YMPÃRISTÃLUPAPÃÃTÃS Nro 72/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi ...
YMPÃRISTÃLUPAPÃÃTÃS Nro 72/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi ...
YMPÃRISTÃLUPAPÃÃTÃS Nro 72/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi ...
- No tags were found...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS<strong>Nro</strong> <strong>72</strong>/<strong>2012</strong>/1Länsi- <strong>ja</strong> Sisä-<strong>Suomi</strong> Dnro LSSAVI/62/04.08/2011Annettu julkipanon jälkeen8.6.<strong>2012</strong>ASIAMaidontuotantoa <strong>ja</strong> sen laajentamista sekä hevosten kasvatusta koskevaympäristölupa. KokkolaHAKIJAMaatalousyhtymä KlemolaKaarantie 14768390 RahkonenLiike- <strong>ja</strong> yhteisötunnus: 1031538-0TOIMINTA JA SEN SIJAINTITilalla on nykyisin pihattonavetassa <strong>ja</strong> kasvattamorakennuksessa yhteensä130 lypsylehmää, 30 hiehoa. 70 lihanautaa <strong>ja</strong> 90 vasikkaa (alle 6 kk:n ikäisiä).Lisäksi tilalla on erillinen tallirakennus jossa on 19 hevosta <strong>ja</strong> 8 alle vuodenikäistä varsaa.Toimintaa laajennetaan rakentamalla olemassa olevan pihattonavetan pohjoispuolelleuusi pihattonavettarakennus, johon tulee tilat 132 lypsylehmälle.Samassa yhteydessä olemassa olevan pihattonavetan järjestelyitä muutetaansiten, että sinne tulee tilat 88 lypsylehmälle, 25 hieholle (yli 12 kk) <strong>ja</strong> 18vasikalle (alle 2 kk). Olemassa olevan kasvattomorakennuksen järjestelyitämuutetaan siten, että sinne tulee tilat 44 hieholle (yli 12 kk), 27 nuorelle hieholle(6-12 kk) sekä 74 vasikalle (4-12 kk). Laajennuksen yhteydessä luovutaanlihanautojen kasvatuksesta.Laajennuksen jälkeen tilalla on yhteensä 220 lypsylehmää, 69 hiehoa (yli 12kk), 27 nuorta hiehoa (6-12 kk), 74 vasikkaa (4-12 kk) <strong>ja</strong> 18 vasikkaa (alle 2kk). Jatkossa tallissa pidetään 14 hevosta <strong>ja</strong> 8 alle vuoden ikäistä varsaa.Tilalle rakennetaan lisää lannanvarastointitilavuutta etälietesäiliöinä.Eläinsuo<strong>ja</strong> si<strong>ja</strong>itsee Kokkolan kaupungin Ullavan kylässä tilalla Raitala RN:o4:256.LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOpuh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikkafax 06 317 4817Wolffintie 35kir<strong>ja</strong>amo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA2Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 § 1 momentin<strong>ja</strong> ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koskakyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuo<strong>ja</strong>. Ympäristönsuojelulain28 § 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjätai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseenon oltava lupa.Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 11 a kohdan no<strong>ja</strong>lla eläinsuo<strong>ja</strong>nympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, koska kyseessä onvähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuo<strong>ja</strong>.Hakemuksen <strong>ja</strong> sen täydennyksien kuuluttamisen jälkeen tehdyssä hakemuksenmuutoksessa (5.3.<strong>2012</strong>) on lannan varastointia koskien tiedot kahdestauudesta etälietesäiliöstä, jotka si<strong>ja</strong>itsevat noin 3,5 <strong>ja</strong> 6 km päässäeläinsuo<strong>ja</strong>sta. Etälietesäiliöiden vaikutusalueet ovat niin etäällä eläinsuo<strong>ja</strong>sta<strong>ja</strong> sen vaikutusalueesta, että etäsäiliöiden luvan tarvetta ei arvioida tämänympäristölupahakemuksen yhteydessä. Niiden toiminnan ympäristövaikutukset<strong>ja</strong> mahdollinen ympäristöluvan tarve arvioidaan Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisentoimesta. Samasta syystä olemassa olevanKupukan etälantalan <strong>ja</strong> etälietesäiliön yhteydessä tapahtuvaksi suunniteltulietelannan separoinnin mahdollisen luvan tarve arvioidaan Kokkolan kaupunginympäristönsuojeluviranomaisen toimesta.Tämän päätöksen mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan elinkeino-, liikenne- <strong>ja</strong> ympäristökeskuksen ympäristö- <strong>ja</strong> luonnonvarat– vastuualue, jäljempänä Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan ELY- keskus.ASIAN VIREILLETULOLupahakemus on tullut vireille Länsi- <strong>ja</strong> Sisä-Suomen aluehallintovirastossa14.3.2011.TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNEEläinsuo<strong>ja</strong>lla on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 28.12.2007 myöntämäympäristölupa (LSU-2006-Y-569), jonka mukaan tilalla olevissa eläinsuojissa(parsinavetta, pihatto <strong>ja</strong> hevostalli) voidaan pitää yhteensä enintään 130 lypsylehmää,30 hiehoa, 70 lihanautaa <strong>ja</strong> 90 vasikkaa (alle 8 kk) sekä 19 hevoselle<strong>ja</strong> kahdeksalle alle 1 -vuotiaalle varsalle.Alueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. Idän suunnassa noin 250 m päässä tilakeskuksestaolevat alueet kuuluvat Ullavanjärven yleiskaava-alueeseen(vahv. 17.5.1999, muutos 25.5.2001).Hakemuksen liitteenä ovat maanvuokrasopimukset (6 kpl) yhteensä 51,3ha:n peltopinta-alasta. Tilalla on 13,0 ha:n luonnonlaidunta koskeva perinnebiotooppisopimus.
TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ3Tila si<strong>ja</strong>itsee ha<strong>ja</strong>-asutusalueella <strong>ja</strong> lähiympäristö on maa- <strong>ja</strong> metsätalousvaltaistaha<strong>ja</strong>-asutusaluetta. Rahkosen koulu on noin 450 m etäisyydellä.Haki<strong>ja</strong> on edellisen lupaprosessin jälkeen ostanut lähimpänä si<strong>ja</strong>itsevan rakennetunkiinteistön. Seuraavaksi lähimmässä talossa ei ole ollut asukkaita10 vuoteen.Asiakirjojen <strong>ja</strong> karttatarkastelun perusteella lähin naapurikiinteistö on laajennuksestaluoteen suuntaan noin 115 m päässä (noin 80 m kiinteistöra<strong>ja</strong>sta).Asuinrakennus ei ole tällä hetkellä vakituisessa asuinkäytössä. Yksi asuinkiinteistöon noin 150 m päässä laajennuksesta etelän suuntaan. Kaksiasuinkiinteistöä on 190–200 m etäisyydellä laajennuksesta luoteen suunnassa.Kaikkiaan alle 300 m etäisyydellä laajennuksesta on yhdeksän kiinteistöä,joista kolme on hakijoiden hallinnassa.Tila si<strong>ja</strong>itsee Perhonjoen päävesistön (49) Ullavanjoen valuma-alueella(49.05) olevalla Viono<strong>ja</strong>n alueella (49.053, 3. <strong>ja</strong>kovaihe) Lähin järvi on Ullavanjärvinoin 1,0 km:n päässä pohjoisen suunnassa. Lähin Natura 2000 –verkostoon kuuluva alue on noin 5 km:n päässä si<strong>ja</strong>itseva Vionneva(FI00019) noin 5,0 km luoteen suuntaan. Tilalla käytettävä vesi hankitaanRahkosen vesiosuuskunnan verkostosta.Poh<strong>ja</strong>vesiolosuhteetEläinsuo<strong>ja</strong> si<strong>ja</strong>itsee Rahkosenharjun I luokan poh<strong>ja</strong>vesialueella. Hevostalli <strong>ja</strong>sen kuivalantala sekä kasvattamorakennus sekä rehusiilot <strong>ja</strong> polttoainesäiliötsi<strong>ja</strong>itsevat Rahkosenharjun I – luokan poh<strong>ja</strong>vesialueen varsinaisella muodostumisalueella.Poh<strong>ja</strong>veden varsinaisen muodostumisalueen <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>vesialueenulkora<strong>ja</strong>n välivyöhykkeellä si<strong>ja</strong>itsevat pihattonavetta <strong>ja</strong> sen laajennus, lietesäiliöt<strong>ja</strong> laakasiilot. Hakemuksen täydennyksessä esitetään, että hevosten<strong>ja</strong>loittelutarhat siirretään pois poh<strong>ja</strong>veden muodostumisalueelta edellä tarkoitetullevälivyöhykkeelle.Rahkosenharju on lähes luode-kaakkoissuuntainen pitkittäisharju<strong>ja</strong>kson osa.Harjun ydinosa on vettä hyvin johtavaa kivistä soraa <strong>ja</strong> hiekkaa. Poh<strong>ja</strong>veden<strong>ja</strong>ka<strong>ja</strong>si<strong>ja</strong>itsee Rahkosen kylän alueella, mistä poh<strong>ja</strong>vesi virtaa luoteeseen,pohjoiskoilliseen <strong>ja</strong> kaakkoon. Poh<strong>ja</strong>veden<strong>ja</strong>ka<strong>ja</strong>lla vedenpinta on noin tasolla+ 118,3….+118,4. Poh<strong>ja</strong>vettä purkautuu muodostuman etelä-länsireunalla si<strong>ja</strong>itsevillealueille kuten Lähdenevalle <strong>ja</strong> Kylmäo<strong>ja</strong>an sekä Viteno<strong>ja</strong>an. MyösUllavanjärven suuntaan tapahtuu poh<strong>ja</strong>veden purkautumista. Alueella onuseita vedenottamoita.ELÄINSUOJAN TOIMINTAYleiskuvaus nykyisestä toiminnastaTilalla on 130 lypsylehmää, 30 hiehoa, 70 lihanautaa <strong>ja</strong> nuorkar<strong>ja</strong>a (alle 6 kk)90 eläintä sekä 19 hevosta <strong>ja</strong> 8 varsaa 8 (alle 1 vuotiaita). Tilalla on maidon<strong>ja</strong>lihantuotantoa varten erillinen kasvattamorakennus <strong>ja</strong> pihattonavetta. Lypsytapahtuu robottilypsynä. Lypsylehmien, hiehojen <strong>ja</strong> sonnien lannan käsittelytapahtuu lietelannalla. Kuivikepohjilla ovat nuorkar<strong>ja</strong> (18 vasikkaa iältäänalle 6 kk) sekä hevostallirakennuksessa olevat hevoset <strong>ja</strong> varsat.
4Olemassa olevaa lietesäiliötilavuutta on yhteensä 5 416 m 3 , josta tilakeskuksenyhteydessä on kaksi katettua säiliötä (á 1 913 m 3 , yhteensä 3 826 m 3 ) <strong>ja</strong>noin 16 m 3 :n pudotuskaivo sekä noin 11 m 3 :n tyhjennyskaivo. Etälietesäiliötilavuuttaon noin 1 590 m 3 .Hevostallirakennuksen sisällä on noin 160 m 3 :n kuivalantala. Lisäksi hakemuksessaon tiedot noin 1 140 m 3 :n etäkuivalantalasta.Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään.Uudet toiminnot <strong>ja</strong> niiden aiheuttamat muutoksetTilan pihattonavettaa laajennetaan uudisrakennuksella, joka liitetään olemassaolevaan pihattonavettaan yhdyskäytävällä. Laajennus toteutetaan poh<strong>ja</strong>vesialueestapoispäin, kuitenkin siten, että toiminnassa voidaan hyödyntäänykyisen pihaton yhteyteen rakennettua maitohuonetta, sosiaalitilo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> ruokintajärjestelmiä.Haki<strong>ja</strong> esittää uuden noin 735 m 3 :n kokoisen laakasiilonrakentamista olemassa olevan laakasiilon viereen.Pihattorakennukseen tulee tilat 132 lypsylehmälle. Samassa yhteydessäolemassa olevan pihattonavetan järjestelyitä muutetaan siten, että sinne tuleetilat 88 lypsylehmälle, 25 hieholle (yli 12 kk) <strong>ja</strong> 18 vasikalle (alle 2 kk).Olemassa olevan kasvattamorakennuksen järjestelyitä muutetaan siten, ettäsinne tulee tilat 44 hieholle (yli 12 kk), 27 nuorelle hieholle (6-12 kk) sekä 74vasikalle (4-12 kk). Laajennuksen yhteydessä lihanautojen kasvatuksestaluovutaan.Laajennuksen jälkeen tilalla on yhteensä enintään 220 lypsylehmää, 69 hiehoa(yli 12 kk), 27 nuorta hiehoa (6-12 kk), 74 vasikkaa (4-12 kk) <strong>ja</strong> 18 allekahden kuukauden ikäistä vasikkaa. Tilalla tuotettava maitomäärä tulee olemaan1 980 000 kg maitoa. Erillisessä tallirakennuksessa olevien hevostenmäärä vähenee siten, että <strong>ja</strong>tkossa tallissa pidetään 14 hevosta <strong>ja</strong> kahdeksaa(8) alle vuoden ikäistä varsaa.Lannan käsittely <strong>ja</strong> varastointiEläinsuojien lannan käsittely tapahtuu pääasiassa lietelannalla. Kuivikepoh<strong>ja</strong>llaovat 18 vasikkaa (alle 2 kk) sekä 14 hevosta <strong>ja</strong> kahdeksan varsaa (alle 1v). Muutoin eläimet (lypsylehmät, hiehot, vasikat) ovat lietelannalla.Tilakeskuksen yhteydessä on lietteen varastointitilavuutta yhteensä 4 513 m 3(kaksi katettua betonista lietesäiliötä olemassa olevan pihattonavetan pohjoispuolella,yhteensä 3 826 m 3 , lietteen pudotuskaivo 16 m 3 <strong>ja</strong> lietteen tyhjennyskaivo11 m 3 <strong>ja</strong> navetan lietekuiluissa yhteensä 660 m 3 ). Olemassa olevassaetälietesäiliössä on lietteen varastointitilavuutta noin 1 590 m 3 . Laajennuksenyhteydessä rakennetaan lisää säiliötilavuutta niin, että tilalla on käytettävissälietetilavuutta noin 8 703 m 3 . Hakemusprosessin alkuvaiheessauusi lietesäiliö oli suunniteltu rakennettavaksi tilakeskukseen olemassa olevienlietesäiliöiden pohjoispuolelle. Haki<strong>ja</strong> muutti hakemustaan myöhemmin siten,että uudet lietesäiliöt rakennetaan etälietesäiliöinä.
Laidunnus6Muutos- <strong>ja</strong> laajennustöiden jälkeen lypsylehmiä ei enää laidunneta. Maisemanhoidollisistasyistä tilaan kuuluvan 13 ha:n luonnonlaitumen (lohkot01689 <strong>ja</strong> 01690) laiduntamiseen käytetään 10–15 hiehoa. Kar<strong>ja</strong>a pidetäänlaitumella 4 kk vuodessa <strong>ja</strong> ne ovat yöaikaan sisällä. Rantaniittyluonnonlaidunrajoittuu vesistöön. Laitumella ei ole pysyvää ruokintapaikkaa, muttaeläimien juottamista varten on erillinen siirrettävä juottopaikka.Hevosista sekä varsoista laidunnetaan sekä pidetään ulkotarhoissa vuorotellenkaikkia eläimiä. Tilalle on hankittu 22 hehtaaria peltoa poh<strong>ja</strong>vesialueenreuna-alueelta /ulkopuolelta hevosten laitumeksi (lohkot 01810 <strong>ja</strong> 02268).Laitumen yhteyteen lohkolle 02268 on vedetty vesijohto sekä rakennettu 200m 2 :n sääsuo<strong>ja</strong> hevosten laidunkauden pidentämiseksi toukokuusta syyskuuhun.Hevosten <strong>ja</strong>loittelutarhat / ulkotarhatHevosten ulkotarhat ovat käytössä 12 kk vuodessa, kuitenkin lähinnä talviaikaan.Ulkotarho<strong>ja</strong> on 4 kappaletta, kukin kooltaan 1 500 m 2 . Kutakin hevostapidetään tarhassa 2-3 tuntia päivässä. Hevosia ei ruokita ulos. Lannat siivotaantarhoista kerran viikossa.Nykyiset poh<strong>ja</strong>veden muodostumisalueella si<strong>ja</strong>itsevat hevosten <strong>ja</strong>loittelu/ulkotarhat<strong>ja</strong> kävelytyskone ovat hiekkapoh<strong>ja</strong>lla eikä niissä ole rakenteitapoh<strong>ja</strong>veden suo<strong>ja</strong>amiseksi. Hakemuksen täydennyksessä (7.9.2011) haki<strong>ja</strong>esittää hevosten <strong>ja</strong>loittelutarhan siirtämistä kokonaisuudessaan nykyisen tallinyhteydestä Kaarantien koillispuolelle poh<strong>ja</strong>veden muodostumisalueen ulkopuolisellevälivyöhykkeelle lämpökeskuksen sekä pihaton <strong>ja</strong> laajennusosanväliselle alueelleSäilörehun varastointiTilalla tehdään esikuivattua säilörehua yhteensä noin 4 000 tonnia vuodessa.Säilörehusta tehdään hakemuksen mukaan 2 800 tonnia rehutorniin <strong>ja</strong> 800tonnia laakasiiloihin <strong>ja</strong> 400 tonnia pyöröpaaleihin. Tornirehusäilöntä edellyttäähyviä korjuuolosuhteita, joten toimintavarmuustekijöiden vuoksi osa rehustavalmistetaan myös laakasiiloihin sekä pyöröpaaleihin.Rehuraaka-aineiden varastointiRehuraaka-aineiden varastointi toteutetaan tilalla keskitetysti käyttäen kiinteitävarastotilo<strong>ja</strong>. Poikkeuksena on ainoastaan rehuhuollon turvaamiseksi pyöröpaaleihintehtävä säilörehu.Tarkastuskertomuksessa kuvatun mukaan kuiva-apekomponenttien vaakasiiloton katettu. Vaakasiilojen pesuvesien keräilyä varten on betonikannella katettumuovinen umpikaivo, joka tyhjennetään imuvaunulla. Väkirehun <strong>ja</strong>kelusiiloon lypsykar<strong>ja</strong>pihaton edessä betonilaatan päällä. Laatan alla ei oleumpikaivoa pesuvesille. Rehutornien sekä laakasiilojen pesu- <strong>ja</strong> puristenesteetjohdetaan tiiviiden kaivojen kautta lietesäiliöön. Rehutornit (2 kpl, á 100m 3 ) ovat betonilaatan päällä. Olemassa olevan laakasiilon (noin 1 260 m 3 ) allaon poh<strong>ja</strong>veden suojelemiseksi asennettu HPDE- muovikalvo.
Polttoaineet <strong>ja</strong> kemikaalit7Tilalla on 2 maanpäällistä öljysäiliötä tilavuudeltaan 5 000 <strong>ja</strong> 1 600 litraa. Säiliötsi<strong>ja</strong>itsevat poh<strong>ja</strong>veden varsinaisella muodostumisalueella. Kaikki polttoainesäiliötsijoitetaan suo<strong>ja</strong>-altaisiin tai uusitaan kaksoisvaippasäiliöiksi. Työkoneidentankkauspisteen yhteyteen rakennetaan betonipoh<strong>ja</strong>inen tankkausalusta(laatta), jonka yhteyteen sijoitetaan imeytysmateriaalia mahdollistenvalumien keräämiseksi. Muita öljytuotteita säilytetään betonialustalla kalustovarasto-maatilakor<strong>ja</strong>amossanoin 400 litraa.Tarkastuskäynnillä 31.5.2011 todetun mukaan polttoainesäiliöiden alla on betoninensuo<strong>ja</strong>-allas <strong>ja</strong> sen alla HDPE- muovikalvo. Säiliöitä ei ole varustettulaponestolaitteella tai ylitäytönestimellä. Imeytysturvetta oli saatavilla.Lisäksi tilalla varastoidaan kerrallaan pieniä määriä pesu- <strong>ja</strong> desinfiointiaineitasekä erilaisia huoltokemikaale<strong>ja</strong>.JätteetVuotuinen jätemäärä vaihtelee eikä hakemuksessa sen vuoksi ole esitettyjätteen määräarvioita. Tilan jätehuolto toteutetaan kokonaisuudessaan kunnallistenjätehuoltomääräysten mukaisesti.Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet toimitetaan destruktiolaitokselle (HonkajokiOy). Eläinten ruokinnassa syntyvä syöttöjäte sekoitetaan kuivalantaan<strong>ja</strong> käytetään pellolla lannoitteena. Metalliromu <strong>ja</strong> muovit toimitetaan vastaanottopisteeseentai erilliseen keräilyyn. Jäteöljy (0,4 tn/v) <strong>ja</strong> muut ongelmajätteet(0,2 tn/v) toimitetaan jäteasemalle. Sekajäte toimitetaan vastaanottopisteeseen.Kuiva talousjätteen keräily tapahtuu järjestetyn jätteenkuljetuksenkautta.Toiminnasta aiheutuva liikenneLiikennöinti on tavanomaista maatalousliikennettä. Maitoauto käy joka toinenpäivä sekä rehuauto noin kerran kuukaudessa. Sesonkiluonteisesti liikennettälisäävät rehunkorjuu sekä keväällä <strong>ja</strong> kesällä tapahtuva lannanajo. Lietteenajostaaiheutuu liikennettä noin 250 kuormaa vuodessa. Osa lietteestälevitetään eläinsuojien läheisyydessä olevalle 30 ha:n alueelle.Ympäristönsuojeluasetuksen 13 § mukaiset selvityksetElokuussa 2011 on tehty rakennuspaikkaan liittyen maaperätutkimukset sekäpoh<strong>ja</strong>veden virtaussuunnan tutkimus <strong>ja</strong> tiiviin maakerroksen syvyyden määrittely.Maaperän laatuSuunnitellulla rakennuspaikalla maanpinta on loivasti pohjoisen laskevaakäytössä olevaa laidun- <strong>ja</strong> viljelysmaata. Maan kerrostuneisuus on jokaisellatutkimuspisteellä samankaltainen siten, että peltohumusmaan jälkeen on noin4.8 -7,2 m vahva löysä silttinen kerros. Ennen tiivistä kantavaa maata onohuehko lähes keskitiiviin silttisen maan kerros. Tiiviin maanpinta on saavutettutasolla +111,0 - + 112,3 (N 60 ). Rakennusteknisesti tulos merkitsee sitä,että perustukset tulee rakentaa paalutuksen varaan.
