PDF (1 MB) - FMI

12.2. SAAPUVA AALTO MIELIVALTAISESSA KULMASSA 149Tässä käsitellyssä tapauksessa valitaan E p = E x ja E s =0.Määritellään nytheijastussuhde (reflektanssi) R n ja läpäisysuhde (transmittanssi) T n (nviittaa normaalin suuntaiseen saapumiseen) seuraavastiR n = 〈S′ 1 〉〈S 1 〉 = r2 12 =( n 2 − n 1) 2 (12.9)n 2 + n 1T n = 〈S 2〉〈S 1 〉 = n 2t 2 12 = 4n 2n 1n 1 (n 2 + n 1 ) 2 (12.10)Mille hyvänsä eristeparille R n + T n = 1, mikä ilmaisee energian säilymisen.Elliptiselle polarisaatiolle on tarkasteltava erikseen x-jay-komponentteja.x-komponenteille pätee yllä oleva tarkastelu sellaisenaan ja y-komponenteilletulee samat Fresnelin kertoimet. Myös y-komponentit pysyvät samassa vaiheessakeskenään, vaikka ne ovatkin eri vaiheessa kuin x-komponentit. Myösheijastus- ja läpäisysuhteet pysyvät ennallaan sillä intensiteetti 〈S〉 on eripolarisaatiokomponenttien intensiteettien summa.Esimerkkejä1. Ilman (n 1 = 1) ja lasin (n 2 =1.5) rajapinnalla R n =0.04 ja T n =0.96.2. Puhtaan veden taitekerroin näkyvän valon aallonpituudella on n 2 =1.33, joten R n =0.02. Kun ω on alle 10 11 s −1 , veden suhteellinen permittiivisyyson kuitenkin suuri K 2 = 81, joten n 2 =9jaR n =0.64.Vesi siis heijastaa huomattavasti tehokkaammin radioaaltoja kuin valoa.Paremmin sähköä johtavalle merivedelle heijastussuhde on paljonsuurempi.12.2 Saapuva aalto mielivaltaisessa kulmassaTarkastellaan sitten mielivaltaista saapumiskulmaa. Kuva 12.2 esittää tilannetta,jossa rajapinta on xy-tasossa ja saapuvan aallon aaltovektori xztasossa(saapumistasossa). Aaltojen polarisaation tarkastelemiseksi valitaanjokaiselle osa-aallolle jälleen {p, s, u}-kanta, jolloin kuvan tilanteessakullakin aallolla on vain sähkökentän p-komponentti.E 1 = p 1 Ê 1p e i(k 1·r−ωt)E ′ 1 = p ′ 1Ê′ 1pe i(k′ 1·r+ωt) (12.11)E 2 = p 2 Ê 2p e i(k 2·r−ωt)Koska kunkin osa-aallon magneettikenttä on kohtisuorassa sekä k- että p-vektoreihin nähden, magneettikentällä onvains-komponentti ja se on tässägeometriassa kaikilla osa-aalloilla y-akselin suuntainen.