Meksiko - Finpro

MeksikoSyyskuu 2010

2 (46)Niina TouréSisällysluetteloMaaprofiili ......................................................................................................................................... 4Maa ja väestö...................................................................................................................... 4Infrastruktuuri ...................................................................................................................... 5Politiikka ja hallinto .............................................................................................................. 5Talouden avaintiedot ........................................................................................................... 5Liiketoiminta ...................................................................................................................................... 6Maan vahvuudet ja heikkoudet ............................................................................................ 6Potentiaalisia toimialoja ....................................................................................................... 8Myynti ja markkinointi .......................................................................................................... 9Rahoitus ja takuut ............................................................................................................. 11Talous ............................................................................................................................................. 12Makrotalous ...................................................................................................................... 12Bruttokansantuote ........................................................................................ 12Inflaatio ........................................................................................................ 13Kulutus ja tulot ............................................................................................. 13Talouspolitiikka ................................................................................................................. 13Työvoima .......................................................................................................................... 14Ulkomaankauppa ............................................................................................................................ 14Kokonaiskauppa ............................................................................................................... 14Ulkomaankaupan rakenne ........................................................................... 15Kauppapolitiikka ........................................................................................... 17Kauppa Suomen kanssa ................................................................................................... 18Suomen vienti .............................................................................................. 19Suomen tuonti .............................................................................................. 20Ulkomaiset investoinnit ..................................................................................................... 20Suomalaiset investoinnit ................................................................................................... 21Rakentaminen, logistiikka sekä koneiden ja laitteiden valmistus ..................................................... 22Rakentaminen ................................................................................................................... 22Logistiikka ......................................................................................................................... 23Koneiden valmistus ........................................................................................................... 24Energia-, ympäristö- ja metsäsektori ............................................................................................... 27Energiasektori ................................................................................................................... 27FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

3 (46)Niina TouréYmpäristösektori ............................................................................................................... 29Ilmastonmuutoksen hillintä ........................................................................... 29Jätehuolto .................................................................................................... 31Vesi- ja jätevesihuolto .................................................................................. 32Metsäsektori ..................................................................................................................... 34Life Sciences ja elintarvikesektori .................................................................................................... 36Terveydenhoitopalvelut ..................................................................................................... 36Terveydenhoidon teknologia ............................................................................................. 36Lääkemarkkina .................................................................................................................. 37Terveysturismi ................................................................................................................... 37Maatalous- ja elintarvikesektori ....................................................................................................... 37Palvelusektori .................................................................................................................................. 38Rahoitussektori ................................................................................................................. 38Vakuutustoiminta.......................................................................................... 40Matkailu ............................................................................................................................ 40Luovat alat ........................................................................................................................ 41Kauppa ............................................................................................................................. 42Tietoliikenne .................................................................................................................................... 43Tapakulttuuri ................................................................................................................................... 44Linkkejä ........................................................................................................................................... 45FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

4 (46)Niina TouréMaaprofiiliMaa ja väestöPinta-ala: 1 972 550 km2 (1 923 040 km2 maata)Luonnonvarat: öljy, hopea, kupari, kulta, lyijy, sinkki, kaasu, metsätRajanaapurit: Belize, Guatemala, YhdysvallatAika: GMT - 6h (Mexico City)Asukasluku: 112,5 milj. (arvio 2010)Suurimmat kaupungit: Ciudad de México (n. 20 milj.), Monterrey (n. 4 milj.), Guadalajara(n. 4.1 milj.)Väestönkasvu: 1,118 prosenttia (arvio 2010)Syntyvyys: 19,39 / 1000 asukasta (arvio 2010)Kuolleisuus: 4,83 /1000 asukasta (arvio 2010)Elinajanodote: 79,22 vuotta (arvio 2010)Virallinen kieli: espanja, lisäksi maassa puhutaan yli 60 intiaanikieltä, joista suurimmatnáhuatl, (1.2 milj.) ja maya (714,000)Uskonto: roomalaiskatolisia 76,5 prosenttia, protestantteja 6,3 prosenttia, muut 17,2prosenttia.Etniset ryhmät: mestitsejä 60 prosenttia, intiaaneja 30 prosenttia, valkoisia 9 prosenttia,muut 1 prosenttia.FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

