoitteita. Kirjurinluoto Arenan perusinfrastruktuurinkehittäminen oli toteutunut tavoite. Samoin toteutuneita olivatylioppilaspohjaisen tutkintokoulutuksen ja opiskelijataloonliittyvät tavoitteet. Porin mainetta tapahtuma- ja elämyskaupunkinakoskevaa seurantamittaristoa koskevaa tavoitetta ei saatutoteutettua.Hallintokeskuksen hallintopalvelujen keskeisenä toiminnallisenatavoitteena oli, että tarjottavat hallintopalvelut on yksilöityja palveluiden toteuttamiseen tähtäävät prosessit on kuvattupääpiirteittäin. Tavoite on toteutunut.Elinkeinotoimen ostopalvelut -tulosalueella toiminnallisettavoitteet on esitetty muista poikkeavasti. POSEK Oy tuottaa elinkeinopalvelujaviidelle kunnalle. Elinkeinotoimen suoritelukujaon selostettu toimintakertomuksessa. POSEK Oy:n tytäryhtiö PorinSeudun Matkailu Oy on otettu omaksi tulosalueekseen, muttasen osalta ei ole noudatettu myöskään tilinpäätösinformaationmuoto-ohjeita. Yhtiötä koskevana on ilmoitettu, että se on saavuttanutkaikki toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Elinkeinotoimessaon harkittava tilaajatahon nimeämistä, jotta saadaannykyistä selkeämpi asetelma sille, mitä tilataan ja mitä saadaanja mitkä ovat aikaansaannokset panostuksiin verrattuna.IT-palveluissa toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet.Tavoite, jonka toteutuminen on viivästynyt ja jäänyt näinollen toteutumatta vuonna 2010 kuuluu ”Tietohallinnon uusittujohtamismalli käytössä”. IT-palvelujen organisointia seudullisellatasolla on kehitetty jo pitkään. Asiaa selvitetään lähemmintoisaalla arviointikertomuksessa IT-palvelujen organisointiakoskevassa luvussa.Seutuyhteistyön keskeisistä tavoitteista toinen oli PARASkaupunkiseutusuunnitelmanrakennemallin laatiminen jahyväksyminen kunnissa. Tämä tavoite on jäänyt toteutumatta,koska se ei ehtinyt käsittelyyn ennen vuodenvaihdetta. Toinenkeskeinen tavoite, joka koski seudullisen palveluyhteistyönvalmistelua, on toteutunut.Talouspalvelujen keskeiset toiminnalliset tavoitteet ovattoimintakertomuksen mukaan toteutuneet siltä osin kuin nekoskevat talousarvion, tilinpäätöksen, raporttien ja tilastojenvalmistumisaikatauluja sekä pilottikokeilujen dokumentointia.Sen sijaan tavoite, joka koskee kaupunkistrategian osasuunnitelmienvalmistumista ja strategista johtamisjärjestelmää, on jäänyttoteutumatta.Keskushallinnon johtamisjärjestelmän kehittämisessä ontehty useampia vähittäisiä toimenpiteitä. Omistajaohjauksenkehittämisvauhti on huolestuttavan hidasta. Controllerin viranperustaminen olisi osaltaan palvellut omistajaohjauksen vahvistamista,mutta virka päätettiin olla perustamatta valtuustonbudjettikäsittelyssä.PerusturvaPerusturvan keskeiset toiminnalliset tavoitteet ovat toimintakertomuksenmukaan puoliksi toteutuneet. Yhtenä toiminnallisenatavoitteena oli, että sopimusohjausjärjestelmä vastuukunnan jasopimuskunnan välillä on luotu ja käytössä. Tilinpäätöstietojenmukaan tavoite toteutui. Systemaattisen ja yhtenäisen asiakaspalautejärjestelmänluomista koskeva tavoite jäi toteutumattasamoin kuin laadulliseen mittaamiseen käytettävän mittausjärjestelmänmallinnus. Ennaltaehkäisevän työn lisäämistä koskevatavoite on toteutunut samoin kuin itsehoitopisteiden lisääminen.Tasapainoisen talouden aikaansaamiseksi ja yhteistoimintaalueentalousarvioprosessin edelleen kehittämiseksi tarkoitetutvuosikohtaiset toimet eivät toteutuneet. Tuotteistamiseen ja yhtenäiseenraportointijärjestelmään sekä toimivaan talousjohtoryhmänaikaansaamiseen liittyvät tavoitteet toteutuivat pääosin.Palvelutarpeiden kartoitukseen ja ydinprosessien tunnistamiseensekä asiakkaan hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistäviinja tukeviin, saumattomiin ja oikea-aikaisiin palveluprosesseihinMonet perusturvan palveluistaolisi mahdollista sijoittaa monipalvelupisteisiinjoukkoliikenteenulottuville. Osa palveluista voitaisiinjärjestää myös sähköisesti.liittyvät ydinprosessien kuvaukset on tehty ja tuotteistaminenaloitettu, mutta asiakaspalautetta ja vakuuttavuuden arviointiakoskeva tavoite on jäänyt toteutumatta. Erilaisiin yhteistyö- javerkostoitumistaitoihin liittyvät vuosikohtaiset tavoitteet onpääosin saavutettu.Suoritetietojen mukaan leikkausten arvioitu määrä oli 2 200ja toteutuma 1 941 kappaletta. Hoitokäynnit avoterveydenhuollossaeivät toteutuneet suunnitellulla tavalla, vaan kun arvioitumäärä oli 517 480, toteutuma jäi 93 260 pienemmäksi. Vanhainkotienarvioitu hoitopäivien määrä talousarviossa oli 181 495 jatoteutuma miltei samansuuruinen eli 178 768 kappaletta. Hammashuollonkäyntimääräennuste oli 99 450 ja toteutuma 97 825.Erikoissairaanhoidon ostopalvelujen suoritteiden määrää jalaatua ei riittävästi selosteta tilinpäätöksessä. Hoitoketjujen keskinäisistäsuhteista ja volyymeistä ei välity ohjauksen näkökulmastariittävällä tavalla tietoa. Kun perusturvan ostopalveluissa(T22) menot olivat 72,8 miljoonaa euroa, on kyse toimialankannalta merkittävästä erästä. Perusturva pysyi asetetuissatavoitteissa oman toimintansa (T20) suhteen.Perusturvan ostopalvelujen kohdalla ylimpien päätöksentekoelintensaama tieto on jäänyt puutteelliseksi. Ulkoahankitut toiminnot, niiden määrät ja yksikköhinnat sekäyhteentoimivuus oman toiminnan kanssa olisivat ohjauksenkannalta asioita, joista informaation saanti on tärkeää.10 | Porin kaupungin arviointikertomus 2010 | 11

Ostopalvelupanokset, niiden kehitys ja yhteys perusterveydenhuollontuotantoon täytyykin voida kuvata paremmin. Kunerikoissairaanhoidon taloudellinen paino on suuri, on syytäedellyttää yksilöidympää raportointia.Perusturvalautakunnassa esitettiin elokuussa 2010 budjettiylityksiinliittyvinä näkökohtina muun muassa, että ”Eripalvelualueiden koko yhteistoiminta-aluetta kattava strateginensuunnittelu on edelleen kesken, johtuen muun muassa viivästyneestälähipalvelualueiden johtamiseen liittyvistä näkemyseroista.Toiminnan tehokas kehittäminen vaatii palvelurakenteenmuutosta. Tarkasteltavaksi otetaan ostopalveluiden ja omanpalvelutuotannon suhde.” Kyseessä ovat hyvin laajakantoisetasiakokonaisuudet, joissa strategiset linjaukset ovat kesken.Perusturvan hallintomallin kehittäminen on ollut hapuilevaa.Tämä on tullut esille erityisesti lähipalvelualueillesuunnitellun johtamisportaan kohdalla. Porin kaupunginvaltuustoperusti kokouksessaan 6.9.2010 kuusi lähipalvelualueenkoordinaattorin virkaa. Eri vaiheiden jälkeen perusturvalautakuntapäätyi ratkaisuun, että vastuualueita yhdistelemällätullaan toimeen kolmen viran täyttämisellä. Lopullinen ratkaisulautakunnassa (9.3.2011) oli se, että yhtään koordinaattorin virkaaei täytetä. Johtamismallin sekavuus ja monitavoitteisuus onvuonna 2010 kuluttanut johdon voimavaroja ja haitannut perusturvanpalvelujen sisällöllistä kehittämistä ja yhdenmukaistamista.Tämänhetkinen johtamismalli perustuu palvelulinjoihin.Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että ne tavoitteet,jotka aikanaan valtuusto asetti koordinaattorijärjestelmälle,tullaan toteuttamaan nykyisen järjestelmän puitteissakin.Jäsenkunnilla on ilmennyt aktiivisuutta suunnitella perusturvalleuusia toimitiloja itsenäisesti ilman, että pohjana on alueenyhteisesti sovittua linjausta siitä, millaisia toimintoja missäkintoimipisteessä ylläpidetään. Tämä on vastoin lainsäädännön jayhteistyösopimuksen henkeä. Tarkastuslautakunta edellyttääkin,että perusturvalautakunta ohjaa jäsenkuntia siinä, mikä onjäsenkuntien rooli tilojen omistajana. Lautakunnan tulee etsiäkeinot, joilla toimintojen suunnittelu ja ohjaus sekä tarpeellistentoimitilojen varaaminen keskitetään kunnilta perusturvalautakunnalle.KoulutusPerus- ja lukiokoulutuksessa tapahtui vuoden 2010 aikanamelko suuria muutoksia. Ensimmäinen merkittävä muutos oliNoormarkun kunnan liittyminen ja siitä aiheutuneet henkilöstölisäyksetja toiminnan muutokset. Toinen merkittävä muutosoli varhaiskasvatuksen siirtyminen perusturvasta koulutoimeen.Kolmas muutos oli palveluliikelaitoksen perustaminen, johonsiirtyi suuri henkilöstömäärä. Perus- ja lukiokoulutuksen keskeisiätavoitteita oli esitetty yhdeksässä toimenpidekokonaisuudessasiten, että tavoitetasomittareita vuodelle 2010 oli 19 kappaletta.Viimeksimainitut toteutuivat kahta lukuunottamatta. Nämäkaksi olivat perusopetuksen kouluverkkosuunnitelman päivitysja uudistuvan erityisopetuksen lainsäädännön soveltaminen. Tilinpäätösinformaatiossakoulutoimi esittää, että perusopetuksenLiikuntapaikkojenhoidossa jaylläpidossa ontehostettavaa.”Perusturvalautakunnan pitäisi ohjatajäsenkuntia etsimään keinot, joillatilojen sekä toimintojensuunnittelu ja ohjaus keskitetäänkunnilta perusturvalautakunnalle.”kouluverkkosuunnitelman viivästyminen johtuu kuntafuusionaiheuttamista toiminnan järjestelyistä sekä päivähoidon suunnitelmanaiheuttamasta lisätyöstä. Erityisopetuksen kohdalla kyseon lain viivästymisestä.Perusopetuksen oppilasmäärätavoite oli 7 368 ja toteutuma7 364 oppilasta. Lukiolla vastaavat luvut olivat 1 545 ja 1 531oppilasta. Opetustuntien määrän oli arvioitu olevan 15 423, kuntoteutunut määrä oli 15 575 tuntia. Henkilömäärä oli 862.Palmgren-konservatorion kaikki toiminnalliset tavoitteettoteutuivat. Ammatillisessa koulutuksessa suoritettujen tutkintojentavoite oli 12 ja toteutuma 17 tutkintoa. Kokonaishenkilöstömääräoli 61.Työväenopiston kaikki toiminnalliset tavoitteet toteutuivat.Opiskelijamäärätavoite oli 3 500 opiskelijaa ja toteutuma 4 590.Opetustuntien lukumäärätavoite oli 13 500 ja toteutunut määrä13 054.Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kaksi keskeistä toiminnallistatavoitetta toteutuivat. Hoitopäivien määräksi ennakoitiin477 670, kun toteutumaksi tuli 553 911 hoitopäivää. Tilinpää-tösinformaatiossa on mainittu, että talousarvioennusteisiinsisältyi virheellisiä tietoja.Ammattikorkeakoulun keskeiset tavoitteet on pääosin saavutettulukuun ottamatta tehokkuutta ja taloudellisuutta koskevaatavoitetta. SAMK:in opiskelijamäärä oli 4 905 henkeä ja suoritettujentutkintojen määrä 3 324 kappaletta.Oppisopimuskoulutuksen kaikki toiminnalliset tavoitteetovat toteutuneet. Suoritelaskennan mukaan valtionosuuteenoikeuttavia opiskelijoita ennakoitiin olevan 1 550, kun toteutuneeksimääräksi tuli 1 727 opiskelijaa.Porin yliopistokeskus on neljän emoyliopiston muodostamaverkostomainen ja monitieteinen tiede- ja taideyhteisö. Yliopistokeskuksenkokonaishenkilömäärä oli kertomusvuonna 201,kun se edellisvuonna oli 229. Yliopistokeskuksen opiskelijamääräoli 1 619, kun tavoite oli 1 751.Kirjasto ja kulttuurihallintoKulttuuritoimi toimi toista vuottaan uudistetun johtosäännönja organisaation puitteissa. Parin vuoden takaisen organisaatiouudistuksenlähtökohtana oli kulttuurisektorin toimintojenkokoaminen yhteen sekä kaupunkiorganisaation toimivuuden jajohtamisen parantaminen.Kulttuuritoimen keskeiset toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneetyhtä lukuunottamatta.Kirjastopalveluissa käyntimäärätavoite oli 720 000 kävijää,mutta toteutuma 707 021. Lainauksia ennakoitiin olevan1 860 000, kun toteutumaksi tuli 1 781 890 lainausta. Käyntejäwww-sivuilla ennakoitiin olevan 510 000, kun toteutunut määräoli 535 437.Pori Sinfoniettan kuulijamäärätavoite oli 17 000 kuulijaa jatoteutunut 12 112 kuulijaa. Esiintymismääräksi ennakoitiin 50,kun toteutuma oli 46.Satakunnan Museon näyttelyjen määräksi oli suunniteltu 42kappaletta, kun toteutuma oli 27 kappaletta. Henkilömääräksioli suunniteltu 36, kun toteutuma oli 43 henkeä.Taidemuseon suoritetilaston mukaan asiakaskontaktienmääräksi ennakoitiin 30 000 kontaktia, kun toteutuma oli 33 161kappaletta. Taidemuseon henkilömäärä oli 20 henkeä. Näyttelyjenlukumääräksi ennakoitiin 32 kappaletta, kun toteutumaksituli 41 kappaletta.Vapaa-aikahallintoVapaa-aikatoimen tulosalueella keskeisiä tavoitteita ovat olleetliikuntapaikkojen ja nuorisotilojen kohdentaminen sekänuorisotoiminnasta, liikuntamahdollisuuksista ja liikunnanvaikutuksista tiedottaminen, nuorisotilatoiminta, erityisnuorisotyö,liikunnan edistäminen ja liikuntapaikkojen hoidon jaylläpidon tehostaminen. Tavoitteet ovat pääosin toteutuneet.Ensimmäinen tavoite, joka ei ole toteutunut, oli ”tarkistuksetliikuntapaikka- ja nuorisotilaverkostoon kaupunkirakenteen,asukaslähtöisyyden, toiminta-ajatuksen ja nuorten tarpeidenperusteella”. Toinen toteutumaton tavoite oli ”liikunnan edistäminen,kuntoliikunta” ja kolmas ”liikuntapaikkojen hoidon jaylläpidon tehostaminen”.Arvioinnin yhteydessä katselmoitiin virkatyönä liikuntapaikkojenyleisilmettä eri puolilla kaupunkia. Yleisilmettä voiluonnehtia keskusta-alueen ulkopuolisten liikuntapaikkojenja -alueiden osalta nuhjuiseksi ja rakenteita vanhanaikaisiksi.Synergiamahdollisuuksia on teknisen palvelukeskuksen puistotoimenja vapaa-aikatoimen teknisen yksikön kesken. Varsinkinkalustohankinnoissa, logistiikassa ja henkilöstökierrossa toiminnoissaon yhtäläisyyksiä. Molempien yksiköiden palveluksessa12 | Porin kaupungin arviointikertomus 2010 | 13

Liikunnanedistämisentavoite eitoteutunutsuunnitellusti.on henkilöstöä samoilla tehtävänimikkeillä. Lisäksi tekninenosaamisympäristö on teknisen palvelukeskuksen piirissä laajempija monipuolisempi. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, ettävapaa-aikatoimen ja teknisen palvelukeskuksen yhteistyötäetenkin ulkoalueiden hoidon alalla kehitetään.tavoitteet ovat samoja kuin vuonna 2009 ja ne ovat heikostitoteutuneet. Tarkastuslautakunta katsoo, että tilapalveluyksiköntoiminnalliset tavoitteet tulosalueen 75 kohdalla eivät oleasianmukaisella tavalla yhteydessä määrärahoihin. Teknisentoimen johdon tulee ohjata yksikköä asian korjaamiseen.Yhdyskunta- ja muut palvelutYmpäristöviraston tarkoitus on opastaa asiakkaitaan, käsitellälain edellyttämät lupa- ja valvonta-asiat sekä edistää kaupunkilaistenasuin- ja elinympäristön terveellisyyttä, viihtyisyyttäja monimuotoisuutta. Suoritemäärissä tavoitteet ylittyivätterveysvalvonnan tarkastuksissa, eläinlääkinnän käyntimäärässäsekä henkilöstömäärässä ja jäivät alle tavoitteen tai ennusteenrakennuslupien määrien kohdalla sekä ympäristönsuojeluntarkastuksissa. Vuodelta 2010 ei tehty ympäristöraporttia. Virastopäällikönmukaan ympäristönsuojelutarkastusten suunnitellustalukumäärästä jääminen johtuu tarkastajien työmääränlisääntynyt ohjaaminen neuvontaan ja tiedottamiseen johtuenmuun muassa kiistanalaisen jätevesiasetuksen aiheuttamastatiedontarpeesta. Eläinlääkinnän asiakaskäyntimääriä kasvattihuomattavasti tehostunut päivystystoiminta.Satakunnan pelastuslaitos hoitaa kuntien välisen yhteistoimintasopimuksenperusteella pelastuslain mukaiset pelastus- jaonnettomuuksien ehkäisytehtävät Satakunnan maakunnanalueella. Kaikissa satakuntalaisissa kunnissa on vähintään yksitoimipiste eli paloasema. Lakisääteisten tehtävien lisäksi pelastuslaitoshoitaa sopimusperusteisesti sairaankuljetusta Porin jaRauman ympäristöissä. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassaSatakunnan pelastuslaitos on asettanut useita keskeisiä toiminnallisiatavoitteita. Niistä melko suuri osa liittyy henkilöstönkehittämiseen ja johtamisvalmiuksiin. Kuudesta keskeisestätavoitteesta toteutui puolet. Palotarkastusten määrä on kerranvuodessa ja kerran kolmessa vuodessa tehtävien tarkastustenosalta toteutunut tavoitteisiin nähden 92–172-prosenttisesti. Porinalueen vastaavat toteutumisprosentit olivat 90–188 prosenttia.Kerran kymmenessä vuodessa tarkastettavien osalta tilanneei ole lähellekään tavoitteen mukainen vaihdellen Satakunnanpelastuslaitoksen 32 prosentista Porin alueen 42 prosenttiin.Pelastustoiminnassa pelastushälytyslähtöjen määrän oli Porissaarvioitu olevan 1 150, kun toteutunut määrä oli 1 580. Sairaankuljetustenmäärän oli Porin kohdalla arvioitu olevan 16 600,mutta toteutunut määrä oli 15 824. Sairaankuljetusten määrä onedelleen kasvussa.Teknisen palvelukeskuksen keskeiset toiminnalliset tavoitteeton pääosin saavutettu. Raakamaan hankintatavoite oli 50hehtaaria ja tonttien luovutustavoite 100 kappaletta. Raakamaatahankittiin 25 hehtaaria ja tontteja luovutettiin 121 kappaletta.Suoritemittarien mukaan kiinteistöjen rekisteröintimäärä toteutui92-prosenttisesti.Toimitilayksikön tulosalueen 75 Tilapalveluyksikkö (ulkopuolinenvuokraustoiminta) toiminnallisiksi tavoitteiksi oliasetettu rakennusten jako ryhmiin (toteutunut), rakennustenmyyntiohjelman päivittäminen (ei toteutunut), osallistuminenyhtiökokouksiin (ei toteutunut) sekä vuokrasopimusten laatiminenasiakkaiden kanssa (toteutunut). Tulosalueen keskeisetTarkastuslautakuntapitää yhteishankkeidenkoordinaatiota tärkeänä.”InvestoinnitTarkastuslautakunta selvitti investointihankkeiden päätöksentekomenettelyäja siinä esiintyneitä epäkohtia. Vuoden 2010talousarvioon menokohdalle 72 Tekninen palvelukeskus olieräiden yksilöityjen kohteiden kohdalle merkitty erityisperustelu,jonka mukaan teknisen palvelukeskuksen tulee hoitaa kohdesisäisin järjestelyin olevien määrärahojen puitteissa. Käytännössähankkeita ei kuitenkaan ollut aloitettu kaupunginvaltuustonpäätösten mukaisesti. Teknisen palvelukeskuksen johtajan ja talousarviopäälliköntulkinta nykyisistä ohjeista ja erityisperuste-”lujen hallinnollisjuridisesta luonteesta ei ole yhteneväinen. Kunkyseessä on