Ponsse Oyj_Vuosikertomus 2012.pdf

UOSIKERTOMUS 2012

VUOSI 2012 LYHYESTIVuonna 2012 toimintaympäristöämme kuvasiepävarmuus, mikä näkyi asiakkaidemme investointipäätöstenhidastumisena. Alkuvuodesta2012 myyntimme oli lähes normaalilla tasolla,mutta vuoden loppua kohti metsäkonemarkkinaalkoi hiljentyä. Vuosi oli kokonaisuudessaan vaativakannattavuuden ja erityisesti liiketoiminnanrahavirtojen kannalta. Puun kysyntä säilyi kuitenkinhyvällä tasolla, minkä ansiosta asiakkaidemmetyötilanne oli hyvä monilla markkinaalueillamme.Ponsse menestyi vaikeassa markkinatilanteessaerinomaisesti ja haastoimmevoimakkaasti kilpailijamme. Keskeisinä syinäonnistumiseen olivat nopeasti uudistuva tuotevalikoimaja asiakastarpeita vastaavat huoltopalvelut.Myös uuskonemyyntimme onnistui erinomaisesti.Vuoden alussa tilauskantamme oli vahva jatehdas toimi lähes täydellä kapasiteetilla. Epävarmastamarkkinatilanteesta huolimatta jouduimmerajoittamaan tehtaan kapasiteettia vasta joulukuussa.Loka-marraskuussa käydyissä yhteistoimintaneuvotteluissasovittiin määräaikaisistalomautuksista tehtaan kapasiteetin sopeuttamiseksi.Lomautusten ulkopuolelle jätettiin myynti-,huolto- ja tuotekehitystoiminnot asiakkaidemmepalveluiden ja kilpailukykymme varmistamiseksi.Investoimme toimintamme kehittämiseenvoimakkaasti myös vuonna 2012. Investoinnitkohdistuivat sekä tehtaaseen, että huoltopalveluidenkehittämiseen. Tuotekehityksen panostuksetjatkuivat. Merkittävimmät uudistukset liittyivättuotteiden ergonomian parantamiseen jaympäristöystävällisen moottoriteknologian käyttöönottoon.2012 tuotemalliston uudistuksia olivatmuun muassa PONSSE Comfort -käyttöliittymä,3B-moottoriteknologia ja PONSSE Opti6-tietokonesukupolvi. Metsäkonemarkkinoidenmuutos 8-pyöräisiä koneita suosivaan suuntaanvoimistui entisestään.AVAINLUVUT IFRS 2012 IFRS 2011Saadut tilaukset M€ 285,9 333,7Tilauskanta M€ 41,8 71,9Liikevaihto M€ 314,8 328,2Liiketulos M€ 24,5 28,8Liiketulos % liikevaihdosta 7,8 8,8Liiketoiminnan rahavirta M€ 11,5 25,0Tilikauden tulos M€ 13,9 14,8Korollinen nettovelka M€ 42,1 22,5Omavaraisuusaste % 45,1 45,2PöRSSITIEdOTTEET 20127.2. Muutoksia Ponsse Oyj:n Latinalaisen Amerikan ja Ruotsin tytäryhtiöiden johdossa14.2. Ponssen tilinpäätös 1.1.–31.12.201115.2. Eero Lukkarinen nimitetty Ponssen Ruotsin tytäryhtiön toimitusjohtajaksi17.2. Teemu Raitis nimitetty Ponssen Brasilian tytäryhtiön toimitusjohtajaksi6.3. Ponsse Oyj:n vuosikooste 201119.3. Yhtiökokouskutsu23.3. Ponsse Oyj:n vuosikertomus 2011 julkaistu17.4. Ponsse Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätöksiä24.4. Ponssen osavuosikatsaus 1.1.–31.3.20127.8. Ponssen osavuosikatsaus 1.1.–30.6.201229.8. Ponsse esittelee uusitun 2012-mallistonsa9.10. Muutos Ponsse Oyj:n operatiivisessa johdossa23.10. Ponssen osavuosikatsaus 1.1.–30.9.201223.10. Ponsse kutsuu henkilökuntansa yhteistoimintaneuvotteluihin25.10. Ponssen taloudellinen tiedottaminen ja yhtiökokous vuonna 20136.11. Yhteistoimintaneuvottelut päättyneet Ponssella

KIINA, guangxi2–9 10–19 20–30 31–93PONSSEN vuosi2 Missio, visio ja arvot3 ToimintapolitiikkaISO 9001: 2008 ja ISO 14001: 20044 Hallituksen puheenjohtajan jatoimitusjohtajan katsaus6 Markkinakatsaus8 Ponssen vuosi 2012TUOTTEET ja palvelut10 Ympäristöystävällinen jatehokas tavaralajimenetelmä12 PONSSE-tuotevalikoima16 PONSSE-huoltopalvelut18 Alussa oli savotta,pokasaha ja EinarijOHTO ja HALLINNOINTI20 Hallitus 31.12.201222 Konsernin johtoryhmä 31.12.201223 Aluejohtajat ja tytäryhtiöidentoimitusjohtajat 31.12.201224 Ponsse Oyj:n hallinnointikoodi30 Tietoa osakkeenomistajilleTILINPäätös31 Tilinpäätös94–9594 YhteystiedotSISÄLTÖponssen vuosi TuoTTeet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös3 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 1

Brasilia, Sao PauloMISsio,visio &arvotmissiovisioarvotMenestymme asiakkaidemme ja kumppaneidemmekanssa kestävän kehityksen mukaisillainnovatiivisilla puunkorjuun ratkaisuilla.Olemme toimialan halutuin yhteistyökumppani.REHELLISYYS INNOVATIIVISUUS PONSSE-HENKI ASIAKASLÄHTÖISYYSREHELLISYYS• Toiminnan eettisyys ja korkea moraali• Luotettavuus• Mitä luvataan se pidetään, ei anneta katteettomialupauksia• AvoimuusINNOVATIIVISUUS• Tuotteiden, palveluiden ja prosessien jatkuva parantaminen• Aloitteellisuus ja avarakatseisuus• Muutoksen mahdollisuusPONSSE-HENKI• Nöyryys ja sisukkuus työn edessä• Menestymisenhalu ja yrittäjyystoimintapolitiikka ISO 9001: 2008 JA ISO 14001:2004Kehitämme, valmistamme ja markkinoimmekestävän kehityksen mukaisesti luotettavia jalaadukkaita tavaralajimenetelmän metsäkoneitaja puunkorjuuseen liittyvää tietotekniikkaaja tuotamme niiden tehokkaaseen käyttöön vaadittavatpalvelut. Täytämme jatkuvasti asiakkaidemmeodotukset korkealaatuisilla tuotteillamme,palveluillamme ja toiminnallamme. Tarjoammeasiakkaillemme luontoympäristöönsoveltuvat ratkaisut, sitoutuen kehittämään tuotteitammeja palveluitamme huomioiden ympäristönäkökohdat.Asiakaslähtöisen toimintatavanmukaisesti kuuntelemme ja ymmärrämmeasiakkaitamme sekä arvostamme heidän näkemyksiään.Tuotteemme, palvelumme ja toimintammelaatu sekä ympäristöystävällisyys ovat yhteinentavoitteemme. Kaikki ponsselaiset osallistuvatomalla toiminnallaan laadun tekemiseen sekä• Päätöksentekokyky• Periksiantamattomuus tavoitteidensaavuttamisessa• Vastuunotto• Lupsakkuus ja reilu meininki• Henkilöstön huomioiminen ja hyvä kommunikaatio• Työkaverin auttaminen ja muidenhuomioiminenASIAKASLÄHTÖISYYS• Aito kiinnostus asiakasta kohtaan• Asiakkaan liiketoiminnan tunteminen• Tavoitettavuus ja nopea reagointi• Palveluhalu ja asiakkaan hyvä tuki• Matala organisaatiosen kehittämiseen ja huomioivat toiminnassaanympäristövaikutukset. Noudatamme toimintojammekoskevaa lainsäädäntöä. Toimitammeainoastaan laatukriteerimme täyttäviätuotteita ja palveluita. Laatumme ja ympäristöasioidemmekehityksen perustana on osaavaja motivoitunut henkilöstö sekä kannattavaliiketoiminta.Asetamme toiminnallemme tavoitteet. Mittaammeja auditoimme toimintaamme sekäreagoimme tehokkaasti poikkeamiin. Näinvarmistamme kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa.Ponsse Oyj:n johto on sitoutunut toimintapolitiikantoteuttamiseen ja huolehtimaan senviestinnästä henkilöstölle. Riittävällä koulutuksellavarmistamme toimintapolitiikan ymmärtämisenkoko konsernissa.ponssen vuosi TuoTTeet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös2 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 3

HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN JATOIMITUSJOHTAJAN KATSAUSVuonna 2012 toimintaympäristöämme kuvasi epävarmuus. Euroalueen ongelmat,Pohjois-Amerikan hidas elpyminen ja Kiinan talouskasvun vaimeneminenvaikuttivat kaikki osaltaan epävarmuuden kasvuun maailmanlaajuisesti.Ponsse menestyi vaikeassa markkinatilanteessa erinomaisesti, ja haastoimmevoimakkaasti kilpailijamme maailmanlaajuisesti.Alkuvuodesta 2012 myyntimme oli lähes normaalilla tasolla,mutta vuoden loppua kohti metsäkonemarkkina alkoihiljentyä merkittävästi. Epävarmuuden kasvu vaikutti metsäkoneidenkysyntään pitkittäen asiakkaidemme investointipäätöksiä.Samalla teollisuuden puuvarastot olivat kuitenkinnormaalia pienemmät ja puun kysyntä edelleen hyvällätasolla, mikä vaikutti positiivisesti asiakkaidemme työtilanteeseenmonilla markkina-alueillamme.Ponsse menestyi vaikeassa markkinatilanteessa erinomaisesti,ja haastoimme voimakkaasti kilpailijammemaailmanlaajuisesti. Keskeisinä syinä onnistumiseemmeovat olleet nopeasti uudistuva tuotteistomme, tinkimättömilläperiaatteilla toimiva myynti- ja huoltoverkostommeja vahvoihin arvoihin perustuva ponsselainen tekeminen.Markkina-alueistamme koko vuoden 2012 hyvällä tasollaolivat Suomi, Venäjä sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikka. Ruotsinja Keski-Euroopan markkinat hiljenivät heti kesän jälkeen.Erityisen ilahduttavaa oli kuitenkin markkinaosuutemmekasvu Ruotsissa markkinan yleisestä hiljenemisestähuolimatta.”Investoimme toimintamme kehittämiseen voimakkaasti.Investoinnit kohdistuivat sekä tehtaaseen,että huoltopalvelujen kehittämiseen.– Juha Vidgrén”Metsäkonemarkkinoiden muutos kahdeksanpyöräisiäkoneita suosivaan suuntaanvoimistui entisestään. Vaikeat korjuuolosuhteetjyrkissä rinteissä ja pehmeissämaastoissa, tiukkenevat vaatimukset korjuujälkienjatkuvasta parantamisesta sekäergonomiaan liittyvät tuoteominaisuudetovat selkeästi vaikuttaneet kahdeksanpyöräistenharvestereiden ja kymmenpyöräistenkuormatraktoreiden kysyntään.– Juho NummelaHaastava toimintaympäristö vaikutti liiketoimintammerahavirtoihin ja kannattavuuteen. Vaihtokoneiden myyntioli hidasta läpi vuoden. Huoltopalveluiden liikevaihdonkasvu tasaantui ja kääntyi loppuvuodesta lievään laskuun.Onnistuminen uusien koneiden myynnissä oli koko yhtiönkannalta oleellisen tärkeää. Viimeisellä neljänneksellä kannattavuutemmenousi hyväksyttävälle tasolle, mutta kokovuosi oli kannattavuuden ja erityisesti liiketoiminnan rahavirtojenkannalta vaativa.Kuluneeseen vuoteen lähdimme hyvän tilauskannanvoimin ja tehdas toimi lähes täydellä kapasiteetilla. Myyntimmeja huoltomme onnistumisten ansiosta pystyimmepitämään tehtaan täysillä käynnissä aina joulukuulle astiepävarmasta markkinatilanteesta huolimatta. Vuoden lopussarajoitimme tehtaan kapasiteettia, sillä supistunut tilauskantaei enää mahdollistanut kahdessa vuorossa toimimista.Kävimme yhteistoimintaneuvottelut kotimaan henkilökuntammekanssa loka–marraskuussa ja päädyimmeyhdessä määräaikaisten lomautusten käyttöön sopeuttaaksemmeVieremän tehtaan kapasiteettia. Ponsselaiseen tapaanmyynti, huolto ja tuotekehitys toimivatkuitenkin normaalisti.Investoimme toimintamme kehittämiseenvoimakkaasti. Investoinnit kohdistuivatsekä tehtaaseen, että huoltopalvelujen kehittämiseen.Huollon investoinneista merkittävimpinäolivat Iisalmen logistiikkakeskuksen,Jyväskylän huoltopalvelukeskuksensekä Venäjän Pitkärannan huolto- ja koulutuskeskuksenrakentamisen aloittaminen.Vuonna 2012 suurin tuotannollinen muutosoli ohjaamorunkojen valmistuksen aloittaminenuudelleen Vieremän tehtaamme osavalmistuksessa.Nyt valmistamme jälleenkaikki PONSSE-metsäkoneen runkorakenteet– etu- ja takarungot, puomistot, harvesteripäänrungot ja ohjaamon rungot – omallatehtaallamme Vieremällä.Vahvat panostukset tuotekehitykseen jatkuivatvuoden 2012 aikana. Tuotteistommemuutokset keskittyivät ergonomian parantamiseenja ympäristöystävällisen moottoriteknologiankäyttöönottoon. Suurimpiatuotemallistoon tuotuja muutoksia olivatPONSSE Comfort -käyttöliittymä, 3B-moottoriteknologiaja PONSSE Opti6 -tietokonesukupolvi.Metsäkonemarkkinoiden muutoskahdeksanpyöräisiä koneita suosivaansuuntaan voimistui entisestään. Vaikeat korjuuolosuhteetjyrkissä rinteissä ja pehmeissämaastoissa, tiukkenevat vaatimukset korjuujälkienjatkuvasta parantamisesta sekä ergonomiaanliittyvät tuoteominaisuudet ovatselkeästi vaikuttaneet kahdeksanpyöräistenharvestereiden ja kymmenpyöräisten kuormatraktoreidenkysyntään.Olemme vahvasti arvojohdettu yritys.Historiastamme kumpuavat arvot – asiakasläheisyys,rehellisyys, innovatiivisuus jaPonsse-henki – ovat meille ponsselaisille jakoko yhtiölle aidosti tärkeitä ja kuvastavathyvin jokapäiväistä toimintaamme. Samallainvestoimme jatkuvasti luontoympäristön,henkilöstömme sekä taloudellisen ympäristömmehuomioivien toimintojen kehittämiseenkestävän kehityksen mukaisesti.Keskitymme nyt ja tulevaisuudessa tavaralajimenetelmänmetsäkoneiden myyntiin,huoltoon, valmistukseen ja tuotekehitykseenVieremältä käsin. Asiakaskuntammeja sitoutunut henkilöstömme mahdollistavatonnistumisemme myös tulevaisuudessa.ponssen vuosi TuoTTeet ja palvelut Johto ja hallinnointi TilinpäätösJuha VidgrénHallituksen puheenjohtajaJuho NummelaToimitusjohtaja4 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 5

arkkinakatsausMarkkinakatsausVuonna 2012 talouden epävarmuus hidastimetsäkoneyrittäjien investointipäätöksiä jametsäkoneiden myynti laski maailmanlaajuisestinoin 30 %. Tästä huolimatta myyntimmepysyi lähes vuoden 2011 tasolla, silläasiakkaidemme työtilanne oli pääasiallisestihyvä ja onnistuimme voittamaan markkinaosuuksiakilpailijoiltamme. Markkinaosuutemmemaailman toiseksi suurimpana tavaralajimenetelmänmetsäkonevalmistajanavahvistui ennätyksellisen hyvälle tasolle.sä asiakkaidemme kanssa. Puunkorjuunammattilaisten merkitys metsäkoneidenja niihin liittyvien palveluiden kehittämisessäon tällä alalla ratkaiseva. Tuotekehityksessämmetoimii lähes 100 suunnittelijaa,jotka päivittäin kehittävät uusia tuoteratkaisujaja olemassa olevaa tuotetarjontaamme.Kaikki tuotekehityksemmeperustuu asiakaspalautteeseen. Korjuuyrittäjientarpeet muuttuvat alan vaatimustenmukaisesti, ja menestyksemme riippuusiitä kuinka pystymme näihin tarpeisiinvastaamaan. Uskomme, että pärjäämmevain yrittämällä aina parastamme ja ylittämälläasiakkaidemme odotukset.Jarmo VidgrénMyynti- ja markkinointijohtajaVuosi 2012 oli kaksijakoinen. Pirteä alkuvuosi vaimeniloppuvuotta kohden perinteisesti aktiivisilla markkinaalueillamme,Ruotsissa ja Saksassa. Suomessa markkinahiljentyi odotettua vähemmän, mutta jäi selvästi edellisvuodesta.Kun vuonna 2011 Suomessa rekisteröitiin470 uutta metsäkonetta, vuonna 2012 koneita rekisteröitiin411. Saavutimme kuitenkin Suomessa ennätyskorkeanmarkkinaosuuden – 50.9 % markkinaosuus saavutettiin209 rekisteröidyllä PONSSE-metsäkoneella. Olemmemyös erittäin tyytyväisiä markkinajohtajan asemaammeVenäjän tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myynnissä.Pohjois-Amerikan konemyynti piristyi niin ikään selvästisahateollisuuden hitaan elpymisen myötä. Maailmassamyydyistä ympäristöystävällisen tavaralajimenetelmänmetsäkoneista Ponssen osuus on vajaa kolmannes.PONSSE-metsäkoneilla korjataan puuta kaikillamaailman keskeisillä teollisen puunkorjuun alueilla.Suuren vastuun tiukassa kilpailutilanteessa ovat kantaneethuoltopalveluidemme henkilökunta. Koneyrittäjänpäivittäiseen toimintaan vaikuttaa ratkaisevasti millaistapalvelua hän saa meiltä tai huoltopalvelukumppaniltamme.Varaosien toimitusvarmuudesta ja -nopeudestaei voida tinkiä, ja palvelutarjonnan on kohdattava asiakkaidentodelliset tarpeet. Vuonna 2012 auditoimme 30huoltopalvelukeskusta. Parhaimpaan mahdolliseen luokitukseenylsivät Ponsse UK:n Lockerbien ja Ponsse NorthAmerica Inc:in Gladstonen (MI) huoltopalvelukeskukset.Metsäkoneyrittäjät ympäri maailman ovat pääasiassapieniä perheyrityksiä, jotka uusivat koneitaan keskimäärinneljän vuoden välein. Yrityskoot vaihtelevat yhden koneenyrityksistä useita kymmeniä koneita omistaviin yrityksiin.Yleisenä suuntauksena monilla markkinoilla onollut yrityskokojen kasvaminen. Suomen noin 2500 metsäkoneyrittäjästäyli kahdeksan konetta omistavia yrityksiäon vajaa 100. Yrityskokojen kasvu ja yleinen vaatimuskorjuutyön tehokkuudesta on näkynyt konevalmistajannäkökulmasta katsottuna muun muassa huoltosopimustenkysynnän lisääntymisenä. Teimme vuonna 2012 merkittäviäkonekauppoja, jotka sisältävät erittäin pitkällevietyä yhteistyötä. Asiakkaamme ovat ulkoistaneet meillekoneidensa huollon täysin ja vastaamme myös pitkälleheidän kuljettajiensa koulutuksesta. Samalla meidän onkyettävä joustavasti palvelemaan kaikkein suurinta asiakasryhmäämme,pieniä puunkorjuuyrityksiä, riippumattasiitä ostaako yritys tarvitsemansa huoltopalvelut meiltävai tarvitseeko hän tukea oman huolto-osaamisensa ylläpitämiseen.Pysymme kilpailussa mukana vain kehittämällä tuotteitammeja toimintaamme, ja investoimalla niihin.Vuonna 2012 investoimme huoltopalvelutilojemme uudistamiseenja uusien tilojen rakentamiseen. Vuoden2012 lopussa valmistui uusi huoltopalvelukeskus Jyväskyläänja Venäjän Pitkärannan uusi palvelukeskuksenavajaisia vietetään kesän 2013 alussa. Kesällä 2013 valmistuumyös kansainvälistä varaosalogistiikkaamme tehostavalogistiikkakeskus Iisalmeen.Merkittävä investointi vuonna 2012 oli myös uuteenSCR-teknologiaan perustuvien moottoreiden ottaminentuotantoon. Teknologia otettiin käyttöön, kun vaatimuksettyökoneiden päästörajoituksista tiukentuivat EU:n jaPohjois-Amerikan alueilla. Vaatimukset koneiden ympäristöystävällisyydestäja etenemiskyvystä entistä haastavammissamaastoissa ovat painottaneet kysyntää 8-pyöräistenharvestereiden suuntaan. Kahdeksanpyöräisetharvesterit ovat laajakäyttöisiä yleiskoneita, ja ne ovat vakautensaansiosta myös erittäin kuljettajaystävällisiä.Vuonna 2012 Ponssen tytäryhtiöiden vetovastuussaaloitti kaksi uutta toimitusjohtajaa, Teemu Raitis Brasiliassaja Eero Lukkarinen Ruotsissa. Molemmat markkinatovat lähteneet heidän johdollaan kehittymään oikeaansuuntaan. Brasiliassa olemme panostaneet erityisestipalveluidemme kehittämiseen. Ruotsissa saavutimme16,4 % markkinaosuuden rekisteröityjen kuormatraktoreidenmukaan laskettuna, vaikka kokonaismarkkina samaanaikaan pieneni.Onnistuimme vuonna 2012 ennen kaikkea yhdessaksa,BAIJERIOnnistuimme vuonna 2012 ennenkaikkea yhdessä asiakkaidemme kanssa.Puunkorjuun ammattilaisten merkitys metsäkoneidenja niihin liittyvien palveluiden”kehittämisessä on tällä alalla ratkaiseva.ponssen vuosi TuoTTeet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös6 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 7

PONSSEN VUOSI 20121.1. TEHTAAN laajENNUSja 8000. PONSSE7.2.2012 saatiin päätökseen tehtaan kokoonpanon1200 m 2 laajennustyöt ja tuotannostavalmistui 8000. PONSSE-metsäkone.Laajennuksen jälkeen te htaan pinta-alaon 2,7 ha.2. PONSSE-LAdYTPonsse Ladyt -klubi starttasi toimintansaRuotsissa. PONSSE-koneilla urakoivienmetsäkoneyrittäjien puolisoille tarkoitettuKlubi on toiminut Suomessa vuodesta2004 ja saksalaisen jälleenmyyjämmeWahlers Forsttechnikin Ladyt aloitti toimintansa2002. Kuvassa Ponsse AB:n ladytvierailulla tehtaalla joulukuussa.3. MESSUT JA TAPAHTUMATVuosi 2012 oli aktiivinen messuvuosi.Olimme vuoden aikana mukana noin sadassamessu-, hakkuunäytös- ja asiakastapahtumassaparissakymmenessä erimaassa.4. PEHMEILLE MAILLEUutta PONSSE Buffalo 10w -kuormatraktoriaheikosti kantavien maiden puunkorjuuseenesiteltiin FinnMETKO:ssa ja hakkuunäytöksissäeri puolilla Ruotsia. Paikoinerittäin märkä kesä ja syksy vahvisti8-pyöräisten harvestereiden kysyntää entisestään.5. investoinnitInvestointien painopisteenä olivat huoltopalvelutkaikilla markkinoillamme. AlkuvuodestaPonsse AB avasi uuden palvelukeskuksenÅseleen ja Suomessa avattiinMikkelin ja Tampereen uudistuneethuoltopalvelutilat. Loppuvuodesta valmistuiuusi 1300 m² Jyväskylän huoltopalve-2. 3.4.5.6.lukeskus Laukaaseen (kuvassa). Uuden logistiikkakeskuksenrakentaminen aloitettiinIisalmessa.6. VIERAILUT tehtaallaSuomen tasavallan presidentti Sauli Niinistövieraili Ponssella 18.9. Tehtaaseentutustui vuoden aikana noin 4000 vierasta.7. TUOTEUUTUUdet2012 tuoteuutuudet lanseerattiin Finn-METKO-messuilla. Mallistouudistuksessaesiteltiin uudet rungot, ergonominenPONSSE Comfort -käyttöliittymä, huollettavuuttahelpottavia rakennemuutoksia jauudet ympäristöystävälliset moottorit 6-sylinterisissäkonemalleissa. Kuva: Opti6-PCensiesittelyssä Forexpo-messuilla Ranskassa.8. EINARI Vidgrén sääTIöEinari Vidgrénin Säätiön tarkoituksena onnostaa koneellisen puunkorjuun alalla tehtäväntyön arvostusta. 15.5.2012 säätiö jakoijo seitsemännen kerran tunnustuksia metsäalanosaajille yhteensä 108 000 eurolla.9. PONSSE-KLUbiPonsse-klubilla majoittui 2500 vierasta ja7.savusaunaa lämmitettiin Sotkunlammenrannalla 140 iltana. 90-luvun lopulla Vidgrénienperheen kotitalosta muutettu idyllinenPonsse-klubi on ahkerassa majoituskäytössävieraillemme.10. ASIAKKAATHuoltopalvelu- ja koulutusyhteis työsopimuksetlisääntyivät tasaisesti. Laajimmillaansopimukset kattavat koneiden teknisenylläpidon, varaosahuollon ja kuljettajienkoulutuksen. Kuva: Montes del Plata,Uruguay.8. 9.10.ponssen vuosi TuoTTeet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös8 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 9

Ympäristöystävällinen jatehokas tavaralajimenetelmäUsa, WisconsinPonsse on erikoistunut tavaralajimenetelmän (cut-to-length, CTL) puunkorjuuratkaisuihin.Ympäristöystävällisessä tavaralajimenetelmässä puu kaadetaan, karsitaan jakatkotaan puun käyttäjän käyttötarkoituksiin sopiviksi puutavaralajeiksi jo metsässä.Puusta saadaan maksimaalinen arvo sekä metsän omistajalle että jatkojalostukseen,ja korjatun puun laatu on erinomaista.Nykyaikaisen tavaralajimenetelmän edutkilpaileviin menetelmiin verrattuna ovatselvät.Menetelmä on tuottavaa ja tehokastaniin metsäkoneurakoitsijan, metsänomistajan,puunhankintayhtiön kuin puun jatkokäsittelynkinkannalta. Metsästä saadaanparas mahdollinen tuotto, kun tehokasmenetelmä tuottaa mittatarkkaa ja korkealaatuistapuutavaraa.Vähän maaperää rasittava kalusto soveltuuhyvin pehmeisiin maastoihin, jyrkkiinrinteisiin tai muutoin vaikeakulkuiseenmaastoon. Menetelmän ympäristövaikutuksetovat vähäiset. Metsään jääväkasvusto ja maapohja vahingoittuvat mahdollisimmanvähän koneiden alhaistenpintapaineiden ja keveyden ansiosta, minkävuoksi myös koneiden polttoaineen kulutusja päästöt ovat pieniä. Metsäalan yleisetvaatimukset koneiden ympäristöystävällisyydestäovat vahvasti ohjanneet koneidenkehitystyötä.PUUNKORJUUMENETELMÄTkoneellinenpuunkorjuumanuaalinenpuunkorjuuTavaralajimenetelmän puunkorjuukalustollametsiä voidaan hoitaa tekemälläharvennushakkuita, mikä kasvattaa metsäntuottoa. Koneet on suunniteltu siten,että niillä voidaan työskennellä pitkällä,noin 10-11 metrin nosturiulottumalla,jolloin metsä voidaan harventaa koneellisestijo ensiharvennuksella. Valikoivassaharvennushakkuussa jätetään kasvamaanKONEELLINEN PUUNKORJUUkokorunkomenetelmä(tree-length, TL)60% 40%tavaralajimenetelmä(cut-to-length, CTL)metsikön parhaat yksilöt, laadultaan hyväja tuottava puusto, eikä ketterillä koneillavahingoiteta jäljelle jäävää puustoa.Tavaralajimenetelmässä metsäkoneidenkuljettajien ammattitaidolla ja kokemuksellaon keskeinen merkitys työn tuottavuuteen,joten työn tuottavuutta voidaanmyös parantaa kuljettajien koulutuksella.Myös ammattitaitoisen huoltohenkilökunnanmerkitys on teknisesti edistyksellistenkoneiden huollossa tärkeää.TAVARALAjimenetelmän edutYMpärisTÖYSTävällisYYSSiistimpi korjuujälki – maaperän ja jäljellejäävän puuston vauriot ovat vähäisiä.Tuotteet ovat teknisesti edistyksellisempiäja kevyempiä, minkä vuoksi nesoveltuvat myös pehmeisiin maastoihinja rinteisiin. Maastoltaan herkissäkorjuukohteissa harvesterilla voidaanrakentaa ajouralle maaperää suojaavaja kantavuutta parantava oksamatto,jonka päällä kuormatraktori ajaa. Ravinteikaslehti- ja neulasmassa sekäoksat ja latvus jäävät metsään ravitsemaankasvamaan jätettyä puustoa taiuutta taimikkoa, kun puu karsitaan jakatkotaan metsässä.PAREMpi SAANTOTavaralajien saanto on huomattavastiparempi, koska harvesteri mittaajokaisen rungon tarkasti ennen kuinse katkotaan. Pienikin määrä erikoispuutavoidaan ottaa erilleen, kutenhyvälaatuiset lehtipuuvaneritukit japylväät, ja kuljettaa ne kannattavastitehtaalle. Metsän hoito valikoivallaharvennuksella parantaa metsästäsaatavaa tuottoa.ALHAISEMMATKorjuuKusTannuKseTTavaralajimenetelmässä tarvitaan vähemmänkoneita, miehistöä ja polttoainetta.Myös pienten korjuulohkojenpuunkorjuu on kannattavaa, kun työmaallesiirrettäviä koneita on vähemmän.ERGONOMinen TYÖYMpärisTÖ JAlaajaKÄYTTöisYYSKoneiden ergonomiset ominaisuudetja vakaus tarkoittavat miellyttävää jaturvallista työympäristöä kuljettajalle.Koneet ovat laajakäyttöisiä ja samatkoneet soveltuvat erilaisiin korjuutarpeisiinensiharvennuksilta uudistushakkuille,myös pehmeisiin tai muutenvaikeakulkuisiin maastoihin.Venäjä, KrasnoyarskAjUREINA ympäristöYSTävällisyysja kustannustehokkuusTänä päivänä noin puolet teollisesta puunkorjuustatapahtuu edelleen manuaalisesti.Tavaralajimenetelmän osuus maailmassakorjattavasta puumäärästä on vasta noin20 %. Tavaralajimenetelmällä korjattavanpuun osuus nousee kuitenkin maltillisestipuunkorjuuseen kohdistuvien kustannuspaineidensekä ympäristövaatimustenansiosta. Menetelmä on aina ollut vallitsevapuunkorjuutapa Pohjoismaissa, jossa seon syntynyt ja kehittynyt. Keskeisimmätkilpailevat menetelmät ovat kokorunko- jakokopuumenetelmät, joissa puu kaadetaanja kuljetetaan oksineen käsittelypaikalletai puuterminaaliin. Katkonta eri käyttötarkoituksiintapahtuu prosessointialueellatai vasta tuotantolaitoksella.Tavaralajimenetelmän metsäkoneidentekniikka on kokorunko- ja kokopuumenetelmänkoneita edistyksellisempää, jolloinmyös niiden hankintahinta on useinkorkeampi. Tavaralajimenetelmän koneillatapahtuva puunkorjuu on kuitenkin kokonaisedullisempija tuottavampi ratkaisu.Kilpailevissa menetelmissä koneita, henkilökuntaa,varaosia ja polttoainetta tarvitaankorjattua kiintokuutiometriä kohdenenemmän. Tavaralajimenetelmässä puukaadetaan, katkotaan ja kuljetaan tienvarteenpienemmällä konemäärällä, käsittelykerroilla,miehistöllä ja kustannuksilla.TehoKas LOGISTiiKKAPuun kaukokuljetus tehtaalle on edullisempaaja tehokkaampaa. Tukit kuljetetaansuoraan sahalle, sorvitukit vaneritehtaalleja kuitupuu paperi- taisellutehtaalle. Kuljetusmatkat ovat lyhempiäkuin kokorunkomenetelmässä,jossa koko runko tyypillisesti kuljetetaanensin katkottavaksi ja käsiteltäväksisahalle, minkä jälkeen kuitupuuksimenevä osa haketetaan ja kuljetetaanedelleen paperi- tai sellutehtaalle.Kuitupuun käsittelykertoja on tällöinenemmän ja kuljetusmatka pidempi. Tavaralajimenetelmässätienvarteen tarvitaanvain vähän varastotilaa, koskapuun käsittelyä ei tehdä tien varressa.NOPEA JA LAADUKasJATKojalosTusTukit katkotaan jo metsässä ja sahallane lajitellaan samankokoisiin eriin ennensahausta. Koska tukit ovat samaaläpimittaluokkaa, erä voidaan sahatasuurella linjanopeudella eikä sahanasetteita tarvitse muuttaa eri tukkienvälillä. Korkealaatuisesta puutavarastasaadaan korkealaatuisia jatkojalosteita.ponssen vuosi TuoTTeet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös10 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 11

