31: 30.7.2009 - Espoon seurakuntasanomat

TuomiokirkkoEspoonlahtiLeppävaaraOlariTapiolaKauniainenNykyihminen käy uskonto-ostoksillakuin tavaratalossa. Valikoivalla shoppailullaon hintansa.Pääkirjoitus, sivu 2.Espoon seurakuntasanomat www.esse.fi31 / 30.7.2009Reetta Kallio ja Niko Kyyhkynen:Kumppanit kisoissa jakotonaSivu 3.Esko JämsäHannu Vallas taltioiEspoon kirkot ilmasta.Keskiaukeama.Eveline Fadayelhalutaan pois Suomesta.Sivu 4.Kalliolle pääsee vainhiekkatietä pitkin.Lehtikirkko, sivu 11.

Ääriviivaversioita saa käyttää väritaustaan tai kuvaan upotettuina.esse ❘ Espoon seurakuntasanomat ❘ Perustettu 1972 ❘ www.esse.fi ❘ Tuomiokirkko ❘ Espoonlahti ❘ Leppävaara ❘ Olari ❘ Tapiola ❘ Kauniainen30.7.2009 ❘ esseYksilön oikeuksista yhteiseen hyväänYhteiskunnallinen kehitys on johtanut erityisestiteollistuneissa länsimaissa yksilön oikeuksien,vapauksien ja tarpeiden korostamiseen.Yksilön löytämisellä ja yksilön oikeuksienpuolustamisella on ollut merkittävä hyvinvointiaja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuuttalisäävä vaikutus. Demokraattinenyhteiskuntamallimme perustuu pitkälti juuriyksilön oikeuksien ja kansalaisten tasavertaisuudenperiaatteille.Myös uskonnollista kehitystä on leimannutlisääntyvässä määrin yksilöllisyys. Valistuksensisarena syntyi aikanaan pietismi, jossakorostetaan juuri yksilön henkilökohtaista uskoa.Nykyisin uskonnollinen individualismi eikanavoidu pelkästään valtauskonnon uomiin.Individualismiaan korostava kansalainen rakentaayksilöllisen uskontonsa poimimalla eriperinteistä itselleen hyväksi kokemansa ainekset.Kristinuskon näkökulmasta yksilöllisyydenkorostamisella uskonnossa on myös varjopuolensa.Mikä on se yhteisö, johon itse rakennettuuskonnollisuus voi liittyä? Kristinuskon sisällätaas yksilön oman valinnan korostaminen uhkaatehdä uskosta suorituksen."Meitä ohjailee yhäenemmän kaupalliseenmanipulaatioonperustuva jakulutusriippuvuuteentähtäävä arvomaailma,jota ei voi pitääterveenä."K e s ä m e n o t30.7.2009Kristillinen usko on aina viime kädessä kirkonyhteistä uskoa. On lohdullista ja vapauttavaaoivaltaa, että usko ei ole jokin minun henkilökohtainensuoritukseni, ominaisuuteni tai tekoni.Usko on kirkon, universaalin, mutta historiassavaeltavan Jumalan kansan yhteistä uskoa,johon minä voin ja saan liittyä. Tämä yhteinenusko kantaa – myös silloin, kun oma uskonituntuu mitättömältä ja vähäpätöiseltä.Kristillisen elämännäkemyksen voi tiivistääsanomalla, että elämän perusta on usko ja sentarkoitus on rakkaus. Kristityn elämässä eettisetkysymykset kulkevat aina uskon kysymystenrinnalla.Yksilöllisyyttä korostavassa uskossa eettistenkysymysten keskiöön tahtovat nousta yksilönomaan elämään liittyvät pohdinnat. Tässäkinkohden vapauttavaa ja monin tavoin tervehdyttäväävoisi olla yhteisöllisen näkökulman esiinnostaminen.Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, demokratia.Nämä ovat yhteisöllisiä arvoja, jotka luovatedellytykset yksilön oikeuksien toteutumiselle.Me suomalaiset otamme nämä arvotitsestäänselvyyksinä. Ihmiskunnan suureltaenemmistöltä edellä mainitut perusedellytyksetkuitenkin puuttuvat. Samaan aikaan meitähyvinvointiyhteiskuntien yksilöitä ohjailee yhäenemmän kaupalliseen manipulaatioon perustuvaja kulutusriippuvuuteen tähtäävä arvomaailma,jota ei voi pitää terveenä.Tässä tilanteessa huomaan pohtivani, tulisikomeidän kirkkoina ja kristittyinä nostaa katseemmeitsestämme ja nähdä nykyistä avaramminyhteisen hyvään ja kansainväliseen vastuuseen?Mauri VihkoKirkkoherraKauniainenOlohuone, pelihuone, kirjastoKireänutturaisten kirjastotätien valtakausion päättynyt aikoja sitten. Kauashistoriaan ovat jääneet ajat, jolloinkirjastossa istuttiin hiljaa silmälasitnenällä ja kuunneltiin pölyn laskeutumisenunettavaa ääntä.Sellon kirjaston Pointissa yhtäkääntoruvaa etusormea ei nouse pystyyn,vaikka desibelirajat ajoittain paukkuvatkin.Kirjaston nuorten ja nuortenaikuisten osasto on yksi lähialueennuorison vapaamuotoisista, muttakeskeisistä lomanviettopaikoista.Kesän aikana Pointissa ei ole järjestettyätoimintaa, mutta työntekijät januoret ovat paikalla ja tietokoneet hurisevat.Tällaisena aurinkoisena päivänäKolumniBoasta tuli mieleenViime talven uutisvirrasta muistanyksityiskohtaisesti vain yhdenuutisen. Jossain päin Afrikkaaboa-käärme oli hyökännyt miehenkimppuun ja ottanut reippaan kuristusotteen.Kuolettavasta syleilystäpäästäkseen mies oli purrut käärmettä,jolloin kuristusote heltisi senverran, että mies sai kännykän taskustaan.Apu saapui ajoissa.Uutinen kiehtoi minua pitkään.Mitä mies oli sanonut puhelimeen?”Hei haloo! Olen pahassa paikassa!”Kesäloman koittaessa ajattelen, että nyt on aikaa paneutuasanomalehteen tarkemmin. Kuvittelen kuinka luen pääkirjoituksetja pidemmät politiikan analyysit, kulttuurisivutalusta loppuun. Loman edistyessä käy kuitenkin niin, ettälehden lukuun menee yhä vähemmän aikaa. Ei tule luettuaedes talven verran. Lehden silmäilee kerta kerralta välinpitämättömämmin.Kesä onkin suurten kertomusten aikaa. Mikä onni, että Jaarankylästä on Kiikoisten kirjastoon vain pari kilometriä.Siellä osui käteeni Carol Shieldsin Sattumankauppaa, HannaTarkan loistavasti suomentama arjen sinfonia. Kertomusavioparin viidestä päivästä oli mukaansatempaava, ymmärrettävä,mutta silti ylevöityneen