kaupunginvaltuuston päätös, tulee sitä noudattaa, jakaupunginhallituksen tulee osaltaan valvoa sen noudattamista.Tarkastuslautakunta on myös arviointikertomuksessaanvuodelta 2008 esittänyt, että kaupunginhallitus tutkii mahdollisuudetuudistaa yhteishankkeiden budjetointijärjestelmääsiten, että kohteet hankkeistetaan nykyistä tarkkarajaisemmin jakohteille turvataan koko toteutusajan kattava riittävän tasoinenkokonaisrahoitus. Tuolloin esitettiin lisäksi, että sidonnaisuudetbudjettikirjassa tulee saada näkyville, jotta poukkoilu jabyrokratia yhteishankkeiden rahoituksessa saadaan loppumaan.Johtaminen, koordinointi ja budjettivalmistelun valvonta tuleevastuuttaa hankkeittain projektihenkilölle.Tarkastuslautakunta pitää yhteishankkeiden koordinaatiotatärkeänä, kuten vuoden 2008 kertomuksessa on todettu. Mitätulee erityisperusteluilla varustettuihin kaupunginvaltuustoninvestointipäätöksiin, on niitä noudatettava, ja kaupunginhallituksentulee valvoa, että vastuutahot niitä myös noudattavat.Tarkastuslautakunta edellyttää, että kaikki ne vuoden 2010investointibudjettiin sisältyvät hankkeet, joihin on talousarvioprosessinkuluessa lisätty erityisperustelu, valmistellaanerikseen toteutusasteelle tai raportoidaan niiden toteuttamistilannekaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.14 | Porin kaupungin arviointikertomus 2010 | 15

Investoinnit olisi tarpeenhankkeistaa nykyistätarkkarajaisemmin.”Porin Palveluliikelaitosaloitti toimintansa1.1.2010. Toimintaon lähtenyt käyntiinsuunnitellusti.”LiikelaitoksetPorin Sataman vuosiliikenne oli 4,9 miljoonaa tonnia, mikä on0,4 miljoonaa tonnia alempi kuin talousarviossa esitetty tavoite.Yhtenä tärkeänä yksittäisenä toiminnallisena tavoitteena on ollutrakentaa Mäntyluotoon 12 metrin väylä ja 12 metrin laituri.Tällä hetkellä rakentamistyöt ovat käynnissä ja jatkuvat keväällä2011 sääolosuhteiden lämmetessä. Muut toiminnalliset tavoitteetliittyivät Porin Sataman organisaatiouudistukseen, PorinSataman oman markkinoinnin vahvistamiseen ja sataman esilletuomiseen, yhteistyön laajentamiseen asiakkaiden ja yhteistyökumppanienkanssa ja vuoden 2008 aikana tehdyn kannattavuusselvityksenpohjalta tehtävien toimenpiteiden tekemiseen.Nämä tavoitteet ovat vain osittain toteutuneet. Tunnusluvuistatulot/henkilömäärä oli 95,6 prosenttia ja toimintamenot/henkilömäärä111,1 prosenttia suunnitellusta.Porin Veden myymä vesimäärä oli 5,4 miljoonaa m 3 , kuntavoite oli 5,3 miljoonaa m 3 . Myyty vesimäärä oli edellisvuodenmäärään verrattuna noin 0,3 miljoonaa m 3 :ä enemmän.Laskutetun jäteveden määrä oli 6,0 miljoonaa m 3 tavoitteenollessa 6,5 miljonaa m 3 . Yhtenä toiminnallisena tavoitteena oliparantaa toimintavarmuutta ja kriisitilanteisiin varautumista.Lukkarinsannan varavesilaitoksen rakentamisen aloittamisenmyötä tavoite on toteutunut. Myös suurhanke alueellisen jätevedenpuhdistuksenkeskittämiseksi Luotsinmäelle on toteutunutsuunnitelmien mukaan. Toiminnallisena tavoitteena ollut taksarakenteenuudistaminen on toteutunut, kun kiinteiden maksujenosuus kokonaisvesimaksusta on nostettu 15 prosenttiin. Sensijaan peruskorjausinvestointien lisääminen toiminnallisenatavoitteena ei toteutunut.Porin Jätehuolto järjestää Porin seudun asukkaiden jätelainmukaisen yhdyskuntajätehuollon sopimuksen mukaisesti. Hyödynnettävienjätteiden määrä oli 42 390 tonnia, kun tavoite oli30 000 tonnia. Edellisvuoden luku oli 30 978 tonnia. Loppusijoitettujätemäärä oli 24 474 tonnia, kun tavoite oli 22 000 tonnia.Porin Jätehuollolle asetettuja keskeisiä tavoitteita oli kaksi.Ensimmäinen tavoite ”kehitetään yhdyskuntajätehuollon taloudellisuutta”on toteutunut vain osittain, kun eko- ja jätemaksutovat säilyneet ennallaan, mutta palveluja ei ole yhteistyöalueellatehokkaasti kilpailutettu. Toinen tavoite ”lisätään jätteiden energiahyödyntämistä”ei ole toteutunut.Satakunnan Työterveyspalvelut, liikelaitos saavuttikokonaan tai osittain kaikki toimintasuunnitelmassa asettamansatavoitteet vuodelle 2010. Toiminnallisia tavoitteita olivatennaltaehkäisevän työn lisääminen, kumppanuusyhteistyönlisääminen ja työhyvinvointimittariston kehittäminen. Ennaltaehkäiseväätyötä on lisätty erityisesti kunta-asiakkaiden muttamyös yritysasiakkaiden kanssa. Toiminnallisina tavoitteina myösolleet tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen ovattoteutuneet kohtuullisesti, mutta ammattiryhmien ja yksittäistentyöntekijöiden välillä on ollut välillä suuria eroavaisuuksia tulostavoitteidensaavuttamisessa. Tulostavoitteiden saavuttamiskeinoistaon keskusteltu liikelaitoksessa yhteisissä palavereissa jakehityskeskusteluissa.Porin Palveluliikelaitos aloitti toimintansa 1.1.2010. Toimintaon lähtenyt käyntiin suunnitellusti. Myös laatujärjestelmä onsaatu laadittua. Sen sijaan liikelaitoksen toiminnallisena tavoitteenaollut ydintoimintojen kehittäminen ja yhtenäistäminen jasynergiaetujen aikaansaaminen ei toteutunut, vaikka strategiatyöskentelyonkin käynnistynyt. Myöskään toiminnallisenatavoitteena olleet prosessoidut palvelut ja tehokkaat rakenteeteivät toteutuneet, vaan palvelun prosesseja tuotteistetaan vieläsiltä osin kuin ne ovat kesken.16 | Porin kaupungin arviointikertomus 2010 | 17

Taloudellisten tavoitteiden toteutuminenTalousarvio vuodelle 2010 vahvistettiin Porin kaupunginvaltuustossa14.12.2009.Alkuperäisessä talousarviossa vuosikatteeksi arvioitiin 25,0miljoonaa euroa. Toteutunut vuosikate oli 29,7 miljoonaa euroa(35,1 miljoonaa euroa vuonna 2009). Porissa vuosikate oli 357euroa/asukas vuonna 2010. Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojenmukaan keskimääräinen vuosikate oli kunnissa 400euroa/asukas (sisältää eriytetyt liikelaitokset). Porin kaupunginvuosikate/asukas oli siis 11 prosenttiyksikköä pienempi verrattunaennakkotietoon kuntien keskimääräisestä vuosikatteesta asukastakohti. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksiinvestointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikateon keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä.Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävienpoistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. (Kirjanpitolautakunnankuntajaosto 17.11.2009.). Vuoden 2010 tunnuslukuvuosikate poistoista oli 110 prosenttia (135 prosenttia vuonna2009) ja vuosikate kolmen vuoden investointien omahankintamenostaoli 70 prosenttia. Tulorahoitus on vuosikate poistoistatunnusluvun mukaan riittävä. Manner-Suomen kunnissa samatunnusluku Kuntaliiton tilinpäätösarvion mukaan oli keskimäärin128 prosenttia poistoista.Porin kaupungin poistosuunnitelmaa on tilinpäätöksen liitetietojenmukaan tarkasteltu kriittisesti. Poistotason poikkeama johtuuvuoden 2010 merkittävästi suuremmista investoinneista. Poistosuunnitelmantarkistamista ei ole näin ollen katsottu aiheelliseksi.Vuoden 2010 alkuperäisen talousarvionja tilinpäätöksen vertailu:KäyttötalousTalousarviomilj. euroaTilinpäätösmilj. euroa Muutos - %Tulot 313,7 353,0 +12,5Menot -657,8 -702,6 +6,8Netto -344,2 -349,5 +1,5InvestoinnitTulot 5,2 11,3 +117,3Menot -60,9 -74,8 +22,8Netto -55,8 -63,5 +13,8RahoitusTulot 377,6 385,3 +2,0Menot -8,4 -6,1 -27,4Netto 369,2 379,2 +2,7Lisäksi liitetietojen mukaan poistosuunnitelmaa tullaan kuluvallatilikaudella edelleen seuraamaan.Porin kaupungin tilikauden ylijäämäksi jäi 5,7 miljoonaa euroa(8,9 miljoonaa euroa vuonna 2009). Tulos oli kaupunginjohtajanmukaan tyydyttävä, koska vuoden talousarvio oli tehty 1,8 miljoonaaeuroa alijäämäiseksi. Liikelaitosten osuus ylijäämästä on 7,6miljoonaa euroa, sillä ilman liikelaitoksia pelkän peruskaupunginylijäämä (alijäämä) olisi ollut -1,9 miljoonaa euroa.Kaupunkikonsernin vuosikate oli 62,6 miljoonaa euroa jatilikauden ylijäämä 11,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 tilinpäätöksessäkonserniyhteisöt vievät siis tulosta ylöspäin 5,9 miljoonaaeuron verran. Tytäryhteisöistä suurin ylijäämä, eli 5,9 miljoonaaeuroa, muodostui Pori Energia Oy:lle. Tämä on merkittäväyksittäinen tekijä em. konsernituloksen muodostumisessa. Porinkaupunkikonsernin peruspääoma on 426,0 miljoonaa euroa jakoko oma pääoma on yhteensä 491,7 miljoonaa euroa.Verotuloja kertyi 253,2 miljoonaa euroa, mikä oli 9,6 miljoonaaeuroa budjetoitua enemmän. Kasvua edellisestä vuodesta oli 11,3prosenttia (vuonna 2009 verotuloja kertyi 227,5 miljoonaa euroa).Tilinpäätösajankohtana kaupungin lainamäärä oli 158,3 miljoonaaeuroa eli 1 906 euroa/asukas, kun se 31.12.2009 oli 1 647euroa/asukas. Koko maan arvioitu keskiarvo vuonna 2010 oli2 005 euroa/asukas. Vuoden 2010 lopussa kunnan antamia vastuusitoumuksiasen kanssa