Tulossopimus 2008 - Niuvanniemen sairaala

Hyväksytty johtokunnassa 26.11.2007Dnro 116/141/2007TULOSSOPIMUS2008

6 (20)Nuoriso-osasto Tot. 2006 Arvio 2007 Tav. 2008Hoitopäivät 4 400 4 299 4 026Mielentilatutkimuspäivät 83 150 110Yhteensä 4 483 4 449 4 136Mielentilatutkimukset, kpl 1 2 2Sairaalan käyttöaste lasketaan seuraavasti:Hoitopäivien määrä/kapasiteettiHoitopäivien määrä = laskutetut hoito- ja mielentilatutkimuspäivätKapasiteetti = vahvistetun sairaansijamäärän mukaiset hoitopäivätVuonna 2008 sairaalan aikuisosastot toimivat 96,13 %:n käyttöasteella ja nuoriso-osasto94,18 %:n käyttöasteella.Aikuisosastojen käyttöasteen kehitys vuosina 2006–2008Vuosi Hoitopäivät Kapasiteetti Käyttöaste -% Muutos edelliseenvuoteen,prosenttiyksikköäToteutunut2006 101 412 103 660 97,84 +3,52Arvio 2007 100 239 103 660 96,70 -1,14Tavoite 2008 99 918 103 944 96,13 -0,57Nuoriso-osaston käyttöasteen kehitys vuosina 2006-2008Vuosi Hoitopäivät Kapasiteetti Käyttöaste -% Muutos edelliseenvuoteen,prosenttiyksikköäToteutunut2006 4 483 4 380 102,36 +8,61Arvio 2007 4 449 4 380 101,51 -0,85Tavoite 2008 4 136 4 392 94,18 -7,33LaadunhallintaSairaalalle myönnetty sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelman (SHQS) kriteeristönmukainen laaduntunnustus on voimassa 20.12.2008 saakka. Laadunhallinnan keskeisiäpainoalueita ovat olleet palvelukyvyn, palveluprosessien toimivuuden ja toiminnan vaikuttavuudenmittaamisen ja arvioinnin kehittäminen.Laadunhallintaan liittyen sairaala tekee palvelun ostajille asiakaskyselyn vuosittain. Allaolevassa taulukossa esitetään asiakastyytyväisyyden tuloksia viime vuosilta ja asetetaantavoitearvot vuodelle 2008. Keskeisin tavoite on, että hoitopäivän hintakehitystäseurataan tarkoin, ja kilpailukyky pyritään turvaamaan strategisesti oikeilla ratkaisuilla.Tulossopimus 2008

8 (20)Nuoriso-osaston taloudellisuuden kehitys vuosina 2006 – 2008VuosiKokonaiskustannuksetHoitopäivät Taloudellisuus,euroa/vrkMuutos edell.vuoteen, %Toteutunut 2006 2 969 374 4 483 662,37 -7,18Arvio 2007 3 239 000 4 449 728,03 +9,92Tavoite 2008 3 410 000 4 136 824,47 +13,252.2.2.2 TuottavuusSairaalan tuottavuutta mitataan työn tuottavuudella seuraavasti:Hoitopäivien määrä/henkilötyövuodetHoitopäivien määrä = laskutetut hoito- ja mielentilatutkimuspäivätHenkilötyövuodet = koko henkilöstö, vakinainen henkilöstö, määräaikaiset virkasuhteet +sijaiset – yliopisto-opetukseen ja tutkimustoimintaan kohdistuvat henkilötyövuodet.Toiminta on tuottavaa silloin, kun mahdollisimman suuri suoritemäärä tuotetaan käytettävissäolevin henkilöstöresurssein.Tuottavuus =Hoitopäivien määrä (vrk)Henkilötyövuodet (htv)Aikuisosastojen tuottavuuden kehitys vuosina 2006 – 2008Vuosi Hoitopäivät Henkilötyövuodet Tuottavuus Muutos, %Toteutunut 2006 101 412 558,24 181,69 +1,31Arvio 2007 100 239 564,17 177,68 -2,21Tavoite 2008 99 918 554,00 180,36 +1,50Nuoriso-osaston tuottavuuden kehitys vuosina 2006 – 2008Vuosi Hoitopäivät Henkilötyövuodet Tuottavuus Muutos, %Toteutunut 2006 4 483 57,44 78,05 +4,95Arvio 2007 4 449 56,95 78,13 +0,11Tavoite 2008 4 136 54,25 76,24 -2,42Tulostavoitteiden toteutumista, vaikuttavuutta ja palvelukykyä arvioidaan mielentilatutkimustenosalta seuraamalla resurssisijoitusta verrattuna muihin tutkimuspaikkoihin, seuraamallaTEO:n oikeuspsykiatristen asioiden lautakunnan ratkaisuja sekä kohdentamallastrukturoituja kyselyjä käräjätuomareille. Hoitopotilaiden osalta vaikuttavuutta ja palvelukykyäarvioidaan ylläpitämällä tietoa siitä, kuinka suuri osa potilaista saa käypä hoito–suosituksen mukaista hoitoa, tekemällä vuosittain sairaalan palveluja koskeva kyselyostajille, seuraamalla potilasvalinnan tarkoituksenmukaisuutta sekä keräämällä palautteethoidossa ja mielentilatutkimuksessa olevilta potilailta.Seurannan ja arvioinnin vahvuutena on sairaalan/klinikan tottuneisuus tutkimustyöhönkliinisen työn rinnalla sekä palvelujärjestelmän laadunhallintaohjelma. Uhkana tavoitteitaja vaikuttavuutta arvioitaessa voivat olla muualla tehtävät palvelujärjestelmän muutoksetja mahdollisesti tapahtuvat maksujärjestelmän muutokset. Arviointia on mahdollisuuskehittää mm. kyselyjen tulosten perusteella.Tulossopimus 2008

11 (20)2.2.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminenSairaalan henkilötyövuositavoite vuodelle 2008 on yhteensä 610,62 htv. Maksullisentoiminnan osuus on 608,25 htv, joista vakinaisia virkoja on 536,25 htv. EVO:n ja budjettirahoituksenkautta rahoitetaan yhteensä 2,37 htv.Virkojen laatu ja määrä pyritään pitämään sellaisena, että sairaalassa voidaan tuottaavaltakunnallisia oikeuspsykiatrisia erityistason sairaanhoitopalveluja ottaen huomioonpotilas- ja työturvallisuuden asettamat vaatimukset. Suunnittelussa kiinnitetään huomiotatoimenkuvien kehitykseen ja hoidon tutkimusnäytön tuloksiin.Mielisairaanhoitajan virkoja muutetaan pääasiassa sairaanhoitajan viroiksi siten kuinSTAKESin kanssa tulossopimuksella vuodelle 2007 on sovittu. Vuonna 2008 kuitenkinmuutetaan yksi vapautuva mielisairaanhoitajan virka psykologin viraksi, yksi vapautuvamielisairaanhoitajan virka sosiaalityöntekijän viraksi ja neljä vapautuvaa mielisairaanhoitajanvirkaa toimintaterapeutin viroiksi.Vaativan toimistotyön lisäännyttyä sairaanhoidon tulosalueella perustetaan yksi sihteerinPR 10 virka. Vastaavasti lakkautetaan yksi toimistosihteerin PR 5 virka.Virkojen perustamisen ja nimikemuutosten perustelut ovat liitteessä 7-8A.Henkilöstön virkanimikeluettelo henkilölukumäärin on liitteessä 9 esitetyn mukainenedellyttäen, että tulossopimuksessa esitetyt virkamuutokset hyväksytään.HenkilöstöSairaalan vahvuus on pysyvä henkilöstö, jonka työkokemusta voidaan hyödyntää sairaalanperustehtävän mukaisessa toiminnassa. Sairaalan toiminnan kannalta uhkana onterveydenhuoltohenkilöstön työvoimapula. Myös kohoavat palkkakustannukset saattavatolla uhkatekijä. Toisaalta valtion palkkausjärjestelmän uudistus, alan ammatillistenoppilaitosten opiskelijamäärien lisääminen sekä henkilöstörekrytoinnin kehittäminen ovathenkilöstövoimavaroihin liittyvä mahdollisuus. Henkilöstökustannusten ajantasaisseurantamahdollistaa henkilöstövoimavarojen täsmällisen tarpeen arvioinnin. Henkilöstövoimavarojenkäyttöä, osaamista sekä johtamista arvioidaan ja kehitetään tutkimusnäyttöönperustuen.Henkilöstön määräHenkilöstön lukumäärä sisältää kaikki kyseisenä vuonna sairaalan palveluksessa olleethenkilöt. Luku sisältää kaikki lyhyenkin ajan sairaalan palveluksessa vuoden aikana olleethenkilöt.Vuosi Henkilöidenlkm%-muutosedellisestävuodestaHTV%-muutosedellisestävuodestahenkilötyövuodetmiehethenkilötyövuodetnaiset2004 784 12,5 570 7,7 296,73 273,742005 852 8,7 603 5,7 305,20 297,832006 865 1,5 618 2,4 309,57 308,11Vuonna 2008 sairaalan kokonaishenkilötyövuositavoite on 610,62. Maksullisen toiminnantuottavuutta pyritään parantamaan työyksiköiden välisen yhteistyön lisäämisellä,henkilöstöresurssien seurannan parantamisella ja sijaisten käytön vähentämisellä. Sijaistenkäytön tarvetta pienentäisi ratkaisevasti sairauspoissaolopäivien väheneminen.Tulossopimus 2008