olon jättävä lukukokemus.Miten löytää sellainen kirjallisuuden ryteiköstä?Kirjaston asiakastutkimuksen mukaan kirjasto näyttäytyysen käyttäjille mykkänä. Haluttaisiin ”jotain luettavaa”,mutta puhumattomuus iskee etsijän päälle. Täydet hyllyrivitkirjanselkineen uuvuttavat. Muisti lyö tyhjää. Sekin nimiunohtuu, mikä oli ollut mielessä sisään käydessä. Vain mainostetutuutuuskirjat pulpahtavat mieleen. Miten mykästätilasta saisi kertovan ja innostavan? Tässä olisi kirjastoillapaljon tekemistä.Muutosta odotellessa vaatikaa kirjaston työntekijöiltä sisältöjentuntemusta ja kykyä tarjota juuri teille sopivaa luettavaa,oli se sitten nykyrunoutta tai ”samantyyppistä kuinJ.G.W. Persson”. Jos tiskin takana aletaan epävarmasti nikotella,pyytäkää paikalle kirjallisuudentuntija. Jos sellaista eiole tilassa, niin puhelimensoiton päästä varmasti löytyy. Älkääsuostuko aineistoluetteloiden armoille. Kirjastopalvelujapidetään yllä verovaroilla ja yksi sen keskeisistä tehtävistäon kyky tarjota kaunokirjallisuutta lukijan tarpeen mukaan.Maksajalla on oikeus saada rahoilleen vastinetta.Saara IhamäkiKirjoittaja on Espoonlahdessa asuvaHaagan kirjastojen johtaja.saara.ihamaki@hel.fi5kello yhden aikaan Pointin tiloissanotkuu ainakin kaksi kourallista nuoriamiehiä ja naisia. Nuoret ovat niinkeskittyneen näköisiä, etten kehtaamennä kysymään, mitä ne oikein tekevät.Pointin työntekijä Minna Huuskonenauttaa: ”Täällä pelataan tietokoneellaWorld of Warcraft- ja Runes ofMagic -roolipelejä” hän osoittaa kahtatarkoitukseen varattua tietokonetta,joiden ajanvarausvihkot ovat täynnäyläasteikäisten poikien vauhdikkaitapuumerkkejä. Lisäksi meillä on pelihuonevideopeleille ja tuolla pöydänääressä on meneillään pokerimatsi.”Tietokone- ja videopelit ovat ehdottomiasuosikkeja, mutta ihan tavallisetkorttipelit pitävät myös pintansa.Joskus pyyhkäistään pölyt perinteisenlautapelinkin kannelta. Pelaamisenlisäksi Pointin sohvilla voi lukeasarjakuvia ja kirjoja, jutella kavereidenkanssa ja kuunnella levyjä.Kun kirjaston ja olohuoneen välinenraja hämärtyy ja kymmeniä nuoriakulkee päivittäin sisään, ulos jaympäri, voi kuvitella rauhattomuudenolevan väistämätön lieveilmiö. Nuoriso-ohjaajiksiaika ajoin venyvät vahtimestaritkuitenkin rauhoittavat sopivasti.Mutta vain sopivasti. Hyssyttelyei kuulu Pointin kesään.Teksti ja piirros Maria ViljaKirjoittaja kuvailee espoolaisiakesäleirejä ja -kursseja."Candominon bravuuri on yksinkertainen, neliääninen kuorolaulu", kertoo kuoron johtaja Esko Kallio.Laulu haastaa aivot ja sydämenEspoolainen Candominokuorotulkitsee täysilläsimppelitkin sävelet.Teksti Anita JärvisaloKuva Markku MattilaUrkuyö ja Aaria tuo Espoontuomiokirkkoonkotikaupunkinsa maineikkaanCandomino-kuoronja sen kesäyöhön sulautuvanohjelmistonsa.”Kesäyön tunnelmaa, elokuunhimmenevän yön hehkua”,luonnehtii Candomino-kuoronjohtaja Esko Kallioohjelmaansa Läksin minäkesäyönä.Kallio kertoo, että Urkuyöja Aarian puitteisiin istuvaohjelmakokonaisuus syntyivarsin luontevasti. Kuulijoilleon luvassa muun muassakansallisromanttisia klassikoita,Bengt Johanssoninkuoromusiikkia, Schützia jaIlpo Laspaksen urkusoittoa.Kuorossa laulava SiljaNurkkala on ohjelmasta innoissaan:”Kokonaisuus on hieno:kansallisromanttinen ohjelmistoyhdistettynä Espoontuomiokirkon miljööseenja lämpimään elokuun yöhön!Olen juuri lukenut ToivoKuulan elämänkerran jaoikein odotan, että pääsenkonserttiin laulamaan KuulanOmenapuita.”Myös Jooa Saulamaa oniloinen tilaisuudesta päästäesiintymään Urkuyö ja Aaria-tapahtumaan.”On upeaa päästä esiintymääntällaiseen tunnettuunkonserttisarjaan ja muidennimekkäiden esiintyjienjoukkoon. Ehdottomastitämä on oman laulu-uranimerkittävin juttu.”TinkimätönasenneKuoronjohtajalle itselleenosallistuminen Urkuyö jaAariaan on paluuta tuttuihinympyröihin. Edellisenkerran Candomino osallistuitapahtumaan muutama vuosisitten Kari Tikan säveltämänmessun kantaesityksenyhteydessä.”Meillä on ehdottomastimyös omaa erikoisosaamista.Moderni musiikki ja barokkisisältävät jo itsessäänomat tyylilliset ja virtuoosisethaasteensa. Toki oma bravuurimmeon yksinkertainen,neliääninen kuoromusiikki.Tavoitteenamme onpäästä syvälle musiikin erivivahteisiin ja kauneusarvoihin”,Kallio luonnehtii.”Tinkimätön tulkintakaikessa – oli kappale kuinkasimppeli tahansa. Uskoisin,että kuulijat, laulajat jakuoromusiikki kokonaisuudessaanelävät juuri siitä.”Tätä tinkimättömyyttäkysyy myös suunnitteillaoleva levytys. Edellinen levyO Mare Mio ilmestyi vuonna2005. Uusi joululevy on tarkoitustoteuttaa vuoden taikahden sisällä.SitoutumistalauluunKallio itse tuli vuonna 1967perustetun nuorisosekakuoronohjaksiin vuonna 2005kuoron perustajan TaunoSatomaan jäätyä eläkkeelle.”Olin juuri valmistunutkuoronjohtajaksi, ja oli ilmanmuuta hieno haastepäästä jatkamaan työtä Candominonkanssa.”Tällä haavaa kuorossa onkolmisenkymmentä jäsentä,joiden keski-ikä asettuu 23vuoden kieppeille. ErityiseksiCandominon tekee se, ettäkuoro toimii myös koulutusinstituutiona.Yhteistyösopimusseurakuntayhtymänkanssa sisältää kaiken kuorolaistenkoulutuksen: niinharjoitukset kuin yksityisetlaulutunnitkin. Lisäksi kuorollaon säännölliset stemma-harjoitukseterikseenmiesten ja naisten kanssa sekäkuoron yhteiset harjoitukset.Esiintymiset pyritään toteuttamaanilman esillä