5 (46)Niina TouréInfrastruktuuriSuuntanumero: +52; suurimmat kaupungit: Ciudad de México (55), Monterrey (81),Guadalajara (33)Matkapuhelinstandardi: AMPS, TDMA, GSM 1900Sähköverkko: 127V, 60Hz (samat pistokkeet kuin Yhdysvalloissa)Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 18,5 prosenttia (arvio 2008)Matkapuhelintiheys: 60,7 prosenttia (arvio 2008)Tietokoneita 100 asukasta kohti: 16,7 (arvio 2008)Tieverkosto: moottoriteitä 356 945 kmRautatieverkosto: 17 516 kmLentokenttiä: 1 744Tärkeitä satamia: Altamira, Manzanillo, Morro Redondo, Salina Cruz, Tampico, Topolobampo,VeracruzPolitiikka ja hallintoVirallinen nimi: Estados Unidos Mexicanos (Meksikon Yhdysvallat)Pääkaupunki Ciudad de MéxicoMaatunnus: MX, MEXValtiomuoto: liittovaltioValtion päämies: 1.12.2006 alkaen Felipe Calderón (PAN). Presidentti johtaa myöshallitusta.Parlamentti: kaksikamarinen kongressi, joka koostuu 128-paikkaisesta senaatista(ylähuone) ja 500-paikkaisesta edustajainhuoneesta (alahuone), senaattorien vaalikausion 6 vuotta ja edustajien 3 vuotta.Seuraavat vaalit: presidentin ja kongressivaalit 2012.Tärkeimmät puolueet:hallitus: Partido Acción Nacional (PAN),oppositio: Partido Revolucionario Institucional (PRI), Partido de la Revolución Democrática(PRD), Partido Verde Ecologista de México (PVEM), Partido del Trabajo jaConvergencia.Aluehallinto: 31 osavaltiota ja liittovaltiokeskus (Ciudad de México), osavaltiot on jaettupiirikuntiin.Merkittäviä vuosilukuja: 1810 (itsenäistyminen Espanjan siirtomaahallinnosta), 1917(perustuslaki)Kansallispäivä: 16. syyskuuta (itsenäistymisen merkkipäivä)Talouden avaintiedotRahayksikkö: 1 Meksikon peso (MXN) = 100 centavoaValuuttakurssi: 1 USD=12,5 MXN (arvio vuoden 2010 keskikurssiksi)FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

6 (46)Niina TouréBruttokansantuote käyvin hinnoin: 1 013,2 mrd. USD (arvio 2010); EIU:n ennustevuodelle 2011 on 1 059,1 mrd USDBKT ostovoimapariteetilla: 1 751,4 mrd. USD (arvio 2010); EIU:n ennuste vuodelle2011 on1 816,6 mrd USDBKT per capita käyvin hinnoin: 9 010 USD (arvio 2010); EIU:n ennuste vuodelle2011 on9 300 USDBKT per capita ostovoimapariteetilla: 15 570 USD (arvio 2010); EIU:n ennustevuodelle 2011 on 15 960 USDInflaatio: 5,7 prosenttia (arvio 2010); EIU:n ennuste vuodelle 2011 on 4,8 prosenttia.Tärkeimmät taloudenalat: elintarviketeollisuus, juomat, tupakka, kemikaalit, rauta,teräs, öljyjalosteet, kaivosteollisuuden tuotteet, tekstiilit ja vaatteet, moottoriajoneuvot,kestokulutushyödykkeet sekä turismiPäävientituotteet: valmistusteollisuuden tuotteet, öljy ja öljyjalosteet, hopea, hedelmät,vihannekset, kahviPäätuontituotteet: metalliteollisuuden koneet ja laitteet, maatalouskoneet ja -laitteet,sähkökoneet ja -laitteet, autonosat, moottoriajoneuvojen varaosat, lentokalusteet janiiden varaosatTärkeimmät kauppakumppanit: Yhdysvallat, Kanada, Japani, Saksa ja EspanjaVerotus: Vuoden 2008 alusta astui voimaan uusi, yhden verokannan yritysvero (IE-TU), jossa vuoden 2008 veroprosentti on 16,5, vuoden 2009 veroprosentti 17 ja vuoden2010 veroprosentti 17,5. Arvonlisävero on 15 prosenttia, mutta esim. elintarvikkeiden,lääkkeiden ja lääkäripalveluiden osalta veroa ei peritä.LiiketoimintaMaan vahvuudet ja heikkoudetMeksiko on perinteisesti Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita LatinalaisessaAmerikassa. Meksikon sijainti Yhdysvaltojen naapurissa ja maiden välinen vapaakauppasopimus(NAFTA) avaa pääsyn maailman suurimmille kulutustavaramarkkinoille.Meksikon sisämarkkinatkin ovat merkittävät. Meksikossa on saatavissa korkeastikoulutettua työvoimaa, etenkin insinöörejä. Meksikoon onkin jo osin siirretty komponenttientuotekehitystä.Meksikon markkinoiden positiivisia piirteitäHyvä maantieteellinen sijainti Latinalaisessa Amerikassa Yhdysvaltojen naapurissatoimii porttina kumpaankin suuntaan.NAFTA-vapaakauppasopimus Meksikon, Yhdysvaltojen ja Kanadan välillä.Euroopan unionilla ja Meksikolla on kahdenkeskinen vapaakauppasopimus.FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

