KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI - Riihimäki

2KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSIKUVA: jaana hodjuPÄÄKIRJOITUSRiihimäki tekeearjesta juhlanRiihimäen kaupungin tapahtumarikas juhlavuosion hyvässä vauhdissa. Kädessäsi oleva lehti omaltaosaltaan kertoo tapahtumista pitkin vuotta.Juhlavuoden teemana on ollut tehdä arjestajuhla. Vuoden päätapahtuma on vielä edessä:juhlavuosi huipentuu 11.9. vietettävään Riihimäki-päivään,jota juhlistetaan munkkikahveillaGraniitilla ja tansseilla Urheilutalolla.Arjesta juhla -teema istuu hyvin julkistaloudenkireään tilanteeseen. Juuri tällä hetkellä kotikaupunkiimmeRiihimäkeen kohdistuvat haasteetovat erityisen suuret ja suurin ongelma on voimakasvelkaantuminen. Riihimäen yleinen kehityskuvaon kuitenkin maan keskitasoa parempi.Se näkyy muun muassa positiivisena verotulokehityksenä,virinneenä väestönkasvuna ja uusinasuunnitteilla olevina ja toteutuvina elinkeinopoliittisinahankkeina. Myös rakentaminen onselvästi vilkastunut alkuvuoden aikana.Toiminta-ajatuksensa mukaisesti Riihimäenkaupunki kehittää asukkaittensa hyvän elämänedellytyksiä eri sektoreilla. Hyvään elämäänkuuluu välillä ripaus juhlaa. Siten Arjestajuhla -teema on myös kaupungin strategianmukainen.Näillä muutamilla ajatuksilla haluan toivottaalukijalle rattoisia ja elämyksellisiä hetkiä tämänkertaisenRiihimäen tiedotuslehden parissa.Tehdään yhdessä arjesta juhla!Seppo KeskiruokanenkaupunginjohtajaJuhlavuodentapahtumat netissäRiihimäen 50-vuotisjuhlavuosihuipentuu tapahtumarikkaaseenjuhlaviikkoon 7.-12.9.2010.Juhlaviikon tapahtumat löydättämän lehden lopusta jakaikki juhlavuoden tapahtumatkaupungin kotisivuilta osoitteestahttp://www.riihimaki.fi/Riihimaki/Riihimaki-50-juhlavuosiJuhlapuiston nimeksi KastanjapuistoAnita Hirvosen puisto, Arvinpuisto, Atomikosteikko,Axeenin puisto, Olivian puisto,Cesium, Elektrodi, Fissio,Hiukkanen, Iiro Viinasenpuisto, Ioni, Joutsenlampi,Kalevi Penttilän juhlapuisto,Kanavapuisto, Keidas,Kraateri, Kristallipuisto, Kultalampi,Reko Lundanin puisto,Marja Tyrnin puisto, Paloheimonpuisto, Piknikpuisto,Pupupuisto, Riihipuisto,Seppo Keskiruokasen puisto,Tero Westerlundin puisto,Uraanipuisto, Vammelvuonpuisto, Veijo Meren puisto,Väinö J. Leinon puisto, Ydinpuisto,Ällän puisto.Siinä muutama niistä 430nimestä, joita kansalaiset ehdottivatRiihimäen kaupungin50-vuotisjuhlapuistolle, jokasijaitsee kauppakeskus Prismannurkalla.Kilpailun raati valitsi puistonnimeksi Kastanjapuiston,jota ehdotti seitsemän henkilöä.Yksi henkilö ehdotti puistonnimeksi Kastanjalampea, jollanimellä puiston lampea tullaankutsumaan. Puistoon onistutettu viisi hevoskastanjaa.Kastanjapuisto vihittiinkäyttöön kesäkuussa. Kastanjapuistossa on Kastanjalampi.SISÄLTÖ SISÄLTÖ SISÄLTÖ SISÄLTÖ SISÄLTÖSyntymäpäivävieraitaystävyyskaupungeistaJuhlapuistosta Kastanjapuisto 2Syntymäpäivävieraita ystävyyskaupungeista 2Piikinmäen päiväkoti aamusta iltaan 3Etappi auttaa eteenpäin 3Harjunrinne Islannissa 4Eteläinen koulu Unkarissa 4Nuoret ja vanhemmat soittavat yhdessä 4Asumisklinikasta apua peltosaarelaisille 5Piikinmäestä kerrostaloalue 5Vahteriston tontit jakoon 5Ympäristöasiat yksissä kansissa 5Hulevedet hallintaan 6Riihimäen Veden historia 6Petsamolaisille uudet putket 8Kaupunkitulvat yleistymässä 8Lisävettä Parmalasta 9Jätevesien ohituksia 9Mitä jos maksuvaikeudet yllättävät? 9Hämeen liitto seutukunnan palveluksessa 10HämePäivä Riihimäellä 11Ukko-Pekka Asematapahtumaan 11Taide helpommin lähestyttäväksi 12Virsussa viihdytään yhdessä 12Risteysasema Riihimäki 140 vuotta 13Tapahtumista tekohengitystä voimalalle 13Kirjallinen Riihimäki-sivusto netissä 13100 vuotta Riihimäen Lasia 14SUGRI-ROCK 2010 tulee Riihimäelle 14Konserttielämyksiä lasimuseossa 14Riksun Roll Main Streetissä 14Tosca concertante voimalassa 14Tapahtumakalenteri 15Näyttelyt ja museot 16Puutarhajätteet oikeaan osoitteeseen 16Riihimäen kaupungin 50-vuotissyntymäpäivääjuhlistamaanon kutsuttu vieraita ystävyyskaupungeista.Vieraat saapuvatRuotsista, Tanskasta, Saksasta,Latviasta ja Venäjältä.Kaupungin isäntäväkeä yhdessäulkomaalaisten vieraidenkanssa voi nähdä muunmuassa Graniitin munkkikahveilla,Urheilutalon tansseissasekä Asematapahtumassa.Vierailun yhteydessäjuhlitaan myös Riihimäensekä Ruotsin, Venäjän jaTanskan ystävyyssuhteidenpyöreitä vuosikymmeniä.Riihimäellä on kaikkiaanseitsemän ystävyyskaupunkiaja neljä yhteistyökuntaa.RIIHIMÄENKAUPUNGINTIEDOTUSLEHTI2/2010Riihimäen kaupungin julkinen tiedotekaikkiin kotitalouksiin.Lehteä on saatavissa myös kaupunginTietotuvasta (kaupungintalo, Kalevankatu1) ja kaupunginkirjastosta.Päätoimittaja:Päivi Lazarovviestintäpäällikkö,Riihimäen kaupunkipuh. 019 758 4016Muu toimituskunta:Sirpa AulioRiihimäen VesiEija HeinonenRiihimäen kulttuurijavapaa-aikakeskusToimittaja:Urpu-Kaarina Yli-LaurilaTaitto:Sirpa KekkonenPaino:Lehtiyhtymä Oy 2010Jakelu 15 800 kplKannen kuva: ViherpeukaloKUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA

4KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSIKuva: Risto TanninenPojat teknisen työn tunnilla.Harjunrinne IslannissaHarjunrinteen koulun yhdeksäsluokkalaisistakoostunut ryhmä koki maaliskuussaleirikoulussa Islannissamonenmoisia seikkailuja.Niistä vähäisin ei ollut tulivuorenpurkaus ja tuhkapilvi.”Suorastaan toivoimme lentokieltoa,sillä leirikoulu olisivoinut jatkua vaikka pääsiäiseenasti”, paljastavat matkalaiset.Joka päivä uitiin lämpimässävedessä, vaikka oli talvikeli.Ja hyviä ystävyyssuhteitasyntyi. Se oli Pohjoismaidenministerineuvoston Nord PlusJunior –ohjelman tarkoituskin.Sieltä saatiin 18 000 euroamatkarahaa, jolla matkaanlähti 24 oppilasta ja kolmeopettajaa.Reykjavikiin lennettiin, muttavarsinainen kohde oli Riihimäenystävyyskaupunki Husavik,joka kuntaliitoksen jälkeenon nimeltään Nordurthing, jasiellä Borgarholsskoli-koulu.”Meidät majoitettiin perheisiin,joihin oli sähköpostilla pidettyyhteyttä hyvissä ajoinetukäteen. Koulussa käytiinoppitunneilla”, selvittää JesperJalonen.Islannin luonnon ja elämäntapojenerityislaatuisuustoi päiviin omat vivahteensa.Käytiin ihmettelemässä geysiriä,vesiputouksia, valasmuseotaja mannerlaattojen repeämäkohtaa,jossa voi seistätoinen jalka Euroopassa ja toinenAmerikassa.Koulussa samaa ja erilaista”Koulu oli paljon rennompaakuin meillä. Välitunnit olivatpidemmät ja oppilailla oli mukanaomat eväät. Opettajanhuoneeseenoli palkattu kokki,joka kokkasi opettajille”, kertooJanina Nikurautio.Paljon muutakin opittiin.Oppiaineet ovat lähes samatkuin Suomessa. Vieraina kielinäopiskeltiin englantia jatanskaa. Siteet Tanskaan ovatedelleen vahvat, vaikka Islantiitsenäistyikin jo 1944.Liikunnalla oli keskeinenrooli oppilaiden vapaa-ajassa.Tärkein laji on jalkapallo. Koulussaopetetaan ratsastusta siinämissä muitakin urheilulajeja.Koulun takapihalla oli laskettelurinne,jossa lunta riittääviitisen viikkoa vuodessa.Kesälomaa koululaisilla onkaksi ja puoli kuukautta. Pienetalakoululaiset opettelevatloman aikana puutarhapalstanpitoa. Kaikille 14-17 -vuotiailleyhteiskunta tarjoaa mahdollisuudenkesätöihin, jostamaksetaan noin 85 prosenttiaminimipalkasta. Lähes kaikkimenevät töihin. Muutenkintyön arvostus on korkealla, jaeläkkeelle monet jäävät vasta70-vuotiaina.Kyllä kannatti!Matkaa suunniteltiin kaksivuotta. Rahaa kerättiin kirpputorillaja discossa. Jokaisellejäi kuitenkin itse maksettavaa150 euroa.Islannissa harjulaiset kertoivatomasta koulustaan, Riihimäestäja Suomen luonnosta,historiasta ja yhteiskunnastaenglanniksi ja kotonahe ovat käyneet kertomassaalakouluilla Islannista.Kannattiko?Yhdestä suusta kuuluu:”Kyllä”.”Ei sattunut ihmeellistä katastrofia,kaikki sujui hyvin”,kiittelevät matkanjohtaja RistoTanninen ja mukana olleetmuut opettajat MinnaTorttila ja Vesa Vanhanen.Islannin matka pohjusti hyvinkansainvälisyyttä, sillä senjälkeen jo kaksi oppilasta onkäynyt ulkomailla urheiluharrastustenpuitteissa ja SofiaTikkakoski vietti kesälläkuukauden vaihto-oppilaanaSaksassa.Urpu-KaarinaYli-LaurilaRiihimäen musiikkiopisto kansainvälisessä yhteistyöhankkeessaNuoret ja vähän vanhemmatsoittavat yhdessäYhteissoittoa yli rajojen.Grundtvig on EU:n elinikäisenoppimisen ohjelmaan kuuluvaaikuiskoulutuksen alaohjelma,jonka tavoitteena on parantaakoulutuksen laatua ja edistääeurooppalaista yhteistyötä.Erityistavoitteena on muunmuassa edistää vaihtoehtoistenkoulutusväylien tarjoamistaaikuisille sekä oppilaitostenopiskelijoiden ja opettajienkanssakäymisen ja kansainvälisenliikkuvuuden lisäämistä.Grundtvigin avulla on saatuEspanjan Cáceresin, PuolanPoznanin ja Liettuan Vilnankonservatoriot sekä Riihimäenmusiikkiopisto EU:nrahoittamaan kansainväliseenyhteistyöhankkeeseen. Kaksivuotinenhanke alkoi syksyllä2009 ja päättyy kesällä 2011ison Grundtvig-sinfoniaorkesterinloppukonserttiin, jokasoitetaan Vilnassa, Liettuassa.Hankkeen EU-tuki on kaikkiaannoin 80 000 euroa, jostaRiihimäen osuus on 20 000euroa.”Hankkeen perusideana onkokoontua soittamaan yhdessä,vuorotellen kussakin osallistujamaassa.Kokoontumisissaon tärkeää myös tutustuapaikalliseen kulttuuriin laajemminsekä tarjota mahdollisuusvertailla ja kehittää musiikinopetusmenetelmiä”, sanoo Riihimäenmusiikkiopiston apulaisrehtoriSauli Ruponen.Ensimmäinen kokoontuminenja tapahtumaviikko oli Riihimäellätoukokuussa. Soittajistamuodostettin kansainvälinensinfoniaorkesteri, jotajohtivat liettualainen LaurynasVakaris Lopas ja suomalainenEero Lepola. Lisäksi soitettiinkamarimusiikkia pienemmissäkokoonpanoissa. Viikon aikanapidettiin kamarikonserttiTaidemuseossa ja sinfoniakonserttiKeskuskirkossa.”Riihimäen musiikkiopistoon parin vuoden ajan luonutaktiivisesti suhteita ulkomaisiinoppilaitoksiin, ja kansainvälinentoiminta on nykyääntärkeä osa opiston toimintaa”,kertoo Sauli Ruponen.Urpu-KaarinaYli-LaurilaKUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILAEteläinen koulu Unkarin matkallaRiihimäen Eteläisen koulunmusiikkiluokilla jaRiihimäen unkarilaisen ystävyyskaupunginSzolnokinZoltán Kodály –koululla onollut ystävyyssuhde vuodesta1988. Toukokuussa ystävyyttätaas lujitettiin, kun Eteläisenkoulun musiikkiluokkienkuoro vieraili Szolnokissa,nyt jo neljättä kertaa. Ystäväkouluon kutsuttu neljännenkerran Riihimäelle 2013.Matkaan lähti 39 oppilasta,koulutoimenjohtaja, rehtorija kolme opettajaa. Lennotjokainen joutui maksamaanitse, perillä asuttiin perheissä,joissa oli saman ikäisiälapsia, ja