8Poh<strong>ja</strong>vedenkorkeus <strong>ja</strong> virtaussuunta (KKJ, N 60 )Kairauslin<strong>ja</strong>lla poh<strong>ja</strong>veden virtaussuunta on poispäin varsinaiselta poh<strong>ja</strong>vedenmuodostumisalueelta (eli pohjoisen suuntaan)Piste Si<strong>ja</strong>inti Poh<strong>ja</strong>veden korkeusMaanpinta(10.8.2011)8 Hevostallista etelään +118,26 +119,5315 Hevostallista etelään +118,28 +119,519 Hevosten kävelytyskoneen pohjoispuoli+118,24 +119,5810 Kaarantien eteläpuoli +118,27 +119,8411 Hevosten <strong>ja</strong>loittelutarha +117,97 +119,6812 Olemassa olevan makuuparsipihaton+117,23 +118,79itänurkan lähetttyvillä13 Noin 40 m olemassa olevastamakuuparsipihatosta pohjoiseen+115,95 +116,23Länsi-itä suunnassa välillä Kaarantie – hevosten <strong>ja</strong>loittelutarha – Kaarantiepoh<strong>ja</strong>veden pinnankorkeus laskee idän suuntaanPiste Si<strong>ja</strong>inti Poh<strong>ja</strong>veden korkeusMaanpinta(10.8.2011)17 Kaarantie (renkituvasta länteen) +118,67 +120,7511 Hevosten <strong>ja</strong>loittelutarha +117,97 +119,6816 Kaarantie (makuuparsipihaton itäpuolella)+117,19 +118,53Selvitys vedenottamoistaHakemukseen on liitetty Rahkosenharjun poh<strong>ja</strong>vesiselvityskartta (päivätty29.3.2010), joka on laadittu Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan ELY – keskuksessa. Poh<strong>ja</strong>vesialueellaon kaikkiaan kuusi poh<strong>ja</strong>vedenottamoa. Hakemuksessa tarkoitettuaeläinsuo<strong>ja</strong>a lähimpänä on Rahkosen vesilaitoksen <strong>ja</strong> Läntän vesiyhtymänvedenottamo, joka si<strong>ja</strong>itsee noin 400 m eläinsuo<strong>ja</strong>sta idän suunnassa.Selvitys kaivoistaTalouskeskuksen lähialueella on käytössä yksi talousvesikaivo, joka si<strong>ja</strong>itseenoin 200 m eläinsuo<strong>ja</strong>sta kaakon suuntaan. Muiden kiinteistöjen vesihuoltoperustuu vesiosuuskunnan verkostoon.Selvitys suo<strong>ja</strong>toimenpiteistäTalouskeskuksessa toteutettu<strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>veden suo<strong>ja</strong>ustoimenpiteinä ovat asuin<strong>ja</strong>tuotantorakennusten jätevesien viemäröinti muovisiin sakokaivoihin <strong>ja</strong> niistäedelleen umpiputkella lietesäiliöön.Talouskeskuksen alueella si<strong>ja</strong>innut lietesäiliö on siirretty muualle <strong>ja</strong> korvattuyhdysputkella poh<strong>ja</strong>vesialueen ra<strong>ja</strong>lla si<strong>ja</strong>itsevaan uuteen lietesäiliöön.Vesilain no<strong>ja</strong>lla annetut suo<strong>ja</strong>-aluemääräyksetHaki<strong>ja</strong>n tietojen mukaan talouskeskukseen ei kohdistu vesilain no<strong>ja</strong>lla annettu<strong>ja</strong>erityisiä suo<strong>ja</strong>-aluemääräyksiä.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINENPäästöt maaperään <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>veteen (estäminen)9Rakennuksien poh<strong>ja</strong>rakenteetUusi laakasiilo tehdään olemassa olevan laakasiilon viereen <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>rakenteettoteutetaan siten, että puristenesteiden pääsy poh<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong> pintavesiin estetään.Betonisen rakenteen alapuolelle asennetaan HDPE – kalvo, jonka päälleasennetaan salao<strong>ja</strong>putkisto.Suunnitelma lietesäiliöiden/yhdysputken tiiveyden selvittämisestäHakemuksen täydennyksen mukaan (7.9.2011) lietesäiliöiden tiiveyden selvittämiseksisäiliöiden alapuolelle (poh<strong>ja</strong>veden korkeusasemaan nähden)asennetaan erillinen salaojitus paikallisille suotovesille. Järjestelmästä johdettavatvedet johdetaan umpinaisiin tarkkailukaivoihin, josta otettavin vesinäytteinvoidaan havannoida suotovesissä olevia ravinnepitoisuuksia.Vanhan <strong>ja</strong> uuden kar<strong>ja</strong>suo<strong>ja</strong>n yhdyslieteputken tarkkailua varten yhdysputkenalle on asennettu salao<strong>ja</strong>, joka johdetaan uuden pihaton seinustalla olevaanumpikaivoon. Tähän tarkkailukaivoon ei ole tullut nesteitä.Selvitys hevosten <strong>ja</strong>loittelutarhan siirrostaUudet hevosten <strong>ja</strong>loittelutarhat tulisivat kokonaisuudessaan maaperäselvityksenmittauspisteen 10 alapuolelle poh<strong>ja</strong>veden virtaussuuntaan nähden.Jaloittelutarhojen pintavedet on tarkoitus kerätä kokoon tarhojen alapuolellesijoitettavan keräilyo<strong>ja</strong>n avulla, josta vedet johdetaan edelleen kaivon kauttaumpiputkella laskeutusaltaaseen poh<strong>ja</strong>vesialueen ulkopuolelle. Uusien <strong>ja</strong>loittelutarhojenpoh<strong>ja</strong>lle ei kustannussyistä esitetä erillistä tiivistyskalvoa tai vastaavaatiivistysrakennetta. Haki<strong>ja</strong> pitää em. kannaltaan kohtuullisena ottaenhuomion tarhojen uusi si<strong>ja</strong>inti sekä alueen muu maankäyttö.Poh<strong>ja</strong>veden muodostumisalueella si<strong>ja</strong>itseva hevosten kävelytyskone on hiekkapoh<strong>ja</strong>llaeikä siinä ole rakenteita poh<strong>ja</strong>veden suo<strong>ja</strong>amiseksi.Puristenesteiden talteenottoKattamattomista laakasiiloista puristeneste kerätään muoviseen umpikaivoon,josta ne edelleen pumpataan lietesäiliöön. Rehutornista puristenesteetjohdetaan muoviputkessa suoraan lietesäiliöön. Apesiilo on viemäröitymuoviseen umpikaivoonSade- <strong>ja</strong> valumavesien johtaminen poh<strong>ja</strong>vesialueen ulkopuolelleHakemuksen täydennyksen mukaan (7.9.2011) haki<strong>ja</strong>lla on tarkoitus asfaltoidatalouskeskuksen piha-alueet suunnitellun pihaton laajennuksen toteuduttua.Tällöin piha-alueen pintavedet sekä räystäsvedet johdetaan erillisensadevesiviemäröinnin kautta umpiputkissa poh<strong>ja</strong>vesialueen ulkopuolelle. Piha-alueidenpäällystäminen helpottaa päivittäisten kulkuväylien puhtaanapitoasekä vähentää alueelta poh<strong>ja</strong>vesiin johtuvien suotovesien määrää. Toimenpiteelläei kuitenkaan katsota olevan vaikutuksia alueen poh<strong>ja</strong>vedenhankintaan,kun otetaan huomioon kohteen si<strong>ja</strong>inti tutkittuihin poh<strong>ja</strong>veden virtaussuuntiinnähden.
10Jätevesien käsittelyHakemuksen täydennyksen mukaan (7.9.2011) haki<strong>ja</strong> suunnittelee kaikkienhallinnassaan olevien asuin- <strong>ja</strong> tuotantorakennusten viemäröimistä yhteiseenpoh<strong>ja</strong>vesialueen ulkopuolelle sijoitettavaan jätevedenpuhdistamoon. Tämänmuutoksen jälkeen asumajätevesiä ei enää johdeta lietesäiliöön. Järjestelmäänliitettäviä kiinteistöjä ovat kolme hakijoiden omassa käytössä olevaaomakotitaloa, tallin <strong>ja</strong> pihaton sosiaalitilat sekä työntekijöiden käytössä olevaerillinen omakotitalo (renkitupa). Järjestelmä on suunniteltu toteutettavaksivuoden <strong>2012</strong> aikana.Polttoainesäiliöiden suo<strong>ja</strong>katoksen kunnostaminenHakemuksen täydennyksen mukaan (7.9.2011) polttoainesäiliöille rakennetaankokonaan uusi 16 m 2 katettu, seinillä varustettu suo<strong>ja</strong>katos. Rakennukseensijoitetaan yhteensä 9 000 litran (5 000 + 2 000 + 2 000 litraa) polttoainesäiliötvastaavalla suo<strong>ja</strong>-allastilavuudella. Tätä varten tilalle on rakennettukaksi uutta 2 000 l säiliötä nykyisen 5 000 litran säiliön ohelle. Säiliösuo<strong>ja</strong>neteen sijoitetaan tasainen 3 * 4 m betonilaatta työkoneiden tankkausta varten.Suo<strong>ja</strong>katokseen sijoitetaan imeytysmateriaalia sekä työvälineitä toiminnastamahdollisesti aiheutuvien roiske- <strong>ja</strong> vuotovahinkojen hallintaa varten.Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)Liete levitetään levityskalustolla, joka mahdollistaa lietteen sijoittamisen. Talouskeskuksessaolevat lietesäiliöt katetaan.TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖNUudehkon pihattonavetan oheen rakennettava laajennus suuntaa tuotantoaetäämmäksi poh<strong>ja</strong>veden varsinaiselta muodostumisalueelta. Tuotannon laajentamissuunnitelmassa<strong>ja</strong> toimintojen sijoittamisessa alueelle on otettuhuomioon poh<strong>ja</strong>veden suojelutarpeet.Toiminnan laajennus lisää kokonaiseläinyksikkömäärää. Tämä on otettuhuomioon lannan varastoinnin suuntaamisessa etälietesäiliöihin sekä talouskeskuksessaolevien lietesäiliöiden kattamisella. Ilmanvaihdon kautta ympäristöönjohdettavat hajukaasut purkautuvat niin korkealle, että vallitsevat tuulensuunnat<strong>ja</strong> sekoittuminen huomioon ottaen niiden ympäristövaikutusten lisäyslähiympäristössä arvioidaan nykyiseen toimintaan nähden vähäisiksi.TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILUVoimassa olevassa ympäristöluvassa (LSU-2006-Y-569) toiminnanharjoitta<strong>ja</strong>on määrätty seuraamaan poh<strong>ja</strong>veden laatua säännöllisesti poh<strong>ja</strong>vesien havaintoputkista(4 kpl, si<strong>ja</strong>inti määrätty lupapäätöksen karttaliitteessä) <strong>ja</strong> lieteputkentarkkailukaivosta.Haki<strong>ja</strong> on asentanut tilan talouskeskuksen alueelle kolme poh<strong>ja</strong>vesiputkea,jotka veden laatua on tarkkailtu säännöllisesti.Tilan poh<strong>ja</strong>vesiputkista vuosina 2008–2010 otetuissa näytteissä typpipitoisuudetovat olleet kohonneita.
11Hakemuksen täydennyksessä (7.9.2011) haki<strong>ja</strong> esittää, että lietesäiliöiden <strong>ja</strong>yhdysputken tiiveyttä tutkitaan kerran vuodessa kaivoista otettavin suotovesinäytteinyleisten poh<strong>ja</strong>vesinäytteenoton periaatteiden mukaisesti.POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINENTila toimii Osuuskunta Pohjolan Maidon tuotantotiloilleen suuntaaman laatukäsikir<strong>ja</strong>nmukaisesti. Laatukäsikir<strong>ja</strong> sisältää menettelytapaohjeet erilaistenpoikkeustilanteiden kuten sähkökatkojen varalle.LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELYLupahakemuksen täydennyksetLupahakemusta on täydennetty11.4.2011 Lisätiedot tilalla pidettävien eläinten määrä, peltopinta-ala <strong>ja</strong> peruslohkot täydennys peltokarttoihin6.9.2011 Lisätiedot ympäristönsuojeluasetuksen 13 § mukaiset selvityksetsisältäen myös rakennuspoh<strong>ja</strong>n laadun selvitys11.8.2011 selvitys hevosten <strong>ja</strong>loittelutarhojen siirrosta suunnitelma lietesäiliöiden / yhdysputken tiiveyden selvittämisestä polttoainesäiliöiden suo<strong>ja</strong>katoksen kunnostaminen suunnitelma lietteen separoinnista asemapiirros (asumajätevesien käsittelyn muutoksetsiten, että niitä ei enää johdeta lietesäiliöön, hulevesiviemäröintimuutoksetpiha-alueen sadevesien <strong>ja</strong>räystäsvesien johtamiseksi poh<strong>ja</strong>vesialueen ulkopuolelle)24.10.2011 Lisämaaperätutkimuksien tulokset23.11.2011 Muutoksia lupahakemukseen kotieläinsuo<strong>ja</strong>n laajennuksen sijoittelu laajennusosan eläintenpitotilat eläinten määrä eläinlajeittainLiitteenä päivitetyt rakennuspiirustukset päivitetty liite 9/ lantamäärä <strong>ja</strong> varastointi9.12.2011 Selvitys makuuparsipihaton vasikoiden sijoituspaikastaLupahakemuksesta tiedottaminenHakemus edellä olevan taulukon mukaisine täydennyksineen on kuulutettuKokkolan kaupungin <strong>ja</strong> Länsi- <strong>ja</strong> Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla29.12.2011–30.1.<strong>2012</strong>. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoituson julkaistu Kokkola -lehdessä 3.1.<strong>2012</strong>. Ympäristölupahakemus <strong>ja</strong> siihen liittyvätselvitykset ovat olleet kuulutusa<strong>ja</strong>n yleisesti nähtävillä Kokkolan kaupungintalolla.Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille,joita asia erityisesti koskee.
12Tarkastukset, neuvottelut <strong>ja</strong> katselmuksetYmpäristölupahakemuksen johdosta on tehty 31.5.2011 tarkastuskäynti, jostalaadittu tarkastuskertomus on liitetty hakemuksen käsittelyasiakirjoihin.LausunnotLupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kokkolan kaupungin kaupunginhallitukselta,Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan ELY- keskukselta.Kokkolan kaupungin rakennus- <strong>ja</strong> ympäristölautakunta (kunnan ympäristönsuojeluviranomainen)toteaa 25.1.<strong>2012</strong> antamassaan lausunnossa, että edellytyksetluvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa edellyttäen, että toiminnastaei aiheudu YSL 8 §:n mukaista poh<strong>ja</strong>veden pilaantumisvaaraa.Ympäristövaikutusten pienentämiseksi <strong>ja</strong> tarkkailemiseksi on syytä asettaatarpeellisia määräyksiä.Lausunnossa on otettu kantaa toimintaa koskeviin ehtoihin siten, että Länsi- <strong>ja</strong> Sisä-Suomen aluehallintoviraston tulee ra<strong>ja</strong>ta lannan levittämistäkoskevat määräykset lupapäätöksen ulkopuolelle. Lupapäätökseen tuleekuitenkin kir<strong>ja</strong>ta informatiivisena toiminnanharjoitta<strong>ja</strong>n velvollisuusnoudattaa lannan levityksessä, mitä nitraattiasetuksessa (931/2000) asiastaon sanottu, sekä Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä. Lietelannan, virtsan, puristenesteen sekä pesuvesien levittäminen mahdollisestipoh<strong>ja</strong>vesialueella olevalle peltolohkolle on kielletty, jätevesienkäsittelyn tulee tapahtua noudattaen tiukennettu<strong>ja</strong> puhdistusvaatimuksia500 metriä lähempänä poh<strong>ja</strong>vesialueen ra<strong>ja</strong>a sekä kaikki jätevedet tuleejohtaa kokonaan poh<strong>ja</strong>vesialueen ulkopuolelle tai umpisäiliöön poh<strong>ja</strong>vedenpilaantumisvaaran takia. Lisäksi ajoneuvojen, koneiden <strong>ja</strong> laitteidenpesu liuotinpesuaineilla on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetullapesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan – <strong>ja</strong> öljynerotuskaivonkautta jätevesiviemäriin. Nämä tulee huomioida lupamääräyksissä. Eläinsuo<strong>ja</strong>n WC- <strong>ja</strong> sosiaalijätevesien käsittely on järjestettävä siten, ettäse täyttää ha<strong>ja</strong>jätevesiasetuksen vaatimukset. Umpisäiliöön kertyvää lietettäei saa levittää pellolle, vaan se on toimitettava asianmukaisen luvanomaavalle laitokselle (esim. Kokkolan kaupungin jätevedenpuhdistamolle). Maanpäällisten yli 1 m 3 :n polttonestesäiliöiden tulisi olla kaksivaippaisiatai ne olisi vaihtoehtoisesti sijoitettava riittävän suuriin <strong>ja</strong> tiiviisiin suo<strong>ja</strong>altaisiin. Polttonesteen <strong>ja</strong>kelu yli 1 m 3 :n säiliöistä ajoneuvoihin <strong>ja</strong> muihin työkoneisiintulee järjestää tiiviillä alustalla. Jakelupisteen luona on myös oltavariittävä määrä imeytysaineita <strong>ja</strong> työkalu<strong>ja</strong> mahdollisten polttonesteiden valumientalteen kor<strong>ja</strong>amiseksi. Yli 1 m 3 :n säiliöt suositellaan varustettavanylitäytön <strong>ja</strong> lapon estolaittein sekä poh<strong>ja</strong>vesialueella lisäksi vuotojen tarkkailu-<strong>ja</strong> hälytinjärjestelmällä. Vaatimukset on syytä kir<strong>ja</strong>ta lupamääräyksiksi. Kappaletavarana säilytettävät kemikaalit <strong>ja</strong> nestemäiset jätteet tulee varastoidasiten, että niiden leviäminen ympäristöön on asianmukaisin suo<strong>ja</strong>rakenteinestetty myös mahdollisen vuodon sattuessa
13 Koska toiminta sijoittuu tärkeälle poh<strong>ja</strong>vesialueelle, toiminnanharjoitta<strong>ja</strong>tulee velvoittaa tarkkailemaan poh<strong>ja</strong>veden laatua erillisellä tarkkailuohjelmalla. Toiminnanharjoitta<strong>ja</strong>n on pidettävä kir<strong>ja</strong>a toiminnastaan tuotannon (lypsylehmienmäärä), jätteiden (jätelajit, jätemäärät, kuljetta<strong>ja</strong>t, toimituspaikat<strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>nkohdat), lannankäsittelyn (lannanpoistoa<strong>ja</strong>nkohdat, lantamäärät,lannan vastaanottopaikka <strong>ja</strong> lannanluovutus sopimukset) sekä .eläinsuo<strong>ja</strong>ssa tehdyistä kor<strong>ja</strong>us- <strong>ja</strong> ympäristönsuojelutoimenpiteistä <strong>ja</strong>poikkeuksellisista tapahtumista toiminnassa. Poikkeuksellisista tapahtumistaon ilmoitettava myös Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan ELY – keskus toteaa 20.2.<strong>2012</strong> päivätyssä lausunnossaanmm., ettäTäydennetyssä ympäristölupahakemuksessa haki<strong>ja</strong> esittää hevosten <strong>ja</strong>loittelutarhojensiirtämistä nykyisen tallin yhteydestä Kaarantien koillispuolellepoh<strong>ja</strong>veden muodostumisalueen ulkopuoliselle ns. välivyöhykkeelle. Jaloittelutarhojenpintavedet on tarkoitus kerätä kokoon tarhojen alapuolelle sijoitettavankeräilyo<strong>ja</strong>n avulla, josta vedet johdetaan edelleen kaivon kautta umpiputkellapoh<strong>ja</strong>vesialueen ulkopuolelle. Uusien <strong>ja</strong>loittelutarhojen poh<strong>ja</strong>lle eikustannussyistä esitetä erillistä tiivistyskalvoa tai vastaavaa tiivistysrakennetta.Täydennetyssä hakemuksessa on esitetty suunnitelma lietesäiliöiden tiiveydenselvittämiseksi säiliöiden alapuolelle asennettavien salaojien avulla. Suotovesientarkkailulla voidaan seurata lietesäiliöiden tiiveyttä kerran vuodessaotettavilla näytteillä. Polttoainesäiliöille rakennetaan uusi 16 m 2 :n seinillä varustettusuo<strong>ja</strong>katos. Rakennukseen sijoitetaan yhteensä 9000 litraa(5000+2000+2000 säiliöt) polttoaineita. Säiliöille on suo<strong>ja</strong>-altaat. Tankkaustavarten tehdään 3*4 m 2 :n betonilaatta työkoneiden tankkausta varten.Asumajätevedet suunnitellaan viemäröitävän poh<strong>ja</strong>vesialueen ulkopuolelle sijoitettavaanjätevedenpuhdistamoon vuoden <strong>2012</strong> aikana. Haki<strong>ja</strong> suunnitteleemyös talouskeskuksen piha-alueiden asfaltointia. Pintavedet <strong>ja</strong> räystäsvedetjohdetaan sadevesiviemäröinnin kautta poh<strong>ja</strong>vesialueen ulkopuolelle.MaaperäselvitysKeski-Poh<strong>ja</strong>nmaan Poh<strong>ja</strong>tutkimus Oy on tehnyt tilalla maaperäselvityksen8.8.2011. Maaperää on kairattu kuudesta pisteestä <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>veden pinnan tasoton samalla mitattu. Maaperän laatu on tutkittu näytteistä seulomalla.Näytteet on otettu jokaisesta pisteestä 1,2 <strong>ja</strong> 3 metrin syvyydeltä. Maaperätutkituissa pisteissä on karkeaa- <strong>ja</strong> keskihiekkaa (maanäytteiden tutkimustulokset,työ nro 890, 14.10.2011). Poh<strong>ja</strong>veden virtaussuunta on koilliseen kohtipoh<strong>ja</strong>vesialueen ra<strong>ja</strong>a.Poh<strong>ja</strong>veden laatuTilalla on tehty poh<strong>ja</strong>veden laadun tarkkailua kolmesta havaintoputkestavuodesta 2008. Erityisesti havaintoputkien PVP1 <strong>ja</strong> PVP2 näytteissä ammoniumtyppi-<strong>ja</strong> nitraatti-nitriitityppi -pitoisuudet ylittävät talousveden enimmäispitoisuudet.