7 (46)Niina TouréMeksikolla on 45 vapaakauppasopimusta, joka on yksi laajimpia vapaakauppaverkostojamaailmassa. Vapaakauppa sopimuksia on esim. Japanin ja Chilenkanssa.Meksikon markkinapotentiaali on suuri useilla teollisuussektoreilla sekä kulutustavarapuolella.Meksikolaiset ovat kohteliaita ja heidän kanssaan on helppo tulla toimeen ja tehdäkauppaa.Meksikon markkinoiden riskejä ja uhkatekijöitäKauppatavat poikkeavat eurooppalaisesta; voimakas osallistuminen markkinoidenkehitykseen yhdessä paikallisen yhteistyökumppanin kanssa on tärkeää.Asiakkaiden osto- ja päätöksentekoprosessin tuntemus auttaa ja nopeuttaa kaupantekoa;pelkkä teknologia ei riitä, paikallisilla suhteilla on suurempi merkitys.Oikean yhteistyökumppanin löytäminen on menestystekijä ja sellainen kannattaa etsiähuolella.Maan riippuvuus Yhdysvaltojen talouskehityksestä on suuri. Yhdysvaltojen osuusMeksikon ulkomaankaupasta on yli 70 %, mutta Meksiko etsii aktiivisesti kauppakumppaneitamyös muista maanosista.Kansainvälisessä vertailussa peson lainakorkotaso on ollut korkea.Finpron vientikeskuksen arvio markkinoiden kehitysnäkymistä ja mahdollisuuksista:Globalisoituminen on Meksikossa konkretisoitunut siten, että NAFTA-alueella kilpailukyvynylläpitäminen edellyttää alueellista läsnäoloa. Meksiko toimii NAFTA:n tuotantokeskuksenaja houkuttelee myös suomalaisia teollisuusinvestointeja. Viimevuosina useat suomalaiset ovat julkistaneet investointeja Meksikoon.Meksikon IT-markkinat (arvio vuonna 2008 on 11,495 miljardia USD) ovat Brasilianjälkeen Latinalaisen Amerikan toiseksi suurimmat. Yritykset etsivät myös modernejatietoturvallisuusjärjestelmiä.Telekommunikaatiosektori: Meksikossa on yli 66 miljoonaa (2008) matkapuhelimenkäyttäjää. GSM-käyttäjäkunta on kasvamassa, vaikkakin CDMA ja TDMA ovat hallitseviateknologioita. Markkinat ovat erittäin suotuisat sisältö- ja ohjelmistotuottajille.Maailman suurin puhelinoperaattori América Móvil on meksikolainen ja päätöksentekoon Meksikossa.Rakennusteollisuus: asunto-, toimisto- ja yhdyskuntarakentaminen jatkuvat vilkkaana.Myös low cost housing ratkaisut ovat maalle tärkeitä.Kaivos- ja prosessiteollisuuden investoinnit ovat olleet kasvussa viime vuosina.Meksiko on yksi maailman johtavimpia kaivosmaita.Energiasektorin yksityistäminen on jäissä mutta uusiutuvan energian puitteissa onpaljon mahdollisuuksia, esimerkiksi tuulivoima ja aurinkoenergia tulevat koko ajanmerkityksellisimmiksi. EURUS tuulivoimafarmi, joka on kooltaan 250 MW ja rakennettiinvuonna 2009, on Latinalaisen Amerikan suurin laatuaan.Metsäsektori on heräämässä, Meksiko ei ole sellun ja paperin suhteen omavarainen.Pienille ja keskikokoisille metsäkoneille on tarvetta ja valtio tukee niiden hankintoja.FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