12 (20)Henkilöstön kehittäminenHenkilöstön ammatillista osaamista ylläpidetään ja kehitetään oikeuspsykiatrisen sairaanhoidonja hoitotyön erityispiirteet ja -vaatimukset huomioon ottaen. Terveydenhuollonammattihenkilöt ovat velvollisia ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoaan sekäperehtymään alansa säännöksiin ja määräyksiin. Soveltuvin osin nämä seikat koskevatkaikkia sairaalan työntekijöitä.Työnantajana sairaala huolehtii siitä, että ammatillinen täydennyskoulutus on työntekijänperuskoulutus, työn vaativuus ja toimenkuva huomioon ottaen riittävää ja terveydenhuollonammattihenkilöiden kohdalla Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaiset suosituksettäyttävää. Koulutusstrategiaa tarkennetaan terveydenhuollon täydennyskoulutustakoskevien suositusten mukaisesti. Seurantajärjestelmien kehittyessä henkilöstökoulutukseenkäytetyistä resursseista saadaan entistä tarkempia määrällisiä tietoja.KoulutustasoindeksiVuosi Miehet Naiset Yhteensä2004 4,1 4,0 4,22005 4,0 4,4 4,22006 4,1 4,5 4,3Henkilöstön koulutustasoindeksi on pysynyt usean vuoden lähes samalla tasolla. Tavoitteenaon nostaa henkilöstön koulutustasoa lähemmäksi valtionsektorin koulutustasoindeksinkeskiarvoa (vuonna 2005; 5.2). Tavoitteeseen pyritään mm. virkanimikemuutoksin(vapautuvia mielisairaanhoitajan virkoja muutetaan pääsääntöisesti sairaanhoitajanviroiksi). Henkilöstöä kannustetaan hakeutumaan tutkintoon tähtäävään jatkokoulutukseen.Työnantajalla on tiedossa mm. seuraavat meneillään olevat tutkintoon tähtäävätkoulutukset: 5 mielisairaanhoitajaa opiskelee monimuotokoulutuksessa sairaanhoitajiksi,kaksi merkonomia opiskelee tradenomeiksi, kaksi henkilöä opiskelee johtamisen erikoisammattitutkintoa.Lisäksi useita henkilöitä opiskelee ylempää korkeakoulututkintoatai suorittaa lisensiaatti- tai tohtoriopintoja.Tutkintoon tähtäävää koulutusta pyritään tukemaan työaikajärjestelyin etukäteen sovittavansuunnitelman mukaisesti (koulutustyöryhmä).Tulossopimus 2008Henkilöstökoulutus(Kustannuksiin ei sisälly työajan käytön kustannuksia.)Vuosi Koulutusmenot/v€€/htv %-muutosedellisestä vuodesta2004 261 562 459 20,82005 294 511 488 6,52006 293 111 475 -2,8Vuonna 2008 koulutuskustannukset ovat vähintään 1 % palkkakustannuksista (ei sisällätyöajan kustannuksia). Vuonna 2006 koulutukseen käytettiin 1,23 % kaikista henkilöstökuluista.Eristämistä ja rajoittamista kehitetään sisäisen projektin myötä integroimalla AVEKKIosaaminenosaksi päivittäistä hoitoa.Koulutus on olennainen osa sairaalan perustehtävään liittyvää toimintaa ja sen hyödyntämiseentulee kiinnittää jatkuvasti huomiota. Henkilöstön kehittämiseen voidaan käyttääkoulutuksen lisäksi myös muita keinoja, kuten perehdyttämistä, mentorointia, työnkiertoa

13 (20)ja työn sisällön rikastamista, opintomatkoja, ryhmätyöskentelyä, suunnittelu- ja kehityskeskustelujasekä työssä oppimista.Sairaalassa tehdyn tutkimuksen tuloksia hyödynnetään oikeuspsykiatrisen perustehtävänmukaisen osaamisen varmistamiseksi. Henkilöresursseja keskitetään noin puolenhenkilötyövuoden verran diabetes,- EKG-, verinäytteenotto- ja muuhun päivystysaikanatarvittavaan sairaanhoitajien osaamiseen. Koulutuksen seurantaan luotua rekisteriähyödynnetään, niin että hoitajien koulutukset jakautuisivat nykyistä tasaisemmin.Sen perusteella voidaan asettaa entistä tarkempia määrällisiä tavoitteita henkilöstökoulutuksellevuodelle 2008. Koulutusten painopistealueet vuodelle 2008 ovat:1. Psykologisten valmiuksien koulutus: psykoedukaatiokoulutus, hoitosuhdekoulutukset(Hoitosuhde I ja II) ja päihdeongelman hallintaan liittyvä koulutus.2. Biologinen ja farmakologinen koulutus: lääkehoitokoulutus (parenteraalisen lääkinnäntyöpaikkakoulutus), hygieniapassikoulutus ja päihdeongelman hoitoon liittyvä koulutus.3. Väkivallan hallinta ja turvallisuus: AVEKKI-koulutukset ja turvakorttikoulutus.4. Esimieskoulutus: työsuoritusten arviointia tukeva koulutus ja muu esimiehen työtä tukevakoulutus.5. Muu koulutus: lähihoitajien oppisopimuskoulutus, mentorointikoulutus ja muu ammattitaidonylläpitämiseksi tarvittava koulutus.Neljä sairaalan mielisairaanhoitajan suorittamaa erikoisammattitutkintoa hyödynnetään.Oikeuspsykiatrian klinikassa annettava erikoislääkärikoulutus perustuu opetussuunnitelmaan.Koulutuskustannukset ovat vähintään 1 % palkkakustannuksista (ei sisällä työajan kustannuksia).Sairaalakohtaisen koulutussuunnitelman toteutumista koordinoi henkilöstötoimisto.Sairaalassa on käytössä myös henkilöstötilinpäätös, jonka tietoja hyödynnetään henkilöstönkehittämiseksi. Työtyytyväisyyttä koskeva suppea kyselytutkimus tehdään jokatoinen vuosi marraskuussa. Henkilöstöpoliittinen ohjelma päivitetään vuosittain yhteistyötoimikunnassasopien ja käyttäen ohjeistuksena valtioneuvoston periaatepäätöstävaltion henkilöstöpolitiikan linjasta. Lisäksi työyhteisöjen kehittymistä tuetaan säännöllisinhenkilökuntaneuvotteluin, esimiesten pitämin kehityskeskusteluin sekä työyhteisössätapahtuvin koulutuksin ja työnohjauksin.Tulossopimus 2008TyönohjausjärjestelmäTyönohjausta koordinoi koulutustyöryhmä.Työnohjausjärjestelmä toimii ja sitä kehitetään oman strategiasuunnitelman mukaisesti.Sairaalassa tehdyn kartoituksen mukaan työnohjauksen käyttö on lisääntynyt huomattavasti.Työnohjaus on merkittävä ammattitaidon ylläpidon ja kehittämisen väline erityisestivuorovaikutuksellisessa työssä. Sen käytön laajentaminen ja sisällön kehittäminen ovathaasteita, joihin on pyritty vastaamaan mm. kouluttamalla kaksi työntekijää työnohjaajiksisairaalan käyttöön. Heidän tehtäviinsä kuuluu työnohjauksen lisäksi yhdessä toimintayksiköidenkanssa työnohjauksen organisointi ja työnohjaajien kouluttaminen Niuvanniemensairaalassa. Työnohjauksen toteutumista ja käyttöä seurataan systemaattisestihoitosuunnitelman yhteydessä. Työnohjaus järjestetään pääasiassa sairaalan sisäisenätoimintana. Sairaalan ulkopuolelta ostettavista työnohjauksista tehdään kirjalliset sopimuksetja toimintaa arvioidaan vuosittain. Eräillä ryhmillä jatkuu ulkopuolinen työnohjaus.

16 (20)USA:ssa alkoholismin hoidossa. Tutkimukselle haetaan kaikki tarvittavat eettisen toimikunnanja Lääkelaitoksen luvat.Tutkimuksen yhteiskunnallinen hyöty on selvittää, voidaanko uuden tyyppisellä hoidollamerkittävästi vähentää amfetamiinin käyttöä ja siihen liittyviä lääketieteellisiä ja yhteiskunnallisiaongelmia.Tutkimuksen vastuullisena johtajana toimii professori Jari Tiihonen. Tutkimus toteutetaanPietarissa (Bekhterev Instituutti). Tutkimuksen kokonaisbudjetti 75 000 € +30 000 € jakautuu siten että 75 000 euroa käytetään tutkimuksen suorittamiseen Venäjälläja 30 000 euroa maksavat laboratoriotutkimukset kustantaa Kansanterveyslaitos(Helsinki). Tutkimus on aloitettu vuoden 2007 lopulla, tutkimus päättyy vuoden 2009 aikana.Vuonna 2007 rahoitusta käytetään noin 23.850 €, joten vuodelle 2008 rahoitusta jää51.150 €.Tulossopimus 2008Anomme vuoden 2008 tulossopimuksessa 351 738 euron määrärahaa käytettäväksi terveystieteellisentutkimustoiminnan kustannuksiin momentilta 33.01.04. Seuraavassa kuvatuttutkimukset ovat merkityksellisiä hankkeita sairaalan oman hoitotoiminnan laadunja vaikuttavuuden kehittämisessä.Kari Ojalan 3 kuukauden palkkakustannukset, 31 150 euroaTutkimustyön kohteena on metabolinen oireyhtymä oikeuspsykiatrisilla potilailla. Prospektiivisessatutkimusasetelmassa selvitetään, voidaanko väkivaltarikollisuuteen syyllistyneidenrasva-arvojen avulla ennustaa väkivaltakäyttäytymisen uusintariskiä. Toisessa,retrospektiivisessä asetelmassa tutkitaan sukupuolen ja sukupuolihormonitasojenyhteyttä oikeuspsykiatristen potilaiden metaboliseen oireyhtymään ja väkivaltakäyttäytymiseenpyrkimyksenä selvittää aiempaa havaintoa poikkeuksellisen matalista HDLkolesterolitasoistaoikeuspsykiatrisilla naispotilailla. (Tutkimustyö on jatkoa raporteilleOjala, Niskanen, Tiihonen, Paavola, Putkonen, Repo-Tiihonen: Characterization of MetabolicSyndrome among Forensic Psychiatric Inpatients, hyväksytty julkaistavaksi lehdessäJournal of Forensic Psychiatry & Psychology ja Ojala, Repo-Tiihonen, Tiihonen,Niskanen: Statins are effective in treating dyslipidemia among psychiatric patients usingsecond-generation antipsychotic agents, julkaistu lehdessä Journal of Psychopharmacology2007). Tuloksia hyödynnetään oikeuspsykiatrisen potilaiden terveydentilan ja toimintakyvynkokonaisvaltaisessa hoidossa, seurannassa ja kuntoutuksessa.Paula Paavolan 2 kuukauden palkkakustannukset, 10 100 euroaLL Paula Paavola tekee tutkimustyötä potilaiden eristämisestä Niuvanniemen sairaalassa.Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sekä hoitopotilaiden että mielentilatutkimuspotilaideneristämistä vuosien 1996–2002 välisenä aikana. Tutkimuksessa selvitetäänpotilaiden eristämiseen liittyviä (selittäviä) tekijöitä, ja erityisesti päämääränä on selvittää1) onko potilaiden eristämisen määrässä ja kestossa tapahtunut muutosta kalenteriajanfunktiona, 2) millä tavalla eristämistä koskeva lainmuutos on muuttanut eristämisenmäärää ja käytäntöä sekä 3) onko eristämisessä vuodenaikavaihtelua, joka liittyy vakinaisenhenkilökunnan poissaoloon ja sijaisten käyttöön. Tutkimus ja sen tulokset ovatmerkityksellisiä sairaalan oman hoitotoiminnan laadun ja vaikuttavuuden kehittämisessä.Työn tämän hetkinen vaihe: Paavola on kerännyt sairaalan eristämistiedot ajalta1.1.1996–31.12.2002. Vuonna 2008 on tarkoitus saada kirjoitettua tulokset tutkimusraportiksi.Vuodenaikavaihtelua koskeva raportti valmistuu vuoden 2008 alkupuolella jahoitajien sijaisuuksien ja eristystapahtumien välinen korrelaatioartikkeli vuoden 2008loppuun mennessä.Lisäksi Paavola on aloittanut väitöskirjatyönsä, Nuoret vakaviin rikoksiin syyllistyneet rikoksentekijät1982–2006 mielentilatutkimusten valossa, syyskuussa 2004. Hänen väi-