14Poh<strong>ja</strong>vesialue <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>vesiselvitysTila <strong>ja</strong> sen rakennukset si<strong>ja</strong>itsevat Rahkosenharjun vedenhankintaa vartentärkeällä poh<strong>ja</strong>vesialueella. Rahkosenharju kuuluu osana luode-kaakko suuntaiseenharju<strong>ja</strong>ksoon, joka kulkee Halsualta Ullavalle <strong>ja</strong> edelleen Kälviänsuuntaan. Harjun ydinosa on vettä hyvin johtavaa kivistä soraa <strong>ja</strong> hiekkaa,paikoin esiintyy hieno<strong>ja</strong> välikerroksia.Rahkosenharjun poh<strong>ja</strong>vesialueella on useita vedenottamoita. Tilasta lähimpänäon Rahkosen vesiyhtymän lähin kaivo noin 400 metrin päässä itään.Poh<strong>ja</strong>veden virtaus on tilata kaakkoon kohti poh<strong>ja</strong>vesialueen ra<strong>ja</strong>a sekämahdollisesti itään kohti Rahkosen vesiyhtymän kaivo<strong>ja</strong>.Rahkosenharjulla on tehty poh<strong>ja</strong>vesiselvitys vuosina 2006-2008. Alueella ontehty kairauksia harjumuodostuman rakenteen <strong>ja</strong> kerrosjärjestyksen selvittämiseksi.Poh<strong>ja</strong>vesiselvityksen tavoitteena oli tutkia alueelle uusia vedenottamonpaikko<strong>ja</strong>. Poh<strong>ja</strong>vesiputkia on asennettu ominaisantoisuuspumppauksia<strong>ja</strong> vesinäytteiden ottoa varten. Pisteessä 110 on tehty 57 vuorokautta kestänytkoepumppaus, jonka perusteella pisteestä arvioidaan saatavan poh<strong>ja</strong>vettänoin 350 m 3 /d. Tilan hevostalli si<strong>ja</strong>itsee noin 450 metrin päässä tutkitustavedenottamopaikasta kaakkoon.Ohjeistus <strong>ja</strong> lainsäädäntöYmpäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen 1/2010 mukaanpoh<strong>ja</strong>vesialueille ei tulisi sijoittaa uusia eläinsuojia tai lantaloita. Myöskäänmerkittäviä eläinsuojien tai lantaloiden laajennuksia ei suositella tehtäväksipoh<strong>ja</strong>vesialueille.Ympäristönsuojelulain poh<strong>ja</strong>veden pilaamiskiellon (8 §) mukaan ainetta taienergiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, ettätärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla poh<strong>ja</strong>vesialueellapoh<strong>ja</strong>vesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisestihuonontua.Valtioneuvoston periaatepäätöksen vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen2015 mukaan poh<strong>ja</strong>vesien suojelussa painotetaan ennalta ehkäiseviä toimiariskien vähentämiseksi. Ympäristölainsäädännön keinojen ohella maankäytönsuunnittelulla on tärkeä merkitys. Poh<strong>ja</strong>vesille riskejä aiheuttavat toiminnottulee sijoittaa luokiteltujen poh<strong>ja</strong>vesialueiden ulkopuolelle. Ellei tämä olemahdollista, pilaantumisvaara tulee poistaa mm. rakenteellisin suo<strong>ja</strong>toimenpitein.Vanhojen eläinsuojien laajennuksissa suositeltavan vähimmäisetäisyyden lähimpäänhäiriintyvään kohteeseen tulisi olla vähintään 100 metriä <strong>ja</strong> laajentamisentulisi tapahtua siitä poispäin. Ympäristöministeriön Kotieläintaloudenympäristönsuojeluohjeen mukaan suositeltava vähimmäisetäisyys suunnitellunsuuruiselle uudelle kotieläinsuo<strong>ja</strong>lle lähimpään häiriintyvään kohteeseensuotuisissa olosuhteissa tulisi olla vähintään 270 metriä.KANNANOTTOPoh<strong>ja</strong>vesialueella olemassa olevan toiminnan laajentaminen on tullut kyseeseen,mikäli maaperä toiminta-alueella on ollut tiivis. Tilalla tehty maaperäselvitysosoittaa, että maaperä tilalla ei ole riittävän tiivis <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>veden pin-
15ta on hyvin lähellä maanpintaa. Asiakirjojen <strong>ja</strong> karttatarkastelun mukaan lähimmätasuinkiinteistöt si<strong>ja</strong>itsevat noin 70 <strong>ja</strong> 150 metrin etäisyydellä suunnitellustauudesta pihattorakennuksesta. Suunnitellun uuden pihaton etäisyyttälähimpään asuinkiinteistöön ei voida pitää sopivana.Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan ELY-keskus katsoo, että haki<strong>ja</strong>n tulee selvittää vaihtoehtoinenpaikka uudelle eläinsuo<strong>ja</strong>n laajennukselle <strong>ja</strong> lietesäiliölle, jotta vähintäännykyinen etäisyys häiriintyviin kohteisiin säilyisi <strong>ja</strong> uudet toiminnot sijoittuisivatpoh<strong>ja</strong>vesialueen ulkopuolelle tai alueelle, jossa maaperä on tutkitustitiivis.Olemassa olevien rakennusten sisällä on mahdollista tehdä tarvittavia uudelleenjärjestelyitä.Koska tila si<strong>ja</strong>itsee poh<strong>ja</strong>vesialueella, tulee sitä koskevassamahdollisessa ympäristölupapäätöksessä antaa riittävät määräykset poh<strong>ja</strong>vedensuojelemiselle. Lähtökohta on, että poh<strong>ja</strong>veden pilaantumisvaara tuleepoistaa mm. rakenteellisin suo<strong>ja</strong>toimenpitein <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>vesialueella päästöjämaaperään ei saa tulla.Poh<strong>ja</strong>vesialueella si<strong>ja</strong>itsevien rakennusten poh<strong>ja</strong>rakenteiden tulee estää lannan,virtsan, puristenesteen tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminenpinta- <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>vesiin. Jätevesiä ei saa päästää imeytymään poh<strong>ja</strong>vesialueenmaaperään. Rakenteiden <strong>ja</strong> laitteiden on oltava sellaisia, ettei tyhjennysten,siirtojen <strong>ja</strong> kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuoto<strong>ja</strong>. Lannan, lietelanta,virtsan <strong>ja</strong> jätevesien varastoinnin <strong>ja</strong> käsittelyn tulee tapahtua siten, ettei niitäjoudu ympäristöön.HevostalliNykyistä hevostallitoimintaa suunnitellaan muutettavaksi siten, että hevostenmäärä vähenee viidellä. Esitetty uusi hevosten <strong>ja</strong>loittelupaikan maaperä eiole riittävän tiivis, joten toimintaa ei tule suunniteltuun paikkaan siirtää suunnitelluillarakenteilla.Tarkkailutulosten perusteella näyttää siltä, että erityisesti hevostallitoimintanostaa typpipitoisuuksia poh<strong>ja</strong>vedessä. Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan ELY-keskus katsoo,että nykyinen hevosten <strong>ja</strong>loittelualue tulee perustaa tiivispoh<strong>ja</strong>iseksi <strong>ja</strong>johtaa alustalle kertyvät vedet tiiviisti pois poh<strong>ja</strong>vesialueelta. Vaihtoehtoisesti<strong>ja</strong>loittelualue tulee siirtää nykyiseltä paikalta tutkitusti tiiviin maaperän alueelletai poh<strong>ja</strong>vesialueen ulkopuolelle.Haki<strong>ja</strong>n tulee esittää suunnitelma mahdollisen <strong>ja</strong>loittelualueen rakentamisesta<strong>ja</strong> suunnitelmasta tulee pyytää ELY- keskuksen lausunto.LaiduntaminenTärkeillä poh<strong>ja</strong>vesialueilla laiduntamista on syytä välttää (Mikkola et al. 2002;Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa; Suomen ympäristökeskus,julkaisu nro 564). Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesienpilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä poh<strong>ja</strong>vesienpilaantumisvaaraa synny. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumenakäytetyn alueen maaperän <strong>ja</strong> kasvillisuuden kestävyyttä. Laidunalueenkäytävät, kokoontumis- <strong>ja</strong> ruokintapaikat, joissa maaperän pinta <strong>ja</strong> kasvillisuusrikkoontuvat, tulee varustaa tiiviillä alustoilla. Näiltä alueilta tulee lanta
16poistaa säännöllisesti. Ravinnevalumia ei saa päästää lähiympäristöön tiiviiltäalustoilta.TarkkailuPoh<strong>ja</strong>veden laadun tarkkailupisteitä tulee lisätä tilalla, jotta on mahdollistasaada selville kattavasti typpipitoisuudet alueella. Valvontakäynnillä ilmeni,että havaintoputki PVP3 ei toimi kunnolla. Uusia muovisia havaintoputkia tuleeasentaa kolme kappaletta lausunnon liitekartassa esitettyihin paikkoihin,joista yksi korvaa havaintoputken PVP3.Poh<strong>ja</strong>veden muovinen havaintoputki tulee olla sisäläpimitaltaan vähintään 52mm, jotta näytteenotto onnistuu. Havaintoputki tulee asentaa riittävän syvälle<strong>ja</strong> hiekkakerrokseen, jotta näytteenotto onnistuu myös kuivempana a<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>ksona.Poh<strong>ja</strong>vesiputket tulee vaaita N60-tasoon. Havaintoputkista tulee tehdäputkikortti, josta ilmenee mm. putken tarkka si<strong>ja</strong>inti, putkimateriaali, läpimitta,kokonaispituus, siiviläosan asennustaso, siiviläosan pituus <strong>ja</strong> siivilän reikienkoko.Poh<strong>ja</strong>vesinäytteenottoon sertifioidun tai poh<strong>ja</strong>vesinäytteenottoon hyvin perehtyneennäytteenotta<strong>ja</strong>n tulee ottaa poh<strong>ja</strong>vesinäytteet havaintoputkistavuonna 2007 annetun ympäristölupapäätöksen mukaisesti kaksi kertaa vuodessa.Ensimmäinen näytteenottokerta on kesäkuussa <strong>2012</strong>. Tehtävät vedenlaadun määritykset ovat vähintään: sameus, lämpötila, happi (mg/l <strong>ja</strong> kyll. %),pH, sähkönjohtavuus, nitraatti, ammonium, lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit<strong>ja</strong> Escherichia coli. Määritysmenetelmien tulee olla akkreditoitu<strong>ja</strong> taimenetelmien luotettavuus tulee osoittaa muulla tavalla. Näytteenottotiheyttä<strong>ja</strong> analyysivalikoimaa voidaan muuttaa tarvittaessa perustellusta syystä. Lisäksikertaluontoisesti tulee alueen poh<strong>ja</strong>vedestä määrittää öljyhiilivedyt(määritysra<strong>ja</strong> 50 µg/l) ensimmäisellä tutkimuskerralla. Näytteenoton yhteydessätulee havainnoida myös poh<strong>ja</strong>vedenpinnan taso.Veden laadun tarkkailutulos tulee toimittaa valvo<strong>ja</strong>lle <strong>ja</strong> Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaanELY-keskuksen poh<strong>ja</strong>vesiryhmälle vuosittain sähköisesti. Määritystulosten lisäksitulee tarkkailuraportista ilmetä näytteenottopäivämäärä, näytteenotta<strong>ja</strong>,näytteenottotapa, (putken tyhjentäminen, pumppaustapa yms.), määrityksentehnyt laboratorio, käytetyt menetelmät sekä niiden mittausepävarmuudet <strong>ja</strong>akkreditointi.Lieteputkien suotovesien tarkkailut tulee toteuttaa voimassa olevan ympäristöluvanmukaisesti. Lisäksi hakemuksessa esitetyt lietesäiliöiden suotovesientarkkailut tulee toteuttaa suunnitellusti.LietesäiliötLietesäiliöiden <strong>ja</strong> lietekuilujen rakenteiden tulee olla tiiviit. Lietesäiliöiden rakenteidentiiveys tulee tutkituttaa asiantunti<strong>ja</strong>lla, jonka tutkimusraportti tuleetoimittaa valvo<strong>ja</strong>lle <strong>ja</strong> Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan ELY-keskuksen poh<strong>ja</strong>vesiryhmälletiedoksi. Mikäli lietesäiliötä tai tilan muita vastaavia rakennuksia uusitaan/rakennetaanlisää, tulee ne sijoittaa niin, että vähintään nykyinen etäisyyshäiriintyviin kohteisiin säilyy <strong>ja</strong> uudet toiminnot sijoittuisivat poh<strong>ja</strong>vesialueenulkopuolelle tai alueelle, jossa maaperä on tutkitusti tiivis.
17Myös tilalla olevien kaikkien puristenesteiden <strong>ja</strong> suotovesien keräilysäiliöiden<strong>ja</strong> kaivojen tiiveys tulee tutkia.Lannan levitysTilan peltolohko<strong>ja</strong> si<strong>ja</strong>itsee poh<strong>ja</strong>vesialueella 20,2 hehtaaria. Peltolohkojenpoh<strong>ja</strong>vesialueilla si<strong>ja</strong>itseville osille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä,jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaannestemäistä orgaanista lannoitetta.Kuivalannan levitys on sallittu poh<strong>ja</strong>vesialueen ulkora<strong>ja</strong>n sekä poh<strong>ja</strong>vesialueenvarsinaisen muodostumisalueen väliselle alueelle, kun levitys tapahtuukeväällä. Tällöin lanta on mullattava mahdollisimman nopeasti <strong>ja</strong> kerralla käytettävälantamäärä ei saa ylittää kasvin yhden kasvukauden aikana tarvitsemaaravinnemäärää. Muita kuin orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää poh<strong>ja</strong>vesialueellakasvin ravinnetarpeen edellyttämiä määriä.Kaivojen ympärille jätetään aina vähintään 30–100 metrin levyinen suo<strong>ja</strong>vyöhyke,jonka leveys määräytyy maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta<strong>ja</strong> maalajista. Torjunta-ainevalmistepakkauksesta käy ilmi, voidaankotuotetta käyttää poh<strong>ja</strong>vesialueella.Peltolohkokohtaisten maaperäselvitysten perusteella on mahdollisuus tarkentaayksittäisten peltolohkojen lannoitustapo<strong>ja</strong>. Se edellyttää esimerkiksi lietelannan<strong>ja</strong> virtsan levityksen suhteen tiiviin maalajin (esim. savisiltti) esiintymistäyli kolmen metrin paksuisena kerroksena sekä riittävää etäisyyttä vedenottamoontai kaivoon. Tällainen maakerros täytyy määrittää tutkimustenavulla. Tutkimus voidaan suorittaa kairauksilla tai koekuopilla. Ulkopuolisenasiantunti<strong>ja</strong>n on annettava kir<strong>ja</strong>llinen selvitys maalajeista <strong>ja</strong> maakerroksenpaksuudesta sekä tarvittaessa poh<strong>ja</strong>veden virtaussuunnasta. Selvityksenmukaan on liitettävä peltolohkokartta, josta ilmenee koekuoppien/kairaustensi<strong>ja</strong>inti <strong>ja</strong> pintaveden virtaussuunta sekä tarvittaessa valokuvia. Mikäli maaperäselvityksiäsuunnitellaan alueelle, olisi hyvä olla yhteydessä Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan ELY-keskuksen poh<strong>ja</strong>vesiryhmään jo suunnitteluvaiheessa.LisäksiVuonna 2007 annetussa ympäristöluvassa on määrätty mm. piha-alueidenpäällystäminen <strong>ja</strong> vesien johtaminen. Piha-alueiden päällystäminen tulee toteuttaavähintään voimassa olevan luvan mukaisesti.Öljysäiliöt tulee varustaa tiiviillä säiliön tilavuutta vastaavalla katetulla suo<strong>ja</strong>altaalla.Mikäli öljysäiliöt ovat 2-vaippaisia, suo<strong>ja</strong>-allasta ei tarvita. Säiliöt tuleevarustaa järjestelmällä ylitäytön estämiseksi <strong>ja</strong> lapon estimellä. Tankkauspaikka<strong>ja</strong> polttoainesäiliön täyttöalue tulee rakentaa siten, että mahdollisetvuodot eivät pääse maaperään. Koneiden <strong>ja</strong> laitteiden säilytyspaikat ovatoltava myös tiiviit.Öljyt <strong>ja</strong> kemikaalit on varastoitava sisätiloissa suo<strong>ja</strong>kaukaloissa. Altaiden tilavuudentulee vastata vähintään suurimman vallitilassa olevien kemikaalienmäärää. Kuljetusastioissa kuljetettavien öljyjen <strong>ja</strong> kemikaalien siirto tulee tapahtuasellaisella alueella, jossa on tiivis alusta <strong>ja</strong> astioiden mahdollisesti rikkoutuessaaiheutuvat vuodot voidaan kerätä talteen. Vahinko- <strong>ja</strong> onnetto-
18muustilanteiden varalle on oltava riittävä määrä alkutorjuntakalustoa, kutenimeytysmateriaalia saatavilla.Eläinsuojien ympäristö on pidettävä siistinä. Alueella varastoitavat eläintenrehut, jätteet sekä kemikaalit on varastoitava asianmukaisesti <strong>ja</strong> käsiteltävätilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista,kohtuutonta hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai poh<strong>ja</strong>vedelleeikä muutakaan haittaa ympäristölle. Hyötyjätteet on kerättävä erilleenmuusta jätteestä <strong>ja</strong> toimitettava hyötykäyttöön. Mikäli eläinsuo<strong>ja</strong>ssa syntyykäymäläjätevesiä, tulee ne käsitellä jätevesiasetuksen mukaisesti.Lausunnon lopuksi Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan ELY-keskus korostaa, että toiminnanharjoitta<strong>ja</strong>tovat aina vastuussa poh<strong>ja</strong>vedelle aiheuttamastaan vahingosta.Muistutukset <strong>ja</strong> mielipiteetHakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.Haki<strong>ja</strong>n kuuleminen <strong>ja</strong> vastineHaki<strong>ja</strong>lle on varattu mahdollisuus vastineen antamiseen annettujen lausuntojen(Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan ELY- keskuksen lausunto 20.2.<strong>2012</strong> <strong>ja</strong> Kokkolan kapunginympäristönsuojeluviranomaisen lausunto 25.1.<strong>2012</strong>).Haki<strong>ja</strong>n vastineHaki<strong>ja</strong>n 5.3.<strong>2012</strong> saapuneessa vastineessa on otettu kantaa Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan ELY – keskuksen lausuntoon <strong>ja</strong> sen perusteella haki<strong>ja</strong> on esittänytmuutoksia lupahakemukseen.Vastineen liitteenä on asemapiirros talouskeskuksesta (pvm 25.2.<strong>2012</strong>), leikkaus- <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>kuva laajennuksesta (pvm 25.2.<strong>2012</strong>) sekä karttaliite Kallingin <strong>ja</strong> Pokenharjun etäsäilön sijoituspaikasta.Haki<strong>ja</strong>n vastineessa 5.3.<strong>2012</strong> esitetyt muutokset lupahakemukseenHaki<strong>ja</strong> esittää vastineessaan, että hakemuksessa <strong>ja</strong> sen täydennyksessä esitetystäpoiketen laajennusosa sijoitetaan nykyisen pihaton taakse <strong>ja</strong> etäisyyslähimpään asuinrakennukseen tulee muutetun rakennussuunnitelman mukaankasvamaan yli 100 metriin. Lähimmän kiinteistön omista<strong>ja</strong>t ovat ilmoittaneetrakennuslupamenettelyn yhteydessä, ettei hanke ole heidän etujensavastainen.Haki<strong>ja</strong> esittää poh<strong>ja</strong>vesiriskin poistamiseksi kotieläinsuo<strong>ja</strong>n laajennusosan alleasennettavaa erillistä vesitiivistä tiivistyskalvoa, jonka päältä mahdollisetsuotovedet kerätään salao<strong>ja</strong>putkiin <strong>ja</strong> johdetaan umpinaiseen tarkkailukaivoon.Asemapiirroksen mukaan laajennus sijoittuu olemassa olevan pihattonavetan(makuuparsipihatto) pohjoispuolelle <strong>ja</strong> lietesäiliöiden länsipuolelle. Laajennusosa<strong>ja</strong> pihattonavetta yhdistetään toisiinsa 8 m pituisella yhdyskäytävällä,joka sijoittuu pihattonavetan pohjoisnurkkaan.