olevianuotteja.”Viikosta kuluu helpostipari iltaa harjoituksissa plusomat laulutunnit päälle. Leireilleosallistutaan noin kahdeksankertaa vuodessa. Senlisäksi tietysti esiintymisetympäri maata ja ulkomailla”,laskeskelee Silja Nurkkala,jolle pelkästään kuoroonpääseminen oli tärkeätavoite.”Itse pidän siitä, etteiCandominoa voi kuorona ainakaanpopulistiseksi luonnehtia.”Kuoron intendenttinä jalaulajana lopetteleva EevaKortekangas kokee taaksejäävät viisi Candominovuottaarvokkaana.”Voi olla, että tulevaisuudessahankaluutena on se, ettäyhtä tasokasta kuoroa onvaikea löytää.” JTo 6.8. klo 22 Espoon tuomiokirkossa(Kirkkopuisto 5) Urkuyö jaaaria -festivaalin konsertti Läksinminä kesäyönä. Candomino; EskoKallio, johtaja; Ilpo Laspas, urut.www.urkuyofestival.fiKuorolaulun lumoKuorolaulu voi tällä haavaa Suomessa hyvin. Esko Kallionmukaan menossa on jonkinlainen kuorobuumi, jokanäkyy muun muassa tv-median tarjonnassa.Syksyllä löytyy hakijoita myös Candominoon, vaikkase edellyttää tavanomaista tiiviimpää sitoutumista.Kuoro istuu mainiosti myös opiskelijoille.”Itse en vielä tänä vuonna saanut haluamaani opiskelupaikkaa– onpahan sitäkin helpompi tilaisuus jatkaaelämää laulaen”, Jooa Saulamaa nauraa.Kuorolaulun lumoa on myös äkkiseltään vaikea pukeasanoiksi.”Kuoron yhteisöllisyys kiehtoo ja musiikilliset tavoitteethaastavat”, Silja Nurkkala miettii.Työkseen kolmea kuoroa johtava Kallio luonnehtiikuorolaulua ainutlaatuisen hienoksi harrastukseksi.”Kuorolaulu haastaa aivot, fysiikan ja sydämen. Se onyhteistyötä, joka kysyy salamannopeita reagointeja jaläsnäoloa. Yhtä lailla se antaa muitakin hyviä eväitäelämään; keskinäistä luottamusta ja kärsivällisyyttä esimerkiksi.”JVuokra-asunnoistapulaYliopistot aloittavat opetuksensaelo-syyskuun taitteessa.Lukuvuoden alku tuo mukanaanuudet opiskelijat jaisot asuntotarpeet.Viime syksynä Helsingin yliopistonylioppilaskunta (HYY)joutui järjestämään useilleasuntoa vailla oleville opiskelijoillehätämajoitusta, eikätilanne vaikuta tänä vuonnajuurikaan paremmalta.Yksityisellä puolella vuokratovat tällä hetkellä korkealla,ja monet opiskelijat hakevatasuntoa esimerkiksi asuntosäätiöHoasin kautta. Opiskelija-asuntojaei kuitenkaanriitä kaikille.Ylioppilaskuntien asunnonvälitysvetoaakin yksityisiinvuokranantajiin, että he antaisivatasuntonsa välitettäviksiopiskelijoille. Ylioppilaskuntienasunnonvälitys on sekä asunnonomistajalle että vuokraajalleilmainen.EsseKirkkonummenkirkkoa juhlitaanKirkkonummen Pyhän Mikaelinkirkkoa juhlitaan 28.–30.8., kun kirkon uudelleenvihkimisestä tulee kuluneeksi50 vuotta.1400-luvulta peräisin olevakirkko sijaitsee alueella,joka oli venäläismiehityksenalaisuudessa vuosina 1944–56. Kun miehitys loppui 1956,kirkko oli pahasti rapistunut.Vuosina 1956–1959 kunnostettukirkko vihittiin uudestaankäyttöön 9.8.1956.Pyhän Mikaelin kirkon onarvioitu olevan saman ikäinenEspoon tuomiokirkon kanssa.Tuomiokirkon lisäksi pääkaupunkiseudultalöytyy vain yksikeskiaikainen kivikirkko, VantaanPyhän Laurin kirkko.Essen keskiaukeamalla esitellääntässä numerossa Espoon kirkkoja.EsseKirkkopäivilläpuhetta pyhästäKirkkopäiviä vietetään Jyväskylässä21.–23.8. Niille odotetaannoin 30 000 kävijää.Joka toinen vuosi järjestettäviäkirkkopäiviä juhlitaan 44.kertaa.Kirkkopäivien otsikkona ontänä vuonna Onni täällä vaihtelee.Keskusteluissa käsitelläänpyhää sekä kirkon ja mediansuhdetta.Keskustelijoina ovat muunmuassa kirjailijapappi JaakkoHeinimäki ja toimittaja JohannaKorhonen.Kirkkopäivät levittäytyypääosin Jyväskylän yliopistonkampusalueelle.Esse

Linda Emilia Jääskeläinen, NicolasRudolf Karkkolainen, Niko SanteriKiertomäki, Miko Matias Kotiniemi,Vilma Emilia Kylänlahti, Tony MikaelLindén, Sebastian Emil TapaniLindgren, Linda Jose ina Lydman, Aronen, Maria Elina Engberg,Salla Iida esse Tuulikki ❘ 30.7.2009 Melkko, Mikko Uutiset esse.toimitus@kotimaa.fiVeera Mari Kristiina, Lehto MiikkaEssi Emilia, Mäkinen Mira Annika,Marjaana, Tehikoski Anni Katariina,30.7.2009 ❘ esse Verneri Mäkelä, Janne Olavi Puhakka,Antti Samuli Roos, Sami TapaniSeppänen, Tatu Sakari Suontausta,Teppo Olavi Taipale, Elias Esko EinariTammivuori, Timo Sebastian Tapio,Hila, 12.7. konrmoitu:Urheilijat kisaavatAuranenkotonakinTeemu Tapani, HeinolaAnne Paula Monika, Hentunen VeeraMinna Kristiina Vaskuri, SanteriEmilia, Herttua Joonas Salomon,Kaarlo LyhyestiMikael Österman.Partanen, Rasmus Petteri Raasakka, Sammalisto Saara Kaisa, Savolainen Hållfast Jenni Katariina Elisabet, Salo Ilmari Kuisma Samuel, TikkinenVelskola väentupa II:Meri Susanna Saastamoinen, Pyry- Jooa Tim-Joonatan, Siika-aho Eeva Inkiläinen Taru Maria, Jämsä Elina Robert Viljam Henrik, Torikka ValtteriJoel Aleksi Espo, Minna So aPetteri Johannes Salonen, Samu Maarit Katariina, Sinisalo Niko Krista Pauliina, Karjalainen Mikko, Eemil Pekanpoika, Vuorimaa RoopeTuomiokirkkolaisia • Ensi viikonloppuna Leppävaaranstadionilla näh-Espoon Tapioiden kor-Molemmat tavoittelevatkysyä, ja toinen tietää,tiyleisön kannustamana. Viherlaaksossa.tuki ja turva. Neuvoa voi ai-Forsman, Beda Henrietta Frisk,Eerik Paavali Sarre, Petteri Juhani Santeri, Wiik Santeri Matias, Viiri Joni Kemppainen Saara Hanna Elina, Oskari.yli Henry 50.000 Axel Valtteri Harjusola, EerikSeppälä, Sara Julia Sjöman, Tiia Jalmari, Välitalo Pia Krista