uotevalikoimaMAAILMAN PARHAATMETSÄKONEETPonsse on yksi maailman johtavia metsäkonevalmistajia, joka on keskittynytympäristöystävälliseen tavaralajimenetelmään perustuvien puunkorjuutuotteidenvalmistukseen ja tuotekehitykseen. Laaja tuotevalikoimakattaa kaikki metsäkoneiden kokoluokat ensiharvennuksilta ja metsäenergiankorjuusta järeisiin uudistushakkuisiin, ja kaikki puunkorjuukohteetpehmeiltä mailta jyrkille rinteille.Tuotevalikoimassa on harvestereita, harvesteripäitä ja-nostureita, kuormatraktoreita, kuormaimia ja puunkorjuuseenliittyvää tietotekniikkaa. Ponsse on valmistanutmaailman savotoille yli 8500 tavaralajimenetelmän metsäkonetta.Uusien tuoteratkaisuiden voimakas kehittäminen jaolemassa olevien tuotteiden jatkuva parantaminen on ainaollut ponsselainen tapa toimia. Ponssella uskotaan vahvastiasiakaslähtöiseen ja nopeaan toimintaan, mikä tekeePonssesta erilaisen toimijan kovassa kilpailussa. Tämäasettaa vaatimukset kaikelle toiminnalle myös tuotannossaja tuotekehityksessä. Nopea reagointikyky mahdollistaaasiakastarpeita vastaavat tuotteet metsätalouden nopeastimuuttuvassa ja vaativassa toimintaympäristössä sekämaailman parhaiden metsäkoneiden valmistamisenkasvaville kansainvälisille markkinoille Suomessa. KaikkiPONSSE-metsäkoneet valmistetaan Vieremällä samallapaikalla kuin yrityksen perustamishetkellä vuonna 1970.Ponsse on keskittänyt myös komponenttivalmistuksenpitkälle omiin käsiinsä. Suurella omavalmistuksenosuudella varmistetaan lopputuotteen korkea laatu, koneidenja varaosien toimitusvarmuus asiakkaalle ja tuotekehityksennopea saattaminen tuotantoon. Omavalmistuksenosuus Ponsse-konsernissa on merkittävä, esimerkiksikaikki runkorakenteet valmistetaan Vieremän tehtaalla.Tuotteiden, tuotannon ja palveluiden kehittämiseensekä toimittajaverkoston kanssa tehtävään yhteistyöhönon panostettu voimakkaasti. Toimittajaverkostosta 90 %sijaitsee Suomessa ja loput 10 % pääsääntöisesti Saksassa.Ponssella tuotantoa ei ole siirretty matalamman kustannustasonmaihin, vaan yrityksen ympärille on luotualueellinen toimittajaverkosto. Vaikka PONSSE-tuotteisiinhankitaan tärkeitä avainkomponentteja Saksasta jateräsvalmistajien raaka-aineet tulevat eri puolilta maailmaa,puolet PONSSE-metsäkoneen arvosta jää Suomeen.Tästä arvosta merkittävä osa jää Ylä-Savon alueen muilleyrityksille.Ponssen asiakaslähtöistä toimintaa ohjaavat metsäkoneyrittäjientoiveet ja tarpeet. Siksi tuotevalikoima onsuunniteltu siten, että modulaarisen tuoterakenteen avullavoidaan valmistaa laadukkaasti ja tehokkaasti lukuisiavariaatioita samasta tuotteesta. Näin kaikilla valituillamarkkina-alueilla voidaan tarjota kunkin asiakkaan erityistarpeisiinja paikallisiin olosuhteisiin sopiva ja kattavatuotevalikoima. Lähtökohtana on tarjota puunkorjuunammattilaisille tehokkaita metsäkoneita tuottavaan puunkorjuuseen.Koneiden tulee olla myös laajakäyttöisiä, jottane tukevat puunkorjuuyritysten toiminnan joustavuuttaja kannattavuutta, kun erityiskohteita varten ei tarvitakallista erikoiskalustoa.Jokainen PONSSE valmistetaan asiakastilauksesta jatestikuljettajat koeajavat jokaisen koneen aidoissa savottaolosuhteissaennen koneiden toimittamista asiakkaalle.TUOTEKEHITYSTä asiakastarpeidEN mukaisestiTeollinen puunkorjuu on siirtynyt yhä haastavampiinmaastoihin ja olosuhteisiin - pehmeille maille ja jyrkkiinrinteisiin. Yrittäjän toiminnan kannattavuuden ratkaiseeusein korjuukaluston laajakäyttöisyys ja tuottavuus. Tämälähtökohta ohjaa Ponssen tuotekehitystä myös harvesterimallistossa.Kaikkia PONSSE-harvestereita voidaan käyttäämyös yleiskoneina, jolloin korjuukalusto ei rajoita työskentelyäkapea-alaisesti vain tietyn tyyppisiin työmaihin.Vieremän tehtaan kokonaistuotannosta jo noin 70 %on 8-pyöräisiä metsäkoneita, joiden käytettävyys rinteilläja pehmeässä maastossa on erinomainen. Muutos on ollutnopea: Ponsse toi ensimmäiset protomallit 8w-harvestereistamarkkinoille kesällä 2009 ja sarjatuotantoon alkuvuodesta2010. PONSSE-harvesterituoteperhe on viimevuosina uudistunut kauttaaltaan. Tuotevalikoimassammeon nyt myös 8-pyöräisiä harvestereita kaikissa kokoluokissaensiharvennuksilta ja metsäenergian korjuusta järeisiinuudistushakkuisiin, uusi H-sarjan harvesteripäämallistojoukkokäsittelyominaisuuksineen sekä täysin uusija helppokäyttöinen nosturimallisto, joissa on valittavanasekä liikerata- että liukupuominosturivaihtoehtoja.8-pyöräiset harvesterit ovat mahdollistaneetpuunkorjuun myös aremmilta korjuukohteilta- pehmeiltä mailta ja kelirikon aikana - ja kalliitaseisokkeja on saatu lyhennettyä. Seisokkiaikojenlyhentyminen tarkoittaa puunkorjuunkannattavuuden parantumisen lisäksikuljettajien parempaa työllistymistä ympärivuoden. 8-pyöräisistä koneista tekee entistäympäristöystävällisempiä ja sopivampia myös heikostikantaville maille niiden alhaiset pintapaineet. Painonjakautuessa useammalle renkaalle 8-pyöräisten maahankohdistuma pintapaine on 6-pyöräisiin verrattuna ylivoimaisenalhainen. 8-pyöräisen PONSSE Ergo 8w -harvesterinpintapaine 280 g/cm², 6-pyöräisen Ergon 850 g/cm²ja ihmisen jalanjäljen noin 260 g/ cm². Alhaisten pintapaineidenja vakauden ansiosta voidaan 8-pyöräisillä myösharvesterit-TUOTEPERHEMalli Beaver Fox Ergo Ergo 8w Bear Bear 8wTeho 129 kW 145 kW EU: 210 kWMuut maat: 205 kWHarvesteripää H5 tai H6 H5 tai H6 H5, H6, H7 taiH7eucaEU: 210 kWMuut maat: 205 kWH5, H6, H7 taiH7euca240 kW 240 kWNosturi C2 tai C22 C22 C4 tai C44 C4 tai C44 C6 tai C55 C6 tai C55ErityispiirteitäTehokas ja taloudellinenyleiskoneharvennuksille japäätehakkuille.Ketterä kahdeksanpyöräinenvaikeakulkuisiinja pehmeisiinkorjuuolosuhteisiin.Tehokas yleiskonekaksipiirihydrauliikalla.Kahdeksanpyöräinenyleiskone kaksipiirihydrauliikalla.H8Raskaan sarjanpuunkorjuuseen.”Ponssella uskotaan vahvasti asiakaslähtöiseenja nopeaan toimintaan, mikä tekee Ponssestaerilaisen toimijan kovassa kilpailussa.H8Kahdeksanpyöräinenvoimanpesä järeisiinhakkuisiin.ponssen vuosi TuoTTeet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös12 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 13

Ruotsi, SurahammarSiinä missä ElephantKing on suunniteltu erittäinvaativiin olosuhteisiin ja järeille kuormille,pienemmän kokoluokan kuormatraktorimallit”ovat kotonaan herkässäkin maastossa.korjata kesäajan harvennuksia ja rinteitä jopailman teloja ja ketjuja. Tämä luonnollisestikinvähentää maastoon jääviä jälkiä jasäästää polttoainetta.8-pyöräisillä harvestereilla voidaan korjatapuuta rinteiltä, joilla koneellinen puunkorjuuon ennen ollut kannattamatonta taijopa mahdotonta. Myös entistä suurempiosa istutusmetsistä sijoitetaan rinteisiin,kun tasamaa käytetään monilla markkinoillaviljelyyn. 8-pyöräisen vakaus ja ajettavuusovat tärkeitä tuoteominaisuuksiamyös muualla kuin rinnetyömailla. Koneenkuljettajanergonominen työympäristöon kuljettajan työssä jaksamisen ja sitentyön tuottavuuden kannalta oleellisentärkeää. Harvennushakkuiden määrä onuseilla alueilla kasvussa ja harvennushakkuillasuurin ero eri konemallien tuottavuudessatulee nosturin ominaisuuksistaja koneen vakaudesta. Nosturin ketteryys jahelppokäyttöisyys ja kahdeksan pyörän vakausnostavat tuottavuutta selvästi. Koneenpainopiste pysyy alhaalla myös työskenneltäessänosturin pidemmällä ulottumalla,ajomukavuus on parempi eikä koneen voimakkuudestatarvitse tinkiä.varma ratkaisu on PONSSE 10w. Kymmenenpyöräinenkuormatraktori mahdollistaapuunkorjuun normaalikalustolla,maastoa ja ympäristöä säästäenympäri vuoden. Yksinkertainen ratkaisuperustuu lisäpyöräpariin ja erikoismuotoiltuihinteloihin, jotka tekevätkuormatraktorin kantopinta-alastaerittäin suuren ja normaalit kuormatkulkevat vaivatta upottavissakin leimikoissa.Ponssen kuormatraktorimallistotarjoaa ratkaisut myös metsäenergiankorjuuseen. Mekaanisesti tai hydraulisestimuuttuvat kuormatilat lisäävätkuormatilavuutta tarpeen mukaan sekäainespuun että energiapuun korjuussa,jolloin koneen kapasiteetti saadaan paremminhyödynnettyä. Samalla korjuukalustollavoidaan korjata joustavastisekä aines- että energiapuuta. Metsäenergianpunnitsemiseen ja raportointiinvoidaan käyttää PONSSE LoadOptimizer-kuormainvaakaa.TIETOjärjESTELMäTUOTTEETKEHITYKSEN kärjESSäPonsse suunnittelee ja valmistaa kaikkiohjaus- ja mittausjärjestelmät, joitapuunhankintaketju tarvitsee – kannoltatehtaalle. PONSSE-tietojärjestelmätuotteetkattavat metsäkoneiden tietojärjestelmätsekä puunhankinnan ohjausjärjestelmät.Tuottavan puunkorjuun edistämiseksija ammattitaitoisten metsäkoneenkuljettajienkouluttamiseksi erimarkkina-alueilla Ponsse panostaa myös tehokkaankoulutusteknologian kehitykseen.LAAja kuormatraktoriperheKAIKKIIN kantavuusluokkiinPONSSE-kuormatraktorimallistossa keskeisiätuotekehitystä ohjaavia tekijöitä ovatvoima, käyttömukavuus, ympäristöystävällisyysja hyvä omapainon ja kuormankantokyvynsuhde. Vahva moottori ja tehokkaatkuormaimet tekevät PONSSE-kuormatraktoreistaerittäin tuottavia. Taakan tasaisestikaikille pyörille jakavat mittasuhteet ja kokoluokkiensapienimmät kääntösäteet jättävätPONSSE-kuormatraktoreiden maaperäänkohdistamat rasitukset vähäisiksi.Samalla niissä riittää voimaa muuttuviinkorjuuolosuhteisiin ja vaikeisiinkin maastoihin,kuten jyrkkiin rinteisiin ja syväänlumeen.PONSSE-kuormatraktoreiden tehokkuus,luotettavuus ja käytettävyys perustuvatkäyttäjien toiveiden mukaiseen kehitystyöhön.Suuren vetovoiman ja erinomaistenmaasto-ominaisuuksien ansiosta kuormienliikuttelu on nopeaa ja joustavaa. TehokkaallaMercedes-Benzin moottorilla koneenvetovoima ja hydrauliteho saadaan korkealletasolle, mikä merkitsee alhaisempaapolttoaineen kulutusta, pienempää melutasoaja miellyttävämpiä kuormausolosuhteita.Koneiden rungot kestävät erittäin kovaakuormitusta ja ne valmistetaan korkealaatuisistakomponenteista, minkä ansiostakoneiden käyttöikä on pitkä. Jämäkät telit jasuurempien konemallien sylinterirunkolukottekevät lisäävät luotettavuutta myös äärimmäisissäolosuhteissa. Avara ohjaamo,ergonomiset hallintalaitteet ja erinomainenhuollettavuus tekevät koneista miellyttäväntyöympäristön, ja kaikki konemalliton pyritty suunnittelemaan mahdollisimmanhelpoiksi huoltaa.Ponssen kuormatraktoriperhe kattaakaikki kokoluokat alkaen 10 tonninPONSSE Gazellesta 20 tonnin PONSSEElephant Kingiin, jossa 24 tonnin vetovoimatakaa lähikuljetuksen tehokkuuden varsinkinrinnetyömailla ja pitkillä kuljetusmatkoilla.Siinä missä ElephantKing on suunniteltuerittäin vaativiin olosuhteisiin ja järeillekuormille, pienemmän kokoluokan kuormatraktorimallitovat kotonaan herkässäkinmaastossa. Suosituimpana kuormatraktorimallinajatkaa PONSSE Buffalo, joka on14 tonnin kantavuusluokan tehokone sekäuudistushakkuilla että harvennuskohteissa.Heikosti kantavien maaperien tuottavaanpuunkorjuuseen tehokas ja toimintakuormatraktorit-TUOTEPERHEPONSSE-harvestereiden Opti-tietokoneet jaOpti4G-tietojärjestelmät edustavat metsäkoneidenkehittyneintä teknologiaa.PONSSE-metsäkonesimulaattorit eri tasoisineharjoituksineen ovat merkittäväosa koulutustarjontaa.Jatkuvasti kehittyvien PONSSE-tietojärjestelmätuotteidenjohtoajatuksena onhelppokäyttöisyys, jossa huomioidaan sekäkuljettajien että metsäyhtiön vaatimukset.PONSSE Opti -tietojärjestelmätuotteisiinkuuluu koneenohjaus- ja työnhallintajärjestelmiäharvestereille, kuormatraktoreilleja tela-alustaisille sovelluksille.Opti-ohjelmistotuoteperhe tehostaa puunhankintaketjussasekä puun hankintaa ettäsen korjuun ja logistiikan hallintaa.PONSSE-harvestereiden Opti-tietokoneetja Opti4G-tietojärjestelmät edustavatmetsäkoneiden kehittyneintä teknologiaa.Monipuolinen Opti4G toimii kuljettajankäyttöliittymänä koneen Opti-Control -hallintajärjestelmään, ja sekäsittelee kaikki hakkuutyössä tarvittavattoiminnot tiedonsiirrostapuun apteeraukseen (rungon jakamiseenpuutavaralajeiksi) ja raportointiin.PONSSE OptiControl -koneenohjausjärjestelmäohjaa esimerkiksimoottorin ja hydrauliikan voimantuottoakuormitustilanteen mukaan,jolloin kuljettajan käytössä on ainaoptimaalinen teho optimaalisellapolttoaineen kulutuksella. Monipuolistensäätömahdollisuuksien ansiostaPONSSE-metsäkoneet toimivattuottavasti kaikissa olosuhteissa.Opti-raportointisovellukset raportoivatkoneen ja kuljettajan tuottavuuta,koneen polttoaineenkulutusta jateknistä käyttöastetta. PONSSE FleetManagement -websovelluksella koneyrittäjävoi seurata reaaliajassa konekalustonsasijaintia ja työtilannetta sekä suunnitellakoneiden huollot ja lavettikuljetukset.Ponssen tietojärjestelmätuotteiden kehitysyksikössäKajaanissa toimii 30 tietojärjestelmientuotekehityksen ammattilaista,jotka keskittyvät täysipäiväisestiPONSSE-metsäkoneiden mittausteknologian,ohjausjärjestelmien sekä PC-laitteistojenkehitykseen. Ponssen tietojärjestelmälaitteetvalmistetaan Ponssen tytäryhtiössäEpec Oy:ssä Seinäjoella. Epecsuunnittelee ja valmistaa liikkuvien työkoneidenkoneenohjausjärjestelmiä, elektroniikkaaja ohjelmistoja vaativiin olosuhteisiin.Malli Gazelle Wisent Elk Buffalo BuffaloKing Elephant ElephantKing PONSSE 10wTeho 129 kW 129 kW 129 kW EU: 210 kWMuut maat: 205kWEU: 210 kWMuut maat:205 kWEU: 210 kWMuut maat: 205kWEU: 210 kWMuut maat:205 kWKuormankantokyky 10 000 kg 12 000 kg 13 000 kg 14 000 kg 18 000 kg 18 000 kg 20 000 kgKuormain K70+ K70+ K70+ tai K90+ K90+ tai K100+ K100+ K100+ K100+ErityispiirteitäKevyt, ketterä jataloudellinen.Saatavilla8–pyöräisenäTehokasyleiskone.Saatavilla 6–ja 8–pyöräisenäKokoluokkansatehokkain.Saatavilla 6–ja 8–pyöräisenäMaailmallatunnustettutehokone.*Saatavilla 6–ja 8–pyöräisenäVäkivahvasuuren kokoluokankuormajuhta.Saatavilla 6–ja 8–pyöräisenäJäreä kuormankantokykyja ylivoimainenvetovoima.Saatavilla 6–ja 8–pyöräisenäYlivoimaistakantavuutta javetovoimaa.Saatavilla8–pyöräisenäKymmenpyöräinensovelluspehmeillemaille.**ponssen vuosi TuoTTeet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös14 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012*6-pyöräinen PONSSE Buffalo saatavilla myös aktiivivaimennuksella PONSSE Buffalo ADS -mallina.**Saatavilla hydraulisella lisäakselilla PONSSE Buffalo ja Elk -kuormatraktoreihin sekä kiinteällä lisäakselilla PONSSE Wisent -kuormatraktoriin.PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 15

uoltopalvelutHUOLTOPALVELUT PITÄVÄT PONSSEN METSÄSSÄPONSSE-huoltopalveluiden tehtävänä on pitää asiakkaiden koneet, harvesteritja kuormatraktorit, tuottavina ja toimivina siellä missä pitääkin, metsässä.Lähtökohtana kaikelle huoltopalvelutarjonnalle on tukea asiakkaidenyritystoimintaa alan parhailla tuotteilla, palveluilla ja ammattitaidolla.Ponssen kansainvälisessä palveluverkostossa on yhteensä150 huolto- ja varaosakeskusta. Palvelukeskukset pyritäänsijoittamaan mahdollisimman lähelle asiakkaita.Mikäli paikalliset asiakastarpeet edellyttävät, alueen konekantatai alueella solmittavien huoltosopimusten määräkasvaa, verkostoa rakennetaan ja kehitetään sen mukaisesti.Kiinteiden palvelupisteiden lisäksi huoltopalveluissatoimii huoltoautoja äkillisiä, pienempiä huoltotarpeitavarten. Huoltopalveluverkosto koostuu sekä omistaettä jälleenmyyjän palvelukeskuksista ja sopimushuoltajienpalvelukeskuksista.Huoltopalveluiden rooli metsäkoneyrittäjyydessä onensiarvoisen tärkeä. Siksi huoltopalvelut muodostavatPonsselle merkittävän liiketoiminta-alueen. Paikallistenhuoltopalveluiden laatu ja saatavuus vaikuttaa suurestikoneyrittäjien konehankintoihin. Tehokkaat, ammattitaitoisetja luotettavat palvelut ovat metsäkoneyrittäjälle elinehto– kone ei voi seistä tuottamattomana päiväkausia.Asiakkaiden tarpeita vastaava palveluverkosto määritteleemyös vientimarkkinoiden laajentumisen. PONSSEmetsäkoneitaei myydä markkinoille, joilla emme voi taataasiakkaillemme korkealaatuista PONSSE-huoltopalvelualäpi koneen käyttöiän. Keskitymme toimimaan maailmantärkeimmillä puunkorjuualueilla ja kehittämäänpaikallisia palveluitamme. Panostaminen asiakkaidenpalvelutarjonnan jatkuvaan kehittämiseen on Ponssellastrateginen valinta. Ilman kehitystyötä ja investointejaemme voi pysyä kilpailukykyisinä.”VAIHTELEVAT asiakastarpeetOmat haasteensa niin tuotekehityksellekuin huoltopalveluillekin muodostavat eripuunkorjuualueiden voimakkaasti toisistaanpoikkeavat olosuhteet. Metsäkoneenon pysyttävä tehokkaana, tuottavana ja luotettavananiin Siperian hyisissä pakkasissakuin Etelä-Amerikan helteissäkin.Metsäkoneiden vuotuiset käyttötunnitvaihtelevat suuresti markkina-alueittain.Suomessa käyttötunnit ovat tyypillisesti2000–3000 tuntia vuodessa. Käytännössätämä tarkoittaa sitä, että kone toimiikahdessa vuorossa aamuvarhaisesta iltamyöhään.Joillakin markkina-alueilla, kutenVenäjällä ja Etelä-Amerikassa, vuotuisetkäyttötunnit saattavat olla jopa yli 6000tuntia. Tällöin koneella tehdään töitä vuorokaudenjokaisena päivänä ympäri vuoden.Etähuollon ja huoltoneuvon tuki korostuuerityisesti silloin, kun koneilla tehdääntöitä kaukana asutuksesta ja lämpimistähuoltohalleista. Koneisiin voidaanPaikallisten huoltopalveluiden laatu ja saatavuus vaikuttaa suuresti koneyrittäjienkonehankintoihin. Tehokkaat, ammattitaitoiset ja luotettavat palvelut ovat metsäkoneyrittäjälleelinehto – kone ei voi seistä tuottamattomana päiväkausia.Parhaimmillaan varaosalähetys voidaantoimittaa Iisalmessa sijaitsevasta keskusvarastostaRuotsiin tai Keski-Eurooppaan seuraavanapäivänä.tehdä suuriakin huoltotoimenpiteitä paikanpäällä savotalla tai työmaaleireillä,kun metsäteiden huono kunto estää huoltoautojenliikkumisen esimerkiksi kelirikkoaikana.Asiakaskuntamme vaihtelee suuristakansainvälisistä yhtiöistä pieniin perheyri-tyksiin. Erilaisten asiakastarpeet näkyvättoiminnassamme selvimmin juuri asiakkaidenerilaisina tarpeina huoltopalveluille.Suuret yhtiöt ulkoistavat huoltopalvelutpitkälle konevalmistajalle, kun taas pienissäyrityksissä huoltoja tehdään vielä paljonitse. Suuntaus entistä kattavampien huoltosopimustenkäyttöön on kuitenkin selvästiyleistymässä myös pienissä yrityksissä.Yrittäjät haluavat keskittää toimintansaydinosaamiseensa eli tuottavaan puunkorjuuseen.Laajimmat palvelusopimuksetsuurempien yhtiöiden kanssa sisältävätmyös yrityksen kuljettajien koulutuksen.Erilaisten koulutuspalveluiden tarjonnankehittäminen on kasvava osa palvelutarjontaa,sillä nykyaikaisten metsäkoneidenkäyttöön kouluttavien oppilaitosten tasovaihtelee eri maissa tai koulutusta ei olesaatavilla lainkaan. Koulutuspalvelut ovatsekä asiakkaan että konevalmistajan yhteinenetu. Ilman ammattitaitoisia kuljettajiaja asentajia, metsäkoneesta ei saada irti parastatuottavuutta ja tehokkuutta.Markkinoiden ja yrittäjien eroista huolimattajokainen metsäkoneen ostaja onhankkinut koneensa tuottamaan tulosta.Vajaatehoisen tai huonokuntoisen koneenomistaminen ei tuo kassavirtaa yrittäjälle.Tehokasta varaosalogISTIIKKAAErilaisten tullauskäytäntöjen ja kuljetusaikojenvuoksi Ponssella on eri markkinoillakattavat ja paikallisia tarpeita varten räätälöidytvaraosavarastot. Keskusvarasto ylläpitääPonssen maa- ja maanosakohtaisestiräätälöityjä paikallisia varaosavarastojaja huolehtii niiden säännöllisistä runkotoimituksista.Myös keskusvaraston onkyettävä nopeisiin toimituksiin. Parhaimmillaanvaraosalähetys voidaan toimittaaIisalmessa sijaitsevasta keskusvarastostaRuotsiin tai Keski-Eurooppaan seuraavanapäivänä.PONSSE-varaosien keskusvarasto sijaitseeIisalmen huoltopalvelukeskuksessa.Syksyllä 2012 aloitettiin nykyisen huoltopalvelukeskuksenvieressä uuden, 4500 m²logistiikkakeskuksen rakennustyöt. Uusilogistiikkakeskus, joissa on 42 000 m³ varastotilaa,otetaan käyttöön tänä kesänä.Logistiikkakeskus on Ponsselle merkittäväinvestointi, keskuksen kustannusarvioon noin 6 miljoonaa euroa. Logistiikkakeskuksentärkeyttä kuvaa myös keskusvarastonarvo, 20 miljoonaa euroa. VuositasollaIisalmesta lähtee PONSSE-palveluverkostoonyli 100 000 erillistä lähetystä. Uudenlogistiikkakeskuksen varastotilat kattavat22 000 erilaista nimikettä, 7000 lavapaikkaaja uusinta materiaalinkäsittelyn automaatiota.Ponssen keskusvarasto sijaitsee 25 kilometrinpäässä Ponssen Vieremän tehtaalta.Läheinen sijainti on tärkeää, jotta tuotannonja huoltopalveluiden välinen yhteistyöon joustavaa ja asiakkaille voidaan taatakattavat varaosapalvelut myös vanhempiinkonemalleihin. Omavalmistuksen osuusPONSSE-koneissa on noin 70 % ja Vieremäntehdas valmistaa ison osan PONSSEmetsäkoneidenvaraosista. Varaosien tuotetarjontakattaa erilaisia ratkaisuja metsäkonetarvikkeistaja kunnostetuista osistakoneen suorituskykyä nostaviin tehopaketteihinja alkuperäisosiin.AMMATTITAITO ratkaiseePALVELUN laadunKaikkien palveluratkaisujen lähtökohtanaon palveluhenkilöstön korkea ammattitaitoja halu palvella asiakkaita. Huoltopalveluverkostonammattitaidon ylläpitämiseksija kehittämiseksi Ponssella on oma koulutusorganisaatio.Organisaatio kouluttaaomien palvelukeskusten, jälleenmyyjienja sopimushuoltajien henkilökuntaa sekätehtaalla että paikallisesti, jotta henkilöstöpystyisi vastaamaan alan muuttuviin tarpeisiinja hallitsemaan jatkuvasti uudistuvantekniikan.Palveluverkostomme laadun tasoa seurataanmuun muassa sisäisellä auditointijärjestelmällä.Järjestelmä mahdollistaapalvelukeskusten systemaattisen laadunseurannan ja parantaa palvelukeskustenasiakaspalvelua.ponssen vuosi TuoTTeet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös16 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 17

19701973Alussa oli savotta, pokasaha ja Einari19701971Ponsse Oyj on tänä päivänä yksi maailman suurimmistakumipyöräisten, tavaralajimenetelmään perustuvienmetsäkoneiden valmistajista. Ponsse on kasvanut koneyrittäjänunelmasta kansainväliseksi vientiyritykseksi,jonka toimintaa ohjaavat samat arvot kuin sen perustamishetkellä.Ponsse on edelleen perheyritys, jonkajuuret ovat syvällä suomalaisella maaseudulla. Yrityksentuotanto, tuotekehitys ja hallinto sijaitsevat Vieremällä– samalla paikalla kuin vuonna 1970.Pohjois-savolaisessa pienviljelijän perheessäsyntynyt Ponssen perustaja EinariVidgrén aloitti työt savotalla 14-vuotiaanavuonna 1957. Pokasahalla puunkorjuunaloittanut Vidgrén oli 27-vuotiaana vuonna1970 yksi Suomen suurimpia koneyrittäjiätyöllistäen 25 metsuria. Kovassa käytössäkoneet eivät kestäneet ja vuonna 1969Vidgrén kehitti paikallisessa kyläpajassaomaan käyttöönsä kuormaakantavan metsätraktorin,Ponsse Dinon. Metsätraktorinimettiin Ponsseksi kylällä kuljeskelleensekarotuisen jäniskoiran mukaan.Ponsse otettiin käyttöön Tehdaspuunsavotalle ja vuoden käytön jälkeen Tehdaspuultatuli pyyntö valmistaa lisää samanlaisiametsätraktoreita. Palaute rohkaisi koneyrittäjääperustamaan Vieremälle metsäkonetehtaan.Kunnanvaltuusto päättiyhden äänen enemmistöllä rakentaa teollisuushallin,joka vuokrattaisiin koneyrittäjäEinari Vidgrénille. Halli valmistui vuoden1970 lopulla ja Ponsse Oy perustettiin.Ponssen ensimmäinen sarjavalmistukseenotettu kone oli PAZ-kuormatraktori.Tehtaan alkuaikoja leimasivat vaikeudet javastoinkäymiset: raha oli lujassa. Ensimmäisenvuosikymmenen aikana valmistui50 Ponsse PAZ –metsätraktoria.1980-luvulla metsätraktoreiden kehityksessäotettiin aimo harppaus. Ponssetuli kilpailijoille ja asiakkaille tutuksivuonna 1983, kun se esitteli legendaarisenPonsse S15 -kuormatraktorin. Koneenrunko oli rakennettu osittain alumiinista,minkä ansiosta se oli huomattavasti kilpailijoitaankevyempi ja maasto-ominaisuuksiltaanylivoimainen. Ensimmäinen harvesteripääH520 esiteltiin vuonna 1986. Seoli tienavaus tuoteperheen laajentamisellekuormatraktoreista hakkuukoneisiin. Ensimmäinenharvesteri, Ponsse HS15, tulimarkkinoille 1987. Ensimmäiset omat mittalaitteettuotiin harvestereihin 1988.Ponsselle myönnettiin vuonna 1994maailman ensimmäisenä metsäkonevalmistajanaISO 9001 -laatusertifikaatti. Alkoientistä kiivaampi koneiden kehittämistyöja tehtaan laajentaminen. 1990-luvullatuotevalikoima kasvoi ja markkinoillesaatiin muun muassa edistyksellinen hakkuukoneidenmitta- ja tietojärjestelmälaite,Ponsse Opti. Ponsse listautui Helsinginpörssiin 1995 ja ensimmäiset tytäryhtiötperustettiin Ruotsiin, Yhdysvaltoihin,Ranskaan ja Isoon-Britanniaan.30-vuotisjuhlissa vuonna 2000 lanseerattiin uusi tuoteperhe.”Metsien mersuihin”, joita juhlavuoteen mennessäoli valmistettu 1 850 kappaletta, otettiin käyttöön Mercedez-Benzinmoottorit. Yhtiön perustaja Einari Vidgrénmenehtyi sairaskohtaukseen Ponssen 40-vuotisjuhlavuonna2010. Yhtiön omistajina ja johdossa jatkavat Einarin neljäpoikaa.Tänä päivänä Ponsse-konserniin kuuluvat emoyhtiöPonsse Oyj sekä tytäryhtiöt Ponsse AB Ruotsissa, PonsseAS Norjassa, Ponssé S.A.S. Ranskassa, Ponsse UK Ltd.Isossa-Britanniassa, Ponsse North America Inc. Yhdysvalloissa,Ponsse Latin America Ltda Brasiliassa, OOO PonsseVenäjällä, Ponsse Asia-Pacific Ltd Hongkongissa, PonsseChina Kiinassa, Ponsse Uruguay S.A. Uruguayssa jaEpec Oy Seinäjoella. Yhtiö työllistää noin tuhat metsäkoneidenammattilaista ja sen osakkeet noteerataan NAS-DAQ OMX:n pohjoismaisella listalla. Yhtiöllä on toimintaanoin 40 maassa.PONSSE-tuotevalikoima kattaa kaikki tavaralajimenetelmänpuunkorjuuratkaisut harvesterista kuormatraktoriin,nostureista harvesteripäihin ja ohjaus- ja mittausjärjestelmiin,puunhankinnan järjestelmistä koulutusteknologiaan.Suunnittelemme ja valmistamme itse kaikkiPONSSE-tuotteet ja niiden avainkomponentit. Näin varmistamme,että tuotteemme vastaavat tarkasti metsäammattilaistenvaatimuksia ja pysymme kehityksen kärjessä.Tänään yli 8500 tavaralajimenetelmän metsäkoneen kokemuksellaPonsse on maailman johtavia metsäkonevalmistajia,jonka asiakaslähtöistä toimintaa ohjaavat edelleenmetsäkoneyrittäjien toiveet ja tarpeet. Tehdasalue Vieremälläon kasvanut 300m 2 hallista 2,7 hehtaariin. Tänäkinpäivänä tehtävämme on edistää asiakkaidemme liiketoimintaatuottavilla ja luotettavilla PONSSE-metsäkoneillaja -palveluilla. Tätä tarkoittaa lupauksemme olla ”Metsäkoneyrittäjänparas ystävä, a Logger’s Best Friend”.Hyvä tuotevalikoima ja luottamukselliset asiakassuhteetovat Ponssen kivijalka yhdessä vahvojen arvojen, sitoutuneenhenkilöstön ja perinteikkään historian kanssa. JatkammeEinarin viitoittamalla tiellä: ”Meillä tehhään mualimanparraat mehtäkonneet”.19871993201020012010ponssen vuosi TuoTTeet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös201219837000:s PONSSEvalmistui 27.8.2010.18 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 19