koulu ja Szolnokinkaupunki järjestivät monipuolistaohjelmaa. Perusjärjestelythoiti Riihimäen kaupunki.Myös koulun tukiyhdistysauttoi matkaan.Kiitoksiakuoro-osaamisestakuva: Olli JuntunenRiihimäkeläiset ryhmäkuvassa Unkarissa.Kuoro oli kotona harjoitellutohjelmistoaan joka maanantaiviime syksystä lähtien,ja perillä saatiinkin kiitoksianiistä neljästä tilaisuudesta,joissa laulettiin. Riihimäkeläisetesiintyivät kaupungintalossa,kirjastossa ja koulussa.Juhlallisin esiintyminenoli Kodaly-gaala Szolnokinkulttuurikeskuksessa.”Unkarilaisten musisointioli erilaista. Me keskityimmekuorolauluun, mutta heilläoli myös paljon kansantansseja.Heidän esiintymisasunsaolivat värikkäitä kansanpukuja,meillä kaikilla oli yhtenäinensinivalkoinen asu”,matkalaiset muistelevat.Koulussa luokat olivat pieniäja nuhjuisen tuntuisia.Kouluruokailu käsitti ainakolme ruokalajia.”Ruoka oli rasvaista. Aamiaisellaoli suklaamuroja taisuklaavanukasta ja makkaroita.Ruoan kanssa juotiincoca colaa tai jääteetä. Hanavettäei saanut juoda. Evääksitehtiin aina valkoinen sämpylä.Koko ajan isäntäväkikyseli mitä haluaisimme syödäja tehdä. He olivat todellahyvin ystävällisiä.”Itsenäinen matkavoi kasvattaa metrinJoku riihimäkeläinen matkustiensi kertaa lentokoneessaja lähes kaikki olivatensimmäistä kertaa matkallailman vanhempia. Ekayönäoli vähän ikävä, mutta onneksisai lähettää sähköpostia.Tuliaisiksi ostettiin suklaata,karkkeja ja Budapest-mukeja.Perheet saattoivat lahjoittaalähtiäisiksi vaikkapagulassilämmittimen tai kuivattuapaprikaa.Opettaja Katja Kiikkalanmukaan Riihimäellä suunnitellaantämän kaltaista kansainvälisyyskasvatustaotettavaksimukaan opetussuunnitelmaan.”Lasten omatoimisuus yllätti.Kaikki olivat koko ajanhyvillä mielin ja reippaina.Heissä tapahtui vastuuntuntoisuuteenheräämistä. Voisanoa, että oppilaat kasvoivatmatkan aikana metrin.He kyllä selviytyvät elämässä,kapasiteettia löytyy”, kehuuopettaja Olli Juntunen.Opettajat kiittelevät myöskuorolaisten musiikillistakasvua. Esitykset olivat kertakaikkiaan upeita, ketään eitarvinnut hävetä.”Matka oli kiva. Sähköpostejalähetellään. Isäntäperheenäiti kutsui käymään kesämökille”,matkalaiset summaavat.Urpu-KaarinaYli-Laurila

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI 5Projektipäällikkö aloitti pontevasti Peltosaaren kehittämisenAsumisklinikasta apua peltosaarelaisilleKuva: Juha HarjulaIrene Väkevä-Harjula kehittäänyt PeltosaartaPeltosaaren uudistaminenvetovoimaiseksija kiinnostavaksiasuinympäristöksi sekä Riihimäenkaupungin käyntikortiksion askeleen lähempänätoteutumistaan, kun syyskuunalussa Peltosaaressa avautuuasumisklinikka. Samaan aikaankäynnistyy myös valtakunnallinensuunnittelukilpailu,jossa haetaan uudenlaisia,ekologisia asumisratkaisujaPeltosaareen.Kumppaneiden etsiminenasumisklinikkatoimintaanon ollut Peltosaari-projektinprojektipäällikkönä kesäkuunalusta toimineen kauppatieteenmaisteri Irene Väkevä-Harjulanensimmäisiätehtäviä.Kumppaniksi on jo ilmoittautunutRiihimäen KotikulmaOy, Riihimäen kaupunginvuokra-asuntoja hallinnoivaja isännöivä yhtiö, joltaon myös vuokrattu klinikalletoimitila Linnunradankatu9 A 4:sta. Klinikan toimintaarahoittaa Peltosaari-projektinlisäksi ainakin asumisenrahoitus- ja kehittämiskeskusARA.Väkevä-Harjula listaa muitakumppaneita: vuokratalojenasukasyhdistys, joka nyttoimii Tellus-tuvassa, Peltosaari-seura,alueen asuntoosakeyhtiöt,energianeuvoja,peruskorjausneuvonta, nuortentyöpaja ja erityisnuorisotyö,oppilaitokset ja kiinteistönvälittäjät.”Tärkeintä kuitenkin on,että saadaan Riihimäen kaupunginkaikki hallintokunnatmukaan kehittämiseen sekäpalkataan oma yhdyskuntatyöntekijä,joka ohjaa ja auttaapeltosaarelaisia.”Asukkaat mukaankehittämiseen”Olen arvoihminen ja kumppanuusihminen.Uskon, ettäkun yhdessä tehdään, kaikkiosapuolet hyötyvät”, IreneVäkevä-Harjula sanoo. Hänpainottaa, että kehittämisessäpitää ottaa huomioonasukkaat ja että monikulttuurisuuttapitää hyödyntää.Väkevä-Harjula kehuuPeltosaarta niin kuin projektipäälliköntuleekin: ”Peltosaarenvahvuus on erinomainensijainti Riihimäenkaupunkikeskustan osana,matkakeskuksen tuntumassa,hyvien kaupallisten palvelujenvälittömässä läheisyydessä.Nopeat junayhteydetkiinnittävät Peltosaarenosaksi metropolialuetta.””Peltosaari yhdessä Riihimäenkaupunkikeskustankanssa muodostaa sydämenmuotoisenalueen, jonka toinenkammio on nyt hiemanhuonossa hapessa. Suonia jatukkeumia pitää avata, ettäveri pääsee virtaamaan voimakkaastija vapaasti.”Väkevä-Harjula myöntäätulleensa projektiin, joka onjo pitkälle harkittu ja suunniteltu.Mutta paljon on vielätekemättä ja haasteet ovatsuuria.Tähtäimessä on Peltosaarenviihtyvyyden ja ekotehokkuudenparantaminensekä kaupunginosan arvostuksennostaminen sillekuuluvalle tasolle. Tavoitteetsaavutetaan muun muassasaneeraamalla, täydennysrakentamallaja uudistamallaPeltosaaren kiinteistöjä sekäparantamalla sosiaalisia olosuhteita.Peltosaaresta halutaan uudenlaisenekologisen kaupunkiasumisenpilotti, jokaon vetovoimainen asuinpaikkasekä nuorille osaajille,lapsiperheille, opiskelijoilleettä seniorikansalaisille. Työmatkapendelöintiävoidaanvähentää, koska Matkakeskustarjoaa erinomaiset etätyömahdollisuudet.Arkkitehtikilpailullaideoita rakentamiseenkuva: Irene Väkevä-HarjulaLampi on Peltosaaren keidas.Näinä päivinä käynnistyykansainvälinen arkkitehtikilpailu,jonka pitäisi 3. joulukuuta2010 mennessä tuottaauusia ja kiinnostavia ehdotuksiaekotehokkaasta Peltosaaresta.Väkevä-Harjulan pestiprojektipäällikkönä kestäävuoden 2012 loppuun. Tarkoituson suunnitella ja hakeauusia kehittämishankkeitaja lisärahoitusta sitämukaa kuin hanke etenee.Irene Väkevä-Harjula kertooprojektin edistymisestäblogeissa, joita hän lupaakirjoittaa pari kertaa kuukaudessa.Ne löytyvät osoitteestawww.riihimaki.fi/Riihimaki/Tekninen-keskus/Peltosaariprojekti/BlogiUrpu-KaarinaYli-LaurilaPiikinmäestä 700 asukkaankerrostaloalueRiihimäen Piikinmäkeen, entisenpesäpallokentän paikalle,uuden päiväkodin ympärilleja Prisma-keskuksennaapuriin nousee lähivuosina600-700 asukkaan kerrostaloalue.Asemakaava sallii korkeintaan6-kerroksiset talot.15 kerrostalotonttia käsittävänalueen omistavat puoliksiRiihimäen kaupunki jaH. G. Paloheimo Oy. Keväänaikana tehtiin koemarkkinointi,joka osoitti, että kiinnostustaon olemassa. Jatkoneuvottelujakäydään syksynaikana.”Tontit myytäneen 1-3 kerrallaanrakennuttajille tai rakentajille.Jos ensimmäistentalojen rakentaminen käynnistyisivuodenvaihteessa, ensimmäisetasunnot valmistuisivatvuoden 2012 alussa”,arvioi kaupungingeodeettiMatti Nissinen.Vahteristo 2:n tontit hakuunRiihimäellä tulee vuoden lopullahaettavaksi Vahteriston2-alueen 44 pientalotonttia.Ne on tarkoitettu vuoden2011 rakentajille. Alueenkunnallistekniikan rakentaminenalkaa vuoden 2011alussa.”Suojalan alueen 11 tonttiavarattiin kaikki heti, kun netulivat haettaviksi. Muutamiatontteja on vielä vapaanaParmalassa ja Vahteristossa.”Tontteja on varattu tasaiseentahtiin”, kertoo maanmittausinsinööriVeijo TolvanenRiihimäen kaupunginKartta- ja tonttiyksiköstä.Metsäkorvesta, Lempivaarantien varrelta, tulee noinsata tonttia hakuun vuonna2012.Riihimäen ympäristöraportti 2009 on ilmestynytYmpäristöasiat yksissä kansissaPaperittomaan kokouskäytäntöönsiirtyminen, Earth Hour-ilmastokampanjaan osallistuminen,keskusta-aluetta tiivistävienkaava-hankkeiden valmistuminen,luvallisen graffitienmaalauspaikan perustaminensekä Haapahuhdankoulun Vihreä lippu -toimintaanpanostaminen. Nämä jauseat muut vuonna 2009 toteutetutympäristöteot löytyvätjuuri ilmestyneestä Riihimäenkaupungin ympäristöraportista.Riihimäen ympäristölautakunnanvuosittain julkaisemaraportti kertoo kaupunginympäristöpolitiikan toteutumisesta.Koko kaupunkiorganisaationkattava ympäristöjärjestelmätähtää ympäristöntilan paranemiseen ja pilaantumisenennaltaehkäisyynmm. hallitsemalla maankäytönsuunnittelua ja rakentamista,tehostamalla energiankäyttöäja huolehtimallaluonnonvaroista.Ympäristöraportissa kerrotaantoimenpiteistä, joita hallintokunnissaon tehty vuodenaikana ympäristöpolitiikan toteutumiseksi.Tavoitteiden toteutumistaseurataan erilaisinkehityssuuntaa kuvaavinmittarein. Esimerkiksi vuonna2009 kaupungin yksiköidentuottama jätemäärä väheni,sen sijaan paperinkulutusetenkin koulujen ja koulutuspalvelukeskuksenosalta kasvoi.Rakennusten peruskorjaaminennäkyi lämmitysenergiankulutuksen pienenemisenä.Rauhoitettujen luonnonsuojelualueidenpinta-ala kasvoi viimevuonna perustetun Vatsianluonnonsuojelualueen myötä.Ympäristönsuojelun tuottoja,kuluja ja investointeja tarkastellaanraporttiin sisältyvässäympäristötilinpäätöksessä.Lisäksi ympäristöraportissakerrotaan Riihimäenympäristön tilasta sekä kaupungintytäryhteisöjen tekemästäympäristötyöstä.Raportti on suunnattu ennenkaikkea kaupungin päättäjilleja kaupungin työntekijöille,mutta se antaa myöskaikille asukkaille hyödyllistätietoa kaupungin ympäristötyöstä.Ympäristöraportti onlainattavissa Riihimäen kaupunginympäristökeskuksestaja kirjastosta, sähköisenäse löytyy osoitteestawww.riihimaki.fi/ymparistoElinaMäenpää

6RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESIHulevedethallintaanKesä on jo nyt pitkällä jasyksyn sateet edessä. Runsaslumisentalven synnyttämättulvavedet aiheuttivattaas ongelmia viimekeväänä puhdistamollamme.Saimme taas hyvänmuistutuksen tarpeestasopeutua ilmastomuutokseen.Uutisoinnissa esiintyi monille uusi termi: hulevesi.Huleveden käsitteenä on se vapaa vesi, joka on rakennetullaalueella maan pinnalta, rakennuksen katoltatai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sadejasulamisvettä. Hulevesiin luetaan myös perustustenkuivatusvedet. Muutoksia on varmasti tulossa näidensulamis-, sade- ja kiinteistöjen kuivatusvesien vastuunjakoon.Voimassa olevan vesihuoltolain mukaan kunnalla onvesihuollon järjestämisestä huolehtimisvelvollisuus.Kunta hyväksyy myös vesihuoltolaitoksen toimintaalueen.Nykyisen lain mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueellaolevan kiinteistön on liityttävä hulevesiverkostoonpaitsi, jos alueella ei ole erillistä verkostoatarkoitusta varten. Vapautusta voi toki hakea kaupunginympäristönsuojeluviranomaiselta.Mielestäni maankuivatuksen kokonaisvastuu on hajautettuvesilaitoksen ja kunnan välille, jolloin mitoitusja vastuukysymykset ovat olleet epäselviä. Nykyäänkaikki hyödynsaajat eivät myöskään osallistu kustannuksiin.Vesihuoltolaki uudistunee kuitenkin, ehkä jo tänävuonna. Valmistelevalla työryhmällä oli juuri eräänäasiakohtana miten hulevesien vastuujakoa selkeytetäänja miten kiinteistöjen liittymisvelvoitteet toteutetaanvastaisuudessa.Vesihuoltolain uudistamisessa on huomio asetettumyös laitosten ja erityisesti verkostojen kuntoon ja saneeraustarpeeseen.Nämä seikat on myös Riihimäellätunnustettu, käytännön toimet saneerausinvestointienmoninkertaistamiseksi ovat kuitenkin vähintäänkinhaasteellisia.Vesihuoltotoimintamme vaatimustaso nousee tulevaisuudessatiukkenevien viranomais- ja laatuvaatimustenja palvelun laatuodotusten myötä. RiihimäenVeden tulee myös huolehtia osaavan ja riittävän henkilökunnanpalkkaamisesta sekä näiden koulutuksesta.Tämän kesän kynnyksellä julkaistiin myös vesilaitostoimintammehistoriikki; mainio teos tämän yhdenkaupunkimme peruspilarin synnystä. Kirja perustuusuurelta osin henkilöiden haastatteluihin ja suoriin lainauksiin.Tutut kasvokuvat elävöittävät tätä lukemista.Kannattaa tutustua teokseen esimerkiksi kaupunkimmekirjastossa.Hannu NokkalaRiihimäen VesiJohtokunnan puheenjohtajaHyvän veden ja hyvien yhteyksien kaupunkiRiihimäen Veden historiaRiihimäen syntyhistoria poikkeaajossain määrin monestamuusta suomalaisesta kaupungista.Useat Suomen kaupungitsyntyivät ja kehittyivätveden, jokien, järvien ja merenäärellä, kun Riihimäki syntyirautatieliikenteen risteysasemaksi.Kaikeksi onneksi paikkaoli myös vesirikas, ja 1800-1900 -lukujen vaihteessa Riihimäenhyvä lähdevesi tunnettiinkautta maan.Ensimmäinen varsinainenviemäri rakennettiin KauppakadulleJunailijankadulta PohjoiselleRautatienkadulle vuonna1921. Puhdasvesipuolellatultiin Riihimäellä ajallisestihieman jäljessä viemäröintiä.Riihimäellä kunnallinen vesilaitosaloitti vedenjakelun Juppalastavuonna 1950.Vuonna 1952 valmistunutvesilinna on ollut tärkeässäroolissa vesihuollossa, muttamyös osana kaupunkikuvaa.Riihimäen viemäriverkon laajentuessakeskustan jätevedetjohdettiin Vantaanjokeenja pohjoisten kauppalanosienvedet Punkanjokeen. JätevedenpuhdistamoRiihimäellevalmistui vuonna 1962.60-vuotisjuhlavuonnaan2010 Riihimäen Vesi on kunnallinenliikelaitos, jonka toimintastrategiakorostaa vedenhankinnanja -jakelunvarmuutta sekä turvallisuutta.Riihimäen Veden historiateoksenHyvän veden ja hyvienyhteyksien kaupunki ovatkirjoittaneet filosofian tohtori,dosentti Petri Juuti, tekniikantohtori Riikka Rajala, tekniikantohtori Pekka Pietilä sekätekniikan tohtori, dosentti TapioKatko. Ohjausryhmäänkuuluivat Hannu Nokkala,Esa Mäkinen, Kari Korhonenja Sirpa Aulio. Kirja on luettavissamyös internetissä osoitteessa:http://tampub.uta.fi/tulos.php?tiedot=351Hyvä pohjavesiJo 1800- ja 1900-lukujenvaihteessa Riihimäki tunnettiinhyvästä lähdevedestäänkoko maassa. Kuitenkin vuosisadanvaihteessa alkanutvoimakas väestönkasvu aiheuttiongelmia ympäristölle jaterveydelle. Ongelmat alkoivatkärjistyä ja avo-ojat löyhkätä.Hygieeniset haitat olivatsuuria, joten terveydenhoitolautakuntaesitti viemärienrakentamista jätevesien johtamiseksiVantaanjokeen.Ensimmäinen varsinainenviemäri rakennettiin KauppakadulleJunailijankadultaPohjoiselle Rautatienkadullevuonna 1921. Viemäri rautatieasemaltaVantaanjokeentehtiin yhdessä Valtion Rautateidenkanssa vuonna 1927.Tästä eteenpäin viemäröintieteni samaa vauhtia katutöidenkanssa. Yksinkertaistaenvoidaan luonnehtia, ettäkeskustan viemärit johdettiinVantaanjokeen ja pohjoistenosien Punkanjokeen.Väkimäärän lisäännyttyäja vedentarpeen muutenkinkasvettua merkittävästi eivätvanhojen kaivojen ja lähteidenvedet enää riittäneet vaankauppala alkoi viemäritöidenlisäksi rakentaa suuria kaivoja,etupäässä paloturvallisuudenparantamiseksi.1941 Yleinen Insinööritoimisto,YIT, lähestyi kauppalaaja ehdotti vesilaitoksen perustamista.Vuonna 1944 valmistuiYIT:n suunnitelma kauppalanvesilaitokseksi. Suunnitelmaannettiin Helsinginkaupungininsinööri AkseliLinnavuoren tarkastettavaksi.Linnavuori antoi lausuntonsavesilaitossuunnitelmasta1948 ja seuraavana vuonnapäästiin viimein aloittamaanvesilaitoksen rakentaminen.Vuonna 1950 vesilaitoksenrakennustöitä jatkettiin ”suurellavoimalla”. Koko vuoden1951 ajan tehtiin vesilaitoksenensimmäisen rakennusvaiheentöitä. Vuoden lopussavesijohtoverkoston pituus olijo yli 13 kilometriä ja verkostossaoli 95 palopostia. Juppalanpumppuasemalla putkistot,pumput, mittarit ja soodansyöttökojesaatiin asennettua.Myös talojohtojenKuva: Pekka E. Pietiläasennustyöt aloitettiin vuonna1951 ja niitä tehtiin yhteensä69 kappaletta. Vesimittareita eivielä saatu. Pumppujen kautta,ilman vesitornia, alettiinensimmäisen kerran toimittaavettä kuluttajille vuonna 1951.Kulutus oli keskimäärin 150kuutiometriä vuorokaudessa.VesilinnaVuosi 1952 oli vesilaitoksenensimmäinen toimintavuosioman talousarvionsa puitteissa.Laitos toimi rakennuslautakunnanalaisena ja senjohtaja oli kauppalaninsinööriV.O. Mäkinen.Riihimäen vesitorni eli ErikBryggmanin suunnittelemaVesilinna valmistui vuonna1952. Vuoden aikana rakennustoimistonvarastoalueelleMäkikujalle rakennettiin sementtitiilinen1500 kuutiometrinkorjaamo- ja varastorakennus.Rakennuksen kellarissatoimi rakennusvirastonvarasto, ensimmäisessä kerroksessametalliverstas, pajaja mittarikorjaamo.Vuoden aikana uutta vesijohtoverkostoarakennettiinyhteensä 3600 metriä. Merkittävinlinja valmistui lasitehtaanalueelle. Paloposteja1970-luvulla Riihimäellä rakennettiin runsaasti kunnallistekniikkaa.Irja ja Eveliina Pietilä ihmettelevät kaivantoa Opintiellä.

RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI7Riihimäen Eteläisen Puhdistuslaitoksen rakennustyön pääurakkaannettiin 1961 Teräskiila Oy:lle, minkä silloinen rakennusvirastonpäällikkö, sittemmin kaupunginjohtajaksi siirtynyt V. O. Mäkinenallekirjoituksellaan vahvisti.asennettiin vuoden aikana yhteensä25 kappaletta ja kaikkiaanniitä oli vuoden lopussavalmiiksi asennettuna verkostossa119 kappaletta. Valmistaverkostoa oli vuoden lopussayhteensä 16,4 kilometriä.Pohjavesi voitti pintavedenKuva: Riikka P. RajalaRiihimäellä kunnallinen vesilaitosaloitti vedenjakelun Juppalastavuonna 1950. Kunnallisenvesilaitoksen ja jakeluverkostonrakentaminen vaatikaupungilta suuria investointejaja suunnittelua pitkälletulevaisuuteen. Lisääntyväänveden tarpeeseen osattiinkinvarautua, ja alusta asti haluttiintehdä hyviä ratkaisuja. Riihimäelläei ollut vedenhankintaansoveltuvia pintavesiäja muutenkin haluttiin valitapohjavesi pintaveden sijaan.Toki vuosien varrella nousiesille esimerkiksi Puujoenpintavesilaitoksen rakentaminen,mutta ajatuksesta luovuttiin.Myös Päijänne-tunneliinliittymistä tutkittiin 1970-luvunvaihteessa, mutta siihenei lähdetty. Juppalan vedenottamonvedellä ei pitkään pystyttytyydyttämään kauppalankasvavaa vedentarvetta. Lisääpohjavettä saatiin Hirvenojanpohjavedenottamolta, jokavalmistui vuonna 1955.Tutkimustulosten perusteellakolmas pohjavedenottamorakennettiin Herajoelle.Herajoen laitos otettiin käyttöön1963. Tämä Riihimäenkolmas pohjavedenottamo olikahta edellistä tuottoisampi.Vedenkulutuksen kasvuennusteetpakottivat kuitenkinjälleen uusien vesilähteidenetsintään ja sopiva paikka löytyiHausjärven Karan kylässäsijaitsevan Piirivuoren kupeesta.Kun Piirivuoren pohjavedenottamokäynnistyi 1976,niin samanaikaisesti lopetettiinvedenotto Hirvenojalta.Juppalasta vedenotto loppuivuoden 1984 alkupuolella,jonka jälkeen noin puolet kaupungintarvitsemasta vedestäon pumpattu Piirivuoresta jatoinen puoli Herajoelta.Riihimäen jätevedenpuhdistamovarhainKuva: Pekka E. PietiläVesilinnaRiihimäen viemäriverkon laajentuessakeskustan jätevedetjohdettiin Vantaanjokeenja pohjoisten kauppalanosienvedet Punkanjokeen. Vesijohtotöidenyhteydessä aloitettiinJuppalan ja Petsamonviemäröinti.Vuonna 1949 laaditun suunnitelmanmukaan pohjoistenkauppalanosien viemäritlaskisivat Punkanjokeen niitävarten rakennettavan puhdistamonkautta. Tätä puhdistamoaei kuitenkaan koskaanrakennettu, vaan perustettiinjätevedenpumppaamo Juppalaanraviradan länsipuolelle.Tämä pumppaamo syötti kaupunginpohjoisosien jätevedetvedenjakajan yli Kokemäenjoenvesistöalueelta Vantaanjoenvesistöalueelle.Viemäriverkkoon liitettäviltäkiinteistöiltä vaadittiin saostuskaivot,joihin jäi raskainkiintoaines, mutta muilta osinjätevedet johdettiin vesistöihinkäsittelemättöminä.Riihimäen kaupungin rakennusvirastoesitti vuonna1960 viemäriveden Eteläisenpuhdistuslaitoksen suunnitteluaja rakentamista. Puhdistamonpaikaksi oli valittu alueHirsimäen eteläpuolella. Puhdistusprosessinaoli Suomessakunnallisilla jätevedenpuhdistamoillayhä edelleenkin yleisestikäytetty aktiivilietemenetelmä.Vaadittava puhdistustehooli 85-90%.Puhdistamolta poistuva vesijohdettiin Vantaanjokeen. Laitoksenensimmäisen vaiheenteho oli tarkoitettu 12 000 asukastavarten ja lopullinen teho24 000 asukasta varten. Ensimmäisessävaiheessa rakennettiinjo lietteen mädätyssäiliö jakoneasema laitoksen lopullistarakennusvaihetta varten.Puhdistamo oli itsessäänkallis investointi, mutta senlisäksi oli rakennettava joukkoviemäreitä johtamaan jätevedetpuhdistamolle. Näitäviemäreitä alettiin rakentaatyöttömyystöinä talvella 1960.Myöhemmin Riihimäellä tarvittiinvielä lisää pääviemäreitäja jätevedenpumppaamoita,kun myös toisilta kaupunginosiltaalettiin johtaa jätevedetpuhdistamolle.Kun Herajoen pohjavedenottamootettiin käyttöönhelmikuussa 1963, niin jätevedenpuhdistamonkäyttövalvontavoitiin hoitaa Herajoenottamon automaattisenhälytysjärjestelmän avulla.Jätevesimaksua ei tuohonaikaan vielä ollut, vaan viemäröinninja jäteveden puhdistuksenkustannukset katettiinkunnallisveroilla. Vesimaksuissaoli käytössä kulutuksenmukaan laskeva taksa.Keskeisettulevaisuuden haasteetVaikka vesihuolto toimisi parhaallamahdollisella tavalla,aina on edessä kuitenkinhaasteita ja ongelmia.”Vesijohtojen saneeraus vievielä pitkään, koska vanhaateräsputkea on maan alla noin30 kilometriä. Sadevesien erittelyerilliseen sadevesiviemäriintulee jatkumaan pitkälletulevaisuuteen, jotta pystytäänpienentämään viemäreihin japuhdistamoille menevää ylimääräistäsadevesikuormaa”,sanoo johtomestari MarkkuLamminsivu.”Puhtaan veden saanninturvaaminen on ykkösasia.On elämän ja kuoleman kysymys,että hyvää vettä onriittävästi saatavana”, summaaRiihimäen Veden johtajaKari Korhonen.Riikka P. RajalaJätevedenpuhdistamolla olevissa mädättämöissämädätetään jätevesilietettä.Kuva: Petri S. JuutiYksityistalossa käytössäollut vesimittari. Tällaisiaei enää ole käytössä.

8RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESISadevettä ei enää nouse kellareihinPetsamolaisille uudet putketRiihimäen kuluneen kesänlaajin vesihuollon saneeraustyöon Petsamonkadulla, jossaon kaivettu PetsamonkatuaKantakadulta Pohjolankadullepäin siihen liittyvinesivuhaaroineen.Suunnitelmia tehtiin jo viimesyksynä ja työmaa aloitettiintoukokuussa. Syyskuunloppuun mennessä pitäisikaiken olla taas kunnossa.Petsamonkadun varrellerakennettiin omakotitaloja1950-luvulla, joten myöskunnallistekniikka on samoiltaajoilta. Nyt uusitaan kaikkivesihuollon putket eli vesijohdotja viemäri sekä rakennetaanuusi sadevesiviemäri.Osalla aluetta oli rakennettusadevesiviemäriä, osalla ei,joten suuri osa sadevedestävalui tavalliseen viemäriin.Uusitun verkoston varteen pääsevä Petsamonkadun asukas Tuomas Ylä-Tuuhonen ja YIT:n vastaavamestari Jari Rosenqvist (kypärä päässä) ovat molemmat tyytyväisiä työmaan etenemisvauhtiin.KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILAPetsamonkadun varren asukkaidensuuri murhe on ollut,että runsassateisina kesinäsadevesi on nostattanut pohjavettätalojen kellareihin.”Aika monen omakotitalonympärillä onkin salaojituksetuusittu viimevuosina”,selvittää kesäkuisen työmaanreunalla asunut TuomasYlä-Tuuhonen.”Pakko se olijoskus tehdä”Hän kiitteli töitten sujuvuutta.Katua avattiin sitä mukaan,kun työ eteni. Ja kunputket oli laskettu maahan,katu laitettiin taas kuntoon.Asvaltointi jää tietenkin syksyyn,jolloin koko alue onkorjattu.”Kaivantoa on auki viitisenkymmentämetriä kerrallaanja etenemme noin 10metriä päivässä”, kertoo työmaanvastaava mestari JariRosenqvist YIT:ltä. Kokourakka-alue on 1300 metriäpitkä.”Pakkohan se oli joskustehdä. Tontille ajo oli poikkipäivän tai kaksi, joten kylläsen kanssa voi elää, kun vettäsaadaan koko ajan ja viemäritoimii”, Ylä-Tuuhonen sanoo.”Rakensimme tälle alueellekokonaan uuden maan päällisenpintavesiverkon. Jätevesiviemäriinrakennettiin työmaanohipumppaus. Työmaanetupuolella olevastavanhasta viemärikaivosta suljettiinlähtevä putki. Kaivoonasennettiin lietepumppu, jostaohjattiin letku työmaan ohiuuteen kaivoon, johon pumppupumppasi jäteveden”, Rosenqvistselvittää järjestelyjä.Saneeraus maksaa RiihimäenVedelle noin 900 000euroa.Kiinteistönomistaja maksaaoman sadevesiviemäröintinsäliittämisen yleiseensadevesiviemäriin ja kaikki,mitä tehdään kiinteistön tontinpuolella.”Kiinteistöjen kannattaisitässä vaiheessa vaihtaa vanhatmetalliset vesiputkensaja betoniset viemäriputkensamuovisiin, ellei vaihtoa ole jotehty. Lisäksi tonteilla pitäisierotella sade- ja kuivatusvedetviemäriverkosta ja johtaane sadevesiverkkoon”, vinkkaaverkostoteknikko TommiVirtanen Riihimäen Vedestä.Urpu-KaarinaYli-LaurilaKaupunkitulvatyleistymässäOsa Riihimäkeä sijoittuuVantaanjoen varteen varsinalavalle seudulle. Varsinkinkaupungin koillisosat jaPeltosaari ovat suoraan Vantaanjoentulvimisen vaaravyöhykkeessä.Myös Herajoentulviminen saattaa näkyäHerajoen vedenottamolla.Tulvien esiintyminen onviimeisen vuosikymmenenaikana muuttunut perinteisistälumien sulamisvesienaikaisista tulvista yhä enemmänkesällä tapahtuvien pitkiensateiden tai vielä enemmänpaikallisten rankkasateidenaiheuttamiksi tulviksi.Perinteiset kevättulvat koskettavatlähinnä Vantaanjoenlähialueita lumien sulaessanopeasti ilman lämpenemisenvuoksi. Sulamistakiihdyttää erityisesti samaanaikaan sattuvat vesisateet.Lumien sulaminen voi aiheuttaatulvatilanteita myösmuualla kaupungissa varsinkinrumpujen ollessa jäätyneinätai muusta syystä tukossalopputalvella.Vuoden 2004 tulva syntyipitkään jatkuneesta kesäsateestasekä rankkasateesta,jolloin Vantaanjoki ja Herajokitulvivat, mutta myös muuallakaupunkialueella kärsittiin,kun ojat ja rummut eivätvetäneet riittävästi. Tilannettapahensi Riihimäelle tyypillinenrunsas sekaviemäröinti,jonka seurauksena jätevesiverkkoonjoutui runsaastipintavesiä ja viemäriverkkotulvi myös useiden kiinteistöjenkellareihin.Rankkasateiden voimakkuuson 2000-luvulla kasvanut,eikä sadevesiverkko –niilläkään alueilla joihin se onrakennettu – ole pääsääntöisestimitoitettu näin suurilleäkillisille vesimäärille.HulevedethallintaanHulevesien hallinnan avainasemassaon kaavoitus. Riihimäelläkinon kaavoituksessajo käytössä tapa, jossa kunkinuuden alueen kaavoituksenalkutaipaleella laaditaanhulevesisuunnitelma.Hulevesijärjestelmien keskeinenajatus on pidättää hulevesiärakennetulla alueellaja purkaa ylimääräiset vedetvähitellen jokiin vähentäenniiden tulvaherkkyyttä.Uusimpia ajatuksia ovat myöskaturakenteeseen tehtävätveden hidastuselementit, joitaon Suomessa toistaiseksi varsinvähän käytössä.Seurantaa jaennustuksiaTulvien todennäköisyyttäpystytään nykyisin ennakoimaanvarsin hyvin Suomenympäristökeskuksen (SYKE)ylläpitämän netissä olevanseuranta- ja ennustusjärjestelmänavulla.Järjestelmä tuottaa vedenvirtausmäärä- ja korkeustiedotVantaanjoessa Riihimäellä Paloheimonmitta-asteikon kohdallaja se sisältää muun muassaennusteet tulevista virtaamistaja vedenkorkeuksista.Ilmatieteen laitos on myöskehittämässä palvelua rankkasateidenvaikutusten ennakoinnista,jolloin äkillisiinkaupunkitulviin pystyttäisiinreagoimaan nykyistä nopeammin.Keväällä 2010 oltiin runsaslumisentalven seurauksenavalmiudessa mahdollisen tulvanvaralle. Vedenkorkeuttaseurattiin sekä SYKEn palvelustaettä paikallisista korkeusmittareistaja varsin lähellä tulvakorkeuttakäytiin. Pahin tilanneajoittui pääsiäiseksi, jatulvaa torjuttiin poistamallajäitä rummuista Peltosaarenja Paloheimon välisellä jokiosuudellasekä viemällä suuretmäärät lunta pois alavammiltaasuntoalueilta jo hyvissä ajoinennen pääsiäistä.Riskistä varoitusRiihimäen Vesi on mukanaPolaris-hankkeessa, joka onlaaja vesihuollon hallinnan kokonaisjärjestelmä.Hankkeenyhtenä tavoitteena on tuottaajärjestelmä, joka ennustaa sateidenmukaan vedenkorkeuksiennousun ja tulvimisvaaransekä toisaalta antaa varoituksenmahdollisesta tulvanaiheuttamasta riskistä Herajoenvedenottamolle.Herajoen pohjavesialue onvuorovaikutussuhteessa Vantaanjokeenja Herajokeen,joiden tulvimisen seurauksenapintavesiä voi päästä pohjaveteen.Yleensä pohjavedet purkautuvatharjuista pintavesiin,mutta tulvatilanteissa vettä voikulkeutua myös toiseen suuntaan.Mikäli ennuste näyttäätämän riskin kasvavan, voidaanHerajoen vedenottamonvedenottoa rajoittaa taise voidaan tarvittaessa kokonaankeskeyttää ja näin estetäänpintaveden virtaus pohjaveteenlähes kokonaan.KariKorhonen

RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI RIIHIMÄEN VESI9Jätevesien ohituksiapuhdistamolla javerkostossaKUVA: tiina oksanenRiihimäellä oli keväällä 2010jäteveden ohituksia verkostossaja jätevedenpuhdistamollaesiselkeytyksen jälkeen.Ohitukset johtuivatnopeasta lumien sulamisistaja vesisateista. Ohitusvedetolivat tavanomaista jätevettälaimeampia.Puhdistamolla ohituksettapahtuivat esiselkeytyksenjälkeen ennen biologistaprosessin osaa. Tällöin vesion jo mekaanisesti käsiteltyja karkeammat kiintoaineeton eroteltu. Ohitukset tehtiinbiologisen toiminnan ylläpitämiseksija ennalta ehkäistiinbiologisen lietteenkarkaaminen vesistöön.Kevään 2010 suuret sulamisvesimäärätvauhdittivatpuhdistamon kapasiteettitarkastelunja saneeraustarpeenselvityksen laadintaa.Selvitykset tehdään vuoden2010 loppuun mennessä.PanostustaverkostosaneerauksiinRiihimäellä on noin 70 kilometriäsekaviemäröintiä,ja hulevesien pääsy verkostoonkuormittaa verkostoa jajätevedenpuhdistamoa. RiihimäenVesi on panostanutjätevesiverkoston saneeraukseenja hulevesiverkostonlaajentamiseen viime vuosina.Vuonna 2009 jätevesiviemäreitäsaneerattiin noin2,8 kilometriä ja vanhoillealueille rakennettiin sadevesiverkostoa2,4 kilometriä.Vuonna 2010 on budjetoitukäytettävän noin 1 milj. euroajätevesiverkoston saneerauksiin.Verkostosaneerauksessapyritään alueellisiin viemärisaneerauksiinja vuotavienkokoojaviemäreiden saneeraamisiin.Alueellisten viemärisaneeraustentavoite onsaada saneerattavien alueidenkatujen ja kiinteistöjenhule- ja kuivatusvedet eriteltyäjätevesiverkostosta.Verkoston saneeraus sekaviemäröinninpoistamiseksitulee nykyvauhdillakestämään vuosikymmeniä.Saneerausmäärä pitäisi ainakinkaksinkertaistaa. Merkittäväsaneeraustason nostoedellyttäisi lisäystä suunnitteluun,investointimäärärahoihinja henkilöresursseihin.Suuren ongelman muodostaamyös rakennettuunsadevesiviemäriverkkoonliittyminen. Viime vuosienaikana vanhoille asuinalueillerakennettuihin sadevesiviemäreihinon liittynyt vainnoin 25-30 prosenttia kiinteistöistä.Toukokuussa Parmalan alueella oli menossa koepumppaus. Maasta imettiin vesi imuputkilla ja se johdettiinlaatikossa olevan pumpun ja vesimittarin kautta taustalla näkyvää poistoletkua pitkin Herajokeen.Lisävettä ParmalastaKaupungin eteläosaan sijoittuuvaltaosa Riihimäen vettäkäyttävästä yritystoiminnasta.Suurin alueen vedenkäyttäjistäon Valion Riihimäen meijeri.Herajoen vedenottamosijoittuu tähän kulutukseennähden hyvin, mutta Herajoenvedenottamon ympäristöriskejäon runsaasti. Lisäksivedenottamon kaivoista onajoittain vaikeuksia saada riittävästivettä. Niinpä alueellaon etsitty uutta kaivon paikkaaviime vuosina. Kartoituksissaon löydetty yksi varteenotettavakaivon paikka Parmalanasuntoalueen koilliskulmastaja asemakaavassaon sille myös varattu paikka.Varattuun kaivon paikkaanasennettiin huhtikuussaimuputket, joista pumpattiinpohjavettä ja se ohjattiin ojaapitkin Herajokeen. Pumppausmääräoli noin 1000 m 3 /vrk, ja pumppaus kesti kuukauden.Pumppauksen aikanaseurattiin pohjaveden pinnanmuutoksia ympäröivissäkaivoissa ja pohjavesiputkissasekä otettiin vesinäytteitä,jotka tutkittiin laboratoriossa.Alustavien tutkimustulostenperusteella paikka soveltuuuudeksi vedenottopaikaksi.Vedessä on merkkejälähellä olevan valtatien 3sekä maantien 130 suolauksesta,sillä vedessä esiintyyjonkin verran natriumkloridia.Myös alueen peltoviljelynäkyy veden laadussa keskimääräistäkorkeampana nitraattipitoisuutena.Pitoisuudet ovat kuitenkinhyväksyttävällä tasolla eikäniistä ole haittaa veden käytöllejuomavetenä. Vedenottoontullaan hakemaan syksynaikana lupa Etelä-Suomenaluehallintovirastolta.Luvan käsittely kestäneeensi vuoteen, ja rakentamaanpäästäneen ensi vuoden syksyllä.Riihimäen Veden verkostoonpumpattiin viime vuonnavettä noin 7400 m 3 /vrk.Uudesta kaivosta saadaansiis noin 13,5 prosenttia kokokaupungin vedentarpeesta.Sen voidaan todeta helpottavanHerajoen nykyisten kaivojentoimintaa.Uudesta kaivosta saatavavesi johdetaan Herajoen vedenottamolle,jossa vesi käsitelläänja johdetaan asiakkaidenkäyttöön.KariKorhonenUSEIN KYSYTTYÄ:Mitä teen, jos maksuvaikeudet yllättävät?Soita asiakaspalveluun ja sovi maksujärjestelyistä!Jos vesilaskun saadessasi tiedät,että et pysty sitä eräpäiväänmennessä maksamaan,ota yhteyttä Riihimäen Vedenasiakaspalveluun. Siinä vaiheessavoidaan vielä helpostisopia maksujärjestelyistä; siirtääeräpäivää tai jakaa laskunmaksu osiin. Jos sitten noudatattehtyä maksujärjestelysopimusta,asiat hoituvat ongel-mitta. Lisäkustannus tuleevain viivästyskoroista.Jos sopimusta ei noudateta,saatetaan koko erääntynytsaatava ulosottotoimin perittäväksi.Eräpäivän jälkeen maksamattomatlaskut siirtyvätperintäyhtiö Aktiv Kapitalinperittäviksi. Yhtiö lisää laskuihinperintäkulunsa sekäviivästyskoron. Kun laskutovat siirtyneet perintään, sovitaanmaksujärjestelyistäAktiv Kapitalin kanssa.Jos Aktiv Kapital ei saalaskua perityksi, siitä tuleetieto Riihimäen Veden asiakaspalveluun,missä tehdäänpäätös vesijohdon sulkemisesta.Päätöksen tekemisestäperitään asiakkaaltaseuraavassa laskussa 21,65euroa (sis. alv 23 %). Tässävaiheessa ei enää tehdämaksujärjestelysopimuksia,vaan koko lasku kuluineenon maksettava kerralla AktivKapitalille. Maksamisessaon huomioitava myös, ettäsuorituksen tulee näkyä tililläviimeistään vesijohdon ilmoitettuasulkupäivää edeltävänäpäivänä.Jos vesijohto suljetaan, seavataan vasta, kun laskut onmaksettu ja maksut näkyvätAktiv Kapitalin tilillä. Tapahtuneistaväärinkäytöksistäjohtuen kuittien esittämistäei enää hyväksytä todisteenalaskun maksamisesta. Vesijohdonsulkemisesta ja avaamisestaperitään seuraavassalaskussa yhteensä 93,48 euroa(sis. alv 23 %). Jos laskuaei makseta vieläkään, se siirtyyoikeudelliseen perintään,mistä aiheutuu lisää kuluja.Jos laskun perimisessäkäydään koko edellä kuvattuketju läpi, on maksettavasumma noussut jopa neljäänsataaneuroon, useinmoninkertaiseksi alkuperäiseensummaan verrattuna.

10KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSIHämeen liitto Riihimäen seutukunnan palveluksessaRiihimäen seutukunnankunnat Hausjärvi, Loppija Riihimäki kuuluvat pienehköönKanta-Hämeenmaakuntaan ja ovat maakunnanliiton – Hämeen liitonjäsenkuntia.Rakas naapuri Hyvinkääkuuluu puolestaan suurehkoonUudenmaan maakuntaanja on yksi Uudenmaanliiton jäsenkunta. Monienmielestä maakuntaraja Riihimäenseutukunnan ja Hyvinkäänvälissä estää aidonyhteistyön. Onko asia todellisuudessanäin? Tätäkinasiaa pyrin seuraavassa arvioimaan.Suomessa on vielä toistaiseksi19 maakuntaa ja 19maakunnan liittoa. Ensi vuodenvaihteessa liittojen lukumääräputoaa yhdellä, kunItä-Uudenmaan kaikki kunnatliittyvät Uudenmaan liitonjäseniksi ja Itä-Uudenmaanliitto lakkaa olemasta.Maakunnan liitto on kuntayhtymä,jossa alueen kaikkienkuntien on oltava jäseninä.Vastuu alueiden kehittämisestäon kunnilla javaltiolla. Maakunnan liittovastaa kuntien edunvalvojanaalueiden kehittämiseenliittyvien tehtävien hoitamisesta.Liitto on siis aluekehitysviranomainen.Sen toiminnantavoitteena on mm.l vahvistaa alueen kansallistaja kansainvälistä kilpailukykyäl edistää taloudellista tasapainoaja elinkeinotoiminnankehitystäl edistää kestävää työllisyyttäl vähentää alueiden välisiäja sisäisiä kehittyneisyyserojasekä parantaa niidenomia vahvuuksia ja erikoistumistal edistää väestön hyvinvointiaja osaamista sekä alueidenkulttuuria jal parantaa elinympäristönlaatua ja kestävää alue- jayhdyskuntarakennetta.Näitä kaikkia edellä kuvaamianitavoitteita Hämeen liitontulee edistää myös Riihimäenseudulla. Samalla tavallaUudenmaan liiton tuleeedistää näitä tavoitteita Hyvinkäänalueella.Kolminapainen maakunta– vaativat haasteetAsukasluvullakin mitattunaKanta-Häme kuuluu 174.000asukkaallaan pienehköjenmaakuntien joukkoon.Uudellamaalla on puolestaan1,3 miljoonaa asukasta.Kanta-Hämeen yksi erikoisuuson sen kolminapaisuus:Forssan seutu, Riihimäenseutu ja Hämeenlinnan seutu.Hämeen liiton pitää pystyätoimimaan niin, että tuokolminapaisuus ei ole ongelmavaan rikkaus.Se tarkoittaa sitä, ettäosaamme oikealla tavallahyödyntää ja parantaa kunkinseutukunnan omia luontaisiavahvuuksia ja erikoistumisia.Konkreettisesti nämä asiattulevat esille maakunnankeskeisissä suunnitteluasiakirjoissa,maakuntasuunnitelmassa,maakuntaohjelmassaja sen toteuttamissuunnitelmassaja maakuntakaavassa,jotka Hämeen liiton toimestalaaditaan.Erityisen suuri merkitys onmyös sillä kuinka liiton ohjelmapoliittisillaasiakirjoillaja rahoituspäätöksillä ohjaillaaneri seutukuntien kehittämistä.Kysymyksessä onsilloin EU-rakennerahastojenja maakunnan kehittämisrahankäyttö maakunnanseutukuntien hyväksi.Kaikille seutukunnilleyhteiset kehittämisteematHämeen maakuntavaltuustonhyväksymässä maakuntaohjelmassa(2011 - 2014)todetaan mm.: ”Tulevaisuudenmenestystekijöitä Hämeessäovat innovatiiviset toimintaympäristötyrityksille, osaavantyövoiman tarjonta elinkeinoelämänmuuttuviintarpeisiin sekä laadukkaatasuin- ja elinympäristöt.”Maakuntaohjelma on jaettuviiteen toimintalinjaan:uusiutumiskyky, työelämäja osaaminen, kansainvälistyminen,saavutettavuus jaasuminen. Läpileikkaavinateemoina maakunnan kaikkienseutujen kehittämisessäovat kestävyys, hyvinvointi,yhteistyö ja vetovoima.Jokaista toimintalinjaa jajokaista läpileikkaavaa periaatettaon tarkasteltu seutukuntakohtaisesti.Yhdeksiesimerkiksi sopii se kuinkasaavutettavuus-toimintalinjailmenee Riihimäenseutukunnan kärkihankkeinamaakuntasuunnitelmassa,-ohjelmassa ja -kaavassa.Tässä tarkoituksessa ohjelmiinon kirjattu mm. rataosanHelsinki – Riihimäkivälityskyvyn parantaminen,kantatien 54 välityskyvyn jaturvallisuuden parantaminen,Riihimäen portin eritasoliittymäsekä Riihimäenseudun joukkoliikenteen kehittäminenja joukkoliikenteenlaatukäytävien toteuttaminen.SeuduttaisetkärkihankkeetMittavan Hämeen liiton, Hämeenmatkailun ja kunkinseutukunnan yhteisen ponnistuksentuloksena jokainenseutukunta on kaivanut esilleomat vahvuutensa ja markkinointitarpeensa.Riihimäen seutukunta onvalmis panostamaan asumiseenja elämisen laatuun, yritystenhoukutteluun ja ostosmatkailuun.Asumisen vetovoimatekijöiksitäällä mainitaansijainti, ekologisuus,hinta-laatusuhde ja helppoarki.Yritysten sijoittumisen vetovoimatekijöitäovat mm.optimaalinen sijainti, yritysmyönteisyys,työntekijöidensaatavuus ja hinta-laatusuhde.Forssan seutukunta haluaaprofiloitua järkivihreänäForssan seutuna. Sen ulkoisenmarkkinoinnin painopisteon yritysten houkuttelussaja sisäinen vihreiden arvojenvakiinnuttamisessa osaksiarkea. Vetovoimatekijöiksinostetaan mm. valmis infra,osaava työvoima, fokus alueellaekologisen toiminnanedistämisessä, ympäristöalanyritykset sekä koulutus- jatutkimustoiminta.Hämeenlinnan seutukuntanostaa panostuskohteiksimatkailun, asumisen jayrittämisen. Vetovoimatekijätlöytyvät seuraavista: asumismuotojenmonipuolisuus,hyvät harrastusmahdollisuudet,sijainti, sujuva arki, tapahtumatja kulttuuri, kokouksetja kongressit sekä laadukasmatkailutuotteistus japalvelutarjonta.Kanta-Hämekatsoo eteläänHämeen liitto on tehnytaloitteen nykyisten maakunnanliittojen purkamisestaja ehdottanut, että niidentilalle perustettaisiin uudetaluekehitysliitot Helsingistälähtevien kuljetuskäytävienmukaisesti. Tämä tarkoittaisisitä, että nykyisen Kanta-Hämeenkunnat muodostaisivattiettyjen Uudenmaankuntien kanssa aluekehitysliitonpääradan, 3-tien ja2-tien mukaisesti. Näin poistuisimaakuntaraja Hyvinkäänja Riihimäen välistä.Tätä ajatusta mukaillenHämeen liitto ja Uudenmaanliitto ovat ryhtyneet tekemääntuloksekasta yhteistyötäjo varsin monella alueella.Se yhteistyö koituu varmuudellaRiihimäen seutukunnanhyväksi.Juhani HonkamaakuntajohtajaHämeen liittoKuvat: hämeen liitto ja riihimäen kaupunki

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI 11Yksi maakunnan tapahtumavuodessa on samalla HämePäiväHämeen liitto ja senmaakuntahallitus ovatvuodesta 1999 alkaen nimenneetyhden maakunnantapahtumista HämePäiväksi.Hämeen liitto on halunnutedesauttaa hämäläistentapahtumien kehittämistäja tukea hämäläistä tapahtumatarjontaaosana maakunnanvetovoimaisuutta jaelinvoimaisuutta, joka näkyymyös maakunnan rajojen ulkopuolelle.Kriteereinä HämePäivälleon, että tapahtuma on hämäläinen,maakunnallinen taimuutoin maakunnan kannaltamerkittävä, ja suurellayleisöllä on mahdollisuuskohtuullisin kustannuksinosallistua tapahtumaan. Tapahtumanmatkailullinen vetovoimaisuusja järjestäjänKuva: hämeen liittokehittämismotivaatio ovateduksi.Kun tapahtuma HämePäivä-statusta hakeneiden tapahtumienjoukosta nimetäänkyseisen vuoden Häme-Päiväksi, on tapahtuman järjestäjällesamalla myönnetty10.000 euron rahallinen tuki,joka tulee käyttää nimenomaantapahtuman kehittämiseen.Tämän vuoden HämePäivä-tapahtumaksi maakuntahallitusRiihimäen Asematapahtuman,joka pidetään12.9. Hakemuksia maakuntahallitussai 11 kpl.Pääasiallisina perusteluinavalinnalle oli, että tapahtumaliittyy Riihimäki-viikkoon jasunnuntaina 12.9.2009 juhlitaanPietari-radan 140-vuotisjuhlaaja Riihimäen kaupungiksitulemisen 50-vuotisjuhlaa.Aiemmin HämePäivää onvietetty mm. Minkiön Höyryfestivaalien,Mommilanjärvensoutelun ja HämeenlinnanLinna Jazzien merkeissä.Hämeen liitto on tiiviissäyhteistyössä tapahtuman järjestäjienkanssa ja markkinoitapahtumaa omalta osaltaan.Tämänvuotisen tapahtumanyhteydessä liitto nostaa esiinKuva: hämeen liittomyös tarpeen pääradan kehittämisestäja Riihimäenaseman parantamisesta vastaamaannykyaikaisen raideliikenteentarpeita, jotka ovatliiton edunvalvonnan tärkeitäkohteita ja erittäin ajankohtaisia.JoukoYlipaavalniemiyhteyspäällikköHämeen liittoKUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILARiihimäen rautatieasemallaja sen ympäristössä järjestetäänsunnuntaina 12.9. kello10–15 jo yhdennentoistakerran asematapahtuma,johon on vapaa pääsy kokoperheelle. Edellisinä vuosinaasematapahtumassa on ollutjopa yli 5 000 kävijää.Asematapahtuman järjestävätRiihimäen kaupunginkulttuuri- ja vapaa-aikakeskus,Riihimäen Yrittäjänaiset,VR Osakeyhtiö ja RavintolaAsema X.Tänä vuonna Hämeen liittoon valinnut asematapahtumanHämePäiväksi.Höyryjuna,Janne ja AkuAsematapahtuman suurenavetonaulana on tälläkin kerrallaHöyryveturi Ukko-Pekka,joka vetää matkustajia maksutta,nyt Oitin suuntaan.Juontajina ovat riihimäkeläisetJanne Kataja ja myösMarja Tyrninä tunnettu AkuHirviniemi.Riihimäen RautatieläistenSoittokunta puhaltaa Riihimäenasematapahtuman ensisäveletklo 10. Iltapäivälläsoittavat Raimo Turtiainen jaPojat. Tanssiakin saa.Asematapahtuman avaa klo10.45 kaupunginjohtaja SeppoKeskiruokanen ja Häme-Päivän avaa klo 12.00 Hämeenmaakuntahallituksen puheenjohtaja,kansanedustaja JohannesKoskinen.Ohjelmasta klo 11-13 vastaaHämeen Sanomien Tähtitapahtuma.Riihimäen rautatieasemallaon mahdollista ottaa osaakisaan, jossa voittoina onuseita junamatkoja. RiihimäenPostimerkkeilijät pystyttävätasemalle näyttelynsä.Syysmarkkinat, hernesoppaaja munkkikahvitAsema-aukion täyttävät syysmarkkinat,joille saapuu viitisenkymmentäkauppiasta.Riihimäen Yrittäjänaistenkahviteltasta saa tuttuun tapaankahvia ja kotitekoisiamunkkeja. Tarjolla on myösgrillimakkaroita. Sotilaskotimyy hernesoppaa suurempaannälkään. RavintolaAsema X on avattu, jotenravintolapalvelutkin toimivatAsematapahtuma Riihimäellä sunnuntaina 12.9.taas asemalla.Asemajuoksun osana onmyös pyörätuolikelaus ja rollaattorisarja.Asematapahtuma on kokoperheen päivä, johon pääsyon maksuton. Aterian jakahvit voi nauttia kohtuuhintaan.Riihimäen kaupunginmuseoja Martta-kahvila läheisessäRautatiepuistossa ovatavoinna, sisäänpääsy onmaksuton. Myös muihin Riihimäenmuseoihin on vapaapääsy klo 10-18.Rautatiepuistossa Maantienvarrella pidetään kirpputorija tarjotaan poniratsastusta.Riihimäki-Seura järjestääopastetun kaupunkipolkukävelyn.Ohjelmal Klo 10.00 Riihimäen Rautatieläistensoittokuntal Klo 10.00 Pyörätuolikelauksen lähtöl Klo 10.45 Asematapahtuman avaus,kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanenl Klo 11.00-13.00 Hämeen SanomienTähtitapahtumal Klo 11.30 Nuorten asemajuoksunlähtöl Klo 12.00 HämePäivän avausHämeen maakuntahallituksenpuheenjohtaja, kansanedustajaJohannes Koskinenl Klo 12.15 Aikuisten asemajuoksunlähtöl Klo 13.30-15.00 Raimo Turtiainenja Pojatl Klo 10, 12 ja 14 Höyryjunan lähtö(ajat saattavat muuttua)Aseman edusta tyhjäksi autoista jo edellisenä iltana!Rautatieaseman edustan paikoitusalueympäristöineenon asematapahtuman tapahtumapaikkana,ja sen tuleeolla tyhjänä autoista viimeistäänlauantaina 11.9.2010 klo21. Alueelle sen jälkeen jätetytautot siirretään omistajankustannuksella pois markkina-alueelta.Normaalikäytäntöön pala-taan taas sunnuntai-iltana.Matkakeskuksen pysäköintitalonylätasanne on maksuttaasematapahtumankin yleisönkäytössä. Talon katoltapääsee hissillä suoraan Matkakeskukseentai rautatieasemannurkalle. Vammaistenpaikoitusruudut ovat aivanrautatieaseman puoleisessapäässä hissin vieressä.

12KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSIRiihimäen Taidemuseo kasvattaa lapsia ja aikuisia luovuuteenTaide helpommin lähestyttäväksiRiihimäen Taidemuseo panostaanäyttelytoiminnan ohellataidekasvatukseen ja museopedagogiaan.teeri Tanja Pääskynen.Taidemuseossa voi myösomatoimisesti tutustua suodaanomaa teosta ja sitten setoteutetaan”, Pääskynen kiteyttää.Tehtävänä malaisen taiteen pääsuunta-Ajan muodot –näytteteerion avata kävijöille näkökulmianäyttelyihin, antaa niihin liittyväätietoa ja tuoda taide helpomminlähestyttäväksi.”Aikuisille tarjoamme lähinnäopastettuja kierroksia,ja lapset tutustuvat taiteeseentyöpajojen ja oman tekemisenkautta. Lähtökohtana on ainanäyttely”, sanoo museosihuksiinAjan muodot –näyttelyynlaaditun näyttelyoppaanavulla.Lapsiryhmiä vierailee taidemuseossakeskimäärin yksipäivässä. ”Työpajassa on tärkeäätiedollisen puolen lisäksisen luova ja innovatiivinenluonne. Ensin havaitaan, tutkitaan,opitaan uutta, ideoilyynliittyy 4-5 –luokkalaisillesuunnattu värityöpaja, jossakeskitytään väreihin ja värienkäyttöön sekä ilmaisutaidontyöpaja, jossa tehdään taideanalyysiaja esitetään omapienoisnäytelmä jonkin esilläolevan taideteoksen pohjalta.Croquis-piirustusiltapäivät jatkuvat taidemuseossa syksyllä.kuva: Jenni-Maaria PekonenVärikylpy, väripolku,alastonmalli, BollywoodSyksyllä alkavat taas vauvojenvärikylvyt, joita vetääTanja Pääskynen.Myös aikuiset saavat omansa,kun taide- ja psykoterapeuttiLiisa Hakkarainen alkaasyksyllä vetää väripolkumaalaustyöpajaa,josta haetaanvärin elämyksellisyyttä javoimaannuttavaa vaikutusta.Monikulttuurisuus ja senkohtaaminen ovat näkyvästiesillä syyskuussa, kun FTIrene Wai Lwin Moe vetääarabikulttuuria esitteleviä Tarinoitataatelipalmun alla –työpajoja lapsille. Luvassa onmyös intialaisten elokuvienBollywood Club.Taiteenharrastajat voivat tullaharjoittelemaan alastonmallinpiirtämistä ja croquispiirustustaArja Vilpon ohjaamana.Alastonmallia piirretään taidemuseossakunkin kuukaudenensimmäisenä sunnuntaina.Tiiviimpää yhteistyötämuun kulttuuriväen kanssaLoppuvuoden teemaksi Taidemuseontoiminnalle onvalittu En ole aina sama.”Pyrimme jatkossa vahvempaanyhteistyöhön kaupunginmuiden toimijoidenkanssa”, kertoo vs. amanuenssiSoile Haapala.Yhteistoimintaa ja markkinointiyhteistyötäon tarkoituskehittää ainakin Riihimäenteatterin ja nuorisoteatterinsekä kuvataiteilijoidenkanssa. ”Kevään Museoidenyö –tapahtuman suosiostavoi päätellä, että tilausta olisimyös museoiden väliselle yhteistyölle.”kuva: Jenni-Maaria PekonenPikku-Matilda maalauspuuhissavauvojen värikylvyssätaidemuseossa.Juhlavuoden näyttely Ajanmuodot on avoinna 6.12. saakka.Vaikka silloin ovet sulkeutuvatkinyleisöltä, RiihimäenTaidemuseo alkaa kiireesti valmistellatulevaa näyttelyä.Ovet avautuvat taas tammikuunlopussa 2011, jolloin paneudutaanespanjalaiseen nykytaiteeseen.Urpu-KaarinaYli-LaurilaIkäihmisten kohtaamispaikassa kahvi on kuumana koko päivänVirsussa viihdytään yhdessäHämeenaukion varrella talossa,josta löytyvät sekä teatteriettä hotelli, majailee myös Virsu.Virsu on Riihimäen kaupunginperusturvakeskuksenja usean paikallisen järjestönylläpitämä ikäihmisille tarkoitettuvapaaehtoistyönkeskus.Monen ikäihmisen vetääVirsuun kahvi ja pulla. ”Ihana,kun ei tarvitse itse keittääkahvia. Tulen tänne joka päivä,kun on lyhyt matka”, myhäileeLeena Ripatti.Hän tosin jatkaa, että kynnysoli korkea, hän kun onvasta kuusikymppinen. Muttakerran ohi kulkiessaanhän huomasi ihmisten jumppaavansisällä, ja joku vilkutti,että tule tänne. Siltä seisomaltahän meni ja jäi.Virsussa tehdään paljonmuutakin kuin jumpataan jajuodaan kahvia. Päivät on ohjelmoitu,niin että jokainen voivalita mieleistään ohjelmaa.Tarjolla on käsitöitä, ompeluseuraa,porinapiiriä, korttipelejä,muistipelejä, tietokilpailuja,yhteislaulua ja paljon muuta.Kaupunginkirjastosta käydäänvetämässä lukupiiriä,jossa jokainen lukee sovitunkirjan, jonka perusteella seuraavallakerralla keskustellaan.Teemaviikoilla on tarjottu jalkine-esittelyä,hammashoitajanja poliisin tietoiskua tai tietoaapuvälineitä. Retket ovatkohokohtia, kesäkuun alussakäytiin omakustannushintaanSomeron Hiidenlinnassa.Henkireikäkotona asuville”Asiakkaamme ovat aktiivisiakotona asuvia ikäihmisiä. Tälletoiminnalle on valtava tarve.Monelle yksin kotona asuvalletämä on henkireikä, syy lähteäulos”, sanoo Virsussa parillisinaviikkoina ohjaajana työskenteleväKari Snellman.Parittomina viikkoina ohjaajinatoimivat Veteraaniopettajien,Punaisen Ristin jaSeniorit ilman rajoja –yhdistyksenedustajat sekä yksityisetvapaaehtoistyöntekijät.”Vapaamielinen paikka,täällä uskaltaa ilmaista mielipiteensä”,kehuu lähellä asuvaEero Romu. Hän käy porinapiirissäja pelikerhossa, jalempipeli on Skipbo.Moni ylistää Skipbon erinomaisuutta.”Siihen jää koukkuunja sen oppii ensimmäiselläkerralla”, sanoo PirkkoLuoto, joka tulee juomaanaamukahvin aamukävelyllään.Hän käy myös käsityökerhossa.”Hyvin tarpeellinen ja kotoisapaikka. Tänne voi tullaja poiketa, kun sopii. Arvostankovasti näitä vapaaehtoisiaohjaajia”, tuumaa Leena Kari.Hilja Kivivuori muuttivastikään Oulusta Riihimäelle.Hän löysi Virsun ja alkoikotiutua.”Täällä ei kysytä jäsenkirjaa.Tunnen olevani tervetullutja vapaa ja voin tulla silloinkun itselleni sopii”, kiitteleeSakari Niskanen.Ohjaaja Kari Snellmania virsulaisetylistävät ystävälliseksija mukavaksi. Senkin vuoksiVirsuun tullaan joka päivä.Harras toive on, että ikäihmisiävaanivaa mökkiytymistäennaltaehkäisevä toimintajatkuisi Virsussa. ”Olemmeolleet ja olemme edelleen veronmaksajia”,porinapiiriläisetmuistuttavat.Avoinnajoka arkipäiväVirsun porinapiirissä poristaan ja juodaan kahvia. Takana seisomassaohjaaja Kari Snellman.Virsu oli kesälomalla heinäkuun,mutta nyt toimintaon taas alkanut. Ovi Hämeenaukio1:ssä on avoinnamaanantaista perjantaihinklo 9-15. Sisään voi poiketamilloin vaan.Kari Snellman arvioi, ettäVirsussa käy päivässä 15-25ikäihmistä. Haastatteluhetken12 asiakkaasta kolme olimiehiä. Ikähaitari on ollut60-88 vuotta.Riihimäen kaupunki maksaaVirsun vuokrat ja palkat.Käsityö- ja muita tarvikkeitarahoitetaan myymällä myyjäisissäaskartelu- ja käsitöitä.Kahvimaksu on vapaaehtoinen.Osallistuminen onasiakkaille maksutonta.Virsun toimintaan kuuluumyös vapaaehtoistyöntekijöidenkäyminen ikäihmistenkotona auttamassa pankki-,kauppa- ja muissa asioissa.Yhdyshenkilö, joka saattaaavun tarvitsijat ja auttajatyhteen, on palveluneuvojaSaara Bitter Riihimäen perusturvakeskuksesta.Hänellevoi myös tarjoutua vapaaehtoiseksiauttajaksi, jonkapalkkiota ei makseta rahassavaan hyvänä mielenä.Virsusta saa tietoja ohjaajaKari Snellmanilta, p. 050 5902373 (parillisilla viikoilla) japalveluneuvoja Saara Bitteriltä,p. 050 388 8505.Urpu-KaarinaYli-LaurilaKUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILA

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI 13Risteysasema Riihimäki 140 vuottaNäyttely Riihimäen kaupunginmuseossa 5.9.2010-27.4.2011Radan korjausta takakasarmin ylikäytävän läheisyydessävuonna 1955.Riihimäen kaupunginmuseonkuvakokoelma.Vuosi 2010 on Riihimäellejuhlavuosi kahdestakin syystä.Riihimäki sai kaupunkioikeudet50 vuotta sitten ja Riihimäen-Pietarinrata avattiinliikenteelle 140 vuotta sitten.Koko Suomen kannalta rautatieyhteysPietariin oli luonnollisestimerkittävä, ja myöhemminkinyhteydet Venäjälleovat olleet yhteyksienkehittämisen päälinjoja, Keravan-Lahdenoikorata avattiinliikenteelle vuonna 2006.Rautatiet ovat vaikuttaneetmerkittävästi maamme asutus-ja teollistumishistoriaansekä yhdyskuntasuunnitteluun.Ne sekä edistivät vanhojenkaupunkien ja asutuskeskustenkehitystä ja kasvua,mutta samalla myössynnyttivät kokonaan uusiakaupunkeja kuten Riihimäki,Karjaa, Kouvola, Seinäjoki jaPieksämäki. Riihimäki syntyirautatien ympärille ja seantoi paikkakunnalle nimen,vaikka todennäköisesti Riihimäki-nimioli olemassa jo aikaisemminkin.Päätös Riihimäen-Pietarinrautatien rakentamisestatehtiin vuonna 1867. Radanvalmistuminen vuonna1870 merkitsi sitä, että Riihimäestätuli tärkeä rautatiensolmukohta ja kauttakulkuasema.Riihimäki oli Suomenensimmäinen risteysasema.Rata vihittiin Venäjän keisariAleksanteri II nimipäivänä11.9.1870. Tätä päivää pidetäänmyös Riihimäen ´syntymäpäivänä´.Riihimäen kaupunginmuseonnäyttely RisteysasemaRiihimäki 140 vuotta kertooRiihimäen ensimmäinen asemarakennus oli vuonna 1868 HyvinkäältäRiihimäelle siirretty tarpeettomaksi käynyt talo.mm. Riihimäen tulosta risteysasemaksi,radan rakentamisesta,rautatiestä sotien aikoina,rautatien moninaisistavaikutuksista paikkakunnalleja siinä kuvataan asemanseudunelämää sekä rautatieasemanvaiheita.Lisäksi aulaan on koottuvalokuvakooste Riihimäen-Pietarinradan 100-vuotisjuhallisuuksistaja esillä onmyös asemaravintolan esineistöä.HelenaLindsténRiihimäen kaupunginmuseo,Öllerinkatu 3, avoinna ke jasu 12–18.Riihimäen kaupunginmuseonkuvakokoelma, kuvaaja Ilmola.KUVA: URPU-KAARINA YLI-LAURILAYIT toivoo voimalan tulevaisuudelle ratkaisua syksylläTapahtumista tekohengitystävanhalle voimalalleRiihimäen rautatieaseman lähelläkököttävä vanha voimalarakennuson elänyt viimevuodethiljaista elämää.Kiinteistön omistava YIT tekijo voimalaa koskevat teatterinja kulttuurin monitoimitalonkunnostussuunnitelmat,mutta hanke jäi talouskriisinjalkoihin 2008.YIT:n hankekehitysjohtajaHeikki K. Hannukkala arvioi,että kun lama hellittää, voimalantulevaisuudesta päästääntaas neuvottelemaan Riihimäenkaupungin kanssa.Voimala – myös piippu –on asemakaavalla suojelturakennus, jonka ulkokuortaeikä ikkuna-aukkoja saamuuttaa.Viime vuoden syksyllä Hämeentaidetoimikunta järjestivoimalassa taideviikon. Kuluvanvuoden yllätystapahtumaponkaistiin pystyyn vappuna,ja se keräsi runsaasti kaupunkilaisia.Kesäkuussa taiteilijaEdwina Goldstone vetivoimalassa koko kuukaudenkestävän Place/Space –osallistuvantaideprojektin, johonliittyi muun muassa näyttelyja työpaja. 