Karoliina. Lemström Oona Emmy Paulina,dään Suomen yleisurheilun keushyppääjillä Reetta Kalliolla,19, ja Niko Kyyhkylenstadionille ja tutut vil-Isosiskon mukaan hei-kisoista mitalia. ”Kun aste-miltä siskosta tuntuu. SM-kisatEspoon Juhana Olavi tuomiokirkkoseurakunnanHiillos, jäsenmäärä Linda Jessika ylitti heinä-Holopainen,Helasmäki, Lauri AleksiMaire Pauliina Tamminen, AnniMetsovuori Leevi Armas, Mäkitalohuiput. Kalevan kisoissa otteleeTorppa, myös Henna espoolaisia Kaarina ur-Jarintytär sellä, 20, on LEPPÄVAARANkisoihin vain kuttavat katsomossa, Ojala sydän Olli Mikko dän Matias, välillään Palomäki on harjoituk-Marjatta Tolppanen, Jani KristianJanne Mikael, Oja Laura Katariina,LeppävaarassaJenni Marjut Karoliina Hämäläinen,kuun jälkipuoliskolla 50 000heilijoita, jotka taistelevat kymmenen minuutin pyöräilymatka.Valkeala, Pariskunta 4.7. asuu konrmoitu: tii Kallio. Henriikka, Pulkkinen lu”. ”Kilpailuhenkeä Kerttu Elina, pitääurheilunsuomenmes-varmaan pamppailee”, pohsissa”ihan järjetön kilpai-Kalevan kisat ovat yleis-Pihla Pauliina Jääskeläinen, MinnaTuovinen, Jenna Mirjami Turunen, SEURAKUNTAMelina Kirsi Hannele, Paumo Elisajäsenen rajan. Jäsenistä noinJohanna Kantele, Vilma Amanda Suomen Wille Sakari mestaruudesta Widing, Emilia ko- Katriina49 000 asuu tuomiokirkkoseurakunnanKarjalainen, alueella, Tiia loput Petra 1000 JohannaKantonen, Aleksi JohannesVierikko, Veera Maria Visuri.Yhteisen valmentajan Pyykkö Iida Eveliina, kin olla, Rif Inessa jotta MariaAartoaho Eerika Inkeri, Ahteenmaamenestyy”, taruuskilpailut. Ne järjestetäänvuosittain eriJari LaukkanenJanne Antero, Barck Anne kautta Katariina, tavanneet Alexandra, nuoret Siljanto täydentää Nicholas Sanna Kristian, Saarman.ulkomailla. Kokko, Jesse Olavi Oskari Latva,Elo Erika Maaria, Hellstén treenaavat Linda yhdessä. Stenmark Kun toinennostaa puntteja, Turunen toinen Taavi vain Olavi, harjoituksissa, Waldén Maria silläJon Magnus Parivaljakko Kasper, taistelee paikkakunnalla. Tänävuonna kisat pidetäänkannustaa vieressä.kilpailuissa molemmat keskittyvätomaan suorituk-Leppävaaran stadionilla”Kilpailemme kaikessa31.7.–2.8.muussa paitsi korkeushypyssä,jossa meitä ei voi ver-Leppävaarasta SM-mitalia – Järjestäjinä on kolmeseensa. Molemmat hakevatrata”, Kallio kertoo.”Vaikka siinä, kumpitiskaa paremmin”, vitsaileeNiina Saarman-Bartholdillese olisi jo kymmenes.”Odotan kisoja valtavas-espoolaista urheiluseuraa:Esbo IF, Espoon Tapiotja Leppävaaran Sisu.Jäsenmäärän lisäys on noin250 henkilöä vuodessa.Kirkkoherra Antti Kujanpääarvioi, että kuukausi sittenavattu sähköinen Liity kirkkoon-palvelu näkyy jo tuomiokirkonjäsenmäärässä. Palvelun todellisiavaikutuksia ei voida kuitenkaannäin lyhyellä aikavälillä arvioida.Espoolaisiin seurakuntiinon voinut liittyä internetissä jovuosia. Internetin kautta kirkkoonliittyy Espoossa noin 500uutta jäsentä vuosittain.Tuomiokirkkoseurakunta onEspoon suurin seurakunta. Helsingissäsuurin seurakunta löytyyMalmilta: Malmin seurakuntaankuuluu noin 60 000 henkeä.Vantaan suurimmassaseurakunnassa Tikkurilassaon noin 40 000 jäsentä.Suomen suurin seurakuntalöytyy Jyväskylästä. Tämänvuoden alussa muodostetussaJyväskylän seurakunnassa onnoin 100 000 jäsentä.Atte Valtteri Strandén, Aleksi MatiasVainio, Markus Juhani Valli.Isohiekka I:Julia Mariel Alftan, Suvi-AnniinaSamuli Alexander Flink, Otto JalmariGrönroos, Katerine Teele Holm,Minna Katrina Ivanainen, JanMarius Kilkki, Jenni Emilia Koivu,Satu Anniina Koskinen, Anton AleksiLehmusto, Lea Tuuli Irmeli Nurttila,Linnea Ulrika Nyberg, Pinja MaariaNiko Kyyhkynen ja Reetta Kallio asuvat ja treenaavat yhdessä. Hekilpailevat keskenään kaikessa muussa paitsi korkeushypyssä.Tapani, Karpansalo Venla Aura Elina,Koikkalainen Jussi Kalevi, KorpelaAino Inkeri, Korpela Erno Robert,Kotajärvi Noora Mikaela, LaaksonenSonja Kristiina Arintytär, LaukkonenJalmari, Leminen Hanna Pauliina,Mikkonen Essi Anniina, MyöhänenValtteri Alarik, Nyblom OonaSo a Katariina, Ojanen JuusoOlavi Waltteri, Pitkänen SusannaMaria Marttina, Pöntinen Milla-Marika, Ryynänen Hanna Eveliina,Kyyhkynen.Kumpikaan ei Kallionmukaan suostu häviämäänedes keilauksessa. ”Jos häviän,suutahdan ja keksinjotain, jossa olen Nikoa parempi.”Leppävaaran stadionillaparastaan antaa myös LeppävaaranSisun sisaruspari:seitsenottelija Sanna Saarman,28, ja pituushyppääjäNiina Saarman-Bartholdi,32.Gumbölessä ja Kilossaasuvat siskokset treenaavatyhdessä lähialueiden maastossaja punttisaleilla.”Kiitos Espoolle hienoistapuitteista”, Saarman-Bartholdi kehaisee.Sisarukset ovat toisilleenJohanna, Monto Micke Tapio,Müller Ella Maria, Müller Silja Nella,Nieminen Teemu Matias, RantanenTopias Esko Aleksi, RuohonenJanita Johanna, Salakka Jonna ElinaVainikka Tanja Tuulikki, VälinenSissel Helmi Orvokki.ti. Urani päättyy näihin kisoihin,joten tämä on tosiiso juttu minulle”, hän kertooja herkistyy kyyneliin.”Olen tehnyt tätä hommaa23 vuotta. Olen joutunuttaistelemaan kroppanikanssa vammojen vuoksi.Nyt on aika siirtyä eteenpäin.”Kalevan kisoissa nähdäänmyös muita nuoria espoolaisia,kuten Pohjois-Tapiolassaasuva seiväshyppääjäAnnika Manner ja kaitaalainenjuoksija Carita Riutta.Matinkylässä asuvanDorian Collakun perhetulee kannustamaan moukarinheittäjääAlbaniastaasti.Katariina HarjuGrönroos Jesper