Hallitus 31.12.2012Ylärivi: Jukka Vidgrén, Ossi Saksman, Mammu Kaario. Alarivi: Heikki Hortling, Ilkka Kylävainio, Juha VidgrénHallitus on valittu yhtiökokouksessa17.4.2012.Hallituksen jäSENTEN valintaPonsse Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksenmukaan vähintään viisi ja enintäänkahdeksan jäsentä. Hallituksen jäsenetvalitaan yhtiökokouksessa, joka yhtiöjärjestyksenmukaan on pidettävä kesäkuunloppuun mennessä. Hallituksenjäsenen toimikausi päättyy seuraavassavarsinaisessa yhtiökokouksessa. Hallitusvalitsee keskuudestaan puheenjohtajan toimikaudeksikerrallaan.HALLITUKSEN kokouksetHallitus kokoontui kertomusvuoden aikana10 kertaa. Hallituksen jäsenet osallistuivataktiivisesti kokouksiin – osanottoprosenttioli 96,7.PuheenjohtajaJuha Vidgrén, s. 1970Kasvatustieteiden maisteriPonsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2000Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2012: 6 205 018 kplEpec Oy:n hallituksen puheenjohtajaKeskeinen työkokemusPonsse Oyj, toimitusjohtajan sijainen 2003Ponsse Oyj, PR-päällikkö 2000–2003Ponsse Oyj, tiedottaja 1998–2000Muut luottamustehtävätEinari Vidgrén säätiö, puheenjohtajaEinari Vidgrén Oy, hallituksen jäsenKlaffi Tuotannot Oy, hallituksen jäsenVieremän Oriyhdistys ry, puheenjohtajaVieremän kylänraitti ry, puheenjohtajaSuomen Filmiteollisuus (SF) Oy, hallituksen jäsenHallituksen varapuheenjohtajaHeikki HORTLINg, s. 1951Olvi Oyj:n hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1998KTMPonsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2010Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajastaKeskeinen työkokemusOlvi Oyj:n materiaalijohtaja 1986–1998,markkinointipäällikkö 1981–1986Muut luottamustehtävätPuhelinosuuskunta IPY, hallituksen jäsenJäsenetMAMMU KAARIO, s. 1963Korona Invest Oy, sijoitusjohtajaVaratuomari, MBAPonsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2010Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2012: 4 500 kplRiippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajastaKeskeinen työkokemusKansallis-Osake-Pankki, asiantuntija 1988–1994Prospectus Oy, johtaja 1994–1998Conventum Corporate Finance Oy, johtaja 1998–2005Unicus Oy, partneri 2006-2011Muut luottamustehtävätAspo Oyj, hallituksen jäsenEnfo Oyj, hallituksen jäsenInvalidiliiton Asumispalvelut Oy, hallituksen jäsenKissankulman muksut Oy, hallituksen puheenjohtajaMakai Holding Oy, hallituksen puheenjohtajaILKKA KYLävainio, s. 1946Keitele-yhtiöiden toimitusjohtajaPuuteollisuusteknikkoPonsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 1999Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2012: 24 179 kplRiippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajastaKeskeinen työkokemusKeitele Forest Oy, toimitusjohtaja vuodesta 1988Keitele Engineered Wood Oy, toimitusjohtaja vuodesta 2005Keitele Timber Oy, toimitusjohtaja vuodesta 1981Keitele Energy Oy, toimitusjohtaja vuodesta 1993Muut luottamustehtävätKeitele Energy Oy, hallituksen puheenjohtajaKeitele Engineered Wood Oy, hallituksen puheenjohtajaKeitele Forest Oy, hallituksen puheenjohtajaKeitele Timber Oy, hallituksen puheenjohtajaSuomen Sahat ry, hallituksen jäsenOSSI SAKSMAN, s. 1951Osuuskunta KPY:n hallituksen puheenjohtajaHallintonotaariPonsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2009Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2012: 5 000 kplRiippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajastaKeskeinen työkokemusCarlson Oy, toimitusjohtaja 1990–2008, konttoripäällikkö 1977–1983Kuopion Osuuspankki, pankinjohtaja 1984–1989Saastamoinen Yhtymä Oy, kirjanpitopäällikkö 1975–1976,rahoituspäällikkö 1973–1974Muut luottamustehtävätOy Carlson, hallituksen varapuheenjohtajaEnfo Oyj, hallituksen jäsenKPY Sijoitus Oy, hallituksen puheenjohtajaSepa Oy, hallituksen puheenjohtajaSavon Voima Oyj, hallituksen puheenjohtajaSavon Energiaholding Oy, hallituksen jäsenVetrea Terveys Oy, hallituksen jäsenVeljekset Halonen Oy, hallituksen varajäsenJukka Vidgrén, s. 1984Bro’nson Productions Oy:n toimitusjohtajaMedianomiPonsse Oyj:n hallituksen jäsen 12.4.2011 alkaenOmistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2012: 3 764 778 kplKeskeinen työkokemusBro’nson Productions Oy, yrittäjä vuodesta 2004Muut luottamustehtävätEinari Vidgrén säätiö, hallituksen jäsenPAVA ry, hallituksen jäsenPOEM –säätiö, hallituksen jäsenSuomen Filmiteollisuus SF, hallituksen jäsenponssen vuosi TuoTTeet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös20 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 21

KONSERNIN JOHTORYHMÄ 31.12.2012Juho Nummela, s. 1977, pj.TkTtoimitusjohtaja, CEOjohtoryhmän jäsen 2.1.2005 alkaenPonssen palveluksessa vuodesta 2002keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, tehtaanjohtaja 2006–2008,Ponsse Oyj, laatu- ja IT-johtaja 2005–2006omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2012: 26 246 kplJarmo Vidgrén, s. 1975markkinointimerkonomimyynti- ja markkinointijohtaja, toimitusjohtajan varamiesjohtoryhmän jäsen 22.10.2001 alkaenPonssen palveluksessa vuodesta 1997keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, Pohjois-Euroopan alueen johtaja(Vice President) 2007–2008, Ponsse Oyj, kotimaan myyntijohtaja2004–2008, Ponsse Oyj, aluemyyntipäällikkö 2001–2004, Ponsse AB,takuukäsittelijä sekä aluemyyntipäällikkö, vaihtokoneet 1999–2001omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2012: 3 679 938 kplPASI ARAjäRVI, s. 1967logistiikkainsinööri, ylempi AMKosto- ja logistiikkajohtajajohtoryhmän jäsen 2.12.2004 alkaenPonssen palveluksessa vuodesta 2002keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj,varaosalogistiikan kehityspäällikkö 2002–2004Juha HAVERINEN, s. 1974koneautomaatioinsinööri AMKtehtaanjohtajajohtoryhmän jäsen 1.6.2008 alkaenPonssen palveluksessa vuodesta 2007keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, tuotannon kehityspäällikkö2007–2008, Kesla Oyj, toiminut tuotannon tehtävissä, mm. tuotannonkehityksessä, proto-osaston esimiehenä sekä valmistuspäällikkönävuosina 1999–2007PETRI HäRKöNEN, s. 1969DItalousjohtaja CFOjohtoryhmän jäsen 1.10.2009 alkaenPonssen palveluksessa vuodesta 2009keskeinen työkokemus: Suunto Oy, Director, Operations and Quality2007–2009Juha InbERg, s. 1973TkTteknologia- ja tuotekehitysjohtajajohtoryhmän jäsen 1.1.2009 alkaenPonssen palveluksessa vuodesta 2003keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, Tutkimus- ja tuotekehitysinsinööri2003–2006, Ponsse Oyj, Suunnittelupäällikkö 2006–2008TAPIO MERTANEN, S. 1965teknikko, MTDhuoltopalvelujohtajajohtoryhmän jäsen 3.5.2010 alkaenPonssen palveluksessa vuodesta 1994Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, jakeluverkoston kehitysjohtaja2007–2010, Ponsse Oyj, huoltopalvelujohtaja 2004–2007, Ponsse Oyj,jälkimarkkinointipäällikkö 1997–2004, Ponsse Oyj, varaosapäällikkö1995–1997Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2012: 400 kplPAULA OKSMAN, s. 1959FMhenkilöstöjohtaja ja Ponsse Akatemian rehtorijohtoryhmän jäsen 1.8.2005 alkaenPonssen palveluksessa vuodesta 2005keskeinen työkokemus: Genencor International Oy, henkilöstöpäällikkö1996–2005, Jyväskylän yliopisto, Täydennyskoulutuskeskus, vastaavakoulutuspäällikkö 1987–1996Juho Nummela Jarmo Vidgrén Pasi Arajärvi Juha HaverinenALUEJOHTAJAT JA TYTÄRYHTIÖIDENTOIMITUSJOHTAJAT 31.12.2012Jarmo Vidgrén, s.1975Myynti- ja markkinointijohtaja, toimitusjohtajan varamiesPonssen palveluksessa vuodesta 1997Gary GlendINNINg, s. 1970Ponsse UK Ltd:n toimitusjohtajaPonssen palveluksessa vuodesta 1997Jussi Hentunen, s. 1983Aluejohtaja (Espanja, Portugali, Italia, Norrbotten/Ruotsi),tuotepäällikkö (vaihtokoneet)Ponssen palveluksessa vuodesta 2006RISTO KääRIäINEN, s. 1971Ponsse Chinan (Beihai Ponsse Trading Co. Ltd) toimitusjohtajaPonssen palveluksessa vuodesta 2007Jaakko LAURILA, s. 1970Aluejohtaja, Venäjä ja Valko-Venäjä,OOO Ponssen toimitusjohtajaPonssen palveluksessa vuodesta 2002EERO LUKKARINEN, s. 1965Ponsse AB:n toimitusjohtajaPonssen palveluksessa 12.3.2012 alkaenJouni MATIKAINEN, s. 1967Epec Oy:n toimitusjohtajaEpecin palveluksessa vuodesta 2005MARKO MATTILA, s. 1973Aluejohtaja, Pohjois-Amerikan jälleenmyyjätPonssen palveluksessa vuodesta 2007CléMENT PUYbARET, s. 1980Ponssé S.A.S.:n toimitusjohtajaPonssen palveluksessa vuodesta 2006TEEMU RAITIS, s. 1977Ponsse Latin America Ltda:n toimitusjohtajaPonssen palveluksessa 10.5.2012 alkaenPEKKA RUUSKANEN, s. 1968Ponsse North America Inc:n toimitusjohtajaPonssen palveluksessa vuodesta 1998NORbERT SCHALKx, s. 1969Aluejohtaja Aasia-Pacific ja Afrikka sekä BaltiaPonssen palveluksessa vuodesta 2008SigURd SKOTTE, s. 1962Ponsse AS:n toimitusjohtajaPonssen palveluksessa vuodesta 2011MARTIN TOLEdo, s. 1971Ponsse Uruguay Ltda:n toimitusjohtajaPonssen palveluksessa vuodesta 2005Janne Vidgrén, s. 1968Aluejohtaja, Itävalta, Puola, Romania, Saksa, Tšekki ja UnkariPonssen palveluksessa vuodesta 1994ponssen vuosi TuoTTeet ja palvelut Johto ja hallinnointi TilinpäätösPetri Härkönen Juha Inberg Tapio MertanenPaula Oksman22 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 23

PONSSE OYJ:N HALLINNOINTIKOODIKONSERNIRAKENNE JA PääTOIMIALAPonsse Oyj (jäljempänä: Yhtiö) on Helsinginpörssissä (NASDAQ OMX HelsinkiOy) noteerattu julkinen osakeyhtiö, jonkakotipaikka on Vieremä.Ponsse-konsernin muodostavat emoyhtiöPonsse Oyj sekä sen täysin omistamattytäryhtiöt Ponsse AB Ruotsissa, PonsseAS Norjassa, Ponssé S.A.S. Ranskassa,Ponsse UK Ltd. Iso-Britanniassa, PonsseNorth America Inc. Yhdysvalloissa, PonsseLatin America Ltda Brasiliassa, OOOPonsse Venäjällä, Ponsse Asia-Pacific LtdHongkongissa, Ponsse China Ltd Kiinassa,Ponsse Uruguay S.A. Uruguayssa sekäEpec Oy Seinäjoella. Kajaanissa sijaitsevaSunit Oy on osakkuusyhtiö, josta Yhtiöomistaa 34 prosenttia.Yhtiön ja sen konsernin päätoimialanaon metsäkoneiden, muiden metallituotteiden,koneenohjausjärjestelmien, ajoneuvo-PC-laitteiden, erilaisten erillisjärjestelmiensekä ohjelmistojen suunnittelu, valmistus,myynti ja huolto.HALLINNOINTI JA SOVELLETTAVATSÄÄNNÖKSETYhtiön päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaanSuomen osakeyhtiölakia, julkisestinoteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiäsekä Yhtiön yhtiöjärjestystä. Yhtiönhallitus on vahvistanut tämän hallinnointikoodin,joka noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistysry:n hallituksen hyväksymääSuomen listayhtiöiden hallinnointikoodia(Corporate Governance) 2010. Koodin tarkoituksenaon varmistaa, että yhtiötä johdetaanammattitaitoisesti ja että käytössäovat eettisesti ja ammatillisesti korkeatasoisetliiketoimintaperiaatteet ja käytännöt.YHTIÖKOKOUSYhtiön ylin päätäntävalta on yhtiökokouksella,jonka tehtävät ja menettelytavat onmääritelty Suomen osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä.Yhtiökokouksen toimivaltaankuuluvat mm. päätökset yhtiöjärjestyksenmuuttamisesta, osakepääomankorottamisesta ja alentamisesta, osakeoptioidenluovuttamisesta sekä hallituksenja tilintarkastajien valinnasta.Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittainennen kesäkuun loppua Yhtiön hallituksenmääräämänä päivänä. Kokouksessaesitetään tilinpäätös ja konsernitilinpäätös,päätetään tuloslaskelman, taseen,konsernituloslaskelman ja konsernitaseenvahvistamisesta, päätetään osingostatai niistä toimenpiteistä, joihin vahvistettuvoitto tai tappio antaa aihetta sekä päätetäänvastuuvapaudesta hallituksen jäsenilleja toimitusjohtajalle. Lisäksi kokouspäättää hallituksen jäsenien lukumäärästäsekä heidän ja tilintarkastajan palkkioistaja matkakustannusten korvauksista sekävalitsee hallituksen jäsenet sekä tilintarkastajan.Osakkeenomistajalla on oikeus saadahaluamansa asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi,jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukseltaniin hyvissä ajoin, että asia voidaansisällyttää kokouskutsuun. Vastaehdotuksiahallituksen jäsenten tai tilintarkastajienvaalia koskeviin ehdotuksiin jamuihin hallituksen yhtiökokoukselle tekemiinehdotuksiin voidaan esittää yhtiökokouksessakunkin asiakohdan käsittelynyhteydessä. Äänestys tapahtuu kokouksenhyväksymää äänestystapaa noudattaen, jasiihen voivat osallistua yhtiökokouksessaläsnä olevat osakkeenomistajat.Yhtiökokouskutsu ja seuraavat tiedotasetetaan saataville Yhtiön internet-sivuillevähintään 21 päivää ennen yhtiökokousta:• osakkeiden ja äänioikeuksien kokonaismääräkokouskutsun päivänä;• yhtiökokoukselle esitettävät asiakirjat(ml tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus);• hallituksen päätösehdotukset; sekä• asia, joka on otettu yhtiökokouksen asialistalle,mutta josta päätöstä ei ehdotetatehtäväksi.Voidakseen osallistua yhtiökokoukseenosakkeenomistajan on ennakkoilmoittauduttava.Ilmoittautumisen tulee tapahtuaviimeistään kokouskutsussa mainittunapäivänä, joka voi olla aikaisintaan viisi päivääennen kokousta.Oikeus osallistua yhtiökokoukseen onosakkeenomistajalla, joka on kahdeksan(8) päivää ennen yhtiökokousta merkittynäosakkeenomistajaksi Euroclear FinlandOy:n ylläpitämään osakasluetteloon.Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajavoidaan yhtiökokoukseen osallistumistavarten tilapäisesti merkitä osakasluetteloon.Osakkeenomistaja voi käyttääoikeuttaan yhtiökokouksessa henkilökohtaisestitai asiamiehen välityksellä, jonkalisäksi hänellä on oikeus käyttää kokouksessaavustajaa.Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä,kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.Ylimääräinen yhtiökokous on niin ikäänpidettävä, jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat,joilla on vähintään yksi kymmenesosakaikista osakkeista, kirjallisesti sitävaativat ilmoittamansa asian käsittelyävarten.Yhtiökokouksen pöytäkirja äänestystuloksineensekä ne liitteet, jotka ovat osa kokouksenpäätöstä, asetetaan saataville Yhtiöninternet-sivuille kahden viikon kuluessayhtiökokouksesta.Yhtiön tavoitteena on, että kaikki hallituksenjäsenet ja toimitusjohtaja ovat läsnäyhtiökokouksessa. Hallituksen jäseneksiensimmäistä kertaa ehdolla olevan henkilönon osallistuttava valinnasta päättäväänyhtiökokoukseen, jollei hänen poissaololleenole painavia syitä.Yhtiön tilintarkastajan on osallistuttavayhtiökokoukseen.HALLITUSYhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisestajärjestämisestä huolehtii hallitus, johonkuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksanjäsentä. Varsinainen yhtiökokous valitseehallituksen jäsenet toimikaudeksi, jokapäättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksenpäättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaanpuheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.Vuonna 2012 Yhtiön hallituksessaon ollut kuusi jäsentä.Yhtiön hallituksen jäseniksi valitaan henkilöitä,joilla on tehtävän edellyttämä pätevyys.Hallituksen jäsenet valitaan siten, ettähe edustavat monipuolista asiantuntemustaja myös omistajien näkökulmaa. Hallituksenjäsenille ei ole asetettu yhtiöjärjestyksessäyläikärajaa.Hallituksen jäsenten enemmistön on oltavariippumattomia yhtiöstä ja lisäksi vähintäänkahden mainittuun enemmistöönkuuluvista jäsenistä on oltava riippumattomiayhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.Hallituksen jäsenten on annettava hallitukselleriittävät tiedot hänen pätevyytensäja riippumattomuutensa arvioimiseksi sekäilmoitettava tiedoissa tapahtuvista muutoksista.Riippumattomuus ilmoitetaan Yhtiönvuosikertomuksessa ja internet-sivuilla.Hallituksen arvion mukaan Yhtiöstäja suurimmista osakkeenomistajista riippumattomiajäseniä ovat Heikki Hortling,Mammu Kaario, Ilkka Kylävainio ja OssiSaksman.Hallituksen jäsenet ja heidän osakeomistuksensayhtiössä esitellään Yhtiönvuosikertomuksessa ja internet-sivuillaosoitteessa www.ponsse.com.Varsinainen yhtiökokous vahvisti17.4.2012 hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkioksi43 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajanpalkkioksi 38 000 euroasekä muiden jäsenten vuosipalkkioksi 32000 euroa. Palkkiota ei makseta Yhtiööntyösuhteessa oleville jäsenille lukuun ottamattahallituksen puheenjohtajaa. Hallituksenkokouksia järjestettiin vuonna2012 kymmenen kappaletta, joista yksijärjestettiin puhelinkokouksena. Jäsentenkeskimääräinen osallistumisprosenttioli 96,7.Mikäli yli 10 % yhtiön äänivallasta hallitsevatosakkeenomistajat saattavat Yhtiönhallituksen tietoon ehdotuksensa varsinaisessayhtiökokouksessa päätettävästä hallituksenjäsenmäärästä, hallituksen jäsenistäja tilintarkastajasta, julkaistaan tietoyhtiökokouskutsussa. Yhtiökokouskutsunjulkistamisen jälkeen asetetut ehdokkaatjulkistetaan erikseen.Osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessäerikseen määriteltyjen tehtävien lisäksihallitus esimerkiksi vastaa yhtiön toiminnasta,tuloksesta ja kehittämisestä, vahvistaapitkän aikavälin strategian ja konserninriskienhallintapolitiikan, hyväksyybudjetin, päättää yritys- ja kiinteistökaupoista,strategisesti merkittävistä liiketoiminnanlaajentamisista, oman pääomanehtoisista sijoituksista, investointikehityksestäja merkittävistä yksittäisistä investoinneista.Hallitus nimittää toimitusjohtajanja vahvistaa muiden johtoryhmän jäsentennimitykset, päättää ylimmän johdonpalkkauksen perusteista sekä arvioivuosittain johdon toimintaa.Hallitus vahvistaa itselleen työjärjestyksen.Asioiden esittelijänä toimii hallituksenkokouksissa toimitusjohtaja tai kutsumansamuu yhtiön johtoon kuuluva henkilö.Hallituksen toimintaa ja työskentelytapojaarvioidaan kerran vuodessa. Arviointivoi tapahtua sisäisenä itsearviointina taikäyttämällä ulkopuolista arvioijaa.HALLITUKSEN VALIOKUNNATHallituksen jäsenten ja puheenjohtajantehtäviä ja vastuuta ei ole erityisesti jaettueikä hallituksen keskuudessa ole muodostettuerityisiä valiokuntia.TOIMITUSJOHTAJA JA JOHTORYHMÄHallitus nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtajahoitaa Yhtiön juoksevaa hallintoahallituksen antamien ohjeiden ja määräystenmukaisesti. Hän vastaa mm. liiketoiminnanoperatiivisesta johtamisesta,hallituksen informoimisesta, hallituksenpäätösvaltaan kuuluvien asioiden esittelystä,hallituksen päätösten toteuttamisestasekä liiketoimintojen lainmukaisuudenvarmistamisesta. Toimitusjohtajaa avustaajohtoryhmä, johon kuuluvat toimitusjohtajapuheenjohtajana ja hallituksen siihennimeämät johtajat. Johtoryhmä kokoontuukeskimäärin kerran kuukaudessa sekä tarpeenmukaan erikseen käsittelemään mm.seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaaja pidemmän ajanjakson strategiaa.Jokaisella johtoryhmän jäsenellä onoma selkeä, keskeisiin toimintokokonaisuuksiinperustuva vastuualueensa. Johtoryhmänjäsenet raportoivat toimitusjohtajalle.Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut1.6.2008 alkaen Juho Nummela (s. 1977).Hänelle maksetut palkat ja luontoisedutvuonna 2012 olivat 283 220,40 euroa. Tulos-ja voittopalkkiota maksettiin 60 212,00euroa. Toimitusjohtajan eläkeikä on 65vuotta ja eläke määräytyy voimassaolevanlainsäädännön mukaan.Yhtiön ja toimitusjohtajan välillä tehdynsopimuksen mukaan sopimus voidaanpuolin ja toisin irtisanoa päättymään6 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.Jos Yhtiö irtisanoo sopimuksen, Yhtiösuorittaa irtisanomisajalta määräytyvänpalkan ja muiden etuuksien lisäksi korvauksen,joka vastaa 12 kuukauden rahapalkkaa.Yhtiön johtoryhmään kuuluivat seuraavatjäsenet: puheenjohtajana toimiva toimitusjohtajaJuho Nummela, osto- ja logistiikkajohtajaPasi Arajärvi, tehtaanjohtajaJuha Haverinen, talousjohtaja Petri Härkönen,teknologia- ja tuotekehitysjohtaja JuhaInberg, kehitys- ja strategiajohtaja TimoKarppinen (30.11.2012 saakka), huoltopalvelujohtajaTapio Mertanen, henkilöstöjohtajaPaula Oksman sekä toimitusjohtajansijainen, myynti- ja markkinointijohtajaJarmo Vidgrén.Yhtiön johdolla on tavanomainen johdonvastuuvakuutus. Yhtiön muiden johtoryhmänjäsenten palkat ja luontoisedutolivat vuonna 2012 yhteensä 997 767,40 euroa.Tulos- ja voittopalkkioita maksettiinvuonna 2012 yhteensä 233 424,00 euroa.Osakepalkkioita ei maksettu toimitusjohtajalletai johtoryhmälle vuonna 2012. Johtoryhmänjäsenten eläkeikä on 65 vuotta jaeläke määräytyy voimassaolevan lainsäädännönmukaan. Johtoryhmän jäsenten irtisanomisaikaon 6 kuukautta. Jos Yhtiö irtisanoosopimuksen, Yhtiö suorittaa irtisanomisajaltamääräytyvän palkan.Johtoryhmän jäsenet ja heidän osakeomistuksensayhtiössä esitellään vuosikertomuksessaja Yhtiön internet-sivuillaosoitteessa www.ponsse.com.Toimitusjohtajan ja johtoryhmän kompensaatiokoostuu kiinteästä kuukausipalkasta,tulospalkkiosta sekä osakepalkkiosta.Tulospalkkio perustuu hallituksenvuosittain asettamiin toiminnallisiinja tulostavoitteisiin, osakepalkkio pidemmänaikavälin tavoitteisiin. Ponsse Oyj:nhallitus päättää toimitusjohtajan ja johtoryhmänjäsenten palkoista, tulos- ja osakepalkkiojärjestelmiensisällöstä ja tavoitteista,järjestelmien piiriin kuuluvista henkilöistäsekä viime kädessä palkkioidenmaksamisesta. Toimitusjohtajan ja johtoryhmänjäsenten vuosittainen tulospalkkiovoi olla enintään 50 % edellisen vuodenrahapalkasta.Ponssen avainhenkilöille suunnatussaosakepalkkiojärjestelmässä on ansaintajakso,joka on kalenterivuodet 2010—2015.Hallitus päättää ansaintajakson ansaintakriteeritja niille asetettavat tavoitteet. Ansaintajakson2010—2015 ansaintakriteeritovat Ponsse-konsernin kumulatiivinenkassavirta, keskimääräinen liikevoittoprosenttija osakkeen kokonaistuotto.Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta2010—2015 maksetaan osittain yhtiönosakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettavallaosuudella pyritään kattamaanavainhenkilölle palkkiosta aiheutuvat verotja veronluontoiset maksut. Osakkeitaei saa luovuttaa kahden vuoden sitouttamisjaksonaikana. Mikäli avainhenkilöntyö- tai toimisuhde päättyy sitouttamisjaksonaikana, on hänen palautettava palkkionaannetut osakkeet yhtiölle vastikkeetta.Konsernin toimitusjohtajan on omistettavasitouttamisjakson jälkeen puolet järjestelmänperusteella maksetuista osakkeistakunnes hänen omistamiensa yhtiönosakkeiden arvo yhteensä vastaa hänenbruttovuosipalkkaansa ja muun konserninjohtoryhmän jäsenen kunnes hänen omistamiensayhtiön osakkeiden arvo yhteen-ponssen vuosi TuoTTeet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös24 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 25