17 (20)töskirjatyönsä tulee koostumaan neljästä eri osajulkaisuista, jotka käsittelevät nuortentekemien väkivaltarikosten esiintyvyyttä, niiden taustatekijöitä ja tekoon liittyviä tapahtumatietoja.Edellä mainitun tiedon perusteella pyritään löytämään sellaisia riskitekijöitä,joihin vaikuttamalla pystytään ennaltaehkäisemään rikoksia ja vaikuttamaan rikollisuuteenliittyviin ongelmiin kuten päihderiippuvuuteen, mielenterveyden häiriöihin, sosiaalisiinja taloudellisiin ongelmiin sekä ylikuolleisuuteen. Työn tämän hetkinen vaihe: Uudentutkimusaineiston kerääminen ja tietojen analysointi jatkuu vuoden 2008 aikana.Tarja Rissasen 2 kuukauden palkkakustannukset, 9 150 euroaTarja Rissanen sh, TtM tekee väitöskirjaa erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten ennusteeseenvaikuttavista tekijöistä. Niuvanniemen nuoriso-osaston potilaista aineiston keruuon alkanut. Aineiston karttumista odottaessa valmistuvat artikkelit aikaisemmasta psykiatrisestaaineistosta (After Care), jotka mallinnetaan bayesilaisella analyysilla. Kirjallisuuskatsausmallinnusartikkeliin on teon alla, lopullinen mallinnus tapahtuu vuoden2008 aikana. Teon alla on nyt nuoriso-osaston potilaiden hoitoon ohjautumisen tiedonkeruu ja aineiston analysointi.Helena Tenkasen palkkakustannukset, 12 kk, 79 100 euroaYlihoitaja Helena Tenkanen jatkaa seuraavia tutkimushankkeita: ”Ydintehtävät ja –osaaminen henkilöstövoimavarojen ohjaajina. Turvallisuuskulttuurin merkitys henkilöstövoimavarojenjohtamisessa.” Kuopion yliopiston Terveyshallinnon ja –talouden sekä Oikeuspsykiatrianklinikan tutkimushanke, jossa kohderyhmänä ovat kaikki Suomessa oikeuspsykiatrisiahoitoa toteuttavat sairaalat (Niuvanniemi ja Vanha Vaasa) sekä kuntayhtymiensairaaloiden oikeuspsykiatriset osastot (Paihola, Pitkäniemi ja Kellokoski).Tavoitteena on väitöskirjatyö, joka tulee koostumaan neljästä osajulkaisusta. Tutkimuksessaselvitetään oikeuspsykiatrisen sairaalan hoitohenkilöstön tarkoituksenmukainenrakenne ja käyttö sekä arvioidaan turvallisuuskulttuurin merkitystä henkilöstövoimavarojenjohtamisessa.Kaksi artikkelia ”Interrelationship between Core Interventions and Competencies in ForensicCare:360-ratings” ja ”Allocation of Nursing Time at Forensic Care in Finland.” ovatkäsikirjoitusvaiheessa. Kaksi muuta osajulkaisua ” Human Resource Management ofForensic care: The Working Hours of the Head Nurses and Directors of Nursing” ja “TheMeaning of Safety Culture in Human Resource Management in Forensic Care” valmistuvatsyksyyn 2008 mennessä. Väitöskirjan yhteenvedon kirjoittaminen on aloitettu syksyllä2007.Väitöskirja-aineistosta tehty pro gradu-tutkielma ”Mihin oikeuspsykiatriset sairaanhoitajatkäyttävät työaikaansa?” on tarkastusprosessissa Kuopion yliopiston terveyshallinnon ja–talouden laitoksella. Ylihoitaja, THM Helena Tenkanen on toiminut työn toisena ohjaajana.Väitöskirjatyöhön kuulumaton artikkeli ”Millaiset valmiudet eriasteisten hoitajien ammatillinenperuskoulutus antaa oikeuspsykiatriseen työhön?” on käsikirjoitusvaiheessa. Tavoitteenaon artikkelin julkaiseminen Lääkärilehdessä.After Care –tutkimus, 3 000 euroaNiuvanniemen sairaala/Kuopion yliopiston oikeuspsykiatrian klinikka on osallistunut kansainväliseenmonikeskustutkimukseen (yhteistyökumppanit Montrealin yliopisto, BritishColumbia Forensic Services Commission, Simon Fraser University, Kanada; KarolinskaInstitut, Göteborgin yliopisto, Linköpingin yliopisto, Ruotsi; Haina Forensic Hospital;Geissenin yliopisto, Saksa). Vuonna 1998 aloitetun tutkimuksen tarkoituksena on ollutselvittää, miten oikeuspsykiatristen potilaiden jatkohoito vaikuttaa uusien rikosten suorittamiseen.Samalla on tutkittu lukuisia mahdollisia väkivaltaiselle käyttäytymiselle altistaviariskitekijöitä. Kansallisesti on sovittu, että vuonna 2008 aloitetaan 10-vuotisseuranta,Tulossopimus 2008

18 (20)Tulossopimus 2008johon haetaan 3 000 € rahoitusta momentilta 33.01.04.Klotsapiiniresistentin skitsofrenian polyfarmasiatutkimus, 61 760 euroaSkitsofreniapotilaista noin kolmasosa saa riittämättömän vasteen nykyään käytössä olevillalääkityksillä. Näitä potilaita hoidetaan tavallisesti klotsapiinilla, mutta siitä huolimattasuuri osa potilaista ei toivu riittävästi. Siitä syystä näitä potilaita lääkitään polyfarmasialla(käytetään useampaa antipsykoottia samanaikaisesti). Tähän astinen tutkimusnäyttö onollut riittämätöntä, jotta voitaisiin arvioida polyfarmasian käytön hyödyllisyyttä. Muutamienpienten tutkimusten perusteella polyfarmasiasta saattaa olla hyötyä, mutta toisaaltauseiden lääkkeiden samanaikainen käyttö lisää merkittävästi sivuvaikutusten riskiä erityisestipitkäaikaispotilailla. Edellä mainitun perusteella voidaan todeta, että klotsapiinipotilaidenpolyfarmasiaa tulisi selvittää riittävän suurella potilasjoukolla satunnaistetussahoitotutkimuksessa. Niuvanniemen sairaalassa on tarkoitus suorittaa tällainen tutkimusvuoden 2008 aikana noin 100 klotsapiinipotilaalla. Potilaat satunnaistetaan kahteenyhtä suureen joukkoon, joista toinen saa klotsapiinin lisäksi 10 viikon ajan olantsapiinia30 mg/vrk ja toinen ryhmä lumelääkettä. Tutkimukseen osallistuu mahdollisestimyös Kellokosken sairaala (HUS). Tutkimuksen budjetti on liitteenä (liite 12). Tutkimuksestamaksetaan palkkio lääkäreille, jotka tekevät sen normaalityöaikansa ulkopuolella.Niuvanniemen sairaalan kehittämishanke pakkokeinojen vähentämiseksi, palkkakustannuksetyhteensä enintään 157 478 €Putkonen Anu LT, Louheranta Olavi FT, Kuivalainen Satu TTMTaustaa: Pakkokeinojen käyttö psykiatriassa liittyy tutkimusten mukaan pääasiassa hoitokulttuuriin,ja lisää fyysisen vahingoittumisen riskiä sekä potilaille että hoitajille (Björkdahl2007). Vaikka eristäminen ja sitominen on yhdistetty erilaisiin potilaaseen liittyviintekijöihin, potilaan ominaisuuksiin liittyvät erot eivät yksin selitä erilaisten laitosten välisiäsuuria eroja pakkokeinojen käytön yleisyydessä (0-99 %, Tuori 2002), kestossa (Tuori2002), keinoissa (Steinert 2007) ja suhtautumisessa eri menetelmiin (Bowers 1999).Stakesin selvitys pakkokeinoista Suomen psykiatrisissa sairaaloissa osoitti että huolimattayksiköiden välisistä suurista eroista yksiköiden sisällä pakkokeinojen käyttö säilyihämmästyttävän samana vuodesta toiseen. Samanlainen pakon käytön kulttuuri oli yhteistämyös saman alueen sairaaloille (Tuori 2002). Ilmeisesti asenteet ja käytännöt leviävättyöntekijöiden mukana. Tutkimusten ja käytännön kokemuksen mukaan hoitoyhteisöissäuusi työntekijä joutuu omaksumaan yhteisön pakkokulttuurin erilaisten ryhmänsanktioiden uhalla (Morrison 1989). Potilaan mielipidettä kysytään erittäin harvoin.Tahdonvastausten rajoitteiden, ts. eristämisen ja sitomisen tehoa tai turvallisuutta ei oleosoitettu satunnaistetuilla kontrolloiduilla tutkimuksilla, eikä pakkokeinoja siksi voida pitäälääketieteessä yleisesti hyväksyttyinä hoitomenetelminä (Sailas & Wahlbeck 2006).Potilaiden kokemuksia pakkokeinoista on tutkittu vähän, mutta kattava tutkimus Suomesta,mm. valtion mielisairaaloiden potilaista, viittaa useisiin asioihin joita niiden toteuttamisessavoisi parantaa (Keski-Valkama 2007).Pakkokeinojen vähentämisestä onnistuneesti ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä on näyttöäuseista maista, erityisesti Yhdysvalloista. Siellä hoitajajärjestöt ja valtion mielisairaaloidenjohtajat ovat sitoutuneet pakkokeinojen käytön lopettamiseen (APNA 2000) kongressinmäärättyä erityislain aikakauslehdessä (The Hartfort Courant 1998) julkaistujen142 eristyskuoleman aiheuttaman skandaalin jälkeen vuonna 1989 (Huckshorn 2006).Väkivaltatilanteet eivät ole silti ole lisääntyneet (LeBell 2007). Huomattavaa vähennystäon saavutettu erityisesti valtion mielisairaaloissa. Käytetyistä keinoista joilla pakkokeinojenhuomattava vähennys on aikaansaatu, on paljon tietoa (NETI 2003, NETI 2005),mutta varsinainen tutkimusasetelma on vasta käynnissä 8 osavaltiossa ja 49 sairaalassa(Huckshorn 2007). Keskeisenä tekijänä pakkokeinojen primaaripreventiossa onUSA:ssa pidetty konfliktimahdollisuuksia vähentävien hoitoympäristöjen kehittämistä.Sekundaaripreventiossa on korostettu henkilökunnan asenteiden ja neuvottelutaitojenym. de-eskalaatiotaitojen optimoimiseen tähtäävä koulutusta. Tertiaaripreventiossa on