Mikael, HeikkiläTomi Olavi, Heinonen Janika Maria,Lehikoinen Juulia Akuliina, LehtiläAnette So a, Lehtinen Marko Antero,Loukimo Niina Emilia, MarttilaNieminen Teemu Veerus, NumminenSusanna Katariina, Pasanen JuusoEmil Joakim, Pirttimaa Pinja LauraJohanna, Pousi Ville Oliver Joonatan,Pullola Pipsa Petriina, Saarinen EeroEemil Martti, Salminen Niina Emilia,Salmivaara Amanda Adria Anneli,Tässä vielä tämä Kalevankisailmoitus, jos on parempikuin aikaisemmin lataamani tiff-muoto.Lähes 600 vapaaehtoistatyöskentelee kisojenhyväksi.Leppävaarassa nähdäänSuomen yleisurheilunhuiput, kuten keihäänheittäjäTero Pitkämäki,pituushyppääjäTommi Evilä ja moukarinheittäjäOlli-Pekka Karjalainen.Paikalle odotetaan20 000 katsojaa.Lauantaina Leppävaarankirkossa pidetäänKirkolliset Kisailtamatklo 20.45. Siellä esiintyymuusikko Juha Tapio, jahaastateltavana on kestävyysjuoksijaAnnemariSandell. JEspoon parasjäätelötötteröKioski Hinta (euroa) Maku Hinta-laatusuhde Sijainti Valikoima MuutaValio,kulttuurikeskuksenaukio, TapiolaIngman,KauniaistenkeskustaPappagallo,Iso OmenaCiao Gelato,Iso OmenaMövenpick,Haukilahdenvenesatama1 pallo 2,40Iso pallo 3,002 palloa 3,501 pallo 2,502 palloa 4,001 pallo 2,202 palloa 3,203 palloa 3,701 maku 2,502 makua 3,001 pallo 3,502 palloa 5,50Vanhan ajanvanilja on pehmeäja oikeasti vaniljanmakuinen.Vanhan ajanvanilja hiemansynteettisenmakuinen. Ei neljäneuron väärtti.Vaniljassa oikea,keltainen väri.Maku pehmeä,mausteinen javaniljainen.Vaniljassa keltainenväri. Maukas,muttei aivanPappagallonveroinen.Vanilja on todellaherkullinen javoimakas. Lähesliköörimäinenjälkimaku.Kolmella ja puolella eurollaolisi toivonutsaavansa hieman isommantötterön.Kalliimpaa kuin Valiolla,vaikka jäätelön koossaei eroa.Pallo isompi kuin muissakioskeissa ja tuleesuoraan aitoon vohveliin,josta muualla maksetaanyleensä ekstraa.Yksi pallo vastaa kooltaanmelkein muiden kioskienkahta palloa.Vaikka yksi pallo vastaalähes muiden kioskienkahta palloa, on hintasilti kova.Esse testasi jäätelöitä. Herkullisin tötterö löytyi Haukilahdesta sveitsiläisenMövenpickin kioskilta. Mutta mikäli haluaa suosia kotimaista, kannattaa hyödyntääespoolaisen Pappagallon monipuolista valikoimaa.Teksti Anna Takala Kuvat Nina KaverinenKohtalaisen viihtyisälläpaikalla. Vähän syrjässä.Ei istuskelumahdollisuutta.Aivan Kauniaistenkeskustassa, autotienvieressä. Kioskinedessä penkit.Ison Omenan sisäänkäynnillä.Ei istuskelumahdollisuutta.Ison Omenan sisäänkäynnillä.Istuskelumahdollisuus.Haukilahdessa,kauniilla paikallavenesatamassa.Rannasta löytyy myöspenkkejä.Yli 20 irtojäätelömakua, lisäksijäätelöpuikkoja ja virvoitusjuomia.Myös vähälaktoosisia jalaktoosittomia tuotteita.Noin 20 irtojäätelömakua, lisäksijäätelöpuikkoja ja virvoitusjuomia.Myös vähälaktoosisia jalaktoosittomia tuotteita.Valikoima vaihtelee, myynnissä noin20 makua. Voi ostaa myös isommissapakkauksissa kotiin. Vähälaktoosisiaja laktoosittomia tuotteita.Valikoima vaihtelee, myynnissäkymmenkunta makua kerrallaan.Monipuoliset maut. Myös vähälaktoosisiaja laktoosittomia tuotteita.Vajaat kaksikymmentä makua.Kohtalaisen monipuolinen makuvalikoima.Myös vähälaktoosisia jalaktoosittomia tuotteita.Vain käteinen käy.Valiojäätelön omistaasveitsiläinen Nestlé.Jäätelöt valmistetaanSuomessa.Vain käteinen käy.Ingmanin omistaatanskalainen Arla FoodsOy. Jäätelöt valmistetaanSuomessa.Vain käteinen.Pappagallo on suomalainenyritys, jonka jäätelötvalmistetaan Espoossa.Vain käteinen.Jäätelöt valmistetaanSuomessa.Vain käteinen.Mövenpickin omistaaNestlé. Jäätelö valmistetaanSveitsissä.ESPOONLAHTITiina KivirasiKesäillan urkumusiikkiaE s p o o n l a h d e n k i r k o s s a k e k l o 2 05.8. Pilvi Listo urut ja cembalo12.8. Mia Huhta sopraanoMarkku Mäkinen urut19.8. Petri Komulainen käyrätorviJan Lehtola urut26.8. Johannes Lenius urut – ItävaltaEspoon seurakuntasanomatwww.esse.fiOsoite- ja tilausasiatPuhelin 8050 2327essetilaukset.espoo@evl.fiOsoitemuutokset päivittyvätväestötietojärjestelmästä.ToimitusHietalahdenranta 13, 00180 Helsinkip. 020 754 2000, faksi 020 754 2347esse.toimitus@kotimaa.fiMenovinkitesse.tavataan@kotimaa.fiVapaa pääsy ohjelma 5 €.Lukijapostiesse.lukijoilta@kotimaa.fiLukijakuvatesse.kuvat@kotimaa.fiToimituspäällikköSakari Sarkimaa, p. 020 754 2249sakari.sarkimaa@kotimaa.fiAlue: Tapiola, SeurakuntayhtymäToimitussihteeritUlla Lötjönen, p. 020 754 2225Ulla Lotjonen@kotimaa.fiAlue: Espoonlahti, OlariMerja Räty, p. 020 754 2346merja.raty@kotimaa.fiAlue: TuomiokirkkoseurakuntaKirkko vaikuttaa maahanmuuttopolitiikkaan• Heinäkuun ajan on käyty kemaan myös isovanhempia.kiivasta keskustelua suomalaisestamaahanmuuttopolikunsaegyptiläisestä EvelineKeskustelu on saanut altiikasta.Arkkipiispa Jukka Fadayelista. Fadayel tuli Suomeenkaksi vuotta sitten mie-Paarma ja ortodoksisen kirkonarkkipiispa Leo vetosivat hensä kuoltua. Hänen kaikkiheinäkuun alussa poliittisiin kolme poikaansa asuvat Suomessa.Lääkärien lausuntojenpäättäjiin, jotta ydinperheenkäsitettä laajennettaisiin kos- mukaan Fadayel ei selviä il-ToimittajatKatariina Harju (määräaikainen)p. 020 754 2239katariina.harju@kotimaa.fiAlue: LeppävaaraEsko Miettinen, p. 020 754 2237osa-aikaeläkkeelläesko.miettinen@kotimaa.fiAlue: KauniainenAnna Takala (harjoittelija),p. 040 742 7955PäätoimittajaSimo Repo, p. 8050 2349simo.repo@evl.fiEspoon seurakuntayhtymäTaitto ja kuvankäsittelyKotimaa-Yhtiöt OyMikko T HelminenEgyptiläinen Eveline Fadayel (vas.) haluaa jäädä Suomeen. Hänenpuolestaan osoitettiin mieltä heinäkuun puolivälissä Helsingissä.IlmoitusmarkkinointiSeija Kosunen, p. 020 754 2270Paula Kaijanto, p. 020 754 2247Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309Myynti- ja markkinointipäällikkö:Minna Zilliacus, p. 020 754 2361Ilmoitusten valmistus ja vastaanottoKotimaa-yhtiöt / Tuula HurriPl 279, 00181 Helsinkip. 