29. elokuuta voimalantäyttävät Toscan oopperasävelet.”Hienoa, että vanhalle voimalalleon huonokuntoisenakinlöytynyt käyttöä. Palauteon ollut varsin ihastunutta jakiittävää. Kun voimalan ulkoseinäpestään ja siitä saadaantummanpunainen pinta esiin,näky on todella kaunis”, Hannukkalamaalailee.Urpu-KaarinaYli-LaurilaJunan tuomia Puputin kulmassa – Riihimäki kaunokirjallisuudessaKirjallinen Riihimäki-sivustokoottuna netissäRiihimäen juhlavuodenkunniaksi valmistuu laajakirjallinen Riihimäki-aiheinenverkkosivusto kirjastonkotisivujen yhteyteen. ErikoiskirjastovirkailijaRitvaKuisma ja informaatikkoSirkku Seinä ovat koonneetsivustolle eri kirjailijoidenkaunokirjallisia tekstejä,joissa tapahtumapaikkanaon Riihimäki. Sivustontoteutukseen on saatuOpetusministeriöltä avustusta.Junan tuomia Puputinkulmassa – Riihimäki kaunokirjallisuudessa-verkkosivustoesitellään 7.9.2010kirjaston Samuli Parosensalissa.Sivustolla esitellään 19kirjailijaa ja otteita heidänteoksistaan. Lisäksi sivustollaon lyhyempiä Riihimäki-katkelmia18 muun kirjailijanteksteistä. Sivustoonliittyy myös fil.tri Timo Salmisenkirjoittama katsausRiihimäen vaiheisiin Riihimäenkuusitoista vuosikymmentä.Kuvituksena onkäytetty monia Riihimäkiaiheisiavalokuvia ja postikortteja,jotka ovat pääosinRiihimäen kaupunginmuseonkokoelmista.Suurin osa kirjailijoista onriihimäkeläiskirjailijoita kutenesim. Irma Airisto, TuulikkiAlsta, Mauno Arjavirta,Matti Lahdenperä, RekoLundán, Kalle Manninen,Veijo Meri, Samuli Paronen,Aaro Vakkuri ja Anja Vammelvuo,mutta sivustoltalöytyy myös muita tunnettujakirjailjoita kuten esim.Arvid Järnefelt ja nykykirjailjoistaIlkka Remes.Kirjallisuusnäytteet muodostavathistoriallisen aikajananalkaen Riihimäki-Pietari radan rakentamisesta1860-luvulla ja päättyennykypäivään. Varhaisin nykyiseenRiihimäen seutuunliittyvä teos on Riihimäki-Pietari radan rakentamisestakertova K.A. TavaststjernanKovina aikoina (1891).Tuorein mukana oleva onOlli Sirkiän runoteos SeuraavanaPasila (2010), jokasisältää runoja nykypäiväntyömatkapendelöijän näkökulmasta.Rautateiden lisäksi Riihimäki-kuvaustaon mm.Matti Lahdenperän vankila-aiheisessarunoteoksessaYö etsii vankilaa (1991). Varuskuntamiljööon tapahtumapaikkanaReko Lundáninja Veijo Meren teoksissa.Riihimäki löytyy myösdekkarikirjallisuudesta, kutenvaikkapa Marcus Karpinkirjassa Murha Meripäivillä(2009), jossa Ekokemininsinööri tulee murhatuksi.Tekijöillekin oli yllätys,että Riihimäki-aiheita löytyykaunokirjallisuudestanäin kattavasti eri vuosikymmeninä.Riihimäki onsiis kirjallinen kaupunki –johtuneeko se siitä kuuluisastahyvästä sijainnista vaipaikkakunnan omaleimaisestavaruskunta- ja vankilamiljööstä.Tervemenoa tekemäänkirjallinen aikamatka Riihimäelläsivuston auettua7.9.2010 osoitteessa www.riihimaki.fi/kirjastoVoimalasta on vaikka oopperataloksi.

14KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSIKUVA: suomen lasimuseoKuva: Suomen lasimuseoSUGRI-ROCK 2010 tulee RiihimäelleRiksun Roll Main Streetissä10.-11.9 2010Kaksipäiväisiä Riksun Roll2010 festivaaleja vietetään10.-11.9.2010 Riihimäellä ravintolaMain Streetissä, Hämeenkatu4.Perjantain 10.9. pääesiintyjätovat Maarit ja Sami Hurmerinta.Heitä ennen yleisöäviihdyttää Late Nate ShowBand.Lauantaina lauteille asteleeEmbassy of Silence. Vuoden2010 festivaalin päättää tyylikkäästitoinen pääesiintyjäRinneRadio. Lisäksi annetaanbändiskaban parhaimmistollemahdollisuus päästänäyttämään taitojaan.Helena Tynell: Aurinkopullo 1963.Suomessa elo-syyskuussajärjestettävä SUGRI-ROCK2010 pitää konsertin myösRiihimäellä 9.9.Riihimäen konsertin järjestäjänäon Suomi-Venäjä-Seuran Riihimäen osasto yhteistyössäRiihimäen kulttuuri-ja vapaa-aikakeskuksenkanssa. Konsertti on yksi Riihimäenkaupungin 50-vuotisjuhlavuodentapahtumista.Konsertti pidetään Rity-talonsalissa, Hämeenkatu 48-50 torstaina 9.9. klo 18. Konserttiinon vapaa pääsy.Konsertissa esiintyvät SilentWoo Gore ja Santtu Karhu& Talvisovat.Silent Woo Gore on 4-henkinenudmurtialainen nuorisorockryhmä,joka on perustettuvuonna 2008. Ryhmänmuodostavat Ladi Sveti (laulu),Ondi Ladi (kitara), AnatoliGalihanov (bassokitara)ja Giri Stepanov (rummut).Suomalais-ugrilaisuustutuksiSuomalais-ugrilaiset kansatja heidän kulttuurinsaKaikille avoinbändiskabaRiksun Rollin bändiskabantarkoituksena on antaa uusillelupaaville yhtyeille mahdollisuusesiintymiseen nimekkäidenstarojen rinnalla festivaalikansalle.Bändiskaballe osallistumiselleei ole asetettu rajoitteita– eli kuka tahansa voiosallistua!Bändiskaban palkintonaparhaat ja mielenkiintoisimmatesitykset pääsevät RiksunRoll festivaaleille hurmaamaanyleisön esiintymisellään.Lisätiedot:www.riksunroll.comVuonna 1910 perustettuRiihimäen lasitehdasoli 1960-luvullesaakka Pohjoismaidensuurin lasitehdas. Tehdasvalmisti pulloja ja ikkunalasia,taide-esineitä ja talouslasia.Voi sanoa, että jokaisellasuomalaisella oli kotonaanRiihimäen lasia.1970-luku oli käsityömäisellelasiteollisuudelle vai-100 vuotta Riihimäen Lasiakeaa aikaa. Energiakriisi oli ny Stillin, Aimo Okkolinin,suuri ongelma paljon energiaaTamara Aladinin javaativalle lasiteollisuudelle.Erkkitapio Siiroisen sarja-Tehtaat toimivat uudessa tuotantoa, puristelasia, kris-tilanteessa kukin tavallaan. tallia, tölkkejä, kaikkea sitä,Riihimäen Lasi Oy lopettimitä myös suomalaisista ko-kaiken käsityönä tehdyn deista löytyy. Luonnollisestilasin valmistuksen vuonna mukana on myös näyttävää1976 ja jatkoi toimintaansa taidelasia.täysautomaattisena pullotehtaanavuoteen 1990.Syksyn muutaSuomen lasimuseossanäyttelytarjontaa31.12.2010 saakka avoinna 24. syyskuuta Suomen lasimuseossaoleva näyttely ja julkaistu kirjaavataan Slovakianantavat mahdollisimman taidelasin näyttely, joka onkattavan ja monipuolisen kuvanavoinna 31.12.2010 saakka.Riihimäen Lasin histori-Renata Jakowleffin Uu-asta ja tuotannosta.sia teoksia - animoituja hetkiäMukana on ennen kaikkea–näyttely on esillä 15.10.–vakituisten muotoilijoiden,21.11.2010.Helena Tynellin, Nan-Uusissa teoksissaanJa-ovat monille suomalaisilletuntemattomia asioita, suomalais-ugrilaisestanuorisokulttuuristapuhumattakaan.SUGRI-ROCK 2010 onvaltakunnallinen kiertue,joka käynnistyy Oulussa26.-28.8. järjestettävän suomalais-ugrilaisenkirjallisuuskongressinyhteydessä.Kiertueella esiintyy neljäVenäjältä kutsuttua suomalais-ugrilaistarock-yhtyettäja yksi saamelaisyhtye Suomesta.SUGRI-ROCK 2010 -kiertueenpäätavoitteena on musiikillisestitasokkaan kiertueentuottaminen, suomalaisugrilaistennuorten identiteetinkehittäminen sekäsukukansatiedon levittäminensuomalaiskoululaistenkeskuudessa.www.sugrirock.comKonserttielämyksiäluvassa lasimuseossaTosca concertante voimalassaSunnuntaina 29.8. klo 15 Riihimäenvoimalassa tapahtuu.Ei enempää eikä vähempääkuin Puccinin Tosca-oopperanconcertante-versio. Tämätarkoittaa musiikin säestämistäpianolla ja syntetisaattorilla.Tapahtuma on osa RiihimäenRiikkaHakola50-vuotisjuhlavuotta.Pääroolin esittäjä RiikkaHakola on erittäin tunnustettusopraano maailmalla. Tätä rooliavarten hän on harjoitellutyhdessä New Yorkin Metropolitaninkorrepetiittorin kanssa.Kyseessä on Riikka Hakolandebyytti Toscana, johon rooliinsuuret ulkomaiset oopperatalotovat häntä pyytäneet.Tapahtuman järjestäjänäon Metsolan Musiikki Oy.TalkoopperaKeskuskirkossaMetsolan Musiikki tuo jo kahdeksannenkerran Riihimäenalueelle Talkoopperan, jonkatämänkertainen tähtiesiintyjäon megabasso Jaakko Ryhä-kowleff rekonstruoi sulan lasinliikettä katsojan koettavaksi.Hänen pala palaltaanimoiduissa filmeissäänheräävät eloon lasikappaleensynnyn intensiiviset hetket.Niin loogista ja niin kaunista,sanoo Jakowleff lumoutuneenasulan lasin olemuksesta,ja tosiaan hänen teoksiensaedessä voi kokea materiaalinvoiman.Uta LaurénSuomen lasimuseo, Tehtaankatu23, 11910 Riihimäki,avoinna ti-su klo 10–18.Maanantaisin suljettu. Museoon suljettu tammikuun.www.suomenlasimuseo.fiKahta merkittävää säveltäjäämuistetaan Euroopassa200-vuotisjuhlavuoden merkeissä.Vuonna 1810 syntyivätFrédérik Chopin ja RobertSchumann. Molemmat olivataikansa lapsia: Chopin patrioottinenpuolalaispakolainen,Pariisin kosmopoliitti jaSchumann täysiverisesti saksalaisromantikko,jonka ajatusmaailmajohti lopulta persoonallisuudenitsetuhoon.9.9.2010 klo 19 pianotaiteilijaKiril Kozlovski esittäälaajan Schumannin säveltämänpianoteosohjelman,mm. Sinfoniset etydit, Kreislerianaja Gesänge der Frühe.Kiril Kozlovsky on menestynytkotimaisissa ja kansainvälisissäpianokilpailuissa, esiintynytsoolo- ja orkesterikonserteissaja hänet tunnetaanerinomaisena lied-pianistina.11.12.2010 klo 18 on vuorossaChopin-juhlakonsertti,jossa esiintyy pianotaiteenmestari, pianisti VjatsheslavNovikov. Ohjelma on eräänlainentutkielma, jossa verrataanMozartin vaikutteitaChopinin sävellysmaailmaan.Esityslistalla ovat ChopininFantasiat, Impromtu ja Masurkatsekä Mozartilta Fantasia,Adagio ja C-duurisonaatti.Moskovalaista koulukuntaaedustava Novikov on kohotettumaailman johtavien venäläispianistienkärkeen.Tarkemmat ohjelmatiedot:www.suomenlasimuseo.fi/konsertitJaakko Ryhänennen. Esitys toteutetaan RiihimäenKeskuskirkossa sunnuntaina5.9. klo 15 ja sen painotuson hengelliseen suuntaan.Muina esiintyjinä ovat TuveÅman, sopraano, Tuula Paavola,altto, Jari Saarman, bassobaritonija Riitta Ingelin,piano.www.metsolanmusiikki.com