Tulossopimus 200819 (20)etsitty tehokkaimpia keinoja pakkokeinojen potilaille, henkilökunnalle ja muille asianosaisilleaiheutuvien vaurioiden minimoimiseksi. Tähän kuuluvat yksityiskohtaiset ongelmanratkaisu-ja tilanneanalyysit joihin aina osallistuu myös potilas. Potilaiden traumaperäistenongelmien tunnistamisella ja hoidolla on tässä keskeinen osuus (Huckshorn 2007).Oikeuspsykiatriassa mm. Ashworthin turvasairaalassa Britanniassa on menestyksekkäästivähennetty pakkokeinoja ja niiden aiheuttamia ongelmia (Johnson & Johnson2006). Teknisellä väkivallanhallintakoulutuksella väkivaltatilanteita ja pakkokeinojenkäyttöä ei ole missään saatu vähenemään (Needham 2006).Niuvanniemen sairaalassa eristyksen ja muiden erilaisten pakkokeinojen käyttö on tilastojenmukaan ollut korkeaa tasoa.Tavoitteet:1. Selvittää moniammatillisesti kirjallisuudesta ja tutustumiskäynneillä erilaisia interventioitatehneisiin psykiatrisiin laitoksiin ja järjestelmiin voiko pakkokeinoja turvallisesti vähentää,ja löytää niiden tutkimukseen soveltuvat mittarit.2. Tutkia käytännössä voiko pakkokeinopainotteista hoitokulttuuria muuttaa niin ettäpakkokeinot vähenevät. Tutkimus tehdään satunnaistamalla baseline-jakson jälkeen 2+2Niuvanniemen sairaalan nk. eristysosastoa, joista kahdella aloitetaan hoitavien henkilöidenja potilaiden koulutusinterventio ja mahdolliset hoitoympäristön vaatimat muutokset.Tutkimusryhmän jäsenet toimivat asiantuntijoina ja kouluttajina. Tutkimustiedon keruussatutkimus – ja verrokkiosastoilla käytetään tutkimushoitajia. Mittareina käytetään mm.sairaalassa jo käytössä olevia mittareita muihin ja itseen kohdistuvasta väkivallasta, jasairauskertomusdokumentteja pakkokeinoista.3. Analysoida mitkä seikat ovat tärkeämpiä muutokseen vaikuttavia tekijöitä.Tulokset julkaistaan kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa.Palkkakustannukset: Anu Putkonen (9½ kk) enintään 83.141,53 €, Olavi Louheranta (12kk, 20 h/vk) 44.688 € ja Satu Kuivalainen (½ htv) enintään 29.647,86 €Kansainvälinen yhteistyö ja muu yhteistyöTärkeimpiä kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ovat Montrealin yliopisto (Kanada), KarolinskaInstitute (Ruotsi), British Columbia Forensic Services Commission (Kanada),Simon Fraser University (Kanada), Göteborgin yliopisto (Ruotsi), Linköpingin yliopisto(Ruotsi), Haina Forensic Hospital (Saksa), Laboratory of Epidemiology Neuroimaging &Telemedicine (Italia), St. Pavlov State Medical University (Pietari, Venäjä) ja Universityof Auckland (Auckland, Uusi-Seelanti).Kotimaisia yhteistyökumppaneita ovat: Kansanterveyslaitos, Stakes, KELA, VanhanVaasan sairaala, HYKS:n BioMag-laboratorio, Turun PET-keskus, Kuopion yliopistollisensairaalan kliinisen fysiologian, neurofysiologian, psykiatrian ja radiologian klinikat,Helsingin, Oulun, Turun ja Kuopion yliopiston psykiatrian klinikat, Kuopion yliopistonkansanterveystieteen laitos, farmakologian ja toksikologian laitos, hoitotieteen laitos jaterveyshallinnon ja –talouden laitos, Joensuun yliopiston psykologian laitos, HelsinginDiakonissalaitos, Helsingin yliopiston psykologian laitos, Kellokosken sairaala, HUS,Keskusrikospoliisi ja Vankimielisairaala/Turun yliopisto.Liitteessä 13 on kuvaus kansainvälisen yhteistyön sisällöstä.4 Tulossopimuksen toteutumisen arviointisuunnitelmaSairaala seuraa tulossopimuksessa asetettujen tavoitteiden toteutumista säännöllisestitoimintavuoden kuluessa. Määrällisten tulosten ja sairaalan talouden seuranta on toteutettukuukausitasoisen budjetoinnin avulla. Toimintaa arvioidaan myös sairaalan laadun-

Liite 11 (1)MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMAVUOSINA 2006 - 2008 VUODEN 2008 TULOSSOPIMUKSESSA, AIKUISOSASTOT14.11.2007/VHToteutunut Arvio Tavoite2006 2007 20081000 euroa 1000 euroa 1000 euroaTUOTOTMyyntituotot 27 479 28 185 30 623Muut tuotot 856 810 767TUOTOT YHTEENSÄ28 335 28 995 31 390KUSTANNUKSETAineet, tarvikkeet ja tavarat2 604 2 576 2 666Henkilöstökustannukset21 240 22 622 24 572Vuokrat 2 113 2 185 2 213Palvelujen ostot1 580 1 712 1 760Muut erilliskustannukset206 246 253ERILLISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ27 743 29 341 31 464KÄYTTÖJÄÄMÄ592 -346 -74- Tukitoimintojen osuus28 26 26- Poistot326 343 343- Käyttöomaisuuden korot18 55 58- Vaihto-omaisuuden korot4 1221OSUUS YHTEISKUSTANNUKSISTA YHTEENSÄ376 436 448KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ28 119 29 777 31 912YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ216 -782 -522YHTEISKUSTANNUSTEN VYÖRYTYS NUORISO-OSASTO -258 -429 -420KOKONAISKUSTANNUKSET VYÖRYTYSTEN JÄLKEEN 27 861 29 348 31 492YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ VYÖRYTYSTEN JÄLKEEN474 -353 -102TUNNUSLUKUToiminnan tuototKokonaiskustannuksetAli- tai ylijäämäAli- tai ylijäämä % tuotoistaTuotot % kustannuksista (vyörytykset ml.)Toteutunut Arvio Tavoite2006 2007 200828 335 28 995 31 39027 861 29 348 31 492474 -353 -1021,7 -1,2 -0,3101,7 98,8 99,7

Liite 1A1 (1)MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMAVUOSINA 2006 - 2008 VUODEN 2008 TULOSSOPIMUKSESSA, NUORISO-OSASTO14.11.2007/VHToteutunut Arvio Tavoite2006 2007 20081000 euroa 1000 euroa 1000 euroaTUOTOTMyyntituotot 3 212 3 040 3 324Muut tuotot 14 0 0TUOTOT YHTEENSÄ3 226 3 040 3 324KUSTANNUKSETAineet, tarvikkeet ja tavarat53 34 36Henkilöstökustannukset2 304 2 395 2 574Vuokrat 244 249 252Palvelujen ostot84 94 97Muut erilliskustannukset17 19 19ERILLISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ2 702 2 791 2 978KÄYTTÖJÄÄMÄ524 249 346- Tukitoimintojen osuus1 2 2- Poistot9 8 8- Käyttöomaisuuden korot0 2 2- Vaihto-omaisuuden korot0 0 0OSUUS YHTEISKUSTANNUKSISTA YHTEENSÄ10 12 12KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ2 712 2 803 2 990YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ514 237 334YHTEISKUSTANNUSTEN VYÖRYTYS258 429 420KOKONAISKUSTANNUKSET VYÖRYTYSTEN JÄLKEEN 2 970 3 232 3 410YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ VYÖRYTYSTEN JÄLKEEN256 -192 -86Toteutunut Arvio TavoiteTUNNUSLUKU2006 2007 2008Toiminnan tuotot3 226 3 040 3 324Kokonaiskustannukset2 970 3 232 3 410Ali- tai ylijäämä256 -192 -86Ali- tai ylijäämä % tuotoista7,9 -6,3 -2,6Tuotot % kustannuksista (vyörytykset ml.) 108,6 94,1 97,5