19Lisäksi haki<strong>ja</strong> toteaa, että eläinsuo<strong>ja</strong>n yhteydessä olevaa lietesäiliötilavuuttaei lisätä. Tarvittava säiliötilavuus toteutetaan poh<strong>ja</strong>vesialueen ulkopuolelle sijoitettavinetäsäiliöin; 1) Kallingin etäsäiliö (noin 3,5 km:n päässä) <strong>ja</strong> 2) Pokenharjunetäsäiliö (noin 6,0 km:n päässä). Kumpikin säiliö on kooltaan 1 300m 3 .HevostalliHevosten <strong>ja</strong>loittelutarhat siirretään Kaarantien koillispuolelle lähemmäksipoh<strong>ja</strong>vesialueen ra<strong>ja</strong>a. Tarhojen poh<strong>ja</strong>t varustetaan tiivistyskalvoin <strong>ja</strong> suotovedetjohdetaan umpiputkessa poh<strong>ja</strong>vesialueen ulkopuolelle. Mikäli lupaviranomainenhyväksyy ratkaisun, tullaan järjestelystä laatimaan erillinensuunnitelma hyväksyttäväksi ennen hankkeen toteuttamista.LaiduntaminenPihaton laajennuksen jälkeen nautaeläimiä ei laidunneta pois lukien poh<strong>ja</strong>vesialueenulkopuolella luonnonlaitumen hoitoon käytettävät 10 hiehoa.Poh<strong>ja</strong>vesialueella olevilla lohkoilla laidunnetaan <strong>ja</strong>tkossa yksinomaan hevosia.Hevosten laiduntaminen toteutetaan <strong>ja</strong>tkossa siten, ettei poh<strong>ja</strong>vesialueellaolevien laidunlohkojen eläinpaine kasva liian suureksi. Tilan eläinsuo<strong>ja</strong>trakennetaan sellaisiksi, etteivät eläinsuojelusäädökset tule <strong>ja</strong>tkossa edellyttämäännautakar<strong>ja</strong>n laiduntamista.TarkkailuAlueelle tullaan asentamaan uusia poh<strong>ja</strong>veden tarkkailuputkia ELY –keskuksen poh<strong>ja</strong>vesiryhmän ohjeiden mukaisesti.LietesäiliötLaajennukseen liittyvä lietesäiliöiden lisärakentaminen toteutetaan poh<strong>ja</strong>vesialueenulkopuolelle sijoitettavin etäsäiliöin.Kiinteistöllä olevien lietesäiliöiden sekä suoto- <strong>ja</strong> puristenestesäiliöiden tiiveystutkitaan, mikäli suotovesitarkkailun tulosten perusteella epäillään vuoto<strong>ja</strong>.Lannan levitysTilan toiminnassa tullaan noudattamaan yleisiä lannanlevitysrajoituksia. Lietteenlevitys ra<strong>ja</strong>taan poh<strong>ja</strong>vesialueiden ulkopuolelle. Välivyöhykkeelle voidaanlevittää kuivalantaa tai separoidun lietteen kuivafraktiota yleisten levityssäännöstenmukaisesti.LisäksiPiha-alueiden päällystäminen sekä öljysäiliöiden sijoituspaikan ympäristönsuojelutyöton saatettu päätökseen ympäristölupaehtojen mukaisesti.Muilta osin haki<strong>ja</strong>lla ei ole vastattavaa annettuun lausuntoon.Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan ELY- keskuken poh<strong>ja</strong>vesiryhmän edusta<strong>ja</strong> on tutustunutsuunniteltuun rakennuspaikkaan sekä rakennuspaikan maaperään tarkastuskäynnillä1.3.<strong>2012</strong>. Haki<strong>ja</strong>n tietojen mukaan käynnin aikana tehdyistä havainnoistatullaan raportoimaan lupaviranomaiselle erillisellä lausunnolla.
20Hakemuksen täydennys 23.4.<strong>2012</strong> /hevosten <strong>ja</strong>loittelutarhan suoto- <strong>ja</strong> valumavesienkäsittelyHaki<strong>ja</strong> on lupaviranomaisen pyynnöstä toimittanut täydennyksen hevosten <strong>ja</strong>loittelutarhansuoto- <strong>ja</strong> valumavesien suunnitelmaan, jossa on esitetty toimenpiteetpoh<strong>ja</strong>veden suo<strong>ja</strong>amiseksi. Haki<strong>ja</strong> esittää toimenpiteitä tehtäväksinavettainvestoinnista seuraavana vuonna, kuitenkin viimeistään 2014.Täydennetyn suunnitelman mukaan hevosten <strong>ja</strong>loittelutarha-alue (noin 3 500m 2 ) rakennetaan vesitiiviiksi asentamalla muotoonkaivetun perusmaan (hiekkaa)päälle 0,5 mm paksuinen HDPE- kalvo, jonka saumat limitetään (600mm). Kalvon päälle tulee hiekkakerros (300 mm). Tarha-alue kallistetaanpohjoisen suuntaan siten, että suoto- <strong>ja</strong> valumavedet kerääntyvät kahdellasalao<strong>ja</strong>putkella varustettuun HDPE- kalvolla tiivistettyyn keräilyo<strong>ja</strong>an. Salao<strong>ja</strong>putkiinkertyneet suoto- <strong>ja</strong> valumavedet johdetaan tarkastuskaivon kauttasadevesiviemäriä (putken halkaisi<strong>ja</strong> 160 mm) poh<strong>ja</strong>vesialueen ulkopuolellasi<strong>ja</strong>itsevaan laskeutusaltaaseen, jonka pinta-alasta noin 60 % kasvaa kaislaa.Laskeutusaltaan tilavuus on noin 1600 m 3 <strong>ja</strong> keskisyvyys noin 2 m. Laskeutusaltaaseenjohdetaan myös hulevedet asfaltoidulta piha-alueelta (noin8 000 m 2 ). Suunnitelmassa on arvioitu, että altaan viipymä 30 mm:n sateellaon noin yksi viikko. Laskeutusaltaasta vedet johdetaan avo-o<strong>ja</strong>an.Lausunnot haki<strong>ja</strong>n vastineessa 5.3.<strong>2012</strong> <strong>ja</strong> täydennyksessä 23.4.<strong>2012</strong> esittämästämuutetusta hakemuksestaEtelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan elinkeino-, liikenne- <strong>ja</strong> ympäristökeskus lausunto(27.4.<strong>2012</strong>) on valmisteltu poh<strong>ja</strong>vesi- <strong>ja</strong> vesihuoltoryhmässä yhteistyössäympäristönsuojeluyksikön kanssa. Asiasta on Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan ELY-keskuslausunut edellisen kerran 20.2.<strong>2012</strong>.Toiminta koskee maidontuotantotoimintaa sekä hevosten kasvatusta. Toimintasi<strong>ja</strong>itsee Kokkolan Kaupungin Ullavan kylän tilalla Raitala 2<strong>72</strong>–430-4-256.Tilalla on vuonna 2007 myönnetty ympäristölupa. Nykytilanteessa tilalla on130 lypsylehmää, 30 hiehoa, 70 lihanautaa <strong>ja</strong> 90 nuorkar<strong>ja</strong>a (
21Kiinteistöllä olevien lietesäiliöiden sekä suoto- <strong>ja</strong> puristenestesäiliöiden tiiveystutkitaan, mikäli suotovesitarkkailun tulosten perusteella epäillään vuoto<strong>ja</strong>.Poh<strong>ja</strong>vesialueella oleva peltoala on 20,2 hehtaaria. Lietelantaa ei levitetäpoh<strong>ja</strong>vesialueelle. Ns. välivyöhykkeelle, muodostumisalueen ulkopuolelle,voidaan levittää kuivalantaa tai separoidun lietteen kuivafraktiota.Eläinsuo<strong>ja</strong>n lannankäsittely tapahtuu pääasiassa lietelannalla. Kuivikepoh<strong>ja</strong>llaovat 18 vasikkaa sekä hevoset <strong>ja</strong> varsat. Tallin yhteydessä on noin 160m 3 :n kuivalantala. Tilalla on käytössä myös etäkuivalantala.Tilalla on nykyisin kaksi katettua noin 1900 m 3 :n lietesäiliötä. Maitohuoneen<strong>ja</strong> eläinsuo<strong>ja</strong>n pesuvedet, sekä sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöön.Laakasiiloista <strong>ja</strong> rehutorneista säiliörehun puristenesteet johdetaan umpikaivojenkautta lietesäiliöön.Tilalla on 5000 <strong>ja</strong> 1600 litran polttoainesäiliöt. Säiliöt on varustettu suo<strong>ja</strong>altaalla,katoksella <strong>ja</strong> laponestolaitteella. Tilalla on muita öljytuotteita enintään400 litraa, jotka säilytetään kalustovarastossa.Asumajätevedet suunnitellaan viemäröitävän poh<strong>ja</strong>vesialueen ulkopuolelle sijoitettavaanjätevedenpuhdistamoon vuoden <strong>2012</strong> aikana.MaaperäselvitysKeski-Poh<strong>ja</strong>nmaan Poh<strong>ja</strong>tutkimus Oy on tehnyt tilalla maaperäselvityksen8.8.2011. Maaperää on kairattu kuudesta pisteestä <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>veden pinnan tasoton samalla mitattu. Maaperän laatu on tutkittu näytteistä seulomalla.Näytteet on otettu jokaisesta pisteestä 1,2 <strong>ja</strong> 3 metrin syvyydeltä. Maaperätutkituissa pisteissä on karkeaa- <strong>ja</strong> keskihiekkaa (maanäytteiden tutkimustulokset,työ nro 890, 14.10.2011). Poh<strong>ja</strong>veden virtaussuunta on koilliseen kohtipoh<strong>ja</strong>vesialueen ra<strong>ja</strong>a.Uuden rakennuspaikan maaperäTilalle on tehty 1.3.<strong>2012</strong> noin 3,5 metrin syvyinen koekuoppa maaperän laadunselvittämiseksi. Koekuoppa si<strong>ja</strong>itsee suunnitellun eläinsuo<strong>ja</strong>laajennuksenkohdalla. Maaperä koekuopassa oli humuskerroksen alapuolelta 2,2 metrinsyvyyteen karkeaa silttiä. Tämän kerroksen alapuolella oli ohut (15-20 cm)hiekkakerros. 2,35–3,5 metrin syvyydessä on keski-/hienosilttikerros kuopanpoh<strong>ja</strong>lle saakka. Koekuopan syvyys oli 3,5 metriä.Poh<strong>ja</strong>veden laatuTilalla on tehty poh<strong>ja</strong>veden laadun tarkkailua kolmesta havaintoputkestavuodesta 2008. Erityisesti havaintoputkien PVP1 <strong>ja</strong> PVP2 näytteissä ammoniumtyppi-<strong>ja</strong> nitraatti-nitriitityppi -pitoisuudet ylittävät talousveden enimmäispitoisuudet.Poh<strong>ja</strong>vesialue <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>vesiselvitysTila <strong>ja</strong> sen rakennukset si<strong>ja</strong>itsevat Rahkosenharjun vedenhankintaa vartentärkeällä poh<strong>ja</strong>vesialueella. Rahkosenharju kuuluu osana luode-kaakko suuntaiseenharju<strong>ja</strong>ksoon, joka kulkee Halsualta Ullavalle <strong>ja</strong> edelleen Kälviänsuuntaan. Harjun ydinosa on vettä hyvin johtavaa kivistä soraa <strong>ja</strong> hiekkaa,paikoin esiintyy hieno<strong>ja</strong> välikerroksia.
22Rahkosenharjun poh<strong>ja</strong>vesialueella on useita vedenottamoita. Tilasta lähimpänäon Rahkosen vesiyhtymän lähin kaivo noin 400 metrin päässä itään.Poh<strong>ja</strong>veden virtaus on tilata kaakkoon kohti poh<strong>ja</strong>vesialueen ra<strong>ja</strong>a sekämahdollisesti itään kohti Rahkosen vesiyhtymän kaivo<strong>ja</strong>.Rahkosenharjulla on tehty poh<strong>ja</strong>vesiselvitys vuosina 2006–2008. Alueella ontehty kairauksia harjumuodostuman rakenteen <strong>ja</strong> kerrosjärjestyksen selvittämiseksi.Poh<strong>ja</strong>-vesiselvityksen tavoitteena oli tutkia alueelle uusia vedenottamonpaikko<strong>ja</strong>. Poh<strong>ja</strong>vesiputkia on asennettu ominaisantoisuuspumppauksia<strong>ja</strong> vesinäytteiden ottoa varten. Pisteessä 110 on tehty 57 vuorokauttakestänyt koepumppaus, jonka perusteella pisteestä arvioidaan saatavan poh<strong>ja</strong>vettänoin 350 m 3 /d.Tilan hevostalli si<strong>ja</strong>itsee noin 450 metrin päässä tutkitusta vedenottamopaikastakaakkoon.Ohjeistus <strong>ja</strong> lainsäädäntöYmpäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen 1/2010 mukaanpoh<strong>ja</strong>vesialueille ei tulisi sijoittaa uusia eläinsuojia tai lantaloita. Myöskäänmerkittäviä eläinsuojien tai lantaloiden laajennuksia ei suositella tehtäväksipoh<strong>ja</strong>vesialueille.Ympäristönsuojelulain poh<strong>ja</strong>veden pilaamiskiellon (8 §) mukaan ainetta taienergiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, ettätärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla poh<strong>ja</strong>vesialueellapoh<strong>ja</strong>vesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisestihuonontua.Valtioneuvoston periaatepäätöksen vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen2015 mukaan poh<strong>ja</strong>vesien suojelussa painotetaan ennalta ehkäiseviä toimiariskien vähentämiseksi. Ympäristölainsäädännön keinojen ohella maankäytönsuunnittelulla on tärkeä merkitys. Poh<strong>ja</strong>vesille riskejä aiheuttavat toiminnottulee sijoittaa luokiteltujen poh<strong>ja</strong>vesialueiden ulkopuolelle. Ellei tämä olemahdollista, pilaantumisvaara tulee poistaa mm. rakenteellisin suo<strong>ja</strong>toimenpitein.Vanhojen eläinsuojien laajennuksissa suositeltavan vähimmäisetäisyyden lähimpäänhäiriintyvään kohteeseen tulisi olla vähintään 100 metriä <strong>ja</strong> laajentamisentulisi tapahtua siitä poispäin. Ympäristöministeriön Kotieläintaloudenympäristönsuojeluohjeen mukaan suositeltava vähimmäisetäisyys suunnitellunsuuruiselle uudelle kotieläinsuo<strong>ja</strong>lle lähimpään häiriintyvään kohteeseensuotuisissa olosuhteissa tulisi olla vähintään 270 metriä.KannanottoHakemuksen muutoksen jälkeen etäisyys navetan laajennusosasta lähimpiinnaapureiden asuinrakennuksiin on noin 115 <strong>ja</strong> 150 metriä. Tilan eläinyksikkömääräkasvaa laajennuksen myötä noin 48 prosenttia, joten kyseessä voidaankatsoa olevan vanhan eläinsuo<strong>ja</strong>n laajennus, jolloin vähimmäisetäisyydenhäiriintyviin kohteisiin tulee olla vähintään 100 metriä. Lähimmät naapureidenasuinrakennukset si<strong>ja</strong>itsevat laajennuksen itä- <strong>ja</strong> eteläpuolella, jotenne eivät ole vallitsevien tuulensuuntien alapuolella, eikä eläinsuojien yhtey-
25<strong>ja</strong> biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU ). Myös näytteenottohetken virtaama tuleearvioida. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa näytteenottokertojenmäärää <strong>ja</strong> analysoitavia parametre<strong>ja</strong>. Näytteenotta<strong>ja</strong>n tulee olla sertifioitutai soveltuvan koulutuksen saanut. Näytteet tulee analysoida akkreditoidullatai muulla tarkoitukseen hyväksytyllä menetelmällä. Vesinäytetulokset tuleetoimittaa vuosittain valvontaviranomaiselle.Laskeutusaltaasta lähtevän veden kokonaisfosforin tavoitepitoisuuden tuleeolla alle 2 mg/l. Mikäli kokonaisfosforin pitoisuus vuosikeskiarvona laskienylittää kahden peräkkäisen vuoden aikana tavoitearvon, tulee toiminnanharjoitta<strong>ja</strong>nesittää valvontaviranomaiselle suunnitelma valumavesien käsittelystäkemiallisella puhdistusmenetelmällä <strong>ja</strong> ottaa puhdistusmenetelmä käyttöönmahdollisimman pian. Jos kemialliseen puhdistusmenetelmän rakentamiseentulevaisuudessa joudutaan, täytyy se rakentaa tarha-alueen <strong>ja</strong> laskeutusaltaanväliin.LaiduntaminenTärkeillä poh<strong>ja</strong>vesialueilla laiduntamista on syytä välttää (Mikkola et al. 2002;Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa; Suomen ympäristökeskus,julkaisu nro 564). Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesienpilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä poh<strong>ja</strong>vesienpilaantumisvaaraa synny. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumenakäytetyn alueen maaperän <strong>ja</strong> kasvillisuuden kestävyyttä. Laidunalueenkäytävät, kokoontumis- <strong>ja</strong> ruokintapaikat, joissa maaperän pinta <strong>ja</strong> kasvillisuusrikkoontuvat, tulee varustaa tiiviillä alustoilla. Näiltä alueilta tulee lantapoistaa säännöllisesti. Ravinnevalumia ei saa päästää lähiympäristöön tiiviiltäalustoilta.LietesäiliötLietesäiliöiden <strong>ja</strong> lietekuilujen rakenteiden tulee olla tiiviit. Lietesäiliöiden rakenteidentiiveys tulee tutkituttaa asiantunti<strong>ja</strong>lla, jonka tutkimusraportti tuleetoimittaa valvo<strong>ja</strong>lle <strong>ja</strong> Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan ELY-keskuksen poh<strong>ja</strong>vesiryhmälletiedoksi. Mikäli lietesäiliötä tai tilan muita vastaavia rakennuksia uusitaan/rakennetaanlisää, tulee ne sijoittaa niin, että vähintään nykyinen etäisyyshäiriintyviin kohteisiin säilyy <strong>ja</strong>, että uudet toiminnot sijoittuisivat poh<strong>ja</strong>vesialueenulkopuolelle tai alueelle, jossa maaperä on tutkitusti tiivis.Myös tilalla olevien kaikkien puristenesteiden <strong>ja</strong> suotovesien keräilysäiliöiden<strong>ja</strong> kaivojen tiiveys tulee tutkia.Lannan levitysTilan peltolohko<strong>ja</strong> si<strong>ja</strong>itsee poh<strong>ja</strong>vesialueella 20,2 hehtaaria. Peltolohkojenpoh<strong>ja</strong>vesialueilla si<strong>ja</strong>itseville osille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä,jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaannestemäistä orgaanista lannoitetta.Kuivalannan levitys on sallittu poh<strong>ja</strong>vesialueen ulkora<strong>ja</strong>n sekä poh<strong>ja</strong>vesialueenvarsinaisen muodostumisalueen väliselle alueelle, kun levitys tapahtuukeväällä. Tällöin lanta on mullattava mahdollisimman nopeasti <strong>ja</strong> kerralla käytettävälantamäärä ei saa ylittää kasvin yhden kasvukauden aikana tarvitsemaaravinnemäärää. Muita kuin orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää poh<strong>ja</strong>vesialueellakasvin ravinnetarpeen edellyttämiä määriä.