020 754 2275, faksi 020 754 2343ilmoitusmyynti@kotimaa.fiTeksti-ilmoitusten tilavarausjulkaisupäivää edeltävän viikon tiistainaklo 16.man poikiensa huolenpitoa.Maahanmuuttovirasto onantanut Fayadelistä käännytyspäätöksensillä perusteella,ettei hän kuulu poikiensaydinperheeseen. Vantaankoskenseurakunta on tarjonnutFayadelille turvapaikan tiloistaan.Myös Suomen Ekumeeninenneuvosto on ottanut kantaamaahanmuuttajien puolesta.”Kirkkojen diakonian lähtökohtaon ihmisen hätä”, sanooneuvoston pääsihteeriHeikki Huttunen. ”Kirkkojenei pidä ruveta mestaroimaanjuridiikkaa, mutta joskirkot puuttuvat johonkinasiaan, voi se auttaa lainsäätäjiähuomaamaan ristiriidat jaongelmat.”Helsingin hallinto-oikeusIlmoitushinnatMv 1,50 e / pmm + alv 22 %,4-väri 1,80 e / pmm + alv 22 %.Aineistot viimeistään julkaisupäivääedeltävän viikon keskiviikkona kello 16.JulkaisijaEspoon seurakuntayhtymäviestinta.espoo@evl.fip. 8050 2327ToimitusneuvostoAnssi Siukosaari, pj., Leppävaara.anssi.siukosaari@pp.inet.fiAulikki Akaan-Penttilä, Tapiola.Jorma Back, Espoonlahti.Anja-Maija Leppänen, Olari.Tuija Ora, vpj, Tuomiokirkkoseurakunta.Tiro Rohkimainen, Kauniainen.kumosi maahanmuuttovirastonpäätöksen, ja Fadayel saaoleskella Suomessa elokuunloppuun asti. Fadayel ei kuitenkaanole pelkkä yksittäistapaus.”On tärkeää keskustellahädänalaisten vanhustenja huollettavien tilanteestaja myös Lähi-Idän kristittyjentilanteesta”, toteaa Huttunenviitaten Fadayelin asemaankaksoisvähemmistönedustajana: hän on sekä ortodoksikristittyettä palestiinalainen.Fadayelin puolesta on perustettuFacebook -ryhmä, jokajärjesti mielenosoituksenElielin aukiolla 14.7. Facebook-ryhmään kuuluu lähes seitsemänsataajäsentä.Anna TakalaJuha Ryhänen, Olari.Simo Repo, julkaisija.Mikko Hormio, kustantaja.KustantajaKotimaa-Yhtiöt OyViestintäpalvelut,johtaja Mikko Hormiop. 020 754 2000ISSN 1455-2310KirjapainoSuomen Lehtiyhtymä OyTuusula 2009Painos 81 300 kpl38. vuosikertaJakeluItella Oymenovinkit esse.tavataan@kotimaa.fi• Kirkoissa soi lä, harmonikka.To 30.7. klo 22 Espoontuomiokirkossa (Kirkkopuisto5) Urkuyö ja Aaria-festivaalin konserttiLauhat tuulet soittaaurkuja hongiston. JaakkoKortekangas, baritoni;Kristian Attila, piano;Pauli Pietiläinen, urut.Tommi Hakalan esiintyminenon peruuntunut,hänen sijastaan laulaaJaakko Kortekangas.Liput: 13–21 e, Lippupisteestäja tuntia ennenovelta. Illan taiteilijoita jateoksia esitellään klo 21–21.30 Pitäjäntuvassa tuomiokirkonvieressä. Bussikuljetuskonsertin jälkeenEtelä-Espoon kauttaHelsinkiin, hinta 4 e.Su 2.8. klo 19–20.15 Espoontuomiokirkossa(Kirkkopuisto 5) Suvisunnuntainiltamusiikkia.Markus Nykänen,laulu; Sofia Wilkman,piano. Ohjelmassa Puccini,Sibelius.Ti 4.8. klo 12 Tapiolankirkossa (Kirkkopolku6) Musiikkia puolenpäivänaikaan. Elina Leske-Ke 5.8. klo 12 Leppävaarankirkossa (Veräjäkallionkatu2) Soiva kesäkahvila.Sari Anetjärvi, lauluja kitara; Kullervo Latvanen,laulu ja urut; ClaudiaKohanevic, piano.Ke 5.8. klo 18 Olarinkirkossa (Olarinluoma 4)Kesälaulut kirkonmäellä.Ke 5.8. klo 19 Karakappelissa(Karakalliontie12) Kesäillan lauluhetkija ehtoollinen.• MuutaPe 31.7 klo 18 Kannusillankesäteatterissa (VanhaLagstadintie 5) Psykkis-teatterinVielä kerranvika juttu -näytelmänensi-ilta. Muut esityksetla 1.8., su 2.8., ke5.8., to 6.8., pe 7.8., la 8.8.Liput 10 e, p. 041 502 8096 tai psykkis-teatteri@hotmail.com.Pe 31.7.– su 2.8. Dipolissa(Otakaari 24) Suomensuurin roolipelitapahtumaRopecon. Päivälippupe ja la 15 e, su 10e. Kolmen päivän lippu25 e. Lisätietoja www.ropecon.fi.Su 2.8. klo 10–13 huvilamuseoVilla Rulludd jakahvio (Rullaniementie15) avoinna yleisölle.Su 2.8. klo 14–16 EspoonKartano (Kuninkaankartanontie31) avaaovensa yleisölle.Ti 4.8., ke 5.8. ja to 6.8.klo 19 Hyökyvuoren asukaspuistossa(Merivirta12) Teatteri HyökyvuorenmusiikkinäytelmäTiilitehtaan tytöt – elirakkaus on silmänkääntötemppu.Liput 15/10 e, p.0400 260 710 tai info@teatterihyokyvuori.com.Ti 4.8. klo 19 TapiolanTimo HalenSuomen suurin roolipelitapahtumaRopecon pidetäänOtaniemessä ensi viikonloppuna.kulttuuriaukiolla (Kulttuuriaukio2) kaupunkitanssit.Tiistai-iltaisinilmaista paritanssinopetusta, vuorossa foksi.11.8. tango, 18.8. bugg,25.8. masurkka, 1.9. samba(paikkana kulttuurikeskuksenulkoilmanäyttämö,Amfin edustakeskusaltaalla).Ti 4.8. klo 18 Oittaan ulkoilukeskuksessa(Kunnarlantie33–39) SuomenLadun keppijumppa.Hinta 3,5 e.Ke 5.8. klo 16 Espoonkulttuurikeskuksen Amfilla(Kulttuuriaukio 2,ulkoilmanäyttämö keskusaltaanedustalla) Espoonmieslaulajat. Sateensattuessa sisätiloissa.Su 9.8. asti Soukan GalleriaVillisiassa (Soukantie4) Hilja Jylängin ikoneja,Riitta Salorannanlasikoruja sekä TuuliaYli-Luovan öljyväri- jaakvarellitöitä. Avoinnajoka päivä klo 11–18.Tilaisuuksiin on vapaapääsy, ellei pääsymaksuamainita.