Liite 1B1 (1)MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMAVUOSINA 2006 - 2008 VUODEN 2008 TULOSSOPIMUKSESSA, SAIRAALA YHTEENSÄ14.11.2007/VHToteutunut Arvio Tavoite2006 2007 20081 000 euroa 1 000 euroa 1 000 euroaMyyntituotot 30 691 31 225 33 947Muut tuotot 870 810 767TUOTOT YHTEENSÄ 31 561 32 035 34 714KUSTANNUKSET- Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 657 2 610 2 702- Henkilöstökustannukset 23 544 25 017 27 146- Vuokrat 2 357 2 434 2 465- Palvelujen ostot 1 664 1 806 1 857- Muut erilliskustannukset 223 265 272- Erilliskustannukset yhteensä 30 445 32 132 34 442KÄYTTÖJÄÄMÄ 1 116 -97 272- Tukitoimintojen osuus (Stakesin osuus) 29 28 28- Poistot 335 351 351- Käyttöomaisuuden korot 18 57 60- Vaihto-omaisuuden korot 4 12 21OSUUS YHTEISKUSTANNUKSISTA YHTEENSÄ 386 448 460KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 30 831 32 580 34 902Ylijäämä/alijäämä (tuotot - kokonaiskustannukset) 730 -545 -188Toteutunut Arvio TavoiteTUNNUSLUKU 2006 2007 2008Toiminnan tuotot 31 561 32 035 34 714Kokonaiskustannukset yhteensä 30 831 32 580 34 902Ali- tai ylijäämä 730 -545 -188Ali- tai ylijäämä % tuotoista 2,3 -1,7 -0,5Tuotot % kustannuksista 102,4 98,3 99,5

LIITE 2Kuopion yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkaTUTKIMUSTOIMINNAN TULO- JA MENOARVIO VUODELLE 20081. MENOT Arvio 1.1. – 31.12.2008Yleiset tutkimusprojetit (EVO 33)Tutkijoiden palkat, yhteensä 3,5 kk 27 950Ylilääkärin palkka, 25 % kustannuksista 30 320Tutkimushoitajan osapalkka, 12 kk 5 750Siviilipalveluksessa olevan päiväraha ym. kustannukset 6 000ADHD/Borderline-projekti 3 500Autoradiografiatarvikkeet 8 000Kliiniset lääkeainetutkimukset 55 000Konsultaatiopalkkiot 11 750Reprintit, värikuvien painatus 2 000Kielentarkastuspalkkiot 3 000Kongressimatkat, matkat yhteistyökeskuksiin 17 000Arvonlisäverot 4 000Muut menot 3 129Yhteensä 177 399Sairaalan oman laadun ja vaikuttavuuden kehittämisessämerkitykselliset tutkimusprojektit (momentilta 33.01.04)Tutkijan palkka (K.O.) 3 kk 31 150Tutkijan palkka (P.P.) 2 kk 10 100Tutkijan palkka (T.R.) 2 kk 9 150Helena Tenkasen palkkakustannukset, 12 kk 79 100After Care-tutkimus 3 000Klotsapiiniresistentin skitsofrenian polyfarmasiatutkimus 61 760Niuvanniemen sairaalan kehittämishanke pakkokeinojen vähentämiseksi157 478Yhteensä 351 738MENOT YHTEENSÄ 529 1372. TULOTEVO-pisteistä tuleva rahoitus, LH:lta (30,5 p x 5816,37 €) 177 399Momentilta 33.01.04 rahoitettava osuus 351 738TULOT YHTEENSÄ 529 1373. YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 0

LIITE 3Kuopion yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkaERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN TULO- JA MENOARVIO VUODELLE 2008Arvio, €1 TULOTLääninhallitukselta erikoislääkärikoulutukseen (EVO 32) 7 974Valtion mielisairaaloiden toimintamenomomentti 33.01.04 41 942(0,67 pistettä x 62 600 €)Yhteensä 49 9162 MENOTProfessorin ylilääkärin sivuviran (koulutukseentarvittava virka) 50 % palkkakuluista 31 335Lääkäreiden koulutukseen käytettävät kulut 18 581Yhteensä 49 9163 YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 0

LIITE 4Kuopion yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkaVALMISTUNEET OIKEUSPSYKIATRIT VUOSINA 2004–2006Vuosi Valmistuneet EVO-pisteet2004 2 12005 2 12006 0 0Yhteensä 4 2: 3 0,67Kolmen vuoden keskiarvo (0,67 x 62 600 €) 41 942 €Laskussa on käytetty vuoden 2007 pisteen hintaa (62 600 €).Viime vuosien aikana Niuvanniemen sairaala on saanut korvausta lääninhallituksenkautta erikoislääkärikoulutukseen, ja sillä on pystytty kattamaan varsin hyvin erikoislääkärikoulutuksestaaiheutuvia kuluja. Edellä mainittu rahoitus (1329 €/kk, vuoden2007 hinta) on saatu niistä psykiatriaan erikoistuvista lääkäreistä, jotka ovat saaneeterikoislääkärin tutkinnon KYS:n psykiatrian klinikasta ja suorittaneet siihen tarvittavaapalvelua osittain Niuvanniemen sairaalassa. Vuonna 2006 Niuvanniemen sairaala onsaanut korvausta valmistuneista oikeuspsykiatrian erikoislääkäreistä (tutkintopisteistä)samoin kuin laissa mainitut kuntayhtymien yliopistolliset sairaalat (HYKS, TYKS,TaYS, OYS ja KYS). Niuvanniemen sairaalalle korvaus on maksettu muista yliopistollisistasairaaloista poiketen valtion mielisairaaloiden toimintamenomomentilta33.14.21. Niuvanniemen sairaalassa toimii Kuopion yliopiston oikeuspsykiatrian klinikka,joka kouluttaa professorin johdolla itsenäisesti oikeuspsykiatrian erikoislääkäreitä.Siten Niuvanniemen sairaala on yliopistollinen sairaala, ja erona muihin yliopistollisiinsairaaloihin on ainoastaan se, että Niuvanniemen sairaala ei ole kuntayhtymänsairaala vaan valtion sairaala sekä se, että sairaalassa on toimintaa vain yhdellä lääketieteenerikoisalalla (oikeuspsykiatria). Koska lain muutosta ei ole näillä näkymintapahtumassa lähiaikoina, on tarkoituksenmukaista edelleen korvata Niuvanniemensairaalalle valmistuneiden oikeuspsykiatrian erikoislääkäreiden tutkintopisteet valtionmielisairaaloiden toimintamenomomentilta 33.01.04. Vuoden 2008 EVO-rahoitus(vastaten vuosien 2004–2006 tuotosta) on 0,67 tutkintopistettä = 41 942 €.

LIITE 5Kuopion yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkaOIKEUSPSYKIATRIAN KLINIKAN JULKAISUT VUOSINA 2004–2007/EVO-PISTEET(Vuoden 2008 julkaisupisteet lasketaan vuosien 2004–2006 keskiarvona)OIKEUSPSYKIATRIAN KLINIKAN JULKAISUT 2004 IF EVO1 Tiihonen J, Hallikainen J, Ryynänen O-P, Repo-Tiihonen E, Kotilainen I, Eronen M, Toivonen P, Wahlbeck K,Putkonen A: Lamotrigiini klotsapiiniresistentissä skitsofreniassa. Duodecim 2004;120:85-86. -- ½2 Sohlberg A, Kauppala E, Kuikka J, Vanninen E: Mitä isotooppikuvantaminen on? Suom Lääkäril 2004;159-161. -- ½3 Tiihonen J, Keski-Rahkonen A, Löppönen M, Muhonen M, Kajander J, Allonen T, Någren K, Hietala J, RissanenA: Brain serotonin1A receptor binding in bulimia nervosa. Biol Psychiatry 2004;55:871-873. 6.039 35 Joyal CC, Putkonen A, Paavola P, Tiihonen J: Characteristics and circumstances of homicidal acts committed byoffenders with schizophrenia. Psychol Med 2004;34:433-442. 3.133 26 Putkonen A, Kotilainen I, Joyal CC, Tiihonen J: Comorbid personality disorders and substance use disorders ofmentally ill homicide offenders: a structured clinical study on dual and triple diagnoses. Schizophr Bull 2.643 22004;30:59-72.7 Repo-Tiihonen E, Vuorio O, Koivisto H, Paavola P, Hakola P: Opinions about treatment modalities among patientsinvoluntarily committed to a forensic psychiatric hospital in Finland. J Offend Rehab 2004;38(3):81-95. -- --8 Laasonen-Balk T, Viinamäki H, Kuikka JT, Husso-Saastamoinen M, Lehtonen J, Tiihonen J: 123 I-β-CIT bindingand recovery from depression: a six-month follow-up study. Eur Arch Psych Clin Neurosci 2004;254:152-155. 2.305 29 Tiihonen J: Stimulanttiriippuvuuden hoidot. (Editorial requested by the Editor). Duodecim 2004;120:1191-1192. -- ½10 Paanila J: Vaarallisten rikoksenuusijoiden uusimisriskiin vaikuttavat tekijät Suomessa 1971–1995. Kuopion yliopistonjulkaisuja D. Lääketiede 337. Kuopio: Kopijyvä 2004. -- 111 Holi MM, Eronen M, Toivonen K, Toivonen P, Marttunen M, Naukkarinen H: Left prefrontal repetitive transcranialmagnetic stimulation in schizophrenia. Schizophr Bull 2004;30(2):429-434. 2.643 212 Joyal CC, Pennanen C, Tiihonen E, Laakso MP, Tiihonen J, Aronen HJ: MRI volumetry of the vermis and thecerebellar hemispheres in men with schizophrenia. Psychiatry Res Neuroimaging 2004;131:115-124. 2.551 24 Uusitalo ALT, Valkonen-Korhonen M, Helenius P, Vanninen E, Bergström KA, Kuikka JT: Abnormal serotoninreuptake in an overtrained, insomnic and depressed team athlete. Int J Sports Med 2004;25:150-153. 1.374 213 Varnäs K, Thomas DR, Tupala E, Tiihonen J, Hall H: Distribution of 5-HT7 receptors in the human brain: a preliminaryautoradiographic study using [ 3 H]SB-269970. Neurosci Lett 2004;367:313-316. 1.967 214 Tolmunen T, Joensuu M, Saarinen PI, Mussalo H, Ahola P, Vanninen R, Kuikka JT, Tiihonen J, Lehtonen J:Elevated serotonin transporter density of midbrain in mixed mania: a case-control study. BMC Psychiatry 4:27,2004. (http://www.biomedcentral.com/1471-244X/4/27) -- --15 Tiihonen J: Miksi pakon käyttö vaihtelee niin paljon psykiatrisessa hoidossa? (editorial requested by the Editor).Suom Lääkäril 2004;59:3359-3360. -- ½16 Tanskanen A ,Tiihonen J: Omega-3-rasvahapot – uusi lisähoito masennukseen? (editorial requested by theEditor). Duodecim 2004;120:2033-5. -- ½17 Tiihonen E: Mielisairaudet ja väkivaltainen käyttäytyminen. Työterveyslääkäri 2004;3:295-298. -- --18 Sohlberg A, Lensu S, Jolkkonen J, Tuomisto L, Ruotsalainen U, Kuikka JT: Improving the quality of small animalbrain pinhole SPECT imaging by Bayesian reconstruction. Eur J Nucl Med Mol Imaging 2004;31:986-994. 3.324 219 Tupala E, Hall H, Halonen P, Tiihonen J: Cortical dopamine D2 receptors in type 1 and 2 alcoholics measuredwith human whole hemisphere autoradiography. Synapse 2004;54:129-137. 2.924 220 Vuorio O, Sinkkonen S, Tiihonen E, Pahkala K: Oikeuspsykiatrisia potilaita hoitavien koherenssin tunne. Hoitotiede2004;16:214-224. -- ½21 Maron E, Kuikka JT, Ulst K, Tiihonen J, Vasar V, Shlik J: SPECT imaging of serotonin transporter binding inpatients with generalized anxiety disorder. Eur Arch Psych Clin Neurosci 2004;Nov 12 [Epub ahead of print]. 2.305 222 Söderström H, Blennow K, Forsman A, Liesivuori J, Pennanen S, Tiihonen J: A controlled study of tryptophanand cortisol in violent offenders. J Neural Transm 2004;111:1605-1610. 2.512 223 Tupala E, Tiihonen J: Dopamine and alcoholism: Neurobiological basis of ethanol abuse. Prog Neuro-Psychopharmacol Biol Psychiatry 2004:28:1221-1247. 1.827 224 Kuikka JT: Quantitative accuracy of serotonergic neurotransmission imaging with high-resolution 123ISPECT.Nuklearmedizin 2004;43:185-9. 1.849 225 Maron E, Kuikka JT, Shlik J, Vasar V, Vanninen E, Tiihonen J: Reduced brain serotonin transporter binding inpatients with panic disorder. Psychiatry Res Neuroimaging 2004;132:173-181. 2.551 2