27Kokkolan kaupungin rakennus- <strong>ja</strong> ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan9.5.<strong>2012</strong>,A. Luvan myöntämisen edellytykset1. Luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa edellyttäen, että toiminnastaei aiheudu YSL 8 §:n mukaista poh<strong>ja</strong>veden pilaantumisvaaraa. Ympäristövaikutustenpienentämiseksi <strong>ja</strong> tarkkailemiseksi on syytä asettaa aiemmassalausunnossa lautakunnan esittämiä tarpeellisia määräyksiä.B. Toimintaa koskevat lisäehdot2. Poh<strong>ja</strong>vesiputkien tarkkailun lisäksi tulee tarkkailla säännöllisesti vesinäytteenotoillasuotovesialtaasta Ullavanjärveen lähtevää veden laatua. Tarvittaessasuotovesialtaan purkuvesi tulee käsitellä ennen laskuo<strong>ja</strong>an johtamista.Haki<strong>ja</strong>n kuuleminen <strong>ja</strong> vastine annetuista lisälausunnoistaHaki<strong>ja</strong>n kuuleminenHaki<strong>ja</strong>lle varattiin mahdollisuus antaa vastine Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan ELY- keskuksen27.4.<strong>2012</strong> antamasta lausunnosta, mutta haki<strong>ja</strong>n kuulemista Kokkolankaupungin 9.5.<strong>2012</strong> antamasta lausunnosta ei katsottu enää tarpeelliseksi,koska kuuleminen katsottiin ilmeisen tarpeettomaksi (hallintolaki 34 § 2mom 5) kohta). Haki<strong>ja</strong>n kuulemisen katsottiin olleen riittävä, kun haki<strong>ja</strong>lle olivarattu mahdollisuus antaa vastine ELY –keskuksen lausuntoon, jossa myösoli otettu kantaa laskeutusaltaan vesien laadun tarkkailuun <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>vedensuojelumääräyksiin.Haki<strong>ja</strong>n vastine Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan ELY –keskuksen lisälausunnostaHevostarhan pohjustaminen <strong>ja</strong> siirtäminen tapahtuu navetan rakentamistaseuraavana vuonna tai viimeistään vuoden 2014 aikana.Lannan separointi suoritettaisiin kuivalantalan <strong>ja</strong> etäsäiliön vieressä, joista onyksi kilometri lähimpään asutukseen <strong>ja</strong> 500 m poh<strong>ja</strong>vesialueeseen. Separoitavamäärä on sama, mikä on ilmoitettu.ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISUKäsittelyratkaisuAluehallintovirasto jättää eläinsuo<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> etälietesäiliöiden sekä separointilaitoksenetäisyyden johdosta asian sikseen siltä osin kuin on kysymys luvanmyöntämisestä lietteen separointia <strong>ja</strong> etälietesäiliöiden toimintaa varten.Aluehallintovirasto kuitenkin ottaa huomioon lupaharkinnassa <strong>ja</strong> lupamääräyksissätiedot etälietesäiliöiden <strong>ja</strong> etäkuivalantalan lietteen <strong>ja</strong> kuivalannan varastointitilavuudesta.PerustelutAluehallintovirasto katsoo, että haki<strong>ja</strong>n vastineessaan esittämät uudet etälietesäiliöt<strong>ja</strong> lietteen separointi olemassa olevan etälietesäiliön <strong>ja</strong> etäkuivalantalanyhteydessä eivät muodosta eläinsuo<strong>ja</strong>n kanssa sellaista ympäristönsuojelulain35 §:n 3 mom tarkoitettua teknistä <strong>ja</strong> toiminnallista yhteyttä, ettäniiden ympäristövaikutuksia olisi tarpeen tarkastella yhdessä. Tämän toimin-
28nan mahdollinen luvantarve arvioidaan Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisentoimesta.Ympäristöluvassa voidaan kuitenkin antaa määräyksiä eläinsuo<strong>ja</strong>ssa syntyvänlannan käsittelyssä <strong>ja</strong> hyödyntämisestä. Sen vuoksi lannan levityssuunnitelmatulee toimittaa tiedoksi valvo<strong>ja</strong>lle myös etäpeltojen johdosta.YmpäristöluparatkaisuLänsi- <strong>ja</strong> Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Maatalousyhtymä Klemolalleympäristöluvan maidontuotannon laajennukselle sekä hevosten kasvatukselleKokkolan kaupungissa Ullavan kylässä tilalle Raitala RN:o 4:256 tähänpäätökseen liitetyn asemapiirroksen (päiväys 25.2.<strong>2012</strong>) mukaisesti <strong>ja</strong>asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Ympäristölupa myönnetään enintään220 lypsylehmän, 134 hiehon <strong>ja</strong> 54 vasikan (alle 6 kk) sekä 14 hevosen<strong>ja</strong> kahdeksan varsan (alle 1 vuotta) pitämiselle. Toimintaa tulee harjoittaalupahakemusta <strong>ja</strong> annettu<strong>ja</strong> määräyksiä noudattaen.Uuteen pihattorakennukseen voidaan sijoittaa enintään 132 lypsylehmää,olemassa olevaan pihattorakennukseen enintään 88 lypsylehmää, 25 hiehoa(yli 12 kk) <strong>ja</strong> 18 vasikkaa (alle 2 kk) sekä olemassa olevaan kasvattomorakennukseenenintään 44 hiehoa (yli 12 kk) 65 nuorta hiehoa (6-12 kk) sekä36 vasikkaa (alle 6 kk ) <strong>ja</strong> tallirakennukseen enintään 14 hevosta <strong>ja</strong> kahdeksanvarsaa (alle 1 v).Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi1. Eläinsuojien <strong>ja</strong> lantaloiden rakenteet sekä lannan <strong>ja</strong> jätevesien varastointiRakenteetRakennettavan eläinsuo<strong>ja</strong>n poh<strong>ja</strong>rakenteet, lietekuilut <strong>ja</strong> mahdollinen lietteenpudotus-/pumppukaivo tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintäänK30-2 luokkaa) maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevienrakentamisohjeiden mukaisesti siten, että lannan, virtsan, puristenesteentai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- tai poh<strong>ja</strong>vesiin onestetty. Betonisissa lietteen pumppukaivoissa on oltava tiivis kansi. Olemassaolevien eläintenpitoon liittyvien tilojen (makuuparsipihatto <strong>ja</strong> kasvattomorakennus,lietesäiliöt, laakasiilot) kor<strong>ja</strong>amisessa on noudatettava maa- <strong>ja</strong>metsätalousministeriön ohjetta <strong>ja</strong> tässä luvassa annettu<strong>ja</strong> erityisiä määräyksiäpoh<strong>ja</strong>rakenteista.Poh<strong>ja</strong>rakenteetPoh<strong>ja</strong>vesialueella si<strong>ja</strong>itsevien eläinsuo<strong>ja</strong>n toimintaan kuuluvien rakennustenpoh<strong>ja</strong>rakenteiden tulee estää lannan, virtsan, puristenesteen tai niistä aiheutuvienvalumavesien joutuminen pinta- <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>vesiin. Rakenteiden <strong>ja</strong> laitteidenon oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen <strong>ja</strong> kuljetusten aikana pääsetapahtumaan vuoto<strong>ja</strong>.Mikäli lietesäiliöitä tai tilan muita vastaavia rakennuksia uusitaan, tulee ne sijoittaaniin, että vähintään nykyinen etäisyys häiriintyviin kohteisiin säilyy <strong>ja</strong>, että
29 toiminnot sijoittuisivat poh<strong>ja</strong>vesialueen ulkopuolelle tai alueelle, jossamaaperä on tutkitusti tiivis. lietesäiliöt on salaojitettava <strong>ja</strong> salao<strong>ja</strong> on varustettava näytteenoton mahdollistavallavesipesällisellä tarkastuskaivolla lietesäiliöt on rakennettava vesitiiviistä betonista (väh. K30-2) , kuitenkinsiten, että poh<strong>ja</strong>vesialueella olevien lietesäiliöiden rakentamisessa onkäytettävä K-45 betonia.Pihattonavetan laajennusosaPihattonavetan laajennusosan rakentamisessa noudatettava seuraavia rakenteellisiasuo<strong>ja</strong>toimenpiteitä Uuden pihattonavettarakennuksen sekä uuden <strong>ja</strong> vanhan pihattorakennuksenyhdyskäytävän betonisten rakenteiden alapuolelle on asennettavakoko poh<strong>ja</strong>n rakennusalalta yhtenäinen saumoiltaan tiivis <strong>ja</strong> rakenteetkestävä vähintään 0,5 mm HDPE- kalvo tai vastaavat vaatimukset täyttävämateriaali. Kalvo tulee limittää rakennuksen sisäseinälle riittävän ylös. Kalvon päälle tulee asentaa salao<strong>ja</strong>putkisto, jonka vedet oh<strong>ja</strong>taan näytteenotonmahdollistavaan tarkastuskaivoon. Erityisesti läpivientien <strong>ja</strong> saumojen tiiveyteen tulee kiinnittää erityistähuomiota. Ulkopuolisen asiantunti<strong>ja</strong>n tai valvo<strong>ja</strong>n tulee tarkastaa kalvojen asennuksenasianmukaisuus ennen niiden peittoa <strong>ja</strong> kalvojen asennuksen lopputilanneennen peittämistä tulee dokumentoida valokuvin. Tarkastuksestalaadittu pöytäkir<strong>ja</strong> on toimitettava viipymättä tiedoksi Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaanELY- keskukselle. Rakennettavan eläinsuo<strong>ja</strong>n poh<strong>ja</strong>rakenteet, tulee rakentaa vesitiiviistäbetonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa)LieteputkiKasvattamorakennuksesta lietesäiliöön johtava lieteputki on varustettava salao<strong>ja</strong>putkella<strong>ja</strong> tarkastuskaivolla. Tarkastuskaivon kansirakenne on kor<strong>ja</strong>ttavaviimeistään 30.9.<strong>2012</strong> mennessä siten, että näytteenotto siitä on mahdollista.Säilörehun laakasiilotSiilon poh<strong>ja</strong>rakenteiden tulee estää puristenesteen joutuminen pinta- <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>vesiin. Siilo tulee rakentaa vesitiiviiksi (betoni vähintään K30-2 luokkaa). Betonisten rakenteiden alapuolelle on asennettava koko poh<strong>ja</strong>n rakennusalaltayhtenäinen saumoiltaan tiivis <strong>ja</strong> rakenteet kestävä vähintään0,5 mm HDPE- kalvo tai vastaavat vaatimukset täyttävä materiaali. Kalvotulee limittää tarpeeksi ylös. Kalvon päälle tulee asentaa salao<strong>ja</strong>putkisto, jonka vedet oh<strong>ja</strong>taan näytteenotonmahdollistavaan tarkastuskaivoon. Ulkopuolisen asiantunti<strong>ja</strong>n tai valvo<strong>ja</strong>n tulee tarkastaa kalvojen asennuksenasianmukaisuus ennen niiden peittoa <strong>ja</strong> kalvojen asennuksen lopputilanneennen peittämistä tulee dokumentoida valokuvin. Tarkastuksestalaadittu pöytäkir<strong>ja</strong> on toimitettava viipymättä tiedoksi Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaanELY- keskukselle.
30Rakenteiden tiiveyden tutkiminenEläinsuo<strong>ja</strong>n yhteydessä olevien lietteen, pesuvesien <strong>ja</strong> puristenesteiden keräilyynkäytettyjen säiliöiden rakenteiden tiiveys tulee tutkituttaa (esim. vesitiiveyskokeellatai muulla vastaavalla luotettavalla tavalla) asiantunti<strong>ja</strong>lla31.12.2013 mennessä <strong>ja</strong> sen jälkeen viiden vuoden välein tehtävällä kokeella.Tutkimusraportit tulee toimittaa valvo<strong>ja</strong>lle <strong>ja</strong> Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan ELY -keskuksen poh<strong>ja</strong>vesiryhmälle viipymättä tiedoksi.Kasvattamorakennuksesta lietesäiliöön olevan lieteputken kunto <strong>ja</strong> tiiveys onvarmistettava kamerakuvauksella tai muulla vastaavalla luotettavalla tavallaviimeistään 31.12.2017 mennessä. Tutkimusraportti tulee toimittaa valvo<strong>ja</strong>lle<strong>ja</strong> Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan ELY-keskuksen poh<strong>ja</strong>vesiryhmälle viipymättä tiedoksi.Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan ELY- keskus voi tarvittaessa perustellusta syystä muuttaaem. rakenteiden tiiveyden selvittämistä koskevaa määräystä kuten esim. tutkimustapaatai tutkimuskertojen määrää.Lannan <strong>ja</strong> jätevesien varastointiLannan, virtsan, puristenesteen <strong>ja</strong> jätevesien varastoinnin <strong>ja</strong> käsittelyn tuleetapahtua siten, ettei niitä joudu ympäristöön. Jätevesiä ei saa päästää imeytymäänpoh<strong>ja</strong>vesialueen maaperään. Eläinsuo<strong>ja</strong>ssa muodostuvat lietteet,maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuo<strong>ja</strong>n pesu- <strong>ja</strong> jätevedet <strong>ja</strong> mahdollinensäilörehun puristeneste tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissalietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu poh<strong>ja</strong>- tai pintavesiin tai muualleympäristöön.Toiminnassa muodostuva kuivalanta tulee varastoida vesitiivistä materiaaliaolevissa kuivalantaloissa. Olemassa olevia rakenteita mahdollisesti uusittaessahevostallien poh<strong>ja</strong>rakenteet <strong>ja</strong> katettu kuivalantala tulee rakentaa vesitiiviistäbetonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeriönkyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Lisäksitallirakennuksen <strong>ja</strong> lantalan betonisten rakenteiden alapuolelle tulee ollakoko poh<strong>ja</strong>n rakennusalalta yhtenäinen saumoiltaan tiivis <strong>ja</strong> rakenteet kestävävähintään 0,5 mm HDPE- kalvo tai vastaavat vaatimukset täyttävä materiaali.Katettu kuivalantala tulee olla varustettu vähintään 0.2 m:n korkuisellaajoluiskalla <strong>ja</strong> kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispoh<strong>ja</strong>inen kuormauslaattaesim. betonista tai asfaltista.Toimintaa varten tulee olla käytettävissä laskennallisesti niin paljon lannanvarastointitilo<strong>ja</strong>, että niihin voidaan varastoida 12 kk:n aikana syntynyt lanta.Lietelannan varastointitilavuutta tulee olla 7 434 m 3 , minkä lisäksi lietesäiliöihinjohdetaan maitohuoneen pesuvedet, <strong>ja</strong> muut eläinsuojien pesuvedet sekäsäilörehun puristenesteet, jolloin lietesäiliöiden tilavuuksien tulee olla yhteensävähintään 8 164 m 3 . Varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen tilavuus(660 m 3 ). Lisäksi kattamattomiin lietesäiliöihin tulee varata vähintään30 cm säiliökorkeutta sadevesiä varten.Uudet yhteensä tilavuudeltaan noin 2 600 m 3 :n etälietesäiliöt tulee olla käyttövalmiinaennen eläinsuo<strong>ja</strong>n laajennuksen käyttöönottoa.