esse ❘ 30.7.2009 30.7.2009 ❘ esse Kirkon tulee näkyä ja erottuaIlmakuvaaja Hannu Vallas onkuvannut lentokoneesta kaikkimaamme kirkot Uudeltamaaltapohjoisimpaan Lappiin. Hän onikuistanut ilmasta myös Espoonja Kauniaisten pyhätöt.”Kirkon pitää erottua muustataajamasta selkeästi”, hänpainottaa.Teksti Kari KumpulampiKuvat Hannu VallasSuomi-kuvaa ilmastaIlmakuvaaja Hannu Vallas asuu Pirkanmaalla Pirkkalassa.Vallaksen ja Veikko Neuvosen teos Suomi ilmasta (Tammi 2007)valittiin vuoden 2007 luontokirjaksi. Kilpailun järjestää Suomessavuosittain Maailman luonnonsäätiö WWF.Suomalaista saaristoa Vallas kuvaa teoksessa Maailman kauneinsaaristo (Tammi 2008).Kolmiosainen kirjasarja Suomen kunnat ja kaupungit ilmestyi kesällä(Perhemediat 2008). Viimeksi ilmestyi kuvakirja Helsinki ilmasta(Edita 2008).Suunnitelmissa suurteos tai teossarja maamme kirkoista.Vallaksen ilmakuvausta voi seurata osoitteessa http://suomi.ilmasta.fiJKauniaisten kirkko ja Espoon kirkot ilmakuvinawww.esse.fi. Palveluja tarjotaan Kph/sauna, keittiö, maalaukset, lattiat ym. isot ja pienet remontitammattitaidolla, huolella ja siististi. VALITSE SIISTI REMONTTI!VALITSE MASTER DESIGN! p. 0400 386 348, masterdesign@luukku.comHannu Vallas, 62, on Suomenilmavoimien entinenmerivalvontalentäjä. Hänentyönsä on jatkunut reservissäsiviili-ilmailun ja ilmavalokuvauksenparissa vuodesta 1987 lähtien.Runsaan kuuden tuhannen lentotunninaikana hän on ottanut reilut600 000 ilmavalokuvaa kaikkialtakotimaasta ja ulkomailta.”Olen etuoikeutettu, kun saantehdä tätä työtä. Dokumentoin Suomealentokoneesta. Se on elämäntehtäväni,ja tähän kokonaisuuteenmyös Espoon seudun kirkkojen kuvaussopii luontevasti”, Vallas kertoo.Hänellä on tallessa perustiedotkaikista Suomen yli 900 kirkostaeri puolilla maata.”Olen ikuistanut ylhäältä kaikkinämä rakennukset. Toivon, ettäkirkkokuvistani syntyisi lähiaikoinakirja tai teossarja.”Ilmasta kuvattu, kattava kirkkokirjaolisi tarpeen nykypäivänä.”Kun esimerkiksi Espoossa uudistetaankirkkoympäristöjä, uskonilmakuvista olevan paljonkinapua suunnittelussa”, sanoo Vallas.Hän toivoo myös, että maammekirkkohallinto ja seurakunnat kehittäisivätyhdessä portaalin, jossaolisi tietoa matkailijoille maammekirkoista – kuvin ja sanoin.”Kirkot ovat matkailijoidensuosimia tutustumiskohteita kokomaassa. Monipuoliselle portaalilleolisi tulevaisuudessa varmasti lisääntyvääkäyttöä.Kirkko vangitseekatseenEntä miltä Espoon ja Kauniaistenkirkot näyttävät lentokoneestaHannu Vallaksen silmin?”Tilanne on ihan hyvä, muttaEspoon kirkot voisivat kyllä erottuamaisemasta selkeämminkin.”Vallas muistuttaa, että ennenvanhaan kirkot sijoitettiin Suomessakeskeisille paikoille ja niistä tehtiinkunkin paikkakunnan näkyviärakennuskulttuurin symboleja.”Espoossa tämä ei täysin toteudunykytilanteessa. Puiden ja metsienedelleen kasvaessa kirkkojennäkyvyys tulee tästä vuosien myötäheikkenemään.”Hänellä on toive Espoon ja ympäristökuntienkirkkoalueidensuunnittelijoille. Kirkkomaa ei saisimetsittyä umpeen, eikä rakennustäysin piiloutua puiden sekaan.”Jos kirkko ei erotu ohikulkijalle,ei se palvele ketään. Kirkkoon katseenvangitsija, nähtävyys,ja tämä pitäisi muistaa ympäristöäsuunniteltaessa.”Erityisesti pääkaupunkiseudullakirkkorakennukset jäävät useinpuistometsien sisälle piiloon.”En tiedä, onko tämä tarkoituksellistavai eikö asiaa ole pohdittutarpeeksi. Ulkomailla kirkot ovatuseimmiten avarilla paikoilla jahelposti nähtävillä”, pohtii Vallas.Kuvaaja puhuukokemuksellaHannu Vallas puhuu maammekirkkomiljöistä runsaan 40 vuodenkuvauskokemuksellaan.Kaikkialla Suomessa tilanne eiole kirkkojen suhteen läheskäänniin hyvä kuin Espoossa.”Meillä on kirkkomaita, joidenyllä lentäessä tuntuu siltä kuinpuusto rakennuksen ympärilläolisikin se varsinainen pyhättö. Itsekirkko on peittynyt kokonaanpuitten sekaan.Vallaksen mukaan rakennuksestaei erota ilmasta kuin ehkäkaton. Kuinka kirkko voisi silloinerottua ihmisille maan pinnalla?”Ajatellaan, että puut kirkonympärillä ovat pyhiä, eikä niihinvoi koskea. En allekirjoita tätä sellaisenaan.Kannatan entisajan ajatteluaeli kirkkojen selkeää näkyvyyttäkylille. Tästä aiheesta kannattaisivirittää keskustelua”, häntoteaa.Kirkon kunnioituskodin perintöäHannu Vallas arvostaa kirkon jaseurakuntien työtä – vaikka ei itseolekaan omien sanojensa mukaankovin aktiivinen seurakuntalainen.”Kirkollisen työn kunnioituson minulle vahvasti kodin perintöä.Olihan oma äitini vihkimisistävaille naispappi.”Kirkon tärkeimpinä tehtävinähän pitää moraalin ja oikeudenmukaisuudenvaalimista sekä esimerkkinätoimimista yhteiskunnassamme.”Tärkeintä on, että tavallinenihminen kokee kirkon mielekkääksija tarpeelliseksi.” JHannu Vallaskuvaa kirkkojaCessna-lentokoneestaanjahelikopterista.Hän on taltioinutSuomea ilmastajo 1960-luvunlopulta lähtien.UUSI ILME KEITTIÖÖN- uudet ovet - tasot- saranat ja vetimetRUNSAS VALIKOIMA- malleja - värejäIlmainen tarjous ja mittauspalvelu.Kotitalousvähennys tehdystä työstä.ERGA DESIGNERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.MUUTOT JA KULJETUKSET1-2 miestä ja iso pakettiauto.Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.Espoon Kotiapu TmiKotiapupalveluja perheille ja ikäihmisille.P. 041 5015 721. OstetaanOSTAMME KÄTEISELLÄ.Nopea nouto, maksu heti.Kuolinpesät, muuttojäämistöt, taulut,lasiesineet, astiastot, soittimet,huonekalut, urheiluvälineet, lelut,kirjat ym.JP OSTO JA MYYNTI 0400 461 070.Ostamme, noutaen vanhoja tauluja,maljakoita, Arabian astioita, huonek.,kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjentyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.Elegantik Oy, p. 040 756 5964. Vuokrata halutaanTurvaa ja itsenäisyyttä – hankiitsellesi tai omaisellesi turvapuhelin.Hälytyspäivystys ja turva-auttajatpalveluksessasi 24h. Lisätietoja:Esperi turvapuhelinpalvelut010 4088 117 tai www.esperi.fiTarvitsetko itse tai omaisesi apuakotona selviytymiseen?Me autamme. Soita ja kysy lisää:Esperi kotipalvelut 010 4088 130Huoneisto- ja kylpyhuoneremontit,putkityöt, maalämpöpumputja uudisrakennukset.Ilmainen arviointi. Kotitalousvähennystehdystä työstä.p. 050 569 0477Pohojalaasta luotettavuutta !ja osaamista jo 15 vuottapääkaupunkiseudulla.- Huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.- LVIS -työtPohjanmaan Rakennuspyörä Oy00520 Hki, puh. 040 543 7055.Koti-ikkunoiden pesuaalk. 8 /ikkuna, min.veloitus 50 .ALBERTI CLEAN p. 512 2791.www.alberticlean.fi HammashoitoaProteesityötnopeasti ja kivuttomastiSoitaja varaamaksutontarkastusaika.– teemme myöskotikäyntejä!Hämeentie 10 A 1, Helsinkipuh. (09) 56 58 560 Isännöintiä LöydettyEspoon tuomiokirkon vanhimmat osat ovat 1480-luvulta. Tuomiokirkko on pääkaupunkiseudun vanhimpia rakennuksia.Leppävaaran kirkko on muurattu punatiilestä ja edustaa postmodernia tyyliä. Kirkko valmistuivuonna 1979.Espoonlahden kirkko on rakennettu betonista, paikallisesta kalliokivestä ja kuparista. Kirkko valmistui 1980 ja senlaajennusosa 1997.Markku Mikkelson040 735 1908www.mikkelson.nameVasikkasaaren saaristoveneen laituriltasu 19.7. kultainen risti ilman ketjua. Takanakaiverrus Tuomo. Ristin saa tuntomerkkejävastaan p. 041 5739434/Nina.