Impactoidut julkaisut, yhteensäImpact factor yhteensäImpact factor, keskiarvoImpact factor -julkaisut luokittain15 kpl39.9472.66314 kpl/IF = 1

1 Tiihonen J: Fatal agranulocytosis 4 years after discontinuation of clozapine (a letter). Am J Psychiatry2006;163:161. 8.286 32 Storvik M, Tiihonen J, Haukijärvi T, Tupala E: Lower serotonin transporter density in caudate in alcoholics. Synapse2006;59:144-151. 3.220 23 Mustonen T, Koivisto T, Vanninen E, Vanninen R, Kuikka JT: Cerebral perfusion heterogeneity and complexity inpatients with acute subarachnoid haemorrhage. Nucl Med Commun 2006;27(2):157-164. 1.097 24 Heikkinen JO, Kuikka JT, Rautio PJ: Interdepartmental audit with an anatomically realistic lung phantom. J NuclMed Technol 2006;34:34-42. 0 05 Kuikka JT: Fractal analysis of organ structure, function and interactions. Int J Nonlinear Sci Numer Simul2006;7(3);239-243. 2.345 26 Kuikka JT: Liioitellaanko pienten säteilyannosten vaikutuksia? Suom Lääkäril 2006;61:1572. -- 0,57 Tuominen H, Tiihonen J, Wahlbeck K: Glutamatergic drugs for schizophrenia. Cochrane Database Syst Rev2006;Apr 19;(2):CD003730. -- 08 Tupala E, Halonen P, Tiihonen J: Visualization of the cortical dopamine transporter in type 1 and 2 alcoholicswith human whole hemisphere autoradiography. Eur Neuropsychophacol 2006;Apr 18 [Epub ahead of print]. 3.510 29 Lehto S, Tolmunen T, Joensuu M, Saarinen PI, Vanninen R, Ahola P, Tiihonen J, Kuikka J, Lehtonen J: Midbrainbinding of [ 123 I]nor-β-CIT in atypical depression. Prog Neuropsychopharmacol Biol Psychiatry 2006;30:1251-5. 2.769 210 Uusitalo AL, Vanninen E, Valkonen-Korhonen M, Kuikka JT: Brain serotonin reuptake did not change during oneyear in overtrained athletes. Int J Sports Med 2006;27:702-8 1.433 211 Tiihonen J, Wahlbeck K, Lönnqvist J, Klaukka T, Ioannidis JPA, Volavka J, Haukka J: Effectiveness of antipsychotictreatments in a nation-wide cohort of 2230 patients in community care after the first hospitalization due toschizophrenia and schizoaffective disorder. BMJ 2006;33:224-7 9.052 312 Tiihonen J, Wahlbeck K, Lönnqvist J, Klaukka T, Ioannidis JPA, Volavka J, Haukka J: Psykoosilääkehoidonvaikuttavuus uusilla skitsofreniapotilailla. Duodecim 2006;122:1717-8 (lyhennelmä englanninkielisestä alkuperäisartikkelista).0 013 Tuppurainen H, Kuikka JT, Laakso MP, Viinamäki H, Husso M, Tiihonen J: Midbrain dopamine D2/3 receptorbinding in schizophrenia. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 2006256:382-387. 2.264 214 Tiihonen J, Lönnqvist J, Wahlbeck K, Klaukka T, Tanskanen A, Haukka J: Antidepressants and the risk of suicide,attempted suicide, and overall mortality in a nationwide cohort. Arch Gen Psychiatry 2006;63:1358-1367. 12.642 215 Vuorio O: Hoidollisuus ja turvallisuus tasapainoon. Premissi 2007;2:18-19. 0 016 Storvik M, Tiihonen J, Haukijärvi T, Tupala E: Nucleus accumbens serotonin transporters in type 1 and 2 alcoholics1.743 2measured with human whole hemisphere autoradiography. Alcohol 2006;40:177-184.Impactoidut julkaisut, yhteensäImpact factor yhteensäImpact factor, keskiarvoImpact factor -julkaisut luokittain11 kpl48.3614.3968 kpl/IF = 1EVO-julkaisut, yhteensäEVO-pisteet, yhteensäEVO-pisteet, keskiarvoEVO-julkaisut luokittain1225,52.1251 kpl/0,5 p.; 8 kpl/2 p.; 3 kpl/3 p.OIKEUSPSYKIATRIAN KLINIKAN JULKAISUT 2007 IF EVO1 Tiihonen J, Kuoppasalmi K, Föhr J, Tuomola P, Kuikanmäki O, Vorma H, Sokero P, Haukka J, Meririnne E: A 8.250 3comparison of aripiprazole, methylphenidate and placebo for amphetamine dependence. Am J Psychiatry2007;164:160-162.2 Hodgins S, Tengström A, Eriksson A, Österman R, Kronstrand R, Eaves D, Hart S, Webster C, Ross D,Levin A, Levander S, Tuninger E, Müller-Isberner R, Freese R, Tiihonen J, Kotilainen I, Repo-Tiihonen E,Väänänen K, Eronen M, Vokkolainen A, Vartainen H: A multisite study of community treatment programs formentally ill offenders with major mantal disorders: design, measures, and the forensic sample. Crim Justice 1.250 2Behav, 34: 211-228, 2007.3 Putkonen A, Ryynänen O-P, Eronen M, Tiihonen J: Transmission of violent offending and crime across three 1.577 2generations. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol. 2007;42:94-99. Epub 2007 Jan 2.4 Kuikka JT: Myocardial perfusion imaging with a novel SPECT/CT system: all that glitters is not gold. Eur JNucl Med Mol Imaging. 2007 Jan 18; [Epub ahead of print] 4.041 35 Voutilainen S, Tuomainen T-P, Korhonen M, Mursu J, Virtanen JK, Happonen P, Alfthan G, Erlung I, NorthKE, Mosher MJ, Kauhanen J, Tiihonen J, Kaplan GA, Salonen JT: Functional COMT Val158Met polymorphism,risk of acute coronary events and serum homocysteine: The Kuopio Ischaemic Heart Disease RiskFactor Study. PLoS ONE Jan 31;2:e181, 2007. -- --6 Joyal CC, Putkonen A, Mancini-Marie A, Hodgins S, Kononen M, Boulay L, Pihlajamaki M, Soininen H, StipE, Tiihonen J, Aronen HJ: Violent persons with schizophrenia and comorbid disorders: A functional magneticresonance imaging study. Schizophr Res 2007;91(1-3):97-102. Epub 2007 Feb 7. 4.264 37 Joensuu M, Tolmunen T, Saarinen P, Tiihonen J, Kuikka J, Ahola P, Vanninen R, Lehtonen J: Reducedmidbrain serotonin transporter availability in drug-naïve depressed patients measured by SERT-specific

