- julkisen <strong>ja</strong> yksityisen sektorin sekä eri hallinnontasojen kumppanuus. (Aluekeskusohjelma2007 – 2010).Elinkeinostrategisella suunnittelulla <strong>ja</strong> sen toteuttamisella pyritään turvaamaan alueenelinvoimaisuus. Elinkeinopolitiikka <strong>ja</strong> toisen asteen koulutus ovat perusopetusta vahvemmassayhteydessä toisiinsa. Koulutuksen ennakoinnilla pyritään vastaamaan alueentyövoimatarpeeseen. Sen si<strong>ja</strong>an menestyvä <strong>ja</strong> monipuolinen elinkeinopolitiikkaturvaa työikäisen väestön pysymisen alueella <strong>ja</strong> siten riittävän väestöpoh<strong>ja</strong>n kasvatus-<strong>ja</strong> opetuspalveluille.2.4 Seudulliset ratkaisut kasvatus- <strong>ja</strong> opetuspalveluiden järjestämisessäKouluverkkoselvityksen aikana selvitettiin yhteistyömahdollisuuksia perusopetuksenjärjestämisestä Kouvolan naapurikuntien kanssa. Neuvotteluissa todettiin, että oppilasmäärätvähenevät myös naapurikunnissa, joissa on myös ongelmia saada riittävästioppiaita nykyisiin kouluihin.Niin Kouvolan kaupunki kuin naapurikunnat suhtautuivat myönteisesti jo aiemmin alkaneeseenyhteistyöhön. Kuntien välisiin sopimuksiin ei katsottu olevan tarvetta,vaan yksittäisten perheiden koulupaikkaratkaisuihin puolin <strong>ja</strong> toisin pyritään suhtautumaanedelleen myönteisesti.Neuvotteluissa todettiin seuraavaa:Iitti- Oppilasmäärältään suurin yhteistyötaho- Iitistä käy lv. 2009 – 2010 yhdeksän erityisen tuen oppilasta Kouvolassa- Iitti halukas <strong>ja</strong>tkamaan edelleen erityisen tuen opetuksen sopimusta- Kouvolasta (Jaalan alueelta) käy pari oppilasta Iitin puolella- Pilkanmaan luoteispuoleinen alue voi olla mahdollinen tulevaisuuden yhteistyöalueKouvolan kanssa- Myös Haapa-Kimolan eteläpuoleiselta alueelta olisi mahdollista hakeutua Elimäenkirkonkylän kouluunLapinjärvi- Pukarosta Elimäen kirkonkylän koululle matkaa noin 15 km- Tällä hetkellä yksi oppilas käy Lapinjärveltä Elimäellä koulua- Pukaron alueen suomenkielisistä oppilaista enimmillään voisi 5 – 8 hakeutuaElimäen kirkonkylän kouluunLuumäki- Kuntien ra<strong>ja</strong> si<strong>ja</strong>itsee Kannuskosken kylän keskellä- Kouvolan puolelta on perinteisesti hakeuduttu Kannuskosken kouluun- Tällä hetkellä koulussa opiskelee pari kolme oppilasta Kouvolan puolelta- Tirvan oppilaista osa olisi mahdollista oh<strong>ja</strong>ta Kannuskosken kouluun- Luumäen yläkoulu saneerattu <strong>ja</strong> kouluun mahtuu oppilaita Kouvolan puolelta.Esimerkiksi Saaramaan alueelta olisi mahdollista oh<strong>ja</strong>ta yläkoululaisia Luumäenyläkouluun. Luumäen puolella on yläkoululaisten kuljetusreittejä jo olemassaao. suunnasta.Muiden naapurikuntien edusta<strong>ja</strong>t eivät osallistuneet yhteistyöpalaveriin. Näiden kuntienkanssa yhteistyö koskettaa yksittäisiä oppilaita.12