31Kuivalannan varastotilavuutta tulee olla vähintään 304 m 3 <strong>ja</strong> lisäksi sadevesiävarten noin 38 m 3 . Mikäli tilalla separoidaan lietelantaa noin 2 600 m 3vuodessa, tulee kuivalantaa varten varastointitilavuutta olla yhteensä 954 m 3Eläinsuo<strong>ja</strong>n yhteydessä olevat lietesäiliöt tulee kattaa kiinteällä katteella. Lietesäiliöidenlastausalueiden tulee olla tiivispoh<strong>ja</strong>isia esim. betonista tai asfaltista.Lietteen/lannan kuljetus- <strong>ja</strong> levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedetotetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön.Lannan varastointitilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain <strong>ja</strong> niiden kuntotulee tarkistaa tyhjennysten yhteydessä mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi.Vaurioituneet tai rapautuneet lietesäiliöt / kuivalantalatilat tulee kor<strong>ja</strong>tavälittömästi. Lietesäiliöiden / kuivalantalan käytöstä, niiden tyhjennyksestä,lannan kuljetuksesta tai levityksestä ei saa aiheutua päästöjä ympäristööneikä ympäristön asukkaille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaarasitusta, kuten melu-, hajuhaittaa.Eläinsuo<strong>ja</strong>n sosiaalitilojen jätevesien käsittelyToiminnanharjoitta<strong>ja</strong>n tulee käsitellä eläinsuo<strong>ja</strong>n sosiaalitilojen jäte- <strong>ja</strong> wc –vedet talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueillaannetun valtioneuvoston asetuksen (209/2011) mukaisesti, kuten esimerkiksijohtamalla ne käsiteltäväksi poh<strong>ja</strong>vesialueen ulkopuolella olevaan jätevedenpuhdistamoon.Jätevedet on johdettava tiiviissä viemärissä jätevedenpuhdistamolle.Jätevesiä ei saa imeyttää poh<strong>ja</strong>vesialueelle. Eläinsuo<strong>ja</strong>n wc- vesiä eisaa johtaa lietesäiliöön.Muodostuvat jätevesilietteet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolletai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä.Eläinsuo<strong>ja</strong>n wc-jätevesien, käsittely on saatettava vastaamaan tämän luvanmääräyksiä viimeistään silloin, kun eläinsuo<strong>ja</strong>n laajennus otetaan käyttöön.Koneiden <strong>ja</strong> laitteiden pesussa syntyvät jätevedetAjoneuvojen, koneiden <strong>ja</strong> laitteiden pesu liuotinpesuaineilla on sallittu ainoastaantähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet onjohdettava hiekan- <strong>ja</strong> öljynerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin.2. Lannan <strong>ja</strong> jätevesien hyödyntäminenLiete- <strong>ja</strong> kuivalanta, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuo<strong>ja</strong>n pesu- <strong>ja</strong>jätevedet <strong>ja</strong> puristeneste tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä/lantaasekä pesu- <strong>ja</strong> jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen,jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassaoleva luovutussopimus. Lietteen/lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee<strong>ja</strong>tkuvasti olla käytettävissä riittävästi eläinyksikköä <strong>ja</strong> muodostuvaa lantamäärääkohden. Ympäristölupahakemuksen mukainen eläinmäärä vaatiimaksimimäärälle laskettuna vähintään 217 hehtaaria peltoa, josta lietelannanlevitystä varten soveliasta peltopinta-alaa tulee olla 207 ha <strong>ja</strong> kuivalannanlevitystä varten 10 ha. Peltopinta-alassa tulee myös ottaa huomioon ta-
32lousvesikaivojen, valtaojien <strong>ja</strong> vesistöjen varsille jätettävien suo<strong>ja</strong>vyöhykkeidenvaatimat pinta-alat.Lähellä talouskeskusta si<strong>ja</strong>itsevat poh<strong>ja</strong>vesialueen peltolohkotLähellä talouskeskusta olevien peltolohkojen (01965, 01810, 02329, 02328,01808, 01403, 01809, 02268) poh<strong>ja</strong>vesialueella si<strong>ja</strong>itseville osille ei tule levittäälietelantaa, separoidun lieteen nestemäistä osaa, pesuvesiä tai muutakaannestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoitta<strong>ja</strong> maaperätutkimustentai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita,että siitä ei aiheudu poh<strong>ja</strong>vesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa tai separoidunlietteen kiinteää osaa ei levitetä poh<strong>ja</strong>vesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle.Kuivalannan <strong>ja</strong> separoidun lietteen kiinteän osan (kuivaainepitoisuusvähintään 25 %) käyttö on kuitenkin sallittua poh<strong>ja</strong>vesialueenulkora<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>vesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvillapelloille, kun levitys tapahtuu keväällä <strong>ja</strong> kuivalanta /separoidun lietteenkiinteä osa mullataan mahdollisimman nopeasti <strong>ja</strong> kerralla käytettävä lantamääräei ylitä kasvin yhden kasvukauden aikana tarvitsemaa ravinnemäärää.Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvatpoh<strong>ja</strong>vesialueen viljelyyn.Muut talouskeskuksen lähellä si<strong>ja</strong>itsevat peltolohkot, jotka si<strong>ja</strong>itsevat poh<strong>ja</strong>vesialueenulkopuolellaLietteen/kuivalannan <strong>ja</strong> separoidun lietteen nestemäisen <strong>ja</strong> kiinteän osan peltolevityksessätulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiinpääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000)määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän vil<strong>ja</strong>vuus, viljeltävänkasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- <strong>ja</strong> fosforipitoisuus.Lietteen /kuivalannan <strong>ja</strong> separoidun lietteen nestemäisen <strong>ja</strong> kiinteän osan levitystä ei suoriteta lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämäänmaahan eikä 15.10. - 15.4. välisenä aikana lietettä/kuivalantaa <strong>ja</strong> separoidun lietteen nestemäistä <strong>ja</strong> kiinteää osaalevitetään syksyllä enintään 15.11. asti <strong>ja</strong> levitys aloitetaan keväällä aikaisintaan1.4., jos maa on sula <strong>ja</strong> kuiva niin, että valumia vesistöön eitapahdu eikä poh<strong>ja</strong>maan tiivistymisvaaraa ole lietettä/kuivalantaa <strong>ja</strong> separoidun lietteen nestemäistä <strong>ja</strong> kiinteää osaa eilevitetä nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen eikä sitä käytetä toistuvastikevättulvien alle jäävillä peltoalueilla perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta1.10. - 15.4. välisenä aikana lietettä/kuivalantaa <strong>ja</strong> separoidun lietteen nestemäistä <strong>ja</strong> kiinteää osaa eikäytetä viisi metriä lähempänä vesistöä <strong>ja</strong> seuraavan viiden metrin leveydellälietteen/kuivalannan <strong>ja</strong> separoidun lietteen nestemäisen <strong>ja</strong> kiinteänosan pintalevitystä ei tehdä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia,lietteen/kuivalannan <strong>ja</strong> separoidun lietteen nestemäisen <strong>ja</strong> kiinteänosan pintalevitystä ei suoriteta pelloilla, joiden keskimääräinen kaltevuusylittää 10 %Talousvesikaivojen ympärille jätetään vähintään 30–100 metriä leveä lietteellä/kuivalannalla<strong>ja</strong> separoidun lietteen nestemäisellä <strong>ja</strong> kiinteällä osalla käsittelemätönvyöhyke;
33Poh<strong>ja</strong>vesialueilla si<strong>ja</strong>itseville pelloille ei levitetä lietelantaa, separoidun lieteennestemäistä osaa, pesuvesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitettaellei toiminnanharjoitta<strong>ja</strong> maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavienselvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu poh<strong>ja</strong>vesien pilaantumisvaaraa.Kuivalantaa tai separoidun lietteen kiinteää osaa ei levitetäpoh<strong>ja</strong>vesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle. Kuivalannan <strong>ja</strong> separoidunlietteen kiinteän osan (kuiva-ainepitoisuus vähintään 25 %) käyttö onkuitenkin sallittua poh<strong>ja</strong>vesialueen ulkora<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>vesialueen varsinaisenmuodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä<strong>ja</strong> kuivalanta /separoidun lietteen kiinteä osa mullataan mahdollisimman nopeasti.Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvatpoh<strong>ja</strong>vesialueen viljelyyn.Lietteen kuormaus <strong>ja</strong> kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistäkalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistööntai poh<strong>ja</strong>veteen <strong>ja</strong>, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitustanaapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä tulee kuljetuksetkeskeyttää <strong>ja</strong> likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi.EtäpellotToiminnanharjoitta<strong>ja</strong>n tulee toimittaa lietteen/kuivalannan <strong>ja</strong> separoidun lietteennestemäisen <strong>ja</strong> kiinteän osan levityssuunnitelma tiedoksi Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan elinkeino-, liikenne- <strong>ja</strong> ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle31.3.2013 mennessä siltä osin kuin lietteen, kuivalannan <strong>ja</strong> separoidunlietteen nestemäisen <strong>ja</strong> kiinteän osan levityspellot si<strong>ja</strong>itsevat etäämmällä talouskeskuksesta.Suunnitelmassa tulee esittää levitysalojen si<strong>ja</strong>innissa tapahtuneet mahdollisetmuutokset, levitystekniikka, levitysa<strong>ja</strong>nkohdat, suo<strong>ja</strong>vyöhykkeet poh<strong>ja</strong>vesien,vesistöjen <strong>ja</strong> talousvesikaivojen suo<strong>ja</strong>amiseksi sekä toimenpiteetnaapurustolle aiheutuvan hajuhaitan vähentämiseksi. Suunnitelmaan on liitettävämyös kopiot uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista <strong>ja</strong>lannan levityssopimuksista. Lannanlevityssuunnitelmassa tapahtuvat muutokseton vuosittain 31.3. mennessä toimitettava tiedoksi valvontaviranomaiselle.Suunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon se mitä valtioneuvostonasetuksessa (931/2000) (ns. nitraattiasetuksessa) säädetään.Toiminnanharjoitta<strong>ja</strong>n tulee huolehtia, että lietteen/kuivalannan <strong>ja</strong> separoidunlietteen nestemäisen <strong>ja</strong> kiinteän osan vastaanotta<strong>ja</strong>t ovat tietoisia lannan levityssuunnitelmansisällöstä <strong>ja</strong> siitä mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudestaperäisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassaasetuksessa.3. LaidunnusMaisemanhoidollisista syistä tilaan kuuluvan 13 ha:n luonnonlaitumen (lohkot01689 <strong>ja</strong> 01690) alueella hiehojen (10-15 kpl) laidunnus on sallittua.Hevosten laiduntaminen on järjestettävä siten, että laiduntamista tapahtuuensisi<strong>ja</strong>ssa poh<strong>ja</strong>vesialueen ulkopuolella olevilla laitumilla tai poh<strong>ja</strong>vesialu-
34een muodostumisalueen <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>vesialueen ulkora<strong>ja</strong>n väliin sijoittuvilla laidunlohkoilla.Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara onmahdollisimman vähäinen eikä poh<strong>ja</strong>vesien pilaantumisvaaraa synny. Laiduntavieneläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän<strong>ja</strong> kasvillisuuden kestävyyttä. Laidunalueen käytävät, kokoontumis- <strong>ja</strong> ruokintapaikat,joissa maaperän pinta <strong>ja</strong> kasvillisuus rikkoontuvat, tulee varustaa tiiviilläalustoilla. Näiltä alueilta tulee lanta poistaa säännöllisesti. Ravinnevalumiaei saa päästää lähiympäristöön tiiviiltä alustoilta.4. Hevosten <strong>ja</strong>loittelutarhaHevosten <strong>ja</strong>loittelutarha tulee sijoittaa asemapiirroksessa (pvm 25.2.<strong>2012</strong>)osoitettuun paikkaan <strong>ja</strong> tehdä pinta-alaltaan mahdollisimman pieneksi. Uudenhevosten <strong>ja</strong>loittelutarhan rakentaminen tulee toteuttaa niin, että sen käyttövalmiinaviimeistään 15.6.2013 mennessä.Jaloittelutarha tulee perustaa tiiviiksi. Perusmaan päälle tulevan muovikalvon tulee olla vähintään 0,5 mmHDPE -kalvo tai samat vaatimukset täyttävä materiaali. Kalvon tulee olla yhtenäinen <strong>ja</strong> saumojen on oltava tiiviit <strong>ja</strong> rakenteidenkestävät. Muovikalvoon ei tule tehdä läpivientejä. Kalvon päälle tulee asentaa salao<strong>ja</strong>putkisto, jonka vedet oh<strong>ja</strong>taan tarkastuskaivonkautta tiiviisti poh<strong>ja</strong>vesialueen ulkopuolelle käsiteltäviksi. Tiiviiltäalustalta tulee vedet johtaa viemäriputkella laskeutusaltaaseen. Tarkastuskaivon<strong>ja</strong> viemäriputken liitoskohtien tulee olla tiiviit. Ulkopuolisen asiantunti<strong>ja</strong>n tai valvo<strong>ja</strong>n tulee tarkastaa kalvojen <strong>ja</strong> putkistojenasennuksen asianmukaisuus ennen niiden peittoa <strong>ja</strong> kalvojenasennuksen lopputilanne ennen peittämistä tulee dokumentoida valokuvin.Tarkastuksesta laadittu pöytäkir<strong>ja</strong> on toimitettava viipymättä tiedoksiEtelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan ELY- keskukselle Lisäksi <strong>ja</strong>loittelutarha tulee toteuttaa niin, että ulkopuoliset valumavedeteivät pääse tarha-alueelle (esim. ympärysojitus)Tarha-aluetta tulee siivota mahdollisimman hyvin mm. poistamalla lanta poistettavasäännöllisin välein. Hevosten <strong>ja</strong>loittelutarhaan ei saa sijoittaa pysyvääruokintapaikkaa. Tarhojen pintamaa on uusittava tarvittaessa. Mikäli poh<strong>ja</strong>vesisuo<strong>ja</strong>ukset(kalvo tai salaojitus) rikkoontuvat, tulee ne kor<strong>ja</strong>ta tiiviiksi välittömästi.5. Valuma- <strong>ja</strong> suotovesien sekä piha-alueiden hulevesien käsittelyHevosten <strong>ja</strong>loittelutarhan valuma- <strong>ja</strong> suotovedet <strong>ja</strong> on johdettava poh<strong>ja</strong>vesialueenulkopuolella si<strong>ja</strong>itsevaan laskeutusaltaaseen (poh<strong>ja</strong>n pinta-ala noin800 m 2 , tilavuus 1 600 m 3 , keskisyvyys noin 2 m). Asfaltoitujen piha-alueidenhulevedet on johdettava riittävällä määrällä sadevesikaivo<strong>ja</strong> varustetuttua lin<strong>ja</strong>amyöten em. laskeutusaltaaseen. Laskeutusaltaaseen ei saa johtaa liuotinpitoisiaajoneuvojen tai koneiden <strong>ja</strong> laitteiden pesuvesiä.
35Laskeutusallasta on hoidettava tyhjentämällä se kiintoaineksesta <strong>ja</strong> niittämälläreuna-alueiden kasvillisuutta. Kiintoaineksen määrä tulee tarkistaa vuosittain,mutta etenkin altaan syvemmän veden alueella kiintoaineksen määrääon seurattava keväisin <strong>ja</strong> syksyisin. Laskeutusallas on tyhjennettävä kiintoaineksestatarvittavin väliajoin, kuitenkin vähintään neljän vuoden välein.Kiintoaines voidaan käyttää lannoitteena poh<strong>ja</strong>vesialueen ulkopuolella si<strong>ja</strong>itsevillapelloilla tai se on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa<strong>ja</strong> käsitellä sitä.Laskeutusaltaasta lähtevän veden kokonaisfosforin tavoitepitoisuuden tuleeolla alle 2 mg/l. Mikäli kokonaisfosforin pitoisuus vuosikeskiarvona laskienylittää kahden peräkkäisen vuoden aikana tavoitearvon, tulee toiminnanharjoitta<strong>ja</strong>nesittää Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan ELY- keskukselle suunnitelma valumavesienkäsittelystä kemiallisella puhdistusmenetelmällä <strong>ja</strong> ottaa puhdistusmenetelmäkäyttöön mahdollisimman pian. Suunnitelma on laadittava siten,että kemiallinen puhdistusmenetelmä rakennetaan tarha-alueen <strong>ja</strong> laskeutusaltaanväliin.Laskeutusallas on varustettava sellaisella rakenteella, että lähtevän vedennäytevoidaan ottaa luotettavalla tavalla (esim. näytteenottokaivo tai vastaava).Laskeutusaltaasta lähtevän veden laatua on tarkkailtava lupamääräyksestä11 ilmenevällä tavalla.6. Haju- <strong>ja</strong> kärpäshaittojen vähentäminenLietesäiliöt on katettava kiinteällä katteella (esimerkiksi betoni, pelti tai muuvastaava sateen estävä materiaali, kuten kupu- tai kiristettävä kalvomateriaali).Lietesäiliöt tulee täyttää alakautta. Mahdolliset lietteen pumppauskaivot tuleekattaa tiiviillä betonikannella. Hevosten kuivalanta tulee välivarastoidakiinteällä katteella katetussa kuivalantalassaUuden navettaosan poistoilma tulee hajuhaittojen vähentämiseksi johtaa riittävänkorkealle eläinsuo<strong>ja</strong>n katolle sijoitettujen poistoilmahormien kautta.Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että liete- <strong>ja</strong> kuivalantaanjoutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä.Eläinsuo<strong>ja</strong>n sisätilat on pidettävä siistinä <strong>ja</strong> sisäilman lämpötilamahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuo<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> lietesäiliön ympäristö sekäkulkutiet on pidettävä hyvässä <strong>ja</strong> siistissä kunnossa.Liete- <strong>ja</strong> kuivalanta <strong>ja</strong> separoidun lietteen nestemäinen <strong>ja</strong> kiinteä osa tuleemullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokaudenkuluttua levityksestä. Lietteen / separoidun lietteen nestemäisen osan levityksessätulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Eläinsuo<strong>ja</strong>stanoin 500 metrin etäisyydellä si<strong>ja</strong>itsevilla peltolohkoilla lietteen/lannanseparoidun lietteen nestemäisen <strong>ja</strong> kiinteän osan multaaminentulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysa<strong>ja</strong>nkohta tuleepyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimmanvähäinen. Liete/kuivalanta separoidun lietteen nestemäinen <strong>ja</strong> kiinteäosa tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureistapoispäin. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvusto<strong>ja</strong>.
7. Säilörehu36Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>vesien tai maaperänpilaantumista. Säilörehun puristenesteen pääsy ympäristöön tulee estää.Laakasiiloihin <strong>ja</strong> rehutorniin tehtävästä säilörehusta muodostuva puristenestetulee johtaa vesitiivistä materiaalia olevaan keräilykaivoon, joka on tyhjennettäväylitäyttymisen estämiseksi lietesäiliöön tai levitettävä välittömästi peltoon.Pyöröpaalit tulee avata sisätiloissa tiiviillä poh<strong>ja</strong>lla, josta mahdollinenpuristeneste voidaan kerätä talteen. Pyöröpaale<strong>ja</strong> ei tule varastoida vesistöjen<strong>ja</strong> valtaojien varrella.Pilaantunut säilörehu tulee varastoida kuivalantalassa <strong>ja</strong> käyttää lannoitteenapellolle.8. JätteetToiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien <strong>ja</strong> rehujätteenvarastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä,haju- tai terveyshaittaa, maaperän tai poh<strong>ja</strong>veden pilaantumisvaaraatai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle.Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut <strong>ja</strong> loisteputket tuleetoimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit,pahvit, metallit, muovit, lasit <strong>ja</strong> muut hyötyjätteet tulee lajitella <strong>ja</strong> toimittaa ensisi<strong>ja</strong>isestikierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräystenmukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tuleetoimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti.9. EläinjätteetEläinten ruhot <strong>ja</strong> muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksenmukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseenkäsiteltäväksi. Ruhojen <strong>ja</strong> muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointiatulee välttää <strong>ja</strong> lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se eiaiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saahaudata.Mikäli ruho<strong>ja</strong> tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkas<strong>ja</strong>ksolla yli kolmevuorokautta <strong>ja</strong> muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtuatiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojenkylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa.Mikäli ruho<strong>ja</strong> varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtuatiiviillä alustalla <strong>ja</strong> ruhot tulee peittää sateelta <strong>ja</strong> tuhoeläimiltä. Varastointipaikkatulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin.10. Kemikaalien <strong>ja</strong> polttonesteiden varastointiKemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia<strong>ja</strong> niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää.Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa.
37Ulkona si<strong>ja</strong>itsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisiatai sijoitettuna suo<strong>ja</strong>-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääsemaaperään. Sadeveden pääsy suo<strong>ja</strong>-altaaseen tulee estää katoksella taimuulla vastaavalla järjestelyllä tai suo<strong>ja</strong>-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoonjohtavalla tyhjennysputkella.Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä <strong>ja</strong>laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukitatankkausten väliaikoina <strong>ja</strong> säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikanläheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaamateriaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoistatulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle.11. Toiminnan tarkkailu <strong>ja</strong> raportointiKäyttötarkkailuLietesäiliöiden <strong>ja</strong> kuivalantalan, polttonestesäiliöiden <strong>ja</strong> jätehuoltotilojen kuntoatulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaanvaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen,on ne välittömästi kor<strong>ja</strong>ttava.Ympäristövaikutusten tarkkailuToiminnanharjoitta<strong>ja</strong>n on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia poh<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong> pintavesiinsäännöllisellä näytteenotolla. Näytteet tulee ottaa ao. näytteenottoonsertifioitu tai soveltuvan koulutuksen saanut henkilö. Näytteet tulee analysoidaakkreditoidulla tai muulla tarkoitukseen hyväksytyllä menetelmällä. Vesinäytetuloksettulee toimittaa viipymättä niiden valmistuttua Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan ELY-keskukselle <strong>ja</strong> tiedoksi Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.Poh<strong>ja</strong>vesitutkimusten tulokset on lisäksi toimitettavatiedoksi Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan ELY –keskuksen poh<strong>ja</strong>vesiryhmälle <strong>ja</strong> Kokkolankaupungin terveydensuojeluviranomaiselle.Näytteenottopisteiden si<strong>ja</strong>intikartta on toimitettava tiedoksi Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaanELY –keskukselle <strong>ja</strong> Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselletiedoksi 31.12.<strong>2012</strong> mennessä. Mahdollisista muutoksista on myös ilmoitettavaem. tahoille.Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan ELY- keskus voi tarvittaessa perustellusta syystä muuttaapoh<strong>ja</strong>veden, suoto- <strong>ja</strong> valumavesien sekä laskeutusaltaan tarkkailua kutenesimerkiksi näytteenottokertojen määrää, näytteenottopaikan si<strong>ja</strong>intia <strong>ja</strong> analysoitaviaparametre<strong>ja</strong>.Poh<strong>ja</strong>veden tarkkailuToiminnanharjoitta<strong>ja</strong>n on seurattava poh<strong>ja</strong>veden laatua kaksi kertaa vuodessaalueella olemassa olevista poh<strong>ja</strong>veden tarkkailuputkista (PVP1, PVP2,PVP3) sekä kahdesta uudesta asennettavasta poh<strong>ja</strong>vesiputkesta (päätöksenkarttaliite 4) otettavin näyttein. Uudet poh<strong>ja</strong>vesiputket tulee sijoittaa tämän päätöksen liitteessä 4 osoitetuillepaikoille (olemassa olevan pihattonavettarakennuksen lounaispuolelle<strong>ja</strong> hevostallirakennuksen luoteispuolelle) siten, että niistä on mahdollisuusottaa näytteet syksyllä <strong>2012</strong>. Olemassa oleva havaintoputki
38PVP3 tulee korvata uudella putkella siinä vaiheessa, kun putki ei enäätoimi tai viimeistään 31.12.2013 mennessä. Poh<strong>ja</strong>veden muovinen havaintoputki tulee olla sisäläpimitaltaan vähintään52 mm. Havaintoputki tulee asentaa riittävän syvälle <strong>ja</strong> hiekkakerrokseen niin, ettänäytteenotto on mahdollista myös kuivempana a<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>ksona. Poh<strong>ja</strong>vesiputket tulee vaaita N 60 -tasoon. Havaintoputkista tulee tehdä putkikortti, josta ilmenee mm. putken tarkkasi<strong>ja</strong>inti, putkimateriaali, läpimitta, kokonaispituus, siiviläosan asennustaso,siiviläosan pituus <strong>ja</strong> siivilän reikien koko. Putkikortista on toimitettavakopiot Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan ELY -keskukselle.Poh<strong>ja</strong>veden havaintoputkista otetuista näytteistä on tehtävä ainakin seuraavatmääritykset: sameus, lämpötila, happi (mg/l <strong>ja</strong> kyll. %), pH, sähkönjohtavuus, nitraatti,ammonium, lämpökestoiset koliformiset bakteerit <strong>ja</strong> Escherichia coli. Lisäksi kertaluontoisesti tulee poh<strong>ja</strong>vedestä määrittää öljyhiilivedyt (määritysra<strong>ja</strong>50 µg/l) ensimmäisellä tutkimuskerralla. Näytteenoton yhteydessä tulee havainnoida myös poh<strong>ja</strong>vedenpinnan taso Määritystulosten lisäksi tulee tarkkailuraportista ilmetä näytteenottopäivämäärä,näytteenotta<strong>ja</strong>, näytteenottotapa, (putken tyhjentäminen,pumppaustapa yms.), määrityksen tehnyt laboratorio, käytetyt menetelmätsekä niiden mittausepävarmuudet <strong>ja</strong> akkreditointi.Lieteputken <strong>ja</strong> lietesäiliöiden suotovesien tarkkailuLieteputken tarkkailukaivosta <strong>ja</strong> lietesäiliöiden alapuolisten salao<strong>ja</strong>vesien tarkastuskaivostatulee ottaa näytteet kerran vuodessa <strong>ja</strong> näytteistä on tehtäväainakin seuraavat määritykset: Happi (mg/l <strong>ja</strong> kyll. %), pH, sähkönjohtavuus, nitraatti, ammonium, lämpökestoisetkoliformiset bakteerit tai Escherichia coli.LaskeutusallasLaskeutusaltaaseen tulevan <strong>ja</strong> lähtevän veden laatua tulee tarkkailla vähintäänkerran vuodessa syksyllä otettavin näyttein. Tulevan veden näytteet tulee ottaa hevostarhan valuma- <strong>ja</strong> suotovesienkokoo<strong>ja</strong>kaivosta sekä hulevesilin<strong>ja</strong>n laskeutusallasta edeltävästä sadevesikaivosta<strong>ja</strong> lähtevän veden näyte laskeutusaltaasta poistuvan vedennäytteenottokaivosta Vesinäytteistä on määritettävä kokonaisfosfori (kok P), kokonaistyppi(kok N) <strong>ja</strong> biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU ). Myös näytteenottohetken tulevan <strong>ja</strong> lähtevän veden virtaama tulee arvioida. Ensimmäiset näytteet laskeutusaltaaseen tulevasta <strong>ja</strong> lähtevästä vedestäon otettava viimeistään 30.9.2013Lanta-analyysiLietelannasta/kuivalannasta/ separoidun lietteen kiinteästä osasta <strong>ja</strong> nestemäisestäosasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen <strong>ja</strong>liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein.
