13.07.2015 Views

kauppataksi.fi - Etusivu

kauppataksi.fi - Etusivu

kauppataksi.fi - Etusivu

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

6 |Uusi Rovaniemi perjantaina 19.10.201266°33´Pohjoista leveyttäAurinko nousee ja laskeeHelsingissä klo 8.11 klo 17.59Rovaniemellä klo 8.30 klo 17.33Nuorgamissa klo 8.40 klo 17.05Pimeä päättyy ja alkaaHelsingissä klo 7.29 klo 18.43Rovaniemellä klo 7.35 klo 18.27Nuorgamissa klo 7.35 klo 18.10▲ Hyväettä talvinopeusrajoitukset tulevatvoimaan lähipäivinä - nyton jo talvikelit.▼ Huonoettä rattijuoppo vei taas ihmishengenTervolan kolarissa.MEDIATIEDOTSanomalehtien liiton jäsenlehti.Keskiviikkoisin ja perjantaisinilmaiseksi Rovaniemellä.31. vuosikerta.Painos 31 530 kpl. ISSN 1235-6085KUSTANTAJA:Pohjois-Suomen Media OyPAINOPAIKKA:Alma Manu Oy, RovaniemiSÄHKÖPOSTI:ur.toimitus@uusirovaniemi.<strong>fi</strong>ur.ilmoitukset@uusirovaniemi.<strong>fi</strong>etunimi.sukunimi@uusirovaniemi.<strong>fi</strong>OSOITE:Veitikantie 2–8 A, 96100 RovaniemiAvoinna ma–to 9–16.30, pe 9–15TOIMITUS:P. 010 665 7810MEDIAMYYNTI:Saila Alakulppi 040 5221 772Pertti Särkikangas 050 4422 064Fax 010 665 7608Puh. hinnat 010 nroon kotim. lankaliittymistä8.28 snt/puh.+5,95 snt/min (alv. 23%) Kotim. matkap. 8.28snt/puh.+17,04 snt/min (alv. 23%)ILMOITUSHINNAT/pmm:<strong>Etusivu</strong>lla 1,98 €Ennen tekstiä 1,73 €Tekstissä 1,64 €Tekstin jälkeen 1,73 €Takasivulla 1,83 €Hinnat sisältävät alv. 23 %.ILMOITUSVARAUKSET/-AINEISTOT:Ke lehteen ma klo 16 mennessä.Pe lehteen ke klo 16 mennessä.ur.ilmoitukset@uusirovaniemi.<strong>fi</strong>Lehden vastuu virheellisestäilmoituksesta rajoittuu enintäänilmoituksen hintaan.PÖRSSI-ILMOITUKSETPikkupörssi 10 ,30€/2 riviä, lisärivitá 2,00 e/rivi, nimimerkkilisä 2,50 €Hinnat sisältävät alv. 23 %.www.uusirovaniemi.<strong>fi</strong>ur.ilmoitukset@uusirovaniemi.<strong>fi</strong>P. 010 665 7704TILAUKSETJakelualueen ulkopuolelle 98,26 €/v.P. 010 665 7700JAKELU: ItellaJakelureklamaatiot:asiakaspalvelu@itella.<strong>fi</strong>P. 0200 71 000, ma–pe klo 8–18myy paikallisia ja valtakunnallisialehtipaketteja 29 kaupunkilehteenSuomessa. www.kaupunkiplus.<strong>fi</strong>,p. 010 322 9800.LEHDEN TEKIJÄTLEENA TALVENSAARIpäätoimittaja• 040 5362 555ANNIINA NISSINENtoimittaja• 050 3141 396VEERA VASARAtoimittaja• 050 381 2552SAILA ALAKULPPImyyntipäällikkö• 040 5221 772PERTTI SÄRKIKANGASmyyntineuvottelija• 050 4422 064ANNE TORVINENtoimittaja, äitiyslomallaLukijat .............................................................................................................................Ei pelkästä leivästä● Vaalisyksy ja kaupungin taloudentasapainottaminen ovat nostaneetkeskusteluun säästämisen, jossa asetetaanvastakkain lapset ja ikäihmiset,joukkoliikenne ja autoilu, veroäyrinnostaminen ja kaupungin kilpailukyky.Lapin yliopiston ylioppilaskunnanvaalipaneelissa (15.10.2012)keskusteluun nousi myös kulttuurinrooli. Yksi panelisteista tokaisi sivulauseessa,että Rovaniemellä ei olevaraa kulttuuriin.Nyt jos koskaan kulttuurin rooli pitäisihuomioida koko kaupunkia koskevanavoimavarana. Kulttuurin rooli,erityisesti muotoilun menetelmäton nostettu esiin suomalaisessa innovaatiopolitiikassakeinona löytää uusiaasiakkaiden tarpeisiin vastaavia liiketoimintamahdollisuuksia.Eurooppalaineninnovaatiopolitiikka nostaamuotoilun esiin keinona lisätä kasvuaja vaurautta.Kuntaliitto mainitsee palvelumuotoilunmenetelmät keinoina lisätäkuntalaisten osallisuutta omien palveluidensakehittämisessä. Muotoiluon menestyville yrityksille strateginenkompetenssi.Kulttuuri eri alueineen on kilpailukykyisenkaupungin ydinosaamista jamukana kaupungin keskeisissä kehittämisprosesseissa.Esimerkiksi palvelumuotoilunosaaminen mahdollistaaEduskunnasta ...............................................................................................................