2.5 ValtionosuusuudistusVuoden 2010 valtionosuusuudistuksen myötä esi- <strong>ja</strong> perusopetuksen valtionosuudenlaskentaperusteena käytetään ikäluokkapoh<strong>ja</strong>a eli 6 – 15 –vuotiaiden osuutta kuntalaisista.Erityisopetuksen porrastus poistuu <strong>ja</strong> korotusta vastaava summa on <strong>ja</strong>ettuuudessa järjestelmässä kaikille kunnille tasasuuruisesti asukasta kohti. Myös kouluverkkotekijäpoistetaan, mutta asutuksen vaikutus otetaan huomioon asukastiheystekijäämuuttamalla. Lievästi <strong>ja</strong> vaikeimmin vammaisten oppilaiden, koulukotiopetuksen<strong>ja</strong> sairaalaopetuksen järjestäminen turvataan takaamalla opetuksen järjestäjille nykyisentasoinen rahoitus.Koska esi- <strong>ja</strong> perusopetuksen valtionosuudet vuoden 2010 alusta maksetaan kunnille,on kuntien maksettava korvaus oppilaan käydessä toisen kunnan tai opetusluvansaaneiden yksityisen perusopetuksen järjestäjän koulua. Korvauksesta <strong>ja</strong> korvauksenperusteista säädetään laissa. Kuntien on selvitettävä arviot ikäluokkansa oppilaidenlukumääristä, jotka käyvät koulua kuntansa ulkopuolella joko toisen kunnan tai yksityisenkoulussa, samoin kuin omaan kuntaan vieraista kunnista tulevat, jotta onmahdollista arvioida korvausmenojen <strong>ja</strong> -tulojen määrää talousarvioon. Korvattavaksitulee valtionosuusperusteen mukainen määrä riippuen siitä, millaisesta oppilaasta onkysymys. (Kuntatalous 3/2009).Esi- <strong>ja</strong> perusopetuksen laskennassa käytettävä perushinta vuonna 2010 on 6 629,67euroa kunnan 6–15 v. asukasta kohti. Esi- <strong>ja</strong> perusopetuksen laskennalliset kustannuksetmuodostuvat perusosasta <strong>ja</strong> korotusosasta. Perusosan euromäärä saadaankaavasta: 0,77 x perushinta x (7–15 -vuotiaiden lukumäärä + 0,91 x 6 -vuotiaidenlukumäärä). Tähän lisätään korotukset, jotka määräytyvät kuudesta korotusperusteesta.Korotusten laskentapoh<strong>ja</strong>na käytettävä ns. korotusten perusosa saadaan kaavasta:perushinta x (7–15 -vuotiaiden lukumäärä + 0,91 x 6 -vuotiaiden lukumäärä).Korotustekijöitä ovat seuraavat kertoimet:- Asukastiheyskorotus, joka koostuu kahdesta osasta- asukastiheys alle 40 asukasta / km2: luvun 40 <strong>ja</strong> kunnan asukastiheydenluonnollisten logaritmien erotus kerrottuna luvulla 0,1- asukastiheys alle 4 asukasta / km2 (porrastetusti, kun asukastiheys on 3–4 asukas / km2): luvun 4 <strong>ja</strong> kunnan asukastiheyden erotus (kerroin enimmillään1) kerrottuna luvun 40 <strong>ja</strong> kunnan asukastiheyden luonnollisten logaritmienerotuksella <strong>ja</strong> luvulla 0,017).- Kaksikielisyyskorotus: korotuksen perusosa kerrottuna luvulla 0,04.- Saaristokorotus: korotuksen perusosa kerrottuna luvulla 0,06 tai 0,25, jos ylipuolella asukkaista ei ole kiinteää tieyhteyttä.- 13–15 -vuotiaiden väestön osuudesta johtuva korotus: korotuksen perusosakerrottuna luvulla 0,30.- Ruotsinkielisyyskorotus: korotuksen perusosa kerrottuna luvulla 0,12.- Vieraskielisyyskorotus: korotuksen perusosa kerrottuna luvulla 0,20. (Kuntatalous3/2009)Kouvolan kaupungin kasvatus- <strong>ja</strong> opetuspalveluiden talousasiantuntijoiden arvionmukaan laskentaperusteiden muutoksella ei tule olemaan merkittävää vaikutustakasvatus- <strong>ja</strong> opetuspalveluiden saamaan laskennalliseen valtionosuuteen. Sen si<strong>ja</strong>anväestön <strong>ja</strong> lasten lukumäärän väheneminen tulee pienentämään merkittävästi Kouvolankaupungin tulevaisuudessa saamaa valtionosuutta.13