PONSSE OYJ:N HALLINNOINTIKOODIsä vastaa puolta hänen bruttovuosipalkastaan.Ansaintajaksolla 2010—2015 järjestelmänkohderyhmään kuuluu noin 20 henkilöä.Ansaintajakson 2010—2015 perusteellamaksettavat palkkiot vastaavat yhteensäenintään noin 211.000 Ponsse Oyj:nosakkeen arvoa (sisältäen myös rahanamaksettavan osuuden).Johtoryhmä seuraa ja tarkistaa aikaajoin Yhtiön sisäisiä toimintaperiaatteitaja menettelytapoja. Nämä koskevat mm.raportointia, taloushallintoa, investointeja,riskienhallintaa, vakuutuksia, tietojärjestelmiä,yleisiä hankintoja, teollisoikeuksia,sopimusriskien hallintaa, henkilöstöhallintoa,laatuasioita, ympäristökysymyksiä,työturvallisuutta, sisäpiiriohjeistustaja viestintää.RISKIENHALLINTAPROSESSIArviointi jakehittäminenSeurantaTavoitteetRiskientunnistaminenStrategiaSISÄPIIRI JA SISÄPIIRIHALLINTOPonsse-konsernissa noudatetaan NasdaqOMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta.Yhtiön pysyvät sisäpiiriläiset eivät saatehdä kauppoja Yhtiön liikkeeseen laskemillaarvopapereilla 14 vuorokautta ennenYhtiön tilinpäätöstiedotteen tai osavuosikatsauksenjulkistamista (suljettu ikkuna).Suljettu ikkuna päättyy osavuosikatsauksentai tilinpäätöstiedotteen julkistamishetkeen.Yhtiön pysyvään sisäpiiriin kuuluvatarvopaperimarkkinalain mukaisesti asemansaperusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja,tämän sijainen sekä tilintarkastajat.Näiden lisäksi pysyvään sisäpiiriinkuuluvat Yhtiön tekemän päätöksenperusteella konsernin johtoryhmän jäsenetsekä Yhtiön erikseen nimeämät henkilöt,jotka tehtäviensä puolesta säännöllisestikäsittelevät julkaisematonta osakkeenarvoon vaikuttavaa tietoa.Sisäpiirintiedon väärinkäytön kieltokoskee kaikkia henkilöitä, joilla on sisäpiirintietoariippumatta siitä, mistä tai mitentieto on saatu. Sisäpiirintiedon väärinkäytönkielto koskee siis muitakin kuin Yhtiönpysyviä sisäpiiriläisiä.Sisäpiiriläinen ei saa antaa Yhtiön arvopapereitakoskevia osto-, myynti- ym. toimeksiantojatai suoraan tai välillisesti neuvoatoista tällaisissa kaupoissa, jos hänelläon sisäpiiritietoa. Tietoja ei saa ilmaistatoiselle ellei se tapahdu osana tiedon ilmaisevanhenkilön työn, ammatin tai tehtävientavanomaista suorittamista.Yhtiö pitää julkisen sisäpiirirekisterinohella myös yrityskohtaista sisäpiirirekisteriähenkilöistä, jotka asemansa tai tehtävienjohdosta saavat säännöllisesti sisäpiirintietoaja jotka Yhtiö on määritellyt yrityskohtaiseksisisäpiiriläiseksi. Yrityskohtaisenrekisterin tiedot eivät ole julkisia.Sisäpiiriin kuuluvien henkilöidenomistustiedot on nähtävillä Euroclear FinlandOy:n ylläpitämässä Yhtiön sisäpiirirekisterissä.Pysyvien sisäpiiriläisten omistustiedotovat Yhtiön kotisivujen lisäksiOhjeetRiskienhallinnantoteutusRiskienarviointiVahinkoriskitRiskienhallintasuunnitelmanähtävillä Euroclear Finland Oy:n toimitiloissaHelsingissä osoitteessa Urho Kekkosenkatu 5 C. Sisäpiiriin kuuluvat ovatvelvollisia ilmoittamaan sisäpiirirekisteriinmerkittyihin tietoihin tulevista muutoksistaviipymättä Yhtiön sisäpiiriasioidenhoitajalle.TILINTARKASTUSLakisääteisen tilintarkastuksen pääasiallisenatehtävänä on todentaa, että tilinpäätösantaa oikeat ja riittävät tiedot konsernin tuloksestaja taloudellisesta asemasta tilikaudelta.Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi.Tilintarkastaja on velvollinen tarkastamaanYhtiön tilikauden kirjanpidon jatilinpäätöksen oikeellisuuden sekä antamaansuorittamastaan tarkastuksestatilintarkastuskertomuksen yhtiökokoukselle.Lisäksi Suomen lain mukaan tilintarkastajatarkastaa myös Yhtiön hallinnonlainmukaisuutta. Tilintarkastaja raportoihavainnoistaan normaalisti kerran vuodessaYhtiön hallitukselle.Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka tuleeolla Keskuskauppakamarin hyväksymätilintarkastusyhteisö. Varsinainen yhtiökokousvalitsee tilintarkastajan. Tilintarkastajantoimikausi päättyy vaalia seuraavanvarsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.Ponsse-konserniin kuuluvien ulkomaillasijaitsevien tytäryhtiöiden tilintarkastuson järjestetty kunkin maan lainsäädännönsekä muiden määräysten edellyttämällä tavalla.Emoyhtiön tilintarkastajana vuonna2012 toimi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopersOy ja päävastuullisena tilintarkastajanaSami Posti, KHT.Vuonna 2012 konsernin tilintarkastuskustannuksetolivat 152 000 euroa.RISKIENHALLINTARISKienhallinTARiskienhallinta perustuu Yhtiön arvoihinsekä strategisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin.Riskienhallinnan tavoitteena on tukeaYhtiön strategiassa määritettyjen tavoitteidentoteutumista sekä turvata Yhtiöntaloudellista kehitystä ja liiketoiminnanjatkuvuutta.Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa,arvioida ja seurata liiketoiminnassaesiintyviä riskejä, joilla voi olla vaikutustaYhtiön strategisten ja taloudellisten tavoitteidentoteutumiseen tai liiketoiminnanjatkuvuuteen. Tämän pohjalta tehdäänpäätökset tarvittavista toimenpiteistä, joillariskejä ennaltaehkäistään ja havaittuihinriskeihin reagoidaan.Riskienhallinta on Yhtiössä osa normaalia,päivittäistä liiketoimintaa ja sisällytettyosaksi johtamisjärjestelmää. Riskienhallintaaohjaa hallituksen hyväksymäriskienhallintapolitiikka.Riskinä pidetään mitä tahansa tapahtumaa,joka vaarantaa Yhtiön tavoitteidentoteutumisen tai uhkaa liiketoiminnanjatkuvuutta. Toisaalta riski voi olla myöspositiivinen tapahtuma, jolloin riskiä käsitelläänmahdollisuutena. Kukin riski arvioidaansen vaikutuksen ja toteutumisentodennäköisyyden perusteella. Riskienhallintakeinoja ovat riskin välttäminen,pienentäminen ja siirtäminen. Lisäksi riskejävoidaan hallita kontrolloimalla ja minimoimallaniiden vaikutusta.RISKienhallinTaprosessiYhtiön riskienhallintaprosessin tavoitteenaon ylläpitää ja kehittää kattavaa ja käytännönläheistäjärjestelmää riskien hallinnalleja raportoinnille. Riskienhallintaprosessiinsisältyy toiminto- ja yksikkökohtaistenriskien järjestelmällinen kartoittaminen,niiden arviointi sekä riskien peilaaminenYhtiön riskienhallintasuunnitelmaan. Riskienhallintaatoteutetaan ja seurataan järjestelmällisestiosana päivittäistä liiketoimintaa.Yhtiö pyrkii tehostamaan riskienhallintaalisäämällä tietoisuutta sen merkityksestäja tukemalla toimintojen välisiäriskienhallintahankkeita.RISKIEN LUOKITTeluYhtiön liiketoiminnalle olennaisimmatriskit jaetaan neljään kategoriaan: strategisiinja operatiivisiin riskeihin sekä rahoitus-ja vahinkoriskeihin.STraTegiseT RISKITStrategisella riskillä tarkoitetaan riskiä,joka liittyy liiketoiminnan luonteeseen jastrategian valintaan sekä toteutukseen.Riskit liittyvät esimerkiksi kilpailutilanteeseen,markkinavoimiin ja -ympäristöön,lainsäädöksiin sekä asetuksiin. Ne koskevatmyös esimerkiksi merkittäviä investointejasekä liiketoimintaan liittyviä strategisiavalintoja. Toteutuessaan strategisetriskit voivat heikentää merkittävästi Yhtiöntoimintaedellytyksiä.riskikarttaLainsäädäntö jaympäristöTyöterveys- jatyöturvallisuusriskiOmaisuuteenkohdistuvatvahingotTuote jateknologiaStrategisetriskitRahoitusriskitYmpäristöriskiPääomanhallintaOrganisaatio jajohtaminenRiskikarttaOperatiivisetriskitMarkkina- ja liiketoimintaympäristöLuottoriskiToimittajaverkkoKorkoriskiTieto jatietojärjestelmätTuotanto japrosessitTuote ja teknologiaYhtiön tuote- ja teknologiariskit liittyvätteknologisiin valintoihin sekä tutkimuk-MaksuvalmiusriskiValuuttariskiMarkkina- ja toimintaympäristöMaailmanlaajuinen taantuma sekä alueellisetsuhdannevaihtelut vaikuttavat Yhtiöntuotteiden kysyntään ja sitä kautta taloudelliseenasemaan. Toiminta yli neljässäkymmenessämaassa tasoittaa taloudellisiinsuhdannevaihteluihin liittyviä riskejä.Lisäksi Yhtiö pyrkii ylläpitämään toimintansajoustavana ja muutosherkkänä, mikäantaa valmiuden ryhtyä nopeisiin sopeutustoimiinmarkkinatilanteen niin vaatiessa.Kilpailutilanne ja markkinoiden muuttuvatvaatimukset voivat vaikuttaa Yhtiöntuotteiden kysyntään ja kannattavuuteen.Yhtiö panostaa asiakastarpeiden ymmärtämiseenja seuraa tarkasti eri markkinoidentuotteille asettamia vaatimuksia. Näin pyritäänhuolehtimaan siitä, että tuotteet vastaavatkullakin alueella näitä vaatimuksiaja pysyvät siten kilpailukykyisinä. Yhtiölläon laaja sidosryhmäverkosto, johon liittyviäriskejä pyritään pienentämään verkostonjatkuvalla seurannalla ja hyvällä yhteistyöllä.Strategisesti tärkeiden raaka-aineidenhintakehitys ja saatavuus maailmanmarkkinoillavaikuttavat Yhtiön tuotteidenkannattavuuteen. Raaka-aineiden hintakehitykseenja saatavuuteen liittyviä riskejäpyritään pienentämään kartoittamallavaihtoehtoisia materiaaleja sekä kehittämällähankintakanavia.Lainsäädäntö ja ympäristöPoliittisen ympäristön ja yhtiön toimintaakoskevan lainsäädännön muutokset sekäilmastonmuutokseen liittyvät ilmiöt saattavatvaikuttaa merkittävästi Yhtiön toimintaaneri markkina- alueilla. Yhtiö seuraaaktiivisesti tytäryhtiöidensä ja alueellistenyhteistyökumppaneidensa kanssa erimarkkinoiden tuotteille, palveluille ja kokotoiminnalle asettamia vaatimuksia, kutenyleistä liiketoimintaa ja maahantuontiakoskevaa lainsäädäntöä sekä tuotteitakoskevia vaatimustenmukaisuus- ja ympäristövaatimuksia.Yhtiö on myös aktiivisestiyhteydessä sidosryhmiinsä ja on mukanavaikuttamassa tulevaisuuden ratkaisuihinja näkee ne myös uusina mahdollisuuksina.ponssen vuosi TuoTTeet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös26 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 27

PONSSE OYJ:N HALLINNOINTIKOODIseen ja tuotekehitykseen. Riskejä pyritäänpienentämään olemalla lähellä asiakkaitaja muita sidosryhmiä tuotteiden oikeanteknologisen suuntauksen varmistamiseksi.Lisäksi pyritään aktiiviseen yhteistyöhönkorkeakoulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitostenkanssa sekä osallistumaankansainvälisiin tutkimus- ja kehitysprojekteihin.Kehitettyä teknologiaa sekä tuotteitasuojataan erilaisin immateriaalioikeuksin.Yhtiö tiedostaa myös kilpailijoidensahallinnassa olevat teollisoikeudet ja kunnioittaaniitä toiminnassaan.OPERATiiviseT RISKITOperatiiviset riskit liittyvät Yhtiön sisäisiinprosesseihin, henkilöstöön, liiketoimintaverkostoonsekä järjestelmiin. Operatiivisetriskit voivat toteutuessaan heikentääyrityksen tulosta, tehokkuutta ja kannattavuutta.Organisaatio ja johtaminenYhtiön organisaatioon ja johtamiseen liittyviäriskejä ovat esimerkiksi työvoimansaatavuuteen, työmarkkinahäiriöihin jaavainosaamisen hallintaan liittyvät riskit.Yhtiön henkilöstöstrategia on merkittävässäroolissa organisaatioon ja johtamiseenliittyvien riskien hallinnassa. Avainhenkilöidensitoutumista Yhtiöön vahvistetaankannustinjärjestelmällä. Rekrytointeihinpanostetaan oikeanlaisen työvoiman saamiseksi.Yhtiön kuvaa työnantajana kehitetääntarkoitukseen sopivalla viestinnälläRiskienhallinnan organisointi ja vastuutHallitusToimitusjohtajaTalousjohtajaJohtoryhmäAluejohtajatJokainen työntekijäsekä yhteistyöllä eri oppilaitosten ja muidensidosryhmien kanssa.TietojärjestelmätYhtiön tieto- ja tietojärjestelmäriskeihinluetaan mm. yrityssalaisuuksien tietovuotoriskitsekä riskit tietojärjestelmien toimivuudesta,turvallisuudesta ja niiden turvaamisesta.Riskien hallinnoimiseksi Yhtiönoudattaa tietoturvapolitiikkaa. Yhtiöpyrkii varmistamaan, että edellytykset järjestelmientoimivuuden sekä niiden turvaamisentakaamiseksi ovat olemassa. Tietovuotojaennaltaehkäistään tarvittavillatoimenpiteillä.ToimittajaverkkoYhtiö kehittää toimittajaverkkoaan pitkäjänteisesti.Toimittajaverkkoon liittyy mm.materiaalin hinta- ja saatavuusriskejä. Yhtiöpyrkii varmistamaan kilpailukykyisenhintatason materiaaleissa tutkimalla vaihtoehtoisiahankintakanavia ja tekemälläpitkäaikaisia sopimuksia. Saavuttaakseenkustannustehokkaita ratkaisuja, Yhtiö panostaatoimittajaverkon kanssa tehtävääntiiviiseen tuotekehitysyhteistyöhön.Materiaalien saatavuuteen liittyvien riskienvarmistamiseksi Yhtiössä käytetäänmahdollisuuksien mukaan kahden toimittajanpolitiikkaa. Toimintaympäristöä vakautetaanpitkillä toimittajasopimuksilla jatoimittajia auditoidaan säännöllisesti auditointiohjelmanmukaisesti. Hankintaketjussapyritään toimimaan suoraan valmistajienkanssa, jotta reaaliaikainen keskusteluyhteyssäilyy. Toimittajaverkon seurannassaja tilauseräkokojen optimoinnissakäytetään apuna toimitusketjuhallinnantyökalua.Tuotanto ja prosessitLiiketoiminta edellyttää prosessien kokonaisvaltaistahallintaa. Kustannustehokkaantoiminnan kannalta merkittävää onylläpitää sekä parantaa prosesseja. Laadunhallintajärjestelmääkehitetään jatkuvasti,jotta prosessien toimintakyky saadaan ylläpidettyä.Järjestelmän toimivuuden arvioinnissahyödynnetään prosessien seurannantuottamia mittaustuloksia sekä kolmannenosapuolen suorittamaa ISO 9001-sertifiointia.Tuotantoprosessin häiriöt ja keskeytyksetvoivat haitata liiketoimintaa. Merkittäviinhäiriöihin varaudutaan korvaavienvalmistusmenetelmien ja laitteiden avullasekä ylläpidetään mahdollisuutta valmistusyhteistyöhönmerkittävimpien kumppaneidenkanssa.RAHOITusrisKITYhtiö altistuu normaalissa liiketoiminnassaanuseille rahoitusriskeille. Yhtiön rahoitusriskienhallinnan tavoitteena on suojatakonsernin tuloskehitystä, kassavirtoja,omaa pääomaa ja maksuvalmiutta rahoitusmarkkinoidenepäsuotuisilta vaihteluilta.Rahoitusriskien hallinta on keskitettyemoyhtiön rahoitustoimintoon. HallitusPäättää riskienhallinnan tavoitteista ja periaatteista sekä vahvistaa yhtiönriskienhallintapolitiikan. Hallitus valvoo riskienhallinnan toteuttamista.Vastaa riskienhallinnan toteuttamisen järjestämisestä ja esittelee hallitukselleriskienhallintaan liittyvät asiat.Koordinoi riskienhallintaprosessia ja vastaa raportoinnista sekä esitteleejohtoryhmälle riskienhallintaan liittyvät asiat.Riskienhallinta on mukana strategiaprosessissa. Osallistuu riskienhallintaprosessinkontrolloimiseen ja vastuuttamiseen. Kukin johtoryhmän jäsen vastaa omanliiketoiminta-alueensa riskien tunnistamisesta ja riskienhallinnan toteuttamisesta.Tytäryhtiöt toteuttavat itsenäisesti riskienhallintatyötä konserninriskienhallintapolitiikan ja -ohjeiden mukaisesti.On velvollinen toimimaan riskien ehkäisemiseksi, noudattamaan yhtiön toimintaohjeitasekä raportoimaan havaitsemistaan riskeistä esimiehelleen.vahvistaa Yhtiön rahoitusriskien hallintapolitiikanja Yhtiön talousjohtaja vastaasen käytännön toteutuksesta yhdessä rahoitustoiminnonkanssa.Yhtiön rahoitusriskeihin kuuluvat valuutta-,korko-, luotto- ja maksuvalmiusriskisekä pääoman hallinta. Lisää rahoitusriskienhallinnasta konsernin liitetiedoillakohdassa 30.VAHINKorisKITVahinkoriskien välttämisessä pääpaino onriskien tunnistamisella ja ennaltaehkäisyllä.Tunnistettuja vahinkoriskejä ovat mm.työterveys- ja työturvallisuusriskit, ympäristöriskitsekä omaisuuteen kohdistuvatvahingot. Vahinkoriskeihin on varauduttukattavalla vakuutusohjelmalla. Vahinkojapyritään ennaltaehkäisemään turvallisuuspolitiikallaja -ohjeistuksella sekävarmistamalla työmenetelmien ja työvälineidenturvallisuus. Yhtiö reagoi herkästisyntyneisiin vaaratilanteisiin. Kaikki tapaturmatja läheltä piti -tapaukset kirjataanseurantajärjestelmään ja tehdään tarvittavattoimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi.Tavoitteena on tapaturmatontyöympäristö. Vahinkoriskejä arvioidaansäännöllisesti sisäisin tarkastuksin ja kokohenkilöstö on mukana vahinkoriskientunnistamisessa.SISÄINEN VALVONTASuomen listayhtiöiden hallinnointikoodinmukaisesti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnantavoitteena on varmistaa, ettäYhtiön toiminta on tehokasta ja tuloksellista,johdon päätöksenteossa käyttämä informaatioluotettavaa, Yhtiön toimintaperiaatteitanoudatetaan, riskienhallinnan toteutuson riskienhallintapolitiikan mukaistaja että Yhtiö toimii lakien ja säädösten mukaisesti.Sisäinen valvonta tukee hallituksenohjaustehtävän toteutumista.Sisäinen valvonta on integroitu osaksiYhtiön johtamis- ja raportointijärjestelmää.Sisäistä valvontaa toteuttavat Yhtiönhallitus, operatiivinen johto ja työntekijät.Sisäinen valvonnan toteutuminen varmistetaankiinnittämällä erityistä huomiotatoimintojen organisointiin, henkilökunnanammattitaitoon, toimintaohjeisiin, raportointiinja tilintarkastuksen laajuuteen.Hallituksen tehtävä on huolehtia siitä, ettäYhtiön kirjanpidon, varainhoidon ja riskienhallinnanvalvonta on asianmukaisestijärjestetty ja lain mukainen. Lisäksi hallitusvarmistaa yhdessä toimitusjohtajankanssa, että Yhtiö toimii arvojensa mukaisesti.Hallitus hyväksyy riskienhallintapolitiikansekä sisäisen valvonnan ja hallinnointikoodinmukaiset toimintaohjeet.Hallitus voi pyytää ulkoisia tilintarkastajiatai muita palveluntarjoajia suorittamaansisäisen tarkastuksen toimeksiantoja tarvittaessa.Toimitusjohtaja vastaa Yhtiön päivittäisestäjohtamisesta hallituksen ohjeidenmukaisesti. Toimitusjohtaja luo perustansisäiselle valvonnalle johtamalla ja ohjaamallaylintä johtoa sekä seuraamalla sitäkuinka he valvovat omia toimintojaan.Yhtiön johtoryhmä vastaa siitä, että Yhtiöneri toiminnoissa noudatetaan Yhtiönsisäisen valvonnan toimintaohjeita ja käytäntöjä.Erityisen tärkeässä roolissa ovatriskienhallinta sekä taloushallinnollisettoimintaohjeet ja käytännöt.Yhtiön talousjohtajan alaisuudessa toimivataloushallinto auttaa luomaan asianmukaisetriskienhallinnan ja taloushallinnonvalvontakäytännöt sekä seuraa valvontatoimenpiteidenriittävyyttä ja toimivuuttakäytännön tasolla.Toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenetja tytäryhtiöiden johtajat vastaavat vastuualueidensakirjanpidon ja hallinnon lainmukaisuudestasekä Yhtiön toimintaohjeidennoudattamisesta. Tilintarkastajattarkastavat vuosittain tytäryhtiöiden kirjanpidonja hallinnon. Tilintarkastuksensuorittaa auktorisoitu tilintarkastustoimistokaikissa konserniyhtiöissä. Emoyhtiöntilintarkastajalla on vastuu tilintarkastustenpainopistealueiden koordinoinnista,tarkastushavaintojen analysoinnista konsernitilinpäätöksennäkökulmasta sekä yhteydenpidostakonsernin talousjohtoon. Tilintarkastuksenlaajuudessa pyritään ottamaanhuomioon konserniyhtiöiden sisäisenvalvonnan rakenne. Tilintarkastuksenyksityiskohtaisesta tuloksesta raportoidaanvuosittain konsernijohdolle sekä hallitukselle.OSAKASSOPIMUKSETYhtiön tiedossa ei ole, että Yhtiön osakkeenomistajatolisivat tehneet osakassopimuksia.OSINKOPOLITIIKKAYhtiö noudattaa osingonjakopolitiikkaa,jossa osinkoa jaetaan yhtiön pitkäaikaisentuloskehityksen ja pääomavaatimustenmukaisesti.TIEDOTTAMINENYhtiön ulkoisesta tiedottamisesta vastaayhtiön toimitusjohtaja. Yhtiön viestintäosastosekä taloushallinto osallistuvat sijoittaja-ja mediasuhteiden hoitamiseen,pörssitiedottamiseen sekä yhtiön internetsivuillajulkaistavan sijoittajainformaationtuottamiseen toimitusjohtajan johdolla.Yhtiö julkistaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksenyhteydessä selvityksen hallinto-ja ohjausjärjestelmästään erillisenäkertomuksena.Selvitys yhtiön hallinnointikoodistalöytyy yhtiön Internet-sivuilta osoitteestawww.ponsse.com kohdasta Sijoittajainformaatio.ponssen vuosi TuoTTeet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös28 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 29

TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLEPonsse Oyj:n vuoden 2013 varsinainen yhtiökokousjärjestetään tiistaina 16.4.2013klo 11.00 alkaen yhtiön tiloissa, osoitteessaPonssentie 22, 74200 Vieremä.OSALLISTUMISOIKEUSOikeus osallistua yhtiökokoukseen onosakkeenomistajalla, joka viimeistään4.4.2013 on merkitty osakkeenomistajaksiEuroclear Finland Oy:n pitämään yhtiönosakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonkanimissä osakkeet ovat, on automaattisestirekisteröity yhtiön osakasluetteloon.Hallintarekisteröity osakkeenomistaja voidaantilapäisesti merkitä yhtiön osakasluetteloon,mikä on tehtävä viimeistään11.4.2013 klo 10.00 mennessä yhtiökokoukseenosallistumista varten. Hallintarekisteröidynosakkeen omistajaa kehotetaanpyytämään hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaantarvittavat ohjeet koskien rekisteröitymistäosakasluetteloon, valtakirjojenantamista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen.ILMOITTAUTUMINENOsakkeenomistajan, joka haluaa osallistuayhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaanyhtiölle viimeistään torstaina11.4.2013 ennen klo 16.00 kirjallisestiosoitteeseen Ponsse Oyj, Osakerekisteri,74200 Vieremä, puhelimitse numeroon020 768 800, faxilla numeroon 020 7688690 tai internetissä osoitteessa www.ponsse.com/yhtiokokous. Kirjeitse ilmoittauduttaessakirjeen on oltava perillä ennenilmoittautumisajan päättymistä. Mahdollisetvaltakirjat pyydetään toimittamaanilmoittautumisten yhteydessä.OSINKOPonsse Oyj:n hallitus on päättänyt esittäävarsinaiselle yhtiökokoukselle, ettävuodelta 2012 jaetaan osinkoa 0,25 euroaosakkeelta. Osinko maksetaan osakkaalle,joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä19.4.2013 on merkitty Euroclear FinlandOy:n pitämään omistajaluetteloon. Osingonmaksupäivä on 26.4.2013.OSAKEREKISTERIPonsse Oyj:n osakkeista ja niiden omistajistapidetään osakasluetteloa EuroclearFinland Oy:ssä. Osakkeenomistajaa pyydetäänilmoittamaan osoitteenmuutoksetja muut osakeomistukseensa liittyvät asiatsiihen arvo-osuusrekisteriin, jossa hänelläon arvo-osuustili.TALOUDELLISET JULKAISUTVUONNA 2013Ponsse Oyj julkaisee vuotta 2012 koskevantilinpäätöstiedotteen ja vuosikertomuksenlisäksi kolme osavuosikatsausta. Osavuosikatsauksettilikaudelta 2013 julkaistaanseuraavasti:• tammi-maaliskuu 23.4.2013• tammi-kesäkuu 6.8.2013• tammi-syyskuu 22.10.2013Osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksija englanniksi Ponssen kotisivuilla internetissäosoitteessa www.ponsse.com.TALOUDELLISTEN JULKAISUJENTILAAMINENTämä vuosikertomus on saatavana suomen-ja englanninkielisenä. Vuosikertomuksiavoi tilata osoitteesta:Ponsse OyjPonssentie 2274200 VieremäPuh. 020 768 800Fax 020 768 8690Sähköposti: corporate.communications@ponsse.comVuosikertomus on saatavana myös internetissäosoitteessa www.ponsse.com.SIJOITTAJASUHTEETPonsse noudattaa hiljaista jaksoa, joka alkaakunkin raportointineljänneksen lopussaja päättyy kyseisen vuosineljänneksentai tilikauden tuloksen julkistukseen. Hiljaisenjakson aikana Ponsse ei kommentoiyhtiön taloudellista tilannetta, markkinoitatai tulevaisuuden näkymiä. Jakson aikanaPonssen ylin johto ei tapaa pääomamarkkinoidentai talousmedioiden edustajiaeikä ota kantaa yrityksen taloudellistatilannetta tai yleisiä näkymiä koskeviinasioihin.Ponssen liiketoimintaa koskevissa kysymyksissävoitte kääntyä seuraavien henkilöidenpuoleen:Juho NummelatoimitusjohtajaPuh. 020 768 8914Faksi 020 768 8690Sähköposti: juho.nummela@ponsse.comPetri HärkönentalousjohtajaPuh. 020 768 8608Faksi 020 768 8690Sähköposti: petri.harkonen@ponsse.comSIJOITUSANALYYSITMm. nämä yritykset seuraavat Ponssea sijoituskohteena:Danske BankEvli Pankki OyjInderes OyNordea Pankki Suomi OyjPohjola Pankki Oyjtilinpäätöksen sisältö32 Hallituksen toimintakertomus37 Tärkeimmät valuuttakurssitKonsernin tilinpäätös (IFRS)38 Konsernin laaja tuloslaskelma39 Konsernitase40 Konsernin rahavirtalaskelma41 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista42 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot73 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut74 Osakekohtaiset tunnusluvut75 Tunnuslukujen laskentakaavatEmoyhtiön tilinpäätös (FAS)76 Emoyhtiön tuloslaskelma77 Emoyhtiön tase78 Emoyhtiön rahoituslaskelma79 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot88 Osakepääoma ja osakkeet92 Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä93 Tilintarkastuskertomusponssen vuosi TuoTTeeT ja palveluT johTo ja hallinnoinTi TilinpääTösPonssen konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standars,IFRS) mukaisesti. Emoyhtiön tilinpäätös on lisäksi laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (Finnish Accounting Standards,FAS) mukaisesti, jota myös konserni noudatti ennen tilikautta 2005. Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.Kaikki tilinpäätöksen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.30 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 31

TILINPÄÄTÖSHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS AJALTA 1.1.–31.12.2012YleistäPonsse-konsernin liikevaihto oli katsauskaudella 314,8 (2011,328,2) miljoonaa euroa ja liiketulos 24,5 (28,8) miljoonaaeuroa. Tulos ennen veroja oli 20,5 (26,0) miljoonaa euroa.Osakekohtainen tulos oli 0,44 (0,47).LiikevaihtoKonsernin liikevaihdoksi muodostui katsauskauden aikana314,8 (328,2) miljoonaa euroa, joka on 4,1 prosenttia vähemmänkuin vertailukaudella. Kansainvälisten liiketoimintojen osuuskokonaisliikevaihdosta oli 67,4 (69,3) prosenttia.Liikevaihto jakautui alueittain seuraavasti: Pohjois-Eurooppa51,8 (51,6) prosenttia, Keski- ja Etelä-Eurooppa 16,6 (18,6) prosenttia,Venäjä ja Aasia 17,2 (16,1) prosenttia, Pohjois- ja Etelä-Amerikka 14,3 (13,8) prosenttia sekä muut maat 0,0 (0,0) prosenttia.TuloskehitysLiiketulos oli 24,5 (28,8) miljoonaa euroa. Tilikauden liiketulossisältää 1,9 (3,6) miljoonan euron kertavaikutteisen kuluerän,joka koskee Etelä-Amerikan ulkoisten myyntisaatavien ja varaosavarastonarvonalennusta. Liiketuloksen osuus liikevaihdostaoli katsauskaudella 7,8 (8,8) prosenttia. Konsernin sijoitetunpääoman tuotto (ROCE) oli 17,7 (24,3) prosenttia.Henkilöstökulut olivat katsauskauden aikana 49,2 (49,2) miljoonaaeuroa. Liiketoiminnan muut kulut olivat 32,0 (34,8) miljoonaaeuroa. Rahoitustuotot ja -kulut olivat nettomääräisesti-4,0 (-2,6) miljoonaa euroa. Rahoituseriin on kirjattu valuuttakurssienmuutoksista aiheutuneet kurssivoitot ja -tappiot, joidennettovaikutus katsauskauden aikana oli -2,2 (-1,2) miljoonaa350300250200150100500euroa. Katsauskauden tulokseksi muodostui 13,9 (14,8) miljoonaaeuroa. Laimennettu ja laimentamaton osakekohtainen tulos(EPS) oli 0,44 (0,47) euroa. Osakekohtaisen tuloksen laskennassaon huomioitu oman pääoman ehtoisen lainan kaudelle kohdistuvatkorot veroilla vähennettynä.Tase ja rahoitusKonsernitaseen loppusumma oli katsauskauden päättyessä181,7 (173,9) miljoonaa euroa. Vaihto-omaisuuden määrä oli81,6 (80,5) miljoonaa euroa. Myyntisaamisia oli 26,0 (28,4) miljoonaaeuroa sekä likvidejä kassavaroja 14,1 (16,3) miljoonaa euroa.Konsernin oman pääoman määrä oli 81,4 (78,6) miljoonaaeuroa ja emoyhtiön oma pääoma oli 81,1 (75,4) miljoonaa euroa.Konsernin oma pääoma sisältää 31.3.2009 liikkeeseen lasketun19 miljoonan euron suuruisen hybridilainan. Hybridilainanmaksetut korot (8,0 miljoonaa euroa) sekä osingonjakopäätöksenmukaan seuraavan vuoden jaksotettavat korot (1,1 miljoonaaeuroa) yhteensä 9,1 miljoonaa euroa, on kirjattu veroilla oikaistunakonsernin oman pääoman vähennykseksi. Korollistenvelkojen määrä oli 56,4 (39,1) miljoonaa euroa. Yhtiön rahoituslimiiteistäon käytössä 52 %. Emoyhtiön saamiset muiltakonserniyhtiöiltä olivat nettomääräisesti 80,5 (74,8) miljoonaaeuroa. Emoyhtiön saatavat tytäryhtiöiltä koostuvat pääosinmyyntisaamisista. Konsernin nettovelat olivat 42,1 (22,5) miljoonaaeuroa ja velkaantumisaste (gearing) 69,2 (49,7) prosenttia.Omavaraisuusaste oli katsauskauden päättyessä 45,1 (45,2) prosenttia.Liiketoiminnan rahavirta oli 11,5 (24,9) miljoonaa euroa.Investointien rahavirta oli -18,0 (-9,3) miljoonaa euroa.Saadut tilaukset ja tilauskantaUusia tilauksia saatiin katsauskauden aikana 285,9 (332,6) miljoonaneuron arvosta ja tilauskanta oli katsauskauden päättyessä41,8 (71,9) miljoonaa euroa. Jälleenmyyjien vähimmäisostositoumukseteivät sisälly tilauskantaan.JakeluverkostoKonsernirakenteessa ei tapahtunut katsauskaudella muutoksia.Ponsse-konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ovat Epec Oy, Suomi;OOO Ponsse, Venäjä; Ponsse AB, Ruotsi; Ponsse AS, Norja;Ponsse Asia-Pacific Ltd, Hong Kong; Ponsse China Ltd, Kiina;Ponsse Latin America Ltda, Brasilia; Ponsse North America,Inc., Amerikan Yhdysvallat; Ponssé S.A.S., Ranska; Ponsse UKLtd, Iso-Britannia; sekä Ponsse Uruguay S.A., Uruguay. SunitOy, Kajaani, Suomi, on osakkuusyhtiö, josta Ponsse Oyj:n omistusosuuson 34 prosenttia.Tuotekehitys ja investoinnitKonsernin tuotekehitysmenot olivat katsauskaudella yhteensä9,5 (8,8) miljoonaa euroa, joista aktivoitiin 3,3 (2,7) miljoonaaeuroa.Käyttöomaisuusinvestointien määrä oli 18,1 (9,4) miljoonaaeuroa. Ne koostuivat tuotekehitysaktivointien lisäksi rakennusinvestoinneistaja tavanomaisista koneiden ja laitteiden ylläpito-ja korvausinvestoinneista.YhtiökokousVarsinainen yhtiökokous järjestettiin Vieremällä 17.4.2012.Yhtiökokous vahvisti emoyhtiön ja konsernin tilinpäätöksensekä myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapaudentilikaudelta 2011.Yhtiökokous päätti maksaa vuodelta 2011 osinkoa 0,35 euroaosaketta kohti (osinko yhteensä 9 725 485 euroa). Yhtiön omassaomistuksessa oleville osakkeille (212 900 kpl) ei maksettu osinkoa.Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 20.4.2012 ja osingonmaksupäivä oli 27.4.2012.Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään omienosakkeiden hankinnasta niin, että osakkeita voidaan hankkiayhdessä tai useammassa erässä enintään 250 000 kappaletta.Sanottu enimmäismäärä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikistaosakkeista ja äänistä.Osakkeet hankitaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n (”Pörssi”)järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä, jolloin osakkeet hankitaanja maksetaan Pörssin ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjenmukaisesti.Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeidenhankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla.Valtuutusta tarvitaan yhtiön kasvustrategian tukemiseksikäytettäväksi yhtiön mahdollisesti tekemissä yritysjärjestelyissätai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiönnykyisille osakkeenomistajille tai käyttää yhtiön omistajienomistusarvon kasvattamiseksi mitätöimällä osakkeita hankinnanjälkeen tai käytettäväksi henkilöstön kannustusjärjestelmissä.Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikistamuista omien osakkeiden hankinnan ehdoista.Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseensaakka, kuitenkin enintään 30.6.2013 saakka. Aikaisemmatvaltuutukset peruutetaan.Liikevaihto, meur Liiketulos, meur Liiketulos, % liikevaihdosta Korollinen vieras pääoma, meur08 09 10 11 12403020100-10-2008 09 10 11 1215129630-3-6-9-1208 09 10 11 128070605040302010008 09 10 11 12ponssen vuosi Tuotteet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös32 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 33

Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään uusienosakkeiden antamisesta ja yhtiön hallussa olevien omien osakkeidenluovuttamisesta joko maksua vastaan tai maksutta siten,että valtuutuksen perusteella annettavien osakkeiden määrä onenintään 250 000 osaketta. Sanottu enimmäismäärä vastaa noin0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikistamuista osakeannin ehdoista. Valtuutus sisältää siten myös oikeudenantaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudestapoiketen laissa säädetyin ehdoin.Valtuutusta esitetään käytettäväksi yhtiön kasvustrategiantukemiseksi yhtiön mahdollisesti tekemissä yrityshankinnoissatai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiönnykyisille osakkeenomistajille, myydä julkisessa kaupankäynnissätai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmissä.Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseensaakka, kuitenkin enintään 30.6.2013 saakka.Aikaisemmat valtuutukset peruutetaan.Hallitus ja tilintarkastajatYhtiön hallitukseen kuului katsauskauden aikana kuusi jäsentä.Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Heikki Hortling,Mammu Kaario, Ilkka Kylävainio, Ossi Saksman, Jukka Vidgrénja Juha Vidgrén. Hallituksen puheenjohtajana toimi JuhaVidgrén ja hallituksen varapuheenjohtajana Heikki Hortling.Hallitus ei ole asettanut keskuudestaan toimikuntia tai valiokuntia.Hallituksen kokouksia järjestettiin katsauskauden aikanakymmenen kappaletta. Jäsenten osanottoprosentti oli 96,7.605040Omavaraisuusaste, %Yhtiön tilintarkastajana toimi katsauskauden aikana tilintarkastusyhteisöPricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajanaKHT Sami Posti.JohtoYhtiön johtoryhmään kuuluivat seuraavat jäsenet: puheenjohtajanatoimiva toimitusjohtaja Juho Nummela, osto- ja logistiikkajohtajaPasi Arajärvi, tehtaanjohtaja Juha Haverinen, talousjohtajaPetri Härkönen, teknologia- ja tuotekehitysjohtaja JuhaInberg, kehitys- ja strategiajohtaja Timo Karppinen (30.11.2012saakka), huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen, henkilöstöjohtajaPaula Oksman sekä toimitusjohtajan sijainen, myynti- ja markkinointijohtajaJarmo Vidgrén. Yhtiön johdolla on tavanomainenjohdon vastuuvakuutus.Myynnin aluejohtajaorganisaation johdossa toimivat konserninmyynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén ja huoltopalvelujohtajaTapio Mertanen. Aluejako ja vastuuhenkilöt on esitettyalla:Pohjois-Eurooppa: Jarmo Vidgrén (Suomi), Jerry Wannberg(Ruotsi, Tanska 7.2.2012 saakka), Eero Lukkarinen (12.3.2012 alkaen)ja Sigurd Skotte (Norja),Keski- ja Etelä-Eurooppa: Janne Vidgrén (Itävalta, Puola,Romania, Saksa, Tšekki ja Unkari), Clément Puybaret (Ranska),Jussi Hentunen (Espanja, Italia, Portugali ja Norrbotten/Ruotsi)ja Gary Glendinning (Iso-Britannia),Venäjä ja Aasia: Jaakko Laurila (Venäjä, Valko-Venäjä),Norbert Schalkx (Japani ja Baltia) ja Risto Kääriäinen (Kiina),Pohjois- ja Etelä-Amerikka: Pekka Ruuskanen (USA), MarkoMattila (Pohjois-Amerikan jälleenmyyjät), Cláudio Costa80706050Tilauskanta, meur(Brasilia 7.2.2012 saakka), Teemu Raitis (Brasilia 10.5.2012 alkaen)ja Martin Toledo (Uruguay).Ponsse AB:n toimitusjohtajana aloitti 12.3.2012 metsänhoitajaEero Lukkarinen. Ajalla 7.2.–11.3.2012 toimitusjohtajan tehtäviähoiti oman toimensa ohella Ponsse AB:n talouspäällikköGlenn Nyman.Ponsse Latin America Ltda:n toimitusjohtajana aloitti10.5.2012 DI ja KTM Teemu Raitis. Ajalla 7.2.–9.5.2012 toimitusjohtajantehtäviä hoiti oman toimensa ohella Ponsse AmericaLtda:n talousjohtaja Fabio Nogueira.HenkilöstöKonsernin palveluksessa oli katsauskauden aikana keskimäärin994 (948) henkilöä. Katsauskauden päättyessä konsernin palveluksessaoli 986 (978) henkilöä.OsakkeetYhtiön rekisteröity osakepääoma koostuu 28 000 000 osakkeesta.Katsauskauden lopussa osakkeenomistajia oli 7 153 kappaletta.Osakkeiden vaihto ajalla 1.1.–31.12.2012 oli 1 508 478 kappaletta,joka on 5,4 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä.Vaihdon arvo oli 10,5 miljoonaa euroa. Katsauskauden alin kurssioli 5,57 euroa osakkeelta ja ylin 8,55 euroa osakkeelta.Katsauskauden päätöskurssi oli 5,94 euroa osakkeelta ja kokoosakekannan markkina-arvo 166,3 miljoonaa euroa.Katsauskauden päättyessä yhtiöllä oli hallussaan 212 900omaa osaketta.Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, meurLaatu ja ympäristöPonsse noudattaa toiminnassaan ISO 9001:2000 -laatustandardia,ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardia sekä OHSAS18001 -työterveys- ja turvallisuusstandardia, joista kaksi ensinmainittua on sertifioitu. Lloyd’s Register Quality Assurance suorittikatsauskauden aikana ISO 9001:2008 -laatujärjestelmän jaISO 14001 -ympäristöjärjestelmän auditoinnin.Yhtiö on sisällyttänyt laatu-, ympäristö- sekä työterveys- jaturvallisuusstandardin edellyttämät toimintatavat Ponssenkestävän kehityksen periaatteisiin. Kestävä kehitys tarkoittaaPonssella ekonomisen, sosiaalisen ja ekologisen näkökulmanhuomioimista yrityksen kaikissa toiminnoissa. Kestävän kehityksenmukaiset toimintatavat liittyen kannattavuuteen, liiketoiminnanrahavirtoihin ja kasvuun varmistavat yhtiön taloudellisenkyvykkyyden pitkällä aikavälillä. Sosiaalisen näkökulmantoimintatavoilla varmistetaan yhtiön ja sen asiakkaiden ammattitaitoisentyövoiman saatavuus, ja ylläpidetään yhtiön työntekijöidenammattitaitoa ja hyvinvointia. Ympäristönäkökulma varmistaatuotteidemme ja tuotantomme ympäristöystävällisyydenparantaen asiakkaidemme kannattavaa toimintaa esimerkiksipienentyneen polttoaineenkulutuksen ja päästöjen kautta.Toimintatapoja ja tuotantoprosesseja kehitetään sekä sisäisilläettä ulkoisilla auditoinneilla. Yhtiön auditointijärjestelmä on ollutyksi keskeinen kehittämisalue vuoden 2012 aikana. Katsauskaudenaikana on yhtiön huoltopalveluverkostossa otettu käyttöön sisäisethuollon toimintatapaa ja työympäristöä arvioivat auditoinnit.Huoltopalveluiden laatuauditointien tavoitteena on varmistaa tehokkaatja turvalliset toimintatavat PONSSE-huoltopalveluverkostossa.109876543210Tutkimus- ja kehitysmenot, meurponssen vuosi Tuotteet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös302010008 09 10 11 124030201002018161412108642008 09 10 11 12 08 09 10 11 1208 09 10 11 1234 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 35

Tuotantoprosesseja kehitetään jatkuvan parantamisen toimintamallinmukaisesti. Yhtiön laadunvarmistusjärjestelmäkorostaa ennaltaehkäisyn merkitystä. Katsauskaudella otettiinkäyttöön yhtiön sisäinen toimintatapojen kehitysmalli, joka perustuuLean Six Sigma -laatujohtamisen periaatteisiin.HallinnointiYhtiön päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomenosakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskeviamuita säädöksiä sekä Yhtiön yhtiöjärjestystä. Yhtiön hallituson vahvistanut tämän hallinnointikoodin, joka noudattaaArvopaperimarkkinayhdistys ry:n hallituksen hyväksymääSuomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (CorporateGovernance) 2010. Koodin tarkoituksena on varmistaa, että yhtiötäjohdetaan ammattitaitoisesti ja että käytössä ovat eettisestija ammatillisesti korkeatasoiset liiketoimintaperiaatteet ja käytännöt.Hallinnointikoodi on luettavissa yhtiön internet-sivujen sijoittajaosiossa.12001000800600400200Henkilöstö keskimäärinRiskienhallintaRiskienhallinta perustuu yhtiön arvoihin sekä strategisiin ja taloudellisiintavoitteisiin. Riskienhallinnan tavoitteena on tukeayhtiön strategiassa määritettyjen tavoitteiden toteutumista sekäturvata yhtiön taloudellista kehitystä ja liiketoiminnan jatkuvuutta.Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja seurataliiketoiminnassa esiintyviä riskejä, joilla voi olla vaikutusta yhtiönstrategisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen tailiiketoiminnan jatkuvuuteen. Tämän pohjalta tehdään päätöksettarvittavista toimenpiteistä, joilla riskejä ennaltaehkäistäänja havaittuihin riskeihin reagoidaan.Riskienhallinta on osa normaalia, päivittäistä liiketoimintaaja sisällytetty osaksi johtamisjärjestelmää. Riskienhallintaa ohjaahallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka.Riskinä pidetään mitä tahansa tapahtumaa, joka vaarantaayhtiön tavoitteiden toteutumisen tai uhkaa liiketoiminnan jatkuvuutta.Toisaalta riski voi olla myös positiivinen tapahtuma, jolloinriskiä käsitellään mahdollisuutena. Kukin riski arvioidaansen vaikutuksen ja toteutumisen todennäköisyyden perusteella.40035030025020015010050Osakekannan markkina-arvo, meurRiskien hallintakeinoja ovat riskin välttäminen, pienentäminenja siirtäminen. Lisäksi riskejä voidaan hallita kontrolloimalla jaminimoimalla niiden vaikutusta.Lähiajan riskit ja niiden hallintaMaailman talouden epävarmuuden ja heikon taloudellisen tilanteenpitkittyminen saattaa vaikuttaa metsäkoneiden kysynnänheikkenemiseen.Euroopan ja Yhdysvaltojen talouksien ongelmien nopea eskaloituminenrahoitusmarkkinoille saattaa vaikuttaa asiakasrahoituksensaatavuuteen.Emoyhtiö seuraa konsernin sisäisten ja ulkoisten myyntisaamistenarvon muutoksia sekä niihin liittyvää riskiä arvonalentumisesta.Yhtiön rahoituksen riskienhallinnan keskeisenä tavoitteenaon maksuvalmius-, korko- ja valuuttariskien hallinta.Maksuvalmiuden varmistamiseksi yhtiöllä on käytössään eri rahoittajienkanssa tehtyjä luottolimiittisopimuksia. Haitallistenkoronmuutosten vaikutusta minimoidaan käyttämällä erilaisiinviitekorkoihin sidottuja luottoja sekä koronvaihtosopimuksia.Valuuttakurssimuutosten vaikutusta vähennetään johdannaissopimustenavulla.Vientimaiden vero- ja tullilainsäädännöissä tapahtuvat muutoksetvoivat vaikeuttaa yhtiön harjoittamaa vientikauppaa taisen kannattavuutta.Katsauskauden jälkeiset tapahtumatYhtiöllä ei ole olennaisia katsauskauden jälkeisiä tapahtumia.Lähiajan näkymätKonsernin euromääräisen liikevoiton odotetaan jäävän pienemmäksikuin 2012.Alkuvuoden parantunut tilausvirta mahdollistaa tuotannontoimimisen kahdessa vuorossa helmi-maaliskuun aikana.Tilauskannan alhaisen tason vuoksi vuoden ensimmäisellä puoliskollatehtaan kapasiteetin sopeutusta jatketaan tilanteen niinvaatiessa. Myynti, huolto ja tuotekehitys ovat töissä normaalisti.Tärkeimmät valuuttakurssitPäätöskurssi 31.12.2012 Keskikurssi 2012 Päätöskurssi 31.12.2011 Keskikurssi 2011SEK 8,58200 8,70146 8,91200 9,00376NOK 7,34830 7,48398 7,75400 7,78235GBP 0,81610 0,81373 0,83530 0,87044USD 1,31940 1,29322 1,29390 1,39511BRL 2,70360 2,52199 2,41590 2,32871RUB 40,32950 40,23542 41,76500 41,02187CNY 8,22070 8,14615 8,15880 9,0140550403020100-10-20-30Oman pääoman tuotto-% (ROE)ja sijoitetun pääoman tuotto-% (ROCE)roeroCeponssen vuosi Tuotteet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös008 09 10 11 12008 09 10 11 12-4008 09 10 11 1236 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 37

konsernin laaja TULOSLASKELMA(1 000 EUR) Liite 1 2012 2011Liikevaihto 1, 4 314 779 328 191Liiketoiminnan muut tuotot 5 836 1 297Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos -130 2 672Aineiden ja tarvikkeiden käyttö -203 943 -214 137Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 8, 35 -49 223 -49 176Poistot 7 -5 862 -5 221Liiketoiminnan muut kulut 6 -31 986 -34 781Liiketulos 24 471 28 844Rahoitustuotot 10 14 137 12 857Rahoituskulut 11 -18 105 -15 474Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 11 -181Tulos ennen veroja 20 513 26 046Tuloverot 12 -6 623 -11 233Tilikauden tulos 13 890 14 812Muut laajan tuloksen erät:Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot 437 -943Tilikauden laaja tulos yhteensä 14 327 13 869Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa), tilikauden tulos 13 0,44 0,47laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa), tilikauden tulos 13 0,44 0,471Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 44-74konserniTASE(1 000 EUR) Liite 1 2012 2011VARATPitkäaikaiset varatAineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 14 35 525 26 165Liikearvo 15 3 440 3 440Aineettomat hyödykkeet 15 11 898 9 057Sijoitukset 18, 31 111 111Osuudet osakkuusyrityksissä 17 1 186 1 294Saamiset 19 999 1 535Laskennalliset verosaamiset 20 1 628 2 826Pitkäaikaiset varat yhteensä 54 787 44 428Lyhytaikaiset varatVaihto-omaisuus 21 81 636 80 475Myyntisaamiset ja muut saamiset 22, 31 29 266 32 758Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 1 959 4Rahavarat 23, 31 14 083 16 267Lyhytaikaiset varat yhteensä 126 944 129 504VARAT YHTEENSÄ 181 732 173 932OMA PÄÄOMA JA VELATEmoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 24Osakepääoma 7 000 7 000Omat osakkeet -2 228 -2 228Muuntoerot -1 538 -1 975Muut rahastot 19 030 19 030Kertyneet voittovarat 59 180 56 736Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 81 444 78 563Pitkäaikaiset velatLaskennalliset verovelat 20 968 1 110Rahoitusvelat 28, 31 21 474 18 630Muut velat 29, 31 13 20Pitkäaikaiset velat yhteensä 22 455 19 760Lyhytaikaiset velatOstovelat ja muut velat 29 37 558 47 022Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 385 3 527Varaukset 27 4 977 4 627Lyhytaikaiset rahoitusvelat 28, 31 34 912 20 434Lyhytaikaiset velat yhteensä 77 833 75 609OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 181 732 173 932ponssen vuosi Tuotteet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös Konserni IFRS1Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 44-74.38 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 39

konsernin Rahavirtalaskelma(1 000 EUR) Liite 1 2012 2011Liiketoiminnan rahavirta:Tilikauden tulos 13 890 14 812Oikaisut:Rahoitustuotot ja -kulut 10, 11 3 968 2 617Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta -11 181Poistot 7 5 862 5 221Tuloverot 6 623 11 233Muut oikaisut -452 783Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 29 880 34 848Käyttöpääoman muutos:Myyntisaamisten ja muiden saamisten lisäys (-)/vähennys (+) 4 256 5 034Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) -1 161 -8 084Ostovelkojen ja muiden velkojen lisäys (+)/vähennys (-) -8 600 1 953Pakollisten varausten muutos 350 -79Saadut korot 195 216Maksetut korot -1 334 -1 346Muut rahoituserät -1 561 -715Maksetut verot -10 509 -6 947Liiketoiminnan rahavirta (A) 11 516 24 878Investointien rahavirta:Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -18 062 -9 430Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 62 146Investointien rahavirta (B) -18 000 -9 284Rahoituksen rahavirta:Maksetut korot, hybridilaina -2 280 -2 280Lyhytaikaisten lainojen nostot/takaisinmaksut 14 478 -150Lyhytaikaisten korollisten liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+) -100 25Pitkäaikaisten lainojen nostot 10 000 9 689Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -8 184 -6 803Rahoitusleasingvelkojen maksut 1 029 -519Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+) 380 208Maksetut osingot 24 -9 725 -9 725Rahoituksen rahavirta (C) 5 598 -9 556Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C) -885 6 039Rahavarat 1.1. 16 267 11 036Valuuttakurssimuutosten vaikutus -1 299 -808Rahavarat 31.12. 23 14 083 16 2671Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 44-74Laskelma konsernin oman pääoman muutoksistaEmoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma(1 000 EUR) LiitetietoOsakepääomaYlikurssirahastoja muutrahastotMuuntoerotOmatosakkeetKertyneetvoittovaratOma pääomayhteensäOma pääoma 1.1.2012 7 000 19 030 -1 975 -2 228 56 736 78 563Muuntoerot 0 0 437 0 0 437Katsauskauden tulos 0 0 0 0 13 890 13 890Katsauskauden laaja tulos 0 0 437 0 13 890 14 327Suorat kirjaukset voittovaroihin* 0 0 0 0 -1 721 -1 721Osingonjako 24 0 0 0 0 -9 725 -9 725Oma pääoma 31.12.2012 7 000 19 030 -1 538 -2 228 59 180 81 444Oma pääoma 1.1.2011 7 000 19 030 -1 032 -2 228 53 356 76 126Muuntoerot 0 0 -943 0 0 -943Katsauskauden tulos 0 0 0 0 14 812 14 812Katsauskauden laaja tulos 0 0 -943 0 14 812 13 869Suorat kirjaukset voittovaroihin* 0 0 0 0 -1 707 -1 707Osingonjako 24 0 0 0 0 -9 725 -9 725Oma pääoma 31.12.2011 7 000 19 030 -1 975 -2 228 56 736 78 563* Muodostuu omaan pääomaan luokiteltavalle hybridilainalle maksetusta korosta verolla vähennettynä.ponssen vuosi Tuotteet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös Konserni IFRS40 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 41

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOTKonsernin perustiedotPonsse-konserni on myynti-, huolto-, teknologia- ja teollinenyhtiö, joka on sitoutunut luomaan asiakkailleen menestystä jahaluaa olla johtavassa asemassa ympäristöystävällisissä tavaralajimenetelmänmetsäkoneissa maailmanlaajuisesti. Ponssekonserniinkuuluvat emoyhtiö Ponsse Oyj sekä 100 %:sti omistetuttytäryhtiöt Ponsse AB Ruotsissa, Ponsse AS Norjassa, PonsséS.A.S. Ranskassa, Ponsse UK Ltd. Isossa-Britanniassa, PonsseNorth America Inc. Yhdysvalloissa, Ponsse Latin America LtdaBrasiliassa, OOO Ponsse Venäjällä, Ponsse Asia-Pacific LtdHongkongissa, Ponsse China Ltd Kiinassa, Ponsse UruguayS.A. Uruguayssa sekä Epec Oy Seinäjoella. Lisäksi konserniinkuuluu Kajaanissa sijaitseva Sunit Oy, joka on Ponsse Oyj:nosakkuusyhtiö 34 prosentin omistusosuudella.Konsernin emoyhtiö on Ponsse Oyj, joka on suomalainen,Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. PonsseOyj:n osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX:n pohjoismaisellalistalla. Emoyhtiön kotipaikka on Vieremä ja sen rekisteröityosoite on Ponssentie 22, 74200 Vieremä.Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internetosoitteestawww.ponsse.com tai konsernin pääkonttorista osoitteestaPonssentie 22, 74200 Vieremä.Ponsse Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan18.2.2013 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölainmukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyätai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässäyhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdäpäätös tilinpäätöksen muuttamisesta.Tilinpäätöksen laatimisperustaKonsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien(International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisestija sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2012 voimassaoleviaIAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja.Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissaja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa(EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssasovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja.Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten,IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännönvaatimusten mukaiset.Konsernin tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja neperustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta johdannaissopimuksiaja osakeperusteisia maksuja, jotka arvostetaankäypään arvoon. Tilinpäätös on esitetty kululajikohtaista tuloslaskelma-ja tasekaavaa noudattaen.Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttääkonsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja tietoa harkintaanperustuvista ratkaisuista, joita johto on tehnyt. Tietoa harkintaanperustuvista ratkaisuista, jota johto on käyttänyt konserninnoudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja joillaon eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitettylaatimisperiaatteiden kohdassa ”Johdon harkintaa edellyttävätlaatimisperiaatteet ja arvoihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät”.Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteetYhdistelyperiaatteetTytäryrityksetKonsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Ponsse Oyj ja kaikkisen tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernillaon määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaayli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta.Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen taloudenja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä.Luovutettu vastike ja hankitun yrityksenyksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettukäypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvätmenot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoistenarvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattukuluksi. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenäkäsiteltäviä liiketoimia. Näiden vaikutus on huomioitu hankinnanyhteydessä tulosvaikutteisesti. Mahdollinen ehdollinenlisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkelläja se on luokiteltu joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksiluokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisenraportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto taitappio kirjataan tulosvaikutteisesti tai muihin laajan tulokseneriin. Omaksi pääomaksi luokiteltua lisäkauppahintaa ei arvostetauudelleen.Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseensiitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallanja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvaltalakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velatja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaankonsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomiatappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuusarvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voittotai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessämääräysvallan tytäryhtiössä, arvostetaan jäljelle jäävä sijoitusmääräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyväerotus kirjataan tulosvaikutteisesti.Ennen 1.1.2010 tapahtuneet hankinnat on käsitelty silloinvoimassa olleiden säännösten mukaisesti.OsakkuusyrityksetOsakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattavavaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisestisilloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallastatai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta,mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseenpääomaosuusmenetelmää käyttäen. Joskonsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksenkirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvooneikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappiota yhdistellä, ellei konserniole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon.Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritystentilikauden tuloksista on esitetty omana eränäänliikevoiton jälkeen.Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminenKonsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevatluvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikönpääasiallisen toimintaympäristön valuutta (”toimintavaluutta”).Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksentoiminta- ja esittämisvaluutta.Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumatUlkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutanmääräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaakurssia. Käytännössä käytetään usein kurssia, joka likimain vastaatapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariseterät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikaudenpäättymispäivän kursseja käyttäen. Ulkomaanrahan määräiset ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivänkurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumistaja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappioton käsitelty tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja-tappiot sekä valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiotsisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuntaminenUlkomaisten konserniyritysten laajojen tuloslaskelmien tuotto-ja kuluerät on muunnettu euroiksi liiketoimien toteutumispäivienkeskikursseihin ja taseet raportointikauden päättymispäivänkursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntamineneri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessaomaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataanmuihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritystenhankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeenkertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneetmuuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritysmyydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerotsiirretään tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota.Muuntoerot, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.2004, joka oli konserninIFRS-standardeihin siirtymispäivä, on kirjattu IFRS 1-standardin salliman helpotuksen mukaisesti kertyneisiin voittovaroihinIFRS-standardeihin siirtymisen yhteydessä, eikä niitämyöskään myöhemmin tytäryrityksen myynnin yhteydessäkirjata tulosvaikutteisesti. Siirtymispäivästä lähtien konsernitilinpäätöstälaadittaessa syntyneet muuntoerot esitetään omassapääomassa erillisenä eränä.Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeetAineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoonvähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla.Hankintaan sisällytetään menot, jotka aiheutuvat välittömästäaineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta. Itse valmistetunomaisuuserän hankintameno sisältää materiaalimenot,työsuhde-etuuksista aiheutuvat välittömät menot sekä muut välittömätmenot, jotka johtuvat käyttöomaisuuserän saattamisestavalmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Ehdot täyttävänaineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisestatai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääomanmenot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa.Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta,joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitelläänerillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvätmenot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljelläoleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessamyöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeenkirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä,että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyötykoituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavastimääritettävissä. Muut korjaus- ja kunnossapitomenotkirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisenvaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioiduttaloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:RakennuksetKoneet ja kalusto20 vuotta3–10 vuottaOmaisuuserän jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaanvähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oiponssenvuosi Tuotteet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös Konserni IFRS42 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 43

kaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneitamuutoksia.Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänäolevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserätja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminenlopetetaan.Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisestaja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataantulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan muissatuotoissa ja kuluissa. Myyntivoitto määritetään myyntihinnan jajäljellä olevan hankintamenon erotuksena.Julkiset avustuksetJulkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellistenkäyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset,on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojenvähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, ettäne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisenehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossaomaisuuserien käyttöaikana. Sellaiset avustukset, jotkaon saatu korvauksiksi jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisestisillä tilikaudella, jonka aikana oikeus avustuksensaamiseen syntyy. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnanmuissa tuotoissa.Aineettomat hyödykkeetLiikearvoLiiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataanmäärään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajienosuus hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuna ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittainmahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta vartenliikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille.Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynäarvonalentumisilla.Tutkimus- ja kehittämismenotTutkimusmenot merkitään kuluiksi tulosvaikutteisesti. Uusientai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenotaktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksisiitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaanhyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaistataloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät nemateriaali-, työ- ja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeensaattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen.Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoidaenää myöhemmin.Hyödykkeestä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmiskäytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi,testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenotarvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeenhankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisillavähennettyinä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinenvaikutusaika on 5 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut menot kirjataantasapoistoina kuluksi.Muut aineettomat hyödykkeetAineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsiinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissäluotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissaoleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinenvaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tulosvaikutteisestiniiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansakuluessa. Konsernilla ei ole aineettomia hyödykkeitä, joilla olisirajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:Aktivoidut kehittämismenot 5 vuottaPatentit5 vuottaATK-ohjelmat5 vuottaMuut aineettomat hyödykkeet 5–10 vuottaOmaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmätarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussaja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödynodotuksissa tapahtuneita muutoksia.Aineettomien hyödykkeiden poistojen tekeminen aloitetaan,kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi, ts. kun se on sellaisessasijaintipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdontarkoittamalla tavalla.Poistojen kirjaaminen lopetetaan, kun aineeton käyttöomaisuushyödykeluokitellaan myytävänä olevaksi (tai sisältyy myytävänäolevaksi luokiteltuun luovutettavien erien ryhmään) IFRS 5Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot-standardin mukaisesti.Vaihto-omaisuusVaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoonsen mukaan, kumpi niistä on alhaisempi.Hankintameno määritetään raaka-aineiden ja tarvikkeiden osaltakeskihintamenetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteidenhankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistätyösuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoistasekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvistayleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella.Vaihtokonevarasto arvostetaan hankintamenoontai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon.Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatavaarvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksisaattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.VuokrasopimuksetKonserni vuokralle ottajanaAineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset,joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselleominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.Rahoitusleasingsopimuksellahankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtanavuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai vähimmäisvuokriennykyarvoon sen mukaan, kumpi niistä onalempi. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestätehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan taivuokra-ajan kuluessa riippuen siitä, kumpi näistä on lyhyempi.Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseenvuokra-aikana siten, että kullakin kaudella jäljelläolevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti.Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin.Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit jaedut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina.Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavatvuokrat kirjataan kuluksi tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokraajankuluessa.Silloin, kun vuokrasopimus sisältää sekä maa-aluetta että rakennuksiakoskevia osuuksia, arvioidaan kunkin osuuden luokittelurahoitusleasingsopimukseksi tai muuksi vuokrasopimukseksierikseen.Konserni vuokralle antajanaKonsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselleominaiset riskit ja hyödyt eivät ole siirtyneet vuokralle ottajalle,sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin taivaihto-omaisuuteen. Vuokratuotot merkitään tulosvaikutteisestitasaerinä vuokra-ajan kuluessa.Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminenKonserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä,onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut.Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissäoleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaanlisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumattasiitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo ja keskeneräisetaineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaatuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla,joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonkarahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvovähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvosen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaankyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstäsaatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotkadiskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennenveroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystärahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvoon suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä.Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaatuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaatuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeenvähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti.Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteenaolevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaanuudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattuarvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, ettäon tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessäomaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää.Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuinmikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappionkirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiotaei peruta missään tilanteessa.Työsuhde-etuudetEläkevelvoitteetKonsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia järjestelyjä.Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitämaksuja erilliselle yksikölle. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihintehdyt suoritukset merkitään tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella,jota veloitus koskee.Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön eläketurva onjärjestetty lakisääteisillä eläkevakuutuksilla ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä.Ulkomaiset konserniyhtiöt ovat hoitaneethenkilöstön eläkejärjestelyt paikallisen lainsäädännön mukaisesti.Osakeperusteiset maksutKonsernilla on avainhenkilöille osakepalkkiojärjestelmä, jossamaksu suoritetaan sekä yhtiön osakkeina että käteisvaroina.Järjestelmässä myönnettävät etuudet arvostetaan käypäänarvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaanoikeuden syntymisajanjakson aikana. Siltä osin, kunpalkkio maksetaan käteisvaroina, kirjattava velka ja sen käyvänarvon muutos jaksotetaan vastaavasti kuluksi. Palkkion tulosvaikutusesitetään tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksissa.ponssen vuosi Tuotteet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös Konserni IFRS44 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 45

VarauksetVaraus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtumanseurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteentoteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruuson arvioitavissa luotettavasti. Varausten määrää arvioidaan jokaisenatilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaanparasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausten muutoksetkirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus on alunperin kirjattu.Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään.Takuuvarauksen suuruus perustuu kokemusperäiseen tietoontakuumenojen toteutumisesta.Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot jalaskennalliset verotVerokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvastaverosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti,paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan tai laajaantuloslaskelmaan kirjattaviin eriin. Tällöin myös vero kirjataankyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva verolasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevanverokannan perusteella.Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvonja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista veroa eikuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestäkirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojenyhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikutakirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon.Tytäryrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksistakirjataan laskennallinen vero, paitsi milloin konserni pystyymääräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainenero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassatulevaisuudessa.Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeidenpoistoista ja hankintojen yhteydessä tehdyistäkäypiin arvoihin perustuvista oikaisuista.Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikaudenpäättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja ja jotkaon käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäiväänmennessä.Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määräänasti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaatuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaantältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.Konserni vähentää laskennalliset verosaamiset ja -velat toisistaansiinä ja vain siinä tapauksessa, että konsernilla on laillisestitoimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaantuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja laskennallisetverosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiintuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvolliselta,jotka aikovat joko kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvatverosaamiset ja -velat keskenään tai realisoida saamisenja suorittaa velat samanaikaisesti jokaisella sellaisella tulevallakaudella, jonka aikana odotetaan suoritettavan merkittävä määrälaskennallisia verovelkoja tai hyödynnettävän merkittävä määrälaskennallisia verosaamisia.TuloutusperiaatteetLiikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saaduttuotot käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla jaalennuksilla oikaistuina.Myydyt tavarat ja palvelutTuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseenliittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneetostajalle. Tällöin konsernilla ei ole enää tuotteeseen liittyväävalvonta- tai määräysvaltaa. Pääsääntöisesti tämä tapahtuutuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä.Tuotot palveluista tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu ja taloudellisenhyödyn saaminen palvelusuoritteesta on todennäköistä.VuokratuototVuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.OsingotOsinkotuotot on kirjattu silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.Rahoitusvarat ja rahoitusvelatRahoitusvaratKonsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypäänarvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainatja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelutapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella,ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan Käypään arvoontulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään, kun se onhankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai se luokitellaanalkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoontulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Johdannaiset, jotka eivät täytäIAS 39:n suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessapidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävätjohdannaiset sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin.Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksistajohtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitotja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä raportointikaudella,jonka aikana ne syntyvät.Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomiavaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissäja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konsernipidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisenyhteydessä luokittele niitä myytävissä oleviksi. Niiden arvostusperusteon jaksotettu hankintameno. Ne sisältyvät taseessaluonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksimainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomiavaroja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu tähänryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvätpitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12kuukauden ajan raportointikauden päättymisestä lähtien, jolloinne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat noteeraamattomistaosakkeista ja ne arvostetaan hankintamenoon.RahavaratRahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja vaadittaessa nostettavissaolevista pankkitalletuksista.Rahoitusvarojen arvonalentuminenKonserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä,onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihinkuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta.Mikäli on viitteitä siitä, että osakesijoitusten käypä arvo alittaahankintamenon merkittävästi, kirjataan myytävissä olevan osakkeenarvonalentumisesta tappio tulosvaikutteisesti.Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion,kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saadaperityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudellisetvaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyöntitai maksusuorituksen olennainen viivästyminen ovat näyttöjämyyntisaamisen arvonalentumisesta. Mikäli arvonalentumistappionmäärä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella, ja vähennyksenvoidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisenkirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappioperutaan tulosvaikutteisesti.RahoitusvelatRahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon.Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin,ja ne ovat korollisia. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, elleikonsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään12 kuukauden päähän raportointikauden päättymisestä.Kaikkien rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen määrittämisperiaatteeton esitetty liitetiedossa 31.Johdannaissopimukset ja suojauslaskentaKonserni käsittelee johdannaissopimukset IAS 39Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardinmukaisesti. Ponsse-konserni on luokitellut kaikki johdannaisetkaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, koskase ei sovella IAS 39 -standardin mukaista suojauslaskentaa.Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset ovat termiinisopimuksiaja koronvaihtosopimuksia, jotka arvostetaankäypään arvoon. Johdannaisten käypä arvo on kirjattu muihinlyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin. Käyvän arvon muutoksistajohtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiotkirjataan tuloslaskelman rahoituseriin sillä tilikaudella, jonkaaikana ne syntyvät.Oma pääomaOsakepääomana esitetään kantaosakkeiden nimellisarvo.Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttienliikkeeseen laskuun tai hankintaan, esitetään omanpääoman vähennyseränä.Konsernilla on tilikaudella 2009 liikkeeseen laskettu 19 miljoonaneuron suuruinen oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina(nk. hybridilaina). Laina on kirjattu yhtiön omaanpääomaan. Oman pääoman ehtoisella lainalla ei ole eräpäivää,mutta konsernilla on oikeus, ei velvollisuutta, lunastaa laina takaisinneljän vuoden kuluttua liikkeeseen laskusta eli vuonna2013. Sopimuksen mukainen vuotuinen korko on 12 prosenttia.Korko maksetaan, jos yhtiökokous päättää jakaa osinkoa. Jososinkoa ei makseta, päättää konserni mahdollisesta koron maksustaerikseen.Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osingonjako yhtiönosakkeenomistajille merkitään oman pääoman vähennykseksi javelaksi konsernitaseeseen sillä kaudella, jonka aikana yhtiökokouson hyväksynyt osingon.LiikevoittoIAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoitonkäsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: liikevoittoon nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätäänliiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuinavalmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksellasekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetääntyösuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdollisetarvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut.Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoitonalapuolella. Kurssierot on kirjattu rahoituseriin.ponssen vuosi Tuotteet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös Konserni IFRS46 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 47