39Kir<strong>ja</strong>npitoEläinsuo<strong>ja</strong>n toiminnasta tulee pitää kir<strong>ja</strong>a. Toiminnanharjoitta<strong>ja</strong>n tulee raportoidatoiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lietteen <strong>ja</strong> kuivalannan sekä separoidun lietteenmäärä <strong>ja</strong> siinä syntyneen nestemäisen <strong>ja</strong> kiinteän osan määrä(m 3 /vuosi) lietteen/kuivalannan/ separoidun lietteen nestemäisen <strong>ja</strong> kiinteän osantoimituspaikat tai vastaanotta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> – a<strong>ja</strong>nkohdat uudet <strong>ja</strong>/tai muuttuneet lietteen/lannan levitykseen käytettävät peltoalat<strong>ja</strong> vastaanottosopimukset kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat <strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>nkohdat lietelanta/kuivalanta / separoidun lietteen lanta-analyysin tulokset poh<strong>ja</strong>veden tarkkailutulokset lietesäiliöiden tarkkailukaivojen vesinäytteiden tarkkailutulokset laskeutusaltaan vesinäytteiden tarkkailutulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteistaToimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuunmennessä lähettää Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan ELY -keskukseen, ellei valvontaviranomainentoisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä ensisi<strong>ja</strong>isestisähköistä järjestelmää (ItellaTYVI –järjestelmä, www.tyvi.fi tai vastaavajärjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan).12. Häiriö- <strong>ja</strong> poikkeustilanteetMahdollisista häiriöistä <strong>ja</strong> poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneettai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaitto<strong>ja</strong>, on välittömästi ilmoitettavaEtelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan ELY- keskuksen valvontaviranomaiselle <strong>ja</strong> Kokkolankaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoitta<strong>ja</strong>n on hetiryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksisekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi.13. Muut määräykset <strong>ja</strong> toiminnan muutoksetToiminnanharjoitta<strong>ja</strong>n tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristönkannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä <strong>ja</strong> varauduttavasen käyttöönottoon.Toiminnanharjoitta<strong>ja</strong>n tulee ilmoittaa eläinsuo<strong>ja</strong>n toiminnassa tapahtuvistaolennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistämuutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoitta<strong>ja</strong>n vaihtumisestahyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle.Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusiympäristölupa.14. KäyttöönottoilmoitusToiminnanharjoitta<strong>ja</strong>n tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavaneläinsuo<strong>ja</strong>n laajennuksen <strong>ja</strong> lietteen varastointitilavuutta koskevan velvoitteentäyttämisestä (etäsäiliöt) käyttöönotosta <strong>ja</strong> hevosten uuden <strong>ja</strong>loittelutarhan
40käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Lisäksi valvontaviranomaiselleon ilmoitettava uusien poh<strong>ja</strong>vesiputkien asentamisesta.RATKAISUN PERUSTELUTLuvan myöntämisen edellytyksetYmpäristönsuojelulain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään,jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain <strong>ja</strong> jätelain sekä niiden no<strong>ja</strong>llaannettujen asetusten vaatimukset.Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää,ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset <strong>ja</strong> toiminnan sijoituspaikkahuomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai senvaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 §:ssä kiellettyä seurausta, 4) erityistenluonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannaltatärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella,tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissatarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa eisaa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava,mitä 6 §:ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan ympäristönpilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettavasiten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa <strong>ja</strong>, ettäpilaantumista voidaan ehkäistä.Ympäristönsuojelulain 6 § 2 mom 2 kohdan mukaan toiminnan sijoituspaikansoveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon alueen <strong>ja</strong> sen ympäristönnykyinen <strong>ja</strong> tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus <strong>ja</strong>aluetta koskevat kaavamääräykset.Ympäristönsuojelulain 6 § 2 mom 3 mukaan lupaharkintaan vaikuttavanaseikkana pidettäisiin myös muiden mahdollisten sijoituspaikkojen olemassaoloa.Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen tulisi si<strong>ja</strong>ita niin lähellä a<strong>ja</strong>teltua sijoittamispaikkaa,ettei tästä aiheutuisi toimintaa suunnittelevalle kokonaan uuttahanketta.Ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaasellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöönsoveltuvalla poh<strong>ja</strong>vesialueella poh<strong>ja</strong>vesi voi käydä terveydellevaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua.Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan muunmuassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistölläasuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuukohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä,hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan onrasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet,rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus <strong>ja</strong> kesto, rasituksensyntymisen a<strong>ja</strong>nkohta sekä muut vastaavat seikat.Ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeellisetmääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöis-
41tä, niiden ehkäisemisestä <strong>ja</strong> muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan si<strong>ja</strong>innista,jätteistä sekä niiden synnyn <strong>ja</strong> haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain46 §:n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettavatarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen <strong>ja</strong> jätehuollonsekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta.Lupaharkinnan perusteetAluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaineneläinsuo<strong>ja</strong>n toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain <strong>ja</strong> jätelain sekäniiden no<strong>ja</strong>lla annettujen vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetutlupamääräykset.Alueella ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Eläinsuo<strong>ja</strong>n sijoituspaikansoveltuvuutta arvioitaessa on otettu huomioon myös toiminnan tavanomaisuussuhteessa lähialueen maankäyttöön. Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiselleha<strong>ja</strong>-asutusalueelle, jossa kar<strong>ja</strong>talouden harjoittaminen voidaankatsoa tavanomaiseksi toiminnaksi.Haki<strong>ja</strong> on lupaprosessin yhteydessä esittänyt vaihtoehtoisen sijoituspaikanpihattonavetan laajennukselle pääosin poh<strong>ja</strong>vesialueen ulkopuolelle, mikä onotettu huomioon lupaharkinnassa.Tila <strong>ja</strong> sen rakennukset si<strong>ja</strong>itseva Rahkosenharjun vedenhankintaa vartentärkeällä poh<strong>ja</strong>vesialueella, jolla on useita vedenottamoita. Tilasta lähimpänäon Rahkosen vesiyhtymän kaivo noin 400 m päässä itään. Poh<strong>ja</strong>veden virtauson tilalta kaakkoa kohti poh<strong>ja</strong>vesialueen ra<strong>ja</strong>a sekä mahdollisesti itäänkohti Rahkosen vesiyhtymän kaivo<strong>ja</strong>.Poh<strong>ja</strong>vesille riskejä aiheuttavat toiminnot tulisi sijoittaa poh<strong>ja</strong>vesialueiden ulkopuolelle<strong>ja</strong> ellei tämä ole mahdollista, pilaantumisvaara tulee poistaa mm.rakenteellisin suo<strong>ja</strong>toimenpitein. Nyt suunniteltu eläinsuo<strong>ja</strong>n laajennus si<strong>ja</strong>itseepääosin poh<strong>ja</strong>vesialueen ulkopuolella <strong>ja</strong> rajoittuu poh<strong>ja</strong>vesimuodostumanlievealueeseen <strong>ja</strong> rantakerrostumaan, jotka ovat maalajiltaan hienoa hiekkaatai silttiä. Aluehallintovirasto katsoo ottaen huomioon maaperän koostumus<strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>veden virtausolosuhteet, että nykyisen pihattorakennuksen pohjoispuolellevoidaan poh<strong>ja</strong>veden suojelun näkökulmasta rakentaa tiivispoh<strong>ja</strong>ineneläinsuo<strong>ja</strong>n laajennus.Hevosten uusi <strong>ja</strong>loittelutarha si<strong>ja</strong>itsee lähempänä poh<strong>ja</strong>vesialueen ulkora<strong>ja</strong>akuin nykyiset tarhat. Hevosten määrä vähenee viidellä. Poh<strong>ja</strong>veden pilaantumisenestämiseksi hevostarha tehdään tiivispoh<strong>ja</strong>iseksi rakenteellisin suo<strong>ja</strong>toimenpitein<strong>ja</strong> alueella muodostuvat suoto- <strong>ja</strong> valumavedet johdetaan tiiviissäviemärissä poh<strong>ja</strong>vesialueen ulkopuolelle. Aluehallintovirasto katsoo, ettäem. toimenpitein tiivispoh<strong>ja</strong>isen hevosten <strong>ja</strong>loittelutarhan rakentaminensuunnitellulle paikalle on mahdollista.Ympäristönsuojelulain 42 § 1 mom 5) kohdan mukaan luvan myöntäminenedellyttää, että toiminnasta asetettavat lupamääräykset <strong>ja</strong> toiminnan sijoituspaikkahuomioon ottaen ei aiheudu myöskään eräistä naapuruussuhteistaannetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
42Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa I/2010 liitteessä 4 on esitettyuusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyydethäiriintyvistä kohteista. Ohjeen mukaan vähimmäissuositusetäisyyshäiriintyvästä kohteesta edellyttäisi suunnitellun suuruiselleuudelta eläinsuo<strong>ja</strong>lta vähintään 320 m etäisyyttä suotuisissa olosuhteissa.Etäisyyssuositukset koskevat uusia hankkeita, mutta niitä sovelletaan tapauskohtaisestimyös laajennuksiin. Vanhojen eläinsuojien laajennuksissavähimmäisetäisyyden lähimpään häiriintyvään kohteeseen tulisi olla vähintään100 m <strong>ja</strong> laajentamisen tulisi tapahtua siitä poispäin.Hakemuksen muutoksen jälkeen etäisyys navetan laajennusosasta lähimpiinnaapureiden asuinrakennuksiin on noin 115 <strong>ja</strong> 150 metriä. Tilan eläinyksikkömäärä(noin 1840 ey) kasvaa laajennuksen myötä noin 48 prosenttia, jotenkyseessä voidaan katsoa olevan vanhan eläinsuo<strong>ja</strong>n laajennus. Lähimmätnaapureiden asuinrakennukset si<strong>ja</strong>itsevat laajennuksen itä- <strong>ja</strong> eteläpuolella,joten ne eivät ole vallitsevien tuulensuuntien alapuolella, eikä eläinsuojien yhteyteenole laajennuksen yhteydessä tarkoitus rakentaa uusia lantavarasto<strong>ja</strong>.Lähimpien kiinteistöjen omista<strong>ja</strong>t ovat toiminnanharjoitta<strong>ja</strong>n vastineen mukaanlisäksi ilmoittaneet, ettei hanke ole heidän etujensa vastainen.Eläinsuo<strong>ja</strong>toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset,mikäli annettu<strong>ja</strong> lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminenei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Hajuhaittojenvähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. lietesäiliöidenkattamisesta <strong>ja</strong> täyttämisestä alakautta, kuivalantalan kattamisestakiinteällä kattorakennelmalla, ruokinnan optimoinnista sekä lietteen multaamisestaviimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä <strong>ja</strong> lähempänä asutusta4 tunnin kuluessa.Toiminnalle myönnetty enimmäiseläinmäärä vastaa hakemuksessa <strong>ja</strong> sentäydennyksissä esitettyä.Lupamääräysten perustelutLupamääräys 1Poh<strong>ja</strong>veden pilaantumisriskin poistamiseksi on toiminnalle tarpeen antaamääräys mm. rakenteellisista suo<strong>ja</strong>toimenpiteistä. Poh<strong>ja</strong>vesialueilla si<strong>ja</strong>itsevienrakennusten poh<strong>ja</strong>rakenteiden tulee estää lannan, virtsan, puristenesteentai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>vesiin.Rakenteiden <strong>ja</strong> laitteiden on oltava sellaisia, että tyhjennysten, siirtojen <strong>ja</strong> kuljetustenaikana ei pääse tapahtumaan vuoto<strong>ja</strong>. Laajennus si<strong>ja</strong>itsee poh<strong>ja</strong>vesialueella,joten ympäristölupapäätöksessä on annettava riittävät määräyksetpoh<strong>ja</strong>veden suojelemiselle. Poh<strong>ja</strong>veden pilaantumisvaaran poistamiseksion annettu eläinsuo<strong>ja</strong>n rakennetta koskevat määräykset, kuten vesitiiviin kalvonasentamisvelvoite. Rakenteiden tiiveysvaatimus on annettu, jotta lannankäsittely tai varastointi tilalla ei aiheuttaisi maaperän tai poh<strong>ja</strong>veden pilaantumistatai pilaantumisen vaaraa. Valtioneuvoston asetuksen maataloudestaperäisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekämaa- <strong>ja</strong> metsätalousministeriön rakentamismääräykset <strong>ja</strong> - ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen <strong>ja</strong> kuivalannan varastotilojen sekä eläinsuo<strong>ja</strong>npoh<strong>ja</strong>rakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi.
43Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvostonasetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattienvesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, kuivalannan, maitohuoneen pesuvesien,muiden pesu- <strong>ja</strong> jätevesien <strong>ja</strong> sadevesien varastointitilavuuden tuleevastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta..Eläinsuo<strong>ja</strong>n lietelannalla olevat 220 lypsylehmää <strong>ja</strong> 134 hiehoa <strong>ja</strong> 36 vasikkaatuottavat laskennallisesti lietelantaa yhteensä noin 7 434 m 3 vuodessa.Varastointitilavuutta tarvitaan yhteensä noin 8 164 m 3 , kun lisäksi otetaanhuomioon myös maitohuoneen pesuvedet (noin 550 m 3 ) <strong>ja</strong> säilörehun valmistuksessasyntyvä puristeneste (noin 180 m 3 ). Hakemuksen mukaan tilalla onlietelannan varastointitilavuutta yhteensä 8 703 m 3 , josta eläinsuo<strong>ja</strong>n yhteydessäkahdessa eri lietesäiliössä on yhteensä 3 826 m 3 , lietekuiluissa yhteensä660 m 3 <strong>ja</strong> lietteen pudotus- <strong>ja</strong> tyhjennyskaivoissa 27 m 3 sekä etälietesäiliötilavuuttakolmessa eri paikassa yhteensä 4 190 m 3 . Laakasiiloon <strong>ja</strong>torniin tehtävän rehun määräksi on hakemuksen perusteella arvioitu noin3600 tn. Puristenesteen on laskennallisesti 0.05 m 3 / esikuivattu säilörehutonni.Avonaisiin lietesäiliöihin on varattava sadevesitilavuutta 30 cm/lietesäiliö.Haki<strong>ja</strong> on esittänyt riittävästi lietelannan varastointitilavuutta. Lietteen varastointitilavuuttaarvioitaessa on otettu huomioon etälietesäiliöt.Kuivalannan varastointitilavuustarve on noin 304 m 3 , kun otetaan huomioonkuivikepoh<strong>ja</strong>lla olevien vasikoiden määrä (18 kpl, lantaa noin <strong>72</strong> m 3 ) sekä tallirakennuksessamuodostuva hevosten <strong>ja</strong> varsojen kuivalannan määrä (232m 3 ). Lisäksi kuivalantalassa tulee olla varastointitilavuutta mahdollista pilaantunuttarehua varten. Hevostallirakennuksen yhteydessä oleva lantala tyhjennetäännoin 2-3 viikon välein, joten sitä ei ole laskettu mukaan 12 kk:n varastointitilavuuteen.Toiminnanharjoitta<strong>ja</strong> on esittänyt riittävästi kuivalannanvarastointitilavuutta. Kuivalannan varastointitilavuutta arvioitaessa on otettuhuomioon etäkuivalantala <strong>ja</strong> siihen muodostuva laskennallinen sadevesimäärä0,1 m/m 2 (noin 38 m 3 ).Haki<strong>ja</strong> on vastineessaan 2.5.<strong>2012</strong> esittänyt, että lietelannan separointi tapahtuuetälietesäiliön <strong>ja</strong> etäkuivalantalan yhteydessä. Jos lietettä separoidaan,se lisää kuivafraktion määrää. Mikäli lietettä separoidaan noin 2 600 m 3 vuodessa,tarvitaan kuiva-ainefraktiota varten varastointitilavuutta noin 650 m 3 ,jos separoidun lietteen kuiva-ainepitoisuus on noin 25 %.Määräys lietteen varastointitilojen rakentamisesta valmiiksi ennen käyttöönottoavarmistaa sen, että vaadittu varastointitilavuus on käytettävissä riittävänajoissa.Maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeriön rakentamismääräysten <strong>ja</strong> -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan katetut kuivalantalat tulee olla varustettu vähintään 0,2metrin korkuisella ajoluiskalla <strong>ja</strong> kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispoh<strong>ja</strong>inenkuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista.Lietesäiliöiden <strong>ja</strong> kuivalantalan vuosittaisella tyhjennyksellä <strong>ja</strong> tarkastuksellavarmistetaan, että käytössä oleva lannan varastointitilavuus ei pienene <strong>ja</strong>vuoto<strong>ja</strong> maaperään ei synny. Lantavarastojen tyhjentämisen yhteydessä voidaantarkistaa rakenteiden kunto <strong>ja</strong> suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet.
44Toiminnan eri vaiheissa voi aiheutua päästöjä, mikäli toimintaa ei harjoitetariittävällä huolellisuudella <strong>ja</strong> varovaisuudella. Eläinsuo<strong>ja</strong>n wc- vesiä sekä kar<strong>ja</strong>tilojenmaitohuoneiden jätevettä koskee talousjätevesiasetus (209/2011),joka edellyttää jätevesien asianmukaista käsittelyä siten, että asetuksessasäädetyt vaatimukset täyttyvät. Ympäristönministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen1/2010 mukaan wc- vesiä ei saa johtaa lietesäiliöön.Ajoneuvojen yms. pesuvesien käsittelyä koskeva määräys on annettu pinta<strong>ja</strong>poh<strong>ja</strong>vesien suojelemiseksi.Lupamääräys 2Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriönohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1/2010).Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden,vähintään yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa kohden <strong>ja</strong> yksi peltohehtaari 11 alle 6kk:n ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoitta<strong>ja</strong> on esittänyt riittävästi peltoalannan levitystä varten ylilannoituksen <strong>ja</strong> ravinteiden huuhtoutumisriskinehkäisemiseksi.Ympäristönsuojelulain 43 § <strong>ja</strong> 45 §:n no<strong>ja</strong>lla ympäristöluvassa voidaan antaamääräyksiä eläinsuo<strong>ja</strong>ssa syntyvän lannan käsittelystä <strong>ja</strong> hyödyntämisestä.Hakemuksessa on esitetty peltolohkot, joihin toiminnassa syntyvää lantaa ontarkoitus levittää. Talouskeskuksen lähialueella (noin 1 km talouskeskuksesta)si<strong>ja</strong>itsevat pellot ovat osa eläinsuo<strong>ja</strong>n toimintakokonaisuutta, jonka vuoksiluvassa on annettu erityinen määräys lannan levityksestä poh<strong>ja</strong>vesialueenpeltolohkoille <strong>ja</strong> muille talouskeskuksen lähiympäristössä oleville pelloille.Muita lannan levitykseen käytettäviä peltolohko<strong>ja</strong> (ns. etäpellot yli 1 km:netäisyydellä) koskevalla lannanlevityssuunnitelmalla pyritään ennalta ehkäisemääntai vähentämään lannan levittämisestä mahdollisesti aiheutuvia haitto<strong>ja</strong>.Toiminnanharjoitta<strong>ja</strong>n tulee pitää lannanlevityssuunnitelma a<strong>ja</strong>n tasalla <strong>ja</strong> ilmoittaalannan levityksessä tapahtuvista muutoksista valvontaviranomaiselleriittävän ajoissa. Lietteen/kuivalannan <strong>ja</strong> separoidun lietteen nestemäisen <strong>ja</strong>kiinteän osan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin oleviennitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen(931/2000) määräyksiäLietteen/lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen(931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Vil<strong>ja</strong>vuusanalyysiin,lannan ravinnesisältöön <strong>ja</strong> kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvatlevitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä <strong>ja</strong> sen myötä ylimääräisten huuhtoutumisellealttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelantaa tai muita nestemäisiäorgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla poh<strong>ja</strong>vesialueillapoh<strong>ja</strong>vesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Kuivalantaa/separoidunlietteen kiinteää osaa ei saa levittää poh<strong>ja</strong>veden varsinaisellemuodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua poh<strong>ja</strong>vesialueen ulkora<strong>ja</strong>n sekäpoh<strong>ja</strong>vesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla,kun levitys tapahtuu keväällä <strong>ja</strong> kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti.