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI 15Pohjoisen koulun oppilaat tutustuvat taiteeseentaidemuseossa.Elokuu28.8. klo 19 EllingEnsi-ilta Riihimäen Teatterissa29.8. klo 15 G. Puccini: ToscaRiihimäen voimalassa29.8. klo 15 Nooan arkki -leikkitapahtumakoko perheelleSipusaaren seurakuntakodissa ja puistossaOsallistujat voivat ottaa mukaansaoman eläinasun. Vapaa pääsy.31.8. asti Seikkailureitti taideaarteidenkeskellä lapsille ja lapsenmielisilleRiihimäen TaidemuseossaSyyskuu2.9. klo 18 Torstaikävely:Kääpäretki Kalmun metsiinKokoontuminen Kalliolantiellä 0,8 kmkohdalla4.9. klo 15 Riihimäen RautatieläistenSoittokunnan jaRiihimäen TyöväenyhdistyksenSoittokunnan yhteiskonserttiEteläisen koulun Matinsalissa5.9. klo 14–16 Croquis-piirustustaohjaajana taiteilija Arja VilppoRiihimäen Taidemuseossa5.9. klo 14 Riihimäki SeuranKotiseutujuhla ”75 vuottakotiseututyötä Riihimäellä”KansalaisopistossaTervehdysten vastaanotto ja kahvitarjoiluklo 13–13.55.5.9. klo 15 Talkooppera VIIIMegabasso Jaakko RyhänenRiihimäen KeskuskirkossaMuistathan:Kaupunki tarjoaamunkkikahvit RagnarGranitin aukiollaRiihimäki-päivänä11.9. kello 13-16.Tervetuloa!kuva: Jenni-Maaria PekonenTiedot tarkentuvat ja täydentyvätjuhlavuoden kuluessa.6.–12.9. Riihimäki-viikko:7.9. klo 17.30 Maantien Ritarit RiihimäkitunnelmissaKaupunginkirjastossa7.9. klo 18 Junan tuomia Puputin kulmassa,Riihimäki kaunokirjallisuudessa -verkkosivustonavaus- ja esittelytilaisuusKaupunginkirjasto, Samuli Parosen sali8.9. klo 17 ja 18 Elokuvaus AMAn kuvaamanRiihimäen kaupunki 50 vuotta-dokumenttielokuvan julkaiseminenHyria Sakonkatu 1 salissa, vapaa pääsy9.9. klo 10 Pikku juna puksuttaaLaululeikkejä Anna-Mari HannosenvetämänäKaupunginkirjasto, Samuli Parosen sali9.9. klo 18 Sugri-RockSuomalais-ugrilainen rocktapahtumaRity-talon salissa9.9. klo 18 Kirjallinen muotinäytös60-luvun hengessäRiihimäen Nuorisoteatteri, kaupunginkirjastossa6.–10.9. klo 11–12, 18–19Vanhoja Riihimäki-filmejäkaupunginkirjasto, Samuli Parosen sali9.9. klo 19 Pianokonsertti – Schumann200 vuottaSuomen lasimuseossaKiril Kozlovsky, piano10.–11.9. Riksun Roll festivaaliRavintola Main Streetissa10.9. klo 12 ja 13 KoululaisviestitKeskusurheilupuistossa11.9. Riihimäki-päiväklo 9 lipunnosto Lasinpuhaltajapatsaallaklo 9.10 Seppeleenlasku sankarihaudallaklo 13 Riihimäen Mieslaulajat esiintyyRagnar Granitin aukiollaklo 13–16 Munkkikahvit kaupunkilaisilleRagnar Granitin aukiollaklo 16–20 JuhlatanssitJani & Jetsetters, Urheilutalossa12.9. klo 10–15 AsematapahtumaHäme-päiväRiihimäen rautatieasema ympäristöineen17.9. 60-luvun lastentarhalaulutYhteislaulutilaisuus Urheilutalossa25.9., 2.10. ja 9.10. klo 14–17Väripolku, maalaustyöpaja aikuisille,ilm 18.9. mennessäRiihimäen Taidemuseossa25.9. Ragnarin päivän tapahtumaRagnar Granitin aukiollaLokakuuTiistaisin klo 18 lokakuusta lähtienJunan tuomia, kirjatimanttejaKaupunginkirjastossaTapahtumakalenteri3.10. klo 14–16 Croquis-piirustustaohjaajana taiteilija Arja VilppoRiihimäen Taidemuseossa4.10. klo 18 Vanhoja Riihimäki-valokuviaKaupunginmuseon kokoelmistaKaupunginkirjasto, Samuli Parosen sali4.10. alkaen kolmen viikon ajan YökyöpelitNiina Lahtinen ryhmineen esittää draamallisiarunoesityksiä Laura Ruohosensamannimisestä kirjasta. Esitykset onsuunnattu koulujen 3. luokille.Kaupunginkirjasto, Samuli Parosen Sali10.10. klo 16 Konsertti”Kolme säveltäjää – Kolme kohtaloa”A. Järnefeltin, T. Kuulan. ja J. Sibeliuksenlauluja sekä otteita heidän päiväkirjoistaanja kirjeistään. Laulu Pia Raanoja, pianoSauli Ruponen, näyttelijä Anu VänskäRiihimäen Taidemuseossa15.10. Oravan päiväSuomen Metsästysmuseon 20. vuosipäivä16.10. klo 18 Riihimäki-Seuran”Mennään kartsalle”-juhlaKansalaisopistossa31.10. klo 15 Riihimäen TyöväenyhdistyksenSoittokunta esittää elokuvamusiikkiaEteläisen koulun MatinsalissaMarraskuu2.11., 9.11., 16.11., 23.11. ja 30.11.Vauvojen värikylpytyöpaja5kk – 18kk vauvoille.Ilm. museolle 26.10. mennessäRiihimäen Taidemuseossa5.11. klo 19 William Shakespearenkootut teoksetEnsi-ilta Riihimäen Teatterissa7.11. klo 14–16 Croquis-piirustustaohjaajana taiteilija Arja VilppoRiihimäen Taidemuseossa11.11. KoululaulajaisetVanhojen koululaulujen yhteislaulutilaisuusEteläisen koulun Matinsalissa20.11. klo 19 Ruksaaks mua?Ensi-ilta Riihimäen Teatterissa20.11. klo 10–15 Saksalaiset joulumarkkinatRagnar Granitin aukiolla27.11. JoulumyyjäisetRiihimäen Taidemuseo, Suomen lasimuseo,Suomen Metsästysmuseo28.11. klo 17 Joulukadun avauskulkueHämeenkadullaJoulukuu6.12. klo 13 Itsenäisyyspäivän juhlaKirkkopuiston seurakuntakodissaRiihimäen Mieslaulajat esiintyy11.12. klo 18 Pianokonsertti – Chopin jaMozartSuomen lasimuseossaViatsheslav Novikov, pianoMuutokset mahdollisia!

16KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI HOME TOWN CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSINäyttelyt ja museotTiedot tarkentuvat ja täydentyvätjuhlavuoden kuluessa.Riihimäen TaidemuseoTemppelikatu 8Avoinna ti–to klo 11–18, pe–su klo 11–172.2.–5.12.Ajan muodot, suomalaista taidetta1900-luvun alusta nykypäiväänSuomen lasimuseoTehtaankatu 23Avoinna ti–su klo 10–1825.3.–12.9.Elämäni materiaalit ja muodotMarja Suna4.6.–12.9.Transparency, parhaimmat lasikuvaniTimo Syrjänen20.8.–31.12.Riihimäen lasi 100 vuotta9.–31.12.Uusia teoksia, animoituja hetkiä – Newworks, animated momentsRenáta JakowleffLinnut ja luonto ovat olleet Erik Bruunin suurimpiainnoittajia. Vuonna 1962 suunniteltumerikotka löytyy myös taiteilijan Ex Libriksestä.SuomenMetsästysmuseoTehtaankatu 23 AAvoinna ti–pe klo 9–16,la–su klo 10–1727.5.–10.10.Erik Bruunin tuotantoakuudelta vuosikymmeneltä27.5.–26.9.EräkuvapuistoTimo Syrjäsen välähdyksiä1990-luvun eräkulttuuristaElo–syyskuuVuoden luontokuvat 200930.10.2010–29.5.2011Punaturkin jäljilläKettu riistaeläimenäJuha Mälkösen kettukuviaRiihimäen kaupunginmuseoÖllerinkatu 3Avoinna ke ja su klo 12–18,muulloin sop. mukaan9.5.–29.8.Vuosi 1960 Riihimäellä5.9.2010–27.4.2011Risteysasema Riihimäki 140 vuottaValtakunnallinen ViestimuseoViestimuseontie rak. 64Avoinna la klo 13–16, su klo 13–16,muulloin sop. mukaanJatkuvat näyttelyt:Riihimäen Varuskunta 100 vuottaTalvisotaValtakunnallinenTyöväentalomuseoHj. Elomaan katuAvoinna touko–syyskuu su klo 12–16,muulloin sop. mukaanRiihimäen kaupunginmuseon valokuvakokoelma,kuvaaja Odert Lackschéwitz.Riihimäen rautatieasema 1950-luvun loppupuolella.Riihimäen kaupunginkirjastoKauppakatu 16Avoinna ma–pe klo 11–19, la klo 10–15Parosen sali ja lehtilukusali aukeaa klo 9Tammi–joulukuuRiihimäki tunnetaan…piirustusnäyttely, kirjaston ja ala-koulujenyhteistyönäKuukausittain vaihtuva5.–6. luokkalaisten piirustusnäyttely, kirjastonala-aula1.–30.9.Riihimäki-aiheisia postikorttejavitriininäyttely1.–30.10.Riihimäkeläisiä musiikintekijöitävitriininäyttelySamuli Parosen Sali, kaupunginkirjasto6.–28.9.Valoa, varjoja & videotaPilvi Ojala & Vilja Tamminen1.–27.11.Johanna Arolan Installaatioita1.–31.12.Riihimäen IsolatTaidenäyttely yhteistyössä kirjaston,Kristiina Isolan ja muiden suvun taiteilijoidenkanssa.Muutokset mahdollisia!Siisti Riksu kannustaa asukkaita kärräämään puutarhajätteet oikeille paikoillePuutarhajätteet puistometsissä ei ole siisti juttuPuutarhassa syntyvä puutarhajäteon nimensä mukaiseskaa.Kaupungin Siisti Riksu ja lähiympäristöstä kannettaseenmyös muunlaista roskaantumisenvähentymiseenOikeaan osoitteeseenti jätettä, jota ei saa viedä toisen-kampanja muistuttaa asukvanyhteisen vastuun lisään-Oikea osoite puutarhajätteil-omistamalle maalle. kaita muun muassa puutartymiseenleon Kinturinmäen maan-Risu- ja lehtikasat kaupunginhajätteiden oikeasta käsitte-Tiedottamalla siisteyteen kaatopaikka (haravointijäte),puistometsissä vähenlystä.liittyvistä asioista pyritään li-Pa-Ri Materia Oy:n kierrähajätteidentävät niiden viihtyisyyttä, lisäävätKaikki Riihimäen kaupunsäämäänasukkaiden ymtysterminaali(oksat) tai Kierrää,tuhoeläinten määginhallintokunnat kattava ja päristötietoisuutta ja omien tokapulan jätteenkäsittely-levittävät vieraslajeja asukkaat haastava Siisti Riksuvalintojen merkitystä hyvän alue (haravointijäte ja oksat).sekä houkuttavat usein luok--kampanja tähtää ros-elinympäristön luomisessa. Lisätietojapuutarhajätteidenkäsittelystä saa osoitteestahttp://www.riihimaki.fi/Riihimaki/Ymparisto/Ajankohtaista/puutarhajate/sekäRiihimäen kaupungin ympäristönsuojelusuunnittelijaltanumerosta (019) 758 4161.HeliKanto