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihinliittyvät keskeiset epävarmuustekijätTilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskeviaarvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketatehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämäänharkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaan jasoveltamiseen liittyvä johdon harkintaKonsernin johto tekee hankintaan perustuvia ratkaisuja, jotkakoskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niidensoveltamisesta. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissavoimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-,arvostamis- tai esittämistapoja.Arvioihin liittyvät epävarmuustekijätTilinpäätöksen laadinnan yhteydessä arviot pohjautuvat johdonparhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä.Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuuttakoskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset,jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristönodotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustasonkannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja olettamustentoteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksiasäännöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa käyttämälläuseita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdollisetarvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillätilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, jakaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.Ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset raportointikaudenpäättymispäivän arvioihin liittyvät keskeisetepävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojenja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavantilikauden aikana, on esitetty alla. Konsernin johto onkatsonut näiden tilinpäätöksen osa-alueiden olevan keskeisimmät,sillä niitä koskevat laatimisperiaatteet ovat konsernin näkökulmastamonimutkaisimmat ja niiden soveltaminen edellyttääeniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä esimerkiksiomaisuuserien arvostamisessa. Lisäksi näillä tilinpäätöksenosa-alueilla käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollistenmuutosten vaikutukset on arvioitu olevan suurimmat.MyyntisaamisetKonserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaisenluottotappion saamisista, joista ei todennäköisesti tulla saamaansuoritusta. Arviot perustuvat järjestelmälliseen ja jatkuvaan saatavienläpikäyntiin osana luottoriskin valvontaa. Luottoriskienarviointi perustuu aikaisemmin toteutuneisiin luottotappioihin,saamisten määrään ja rakenteeseen sekä lähiajan taloudellisiintapahtumiin ja olosuhteisiin.Vaihto-omaisuusKonserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaanvaihto-omaisuuden arvonalentumista erityisesti vaihtokoneidenosalta. Arvioinnissa otetaan huomioon vaihtokonevaraston ikärakenneja todennäköinen myyntihinta.TakuuvarausTakuuvaraus perustuu toteutuneisiin takuukustannuksiin.Tuotteille myönnettävä takuuaika on 12 kuukautta tai 2 000 tuntia,jonka aikana tuotteissa havaitut viat korjataan yrityksen kustannuksella.Takuuvaraus perustuu aikaisemmilta vuosilta kertyneeseentuotteiden vikaantumishistoriaan.Tuotekehitysmenojen aktivointiKonserni arvioi tilinpäätöshetkellä, onko uusi tuote teknisesti toteutettavissa,voidaanko se hyödyntää kaupallisesti ja saadaankotuotteesta vastaista taloudellista hyötyä. jolloin uusien tai kehittyneempientuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenotvoidaan aktivoida taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi.TuloverotKonsernitilinpäätöksen laadinta edellyttää, että konserni arvioituloveronsa erikseen kunkin tytäryhtiönsä osalta. Arvioinnissaotetaan huomioon veroasema sekä erilaisten vero- ja kirjanpitokäytännöistäjohtuvien väliaikaisten erojen, kuten tulojaksotustenja kustannusvarausten, vaikutus. Eroista kirjataan laskennallisiaverosaamisia ja -velkoja. Laskennallisen verosaamisenhyödyntämismahdollisuuksia arvioidaan ja oikaistaan siltä osinkuin hyödyntämismahdollisuus on epätodennäköinen.ArvonalentumistestausKonsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisenvaralta liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeetsekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissaesitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköidenkerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvienlaskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttääarvioiden käyttämistä.Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminenIASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit jatulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaane käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästälähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikaudenensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikaudenalusta lukien. Konsernin johto on selvittämässä näiden uudistettujenstandardien vaikutusta konsernitilinpäätökseen:– Muutokset IAS 12:een Tuloverot (voimaan 1.1.2013 tai senjälkeen alkavilla tilikausilla): Muutokset koskevat laskennallistenverojen kirjaamiseen liittyvää taustaoletusta. Muutostenmukaan käypään arvoon arvostettujen sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvojenoletetaan jatkossa kertyvän lähtökohtaisesti omaisuuseränmyynnistä jatkuvan käytön sijaan. Muutoksella ei olemerkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.– Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen (voimaan1.7.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Keskeisin muutoson vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestäsen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti tulevaisuudessa tulosvaikutteisiksitiettyjen ehtojen täyttyessä (luokittelun muutoksestajohtuvat oikaisut). Muutos ei koske sitä, mitä esitetäänmuissa laajan tuloksen erissä.– Muutos IAS 19:ään Työsuhde-etuudet (voimaan 1.1.2013 taisen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset tarkoittavat, että ”putkimenetelmä”poistetaan ja rahoitusmeno määritetään nettorahastointiinperustuen. Kaikki vakuutusmatemaattiset voitot jatappiot tulee jatkossa kirjata välittömästi muun laajan tulokseneriin. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.– IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönottoMuutos koskee julkiselta vallalta alle markkinakoron saadun lainankäsittelyä IFRS-standardeihin siirryttäessä. Samalla standardiinon lisätty takautuvaa soveltamista koskeva poikkeus,jonka seurauksena ensilaatijat saavat IAS 20:een vuonna 2008lisätystä vaatimuksesta saman helpotuksen kuin aiemmin IFRStilinpäätöksenlaatineet yritykset. Konserni ottaa standardinkäyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynytuutta standardia sovellettavaksi.– Muutos IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessäesitettävät tiedot (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)Liitetietovaatimuksia lisätään tarkoituksena parantaaIFRS:n ja US GAAPin mukaisten tilinpäätösten vertailukelpoisuutta.Muutoksella ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.– Muutos IFRS 10:n, 11:n ja 12:n siirtymäsääntöihin, joitahelpotetaan siten, että oikaistuja vertailutietoja vaaditaan vainyhdeltä tilikaudelta. Konsernitilinpäätökseen yhdistelemättömiästrukturoituja yhteisöjä koskevia vertailutietoja ei tarvitse esittääIFRS 12:n käyttöönottoa edeltäviltä kausilta. Konserni ottaa standardinkäyttöön vuoden 2014 tilinpäätöksessään.– Vuosittaiset parannukset 2011 Parannukset, jotka julkaistiinkierroksen 2009-2011 tuloksena, aiheuttavat muutoksia seuraaviinstandardeihin: IFRS 1, IFRS-standardien ensimmäinenkäyttöönotto, IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen, IAS 16 Aineellisetkäyttöomaisuushyödykkeet, IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapaja IAS 34 Osavuosikatsaukset. Konserni ottaa standardinkäyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynytuutta standardia sovellettavaksi. Muutoksella ei tule olemaanolennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.– IFRS 10 Konsernitilinpäätös (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeenalkavilla tilikausilla) Tavoitteena on määrätä periaatteista,jotka koskevat konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistä,kun yhteisöllä on määräysvalta yhdessä tai useammassa muussayhteisössä. Määräysvaltaan liittyvät periaatteet määritellään,ja määräysvalta määrätään konsernitilinpäätöksen yhdistelemisenperusteeksi. Standardissa ohjeistetaan määräysvallan käsitteensoveltamista selvitettäessä, onko sijoittajalla määräysvalta jaonko sen siis yhdisteltävä sijoituskohde konsernitilinpäätökseen.Standardi sisältää myös konsernitilinpäätöksen laatimismenettelyäkoskevat vaatimukset. Standardilla ei tule olemaan vaikutustakonsernitilinpäätökseen.– IFRS 11 Yhteisjärjestelyt (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavillatilikausilla) Standardin myötä yhteisjärjestelyjen käsittelymuuttuu entistä realistisemmaksi. Sen mukaan keskitytään järjestelystäjohtuviin oikeuksiin ja velvoitteisiin eikä sen oikeudelliseenmuotoon. Yhteisjärjestelyjä on kahdentyyppisiä: yhteisettoiminnot ja yhteisyritykset. Yhteisen toiminnon osapuolilla onvaroja koskevia oikeuksia ja järjestelyyn liittyviä velvoitteita, ja sekäsittelee kirjanpidossaan osuutensa varoista, veloista, tuotoistaja kuluista. Yhteisyrityksessä osapuolilla on oikeuksia järjestelynnettovarallisuuteen, ja ne käsittelevät osuuttaan pääomaosuusmenetelmällä.Yhteisyritysten suhteellinen yhdistely ei ole enääsallittua. Standardilla ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.– IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissayhteisöissä (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)Standardi sisältää kaiken tyyppisiä osuuksia koskevat liitetietovaatimukset.Se koskee yhteisjärjestelyjä, osakkuusyrityksiä, erityistätarkoitusta varten luotuja sijoitusvälineitä ja muita taseenulkopuolisia välineitä. Standardilla ei tule olemaan vaikutustakonsernitilinpäätökseen.– IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen (voimaan 1.1.2013 taisen jälkeen alkavilla tilikausilla) Standardin tarkoituksena onlisätä yhdenmukaisuutta ja yksinkertaistaa monimutkaisia menettelyjä.Standardissa annetaan käyvälle arvolle täsmällinenmääritelmä sekä määrätään yhdet käyvän arvon määrittämistäja liitetietoja koskevat vaatimukset, jotka koskevat kaikkia IFRSstandardeja.IFRS:n ja U.S.GAAPin mukaiset vaatimukset onnyt pitkälti yhdenmukaistettu. Käyvän arvon käyttöä ei laajenneta,vaan sen sijaan annetaan ohjeistusta sen määrittämisesponssenvuosi Tuotteet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös Konserni IFRS48 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 49

tä, kun sen käyttö sallitaan tai sitä vaaditaan muissa IFRS- taiU.S.GAAP -standardeissa. Standardilla ei tule olemaan vaikutustakonsernitilinpäätökseen.– IAS 27 (uudistettu 2011) Erillistilinpäätös (voimaan 1.1.2014tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) Uudistettu standardi sisältääpelkästään erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset.Uudistetulla standardilla ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.– IAS 28 (uudistettu 2011) Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä(voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)Uudistettu standardi sisältää sekä osakkuus- että yhteisyritystenkäsittelyä koskevat vaatimukset. IFRS 11:n julkaisemisenseurauksena molempiin sovelletaan pääomaosuusmenetelmää.Uudistetulla standardilla ei tule olemaan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.– Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit; esittämistapa (voimaan1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) Muutoksetliittyvät IAS 32:n soveltamisohjeeseen. Niissä selkeytetään joitakinvaatimuksia, jotka koskevat rahoitusvarojen ja -velkojenvähentämistä toisistaan taseessa. Muutoksella ei tule olemaanolennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.– Muutos IFRS 10:een, IFRS 12:een ja IAS 27:ään, koskiensijoitusyhteisöjä. IFRS 10:een, Konsernitilinpäätös, tehdyn muutoksenseurauksena monien rahastojen ja vastaavanlaisten yhteisöjenei enää tarvitse konsolidoida sijoituskohteita. Asiaa koskeviamuutoksia tehtiin IFRS 10:een, IFRS 12:een ja IAS 27:ään.Konserni ottaa standardin käyttöön vuoden 2014 tilinpäätöksessään.EU ei ole vielä hyväksynyt uutta standardia sovellettavaksi.Muutoksilla ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.– IFRS 9 Rahoitusinstrumentit Kyseessä on ensimmäinen osalaajemmasta projektista, jonka tarkoituksena on korvata IAS 39uudella standardilla. Eri arvostusperiaatteet on säilytetty, muttaniitä on yksinkertaistettu määräämällä rahoitusvaroille kaksiarvostusryhmää: jaksotettu hankintameno ja käypä arvo.Luokittelu riippuu yhteisön liiketoimintamallista ja rahoitusvaroihinkuuluvan erän rahavirtojen ominaispiirteistä. IAS 39:äänsisältyvä ohjeistus rahoitusvarojen arvon alentumisesta ja suojauslaskennastajää edelleen voimaan. Konserni ottaa standardinkäyttöön vuoden 2015 tilinpäätöksessään. EU ei ole vielä hyväksynytuutta standardia sovellettavaksi.1. ToimintasegmentitKonsernilla on neljä raportoitavaa segmenttiä, jotka perustuvat maantieteelliseen aluejakoon. Toimintasegmentit on määritelty perustuenraportteihin, joita konsernin johtoryhmä käyttää operatiivisessa päätöksenteossa.Raportoitavien toimintasegmenttien liikevaihto syntyy pääasiallisesti metsäkoneiden ja huoltopalveluiden myynnistä.Konsernin johtoryhmä arvioi toimintasegmenttien tulosta liiketuloksen (EBIT) perusteella.Segmentin tuotot on kohdistettu asiakkaan sijainnin mukaan. Kulut ovat sellaisia eriä, jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissasegmentille. Segmentille kohdistetut kulut perustuvat tuotannon normaaliin toiminta-asteeseen.Segmenttiraportointi perustuu IFRS:n mukaisiin velkojen arvostusperiaatteisiin. Segmenteille kohdistetut velat ovat myös kirjattuinaerillisyhtiössä. Kohdistamattomat erät sisältävät kaikki konsernitason oikaisut, korolliset rahoitusvelat sekä segmenttien ulkopuolisetkäyttöpääomaerät. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä,joita käytetään useammalla kuin yhdellä kaudella.Konsernin raportoitavat segmentit ovat:Pohjois-EurooppaKeski- ja Etelä-EurooppaVenäjä ja AasiaPohjois- ja Etelä-AmerikkaSegmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.Toimintasegmentit 2012(1 000 EUR)Pohjois-EurooppaKeski- jaEtelä-EurooppaVenäjä jaAasiaPohjois- jaEtelä-Amerikka Eliminointi YhteensäSegmentin liikevaihto 195 257 52 491 54 360 45 265 347 373Segmentin väliset tuotot -32 262 -93 -136 -151 -32 643Kohdistamaton tuotto 48Liikevaihto ulkopuolisilta asiakkailta 162 995 52 398 54 224 45 114 314 779Segmentin liiketulos 7 265 7 795 8 569 905 24 534Kohdistamattomat erät -64Liiketulos 7 265 7 795 8 569 905 24 471Segmentin velat 36 272 5 953 14 617 39 467 -56 413 39 896Kohdistamattomat velat 60 391Velat yhteensä 36 272 5 953 14 617 39 467 -56 413 100 288Investoinnit 16 243 156 1 357 307 18 062Poistot 5 119 168 204 371 5 862ponssen vuosi Tuotteet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös Konserni IFRS50 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 51

Toimintasegmentit 2011(1 000 EUR)Pohjois-EurooppaKeski- jaEtelä-EurooppaVenäjä jaAasiaPohjois- jaEtelä-Amerikka Eliminointi YhteensäSegmentin liikevaihto 242 421 61 087 53 310 46 012 402 830Segmentin väliset tuotot -73 225 -195 -421 -821 -74 662Kohdistamaton tuotto 23Liikevaihto ulkopuolisilta asiakkailta 169 197 60 892 52 889 45 191 328 191Segmentin liiketulos 11 610 10 120 8 442 -738 29 434Kohdistamattomat erät -590Liiketulos 11 610 10 120 8 442 -738 28 844Segmentin velat 48 999 7 230 13 085 37 356 -55 073 51 598Kohdistamattomat velat 43 772Velat yhteensä 48 999 7 230 13 085 37 356 -55 073 95 369Investoinnit 8 841 227 200 162 9 430Poistot 4 489 176 186 369 5 221Täsmäytyslaskelmat(1 000 EUR) 2012 2011LiikevaihtoRaportoitavien segmenttien liikevaihto 347 373 402 830Kaikkien muiden segmenttien tuotot 48 23Segmenttien välisten tuottojen eliminointi -32 643 -74 662Konsernin liikevaihto yhteensä 314 779 328 191LiiketulosRaportoitavien segmenttien tulos 24 534 29 434Kaikkien muiden segmenttien tulos -1 -197Segmenteille kohdistamattomat erät -63 -393Konsernin liiketulos yhteensä 24 471 28 844VelatRaportoitavien segmenttien velat 39 896 51 598Kaikkien muiden segmenttien velat 0 0Muut segmenteille kohdistamattomat velat 60 391 43 772Konsernin velat yhteensä 100 288 95 3692. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnotKonsernilla ei ole näitä eriä.3. HANKITUT LIIKEtoiminnotHankittuja liiketoimintoja ei ole ollut vuoden 2012 eikä vuoden 2011 aikana.4. Liikevaihto(1 000 EUR) 2012 2011Konemyynti 254 771 265 957Huoltopalvelut 60 008 62 234Yhteensä 314 779 328 191Pitkäaikaishankkeita ei ole ollut tilikauden aikana.5. Liiketoiminnan muut tuotot(1 000 EUR) 2012 2011Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 63 146Julkiset avustukset 115 162Muut 658 988Yhteensä 836 1 2976. Liiketoiminnan muut kulut(1 000 EUR) 2012 2011Vapaaehtoiset henkilösivukulut 1 985 1 713Käyttö- ja ylläpitokulut 5 425 5 152Lähetysrahdit ja huolintakulut 5 087 4 645Vuokrakulut 4 106 3 492Markkinointi- ja edustuskulut 3 731 3 606Hallintokulut 4 699 5 466Tutkimus- ja kehittämiskulut 433 493Muut 6 519 10 214Yhteensä 31 986 34 781ponssen vuosi Tuotteet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös Konserni IFRS52 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 53

6.1. Tilintarkastajan palkkiot(1 000 EUR) 2012 2011PricewaterhouseCoopers OyTilintarkastuspalkkiot 124 133Todistukset ja lausunnot 0 0Veroneuvonta 8 12Muut palkkiot 27 30158 175Muut yhteisötTilintarkastuspalkkiot 28 52Todistukset ja lausunnot 0 0Veroneuvonta 13 33Muut palkkiot 15 556 90Yhteensä 215 2647. Poistot ja arvonalentumiset(1 000 EUR) 2012 2011Aineettomat hyödykkeetAktivoidut kehittämismenot 909 718Patentit 63 62Aineettomat oikeudet 237 190Muut aineettomat hyödykkeet 202 164Yhteensä 1 412 1 133Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeetRakennukset 1 249 1 083Koneet ja kalusto 3 201 3 005Yhteensä 4 450 4 0878. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut(1 000 EUR) 2012 2011Palkat 39 675 39 431Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt 5 678 5 739Muut henkilösivukulut 3 870 4 006Yhteensä 49 223 49 176Konsernin henkilöstö keskimäärin tilikaudella 2012 2011Työntekijät 536 507Toimihenkilöt 458 441Yhteensä 994 948Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedoissa 35. Lähipiiritapahtumat.9. Tutkimus- ja kehittämismenot(1 000 EUR) 2012 2011Tuloslaskelmaan sisältyvät kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot 6 207 6 11010. Rahoitustuotot(1 000 EUR) 2012 2011Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista 4 3Korkotuotot lainoista ja saamisista 195 216Valuuttakurssivoitot 9 398 10 640Johdannaisten käyvän arvon muutos 4 379 1 810Muut rahoitustuotot 161 189Yhteensä 14 137 12 85711. Rahoituskulut(1 000 EUR) 2012 2011Korkokulut rahoituslainoista 1 202 1 227Valuuttakurssitappiot 11 057 10 559Johdannaisten käyvän arvon muutos 4 927 3 093Muut rahoituskulut 919 595Yhteensä 18 105 15 474ponssen vuosi Tuotteet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös Konserni IFRS54 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 55

12. Tuloverot(1 000 EUR) 2012 2011Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero 7 605 8 699Edellisten tilikausien verot 74 2 062Laskennalliset verot -1 056 473Yhteensä 6 623 11 233Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (2012: 24,5 %, 2011: 26 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:(1 000 EUR)Tulos ennen veroja 20 513 26 046Verot laskettuna kotimaan verokannalla 5 026 6 772Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat -529 -262Verovapaat tulot -448 -188Vähennyskelvottomat kulut 1 702 1 074Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö -114 0Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset 912 1 776Verot aikaisemmilta tilikausilta 74 2 062Verot tuloslaskelmassa 6 623 11 23313. Osakekohtainen tulosLaimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikaudenaikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.(1 000 EUR) 2012 2011Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos 13 890 14 812Hybridilainan korko (verovaikutuksella oikaistuna) -1 722 -1 688Tilikauden tulos laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi 12 169 13 125Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1000 kpl) 27 787 27 787Laimentamaton osakekohtainen tulos (eur/osake) 0,44 0,47Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaanhuomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus.Konsernin voimassa olevalla osakepalkkiojärjestelmällä ei ole laimennusvaikutusta, jolloin laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake on sama kuin laimentamaton tulos.14. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet(1 000 EUR)Maa- ja vesialueetRakennuksetKoneet jakalustoEnnakkomaksutja keskeneräisethankinnatYhteensäHankintameno 1.1.2012 791 25 647 34 224 3 419 64 080Lisäykset 491 5 304 6 760 10 707 23 262Vähennykset 0 -6 -1 109 -8 933 -10 048Siirrot erien välillä 0 0 109 0 109Kurssiero -4 2 -47 -1 -49Hankintameno 31.12.2012 1 278 30 946 39 937 5 192 77 354Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2012 0 -13 050 -24 865 0 -37 916Poistot 0 -1 249 -3 201 0 -4 450Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 0 520 0 521Kurssiero 0 -4 20 0 16Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2012 0 -14 303 -27 526 0 -41 829Kirjanpitoarvo 1.1.2012 791 12 596 9 359 3 419 26 165Kirjanpitoarvo 31.12.2012 1 278 16 643 12 412 5 192 35 525Maa- ja vesialueetRakennuksetKoneet jakalustoEnnakkomaksutja keskeneräisethankinnatYhteensäHankintameno 1.1.2011 653 24 800 32 383 1 057 58 893Lisäykset 132 795 3 675 3 946 8 549Vähennykset 0 -4 -1 828 -1 583 -3 415Siirrot erien välillä 0 0 0 0 0Kurssiero 5 56 -5 -2 54Hankintameno 31.12.2011 791 25 647 34 224 3 419 64 080Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2011 0 -11 949 -22 502 0 -34 451Poistot 0 -1 082 -3 005 0 -4 087Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 0 642 0 642Kurssiero 0 -20 0 0 -20Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2011 0 -13 050 -24 865 0 -37 916Kirjanpitoarvo 1.1.2011 653 12 851 9 880 1 057 24 442Kirjanpitoarvo 31.12.2011 791 12 596 9 359 3 419 26 165Konsernin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvien tuotannon koneiden ja laitteiden hankintamenojen vielä poistamattaoleva osa oli 7,0 miljoonaa euroa 31.12.2012 (4,4 miljoonaa euroa 31.12.2011).ponssen vuosi Tuotteet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös Konserni IFRS56 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 57

Rahoitusleasingsopimukset(1 000 EUR)Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittuja hyödykkeitä seuraavasti:31.12.2012 Rakennukset Koneet ja kalusto YhteensäHankintameno 762 3 607 4 369Kertyneet poistot -419 -3 013 -3 432Kirjanpitoarvo 343 594 93731.12.2011 Rakennukset Koneet ja kalusto YhteensäHankintameno 762 3 061 3 823Kertyneet poistot -381 -2 270 -2 651Kirjanpitoarvo 381 791 1 17215. Aineettomat hyödykkeet(1 000 EUR)KehittämismenotPatenttimenotAineettomatoikeudetMuutaineettomathyödykkeetEnnakkomaksutja keskeneräisethankinnatYhteensäHankintameno 1.1.2012 5 504 636 1 216 3 362 4 629 15 347Lisäykset 2 185 9 212 1 072 4 446 7 923Siirrot erien välillä 495 0 0 0 -495 0Vähennykset 0 -10 -16 0 -3 670 -3 695Hankintameno 31.12.2012 8 184 635 1 412 4 434 4 910 19 575Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2012 -2 116 -448 -690 -3 036 0 -6 290Poistot -909 -63 -237 -202 0 -1 412Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 7 15 4 0 26Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2012 -3 025 -505 -912 -3 234 0 -7 677Kirjanpitoarvo 1.1.2012 3 389 188 526 325 4 629 9 057Kirjanpitoarvo 31.12.2012 5 159 130 500 1 199 4 910 11 899(1 000 EUR)KehittämismenotPatenttimenotAineettomatoikeudetMuutaineettomathyödykkeetEnnakkomaksutja keskeneräisethankinnatYhteensäHankintameno 1.1.2011 4 336 613 946 3 103 2 751 11 748Lisäykset 1 143 23 287 270 3 633 5 355Siirrot erien välillä 26 0 0 0 -26 0Vähennykset 0 0 -17 -12 -1 728 -1 757Hankintameno 31.12.2011 5 504 636 1 216 3 362 4 629 15 347Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2011 -1 397 -386 -508 -2 886 0 -5 178Poistot -718 -62 -189 -164 0 -1 133Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 0 7 14 0 21Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2011 -2 116 -448 -690 -3 036 0 -6 290Kirjanpitoarvo 1.1.2011 2 938 227 438 217 2 751 6 571Kirjanpitoarvo 31.12.2011 3 389 188 526 325 4 629 9 057Aineettomat oikeudet sisältävät mm. tietokoneohjelmistojen lisenssimaksuja. Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät mm. konsernilleräätälöityjen tietokoneohjelmistojen maksuja. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat sisältävät kehittämismenoja, patenttienhakemiskuluja sekä tietokoneohjelmistojen hankintamenoja.Liikearvon kohdistaminen(1 000 EUR) 2012 2011Liikearvo on kohdistettu seuraavalle rahavirtaa tuottavalle yksikölle:Pohjois-Eurooppa -segmentti: Epec Oy 3 440 3 440ArvonalentumistestausArvonalentumistestauksessa Epec Oy:n kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuen. Rahavirtaennustepohjautuu johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Käytetty, ennen veroja määritetty diskonttauskorkoon 13 %. Diskonttauskorko ennen veroja on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC, weightedaverage cost of capital) avulla. Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä tasaista 1%: nkasvutekijää kyseisissä yksiköissä. Käytetty kasvutekijä ei ylitä kyseisten toimialojen pitkän aikajänteen toteutunutta kasvua.Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat olivat seuraavat:1. Budjetoitu käyttökate – Määritetty perustuen ennustettuun tulevan kolmen vuoden aikana toteutuvaan käyttökatteeseen.Muuttujan arvo perustuu toteutuneeseen kehitykseen.2. Ennustettu jäännösarvo – Määritetty perustuen viimeiseen budjetoituun vuoteen 2015 ja tasaisella 1 %:n kasvutekijällä.Jäännösarvon ei odoteta muuttuvan olennaisesti, kun huomioon otetaan myös jatkuva tuotekehitys sekä kilpailun ennakoitu kiristyminen.3. Diskonttauskorko – Määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC) menetelmällä, joka kuvaa oman ja vieraanpääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin ja toimialaan liittyvät erityiset riskit.Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysitJohdon mielestä minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johda tilanteeseen,jossa Epec Oy:n kerrytettävät rahamäärät alittavat testattavan kirjanpitoarvon.Arvonalentumista ei syntyisi, vaikka Epec Oy:n käyttökate kaikkina tulevina vuosina jäisi 54 prosenttiin vuonna 2012 toteutuneestakäyttökatteesta eikä suunniteltua käyttökatteen kasvua syntyisi. Arvonalentumista ei myöskään syntyisi, vaikka diskonttauskorko verojenjälkeen kasvaisi kaksinkertaiseksi.16. SijoituskiinteistötKonsernilla ei ole sijoituskiinteistöjä.ponssen vuosi Tuotteet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös Konserni IFRS58 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 59

17. Osuudet osakkuusyrityksissä(1 000 EUR) 2012 2011Tilikauden alussa 1 294 1 624Osuus kauden tuloksesta -108 -330Tilikauden lopussa 1 186 1 294Tiedot konsernin osakkuusyrityksestä sekä sen varat, velat, liikevaihto ja tulos:(1 000 EUR) 2012 2011OsakkuusyritysSunit Oy, Kajaani, SuomiVarat 4 235 4 537Velat 618 517Liikevaihto 4 327 3 184Tilikauden tulos 33 -533Omistusosuus 34 % 34 %Sunit Oy on telematiikkaan erikoistunut ajoneuvotietokoneita valmistava yritys.18. Muut rahoitusvarat(1 000 EUR)Myytävissä olevat sijoituksetMuut osakkeet ja osuudetHankintameno 1.1.2012 111Lisäykset 0Vähennykset 0Hankintameno 31.12.2012 111Hankintameno 1.1.2011 111Lisäykset 0Vähennykset 0Hankintameno 31.12.2011 111Muut rahoitusvarat sisältävät pääasiassa yhtiön toimintaa palvelevia noteeraamattomia yritysosakkeita. Arvostus on tehty hankintahintaan,koska käypää arvoa osakkeille ei ole luotettavasti saatavissa.19. Saamiset (pitkäaikaiset)(1 000 EUR) 2012 2011Myyntisaamiset 0 155Lainasaamiset 0 211Muut saamiset 973 1 136Siirtosaamiset 26 32Yhteensä 999 1 535Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä eikä tilikauden muutoksiin sisälly arvonalennuksia.20. Laskennalliset verosaamiset ja -velat(1 000 EUR)Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2012 aikana:Laskennalliset verosaamiset: 31.12.2011 Kirjattu tulosvaikutteisesti 31.12.2012Vaihto-omaisuus 1 673 -462 1 211Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 285 -53 232Muut erät 868 -684 185Yhteensä 2 826 -1 198 1 628Laskennalliset verovelat: 31.12.2011 Kirjattu tulosvaikutteisesti 31.12.2012Vaihto-omaisuus 184 -4 180Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 203 195 397Muut erät 723 -333 390Yhteensä 1 110 -142 968Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2011 aikana:Laskennalliset verosaamiset: 31.12.2010 Kirjattu tulosvaikutteisesti 31.12.2011Vaihto-omaisuus 1 461 212 1 673Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 13 272 285Muut erät 238 630 868Yhteensä 1 712 1 114 2 826Laskennalliset verovelat: 31.12.2010 Kirjattu tulosvaikutteisesti 31.12.2011Vaihto-omaisuus 116 68 184Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 293 -90 203Muut erät 60 663 723Yhteensä 469 641 1 110Laskennallisia veroja ei ole kirjattu oman pääoman kautta.Konsernin ulkomaisiin tytäryhtiöihin liittyvistä vahvistetuista tappioista 29 420 tuhatta euroa (26 600 tuhatta euroa 2011) ei ole kirjattu laskennallistaverosaamista. Edellä mainituista vahvistetuista tappioista 30 % vanhenee vuosina 2013–2027. Loppuosalla ei ole vanhenemisaikaa.ponssen vuosi Tuotteet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös Konserni IFRS60 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 61