● Tämän päivän Suomessaeräs suuri tasa-arvoon liittyväongelma nousee esiin tuloerojenkasvussa. Se lisää yhteiskunnallistapahoinvointiaja epätasa-arvon kokemustaja sitä kautta synnyttää ongelmiakoko yhteiskunnan tasolla.Tuloerot jakavat kansaa kahdenkerroksen väeksi ja lisäävätyhteiskunnasta syrjäytyneidenmäärää.Toimeentulovaikeuksientai jopa suoranaisen köyhyydenkanssa kamppailee suurijoukko ihmisiä, joilla on hyvinerilaiset taustat tai elämäntilanteet.Tuloerot näkyvät niinnuorten ja lapsiperheiden kuintyöttömien ja eläkeläistenkinarjessa.Erittäin huolestuttava merkkion se, että jopa työelämässäolevat ihmiset ovat taloudellisessaahdingossa. Tällöin murretaanperusajatusta työnteonkannattavuudesta ja arvosta.Suomalainen hyvinvointiyhteiskuntaon rakennettu suomalaisellatyöllä, ja siihen tuleeperustua myös tulevaisuudenhyvinvointimme.Yhteiskunnan pitää tukea jokaistaihmistä niin, että kaikillaAKulttuurin roolipitäisi huomioidakoko kaupunkiakoskevana voimavarana.yli sektorirajojen ulottuvien ratkaisujenkehittämisen, sekä palveluidenkäyttäjien että tuottajien hiljaisen tiedonja luovan ajattelun voimakkaammanhyödyntämisen kehittämistyössä.Taiteen voimaannuttava rooli osananuorten ja ikäihmisten palvelutoimintaaon ollut jo pitkään arkipäivää.Kulttuurin alue käsittää erilaisiatoimijoita kolmannen sektorin harrastusmahdollisuuksientuottajista ainakulttuurin alan ammattilaisiin. Erilaistentoimijoiden osallisuus sekä kulttuurinalueen tukeminen ja hyödyntäminenosana kaupungin kilpailukykyistäkehittämistä on elintärkeää.Luovuus, intuitio ja inspiraatio ovattärkeässä roolissa kun tuotetaan uusiapalveluratkaisuja kaupunkilaisille.Kulttuuri on voimakas osa rovaniemeläistäidentiteettiä, annetaansen lunastaa paikkansa.Satu MiettinenKuntavaaliehdokas (vihr.)Tuloerot tasa-arvon esteenäHaluatko ranualaiseksi?● Takavuosina pyöri televisiossa Haluatkomiljonääriksi -visailuohjelma, johonkatsojia houkuteltiin osallistumaan mahdollisuudellaäkkirikastumiseen. Nykyhallituksessapyöritetään vastaavaa, höveliäkatteettomien lupauksien peliä nimeltäkuntauudistus.Kuntauudistuksen logiikkana on muodostaapakkoliitoksin uusia suurperuskuntia,joissa kaikki on tulevaisuudessaparemmin. Kun kaksi tai useampi köyhäkunta pakkonaitetaan yhteen, syntyytällä ontuvalla logiikalla uusi uljas hyvintoimeentulevasuurkunta.Kunta(pakkoliitos)uudistus perustuusuuruuden ekonomiaan. Kuvitellaan,että mitä suurempi kunta on asukasmäärältään,sitä tehokkaampia ja laadukkaampiapalvelut ovat. Erikoiseksiem. olettaman tekee se, että sitä ajavathallituksen kaikkein eurouskovaisimmatjäsenet.Kuitenkin Euroopan unionin 27 jäsenmaassaoli vuonna 2008 lukumäärältään91 250 kuntaa, joiden keskimääräinenasukasluku oli vain 5 410. Suomessavastaava kunnan keskimääräinenasukasluku puolestaan on noin 16 000.Ja kuten tiedämme ei Suomessa kannataainakaan taloudenpidossa ottaa malliaeteläisen Euroopan maista.Rovaniemen luonnollisimpana kuntaliitoskumppaninaon hallituksen karttaharjoituksissapidetty Ranuaa. Jos/kunErittäin huolestuttava merkkiA on se, että jopa työelämässäolevat ihmiset ovat taloudellisessaahdingossa.on mahdollisuus elää samanarvoisinaelämäntilanteesta