samaan konserniin kuuluvien yhteisöjenpuolesta oli annettu 165,1 miljoonaa euroa, mikä oli prosentinenemmän verrattuna vuoteen 2009 (vuoden 2009 lopussa 163,6miljoonaa euroa).”Porinkaupunginylijäämä,5,7 miljoonaaeuroa, ontyydyttävätulos.”45 %KONSERNIYHTEISÖIDEN YLI- JA ALIJÄÄMÄTYli- ja alijäämän tehneiden konserniyhteisöiden osuus koko kaupunkikonsernistaVUOSIKATE JA NETTOINvestoinnit 2006–201040 000 00030 000 00020 000 00010 000 0000-10 000 000-20 000 000-30 000 000-40 000 000-50 000 000-60 000 000-70 000 000% Ylijäämän tehneet konserniyhteisöt (24 kpl)Nollajäämän tehneet konserniyhteisöt (16 kpl)Alijäämän tehneet konserniyhteisöt(13 kpl)HUOM. Konserniyhteisöihin ei ole otettu mukaan emoyhteisönä olevaa Porin kaupunkia. Laskelmat perustuvat oikaistuihintilinpäätöstietoihin.2006 2007 2008 2009 2010Toimintakatteen muutos verrattuna verotulojen javaltionosuuksien summan muutokseen 2006–201045 000 00040 000 00035 000 00030 000 00025 000 00020 000 00015 000 00010 000 0005 000 000025 %30 %2006 2007 2008 2009 2010VuosikateNettoinvestoinnitVuosikate on käyttötaloudestaylijäävä rahamäärä, joka voidaankäyttää investointeihin, sijoituksiin jalainojen lyhennyksiin. Tulorahoituson tunnusluvun mukaan riittävä.ToimintakateVerotulot + ValtionosuudetToimintakate ilmoittaa, kuinka paljontoimintamenoista jää toimintatuottojenjälkeen verotuloin ja valtionosuuksinkatettaviksi.18 | Porin kaupungin arviointikertomus 2010 | 19

”Liikelaitostenmerkitys kaupunginylijäämänmuodostumisessaon keskeinen.”Keskeiset valtuuston hyväksymätnettomenolisäykset käyttötalousosaanolivat seuraavat:• Perusturva (T20) 3,1 miljoonaa euroa• Perusturvan ostopalvelut (T22) 4,9 miljoonaa euroa• Perusturvan velvoitetehtävät (T24) 3,4 miljoonaaeuroaKäyttötalousosanmerkittävimmät tulojen ylitykset (+)ja alitukset (-):• Jakamaton valtionosuus -2,5 miljoonaa euroa• Porin Satama (T79) -1,1 miljoonaa euroa• Porin Vesi (T80) 4,7 miljoonaa euroa• Verotulo 9,6 miljoonaa euroaInvestointimenoissa suurin lisäys oli Porin Veden 4,5 miljoonaneuron sijoitus Luotsinmäen Puhdistamoon. Liikelaitoksenjohtajan selvityksen mukaan teollisuuden ja naapurikuntienmaksuosuudet puhdistamoinvestoinnista (noin 4,5 miljoonaaeuroa) kirjattiin liiketoiminnan muihin tuottoihin ja vastaavastiinvestointeihin menoiksi. Kate Porin Veden investointiennäennäiselle noin 4,5 miljoonan euron ylitykselle löytyy siisliikelaitoksen tilikauden tuloksesta.Tulos- ja rahoituslaskelmassa ja taseessa ei ole esitetty vertailuaedelliseen vuoteen Noormarkun kuntaliitoksen vuoksi.Menettely on kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnonmukainen.Vuoden 2009 tilinpäätöksessä Porin kaupungin taseen siirtoveloissaesitettävää lomapalkkavelan määrää lisättiin 19 236 782eurolla pienentämällä vastaavalla summalla kaupungin peruspääomaa.Syynä toimenpiteeseen oli lomapalkkavelan kirjausvirhevuosilta 1997–2008. Kirjanpitolaki ja -asetus velvoittavatjaksottamaan menot ja tulot suoriteperusteisesti sille vuodelle,jolloin ne ovat syntyneet. Vuonna 2010 ei ole tehty muutoksiaaikaisempaan tilikauteen.miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit olivat 17,3 miljoonaa euroa.Suurimpana investointikohteena 12-metrin väylähankkeeseenkustannukset eivät toteutuneet suunnitellusti. Valitusprosessistaseurannut toimeenpanokielto nosti kustannuksia noin 2,5miljoonaa euroa. Lisäksi pitkä ja kylmä talvi viivästytti projektinalkua. Projekti keskeytyi myös aikaisen talven ja kovan pakkasenjohdosta marraskuussa 2010.Porin Vesi tuloutti talousarvion mukaisesti kaupungille 1,7miljoonaa euroa. Liikevaihto oli 19,0 miljoonaa euroa. Liikelaitoksenvuosikate oli 10,6 miljoonaa euroa, mikä oli 4,6 miljoonaaeuroa enemmän kuin talousarviossa. Tilikauden ylijäämäoli 7,0 miljoonaa euroa, mikä oli 4,9 miljoonaa euroa enemmänkuin talousarviossa. Hyvä tulos johtui siitä, että teollisuudenja naapurikuntien maksuosuudet puhdistamoinvestoinnista(noin 4,5 miljoonaa euroa) kirjattiin Porin Veden liiketoiminnanmuihin tuottoihin ja vastaavasti investointeihin menoiksi.Summa on sijoitettu Kiinteistö Oy Luotsinmäen Puhdistamoon.Kate Porin Veden investointien näennäiselle noin 4,5 miljoonaneuron ylitykselle talousarvion mukaisesta löytyy liikelaitoksentilikauden tuloksesta. Todelliset investoinnit olivat noin 7,0miljoonaa euroa. Investoinneilla saatiin paljon aikaan. Viimeisetsekaviemärit poistettiin ja saneerauksia tehtiin eri puolillakaupunkia. Honkaluodon kaava-alueen suuret kynnysinvestoinnitsaatiin tehtyä ja muutkin kaupungin tonttituotannonvaatimat kohteet toteutettua. Lukkarinsannan varavesilaitoksennoin 7 miljoonan euron investointi aloitettiin ja Luotsinmäenkeskuspuhdistamon suurinvestointi valmistui vuonna 2010. Serahoitettiin Kiinteistö Oy Luotsinmäen Puhdistamon kautta.Porin Jätehuolto tuloutti kaupungille 0,04 miljoonaa euroatalousarvion mukaisesti. Liikevaihto oli 3,4 miljoonaa euroa.Porin Jätehuollon vuosikate oli 0,8 miljoonaa euroa eli noin 0,6miljoonaa euroa arvioitua parempi. Talous toteutui hyvin, vaikkajäteneuvonnan menojen kasvu huolestutti koko vuoden.Satakunnan työterveyspalvelut, liikelaitoksen liikevaihtooli 3,7 miljoonaa euroa. Vuosikate oli -0,07 miljoonaa euroa,mikä poikkesi 0,09 miljoonaa eurolla talousarviosta. Liikelaitostuloutti talousarvion mukaisesti Porin kaupungille 0,02 miljoonaaeuroa korvauksena peruspääomasta. Tilikauden alijäämäksimuodostui -0,07 miljoonaa euroa, mikä oli noin 0,09 miljoonaaeuroa vähemmän kuin oli ollut tavoitteena. Vuodelle 2010 eiollut budjetoitu investointeja. Henkilöstön määrän kasvun jalomapalkkavelan kirjaamistavan muutoksen aiheuttaman noin90 000 euron lomapalkkavelan muutoksen jälkeen tilikaudentulos jäi tappiolliseksi.Porin Palveluliikelaitos aloitti varsinaisen liiketoimintansa1.1.2010. Liikevaihto oli 33,7 miljoonaa euroa. Vuosikate oli 0,4miljoonaa euroa, mikä oli 0,2 miljoonaa euroa parempi kuintalousarviossa. Liikelaitos tuloutti kaupungille 0,05 miljoonaaeuroa korvauksena omasta pääomasta likimain talousarvionmukaisesti. Tilikauden ylijäämä oli 0,4 miljoonaa euroa ja ylittitalousarvion odotukset 0,4 miljoonalla eurolla. Investointejatehtiin 5,9 miljoonalla eurolla. Merkittävin investointi oli Cygnaeuksenruokapalvelukeskus. Kiinteistönhoidon investoinnittehtiin suunnitellusti. Kaupunginsairaalan ravintokeskuksenperuskorjaus siirtyy vuodelle 2011.Tarkastuslautakunta toteaa, että taloudelliset tavoitteetsaavutettiin, kun tarkastellaan koko kaupunkia. Budjettikuriavoidaan pitää tyydyttävänä, joskin merkittäviä budjettiylityksiätapahtui perusturvatoimessa. Tilikauden tulos oli 5,7 miljoonaaeuroa ylijäämäinen. Liikelaitosten merkitys kaupunginylijäämän muodostumisessa on keskeinen. Kiinnitämmekinhuomiota kaupungin perustoiminnankustannustehokkuudentarkkailemiseen. Myöstytäryhtiöiden tuloksentekokykyyntuleekiinnittää jatkuvaahuomiota.Liikelaitosten talousPorin Satama tuloutti talousarvion mukaisesti kaupungille 1,7miljoonaa euroa. Porin Sataman vuosikate oli 3,2 miljoonaa euroa,mikä oli 1,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa.Liikevaihto oli 12,6 miljoonaa euroa ja tilikauden alijäämä oli0,2 miljoonaa euroa, mikä oli 1,1 miljoonaa euroa vähemmänkuin talousarviossa. Porin Sataman kulu- ja rahoitusrakenteessatapahtui suuri muutos vuonna 2010, kun talousarvioon tuliuusina kuluina aluevuokra kaupungille. Samaan aikaan PorinSataman laina kaupungille kasvoi väyläinvestoinnin myötä 12,7Taloudelliset tavoitteet saavutettiin, kun tarkastellaan kokokaupunkia. Budjettikuria voidaan pitää tyydyttävänä - merkittävimpiäbudjettiylityksiä tapahtui lähinnä perusturvatoimessa. Kaupunginperustoiminnan kustannustehokkuutta tulee tarkkailla.20 | Porin kaupungin arviointikertomus 2010 | 21