[ 123 I]nor-β-CIT SPECT imaging. Psychiatry Res Neuroim, 154:125-31, 2007. Epub 2007 Feb 7. 2.755 28 Liu Y, Karonen JO, Nuutinen J, Vanninen E, Kuikka JT, Vanninen RL: Crossed cerebellar diaschisis in acuteischemic stroke: a study with serial SPECT and MRI. J Cereb Blood Flow Metabl 2007 [Epub ahead of print]. 4.843 39 Virkkunen M, Rissanen A, Naukkarinen H, Franssila-Kallunki A, Linnoila M, Tiihonen J: Energy substratemetabolism among habitually violent alcoholic offenders having antisocial personality disorder. Psychiatry 2.310 2Res 2007;150:287-295.10 Tiihonen J: Masennuslääkkeet ja itsetuhokäyttäytyminen. (editorial requested by the Editor). Suom Lääkäril2007;62:1479. -- 0,511 Hodgins S, Müller-Isberner R, Tiihonen J, Repo-Tiihonen E, Eronen M, Eaves D, Hart S, Webster C, LevanderS, Tuninger E, Ross D, Kronstrand R: A comparison of general adult and forensic patients with schizophrenialiving in the community. Int J For Ment Health 2007;6:65-77. -- --12 Storvik M, Tiihonen J, Haukijärvi T, Tupala E: Amygdala serotonin transporters in alcoholics measured bywhole hemisphere autoradiography. Synapse 2007;61:629-636. 2.870 213 Hakola HPA: Nostratic, Afroasiatic, Duraljan: Comparing reconstructs in three early protolanguages. EurasianStudies Yearbook 2007;79:69-81. -- --14 Kiialainen A, Veckman V, Saharinen J, Paloneva J, Gentile M, Hakola P, Hemelsoet D, Ridha B, Kopra O,Julkunen I, Peltonen L. Transcript profiles of dendritic cells of PLOSL patients link demyelinating CNS disorderswith abnormalities in pathways of actin bundling and immune response. J Mol Med. 2007Sep;85(9):971-83. Epub 2007 May 26.15 Ojala K, Repo-Tiihonen E, Tiihonen J, Niskanen L: Statins are effective in treating dyslipidemia among psychiatricpatients using second-generation antipsychotic agents. J Psychopharmacol. 2007 Aug 22; [Epubahead of print] (Impact factor 3.178)16 Lehto SM, Tolmunen T, Joensuu M, Saarinen PI, Valkonen-Korhonen M, Vanninen R, Ahola P, Tiihonen J,Kuikka J, Lehtonen J: Changes in midbrain serotonin transporter availability in atypically depressed subjectsafter one year of psychotherapy. Prog Neuropsychopharmacol Biol Psychiatry 2007 Aug 19; [Epub ahead ofprint].5.157 33.255 22.584 217 Tiihonen J: Oikeuspsykiatria (chapter requested by the Editors). In: Psykiatria. Lönnqvist J, Heikkinen M,Henriksson M, Marttunen M, Partonen T, eds. 5th edition. Jyväskylä: Gummerus, 2007, pp. 650-667. 0 018 Tiihonen J: Näkyykö pahuus aivoista? (editorial requested by the Editor). Duocecim 2007;123:2367-8. 0 0,519 Repo-Tiihonen E. Psykopatia. (review requested by the Editor). Duodecim 2007;123:2369-74. 0 0,5Tilanne 15.10.2007Impactoidut julkaisut, yhteensäImpact factor yhteensäImpact factor, keskiarvoImpact factor -julkaisut luokittain12 kpl43.1563.5967 kpl/IF = 1EVO-julkaisut, yhteensäEVO-pisteet, yhteensäEVO-pisteet, keskiarvoEVO-julkaisut luokittain1530,52.0331 kpl/1 p.; 7 kpl/2 p.; 5 kpl/3 p.

LIITE 6Kuopion yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkaTUTKIMUS-EVO-RAHOITUSTA VASTAAVAN RAHOITUKSEN PERUSTEETImpact factor ja EVO-julkaisupisteet vuosina 2004–2006Vuosi IF-summa IF-ka IF-julk. kpl EVO-julk.kpl EVO-p.2004 39,947 2,663 22 22 35,02005 46,821 3,602 13 16 31,02006 46,618 4,662 11 12 25,5Yhteensä 91,5: 3 30,5Kolmen vuoden keskiarvo (30,5 p x 5 816,37 €) 177 399 €Laskussa on käytetty vuodelle 2008 ilmoitettua pisteen hintaa (5 816,37 €).Tutkinto- ja julkaisupisteiden määrä lasketaan keskiarvona kolmelta viimeiseltä kalenterivuodelta, joilta tiedotovat saatavilla (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen sekä yliopistotasoisenterveystieteellisen tutkimustoiminnan korvauksen perusteista 15.2.2007, 7 §)Yliopistollisen tutkimuksen painopiste on ollut siirtymässä kliiniseen interventio– ja seurantatutkimukseen,jonka odotetaan hyödyttävän potilaiden hoitoa myös lyhyellä aikavälillä.

LIITE 922.11.2007avHENKILÖSTÖ VUODELLE 2008Käytössä olevat viratYht.Apulaisosastonhoitaja 13Apulaistalousjohtaja 1Arkistosihteeri 1Asentaja 1Autonkuljettaja 3Erikoislääkäri 10Farmaseutti 1Fysioterapeutti 1Henkilöstöasiainhoitaja 1Henkilöstösihteeri 2Huoltoasentaja 4Huoltomestari 1Huoltopäällikkö 1Johtava farmaseutti 1Johtava ylihoitaja 1Järjestelmäasiantuntija 3Keskusvarastonhoitaja 1Kirjanpitäjä 1Kokki 4Laboratoriohoitaja 1Laitoshuoltaja 47Leipoja 1Liikunnanohjaaja 1Lähetti 1Maalari 1Mielisairaanhoitaja 222Neuropsykologi 1Osastonhoitaja 14Palvelutyönjohtaja 1Psykologi 5

Puutarhatyöntekijä 2Puutarhuri 2Pääkirjanpitäjä 1Ravitsemisjohtaja 1Ravitsemistyönjohtaja 1Ravitsemistyöntekijä 14Sairaanhoitaja 65Sihteeri 5Siivoustyönohjaaja 1Sosiaalityöntekijä 5Sähköasentaja 2Talousjohtaja 1Tietohallintopäällikkö 1Toimintaterapeutti 9Toimistonhoitaja 1Toimistosihteeri 19Työnjohtaja 1Vaatteistonhoitaja 1Vahtimestari 1Ylihoitaja 3Ylilääkäri 4,75Ylipuutarhuri 1Yhteensä487,75 htvNuoriso-osastoApulaisosastonhoitaja 1Erikoislääkäri 1Laitoshuoltaja 5Mielisairaanhoitaja 23Osastonhoitaja 1Psykologi 1Sairaanhoitaja 13Sosiaalityöntekijä 1Toimintaterapeutti 1Toimistosihteeri 1Ylilääkäri 0,25Yhteensä48,25 htv

Sivuvirat ja osa-aikaiset viratYlilääkärin sivuvirka (0,25 htv talousarviorahoitus) 0,50AmanuenssitVanhempi amanuenssi (2 hloä) 1Yhteensä1,50 htvMääräaikaiset virkasuhteetErikoislääkäri 1Lääkäri 3Kouluttaja (AVEKKI) 3Tutkimushankkeet (maksuton toiminta) 2,12Määräaikaiset virkasuhteet nuoriso-osastoErikoislääkäri 1Yhteensä10,12 htvVuosiloman yms. sijaiset ja muut määräaikaiset virkasuhteet 58Nuoriso-osastonvuosiloman yms. sijaiset ja muut määräaikaiset virkasuhteet 5Yhteensä63,0 htvKaikki yhteensä610,62 htv

LIITE 10Kuopion yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkaNIUVANNIEMEN SAIRAALAN/KUOPION YLIOPISTON OIKEUSPSYKIATRIAN KLINIKAN TUT-KIMUSTOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2008Niuvanniemen sairaalan/Kuopion yliopiston oikeuspsykiatrian klinikan tutkimustoiminta säilyyedelleen aktiivisena, ja meneillään on seuraavia tutkimushankkeita:1. Osallistuminen kansainväliseen oikeuspsykiatristen potilaiden hoidon seurantatutkimukseen(ks. kansainvälinen yhteistyö).2. Kliiniset lääketutkimukset: Yhteistyössä HYKS:n psykiatrian klinikan, Kansanterveyslaitoksenja Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa tutkitaan metyylifenidaatin tehoasatunnaistetussa plasebokontrolloidussa tutkimuksessa amfetamiiniriippuvuuden hoidossa.Naltreksoni depot –implantin vaikuttavuutta amfetamiini- ja heroiiniriippuvuudenhoidossa tutkitaan yhteistyössä St. Petersburg Pavlov State Medical Universityn(Pietari) kanssa.3. SPECT-tutkimukset yhteistyössä KYS:n kliinisen fysiologian laboratorion kanssa:vuonna 2008 tutkitaan edelleen mm. extrastriataalista D 2 -reseptorijakaumaa skitsofreniaasairastavilla potilailla.4. Epidemiologiset työt: Tulevina vuosina tullaan edelleen jatkamaan mielenterveydenhäiriöiden ja rikollisen käyttäytymisen välisen yhteyden selvittämistä käyttäen apunakansallisia keskusrekistereitä. Lisäksi selvitetään valtakunnallisesta aineistosta antipsykootti-ja antidepressanttihoidon vaikuttavuutta yhteistyössä STAKESin ja Kansanterveyslaitoksenkanssa.5. Autoradiografia-aivotutkimukset yhteistyössä Karolinska Institutin kanssa. (Ruotsi).6. MRI-tutkimukset alkoholismissa ja antisosiaalisessa persoonallisuushäiriössä yhteistyössäKYSin radiologian ja neurologian klinikan kanssa.7. Oikeuspsykiatristen potilaiden hoitotutkimukset, joissa yhteistyössä Joensuun yliopistonpsykologian laitoksen kanssa selvitetään ryhmäpsykoterapian ja psykoedukaationtehoa skitsofreniaa sairastavilla potilailla.8. Oikeuspsykiatristen potilaiden somaattista terveydentilaa, erityisesti lipidiaineenvaihduntaa,kartoittava tutkimushanke.9. Oikeuspsykiatrian hoitohenkilöstövoimavarat, osaaminen sekä niiden johtaminen jakehittäminen Suomessa.10. Lasten ja nuorten terveyspalvelujärjestelmän toimivuutta selvittävä tutkimushanke yhteistyössäKuopion yliopiston hoitotieteen laitoksen kanssa.11. Vakavan persoonallisuushäiriön yhteys väkivaltakäyttäytymiseen yhteistyössä Helsinginyliopiston psykologian laitoksen, Kellokosken sairaalan, Keskusrikospoliisin, VanhanVaasan sairaalan, HUS:n ja Vankimielisairaalan/Turun yliopiston kanssa.Tutkimussuunnitelmat hyväksytään KYS:n eettisessä toimikunnassa.Lähivuosina tutkimusresurssien kohdentaminen on painottumassa kliiniseen tutkimukseen,jonka odotetaan hyödyttävän potilaiden hoitoa myös lyhyellä aikavälillä (erityisestitutkimushankkeet 1 ja 2). Toisaalta nämä suuret yksittäiset tutkimushankkeeteivät tuota impact- ja EVO-pisteitä yhtä tehokkaasti kuin muut tutkimushankkeet.