riippumatta.Kun ihminen on heikoillatyöttömyyden, sairaudentai muun ulkopuolelta tulevansyyn vuoksi, on yhteiskunnantehtävä nostaa ja kannatella- ei polkea tai syrjiä.Taloudelliset tai terveydellisetvaikeudet voivat kohdatameistä jokaista. Jokaisellameistä on oltava myös luottamussiihen, että emme jää yksinvaikeuksien keskellä.Suomalaiseen yhteiskuntaanon onnistuttu rakentamaanmonta järjestelmää, joissakaikkia kansalaisia on mahdollistakohdella tasa-arvoisestiheidän taloudellisesta tilanteestaanriippumatta. Mainittakoonesimerkkeinä suomalainenpäivähoitojärjestelmäsekä peruskoulu ja opiskelumahdollisuudet.On erittäin arvokasta, ettälapsillamme ja nuorillammeon mahdollisuus perheen taloudellisestatilanteesta riippumattasaada laadukasta päivähoitoaja esiopetusta. Maailmallakinarvostettu peruskoulujärjestelmämmeei myöskäänjaa lapsia taloudellisillaperusteilla, vaan kaikilla onmahdollisuus saada yhtä hyvääopetusta.On kuitenkin olemassa vaara,että tuloerot alkavat kaivaapohjaa myös onnistuneilta järjestelmiltä.Esimerkiksi terveyserotovat huolestuttava merkkisiitä, miten tuloerot näkyvätihmisten arjessa. Laadukkaat,julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut,jotka voidaan toteuttaakaikille asuinpaikasta riippumatta,ovat avainasemassa tasa-arvoisenyhteiskunnan takeena.Laajemminkin laadukkaatja kakkien saatavilla olevatperuspalvelut ovat tärkeimpiätasa-arvon tekijöitä.Taloudellinen rikkaus eiyksin tee ketään onnelliseksi.On kuitenkin selvää, että taloudellinenpuute luo vaikeuksiaselvitä päivittäisestä inhimillisestitarkastellen hyvästäelämästä ja se voi herättäämyös epäilyksen oman elämänmielekkyydestä. Yhteiskunta,joka korostaa kuluttamisellasaavutettua näennäistä onneatai mittaa jäsentensä arvon senmukaan, paljonko heillä on varaakuluttaa, ei ole todellinenhyvinvointiyhteiskunta.A Kuntavaaleissaäänestetään siisvälillisesti myös siitä,missä ja minkä laajuisessakunnassa tulemmetulevaisuudessaasumaan.Rovaniemi ja Ranua yhdistetään, ei kyseessäole käsitteellisesti Ranuan liittäminenRovaniemeen, vaan kahden yhdenvertaisenkumppanin liitto.Puolileikillisesti voidaan ajatella, ettäuuden yhdistyneen kunnan nimeksi tuleeRanua, jolloin voimme ehkä tulevaisuudessalukea näitä raapustuksia UusiRanua -aviisista.Kuntavaaleissa äänestetään siis välillisestimyös siitä, missä ja minkä laajuisessakunnassa tulemme tulevaisuudessaasumaan. Äänestyskopin hiljaisuudessaon siis hyvä miettiä tarkoin, minkä numeronäänestyslomakkeeseen piirtää.Haluatko kenties antaa avoimen valtakirjankuntien pakkoliitoksille?Timo TolonenKuntavaaliehdokas (ps.)Tuloerojen aiheuttaman epätasa-arvonluomia ongelmia eiratkaista pelkästään taloudellistatukea lisäämällä, vaan onpystyttävä vaikuttamaan tuloerojensyntyyn. Tämä vaatiikokonaiskuvan hahmottamistayhteiskunnasta ja käsitystäsiitä, miten näemme ihmisenmerkityksen osana sitä.Eriarvoisuutta voidaan vähentäämyös siirtämällä yhteiskunnallistaarvokeskusteluatuottavasta yksilöajattelustatakaisin yhteisöllisyysajatteluun,jossa jokaisella onoma tärkeä merkityksensä osanayhteiskuntaa.Ihmisen arvon tulee rakentuahänen ainutlaatuisuudestaan,ja jokaista on kohdeltavasen mukaisesti - myös silloin,kun hän on yhteiskunnannykymittareilla katsoen heikkoja avuton. Todellinen hyvinvointija tasa-arvo lähtevätkinsiitä, kuinka me toisiamme arvostamme.Hyvinvointiyhteiskuntaon paljon muutakin kuintaloudellista mittaamista.Hanna MäntyläKansanedustaja (ps.)

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!