45Lupamääräys 3Tärkeillä poh<strong>ja</strong>vesialueilla laiduntamista on syytä välttää, joten hakemuksenmukaisesti vain 10-15 kpl hiehojen laiduntaminen on sallittu luonnonlaitumella,joka haki<strong>ja</strong>n mukaan si<strong>ja</strong>itsee poh<strong>ja</strong>vesialueen ulkopuolella.Tilalle on hankittu 22 hehtaaria peltoa poh<strong>ja</strong>vesialueen reuna-alueelta/ulkopuolelta hevosten laitumeksi (lohkot 01810 <strong>ja</strong> 02268). Laitumen yhteyteenlohkolle 02268) on vedetty vesijohto sekä rakennettu 200 m 2 :n sääsuo<strong>ja</strong>hevosten laidunkauden pidentämiseksi toukokuusta syyskuuhun, joten laiduntamistakoskevat erityiset määräykset ovat tarpeen.Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisenestämiseksi <strong>ja</strong> vesiensuojelun toteuttamiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeenpinta- <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>vesiin kohdistuvan kuormituksen ehkäisemiseksi.Lupamääräys 4Hevosten <strong>ja</strong>loittelutarha on rakennettava niin, että poh<strong>ja</strong>vesille ei aiheudu pilaantumisvaaraa<strong>ja</strong> että vaara pintavesille on mahdollisimman pieni. Uusi hevosten<strong>ja</strong>loittelutarha sijoittuu alueella, jossa maaperä ei ole tiivistä <strong>ja</strong> senvuoksi on annettu määräykset <strong>ja</strong>loittelutarhan perustamisesta tiiviinä asentamallaperusmaan päälle saumoiltaan tiivis, salaojitettu kalvorakenne, joltakertyvät valuma- <strong>ja</strong> suotovedet johdetaan tiiviissä viemärissä poh<strong>ja</strong>vesialueenulkopuolelle laskeutusaltaaseen.Jaloittelutarhan säännöllinen lannanpoisto on tärkeää, koska mitä enemmänhevonen oleskelee ulkona sitä enemmän ulosteita <strong>ja</strong> niiden mukana ravinteitajää maastoon. Kasvipeitteettömillä alueilla ravinteita huuhtoutuu sade- <strong>ja</strong>sulamisvesien mukana. Ulkotarhojen pintamaan uusiminen ajoittain on tarpeen,jotta siihen sekoittuneista jätöksistä ei aiheudu ylimääräisiä ravinnepäästöjäympäristöön.Tilan alueella olevissa poh<strong>ja</strong>vesiputkissa havaitut korkeat typpipitoisuudetovat todennäköisesti peräisin olemassa olevilta tarhoilta, joten on katsottutarpeelliseksi määrätä <strong>ja</strong>loittelutarhan toteuttaminen tehtäväksi siten, että seon käytettävissä viimeistään kesäkaudella 2013.Lupamääräys 5Piha-alueilta kertyvät hulevedet <strong>ja</strong> hevosten <strong>ja</strong>loittelutarhan suoto- <strong>ja</strong> valumavedetsisältävät ravinteita <strong>ja</strong> niiden hygieeninen laatu saattaa olla heikentynyt.Niitä ei saa imeyttää maaperään tärkeällä poh<strong>ja</strong>vesialueella. Hevosten<strong>ja</strong>loittelutarhan suunnitelmassa esitetyn sadevesiviemärin ei ole katsottu olevanliitoskohdiltaan riittävän tiivis, joten hevosten <strong>ja</strong>loittelutarhan salao<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong>suotovedet on määrätty johdettavaksi tarkastuskaivosta laskeutusaltaaseentiiviissä viemäriputkessa. Tasausaltaan ylitäyttymisen estämiseksi se onsäännöllisin väliajoin tyhjennettävä kiintoaineksesta. Fosforipitoisuutta koskevatavoitearvo <strong>ja</strong> mahdollista kemiallisen puhdistamismenetelmän rakentamistakoskevat määräykset on annettu, koska laskeutusaltaasta vedet laskevatUllavanjärveen laskevaan avo-o<strong>ja</strong>an.
46Lupamääräys 6Eläinsuo<strong>ja</strong>n yhteydessä olemassa olevat lietesäiliöt <strong>ja</strong> kuivalantala ovat lupahakemuksenmukaan katettu<strong>ja</strong> kiinteällä katteella. Kiinteällä katteella vähennetäänlietesäiliöistä aiheutuvia haju- <strong>ja</strong> ammoniakkipäästöjä sekä kärpäshaitto<strong>ja</strong>eläinsuo<strong>ja</strong>n naapurustossa.Eläinsuo<strong>ja</strong>n hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormitsi<strong>ja</strong>itsevat eläinsuo<strong>ja</strong>n katolla. Poistohormien päästökorkeuden korottaminenvähentää hajukuormaa eläinsuo<strong>ja</strong>n lähiympäristössä. Tutkimusten mukaaneläinsuo<strong>ja</strong>n aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti myös rehujenvalkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisenvalkuaisen antamista eläimille. Lietteen matalampi typpiyhdisteiden määrävoi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteidenmäärää. Lietteen sisältämien hajuhaitto<strong>ja</strong> aiheuttavien kaasujenmuodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuo<strong>ja</strong>t viileänä sekäeläinsuojien, lietesäiliöiden <strong>ja</strong> pumppukaivon ympäristö hyvässä <strong>ja</strong> siistissäkunnossa. Määräys lietteen multaamisesta neljän tunnin kuluessa levityksestänoin 500 metrin etäisyydellä eläinsuo<strong>ja</strong>sta si<strong>ja</strong>itsevilla peltolohkoilla on annettuhajuhaittojen ehkäisemiseksi.Lupamääräys 7Ravinteiden pääsy poh<strong>ja</strong>- <strong>ja</strong> pintavesiin tulee kaikin tavoin estää. Säilörehunpuristeneste on vesiä kuormittavaa korkean ravinnepitoisuutensa vuoksi. Nitraattiasetuksessa(931/2000) edellytetään puristenesteiden talteenottoa <strong>ja</strong>levittämistä lannan mukana peltoon lannoitteeksi. Hakemuksen mukaan tilallatehdään säilörehua esikuivattuna laakasiiloihin <strong>ja</strong> rehutorniin <strong>ja</strong> jonkin verranmyös pyöröpaaleihin.Pilaantunut rehu on yhtä voimakkaasti kuormittavaa kuin tuorerehu, joten seon käsiteltävä asianmukaisesti <strong>ja</strong> valumien syntyminen on estettäväLupamääräys 8Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoitta<strong>ja</strong> onvelvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden <strong>ja</strong> muiden jätteiden <strong>ja</strong> kemikaalienasianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän <strong>ja</strong> pinta- tai poh<strong>ja</strong>vesien pilaantumisenestämisestä. Toiminnanharjoitta<strong>ja</strong>n on myös huolehdittava jätehuollonasianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisestaasianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden <strong>ja</strong> hyötykäyttöön kelpaamattomienjätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä <strong>ja</strong> niiden toimittamisestaasianmukaiseen käsittelyyn.Lupamääräys 9Euroopan parlamentin <strong>ja</strong> neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläintenruhot <strong>ja</strong> muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa.Eläinruhojen <strong>ja</strong> muun eläinjätteen varastointia <strong>ja</strong> käsittelyä koskeva määräyson annettu terveys-, ympäristö- <strong>ja</strong> hajuhaittojen ehkäisemiseksi.Lupamääräys 10Kemikaalien <strong>ja</strong> polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettumaaperän, pinta- <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>vesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi.
47Lupamääräys 11Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliö- <strong>ja</strong> kuivalantalarakenteita sekä polttonestesäiliöidenkuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä <strong>ja</strong> ryhtyä välittömästitoimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua.Toiminnan pinta- <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>vesien tarkkailua koskevat määräykset on annettu,jotta on mahdollista saada kattavampi tieto erityisesti poh<strong>ja</strong>veden typpipitoisuuksistasekä varmistaa rakentamisen yhteydessä tehtävien teknisten suo<strong>ja</strong>ustoimenpiteidentoimivuus. Laskeutusaltaalla voidaan tasata virtaamaaalapuolisessa o<strong>ja</strong>ssa <strong>ja</strong> vähentää kiintoainesta. Laskeutusaltaan vedenlaaduntarkkailu on tarpeen valvonnallisista syistä <strong>ja</strong> lupamääräyksessä 5 annetunpuhdistustavoitteen saavuttamisen varmistamiseksi. Toiminnasta onedellytetty pidettävän vuosittaista kir<strong>ja</strong>npitoa valvonnallisista syistä.Lupamääräys 12Ilmoitusvelvollisuus häiriö- <strong>ja</strong> poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten<strong>ja</strong> lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi<strong>ja</strong> mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi.Lupamääräys 10Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassatapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta.Lupamääräys 13Toiminnanharjoitta<strong>ja</strong>n on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisistamuutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksenvaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin <strong>ja</strong> arvioi onkolupaa tarpeen muuttaa.Lupamääräys 14Käyttöönottoilmoitukset on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaantehdä joko kir<strong>ja</strong>llisesti tai suullisesti.VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIINVastaus lausunnoissa esitettyihin vaatimuksiinAluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaanELY -keskuksen lausunnossa esille tuotu<strong>ja</strong> asioita lupamääräyksestä 1, 2, 3,4, 5, 7, 8, 9 <strong>ja</strong> 10 ilmenevällä tavalla. Haki<strong>ja</strong> on vastineessaan 2.3.<strong>2012</strong> ilmoittanuttoteuttaneensa piha-alueiden päällystämisen aiemman ympäristöluvanmääräysten mukaisesti, joten erillisen määräyksen antamista sen osaltaei ole katsottu tarpeelliseksi. Polttoaineiden <strong>ja</strong> kemikaalien varastoinnistaon annettu määräys. Haki<strong>ja</strong> on vastineessaan ilmoittanut saattaneensa öljysäiliöidenympäristönsuojelutyöt päätökseen ympäristölupaehtojen mukaisesti,joten toimenpiteen toteuttamiselle ei ole tarpeen antaa määräaikaa.Kokkolan rakennus- <strong>ja</strong> ympäristölautakunnan lausunnossa esille tuotu<strong>ja</strong> asioitaon otettu huomion lupamääräyksissä 1,2,10 <strong>ja</strong> 11.Lupapäätöksessä on annettu tarpeelliset lupamääräykset lietelannan <strong>ja</strong> kuivalannanvarastointitilavuudesta siten, että varastointitilavuus vastaa 12 kuu-
48kauden laskennallista varastointitilavuutta. Olemassa oleva etälietesäiliö <strong>ja</strong>etäkuivalantala sekä uudet rakennettavat etälietesäiliöt on 12 kuukauden laskennallisenvarastotilavuuden täyttymisen osalta otettu huomioon lupaharkinnassa.Muilta osin olemassa oleva etälantala <strong>ja</strong> etälietesäiliö sekä uudetrakennettavat lietesäiliöt eivät sisälly lupapäätökseen, koska niistä ympäristössäaiheutuvat vaikutukset eivät kohdistu samaan alueeseen. Toiminnanharjoitta<strong>ja</strong>llaon olemassa oleva etälietesäiliö (1590 m 3 ) <strong>ja</strong> etäkuivalantala (1140 m 3 ) noin 3 km:n päässä eläinsuo<strong>ja</strong>sta <strong>ja</strong> uudet rakennettavat etälietesäiliötovat eläinsuo<strong>ja</strong>sta noin 3,5 <strong>ja</strong> 6 km:n päässä. Lupapäätökseen ei myöskäänsisälly lietteen separointikäsittelyä koskevat määräykset viitaten kohdassa”Asian käsittelyratkaisu” – kohdassa oleviin perusteluihin. Lupamääräyksissäon kuitenkin otettu huomioon separoitavaksi ilmoitettu lietteen määrä<strong>ja</strong> annettu määräyksiä separoidun lietteen nestemäisen <strong>ja</strong> kiinteän osan hyödyntämisestämm. lannoitteena <strong>ja</strong> sitä koskevasta kir<strong>ja</strong>npidosta.Siltä osin kuin uudet etälietesäiliöt <strong>ja</strong> lietteen separointikäsittely mahdollisestitarvitsevat erillisen ympäristöluvan ympäristönsuojelulain 28 § 2 mom 3)kohdan mukaan, lupaharkinnan tekee Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainenVastaus haki<strong>ja</strong>n vastineisiinAluehallintovirasto on ottanut huomioon haki<strong>ja</strong>n vastineissaan 2.3.<strong>2012</strong> esittämätasiat ympäristöluvan myöntämisedellytyksien harkinnassa <strong>ja</strong> lupamääräyksistä1, 2, 3, 4, 5, 10, 11 ilmenevällä tavalla. Hevosten <strong>ja</strong>loittelutarhastamuodostuvat suoto- <strong>ja</strong> valumavedet on määrätty johdettavaksi tiiviissä viemäriputkessa,sillä suunnitelmassa esitetty sadevesiviemäri ei ole riittävän tiivis(koskee erityisesti liitoskohtia). Rakennuksien <strong>ja</strong> hevostarhan poh<strong>ja</strong>rakenteisiinkäytettävä HDPE- kalvorakenne on määrätty toteutettavaksi saumoiltaantiiviinä, yhtenäisenä rakenteena, koska esitettyä 600 mm:n limitystä ei olekatsottu riittäväksi estämään poh<strong>ja</strong>veden pilaantumisriskiä.Haki<strong>ja</strong>n vastineessaan 2.5.<strong>2012</strong> esittämä määräaika hevosten uuden <strong>ja</strong>loittelutarhantoteuttamiselle on katsottu liian pitkäksi <strong>ja</strong> tältä osin aluehallintovirastoviittaa lupamääräyksen 4 määräaikaa koskeviin perusteluihin.Vastineen 2.5.<strong>2012</strong> perusteella haki<strong>ja</strong> on luopunut lietteen separointikäsittelystätilakeskuksen alueella <strong>ja</strong> tältä osin asian käsittely on jätetty sikseen.LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINENPäätöksen voimassaoloTämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuupäästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainenmuutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös onvoimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen.Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettuviiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyttoimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta.
Lupamääräysten tarkistaminen49Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 15.8.2022 mennessä.Hakemuslomake täytetään pääosin kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksenliitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämienselvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2021 koskeva kir<strong>ja</strong>npito, viimeisin lantaanalyysi<strong>ja</strong> suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojenvähentämiseksi sekä poh<strong>ja</strong>vesialueelle sijoittuvasta toiminnasta ympäristönsuojeluasetuksen13 §:n mukainen selvitys.Korvattavat päätöksetTämän lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi se korvaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen28.12.2007 antaman lupapäätöksen (LSU-2006-Y-569).Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminenJos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain no<strong>ja</strong>lla jo myönnetyn luvanmääräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvanvoimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.(YSL 56 §)PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOToimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä lupapäätöson lainvoimainen. (YSL 100 §)SOVELLETUT SÄÄNNÖKSETLISÄKSI ON OTETTU HUOMIOONYmpäristönsuojelulaki 6-8 §, 28 §, 31 §, 35-38 §, 41-43 §, 45-46 §, 52-56 §,58 §, 96-97 §, 100 §, 103 § <strong>ja</strong> 105 §Ympäristönsuojeluasetus 1 §, 6 § 15-19 §, 21-22 § <strong>ja</strong> 30 §Laki eräistä naapuruussuhteista 17 §Jätelaki (10<strong>72</strong>/1993) 6 §, 15 §, 17 §, 19 §, 51 §Jäteasetus (1390/1993) 3 §, 5 §Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiinpääsyn rajoittamisesta (931/2000)Valtion maksuperustelakiValtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)Maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeriön rakentamismääräykset <strong>ja</strong> -ohjeet (MMM-RMO-C4)Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisillaalueilla (209/2011)Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö564)Euroopan parlamentin <strong>ja</strong> neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujeneläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002)<strong>ja</strong> sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011)
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN50Tästä päätöksestä peritään maksua 3 480 euroa. Lasku lähetetään myöhemminValtion talous- <strong>ja</strong> henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta.Ympäristönsuojelulain 105 §:n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritäänmaksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa(150/1992) <strong>ja</strong> sen no<strong>ja</strong>lla annettavassa valtioneuvoston asetuksessatai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuistaannetun valtioneuvoston asetuksen (15<strong>72</strong>/2011) 7 § 2 momentin mukaansuoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksenvoimaantuloa, peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassaolleiden säännösten mukaan. Hakemus on tullut vireille Länsi- <strong>ja</strong> Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 15.3.2011, joten maksu peritään noudattaenaluehallintoviraston maksuista annettua asetusta (1145/2009). Asetuksenliitteenä olevan maksutaulukon mukaan tämän kokoluokan mukaisen eläinsuo<strong>ja</strong>nlupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 3 480 euroa. Toiminnanolennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävämaksu on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Jos kuitenkin asian vaatimatyömäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä, peritääntaulukon mukainen maksu. Lupaviranomainen katsoo, että työmäärältään(10 htp) luvan käsittely on vastannut uuden luvan käsittelyä <strong>ja</strong> sen perusteellamaksu on määrätty uuden luvan käsittelymaksun mukaisena.PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINENLänsi- <strong>ja</strong> Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisestikuuluttamalla Kokkolan kaupungin <strong>ja</strong> Länsi- <strong>ja</strong> Sisä-Suomen aluehallintovirastonvirallisella ilmoitustaululla sekä Kokkola- lehdessä.JAKELUPäätösMaatalousyhtymä Klemola,Kaarantie 14768390 RAHKONENTiedoksiKokkolan kaupunginhallitusKokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainenKokkolan kaupungin rakennusvalvontaviranomainenKokkolan kaupungin ympäristöterveydenhuolto / terveydensuojeluviranomainenEtelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan elinkeino-, liikenne- <strong>ja</strong> ympäristökeskus (sähköisesti)Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)Ilmoitus päätöksestäTieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tietohakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdostamuistutuksia tai vaatimuksia.
51MUUTOKSENHAKUTähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen.Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessäkuin pääasiasta.LIITTEET1. Valitusosoitus2. Si<strong>ja</strong>intikartta3. Asemapiirros4. Poh<strong>ja</strong>vesiputkien si<strong>ja</strong>intikarttaMikaela RudnäsKai<strong>ja</strong> KuivasniemiAsian on ratkaissut ympäristöneuvos Mikaela Rudnäs <strong>ja</strong> esitellyt ympäristöylitarkasta<strong>ja</strong>Kai<strong>ja</strong> Kuivasniemi.
VALITUSOSOITUS LIITE 1ValitusviranomainenValitusaikaValitusoikeusValituksen sisältöValituksen liitteetLänsi- <strong>ja</strong> Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamallamuutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästämaksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksenantopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy9.7.<strong>2012</strong>.Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea,sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristönviihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt,asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- <strong>ja</strong> ympäristökeskukset,kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset <strong>ja</strong> muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava- päätös, johon haetaan muutosta- valitta<strong>ja</strong>n nimi <strong>ja</strong> kotikunta- postiosoite <strong>ja</strong> puhelinnumero <strong>ja</strong> mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaakoskevat ilmoitukset valitta<strong>ja</strong>lle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat,on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa,sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta- mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi- perusteet, joilla muutosta vaaditaan- valitta<strong>ja</strong>n, laillisen edusta<strong>ja</strong>n tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmäätoimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)Valituskirjelmään on liitettävä- asiakir<strong>ja</strong>t, joihin valitta<strong>ja</strong> vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmintoimitettu viranomaiselle- mahdollisen asiamiehen valtakir<strong>ja</strong> tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitysasiamiehen toimivallastaValituksen toimittaminen Länsi- <strong>ja</strong> Sisä-Suomen aluehallintovirastolleValituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- <strong>ja</strong> Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräa<strong>ja</strong>nviimeisenä päivänä ennen virka-a<strong>ja</strong>n päättymistä. Valituskirjelmä liitteineenvoidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti(telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettuniin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräa<strong>ja</strong>nviimeisenä päivänä ennen virka-a<strong>ja</strong>n päättymistä.Länsi- <strong>ja</strong> Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedotkäyntiosoite:Wolffintie 35,65200 Vaasapostiosoite:PL 200, 65101 Vaasapuhelin: 020 6361 060telekopio: 06-317 4817sähköposti:kir<strong>ja</strong>amo.lansi@avi.fiaukioloaika: klo 8-16.15OikeudenkäyntimaksuValitta<strong>ja</strong>lta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu90 euroa. Tuomioistuinten <strong>ja</strong> eräiden oikeushallintoviranomaistensuoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistätapauksista, joissa maksua ei peritä.
Si<strong>ja</strong>intikartta LIITE 2
Asemapiirros LIITE 3
Poh<strong>ja</strong>vesiputkien si<strong>ja</strong>intikartta LIITE 4
Change language