21. Vaihto-omaisuus(1 000 EUR) 2012 2011Aineet ja tarvikkeet 42 990 48 911Keskeneräiset tuotteet 4 160 3 808Valmiit tuotteet/tavarat 9 524 9 984Muu vaihto-omaisuus 24 962 17 772Yhteensä 81 636 80 475Tilikaudella kirjattiin kuluksi 4,6 miljoonaa euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa(2,1 miljoonaa euroa vuonna 2011).22. Myyntisaamiset ja muut saamiset (lyhytaikaiset)(1 000 EUR) 2012 2011Myyntisaamiset 25 954 28 258Siirtosaamiset 979 701Muut saamiset 1 788 3 76228 721 32 722Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset 545 36Yhteensä 29 266 32 758Konserni on kirjannut tilikauden aikana myyntisaamisista luottotappioita 1 224 tuhatta euroa (4 017 tuhatta euroa vuonna 2011) jaluottotappioiden peruutusta 110 tuhatta euroa (138 tuhatta euroa vuonna 2011). Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, jokaon luottoriskin enimmäismäärä ottamatta huomioon vakuuksien käypää arvoa siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivätpysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Pääsääntöisesti myyntisaamisten vakuutena on myyty kone siihensaakka, kunnes kauppahinta on maksettu.Saamisten valuuttajakauma on esitetty liitetiedoissa kohdassa 30 ja käyvät arvot on esitetty liitetiedoissa kohdassa 31.Myyntisaamisten ikäjakauma ja luottotappioiksi kirjatut erät(1 000 EUR) 2012 2011Erääntymättömät 18 773 16 240ErääntyneetAlle 30 päivää 4 710 1 7 725 130-90 päivää 1 622 1 2 298 191-180 päivää 483 1 946 1181-360 päivää 195 2 190 2Yli 360 päivää 1 394 2 5 031 2Arvonalentumistappiot -1 224 -4 017Yhteensä 25 953 3 28 414 31Myyntisaamiset, jotka ovat erääntyneet, mutta joiden arvo ei ole alentunut tilikauden lopussa.2Myyntisaamiset, jotka ovat erääntyneet ja joiden arvo on alentunut tilikauden lopussa. Arvonalentumisen määrä on esitetty rivilläArvonalentumistappiot.3Pitkä- ja lyhytaikaiset myyntisaamiset23. Rahavarat(1 000 EUR) 2012 2011Käteinen raha ja pankkitilit 14 083 16 26724. Omaa pääomaa koskevat liitetiedotSeuraavassa on esitetty muutokset osakkeiden lukumäärässä ja omassa pääomassa.Osakkeidenlukumäärä (1 000)Osakepääoma(1 000 eur)Muut rahastot(1 000 eur)Omat osakkeet(1 000 eur)31.12.2011 27 787 7 000 19 030 -2 228Omien osakkeiden hankinta/luovutus 0 0 0 031.12.2012 27 787 7 000 19 030 -2 228Osakkeiden enimmäismäärä on 48 miljoonaa kappaletta (48 miljoonaa kappaletta vuonna 2011). Osakkeiden nimellisarvo on 0,25euroa per osake, ja konsernin enimmäisosakepääoma on 12 miljoonaa euroa (12 miljoonaa euroa vuonna 2011). Liikkeeseen laskettujenosakkeiden lukumäärä on 28 miljoonaa kappaletta (28 miljoonaa kappaletta vuonna 2011). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeeton maksettu täysimääräisesti.Osakkeet ovat kaikki samanlajisia ja kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeudenosinkoon.Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä optiolainoja. Yhtiöllä on avainhenkilöille osakepalkkiojärjestelmä. Ponsse Oyj:nhallituksella ei ole voimassa olevia valtuuksia osakepääoman korottamiseen eikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseenlaskuun.Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:Omat osakkeetOmat osakkeet -rahasto sisältää emoyhtiön omien osakkeiden hankintamenon 2 228 tuhatta euroa ja se esitetään oman pääomanvähennyksenä.MuuntoerotMuuntoerot -rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.Muut rahastotPonsse Oyj laski liikkeeseen 31.3.2009 kotimaisille sijoittajille suunnatun 19 miljoonan euron suuruisen oman pääoman ehtoisenjoukkovelkakirjalainan (nk. hybridilaina). Lainan kuponkikorko on 12 prosenttia vuodessa. Lainalla ei ole eräpäivää, mutta yhtiölläon oikeus lunastaa se takaisin neljän vuoden kuluttua. Lainaa käsitellään yhtiön IFRS-tilinpäätöksessä omana pääomana tase-erässäMuut rahastot. Järjestely ei laimenna yhtiön osakkeenomistajien omistusta.Hybridilaina on oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina, joka on yhtiön muita velkasitoumuksia heikommassa etuoikeusasemassa.Sen etuoikeusasema on kuitenkin parempi kuin muilla yhtiön omaan pääomaan luettavilla erillä. Hybridilainan velkakirjanhaltijallaei ole osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia. Hybridin koronmaksun ajankohta on liikkeeseenlaskijan harkinnassa.OsingotVuonna 2012 osinkoa jaettiin yhteensä 0,35 euroa osakkeelta, yhteensä 9,7 miljoonaa euroa (vuonna 2011 0,35 euroa osakkeelta, yhteensä9,7 miljoonaa euroa). Raportointikauden päättymispäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,25 euroa osakkeelta,yhteensä 6,9 miljoonaa euroa.ponssen vuosi Tuotteet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös Konserni IFRS62 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 63

25. Osakeperusteiset maksutOsakepalkkiojärjestelmän ehdotKonsernilla on käytössä osakepalkkiojärjestelmä, joka on suunnattu konsernin avainhenkilöille. Järjestelmän ehtojen mukaisestiemoyhtiö antaa avainhenkilöille osakkeita. Osa palkkiosta maksetaan käteisvaroina.Osakepalkkiojärjestelmä on ehdollinen seuraavasti:- myöntämispäivä 29.4.2008, uudistettu 26.4.2010- ansaintajakso on 2010–2015- sitouttamisjakso 2 vuotta ansaintajakson päättymisestä, jonka aikana osakkeita ei saa luovuttaa, pantata tai muutoin käyttää- toteutus osakkeina ja käteisvaroina- ehtoina ovat ansaintajakson keskimääräinen liikevoitto-%, kumulatiivinen kassavirta ja osakkeen kokonaistuotto.Käteisvaroina suoritettava määrä on arvostettu arvostuspäivän kurssiin eli 31.12.2012 noteeratulla kurssilla 5,94, jolloin velaksi kirjattumäärä on 310 tuhatta euroa. Kuluksi kirjattu määrä tilikaudella on 217 tuhatta euroa ja se on esitetty työsuhde-etuuskuluissa.26. EläkevelvoitteetKonsernilla ei ole ollut etuuspohjaisia eläkevelvoitteita.27. Varaukset(1 000 EUR) Takuuvaraus31.12.2011 4 627Varauksen muutos 35031.12.2012 4 977TakuuvarausTuotteille annetaan 12 kuukauden / 2 000 tunnin takuu. Takuun aikana tuotteissa havaitut viat korjataan yrityksen kustannuksellatakuuehtojen mukaisesti. Vuoden 2012 lopulla takuuvarauksia oli 4 977 tuhatta euroa (4 627 tuhatta euroa 2011). Takuuvarausperustuu aikaisemmilta vuosilta kertyneeseen tuotteiden vikaantumishistoriaan. Takuuvaraukset odotetaan käytettävän seuraavanvuoden aikana.28. Rahoitusvelat(1 000 EUR) 2012 2011Pitkäaikaiset rahoitusvelatLainat rahoituslaitoksilta 17 639 13 003Eläkelainat 3 290 4 864Rahoitusleasingvelat 545 763Yhteensä 21 474 18 630Lyhytaikaiset rahoitusvelatLainat rahoituslaitoksilta 32 800 18 175Eläkelainat 1 574 1 574Rahoitusleasingvelat 539 685Yhteensä 34 912 20 434Konsernin rahoitusvastuiden vakuudet on kuvattu liitetiedoissa kohdassa 30. Velkojen valuuttajakauma on esitetty liitetiedoissa kohdassa30 ja käyvät arvot on esitetty liitetiedoissa kohdassa 31.Konsernin pankkilainat ovat sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisia. Veloista kiinteäkorkoisia on 7 500 tuhatta euroa (8 139 tuhatta euroavuonna 2011). Muut lainat ovat Euribor-sidonnaisia 48 886 tuhatta euroa (30 925 tuhatta euroa vuonna 2011).Konsernin vaihtuvakorkoisten velkojen määrät ja niiden sopimusten mukaiset uudelleenhinnoittelujaksot ovat seuraavat:(1 000 EUR) 2012 2011alle 12 kk 48 886 30 9251–5 vuotta 0 0Yhteensä 48 886 30 925Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat(1 000 EUR) 2012 2011Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismääräalle 12 kk 654 8351–5 vuotta 616 867yli 5 vuotta 22 10Yhteensä 1 291 1 712Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvoalle 12 kk 539 6851–5 vuotta 538 764yli 5 vuotta 7 0Yhteensä 1 084 1 449Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut 207 263Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä 1 291 1 71229. Ostovelat ja muut velat(1 000 EUR) 2012 2011Ostovelat (muut rahoitusvelat) 21 261 29 608Saadut ennakot 1 294 282Ennakkolaskutus 35 0Muut velat 2 007 2 112SiirtovelatHenkilöstökuluvelat 7 620 8 084Korkojaksotus 126 156Vaihto-omaisuuden siirtovelat 485 433Muut siirtovelat 4 489 5 310Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset 242 1 036Yhteensä 37 558 47 022Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelatSiirtovelat 13 20Yhteensä 13 20ponssen vuosi Tuotteet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös Konserni IFRS64 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 65

30. Rahoitusriskien hallintaKonserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on minimoidarahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuutta- ja korkoriski.Konserni käyttää riskienhallinnassaan valuuttatermiinejä, valuuttalainoja ja koronvaihtosopimuksia. Konsernin riskienhallinnanyleiset periaatteet hyväksyy emoyhtiön hallitus, ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin johto yhdessä liiketoimintaryhmienkanssa. Konsernin johto tunnistaa ja arvioi riskit ja hankkii tarvittavat instrumentit riskeiltä suojautumiseen läheisessä yhteistyössäoperatiivisten yksiköiden kanssa.ValuuttariskiKonserni toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut eri valuuttapositioista aiheutuville transaktioriskeille ja riskeille, jotka syntyvätkun eri valuutoissa olevat investoinnit muunnetaan emoyrityksen toimintavaluuttaan. Konsernin kannalta merkittävimmätvaluutat ovat Yhdysvaltojen dollari (USD), Ruotsin kruunu (SEK), Ison-Britannian punta (GBP) ja Brasilian real (BRL).Valuuttakurssiriskit syntyvät kaupallisista transaktioista, taseen monetaarisista eristä ja ulkomaisiin tytäryrityksiin tehdyistä nettoinvestoinneista.Konsernin tytäryhtiöiden oma pääoma on -11,2 miljoonaa euroa (-7,3 miljoonaa euroa vuonna 2011), joka sisältääemoyhtiölle jaetun osingon 2,6 miljoonaa euroa (konserniavustus 3,5 miljoonaa euroa vuonna 2011).Suojaustarkoitusta varten konserni käsittelee valuuttamääräiset saamiset sekä velat nettomääräisesti ja käyttää niiden suojaamiseenvaluuttatermiinejä. Suojaustransaktiot toteutetaan noudattaen konsernin johdon hyväksymiä kirjallisia riskienhallintaperiaatteita.Näihin eriin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa (liitetiedot 10 ja 11).Emoyhtiön toimintavaluutta on euro. Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat muutettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ovat seuraavat:(1 000 EUR) 2012 2011Nimellisarvot USD SEK GBP BRL USD SEK GBP BRLValuuttamääräiset saamiset 31 698 14 250 5 340 2 419 27 172 11 597 6 033 6 247Valuuttamääräiset velat 1 059 1 654 315 539 1 033 2 221 310 1 142Valuuttamääräiset johdannaiset 20 031 8 504 3 808 0 16 949 3 600 4 184 0Nettopositio 10 608 4 092 1 217 1 880 9 190 5 775 1 540 5 106Alla olevassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen tai heikkeneminen Yhdysvaltain dollariin, Ruotsin kruunuun, Ison-Britannian puntaan ja Brasilian realiin verrattuna, kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Muutosprosentit edustavatkeskimääräistä volatiliteettia edellisten 12 kuukauden aikana. Herkkyysanalyysi perustuu tilinpäätöspäivän ulkomaan rahanmääräisiin varoihin ja velkoihin. Herkkyysanalyysissä otetaan huomioon myös valuuttajohdannaisten vaikutukset, jotka netottavatvaluuttakurssimuutosten vaikutuksia.Muutokset olisivat aiheutuneet pääsääntöisesti valuuttamääräisten myyntisaamisten ja velkojen kurssimuutoksista.(1 000 EUR) 2012 2011Eurokurssin muutos Vahvistuminen Heikentyminen Vahvistuminen HeikentyminenVaikutus verojen jälkeiseen voittoon +10 % -10 % +10 % -10 %USD -801 801 -694 694SEK -309 309 -436 436GBP -92 92 -116 116BRL -142 142 -385 385Yhteensä -1 344 1 344 -1 632 1 632KorkoriskiKonsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta niiden vaikutus ei ole kokonaisuudessaanmerkittävä. Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista. Konsernion pääasiallisesti altistunut korkoriskille, jonka katsotaan liittyvän lähinnä pitkäaikaiseen lainasalkkuun. Konserni suojaa tuleviinrahavirtoihin liittyvää korkoriskiä jonkin verran koronvaihtosopimuksilla.(1 000 EUR)Herkkyysanalyysi, vaihtuvakorkoisten lainojen osalta: 2012 2011Muutosprosentti +1 % -1 % +1 % -1 %Vaikutus verojen jälkeiseen voittoon -369 369 -233 233LuottoriskiKonsernin toimintatapa määrittelee asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimuksetsekä sijoitusperiaatteet. Konsernilla ei ole merkittäviä saamisten luottoriskikeskittymiä, koska sillä on laaja asiakaskunta,joka on jakautunut maantieteellisesti eri puolille. Konserni pyrkii varovaiseen ja vakuudelliseen luotonantoon. Pääsääntöisesti myyntisaamistenvakuutena on myyty kone siihen saakka, kunnes kauppahinta on maksettu. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaarahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedoissa kohdassa 22.MaksuvalmiusriskiKonsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksilikvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin johto ei ole tunnistanut rahoitusvaroissatai rahoituslähteissä merkittäviä maksuvalmiusriskikeskittymiä.Rahoituksen saatavuus ja joustavuus varmistetaan luottolimiiteillä ja muilla rahoitusinstrumenteilla sekä toimimalla yhteistyössäuseiden pankkien kanssa. Nostamattomien luottolimiittien määrä 31.12.2012 oli 24 miljoonaa euroa, joka on 48 % kokonaisluottolimiitistä(2011 50 miljoonaa euroa, 83 %). Luottolimiittisopimukset erääntyvät pääosin uusittaviksi kolmen vuoden välein. Lisäksikonserni otti tilikauden aikana käyttöön tililimiittisopimuksia 2 miljoonan euron arvosta.Seuraava taulukko kuvaa rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävätsekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.31.12.2012 (1 000 EUR) tasearvo rahavirta* alle 1 vuosi 1–5 vuotta yli 5 vuottaPankkilainat 50 438 52 679 33 811 13 136 5 733Eläkelainat 4 864 5 239 1 756 3 483 0Rahoitusleasingvelat 1 084 1 291 654 616 22Ostovelat ja muut velat 37 317 37 317 37 317Johdannaisvelat 242 242 242Takaussopimukset ** 0 4 302 4 30231.12.2011 (1 000 EUR) tasearvo rahavirta* alle 1 vuosi 1–5 vuotta yli 5 vuottaPankkilainat 31 178 34 270 18 798 15 472 0Eläkelainat 6 438 7 055 1 815 5 240 0Rahoitusleasingvelat 1 449 1 712 835 867 10Ostovelat ja muut velat 45 985 45 985 45 985Johdannaisvelat 1 036 1 036 1 036Takaussopimukset ** 0 6 014 6 014* sopimukseen perustuva rahavirta niistä sopimuksista, jotka selvitetään bruttomääräisinä** taseen ulkopuolisiin sopimuksiin perustuva enimmäisrahavirta, jossa ei ole huomioitu maksun realisoitumisen todennäköisyyttäponssen vuosi Tuotteet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös Konserni IFRS66 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 67

Pääoman hallintaKonsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalittoimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmätpääoman kustannukset.Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojentai näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää tai päättää omaisuuserienmyynneistä velkojen vähentämiseksi.Konsernin korolliset nettorahoitusvelat olivat vuoden 2012 lopussa 42,1 miljoonaa euroa (22,5 miljoonaa euroa 31.12.2011) ja nettovelkaantumisasteoli 51,7 % (28,6 % 31.12.2011). Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollinen nettorahoitusvelka on jaettu oman pääomanmäärällä. Nettovelkoihin sisältyvät korolliset velat vähennettyinä korollisilla saamisilla ja rahavaroilla.Keskeisin konsernin pankkilainoihin liittyvistä kovenanteista on omavaraisuusaste. Kovenanttiehdot täyttyvät tilinpäätöshetkellä.Limiittisopimuksiin ei sovelleta kovenanttiehtoja.(1 000 EUR) 2012 2011Korolliset velat 56 386 39 064Korolliset saamiset -213 -324Rahavarat -14 083 -16 267Nettovelat 42 090 22 473Oma pääoma yhteensä 81 444 78 563Nettovelkaantumisaste (net gearing) 51,7 % 28,6 %31. Rahoitusinstrumentit ryhmittäin ja käyvät arvot(1 000 EUR)31.12.2012Varat taseessaLainat jamuutsaamisetKäypään arvoontulosvaikutteisestikirjattavat varatMyytävissäolevatYhteensäMyytävissä olevat rahoitusvarat 111 111Johdannaisinstrumentit 545 545Myyntisaamiset ja muut saamiset (lukuun ottamatta ennakkomaksuja) 25 954 25 954Rahavarat 14 083 14 083Yhteensä 40 037 545 111 40 693Velat taseessaKäypään arvoontulosvaikutteisestikirjattavat velatJaksotettuunhankintamenoonkirjattavat velatYhteensäLainat (lukuun ottamatta rahoitusleasingvelkoja) 55 302 55 302Rahoitusleasingvelat 1 084 1 084Johdannaisinstrumentit 242 242Ostovelat ja muut velat (lukuun ottamatta lakisääteisiä velvoitteita) 21 261 21 261Yhteensä 242 77 647 77 88931.12.2011Varat taseessaLainat jamuutsaamisetKäypään arvoontulosvaikutteisestikirjattavat varatMyytävissäolevatYhteensäMyytävissä olevat rahoitusvarat 111 111Johdannaisinstrumentit 36 36Myyntisaamiset ja muut saamiset (lukuun ottamatta ennakkomaksuja) 28 414 28 414Rahavarat 16 267 16 267Yhteensä 44 681 36 111 44 828Velat taseessaKäypään arvoontulosvaikutteisestikirjattavat velatJaksotettuunhankintamenoonkirjattavat velatYhteensäLainat (lukuun ottamatta rahoitusleasingvelkoja) 37 615 37 615Rahoitusleasingvelat 1 449 1 449Johdannaisinstrumentit 1 036 1 036Ostovelat ja muut velat (lukuun ottamatta lakisääteisiä velvoitteita) 29 608 29 608Yhteensä 1 036 68 673 69 709Konsernin käypään arvoon arvostetut erät sisältävät ainoastaan johdannaisinstrumentit. Nämä instrumentit kuuluvat käyvän arvon hierarkiassatasolle 2.ponssen vuosi Tuotteet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös Konserni IFRS68 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 69

Alla on esitetty konsernin käyttämät käyvän arvon määrittämisperiaatteet kaikista rahoitusinstrumenteista. Lisäksi taulukossa esitetäänyksityiskohtaisesti kunkin erän käyvät arvot ja kirjanpitoarvot, jotka vastaavat konsernitaseen arvoja.(1 000 EUR) LiitetietoRahoitusvaratTermiinisopimusten nimellisarvot olivat 36,6 miljoonaa euroa vuonna 2012 ja 29,5 miljoonaa euroa vuonna 2011.Taulukossa esitettyjen rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja määritettäessä on käytetty seuraavia hintanoteerauksia, oletuksiaja arvostusmalleja:- Lyhytaikaisten rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvojen voidaan katsoa vastaavan käypiä arvoja.- Noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu hankintamenoon, koska niiden arvostaminen käypään arvoon arvostusmenetelmiäkäyttäen ei ole ollut mahdollista. Mikäli on viitteitä siitä, että osakesijoitusten käypä arvo alittaa hankintamenon merkittävästi,kirjataan myytävissä olevan osakkeen arvonalentumisesta tappio tulosvaikutteisesti. Tilinpäätöshetkellä saamisten alkuperäinenkirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.- Valuuttatermiinien käyvät arvot määritetään käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille.Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvomenetelmällä, jonka tukena ovat tilinpäätöspäivänmarkkinakorot ja muu markkinainformaatio.- Korollisten velkojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla.32. YhteisyrityksetKonsernilla ei ole sijoituksia yhteisyrityksissä.Kirjanpitoarvo2012Käypä arvo2012Kirjanpitoarvo2011Käypä arvoMuut rahoitusvarat 18. 111 111 111 111Myyntisaamiset ja muut saamiset (pitkäaikaiset) 19. 999 999 1 535 1 535Myyntisaamiset ja muut saamiset (lyhytaikaiset) 22. 29 266 29 266 32 758 32 758Rahavarat 23. 14 083 14 083 16 267 16 267Valuuttatermiinit 22. 545 545 36 36Koronvaihtosopimukset 22. 0 0 0 0Yhteensä 45 005 45 005 50 706 50 706RahoitusvelatLainat rahoituslaitoksilta 28. 50 438 48 597 31 178 29 564Eläkelainat 28. 4 864 4 276 6 438 5 584Pääomalaina 28. 0 0 0 0Rahoitusleasingvelat 28. 1 084 1 021 1 449 1 362Myynnintuloutuksen järjestely 28. 0 0 0 0Ostovelat ja muut velat 29. 37 571 37 571 47 042 47 042Valuuttatermiinit 29. 226 226 1 027 1 027Koronvaihtosopimukset 29. 16 16 9 9Yhteensä 94 199 91 707 87 142 84 588201133. Muut vuokrasopimukset(1 000 EUR)Konserni vuokralle ottajanaEi-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat: 2012 2011Yhden vuoden kuluessa 1 052 1 025Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua 3 159 3 085Yli viiden vuoden kuluttua 2 836 2 763Konserni on vuokrannut joitakin käyttämiänsä huoltopalvelutiloja. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin 5 vuotta ja normaalistiniihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen.Vuoden 2012 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 2,7 miljoonaa euroa(2,7 miljoonaa euroa 2011).Konserni vuokralle antajanaKonsernilla ei ole merkittäviä ei-purettavissa olevia vuokrasopimuksia.34. Vastuusitoumukset(1 000 EUR) 2012 2011Takaukset muiden puolesta 1 601 1 582Takaisinostovastuut 1 541 1 042Muut vastuut 1 159 3 391Yhteensä 4 302 6 014ponssen vuosi Tuotteet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös Konserni IFRS70 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 71

35. LähipiiritapahtumatKonsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytär- ja osakkuusyritykset. Lähipiiriin luetaan myös hallituksen ja johtoryhmien jäsenet mukaanlukien toimitusjohtaja.Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:Konsernin ja emoyhtiön osuusNimi ja kotipaikkaosakkeista ja äänistä, %Emoyhtiö Ponsse Oyj, Vieremä, SuomiPonsse AB, Västerås, Ruotsi 100,00Ponsse AS, Kongsvinger, Norja 100,00Ponssé S.A.S, Gondreville, Ranska 100,00Ponsse UK Ltd., Lockerbie, Iso-Britannia 100,00Ponsse North America, Inc., Rhinelander, Yhdysvallat 100,00Ponsse Latin America Indústria de Máquinas Florestais Ltda, Mogi das Cruzes, Brasilia 100,00OOO Ponsse, Pietari, Venäjä 100,00Epec Oy, Seinäjoki, Suomi 100,00Ponsse Asia-Pacific Ltd., Hongkong 100,00Ponsse China Ltd., Beihai, Kiina (Ponsse Asia-Pacific Ltd:n omistama) 100,00Ponsse Uruguay S.A., Paysandú, Uruguay (Ponsse Latin American omistama) 100,00Luettelo osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedoissa kohdassa 17. Konsernilla ei ole yhteisyrityksiä.Johdon työsuhde-etuudet 2012 2011(1 000 EUR)Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 2 834 2 960Irtisanomisen yhteydessä suoritetut etuudet 0 328Yhteensä 2 834 3 287Palkat ja palkkiot(1 000 EUR) 2012 2011Toimitusjohtaja 343 331Hallituksen jäsenet:Hortling Heikki 38 37Kaario Mammu 32 32Kylävainio Ilkka 32 32Saksman Ossi 32 32Vidgrén Juha 75 69Vidgrén Jukka 32 23Yhteensä 241 224Toimitusjohtaja on tulospalkkiojärjestelmän piirissä. Tulospalkkio perustuu hallituksen hyväksymään tulostavoitteeseen. Toimitusjohtajanirtisanomisaika on yhtiön puolelta 6 kk ja irtisanoutumisaika 6 kk. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa hallituksenhyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa. Johdolle ei ole myönnetty lainoja.36. Raportointikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumatKonsernilla ei ole olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia.TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUTIFRS IFRS IFRS IFRS IFRS2012 2011 2010 2009 2008Toiminnan laajuusLiikevaihto, (1 000 EUR) 314 779 328 191 262 416 146 705 293 015Muutos, % -4,1 25,1 78,9 -49,9 -5,5Tutkimus- ja kehitysmenottaseeseen aktivoidut, (1 000 EUR) 3 306 2 692 1 694 1 185 1 230tuloslaskelmassa kuluna, (1 000 EUR) 6 207 6 110 4 200 3 668 6 341Tutkimus- ja kehitysmenot, yhteensä, (1 000 EUR) 9 513 8 803 5 894 4 853 7 571% liikevaihdosta 3,0 2,7 2,2 3,3 2,6Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, (1 000 EUR) 18 062 9 430 4 825 2 008 8 509% liikevaihdosta 5,7 2,9 1,8 1,4 2,9Henkilöstö keskimäärin 994 948 825 858 1 044Liikevaihto/henkilö, (1 000 EUR) 317 346 318 171 281Tilauskanta, milj. EUR 41,8 71,9 68,3 20,3 23,9KannattavuusLiiketulos, (1 000 EUR) 24 471 28 844 21 674 -15 744 13 628% liikevaihdosta 7,8 8,8 8,3 -10,7 4,7Tulos ennen veroja, (1 000 EUR) 20 513 26 046 24 448 -15 550 6 258% liikevaihdosta 6,5 7,9 9,3 -10,6 2,1Tilikauden tulos, (1 000 EUR) 13 890 14 812 23 338 -20 251 4 351% liikevaihdosta 4,4 4,5 8,9 -13,8 1,5Oman pääoman tuotto-% (ROE) 17,4 19,3 34,6 -32,0 6,1Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROCE) 17,7 24,3 23,6 -10,2 7,5Rahoitus ja taloudellinen asemaMaksuvalmius (current ratio) 1,7 1,8 1,8 1,8 1,7Omavaraisuusaste, % 45,1 45,2 46,9 41,3 38,4Velkaantumisaste, % 69,2 49,7 48,9 87,1 108,6Korollinen vieras pääoma, (1 000 EUR) 56 386 39 064 36 757 51 911 72 909Koroton vieras pääoma, (1 000 EUR) 43 888 56 286 49 754 33 251 34 733ponssen vuosi Tuotteet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös Konserni IFRS72 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 73

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT 1IFRS2012IFRS2011IFRS2010IFRS2009IFRS2008Tulos/osake (EPS), EUR 0,44 0,47 0,78 -0,77 0,16Oma pääoma/osake, EUR 2,91 2,81 2,68 2,13 2,40Nimellisosinko/osake, EUR 0,25 1 0,35 0,35 0,15 0,10Osakeantioikaistu osinko/osake, EUR 0,25 1 0,35 0,35 0,15 0,10Osinko/tulos, % 57,1 1 74,1 45,1 -19,5 64,4Efektiivinen osinkotuotto, % 4,2 1 5,0 3,2 2,2 2,2Hinta/voitto (P/E) 13,6 14,8 13,9 -9,1 29,0Osakkeen kurssikehitysTilikauden alin 5,57 5,85 6,63 2,99 4,25Tilikauden ylin 8,55 11,85 12,15 6,99 16,29Tilikauden päätöskurssi 5,94 7,00 10,80 6,97 4,50Tilikauden keskikurssi 6,89 9,49 9,13 4,52 10,17Osakekannan markkina-arvo, milj. EUR 166,3 196,0 302,4 195,2 126,0Osingonjako, milj. EUR 6,9 1 9,7 9,7 4,2 2,8Osakkeiden vaihdon kehitys, kpl 1 508 478 2 638 091 3 867 488 5 705 768 2 715 572Osakkeiden vaihdon kehitys, % 5,4 9,4 13,8 20,4 9,7Osakkeiden osakeantioikaistun lukumääränpainotettu keskiarvo tilikauden aikana 28 000 000 28 000 000 28 000 000 28 000 000 28 000 000Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärätilikauden lopussa 28 000 000 28 000 000 28 000 000 28 000 000 28 000 0001Yhtiön hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2012 jaetaan osinkoa 0,25 euroa osakkeelta.TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVATOman pääoman tuotto-% (ROE)Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROCE)Omavaraisuusaste, %Velkaantumisaste, %Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikanaTulos/osake (EPS)Oma pääoma/osakeOsakeantioikaistu osinko/osakeOsinko/tulos, %Efektiivinen osinkotuotto, %Hinta/voitto (P/E)Osakekannan markkina-arvoOsakkeiden vaihdon kehitys, %=============Tilikauden tulosOma pääoma + määräysvallattomien osuus (keskimäärin vuoden aikana)Tulos ennen veroja + rahoituskulutOma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin vuoden aikana)Oma pääoma + määräysvallattomien osuusTaseen loppusumma – saadut ennakotKorolliset rahoitusvelatOma pääomaKuukausien viimeisen päivän henkilökunnan lukumäärien keskiarvo.Laskelmaa on oikaistu osa-aikaisesti palveluksessa olleiden henkilöiden osalta.Tilikauden tulos – määräysvallattomien osuus – hybridilainan kaudellekohdistuvat korot veroilla vähennettynäOsakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikanaOma pääomaTilinpäätöspäivän osakeantioikaistu osakemääräOsakekohtainen osinkoTilikauden jälkeen tapahtuneiden osakeantien oikaisukertoimetOsakekohtainen osinkoOsakekohtainen tulosOsakeantioikaistu osinko/osakeOsakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssiOsakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssiTulos/osakeOsakkeiden lukumäärä tilikauden viimeisenä päivänä xOsakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssiTilikauden aikana vaihdetut osakkeetOsakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden aikanax 100x 100x 100x 100x 100x 100x 100ponssen vuosi Tuotteet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös Konserni IFRS74 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 75

emoyhtiön TULOSLASKELMA(1 000 EUR) Liite 1 2012 2011Liikevaihto 2 243 255 257 414Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) 1 653 461Liiketoiminnan muut tuotot 3 414 336Materiaalit ja palvelut 4 -170 163 -176 403Henkilöstökulut 5, 6, 7 -32 613 -33 071Poistot ja arvonalentumiset 8 -4 228 -3 665Liiketoiminnan muut kulut -18 590 -17 937Liiketulos 19 729 27 134Rahoitustuotot ja -kulut 10 606 -569Tulos ennen satunnaisia eriä 20 335 26 565Satunnaiset erät 11 0 3 500Tulos satunnaisten erien jälkeen 20 335 30 065Tilinpäätössiirrot 12 -611 299Välittömät verot 13 -4 273 -9 494Tilikauden tulos 15 451 20 8711Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 81-89.emoyhtiön TASE(1 000 EUR) Liite 1 2012 2011VASTAAVAAPysyvät vastaavatAineettomat hyödykkeet 14 12 066 9 637Aineelliset hyödykkeet 14 26 998 20 296Sijoitukset 15 11 418 11 418Pysyvät vastaavat yhteensä 50 482 41 351Vaihtuvat vastaavatVaihto-omaisuus 16 43 709 43 369Pitkäaikaiset saamiset 17 6 489 5 576Lyhytaikaiset saamiset 17 84 915 80 314Rahat ja pankkisaamiset 4 729 9 170Vaihtuvat vastaavat yhteensä 139 841 138 430VASTAAVAA YHTEENSÄ 190 324 179 781VASTATTAVAAOma pääoma 18, 19Osakepääoma 7 000 7 000Arvonkorotusrahasto 841 841Edellisten tilikausien tulos 57 822 46 676Tilikauden tulos 15 451 20 871Oma pääoma yhteensä 81 114 75 388Tilinpäätössiirtojen kertymä 20 1 439 828Pakolliset varaukset 21 4 977 4 627Vieras pääomaPitkäaikainen vieras pääoma 22 19 638 36 750Lyhytaikainen vieras pääoma 23 83 155 62 188Vieras pääoma yhteensä 102 793 98 938VASTATTAVAA YHTEENSÄ 190 324 179 7811Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 81-89.ponssen vuosi Tuotteet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös Emoyhtiö FAS76 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 77

emoyhtiön RAHOITUSLASKELMA(1 000 EUR) 2012 2011Liiketoiminnan rahavirta:Liiketulos 19 729 27 134Poistot ja arvonalentumiset 4 228 3 665Varauksen muutos 351 -80Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 24 307 30 720Käyttöpääoman muutos:Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+) -2 948 -6 291Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) -340 -2 400Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) -9 400 4 563Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 11 620 26 592Saadut korot 2 406 2 999Maksetut korot -3 329 -3 484Saadut osingot 2 720 250Muut rahoituserät -1 180 -1 339Maksetut verot -9 070 -6 274Rahavirta ennen satunnaisia eriä 3 167 18 744Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva nettorahavirta 0 3 500Liiketoiminnan rahavirta (A) 3 167 22 244Investointien rahavirta:Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin -13 359 -9 725Investointien rahavirta (B) -13 359 -9 725Rahoituksen rahavirta:Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+)/vähennys (-) 14 500 -23Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+)/vähennys (-) 1 888 3 112Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+) -912 -1 055Maksetut osingot ja muu voitonjako -9 725 -9 725Rahoituksen rahavirta (C) 5 751 -7 691Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C) -4 441 4 828Rahavarat 1.1. 9 170 4 342Rahavarat 31.12. 4 729 9 170EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteetPonsse Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain(FAS) mukaisesti. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroinaja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laatimisperiaatteissaole toisin mainittu. Tilinpäätös on esitetty kululajikohtaistatuloslaskelma- ja tasekaavaa noudattaen.Pysyvät vastaavatPysyvät vastaavat on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoonvähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla.Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina hyödykkeidentaloudellisen vaikutusajan perusteella. Poistot on tehtyhyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen.Poistoajat ovat:Aineettomat oikeudetMuut pitkävaikutteiset menotRakennukset ja rakennelmatKoneet ja kalusto5 vuotta3–5 vuotta20 vuotta3–10 vuottaVaihto-omaisuusVaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaantodennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintamenomääritetään raaka-aineiden ja tarvikkeiden osalta painotetullakeskihintamenetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteidenhankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistätyösuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoistasekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvistayleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella.Vaihtokonevarasto arvostetaan hankintamenoontai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon.Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatavaarvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteenvalmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvatmenot.TakuuvarausLuovutettuja tuotteita koskevat todennäköiset takuukustannukseton kirjattu pakollisiin varauksiin.Myynnin tuloutusTuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Liikevaihtoa laskettaessamyyntitulosta on vähennetty mm. välilliset verot ja annetutalennukset. Myynnin kurssierot kirjataan rahoituseriin.LeasingvuokratLeasingrahoituksella hankittujen hyödykkeiden vuokrat on kirjattutuloslaskelmaan kuluina.Tutkimus- ja kehitysmenotKehitysmenot, jotka täyttävät KPL 5 luvun 8 pykälän aktivointiedellytykseton kirjattu taseeseen aineettomiin hyödykkeisiin jakirjataan kuluksi poistoina. Tutkimusmenot kirjataan suoraanvuosikuluksi. Tutkimus- ja kehitysmenojen osalta kirjaustapaaon muutettu vuonna 2003.EläkkeetHenkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisissaeläkevakuutusyhtiöissä eikä kattamattomia eläkevastuita ole.Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksensuoriteperusteisia palkkoja.JohdannaisetEmoyhtiön johdannaiset sisältävät valuuttatermiinejä ja koronvaihtosopimuksia,jotka arvostetaan tilinpäätöspäivän käypäänarvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin.TuloverotTuloverot on kirjattu Suomen verolainsäädännön mukaisesti.Valuuttamääräiset erätUlkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivänkurssiin ja tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saamisetja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tase-erienarvostamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelmanrahoituseriin.Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuusTilikauden 1.1.–31.12.2012 tiedot ovat vertailukelpoisia edellisentilikauden tietojen kanssa.ponssen vuosi Tuotteet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös Emoyhtiö FAS78 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 79