Kuopion yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkaLIITE 11OIKEUSPSYKIATRIAN KLINIKAN JULKAISUT VUONNA 2008/IMPACT- JA EVO-PISTEETNäillä näkymin on todennäköistä, että vuoden 2008 aikana ilmestyy tutkimuksia noin25 EVO-pisteen verran.HYVÄKSYTTY JULKAISTAVAKSI IMPACT EVO1 Tupala E, Tiihonen J: Cortical dopamine D1 receptors in type 1 and 2 alcoholics measured withhuman whole hemisphere autoradiography. Psychiatry Res Neuroim, in press. 2.755 22 Tiihonen J, Rossi R, Laakso MP, Hodgins S, Testa C, Perez J, Repo-Tiihonen E, Vaurio O, SoininenH, Aronen HJ, Könönen M, Thompson P, Frisoni GB: Brain anatomy of persistent violent offenders:More rather than less. Psychiatry Res Neuroim, in press. 2.755 23 Ikäheimo P, Räsänen P, Hakko H, Hartikainen A-L, Laitinen J, Järvelin M-R, Hodgins S, Tiihonen J:Body size and violent offending among males in the Northern Finland 1966 birth cohort. Soc Psychiatry1.577 2Psychiatr Epidemiol, accepted for publication.4 Ojala K, Niskanen L, Tiihonen J, Paavola P, Putkonen A, Repo-Tiihonen E: Characterization ofmetabolic syndrome among forensic psychiatric inpatients. J Forensic Psychiatry Psychol, accepted 0.659 1for publication.5 Tiihonen J: Näkyykö pahuus aivoista? (editorial requested by the Editor). Duocecim, in press. 0 0,56 Repo-Tiihonen E. Psykopatia. (review requested by the Editor). Duodecim, in press. 0 0,57 Storvik M, Haukijärvi T, Tupala E, Tiihonen J: Correlation between the SERT binding densities inhypothalamus and amygdale in Cloninger type 1 and 2 alcoholics. Alcohol Alcohol, accepted for 2.061 2publication.8 Tupala E, Häkkinen M, Storvik M, Tiihonen J: Striatal dopaminergic terminals in type 1 and 2 alcoholicsmeasured with [ 3 H]dihydrotetrabenazine and human whole hemisphere autoradiography. Psychiatry2.755 2Res Neuroim, accepted for publication.9 Elkashef A, Vocci F, Hanson G, White J, Wickes W, Tiihonen J: Pharmacotherapy of methamphetamineaddiction: an update. Substance Abuse, accepted for publication. 0 0LÄHETETYTLehtinen S, Kolehmainen E, Torniainen P, Ahonen A, Tupala E, Harila-Saari A, Vainionpää L, Lanning M. Brain perfusion SPECT,[ 123 I] β-CIT SPECT and [ 125 I] β-CIT whole hemisphere autoradiography after intravenous methotrexate administration to porcine incontrolled animal model. Submitted.Müller-Isberner R, Hodgins S, Eronen M: Patients with major mental disorders in general and forensic psychiatry: why are they treatedso differently. Submitted.Virkkunen M, Rissanen A, Franssila-Kallunki A, Tiihonen J: Low non-oxidative glucose metabolism and violent offending: an 8-yearprospective follow-up study. Submitted.Lehto S, Kuikka J, Tolmunen T, Hintikka J, Viinamäki H, Vanninen R, Haatainen K, Koivumaa-Honkanen H, Honkalampi K, Tiihonen J:Temporal cortex D2/3 receptor binding in major depression. Submitted.Haukka J, Tiihonen J, Härkänen T, Lönnqvist J: Direct health costs and medication during the first year after the first hospitalizationdue to schizophrenia. Submitted.Tikkanen R, Holi M, Lindberg N, Tiihonen J, Virkkunen M: Recidivistic offending and mortality in alcoholic violent offenders. A prospectivefollow-up study. Submitted.Tikkanen R, Ducci F, Goldman D, Holi M, Lindberg N, Tiihonen J, Virkkunen M: MAOA, childhood maltreatment, and alcohol consumptionmoderate risk of recidivism in violent behaviour among alcoholic offenders. Submitted.Fagerholm V, Rokka J, Nyman L, Sallinen J, Tiihonen J, Tupala E, Haaparanta M, Hietala J: Autoradiographic characterization of α2Cadrenoceptorsin the human striatum. Submitted.Haukka J, Tiihonen J, Härkänen T, Lönnqvist J: Association between medication and risk of suicide, attempted suicide, and death innation-wide cohort of suicidal patients with schizophrenia. Submitted.Kaila M, Lehtonen M-L, Kärkkäinen M, Tiihonen J: Vagushermostimulaattori hoitoresistentin depression hoidossa. Submitted.

Storvik M, Häkkinen M, Tupala E, Tiihonen J: 5-HT1A receptor densities in the frontal cortical brain areas of alcoholic and nonalcoholiccomparison subjects: a whole-hemisphere autoradiography study. Submitted.KÄSIKIRJOITUKSETTuppurainen H, Kuikka JT, Viinamäki H, Husso M, Tiihonen J: Dopamine D2/3 receptor density and occupancy in midbrain, temporalcortex and striatum by haloperidol, olanzapine and clozapine. Manuscript.Boccardi M, Thompson P, Tiihonen J, Frisoni GB: Antisocial conduct and hippocampal morphology. Manuscript.Haukka J, Arffman M, Partonen T, Sihvo S, Tiihonen J, Lönnqvist J, Keskimäki I: Antidepressant use and mortality in Finland: A register-linkagestudy from 1994 to 2003. Manuscript.Joensuu M, Tolmunen T, Saarinen PI, Tiihonen J, Kuikka J, Ahola P, Vanninen R, Lehtonen J, Pesonen U: No effect of 5HTTLPRpolymorphism on serotonin transporter availability measured by SERT-specific [123I]nor-β-CIT SPECT imaging in drug-naϊve patientswith depression. Manuscript.Häkkänen H, Weizmann-Henelius G, Salenius S, Lindberg N, Repo-Tiihonen E. Psychopathology and life course development ofhomicide offenders with mutilation of the victim’s body. Manuscript.Storvik M, Kuikka JT, Tiihonen J: Serotonergic system in Cloninger type 1 and 2 alcoholics. Manuscript.Tikkanen R, Ducci F, Goldman D, Tiihonen J, Virkkunen M: MAOA-LPR modulates the effect of alcohol consumption, age, and severeimpulsive cluster B personality disorder on risk of recidivistic violence. Manuscript.Hallinen T, Martikainen J, Hahl J, Torvinen S, Haukka J, Tiihonen J: Economic impact of atypical antipsychotics in the treatment ofschizophrenia and schizoaffective disorder. Manuscript.Kauppila EK, Vanninen E, Kaurijoki S, Karhunen L, Rissanen A, Kaprio J, Tiihonen J, Kuikka J: Brain monoamine transporter availabilitycorrelates between monozygotic female twin pairs but not between monozygotic male twin pairs. Manuscript.

LIITE 12Kuopion yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkaMomenttirahoituksesta 33.01.04 rahoitettavan tutkimuksen budjettiKlotsapiiniresistentin skitsofrenian polyfarmasiatutkimus, 61 760 euroaBudjettiPalkkiot lääkäreille (100 potilasta x 200 € x 1,33 sivukulut) 26 600 €Lääkkeet(15 mg x 7 vrk x 50 potilasta) + (30 mg x 63 vrk x 50 potilasta) 34 160 €Kapselointi 1 000 €Yhteensä 61 760 €

LIITE 13Kuopion yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkaKUVAUS KANSAINVÄLISEN YHTEISTYÖN SISÄLLÖSTÄMeneillään on seuraavia kansainvälisiä yhteistyöprojekteja:1) Osallistuminen kansainväliseen monikeskustutkimukseen (yhteistyökumppanit Montrealinyliopisto, British Columbia Forensic Services Commission, Simon Fraser University,Kanada; Karolinska Institut, Göteborgin yliopisto, Linköpingin yliopisto, Ruotsi;Haina Forensic Hospital; Geissenin yliopisto, Saksa). Tutkimuksen tarkoituksena onselvittää, miten oikeuspsykiatristen potilaiden jatkohoito vaikuttaa uusien rikosten suorittamiseen.Samalla tutkitaan lukuisia mahdollisia väkivaltaiselle käyttäytymiselle altistaviariskitekijöitä. Kansallisesti on sovittu, että vuonna 2008 aloitetaan 10-vuotisseuranta, johon haetaan rahoitusta momentilta 33.01.04.2) Yhteistyö Karolinska Institutin (Tukholma, Ruotsi) kanssa: Meneillään on useita aivojenkuvantamisprojekteja, jotka tehdään yhteistyössä Karolinska Institutin neuropsykiatrisenosaston kanssa. Vuonna 1996 käynnistyneessä yhteistyöprojektissa tutkitaanmuun muassa väkivaltaisten ja ei-väkivaltaisten alkoholistien sekä ikä- ja sukupuolikaltaistettujenei-alkoholistien aivoja äkillisten kuolemantapauksien jälkeen oikeuslääkärinavulla. Pakastetut näytteet tutkitaan autoradiografiavärjäyksellä, jolla pystytään tutkimaanmm. serotoniinin ja dopamiinin transportteri- ja reseptoritiheyttä aivoissa. Tutkimusjatkuu edelleen vuoden 2008 aikana.3) Yhteistyö St. Petersburg Pavlov State Medical University (Pietari, Venäjä): Lähialuehankerahoituksellavuonna 2007 aloitetun tutkimuksen tarkoituksena on selvittää,voidaanko amfetamiiniriippuvuutta hoitaa tehokkaasti käyttäen pitkävaikutteista naltreksoni-valmistetta.Suunnitelmissa on tutkimuksen laajentaminen mahdollisesti myösThaimaahan.4) Yhteistyö Aucklandin yliopiston (Uusi-Seelanti) kanssa: Suomen Akatemian rahoituksellavuonna 2007 aloitetun tutkimuksen tarkoituksena on selvittää metyylifenidaattihoidonvaikuttavuutta lumelääkkeeseen verrattuna suonensisäisen amfetamiiniriippuvuudenhoidossa.