”Uusien yhtiöidenperustamisia onnäköpiirissä vuoden2011 alkaessa.”KaupunkikonserniTytäryhteisöjen ohjauksen kannalta merkittävä asia onjo tilivuoden 2009 lopussa tapahtunut kaupunginhallituksenkonsernijaoston perustaminen. Yhteinen kaupunginvaltuustopäätti kokouksessaan 16.11.2009 muuttaa kaupunginhallituksenjohtosääntöä siten, että henkilöstöjaoston rinnalle perustetaankonsernijaosto. Sille kuuluvat kaupunkikonsernin omistajaohjauksenvalmistelu sekä tytäryhteisöjen, osakkuusyhteisöjen jakuntayhtymien valvonta ja hallinnointitehtävät. Konsernijohdonrakenteellista uudistamista jatkettiin vuonna 2010. Kaupunginvaltuustovahvisti 6.9.2010 keskushallinnon johtosäännön, jollakaupunginjohtajan välittömään alaisuuteen perustettiin muunmaussa omistajaohjaus- ja rahoitustoiminto. Toimintasääntötälle toiminnolle hyväksyttiin tammikuussa 2011.Uusina tytäryhteisöinä tilivuoden aikana aloittivat LänsirannikonKoulutus Oy (Winnova), Satakunnan AmmattikorkeakouluOy ja Länsi-Suomen Pelastusharjoitussäätiö. Noormarkunkunnan liittyessä Poriin siirtyivät samalla Noormarkun kunnantytäryhteisöt Noormarkun Teollisuuskiinteistöt Oy, KiinteistöOy Keskusmarkku, Noorlämpö ja Huolto Oy sekä HakalanpellonTalo Oy. Seuraavalla aukeamalla on esitetty kaavionakaupunkikonsernin tytäryhteisöt alakonsernirakenteineen.Kaupunkikonserniin kuuluvat yhteisöt toimivat kaupunginvaltuustonasettamien tavoitteiden toteuttajina ja noudattavatkaupunginvaltuuston määrittelemää omistajapolitiikkaa. Vuonna2007 uusituissa kuntalain säännöksissä on määritelty kuntakonserniaikaisempaa yksityiskohtaisemmin ja samalla selkeytettykuntakonsernin ohjausta säätämällä kunnan eri toimielintenja kunnan viranhaltijajohdon konsernia koskevasta toimivallanjaosta ja tehtävistä. Tarkastuslautakunta on aiempien vuosienkertomuksissaan korostanut valtuustolle annettavan tilinpäätösinformaationtärkeyttä. Porin kaupungin tilinpäätöksen jatoimintakertomuksen informaatiosisältö on laajentunut muunmuassa tilinpäätöksen laatimista koskevien ohjeiden tarkemmannoudattamisen ansiosta ja toisaalta myös uusien erittelyvaatimustenvuoksi. Tavoitteena tulee olla vielä nykyistä selkeämpikonsernitilinpäätös, jossa ylimmän päättäjätason informaationlaatuun ja ymmärrettävyyteen kiinnitetään enemmän huomiotanormeista tulevien sisältövaatimusten ohella.Tilinpäätöshetkellä tilinpäätökseen oli yhdistelty 43 tytäryhteisöä,5 säätiötä, 1 yhdistys ja 2 osakkuusyhteisöä. Yhdistelemättäoli 1 yhtiö ja 10 osakkuusyhteisöä. Tämän ohella tulevat kuntayhtymät,joita oli yhdistelty tilinpäätökseen 2 kappaletta. Uusiayhtiöiden perustamisia on näköpiirissä vuoden 2011 alkaessa.Tytäryhteisöjen lukumäärä on huomattavan korkea. Alakonsernirakennettasyntyy vähitellen erillisratkaisujen varassailman, että haluttua kokonaisarkkitehtuuria on sen enempäävahvistettu poliittisella tasolla.Konserniyhteisöjen ohjausta haluttiin lainsäätäjän taholla tiukentaakuntalain vuoden 2007 muutoksilla ja sitä seuranneella ohjeistuksella.Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 30.11.2009tytäryhteisöjen toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Samassaasiakohdassa ilmoitettiin, että kaupunkikonserniin kuuluvia tytäryhteisöjäkoskevat talousarvioneuvottelut vuodelle 2010 käytiin11.11.2009. Tarkastuslautakunta katsoo, että tytäryhteisöjen taloudellistentavoitteiden asettamiskäytäntö on kehittymätön. Siihennähden, mikä merkitys tytäryhteisöillä on kaupungin vastuissa,niiden näkyvyys talousarvioprosessissa on vähäinen.Arvioinnin yhteydessä selvitettiin vertailukaupunkienkonserniohjeiden sisältöä. Selvityksen tuloksena voidaan todeta,että konserniohje ei nykyisellään ole riittävän velvoittavasuhteessa tytäryhteisöihin. Kymmenen suurimman kaupunginkonserniohjeista poiketen Porin kaupungin konserniohjeessatytäryhteisöille ei aseteta erillistä velvollisuutta tiedottaakonsernijohdolle tietyistä toimenpiteistä tai hakea suostumustatai ennakkokäsitystä niihin. Tällaisia toimenpiteitä muidenkaupunkien konserniohjeiden mukaan voivat olla esimerkiksiliiketoiminnan merkittävä laajentaminen tai merkittävä investointi,yhtiöjärjestyksen tai vastaavan muuttaminen, osakeantitai muu pääomarakenteen muuttaminen, liiketoiminnan tai senmerkittävän osan myyminen, merkittävä lainanotto tai vakuudenantaminen, fuusio tai diffuusio, omaisuuden luovuttaminenkonkurssiin tai selvitystilaan, merkittävä henkilöstöpoliittinenasia, toimitusjohtajan/toiminnanjohtajan valinta, muu yhtiön tulokseenja riskiin merkittävästi vaikuttava tapahtuma, olennainenlaskentaperiaatteiden muutos tai muu yhtiön kannalta merkittäväasia. Tällaisia ohjekohtia on Tampereen, Espoon, Helsingin, Tu-22 | Porin kaupungin arviointikertomus 2010 | 23

un, Vantaan, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Kuopion ja Kouvolaneli kaikkien kymmenen suurimman kaupungin konserniohjeissa.Porin kaupungin konserniohjeet eivät sisällä erillistä ohjekohtaaesteellisyydestä. Tämä on todettu tarpeelliseksi hyvinmonissa vertailukaupungeissa. Nykytilanteessa konserniohjaustapahtuu edustautumisen kautta, koska konserniohje ei edellytämuodollisia käsittelyjä merkittävissäkään operaatioissa. Konsernijaostonkäsittelemien asioiden vähäinen määrä ja rajoittuminenetupäässä muodollisiin miehityspäätöksiin kuvastaakonserniohjeen sallivuutta. Tarkastuslautakunta katsoo, ettäkaupunkikonsernin rakenteen ohjauksen ja tytäryhteisöjenvalvonnan tulee tapahtua läpinäkyvämmin, koska tytäryhteisöjenavulla hoidetaan yhteiskuntapoliittisia tehtäviä jakoska toiminnan taloudellinen vastuu jää usein kaupungilleomistajana. Lautakunta pitää tärkeänä, että konserniohjettauudistetaan ja että uudistamisen yhteydessä otetaan huomioonvertailukaupunkien hyväksi havaitut käytännöt.Tarkastuslautakunta on aikaisempien vuosien raportoinneissaankorostanut omistajaohjauksen vahvistamisen tärkeyttä. Toimenpiteetovat olleet hitaita. Viimeisin esimerkki tästä on controllerinviran perustamatta jääminen vuoden 2010 budjettikäsittelyssä.Henkilöresurssivaje heikentää merkittävästi omistajaohjaustaja viivyttää nykyistä paremman läpinäkyvyyden aikaansaamistatytäryhteisöjen toiminnassa ja taloudessa.porin kaupungin omistukset enemmistö- ja osakkuusyhteisöissä tytär yhteisötPOrin kau punkikonserniPorin kaupungin ja kaupunkikonsernin omistusta yhteisössäMuiden omistusta yhteisössäKiinteistö OyLuotsinmäenPuhdistamo100%Kiinteistö OyOtavankatu 371%Kiinteistö OyPAKK100%Kiinteistö OyPorinPoliisitalo100%Kiinteistö OyPorinSatamatalot100%Kiinteistö OyPorinUimahalli100%Kiinteistö OyPormestarinluodonKeskus52%Kiinteistö OySatek100%Kiinteistö OyUlvilanpuisto60%KirrinLastentalo Oy71%Loma-Yyteri Oy100%LänsirannikonKoulutus Oy61%TaloustukiKuntapalvelutOy60%Meri-PorinPalvelukeskusOy100%Pori Jazz Oy63%PorinYH-AsunnotOy100%PorinkaupunginVuokratalo Oy100%PorinLinjat Oy100%PorinLinja-autoasemakiinteistöOy74%Pori EnergiaOy100%TaloustukiYrityspalvelutOy100%Kiinteistö OyTynkäkuja100%Asunto OyPorinPolkkapuisto100%VäinölänPalvelutalo Oy100%PormestarinluodonLastentalo Oy100%PorinErityiskiinteistötOy100%UudenniitynLämpö jaHuolto OyTuuliaEnergia OyKiinteistö OyKoivulanvanhustentalo100%Kiinteistö OyPorin Risteys100%Asunto OyPorinSäveltäjänlinna97%PorinPalvelukiinteistötOy100%PihlavanLämpö Oy100%SuomenTeollisuudenEnergiapalvelut- STEP Oy66%Pori EnergiaSähköverkotOy100%Porin SeudunKehittämiskeskusOy58%PorinTeatteritaloOy97%SatakunnanAmmattikorkeakouluOy50%Prizztech Oy52%SampolanPalvelukeskusOy100%SatakunnanYrityshautomoOy100%Vääntiö Oy100%NoormarkunTeollisuuskiinteistötOy100%Kiinteistö OyKeskusmarkku87%Noorlämpö jaHuolto Oy71%HakalanpellonTalo Oy100%Porin SeudunMatkailu OyMaisa100%Prizzway Oy100%PrizzpointOy100%SatakunnanTietotekniikkaOy100%24 | Porin kaupungin arviointikertomus 2010 | 25

porin kaupungin omistukset enemmistö- ja osakkuusyhteisöissäosakkuusyhteisötPOrin kaupunkikonserniTytäryhteisötAsunto OyPiha-Käppärä21%KarjarantaKiinteistöt Oy40%Pikassos Oy25%RavaninPesula Oy25%Länsirannikon Koulutus Oy:n toiminta on alkanut suunnitelmienmukaisesti 1.1.2010. Tilikauden voitto oli 1,2 miljoonaaeuroa tavoitteen ollessa 0,8 miljoonaa euroa. Ammatillisessaperuskoulutuksessa painotettu keskiarvo vuoden 2010 opiskelijamääränosalta oli 4 158 opiskelijaa ja aikuiskoulutuksessa1 800 opiskelijaa vuositasolla. Yhteistyötä on rakennettuPorin ja Rauman koulutoimien ja Suomen Ilmailuopisto Oy:nkanssa. Toiminnalliset tavoitteet saavutettiin ja taloudellisettavoitteet ylitettiin.Pori Energia Oy:n toiminnalliset tavoitteet ylitettiin ja samoinylitettiin taloudelliset tavoitteet, erityisesti tuloksen osalta.Sähköenergian myynnissä tavoite oli 1 154 GWh ja toteutunutmäärä 1 185 GWh. Lämpöenergian myynti ylitti myöstavoitteet.Vuonna 2010 Pori Energia Oy -konsernin budjetoituliikevaihto oli 143,8 miljoonaa euroa ja toteutunut 144,5miljoonaa euroa. Tavoitetulos oli 0,1 miljoonaa euroa ja toteutunut5,9 miljoonaa euroa. Porin kaupungin osuus vieraastapääomasta on merkittävä 171,5 miljoonaa euroa. Pori EnergiaOy -konsernin palveluksessa on ollut vuoden 2010 aikanakeskimäärin 279 henkilöä, joka vastaa vuoden 2009 henkilöstönmäärää.Porin Linjat Oy:n liikevaihto oli hieman yli tavoitteen 5,5miljoonaa euroa ja tulos oli 0 euroa (-275 000 euroa vuonna2009). Matkustajaliikenteen matkustajamäärä kasvoi 2,3prosentilla. Korkoriskillä on yhtiön suuren lainamäärän vuoksitärkeä merkitys. Yhtiön henkilöstömäärä vuonna 2010 oli noin80 henkilöä.Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEKin kertomusvuodenaikana yritysten yhteydenottoja ja tapaamisia oli 3 679,mikä on yli kaksinkertainen määrä tavoitteeseen verrattuna.Myös asiakkaiden määrä oli lähes kaksinkertainen tavoitteeseenverrattuna ollen 1 939 vuonna 2010. Budjetoitu liikevaihtoylittyi 15 prosentilla. Tavoitteet saavutettiin pääosin, muttatavoite siitä, että POSEK toteuttaisi elinkeinopalvelut kaikkienkuntien osalta, ei edennyt.Prizztech Oy:n toiminta vuonna 2010 on sujunut pääosintavoitteiden mukaisesti ja tavoitteet on pääosin saavutettu.Alakonsernin liikevaihtotavoite oli 7,3 miljoonaa euroa jatoteutuma 7,2 miljoonaa euroa. Tulos oli 12 600 euroa ja ylikaksinkertainen tavoitteeseen verrattuna. Tilinpäätösraportissaon todettu, että hankkeiden toteutus on muodostumassaaiempaa heikommaksi ja että kassanhallinnan ongelmat ovatkasvussa. Henkilökunnan määrä oli vuoden 2010 aikana keskimäärin57 henkilöä. Mainittakoon, että tarkastuslautakuntaon aiemmin kiinnittänyt huomiota siihen, että omistajatahontulisi kiinnittää enemmän huomiota käyttöpääomatarpeisiin.Porin YH-Asunnot Oy muodostaa alakonsernin kaupunkikonsernissa.Yhtiön omistuksessa on 1 987 vuokra-asuntoa. Vuonna2010 valmistui Villa Ruskan virkistys- ja koulutusrakennus,Kotirinteen palvelutalon laajennus ja saneeraus sekä Etapin 5.ja 6. kerroksen peruskorjaus ja Messintie 1:n osaperuskorjaus.Liikevaihto ja tulostavoitteet on ylitetty, mutta osa toiminnallistatavoitteista jäi saavuttamatta.Taloustuki Kuntapalvelut Oy:n liikevaihto oli 4,4 miljoonaaeuroa ja voitoksi muodostui 107 000 euroa. Liikevaihto, liikevoittoja tulos ovat ylittäneet budjetoidun. Eurajoen kunta,Länsirannikon Koulutus Oy ja Satakunnan sairaanhoitopiirinkuntayhtymä ovat yhtiön asiakkaita suunnitellulla tavalla.Tavoitteet on muutenkin pääosin saavutettu. Toiminnallisetriskit liittyvät pääosin henkilöresurssien riittävyyteen. Tarkastuslautakuntakatsoo, että yhtiön perustamisen hyödyistäja ongelmakohdista tulee laatia selvitys.Vääntiö Oy:n taloudelliset tavoitteet on toimintakertomuksenmukaan saavutettu. Yhtiön toteutunut liikevaihto oli 677 000euroa, joka on budjetoitua suurempi. Voitto oli 181 000 euroa.Tulosalueen T69 netto on toteutunut 34 000 pienempänä kuintalousarvio muutoksineen sisälsi. Toiminnalliset tavoitteeton saavutettu pääosin. Toiminta on keskittynyt omistuksiinliittyviin operatiivisiin tehtäviin, jolloin pitkäjänteisemmässästrategiatyössä pääosin päätöksentekoa koskevia tavoitteita eiole voitu saavuttaa.SatalinnaKiinteistöt OySatalinna-Kuntoutus OyKiinteistö OyMikonkadunPysäköinti32%Kiinteistö OyVäinöläntammi23%Kiinteistö OyVäinölänleppä31%porin kaupungin kuntayhtymätPorin kaupunkiSatakunnanSairaanhoitopiiri36%Satalinna-Palvelut OyTyke OyKiinteistö OyPorinPromenadikeskus27%Satakuntaliitto35%Kiinteistö OyUotilantie 5SatakunnanKoulukiinteistötOy46%SuistoKiinteistöt Oy49%SatamatietoOy29%VilliläStudiot Oy40%Porin kaupungin ja kaupunkikonserninomistusta yhteisössäMuiden omistusta yhteisössäSäätiöt ym.• Anders Bustorffin säätiö• Maire Gullichsenin taidesäätiö• Porin Aikuiskoulutussäätiö• Porin Tennishalliyhdistys ry• Porin Teatterisäätiö• Länsi-Suomen Pelastusharjoitussäätiö26 | Porin kaupungin arviointikertomus2010 | 27

”SOTE-palvelujenyhteistoimintaalueellaon yli 200toimipistettä sosiaalijaterveydenhuollonasiakkaille.”Kuviossa on esitetty tärkeimmätyhteistoiminta-alueet.Sote-palvelut YTAYmpäristöhallinnon YTANoormarkku 31.12.2010. Mukana ei ole kuntayhtymiä.Ympäristöterveydenhuollon YTAMukana ei ole kuntayhtymiä.Porin Jätehuolto -liikelaitosSatakunnan pelastuslaitosHankintapalvelut*Samk Oy (os.om)**UusikaupunkiWinnova (os.om)mukana myös Porin AikuiskoulutussäätiöTaloustuki Kuntapalvelut Oy (os.om)***Porin seutukunnat, KarhukunnatMerikarviaRaumaEurajokiLaitilaSiikainenPoriPomarkkuEuraUlvilaLuvia Nakkila HarjavaltaHonkajokiKankaanpääKokemäkiKöyliöSäkyläLaviaKiikoinenKarviaJämijärviHuittinen* Hankintapalveluissa Keski-Rauman terveydenhuollonkuntayhtymä on mukana omistajakuntiensa kautta.** Samk Oy:n muut omistajat ovat Rauman kauppakamari,Satakunnan kauppakamari sekä Satakunnan Yrittäjät ry.*** Omistajina ovat myös Länsirannikon Koulutus Oy jaSatakunnan Sairaanhoitopiirin Ky.Muut havainnotkaupungin hallinnostaIT-toiminnan organisointiNykyaikaisessa yhteiskunnassa tietoa ja informaatiota pidetääntärkeimpinä tuotannontekijöinä, joiden huolellisella ja tehokkaallakäsittelyllä on suora yhteys organisaation toiminnantuloksellisuuteen. Tietohallinnolla pyritään organisaation käytettävissäolevan tiedon ja informaation tarkoituksenmukaiseenhallintaan. IT-palvelut on taustalla lähes kaikessa kaupungin toiminnassa;tiedon ja informaation resurssit ovat sekä sisäisiä ettäulkoisia. Oikein ja tehokkaasti toimiessaan ICT-järjestelmiin eiaina edes tule kiinnittäneeksi huomiota, mutta toimimattomuusja virhetilanteet sotkevat vakavasti kaupungin tehtäviä.Porin kaupungin tietohallinnon organisointia selvitettiinjoitakin aikoja sitten konsulttivetoisen ITKU-projektinpuitteissa. Konsulttiselvitys valmistui vuonna 2008. Siinä onlaajasti selvitetty kaupungin tietohallinnon ja palvelutuotannonuudelleen järjestämisen malleja organisatorisesta ja alueellisestanäkökulmasta tarkasteltuna. Selvityksen keskeisin tavoite oliPorin IT-toiminnan organisoiminen siten, että se palvelee paremminsekä Porin kaupungin että koko seutukunnan ja alueensubstanssitoimintaa ja palveluyhteistyötä. Tärkeitä osatavoitteitaolivat tilaaja-tuottajamallin roolien sekä IT-toiminnan ohjausrakenteenmäärittäminen, yhteistyön kehittäminen ja organisointiSatakunnan sairaanhoitopiirin ja lähikuntien kanssa tapahtuvanyhteistyön osalta.ITKU-selvityksen suosituksissa on todettu, että Porinnykyinen IT-palvelut on tarkoituksenmukaista jakaa tilaaja-tuottajamallinmukaisesti kahteen osaan: tietohallintoon ja IT-palveluntuottajaan.Edelleen selvityksessä katsotaan tarpeelliseksitiivistää IT-toiminnan konserniohjausta kokoamalla hallintokuntienIT-asiantuntijat tietohallintoon ja IT-palveluntuottajaan,joista jälkimmäinen irrotetaan itsenäiseksi yksiköksi.Uusin Porin seudun ICT-työn kehittämistoimi nimeltäänPorske perustaa olemassaolonsa ITKU-selvityksen ohellaPARAS-hankkeeseen. Tavoitteena on tunnistaa ja arvioida seudunICT-yhteistyön muodot ja mahdollisuudet sekä kehittämistarpeetosallisena olevien kuntien kesken. Porsken havaintoinamainitaan akuutti tarve seudullisten järjestelmien ja ratkaisujenyhtenäisyyttä kohtaan, jolla mahdollistetaan varsinainen kuntienpalveluyhteistyö. Samalla korostetaan tietohallinnon tärkeyttä jaeriytynyttä roolia palvelutuotannon ulkoistamisen yhteydessä.Vuosia jatkunut epäselvyys IT-palveluiden tulevaisuudestaon omiaan aiheuttamaan luotettavuusongelmia ICT-palvelujärjestelmissä.Toimintariskit kasvavat jatkuvasti, kun päätöksetinvestoida vanhojen rakenteiden mukaisiin ICT-järjestelmiin tyrehtyvätodottavan tunnelman alla. ICT-alan investointien vanheneminenon huomattavan nopeaa verrattuna moniin muihintuotantorakenteisiin. Päättämätön tila investointien ja toiminnansuuntaamisen osalta johtaa ennen pitkää lisääntyviin ongelmiinkaupungin toimintojen kohdalla. Lisääntyneitä ongelmia onhavaittu jo enenevässä määrin esimerkiksi palkanlaskennan jaostoreskontran osalta.Tarkastuslautakunta katsoo, että IT-palveluiden uudelleenjärjestämisestä on olemassa päätöksenteon tueksi riittävästituoreita selvityksiä. Kaupungin IT-toiminnan jako tietohallintoonja ICT-palveluiden tuottajatahoon on suoritettavaenempää viipymättä. Kunnan toimintakyvyn turvaamiseksipäätösten tekemistä on kiirehdittävä, koska uhkana on ITinfrastruktuurinrapautuminen. Vuosien odottelun jälkeentulee tehdä päätökset uuden suunnan ottamisesta.IT-palveluiden uudelleenjärjestämisestä on olemassapäätöksenteon tueksi riittävästituoreita selvityksiä.28 | Porin kaupungin arviointikertomus 2010 | 29