2. Liikevaihto markkina-alueittain(1 000 EUR) 2012 2011Pohjois-Eurooppa 137 629 139 985Etelä- ja Keski-Eurooppa 40 355 49 955Venäjä ja Aasia 39 438 43 008Pohjois- ja Etelä-Amerikka 25 833 24 463Muut maat 0 3Yhteensä 243 255 257 4143. Liiketoiminnan muut tuotot(1 000 EUR) 2012 2011Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 14 9Julkiset avustukset 69 135Muut 331 192Yhteensä 414 3364. Materiaalit ja palvelut(1 000 EUR) 2012 2011Aineet, tarvikkeet ja tavaratOstot tilikauden aikana 166 180 175 953Varastojen lisäys (-)/vähennys (+) 1 313 -1 955Ulkopuoliset palvelut 2 670 2 405Yhteensä 170 163 176 4035. Henkilöstö tilikauden aikana keskimäärinhenkilöä 2012 2011Työntekijät 353 331Toimihenkilöt 277 255Yhteensä 630 5866. Henkilöstökulut(1 000 EUR) 2012 2011Palkat ja palkkiot 26 568 26 863Eläkekulut 4 523 4 539Muut henkilösivukulut 1 522 1 670Yhteensä 32 613 33 0717. Johdon palkat ja palkkiot(1 000 EUR) 2012 2011Toimitusjohtaja 343 331Hallituksen jäsenet 241 224Yhteensä 584 5558. Poistot ja arvonalentumiset(1 000 EUR) 2012 2011Suunnitelman mukaiset poistot 4 228 3 665Yhteensä 4 228 3 6659. Tilintarkastajan palkkiot(1 000 EUR) 2012 2011KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers OyTilintarkastuspalkkiot 57 50Todistukset ja lausunnot 0 0Veroneuvonta 6 10Muut palkkiot 4 21Yhteensä 66 8110. Rahoitustuotot ja -kulut(1 000 EUR) 2012 2011Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksistaSaman konsernin yrityksiltä 2 600 100Omistusyhteysyrityksiltä 119 150Muilta 985 0Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista yhteensä 2 720 250Muut korko- ja rahoitustuototSaman konsernin yrityksiltä 2 315 2 890Muilta 12 235 10 701Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä 14 550 13 590Rahoitustuotot yhteensä 17 270 13 840Rahoitusarvopaperien arvonalentumiset 0 0Korkokulut ja muut rahoituskulutSaman konsernin yrityksille 0 0Muille 16 664 14 409Rahoituskulut yhteensä 16 664 14 409Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 606 -569Erään rahoitustuotot ja -kulut sisältyy kurssivoittoa/tappioita (netto) -544 -1811. Satunnaiset erät(1 000 eur) 2012 2011Satunnaiset tuotot/konserniavustus 0 3 50012. Tilinpäätössiirrot(1 000 eur) 2012 2011Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus -611 299ponssen vuosi Tuotteet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös Emoyhtiö FAS80 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 81

13. Tuloverot(1 000 EUR) 2012 2011Tuloverot satunnaisista eristä 0 910Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 4 273 8 584Laskennallisen verosaamisen muutos 0 0Yhteensä 4 273 9 49414. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeetEnnakkomaksutjaMuut pitkävaikutteisetkeskeneräiset(1 000 eur)KehittämismenomenotPatentti-AineettomatAineettomat hyödykkeet 2012Liikearvo oikeudet menot hankinnat YhteensäHankintameno 1.1.2012 4 579 612 905 767 4 317 4 176 15 356Lisäykset 2 185 9 0 170 1 032 4 111 7 508Vähennykset 0 0 0 0 0 -3 606 -3 606Siirrot erien välillä 0 0 0 0 0 0 0Hankintameno 31.12.2012 6 764 621 905 938 5 349 4 681 19 257Kertyneet poistot 1.1.2012 -1 379 -433 -121 -368 -3 418 0 -5 719Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 0 0 0 0 0 0Tilikauden poisto -760 -61 -181 -176 -294 0 -1 472Kertyneet poistot 31.12.2012 -2 139 -494 -302 -543 -3 713 0 -7 191Kirjanpitoarvo 31.12.2012 4 625 126 603 394 1 637 4 681 12 066Kirjanpitoarvo 31.12.2011 3 200 179 784 400 898 4 176 9 637EnnakkomaksutjaRakennuksetMuut(1 000 eur)Maa- jaja Koneet ja aineelliset keskeneräisetAineelliset hyödykkeet 2012vesialueet rakennelmat kalusto hyödykkeet hankinnat YhteensäHankintameno 1.1.2012 490 22 131 23 043 29 3 338 49 032Lisäykset 495 3 761 4 393 0 9 662 18 311Vähennykset 0 0 0 0 -8 853 -8 853Siirrot erien välillä 0 0 0 0 0 0Hankintameno 31.12.2012 985 25 892 27 436 29 4 146 58 489Kertyneet poistot 1.1.2012 0 -11 711 -17 865 0 0 -29 577Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 0 0 0 0 0Tilikauden poisto 0 -985 -1 770 0 0 -2 756Kertyneet poistot 31.12.2012 0 -12 697 -19 636 0 0 -32 332Arvonkorotukset 0 841 0 0 0 841Kirjanpitoarvo 31.12.2012 985 14 037 7 800 29 4 146 26 998Kirjanpitoarvo 31.12.2011 490 11 261 5 178 29 3 338 20 296Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo31.12.2012 6 95331.12.2011 4 385Emoyhtiön Vieremällä sijaitseviin toimitilakiinteistöihin on tehty 31.8.1994 arvonkorotus määrältään 841 tuhatta euroa.Arvonkorotuksesta ei ole tehty poistoja. Arvonkorotus on tehty silloin voimassa olleen lainsäädännön perusteella, koska toimitilojentodennäköinen luovutushinta on pysyvästi hankintamenoa olennaisesti suurempi.15. SijoituksetOsakkeetOsakkeetSaamiset(1 000 EUR)Konserni-OmistusyhteysyrityksetOsakkeet Konsernin SaamisetSijoitukset 2012yrityksetMuut yritykset Muut YhteensäHankintameno 1.1.2012 16 171 335 102 0 0 16 608Lisäykset 0 0 0 0 0 0Vähennykset 0 0 0 0 0 0Hankintameno 31.12.2012 16 171 335 102 0 0 16 608Kertyneet arvonalennukset 1.1.2012 -5 190 0 0 0 0 -5 190Vähennykset 0 0 0 0 0 0Arvonalennukset 0 0 0 0 0 0Arvonkorotukset 0 0 0 0 0 0Kirjanpitoarvo 31.12.2012 10 982 335 102 0 0 11 418KonserniyrityksetNimi ja kotipaikkaYhtiön omistusosuus-%Ponsse AB, Västerås, Ruotsi 100,00Ponsse AS, Kongsvinger, Norja 100,00Ponssé S.A.S, Gondreville, Ranska 100,00Ponsse UK Ltd., Lockerbie, Iso-Britannia 100,00Ponsse North America, Inc., Rhinelander, Yhdysvallat 100,00Ponsse Latin America Indústria de Máquinas Florestais Ltda, Mogi das Cruzes, Brasilia 100,00OOO Ponsse, Pietari, Venäjä 100,00Epec Oy, Seinäjoki, Suomi 100,00Ponsse Asia-Pacific Ltd., Hongkong 100,00Ponsse China Ltd., Beihai, Kiina (Ponsse Asia-Pacific Ltd:n omistama) 100,00Ponsse Uruguay S.A., Paysandú, Uruguay (Ponsse Latin American omistama) 100,00Kaikki konserniyhtiöt on yhdistelty emoyhtiön konsernitilinpäätökseen.OsakkuusyrityksetNimi ja kotipaikkaYhtiön omistusosuus-%Sunit Oy, Kajaani, Suomi 34,00Osakkuusyhtiö on yhdistelty emoyhtiön konsernitilinpäätökseen.16. Vaihto-omaisuus(1 000 EUR) 2012 2011Aineet ja tarvikkeet 28 992 33 075Keskeneräiset tuotteet 3 270 2 922Valmiit tuotteet/tavarat 2 407 1 105Muu vaihto-omaisuus 9 040 6 268Ennakkomaksut 0 0Yhteensä 43 709 43 369ponssen vuosi Tuotteet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös Emoyhtiö FAS82 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 83

17. Saamiset(1 000 EUR) 2012 2011Pitkäaikaiset saamisetSaamiset saman konsernin yrityksiltäLainasaamiset 6 489 5 576Lainasaamiset 0 0Muut saamiset 0 0Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 6 489 5 576Lyhytaikaiset saamisetMyyntisaamiset 7 273 9 274Saamiset saman konsernin yrityksiltäMyyntisaamiset 75 093 70 279Muut saamiset 116 593SiirtosaamisetAvustussaamiset 44 52Tuloverosaaminen 1 694 0Johdannaissopimukset 545 36Muut siirtosaamiset 150 79Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 84 915 80 314Saamiset yhteensä 91 403 85 89018. Oma pääoma(1 000 EUR) 2012 2011Sidottu oma pääomaOsakepääoma 1.1. 7 000 7 000Rahastoanti 0 0Osakepääoma 31.12. 7 000 7 000Ylikurssirahasto 1.1. 0 0Rahastoanti 0 0Ylikurssirahasto 31.12. 0 0Arvonkorotusrahasto 1.1. 841 841Pysyvien vastaavien arvonkorotus, muutos 0 0Arvonkorotusrahasto 31.12. 841 841Sidottu oma pääoma yhteensä 7 841 7 841Vapaa oma pääomaVoitto edellisiltä tilikausilta 1.1. 67 547 56 402Omien osakkeiden hankinta 0 0Osingonjako -9 725 -9 725Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 57 822 46 676Tilikauden tulos 15 451 20 871Vapaa oma pääoma yhteensä 73 273 67 547Oma pääoma yhteensä 81 114 75 38819. Jakokelpoinen vapaa oma pääoma(1 000 EUR) 2012 2011Voitto edellisiltä tilikausilta 57 822 46 676Tilikauden tulos 15 451 20 871Yhteensä 73 273 67 547Emoyhtiön Vieremällä sijaitseviin toimitilakiinteistöihin 31.8.1994 tehty arvonkorotus määrältään 841 tuhatta euroa on siirretty takautuvastiedellisten tilikausien voitoista arvonkorotusrahastoon.Ponsse Oyj:n rekisteröity osakepääoma 31.12.2012 oli 7 000 000 euroa ja se jakaantui 28 000 000 kappaleeseen 0,25 euron nimellisarvoisiaosakkeita. Osakkeet ovat kaikki samanlajisia ja kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaasaman oikeuden osinkoon.Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä optiolainoja. Emoyhtiöllä on hallussa omia osakkeita 212 900 kpl. Yhtiöllä onavainhenkilöille osakepalkkiojärjestelmä. Ponsse Oyj:n hallituksella ei ole voimassa olevia valtuuksia osakepääoman korottamiseeneikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseenlaskuun.20. Tilinpäätössiirtojen kertymä(1 000 EUR) 2012 2011Poistoero 1 439 828ponssen vuosi Tuotteet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös Emoyhtiö FAS84 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 85

21. Pakolliset varaukset(1 000 EUR) 2012 2011Takuuvaraus 4 977 4 627Muut pakolliset varaukset 0 0Yhteensä 4 977 4 62722. Pitkäaikainen vieras pääoma(1 000 EUR) 2012 2011Hybridilaina 0 19 000Lainat rahoituslaitoksilta 16 348 12 886Eläkelainat 3 290 4 864Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 19 638 36 750Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttuaLainat rahoituslaitoksilta 5 000 0Eläkelainat 0 0Yhteensä 5 000 023. Lyhytaikainen vieras pääoma(1 000 EUR) 2012 2011Hybridilaina 19 000 0Lainat rahoituslaitoksilta 32 538 18 038Eläkelainat 1 574 1 574Saadut ennakot 97 0Ostovelat 19 451 26 949Velat samaan konserniin kuuluville yrityksilleKonserniostovelat 1 042 772Muut konsernivelat 0 0Siirtovelat 0 242Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille yhteensä 1 042 1 015Ennakkolaskutus 0 401Muut velat 1 323 1 875SiirtovelatHenkilöstökuluvelat 4 685 5 179Korkojaksotus 696 726Tuloverovelka 0 3 103Vaihto-omaisuuden siirtovelat 0 620Muut siirtovelat 2 749 2 708Siirtovelat yhteensä 8 130 12 336Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 83 155 62 18824. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut(1 000 EUR) 2012 201124.1 Omasta puolestaVelat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiäRahalaitoslainat 0 0Annetut kiinteistökiinnitykset 0 0Annetut yrityskiinnitykset 0 0Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä 0 024.2 LeasingvastuutLeasingsopimuksista maksettavat määrätSeuraavalla tilikaudella maksettavat 1 597 933Myöhemmin maksettavat 190 1 656Leasingsopimuksista maksettavat määrät yhteensä 1 788 2 58924.3 Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolestaSamaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut takaukset 365 346Emoyhtiö on antanut kirjallisen vakuuden kolmen tytäryhtiönsä ulkopuolisten velkojen suojaksi.24.4 Muut vastuusitoumuksetTakaukset muiden puolesta 0 0Takaisinostovastuut 459 789Muut vastuut 1 159 3 391Muut vastuusitoumukset yhteensä 1 619 4 17924.5 Johdannaissopimuksista johtuvat vastuutValuuttatermiinitKäypä arvo 319 -991Kohde-etuuden arvo 36 596 29 473KorkojohdannaisetKäypä arvo -16 -9Kohde-etuuden arvo 34 129 22 991Johdannaissopimuksia käytetään ainoastaan valuuttakurssi- ja korkoriskeiltä suojautumiseen.ponssen vuosi Tuotteet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös Emoyhtiö FAS86 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 87

OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEETPonsse Oyj:n osakepääoma on 7 000 000 euroa, joka jakautuu28 000 000 osakkeeseen. Osakkeen nimellisarvo on 0,25 euroa.Osakkeet ovat kaikki samanlajisia, ja kukin osake oikeuttaa äänestämäänyhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeudenosinkoon.Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä optiolainoja.Yhtiöllä on avainhenkilöille osakepalkkiojärjestelmä.Osakepääoman korotukset 1994–2012MerkintäaikaKorotustapaOmat osakkeetEmoyhtiöllä on hallussa omia osakkeita 212 900 kpl.Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään omienosakkeiden hankinnasta niin, että osakkeita voidaan hankkiayhdessä tai useammassa erässä enintään 250 000 kappaletta.Sanottu enimmäismäärä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiönkaikista osakkeista ja äänistä. Osakkeet hankitaan NASDAQOMX Helsinki Oy:n (”Pörssi”) järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä,jolloin osakkeet hankitaan ja maksetaan Pörssin jaEuroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Hallitus voi valtuutuksenperusteella päättää omien osakkeiden hankkimisestavain yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Valtuutusta tarvitaanyhtiön kasvustrategian tukemiseksi käytettäväksi yhtiön mahdollisestitekemissä yritysjärjestelyissä tai muissa järjestelyissä.Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajilletai käyttää yhtiön omistajien omistusarvon kasvattamiseksimitätöimällä osakkeita hankinnan jälkeen tai käytettäväksihenkilöstön kannustusjärjestelmissä. Valtuutus sisältäähallituksen oikeuden päättää kaikista muista omien osakkeidenhankinnan ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseenyhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2013saakka.Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään uusienosakkeiden antamisesta ja yhtiön hallussa olevien omien osakkeidenluovuttamisesta joko maksua vastaan tai maksutta siten,että valtuutuksen perusteella annettavien osakkeiden määrä onenintään 250 000 osaketta. Sanottu enimmäismäärä vastaa noin0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Valtuutussisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista osakeanninehdoista. Valtuutus sisältää siten myös oikeuden antaaosakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudestapoiketen laissa säädetyin ehdoin. Valtuutusta esitetään käytettäväksiyhtiön kasvustrategian tukemiseksi yhtiön mahdollisestitekemissä yrityshankinnoissa tai muissa järjestelyissä. Lisäksiosakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille,myydä julkisessa kaupankäynnissä tai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmissä.Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseenyhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2013saakka.NimellisarvoEURUusienosakkeidenlukumääräOsakepääomankorotus EURUusiosakepääomaEUR31.8.1994 Rahastoanti 0,84 1 300 000 1 093 221,52 2 489 181,319.–22.3.1995 Rahastoanti 0,84 148 000 124 459,07 2 613 640,389.–22.3.1995 Yleisölle suunnattu uusmerkintä 0,84 392 000 329 648,34 2 943 288,7116.3.2000 Split 1:2 0,42 - 0,00 2 943 288,7116.3.2000 Rahastoanti 0,50 - 556 711,29 3 500 000,0029.11.2004 Rahastoanti 0,50 7 000 000 3 500 000,00 7 000 000,0029.3.2006 Split 1:2 0,25 - 0,00 7 000 000,00Valtuudet osakepääoman korottamiseenYhtiön hallituksella ei ole tilikauden päättyessä voimassa olevia valtuuksia osakepääoman korottamiseen eikä vaihtovelkakirja- taioptiolainojen liikkeeseenlaskuun.Osakevaihto 1.1.–31.12.2012kkVaihdonarvo,EUR Vaihto, kpl Alin, EUR Ylin, EURPainotettukeskikurssi,EURPäätöskurssi,EUROsakekannanmarkkinaarvo,EUROsakkeita,kplSuhteellinenvaihto, %1 1 093 453 149 906 7,10 7,65 7,29 7,32 204 960 000 28 000 000 0,542 1 793 360 225 209 7,30 8,55 7,96 8,05 225 400 000 28 000 000 0,803 978 413 121 700 7,60 8,23 8,02 8,05 225 400 000 28 000 000 0,434 1 568 637 194 056 7,58 8,49 8,02 7,85 219 800 000 28 000 000 0,695 430 792 61 829 6,58 7,88 6,97 6,70 187 600 000 28 000 000 0,226 371 865 56 312 6,11 7,00 6,60 6,80 190 400 000 28 000 000 0,207 203 938 30 234 6,55 7,02 6,75 6,67 186 760 000 28 000 000 0,118 474 792 71 492 6,50 6,84 6,64 6,65 186 200 000 28 000 000 0,269 487 385 71 831 6,53 6,98 6,79 6,71 187 880 000 28 000 000 0,2610 643 115 99 996 6,06 6,80 6,43 6,11 171 080 000 28 000 000 0,3611 1 505 269 259 003 5,61 6,19 5,81 5,61 157 080 000 28 000 000 0,9312 973 401 166 910 5,57 6,00 5,83 5,94 166 320 000 28 000 000 0,60Yht. 10 524 420 1 508 478 5,57 8,55 6,89 28 000 000 5,39Osakkeen suhteellinen vaihto kuukausittain 2012%1,00,80,60,40,20,0kk 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12Osakkeen painotettu keskihinta kuukausittain 2012€1086420kk 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12ponssen vuosi Tuotteet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös88 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 89

Osakkeenomistajien jakaantuminen omistajaryhmittäin 31.12.2012OsakemääräkplOsuusosakkeista jaäänistä, %HallintarekisteröitykplHallintarekisteröity%ÄänimääräkplÄänimäärä,%Yritykset 975 743 3,485 8 102 0,029 983 845 3,514Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 1 330 364 4,751 322 725 1,153 1 653 089 5,904Julkisyhteisöt 2 001 206 7,147 0 0 2 001 206 7,147Kotitaloudet 22 604 786 80,731 0 0 22 604 786 80,731Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 684 940 2,446 0 0 684 940 2,446Ulkomaat 57 359 0,205 14 775 0,053 72 134 0,258Kaikki yhteensä 27 654 398 98,765 345 602 1,235 28 000 000 100,000Osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2012OsakasmääräOsuusOsakkeita Osuus osakkeista jaOsakkeita/osakaskpl osakkaista, % yhteensä kpläänistä, %1–100 2 002 27,996 121 654 0,434101–500 2 935 41,043 839 841 2,999501–1 000 1 045 14,613 829 377 2,9621 001–5 000 972 13,593 2 142 062 7,6505 001–10 000 96 1,342 694 376 2,48010 001–50 000 79 1,105 1 603 312 5,72650 001–100 000 6 0,084 438 698 1,567100 001–500 000 11 0,154 3 049 704 10,892yli 500 000 5 0,070 18 280 976 65,289Yhteensä 7 151 100,000 28 000 000 100,000Osakkeenomistajat 31.12.2012NroNimiOsakkeidenmäärä, kplOsuusosakkeista, %Osuusäänistä, %1 Vidgrén Juha Einari 6 205 018 22,16 22,162 Vidgrén Jukka Tuomas 3 764 778 13,45 13,453 Vidgrén Janne 3 691 742 13,18 13,184 Vidgrén Jarmo 3 679 938 13,14 13,145 Lähitapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö 939 500 3,36 3,366 Aktia Capital Sijoitusrahasto 425 746 1,52 1,527 Ilmarinen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö 392 666 1,40 1,408 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 389 000 1,39 1,399 Einari Vidgrén Säätiö 388 000 1,39 1,3910 Op-Suomi Pienyhtiöt 265 057 0,95 0,9511 Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas 261 000 0,93 0,9312 Nordea Pankki Suomi Oyj (Hall.rek.) 253 309 0,90 0,9013 Ponsse Oyj 212 900 0,76 0,7614 Sijoitusrahasto Nordea Foresta 180 000 0,64 0,6415 Sijoitusrahasto Nordea Pro Suomi 162 379 0,58 0,5816 Nordea Henkivakuutus Suomi Oy 119 647 0,43 0,4317 Tiitinen Arto 95 000 0,34 0,3418 Thominvest Oy 93 000 0,33 0,3319 Laakkonen Mikko 80 000 0,29 0,2920 Nasdaq OMXBS/Skandinaviska Enskilda Banken Ab (Hall.rek.) 66 066 0,24 0,2421 Kirkon Keskusrahasto 53 491 0,19 0,1922 Randelin Mari 51 141 0,18 0,1823 Relander Harald 50 000 0,18 0,1824 Sijoitusrahasto Nordea Suomi Small Cap 46 138 0,16 0,1625 Fortumin Säätiö 45 000 0,16 0,1626 KPY Sijoitus Oy 41 727 0,15 0,1527 Apotrade Consulting Oy 41 543 0,15 0,1528 Aktia Secura Sijoitusrahasto 40 000 0,14 0,1429 Vidgrén Kalle Samuel 38 800 0,14 0,1430 Vidgrén Henri Eemil 38 084 0,14 0,14Muut osakkeenomistajat 5 889 330 21,02 21,02Yhteensä 28 000 000 100,00 100,00Vuoden 2012 lopussa Ponsse Oyj:llä oli 7 153 (31.12.2011: 6 569) osakkeenomistajaa.Johdon omistusHallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä heidän määräysvallassaan olevat yhtiöt ja alaikäiset lapset omistivat 31.12.2012 yhteensä10 031 860 Ponsse Oyj:n osaketta, mikä vastaa 35,8 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä.ponssen vuosi Tuotteet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös90 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 91

HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTÖSTÄYhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Hallitus on OYL 13:2 §:nmukaisesti huomioinut osinkoesitystä tehdessään esitetyn osingonjaon vaikutuksen konsernin maksukykyisyyteen.Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 73 273 335,91 euroa.Yhtiön hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2012 jaetaan osinkoa 0,25 euroa osakkeelta.Vieremällä 18. helmikuuta 2013Juha VidgrénMammu KaarioOssi SaksmanJuho NummelatoimitusjohtajaHeikki HortlingIlkka KylävainioJukka VidgrénTILINTARKASTUSKERTOMUSPonsse Oyj:n yhtiökokoukselleOlemme tilintarkastaneet Ponsse Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2012.Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedotsekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuuHallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeatja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös jatoimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskeviensäännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtajasiitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.Tilintarkastajan velvollisuudetVelvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä jatoimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksenSuomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemmeja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessaolennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin,josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistäluvuista ja niissä esitettävistä tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestätai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaahuomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksenlaatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaisettilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta.Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemienkirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.Lausunto konsernitilinpäätöksestäLausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien(IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksestaLausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksenlaatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta jataloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.Vieremällä 18. päivänä helmikuuta 2013PricewaterhouseCoopers OyKHT-yhteisöSami PostiKHTponssen vuosi Tuotteet ja palvelut Johto ja hallinnointi Tilinpäätös92 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 93

yhteystiedotTuotantoVenäjä ja AasiaPonsse oyjPonssentie 2274200 VieremäFINLANDTel. +358 20 768 800Fax +358 20 768 8690www.ponsse.comMyynti- ja palveluverkostopohjois-eurooppaPONSSE OYJPonssentie 2274200 VieremäFINLANDTel. +358 20 768 800Fax + 358 20 768 8690www.ponsse.comEPEC OYTiedekatu 6PL 19460100 SEINÄJOKITel. +358 20 760 8111Fax +358 20 760 8110www.epec.fiEpec Oy (tietojärjestelmät)Tiedekatu 660100 SeinäjokiFINLANDTel. +358 20 760 8111Fax +358 20 760 8110www.epec.fiPONSSE ABVästsuraLisjövägen 40735 91 SurahammarSWEDENTel. +46 220 399 00Fax +46 220 399 01PONSSE ASKlettavegen 7N-2211 KongsvingerNORWAYTel. +47 628 888 70Fax +47 628 888 78AN MASKINTEKNIK ABFöretagsvägen 1095333 HaparandaSWEDENTel. +46 922 10390Fax. +46 922 10591KONEKESKO EESTI ASPõrguvälja tee 3APildiküla, Rae Vald75308 HarjumaaESTONIATel. +372 6059 100Fax +372 6059 101www.konekesko.com/eeSIA Konekesko LatvijaTiraines iela 151058 RigaLATVIATel. +371 6706 4300Fax +371 6706 4301www.konekesko.com/lvUAB Konekesko LietuvaVerslo str.9, Kumpiu willage54311 Kaunas districtLithuaniaTel. +370 5 247 7400Fax +370 5 247 7420www.konekesko.com/ltOOO PONSSEVolkhonskoe Shosse, 2B,bldg. 15Gorelovo Industrial ZoneLeningrad regionRussia, 188508Tel. +7 812 677 65 47Fax. +7 812 677 32 27russia@ponsse.comPONSSE CHINABeihai Ponsse Trading Co.Ltd.1 Gangwan RoadHepu Industry Park536100 Hepu, BeihaiGuangxiCHINATel. +86 779 720 1872Fax. +86 779 7200432ODO UdarnikProspect Frunze 17-A210010, VitebskREPUBLIC OF BELARUSTel./Fax +375 212 36 35 83Tel. +375 212 37 32 33OOO Dormashimport-VostokVoronežskaja 129680042 KhabarovskRUSSIATel. +7 4212 62 90 42Fax +7 4212 76 41 84www.dmi-dv.ruOOO Kostroma-Servis-PonsseOktjabrja st. 40A,Kostromskaja obl., ChuchlomaRUSSIATel. +7 960 741 40 32OOO LespromservisPervomaiskaja 114,Republic of Komi167000 SyktyvkarRUSSIATel. +7 8212 28 84 80Fax +7 8212 28 84 16www.lps.komi.ruOOO PKF ”Gidroservis”Shosse Kosmonavtov 312614065, PermRUSSIATel. +7 342 299 99 20OOO RemtechnicaMichurina 6,662549 LesosibirskRUSSIATel. +7 39145 4 16 51Fax +7 39145 4 19 75OOO WEST-KOMArkhipova 3Karelia Republik185002 PetrozavodskRUSSIATel. +7 8142 72 49 27www.west-kom.onego.ruOOO ZEPPELIN RUSSLANDSofijskaja st. 6, 4th floor192236 Saint-PetersburgRUSSIATel. +7 812 335 11 10Fax +7 812 268 84 82www.zeppelin.ruShingu Shoko, Ltd2-1-1 Inaho, OtaruHokkaido 047-0032JAPANTel. +81 0134 24-1315Fax +81 0134 22-6862www.shingu-shoko.co.jpOOO PromTechGroup ”BLN”Volchanskiy pereulok 12,office 1620030 EkaterinburgRUSSIATel. +7 343 216 83 61, (62), (63)Pohjois- ja Etelä-Amerikkakeski- ja etelä-eurooppaPONSSÉ S.A.S.ZAC Croix Saint Nicolas14 Rue de Lorraine - BP 39F-54840 GondrevilleFRANCETel. +33 3 83 65 12 00Fax +33 3 83 65 12 01PONSSE UK LTD.Unit 3Broomhouses 1Industrial EstateLockerbie, DG11 2RZUNITED KINGDOMTel. +44 1576 203 000Fax. +44 1576 202 202AUTO SUECO (COIMBRA) LDAASC Industria EN 10Edifício VolvoApartado 20942696-801 S. João Da TalhaPORTUGALTel. +351 21 9946500Fax +351 21 9946553Forest Power KFT.Liszt ferenc koz. 38314 VonyarcvashegyHUNGARYTel. +36 83 540 279Fax. +36 83 540 280www.forestpower.huKRENEK FOREST SERVICE S.R.ONový Nemojov 122CZ-54461 NemojovCHECH REPUBLICTel. +420 499 429 677Fax +420 499 429 676www.krenekfs.czPML POLANDProfesjonalne Maszyny LesneSprzedaz i Serwis Sp. z o.o.ul. Bitwy Warszawskiej1920r. nr 300-973 WarszawaPOLANDTel. +48 22 572 98 50Fax +48 22 823 96 75www.proml.plTOIMIL CARCIA S.L.36512 Prado LalinPontevedraSPAINTel. +34 986 794 044Fax. +34 986 794 047www.toimilgruas.comWAHLERS FORSTTECHNIK GMBHLandwehrstr. 4D-97215 UffenheimGERMANYTel. +49 9848 97 9990Fax +49 9848 97 99919www.wahlers-forsttechnik.dePONSSE LATIN AMERICA LTDARua Joaquim Nabuco115 - Vila NancyMogi das CruzesCEP 08735-120São PauloBRAZILTel. +55 11 4795 4600Tel. +55 11 4795 4605PONSSE NORTH AMERICA, INC.4400 International LaneP.O. Box 578RhinelanderWisconsin 54501USATel. +1 715 369 4833Fax +1 715 369 4838PONSSE URUGUAY S.A.Calle Montecaseros, 785C.P. 60.000PaysandúURUGUAYTel. +598 72 43 800A.L.P.A. EQUIPMENT LTD.258 Drapeau StP.O. BOX 2532Balmoral, N.B.E8E 2W7CANADATel. +1 506 826 2717Fax +1 506 826 2753www.alpaequipment.comCHADWICK-BAROSS, INC.188 Perry RoadBangor, ME 04401USATel. +1 800 698-4838Fax +1 207 942-4838www.chadwick-baross.comHYDROMEC INC.2921, boul. WallbergDolbeau-MistassiniQuebec, G8L 1L6CANADATel. +1 418 276-5831Fax +1 418 276-8166www.hydromec.caREADYQUIP SALES AND SERVICE LTD.3088 Riverside DriveP.O. Box 2140Timmins, ON P4N 7X8CANADATel. +1 705 268 7600Fax +1 705 268 7691www.readyquip.com94 | PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012PONSSE VUOSIKERTOMUS 2012 | 95

Kuva Anlegg & TransportNORJA, Lågendal

Ponsse Oyj | Ponssentie 22 | 74200 Vieremä | Puh. 020 768 800 | Fax 020 768 8690 | www.ponsse.comMetsäkoneyrittäjän paras ystäväwww.ponsse.com