8 (46)Niina TouréRakennusteollisuus: asunto-, toimisto- ja yhdyskuntarakentaminen jatkuvat vilkkaana.Kaivos- ja prosessiteollisuuden investoinnit ovat olleet kasvussa viime vuosina.Energiasektorin yksityistäminen on jäissä.Metsäsektori on heräämässä, Meksiko ei ole sellun ja paperin suhteen omavarainen.Ympäristönsuojelu: potentiaalia varsinkin kiinteiden yhdyskuntajätteiden ja jätevesienkäsittelyssä. Investoinnit painottuvat lähinnä teollisuuden puolelle enemmän kustannustehokkuus-kuin ympäristösyistä. Meksikon vesikomissiolla on ollut ennätyssuuretbudjetit ja yksi Presidentti Calderonin keskeisistä vaaliteemoista on vedenpuhdistus. Budjetti vuonna 2010 on 3 miljardia dollaria.Turvallisuusratkaisut ovat kiinnostavia sekä julkiselle että yksityiselle sektorille.Potentiaalisia toimialojaMeksikon talouden kasvu perustuu ennen kaikkea vientiin. Viimeisen kymmenenvuoden aikana Meksiko on muuttunut säädellystä taloudesta avoimeksi markkinataloudeksi.Meksikon kauppavaihto muiden maiden kanssa on suurin LatinalaisessaAmerikassa ja kahdeksanneksi suurin koko maailmassa.Valtionyritysten yksityistäminen sekä monopolien ja sääntelyn purku ovat olleet osatalouden rakennemuutosta 1980-luvun puolivälistä alkaen. Vuodesta 1983 lähtien onjoko yksityistetty tai suljettu 700 valtion omistamaa yritystä. Toimialoja kuten telekommunikaatio,kuljetus ja liikenne sekä luonnonkaasun tuotanto ja jakelu on siirrettyyksityisomistukseen.Yksityistämistä koskevat uudistukset olivat presidentti Foxin kauden lopussa jäissäpoliittisten näkemyserojen takia. Presidentti Calderónin talouspoliittisten tavoitteidenjoukossa on merkittäviä rakenteellisia uudistuksia: työmarkkinat, eläkkeet (eläkejärjestelmänuudistus hyväksyttiin kongressissa maaliskuussa 2007) ja verotusjärjestelmänuudistaminen sekä energiasektorin edelleen vapauttaminen. Kaksi viimeksi mainittuaovat erityisen tärkeitä siksi, että julkinen talous on riippuvainen öljyntuloista jaöljynhinnan laskun vaikutukset tuntuvat merkittävinä. Energiasektorille painetta luomyös se, että henkeä kohden laskettuna energiankulutus on Meksikossa suurempikuin Brasiliassa ja lähes samaa luokkaa kuin Chilessä ja Argentiinassa. Kapasiteetinriittävyys ja kilpailukykyiset hinnat vaatisivat alalle ulkomaista pääomaa.Toisaalta kuitenkin suomalaisyritykset ovat menestyneet teknologiaratkaisujen toimittajinavaltion öljy – ja sähköyhtiöille kuten myös kunnille. Suomella ja yleensä Pohjoismaillaon hyvä maine Meksikossa ja vaikka suomalaisia teknologioita voidaan pitääkalliina, niin myös uskotaan tuotteiden laatuun ja teknologiseen ylivoimaisuuteen.Elintarvikkeiden osuus Meksikon tuonnista on kasvussa. Tähän asti Yhdysvallat jaKanada ovat olleet merkittävimpiä tuojia, mutta EU-Meksiko – vapaakauppasopimuk-FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