Valtakunnallisen tavoitteen mukaan päivystystoiminnan tuleeperustua potilaiden tarvitsemaan lääketieteellisiin syihin perustuvaanpalveluvalikoimaan ja mahdollisimman suoraviivaiseenhoitopolkuun. Tarkastuslautakunta katsoo, että yhteispäivystystoimintamallina vastaa rakenteellisesti valtakunnallista linjausta,ja sen on sektorin taholla katsottu jo ennakoivan tulevan terveydenhuoltolainlinjauksia.Huolestuttavaa on, että yhteispäivystyksessä kustannuksia jaruuhkia saattaa aiheutua ei-kiireellisistä tapauksista tai ei-lääketieteellisinperustein vastaanotolle hakeutumisesta. Toisaalta onesitetty valituksia pitkistä jonotusajoista ja puutteellisesta palvelusta.Hoitoon hakeutumisen yhteydessä annettavien neuvontapalvelujenresursointi ja laadukkuus tulisi varmistaa.Myös kotiinsijoittelun rakenteelliset ongelmat odottavatratkaisuja, jotka vaativat eri hallinnonalojen, ammattiryhmienja kuntien keskinäisen yhteistyön saumatonta onnistumista.Toimintoa tulee rasittamaan ainakin nykyisten normien aikanatietty isännättömyys ja sitä kautta riski kustannusten karkaamisesta.Perusturvatoimen tuleekin seurata päivystystoiminnankustannuskehitystä ja puuttua tarvittaessa yleisesti tiedossaoleviin epätarkoituksenmukaisiin käytäntöihin. Hoitoketjun toimivuudessaYTA-alueen hallinnolla on oma keskeinen vastuunsasuhteessa alueen asukkaisiin.PalveluliikelaitosKaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 16.6.2008, että kaupunginkiinteistönhuolto-, siivous-, ruokahuolto- ja turvapalvelutkeskitetään kaupunkitasolla palvelukeskukseen, jonka organisaatiomuotonaon kaupungin liikelaitos. Päätöstä oli edeltänyt organisaatiotoimikunnanvalmistelu ja sen apuna toiminut laaja virkamies-ja asiantuntijaryhmä. Lisäksi aiottu toteutusmalli käytettiinlausuntokierroksella hallintokunnissa. Laitoksen johtosääntövahvistettiin kaupunginvaltuustossa 10.11.2008. Toteutusaikataulunmukaisesti liikelaitos perustettiin vuoden 2009 alusta lukien.Ensimmäinen toimintavuosi käytettiin muun muassa toiminnansuunnitteluun, talouspuitteiden luomiseen ja sopimusneuvotteluihintilaajaportaan kanssa. Vuosi 2010 on ollut ensimmäinenvarsinaisen toiminnan vuosi.Henkilökunta siirtyi palveluliikelaitokseen ns. vanhoina työntekijöinä.Liikelaitos toimii tilaaja-tuottajamallin mukaisesti niin,että tilaajan ja tuottajan roolit ja vastuut on eriytetty toiminnallisestija taloudellisesti. Liikelaitoksen toimintaperiaatteena ontoimia liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti.Liikelaitoksen keskeisetvolyymiluvut vuonna 2010• liikevaihto 33,7 miljoonaa euroa• investoinnit 5,9 miljoonaa euroa• henkilöstömäärä 837 henkeäPalveluliikelaitos toimii sisäisenä laitoksena. Avoimille markkinoilleei osallistuta, koska laaja liiketoiminnan harjoittaminenulkopuolisilla markkinoilla toisi mukanaan kilpailuttamispakontilaajahallintokunnille niiden hankkiessa palveluja tämän liikelaitoksentoimialalla. Liikelaitoksen tehtävä onkin ensisijaisesti vastatasiitä, että se kykenee tuottamaan tilatun tuotteen tai palvelunmahdollisimman kustannustehokkaasti sovitulla laatutasolla.Tarkastuslautakunnan vuoden 2010 työohjelmaan sisältyi palveluliikelaitoksenarviointi.Liikelaitoksen johtajan mukaan kokonaishenkilöstömäärä onollut lievästi laskeva siitä huolimatta, että on tullut lisätilauksia.Arvion mukaan kehityssuunta on tulevaisuudessakin samanlainen.Arvioinnin yhteydessä haastateltiin liikelaitoksen johdon jalinjajohtajien ohella myös keskeisten tilaajahallintokuntien kutenkoulutoimen, perusturvan ja teknisen palvelukeskuksen tilaajatehtävissäolevia avainhenkilöitä. Lopputulema haastatteluista onse, että tilaajatoimintoa ei liikelaitosta synnytettäessä juurikaanajateltu, vaan se on saanut muotoutua paikallisten ratkaisujenvarassa. Kunnollista tilaajaosaamista esimerkiksi mitoituskysymyksissäei ole. Teknisen palvelukeskuksen rakennuttamisyksikössätoimii siivoustoimeen erikoistunut puhdistuspalvelupäällikkö,mutta hänen tehtäväalueensa on tietojen mukaan rajoittunutetupäässä teknisen palvelukeskuksen alaisiin toimintayksiköihin,ja muihin hallintokuntiin suunnattava asiantuntijapalvelu on hyvinrajoitettua. Koulutoimessa ruokahuoltopäällikkö toimii tilaajatehtävänedellyttämällä tavalla.Perusturvan sopimusneuvottelut olivat ainakin loppuvuonna2010 kesken ja sopimukset allekirjoittamatta. Kuluneen vuodenpalvelujen toimitus onkin perustunut vuoden mittaiseen tilaukseen.Perusturvan tilaajatehtävät ovat hajautuneena mm. osastonhoitajille,mikä edellyttää tuottajataholta varsin itsenäistä toimintaotetta.Lisäksi perusturvan tulisi omata yhdenmukainen tilaajanäkemyskaikkien viiden osakaskunnan alueella, koska ao. tukipalvelujentuottajia on useita. Teknisten tukipalvelujen osalta perusturvantilaajavalmius on heikko, mikä on luonut tilanteen, jossa tuottajaitse joutuu mitoittamaan palvelut oman harkintansa mukaan.Arvioinnissa tuli esille useita havaintoja, joiden mukaan entistentyökäytäntöjen muuttaminen on osoittautunut hankalaksi jahitaasti toteutuvaksi. Aikaisemman järjestelmän aikana hoito- jahoivatyössä siivous- ja ruokahuoltohenkilöstö osallistui itse hoitotaihoivatyöhön. Kun liikelaitos on nyt luonteensa mukaisesti tuotteistanuttoimeksiantonsa, on joitakin tehtäviä jäänyt vaille hoitoatai ne ovat siirtyneet substanssihenkilöstön hoidettavaksi. Tämä onalkuvaiheessa aiheuttanut kitkailmiöitä.Arvioinnin kokonaistuloksena on todettava, että palveluliikelaitoksentoiminnot on organisoitu pääosin asianmukaisesti.Laitoksen johto ja asiantuntijaresurssit ovat tällä hetkellä riittävät.Liikelaitoksen johtajan varamiesjärjestely on haavoittuvainen. Kustannussäästöihinpääsemiseen näyttää olevan edellytykset. Suurenluonnollisen poistuman vuoksi liikelaitoksen rekrytointi on laajaaja otteeltaan aktiivista. Palvelujen laadunvalvontaa varten on luotureklamaatiojärjestelmä. Keskeisin ongelma kiinteistönhuolto-, siivous-,ruokahuolto- ja turvapalvelujen keskittämisessä on tilaajatoiminnonsuunnittelemattomuus ja se, että toimintayksiköittäinja palvelulinjoittain tilaajien valmiudet vaihtelevat paljonkin.Tarkastuslautakunta katsoo, että palveluliikelaitoksen perustaminenon toimiva ratkaisu ja että näin toteutettu organisaatiouudistusmahdollistaa kustannustehokkuuden lisäämisentukipalveluissa. Tilaaja-tuottajamalli toimii vielä vajavaisesti,koska osapuolten roolit ovat osittain jääneet vanhan toimintakulttuurinmukaisiksi. Nimenomaan tilaajatoimintoa tuleekinkauttaaltaan vahvistaa ja yhdenmukaistaa. Tilaajaosaamistatulee lisätä resursoimalla hallintokuntiin osaajaverkostoa.SeutuyhteistyöSeutukunnat ovat lakisääteisiä muutaman kunnan muodostamiaaluekokonaisuuksia, joiden muodostamisen perusteena onkäytetty kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. JokainenSuomen kunta kuuluu johonkin seutukuntaan, ja saman seutukunnanjäsenkuntien täytyy olla samasta maakunnasta. Työ- jaelinkeinoministeriö vahvistaa vuosittain seutukuntajakoontulevat muutokset.Karhukunnissa seudullista yhteistyötä on tehty organisoidustivuodesta 1999. Yhteiset pelisäännöt on sovittu vuonna 2005vahvistetussa ja vuonna 2008 uudistetussa seutusopimuksessa.Seutuyhteistyö sulkee sisäänsä periaatteessa kaikki kunnantehtävät. Painopisteitä nyt voimassa olevassa seutusopimuksessaovat muun muassa maankäyttö, asuminen ja liikenne. PARASkaupunkiseutusuunnitelmaliittyy kiinteästi seutuyhteistyönoperatiiviseen toteuttamiseen. Ajatuksena on, että vaikkakuntien oma päätösvalta on ensisijainen, tulee seutuyhteistyötätarkastella aina vakavana vaihtoehtona viranomaistoimintoja japalveluja organisoitaessa. Motiiveina ovat tällöin palveluiden taloudellisempija tehokkaampi tuottaminen, verkottumisen kehittäminenja hallinnonalakohtaisen vuorovaikutuksen lisääminen.Lisäksi tavoitteena on seutukunnan painoarvon vahvistaminen.Mukana on yhdeksän kuntaa, joiden mukanaolo pohjautuuorganisatorisessa mielessä karhukuntaneuvoston, karhukuntatoimikunnan,seututoimiston ja eri toimialojen asiantuntijoistakoottujen virkamiestyöryhmien pysyvään työskentelyyn.Seutukunnalla on oma talousarvio, jonka karhukuntaneuvostohyväksyy. Karhukuntahallinto muodostaa oman tulosalueensaPorin kaupungintuki avoimellejoukkoliikenteelle onkorkeammalla tasolla kuinseudun kuntien.Porin kaupungin budjetissa.Arvioinnin yhteydessä havaintona on ollut, että karhukuntayhteistyönavulla on saatu aikaan vähäisin taloudellisinpanoksin merkittävää yhteistyötä yhteisten hankkeiden toteuttamisessa.Lisäksi yhteistyöelinten pysyvä toiminta on toiminutfoorumina laajan henkilökohtaisen vuorovaikutuksen luomiselleseudun kuntien päättäjien ja asiantuntijoiden kesken. Poliittisenkeskustelun ja sitoutumisen kohdalla karhukuntaneuvostonrooli on keskeinen. Karhukuntayhteistyön yhteydessä on saatuaikaan eri toimialojen selvityksiä, joiden vieminen operatiivisiinpäätöksiin saakka esimerkiksi yhteisten toimintaorganisaatioidenmuodostamiseksi on useinkin ollut vaikeampaa.On myös käynyt niin, että taloudellisesti merkittävillä jakunnallisen itsehallinnon kannalta elintärkeillä toimialoillayhteistyön muotoutuminen on ollut aluepohjaltaan Karhukuntaalueestapoikkeavaa. Tästä esimerkkeinä ovat vaikkapa sosiaalijaterveydenhuollon yhteistoiminta-alue, Jätehuolto-liikelaitos jaympäristöhallinto. Näissä valtion normiohjauksen ja informaatio-ohjauksentuloksena syntynyt aluejako ei lopulta ole noudattanutseutukunnan aluepohjaa. Siksi on syntynyt ja – syntyneeedelleenkin – toisistaan poikkeavia yhteistoiminta-alueita.Tarkastuslautakunta pitää seutuyhteistyön tuloksia positiivisinaja katsoo, että sen avulla voidaan edistää pitkällä aikavälillätoiminnan taloudellisuutta ja tehokkuutta sekä ylläpitääseudun ja maakunnan vetovoimaa. Lautakunta pitää kuitenkinhuolestuttavana sitä, että jo syntyneet viranomaistoiminnan japalvelutuotannon yhteistoiminta-alueet, yhtiöiden osakaspohjatja sopimuksilla aikaansaadut kuntaryhmät ovat syntyneetsattumanvaraisesti ja ovat toisistaan poikkeavia. Päättäjienmonilukuisuudesta johtuva jäykkä hallintobyrokratia syövastuukuntana tai pääosakkaana toimivan Porin kaupunginlinjajohdon henkilöresursseja. Palvelukonseptien ja käytäntöjenyhtenäistäminen etenee hitaasti, jolloin mittakaavaedutsaattavat jäädä saavuttamatta. Lisäksi välillisten rakenteidenlisääntyminen saattaa heikentää yksittäisen kuntalaisen ja32 | Porin kaupungin arviointikertomus 2010 | 33

asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia.Seutuyhteistyön lisääntyminen ja syventyminen tuo haasteitakaupungin johtamisjärjestelmälle. Syynä on se, että oman kaupunginperinteisen valtuusto-kunnanhallitus-hallintokunta-rakenteenoheen on tullut useita ylikunnallisia toimielimiä, yhteisestiomistettuja yhtiöitä, sopimusohjausta itse omistettuihin jayksityisiin toimijoihin jne. Kun kuntauudistus on pitkittymässä,on varauduttava usean valtuustokauden mittaiseen hallinnolliseenmuutostilaan. Tarkastuslautakunta esittää, että kaupunginjohtamisjärjestelmän iskukykyä selvitetään suhteessa uusiinhaasteisiin.JoukkoliikenneUusi joukkoliikennelaki tuli voimaan 3.12.2009. Laki lisää toimivaltaistenlupaviranomaisten vastuuta alueidensa joukkoliikenteensuunnittelussa ja hallinnoinnissa. Laki edellyttää myös palvelutasonmäärittelyä toimialueella. Muita asiakokonaisuuksia,joita alueelliset joukkoliikenneviranomaiset käsittelisivät, ovatmuun muassa liikenteen järjestämistavat, liikenteen hankintaseudullisena kokonaisuutena, päätöksenteko kunnan palvelutarjonnasta,valtionavustusten haku sekä joukkoliikennenäkökulmanesille tuominen kuntien maankäytön suunnittelussa.Karhukuntien henkilöliikennelogistikon valmistelun pohjaltaseudun kunnille (Porin lisäksi Luvia, Nakkila, Ulvila, Harjavaltaja Kokemäki) esitettiin keväällä 2010 lähtemistä mukaan yhteisenjoukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen perustamiseen.Tämä viranomainen päättäisi joukkoliikenteen järjestämisestäjoko markkinaehtoisesti tai EU:n palvelusopimusasetuksenmukaisesti tai näiden yhdistelmänä. Kunnat ovat Luviaa lukuunottamattalähteneet hankkeeseen mukaan. Kaupunginhallituspäätti 18.10.2010 käynnistää seudullisen joukkoliikenteenviranomaisyhteistyön selvittelyn kiinnostuksensa ilmaisseidenympäristökuntien kanssa. Käytännössä valmistelusta vastaa apulaiskaupunginjohtajaKari Hannus ja Porin joukkoliikennetoimikunta.Myös Porin seudun PARAS-kaupunkiseutusuunnitelmassaon esitetty, että seudulle perustetaan yhteinen toimivaltainenjoukkoliikenneviranomainen.Porin joukkoliikennesuunnitelma 2010 valmistui keväällä2010. Suunnitelma sisälsi konkreettisen reitti- ja aikataulusuunnitelman.Joukkoliikennesuunnitelmaa esiteltiin kaupunginhallitukselle24.5.2010. Porin joukkoliikennestrategia 2010 olikaupunginhallituksen käsittelyssä 28.2.2011. Kaupunginhallituspäätti merkitä strategian tiedoksi ja lähettää strategia-asiakirjanlaajalle lausuntokierrokselle. Strategia tuodaan kaupunginhallituksenhyväksyttäväksi sen jälkeen kun lausunnot on saatu jamahdolliset tarkistukset strategiaan on tehty.Porin joukkoliikennestrategiassa (2010) on esitettynä linjaus,jonka mukaan tavoitteena on, että avointa joukkoliikennettähyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti lakisääteisissäkuljetuksissa. Niistä tärkeimmät ovat koululaiskuljetukset sekävammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset.Strategiassa on katsottu myös, että tiivis yhteistyö koulutoimenja perusturvakeskuksen kanssa on erityisen tärkeää tehokkaanhenkilökuljetusjärjestelmän suunnittelussa ja toteutuksessa.Esteettömyyden ja kutsuohjauksen lisääminen vaikuttaisi erityisestiperusturvan kuljetuskustannuksiin alentavasti. Toisaaltaon niin, että jos avointa joukkoliikennettä supistetaan, kasvavatkuljetuskustannukset perusturvassa ja erityisesti koulutoimessasamalla kun yleinen, kaikille tarjolla oleva joukkoliikenteenpalvelutaso heikkenee. Etenkin perusturvatoimessa joukkoliikenteenhyödyntäminen keinona saattaa asiakas palvelujenäärelle on jäänyt vähäiseksi. Samoin on laita perusturvanroolissa rahoittajatahona: Esteettömyysratkaisujen tukemisellaavoimessa liikenteessä ja erityisten palvelulinjojen lisäämiselläja markkinoinnilla voitaisiin ainakin jossain määrin luodaedellytyksiä kiinteiden toimipisteiden verkoston tiivistämiseen.Asiaa ei kuitenkaan mainita esimerkiksi perusturvalautakunnanhyväksymässä ohjelmassa työn alla olevaan kaupungin palvelustrategiaanvuoteen 2016.Arvioinnin yhteydessä on todettu muun muassa, että Porinkaupunkikonsernissa ja yhteistyöorganisaatiossa on samanaikaisestimonta tahoa, jotka hieman eri lähtökohdista käsin valmistelevatseudun joukkoliikenneasioita. Näitä tahoja ovat Porinkaupungin joukkoliikennetoimikunta, toimikunnan sihteeristö,koulutusviraston joukkoliikenneasiantuntija, Karhukuntienhenkilöliikennelogistikko, kaupunginjohtajan asettama henkilöliikennetyöryhmäsekä kaupungin omistama operaattori PorinLinjat Oy. Tilaajatehtävät, kuten muun muassa reittisuunnittelu,aikataulutiedotus ja lipunmyynti ovat historiallisista syistä jääneetPorin Linjat Oy:n tehtäväksi. Kyseessä ovat tilaajatehtävät,jotka ovat jääneet tuottajataholle. Tehtävistä aiheutuvat kustannuksetovat yhtiölle sellainen kuluerä, joita muilla liikennöitsijöilläei ole. Tarkastuslautakunta katsoo, että joukkoliikenteenhallinto-, suunnittelu- ja valmistelutehtävät ovat nykyisessämallissa liiaksi hajautuneet. Eri toimijoiden roolit ovat epäselviä.Lähdettäessä kehittämään alueellista lupaviranomaistaja alueellisessa ohjauksessa olevaa joukkoliikennettä tarvitaantehokkaampi keskitetty valmistelutoiminto.Kuntien rahoitus joukkoliikenteelle vaihtelee. Asiantuntijoidenmukaan joukkoliikennelainsäädännön lähivuosille asettamatavoitetaso huomioon ottaen joukkoliikenteen rahoitustasontulisi seurata linja-autoliikenteen kustannuskehitystä. Tällähetkellä rahoitus ei ole riittävällä tasolla. Kaikki kunnat eivätole vielä heränneet siihen, että joukkoliikenteen toimivuus onelintärkeä ja siihen on panostettava.Asiantuntijaselvitysten mukaan Porin kaupungin tuki avoimellejoukkoliikenteelle on korkeammalla tasolla kuin seudunkuntien. Toisaalta maaseutumaiset kunnat panostavat koululaiskuljetuksiinhuomattavasti. Tarkastuslautakunta pitää haasteellisenakuntien rahoituspanoksen epätasaisuutta. Lautakuntapitää tärkeänä, että heti alusta pitäen tulevan yhteisen joukkoliikenteentoimivaltaisen viranomaisen suunnittelupohjanaovat kaikki tarvitsijaryhmät sekä yhtenäinen palvelutaso jarahoitusmalli. Uusi joukkoliikennelaki ja EU:n palvelusopimusasetusedellyttävät, että toimivaltainen viranomainen määritteleetoimivalta-alueensa joukkoliikenteen palvelutason ja ettäjoukkoliikennepalvelut suunnitellaan ensisijaisesti seudullisenakokonaisuutena. Mallilla, jossa kukin kunta itsenäisesti valitseeitselleen kulloinkin sopivan palvelutason, ei käytännössä aikaansaadatoimivaa, palvelukykyistä joukkoliikennejärjestelmää.EsteellisyydetTarkastuslautakunnan jäsenet ja valmistelijat ovat olleet esteellisiä arvioitaessa seuraavia toimintoja:• varapuheenjohtaja Reetta Uusitalo: Satakunnan Työterveyspalvelut, Anders Bustorffin säätiö• jäsen Ari Nordström: perusturvatoimi ja Porin Palveluliikelaitos (yleislauseke)• jäsen Mauno Virta: kulttuurilautakunta (varajäsen)• jäsen Anne Granholm: vapaa-aikalautakunta (varajäsen), Hakalanpellon Talo Oy• johtava tarkastaja Hannu Liukonen: Anders Bustorffin säätiö, Maire Gullichsenin taidesäätiö (tilintarkastus)Esteellisyydet on huomioitu tarkastuslautakunnan kokouksissa eivätkä esteelliset ole osallistuneet näitä toimielimiä tai yhteisöjä koskevienasioiden käsittelyyn eivätkä päätöksentekoon.AllekirjoituksetPorissa 2. päivänä toukokuuta 2011Oiva KaltiokumpupuheenjohtajaReetta UusitalovarapuheenjohtajaAila Linnanketo-Anttoora Raimo Soukki Ville VettenrantaMarjatta Lehtimäki Olli-Pekka Johansson Ari NordströmTarja Leppänen Mauno Virta Anne Granholm34 | Porin kaupungin arviointikertomus 2010 | 35