12 esse ❘ 30.7.2009”Tarvittaisiin taas pienimuotoinenuskonpuhdistus”Pietarin kalastusvene oli leveäperäinen ja suippokärkinen. Tämä minun samankokoinen veneeni käyttäytyy siistimmin suuressa myötäaallokossa, koska perä ei ole niin kantava, Lauri Thurén kertoo.”Pietarilla oli luultavasti suunnilleen samanlainen alus kuin tämäminun kalastajaveneeni”, professori Lauri Thurén kertoo.Hän aikoo lomailla pitkästä aikaa ja veneillä perheineenEspoon Suvisaaristossa.Teksti Sari TikkanenKuva Markku MattilaEksegetiikan professori LauriThurénin nauvolainenkalastajavene kelluu laiturinpäässä Helsingin Laajasalossa.Hän esittelee ylpeänä kaunotarta,jonka tummanruskea mahonkinenpuupinta kiiltää keskipäivän auringossa.”Sain tämän veneen samalla tavallakuin kiinnostukseni eksegetiikkaan:perintönä isältä.”Åbo Akademin eksegetiikanprofessori Jukka Thurén antoi veneensäaikoinaan teini-ikäiselle pojalleen,koska tämä jaksaisi huoltaasitä isää paremmin.Ja sen poika on tehnyt. LauriThurén esittelee ylpeänä 47-vuotiastaPerkins-moottoria.”Teen itse kaikki huoltotyöt. Josjotain menee rikki, opiskelen mitense korjataan.” Työasiat unohtuvatvenettä laittaessa.”Kunnostustyöt ovat veneilyssäkivaa, perheen yhteiset retket jaäijäkeikat, jolloin lähdemme reissuunkavereiden kanssa syyssateellailtapimeän aikaan. Se on tosihauskaa.”Kesäsuunnitelmat ovat selvät:sateella suunnataan kesämökille japoudalla merelle. Ja kokka käännetäänsinne, missä on kaunista.Thurénin perhe on lähdössä veneilemäänEspoon edustalle haastattelunjälkeisenä päivänä.”Suvisaaristossa on kivoja grillauspaikkoja”,hän vinkkaa.”Heinäkuussa muut veneilijätsuuntaavat pääkaupunkiseudultaTurun saaristoon ja ihmettelevät,kun me jäämme näille nurkille. Veneilinnuoruuteni Turun edustalla,joten siellä on kaikki nähty. Me tutustummenyt Suomenlahden merialueeseen.”Uutta yliopistoaluomassaThurénin loma tuli tarpeeseen, koskamuutamat viime vuodet ovat olleetkiireisiä. Joensuun yliopistonteologisen tiedekunnan dekaanion ollut valmistelemassa uutta Itä-Suomen yliopistoa, jossa yhdistetäänJoensuun ja Kuopion yliopistot.Hallinnollista työtä on riittänyt,opetusta on ehtinyt tehdä vainnimeksi, ja tutkijan työt ovat jääneetomalle ajalle.Itä-Suomen yliopisto aloittaatoimintansa ensi vuoden alussa.Thurén jättää dekaanin työt.”Minusta tulee perusproffa, jaajatus tuntuu oikein mukavalta.”Parina viime kesänä LauriThurén on tehnyt tutkimusta muunperheen lomaillessa.”Raamatun tutkiminen onhauskaa, ja jos saisin lottovoiton, enmuuta tekisikään”, hän nauraa.Thurén toivoisi, että muutkinlöytäisivät pyhän kirjan tutkimisenilon. Siksi hän kirjoitti letkeänRaamatun käyttöohje -kirjan (Karas-SanaOy, 2009).”Raamatun suhteen on nykyäänvähän sama juttu kuin autonkorjaamisen kanssa. Ei tavallinenihminen uskalla edes konepeltiänostaa. Auto viedään korjaamoonasiantuntijalle, joka tökkää piuhanmoottoriin ja korjaa ongelman.””Luullaan, että Raamattu onvaikea kirja, ja sen selittäminen jätetäänasiantuntijoille. Keskiajallaoli sama juttu, kun papeilla olisen tulkitsemisen monopoli. Tässämielessä tarvittaisiin pienimuotoistauskonpuhdistusta. Haluan rohkaistalukemaan Raamattua, koskatekstiä ymmärtää kuka tahansa.”SisälukutaitoriittääLukijan ei tarvitse pelätä ymmärtävänsäväärin Raamatun tekstejä.”Lukija ei ole diktaattori, jokaitsevaltaisesti päättää, mitä tekstissälukee. Semiotiikan professorija kirjailija Umberto Eco sanoi, ettäkirjoittajalla on joku viesti, jokakäy ilmi tekstissä. Raamatun ymmärtämiseenriittää sisälukutaito.”Lauri Thurénin mielestä tapahtuuenemmän väärinymmärryksiä,kun muistellaan, mitä joku toinenon Raamatun tekstistä sanonut.Kannattaa itse tarkistaa, miten tarinamenikään.Teokseen on syytä tarttua avoiminmielin.”Kaikkein pahinta on omaksuaennakolta joku raamattunäkemysja lukea kirjaa sen valossa. Parastaolisi antaa tekstin itsensä puhutella.””Raamattu ei aukea loputtomallateologisoinnilla. Kontekstin merkitystäkinon ylikorostettu.”RosoinenRaamattuLauri Thurén kertoo, että Raamatuntekstit on tehty aikoinaan kuunneltavaksi,ei luettavaksi. Suurta osaaUuden testamentin teksteistä kutsutaankirjeiksi, vaikka oikeastaanne ovat kirjallisia puheita. Kerrallakuultavaksi tarkoitettu puhe ei voiolla monimutkaista ja sisältää rutkastikätkettyjä merkityksiä.Tekstin äärellä kannattaa kysyämuutama peruskysymys: Kuka onkertoja? Kenelle kertomus on tarkoitettu?Missä tilanteessa se kerrotaan?Mikä on kertomuksen tarkoitus?Raamatun ristiriitaisuudet voivathämätä lukijaa. Miten niihin pitäisisuhtautua?”Jos kirkolle olisi ollut tärkeäävain yksi ehdoton totuus, se olisivalinnut vain yhden evankeliumin,eikä neljää toisistaan eroavaa. Raamattuon tietoisesti jätetty rosoiseksi.”Vaikka Lauri Thurén rohkaiseejokaista löytämään itsestään sisäisenraamatuntutkijan, on Raamatuntieteellisellä tutkimuksella omatärkeä tehtävänsä. Ilman tiedettä eiolisi koko Raamattua eikä raamatunkäännöksiä,ja moni asia jäisiarvoitukseksi. Tarvitaan sekä tieteellistäettä hengellistä tulkintaa.”Ilman uskoa Raamattu olisivain hieno vanha dokumentti vaillatodellista käyttöä, eikä eksegeettejäkääntarvittaisi. Raamattu on ikkunatoiseen todellisuuteen, ja sieltälöytää aina jotain uutta.” J