9 (46)Niina Tourésen myötä eurooppalaisten tuottajien pääsy Meksikon markkinoille on helpottunut jahelpottuu edelleen lähitulevaisuudessa.Muita tärkeitä sektoreita on esimerkiksi terveydenhuolto. Meksikossa on laaja julkinensektori joka tarvitsee erityisesti perusratkaisuja sekä potilasmäärältään kapeampi yksityinensektori joka haluaa huipputeknologiaa. Monterreyn alueella on kehitteillä terveydenhuoltoklusteri ja tavoitteena on tarjota terveydenhuoltopalveluja myös yhdysvaltalaisille.Opetusteknologioita tarvitaan myös. Meksikossa on sekä julkisia – että yksityisiä koulujaja erityisesti julkisella sektorilla on suuri pula opettajista. Maan opetusministeriökaipaa teknologioita jotta suurempi määrä oppilaita saa tarvittavaa opetusta. Myösvieraiden kielten, erityisesti englannin opetus on kasvattanut merkitystä.Myynti ja markkinointiMyynti ja jakelukanavatOstoon vaikuttavista tekijöistä meksikolaisille tärkeimpiä ovat palvelu ja hinta. Kaupankäyttämät marginaalit ovat silti varsin korkeita. Agentti-/jakelusopimuksia koskienMeksikossa ei ole erityislainsäädäntöä ja sopimuksen voi sanoa yleensä irti ilman, ettäjoutuu maksamaan korvaussummia. Myös myyntisuorituslausekkeita voidaan käyttääagentti-/jakelusopimuksissa. Suoramarkkinointi ja telemarkkinointi ovat edelleenlapsenkengissä, mutta kasvavat nopeasti.Franchising-toiminnalle ei ole asetettu esteitä. Varsinkin viime vuosina palvelualanfranchising-yritykset ovat kasvaneet nopeasti (mm. yrityspalvelut, mainostoimistot,rahoituskonsulttitoimistot, paino- ja julkaisutoiminta).Media ja mainontaTelevisio on suurin media ja se tavoittaa Meksikon kotitalouksista noin 90 prosenttia.Meksikossa on kuusi koko maan kattavaa tv-kanavaa, joista suurimmat ovat Televisaja Television Azteca, sekä 580 paikallista tai alueellista televisioasemaa. Kaapelitelevisiollaon 2 miljoonaa tilaajaa ja suurin kaapelikanava on Televisan omistama Cablevision.Satelliittitelevisiovastaanottimia on noin 1,6 miljoonaa.Radio on Meksikon toiseksi kattavin media ja se tavoittaa 64 prosenttia maan kotitalouksista.Meksikossa on 545 FM asemaa ja 850 AM asemaa, joista suurimmallaosalla on lähetystä 24 tuntia vuorokaudessa.Sanoma- ja aikakauslehtiä seurataan edellisiä vähemmän, mutta määrällisesti niitäkinon Meksikossa paljon. Tärkeimpiä sanomalehtiä ovat Reforma, El Universal ja LaJornada. Sanomalehtiä Meksikossa julkaistiin vuosisadan vaihteessa 328 erilaista jaaikakauslehtiä oli yli 1 600 erilaista.FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

10 (46)Niina TouréKaksi kolmasosaa mainontaan käytettävistä kuluista menee tv-mainontaan. Painetunmedian osuus mainonnan kuluista on noin viidennes ja radion noin 14 prosenttia. Yhdysvaltoihinverrattuna mainostaminen lehdissä on Meksikossa kalliimpaa. Ulkoilmamainostaminenon myös hyvin suosittua ja mainostaa voi joko perinteisillä julisteillatai sähköisillä mainostauluilla. Meksikossa on tarjolla useita mainos- ja markkinatutkimustoimistoja.Väestön rakenneVäestö on keskittynyt Meksikossa maan keskiosaan (50 prosenttia), jonka merkitysmyös maan BKT:lle on keskeinen (osuus BKT:stä 60 prosenttia). Pohjoisosa on alueellisestisuuri, mutta harvaan asuttu (26 prosenttia väestöstä ja reilusti yli puolet pinta-alasta).Se on silti varsin rikas alue ja sen osuus BKT:stä on noin 30 prosenttia.Eteläosa on keskiosaan verrattuna harvempaan asuttu (24 prosenttia väestöstä) jamuita osia köyhempi (10 prosenttia BKT:stä). Väestö on Meksikossa kaiken kaikkiaanhyvin nuorta, 30 prosenttia väestöstä on alle 14-vuotiaita ja 64 prosenttia on 15 ja 64ikävuoden välillä. Meksikon väestöstä 10 prosenttia voidaan luokitella rikkaaksi (mm.omistaa useamman auton, korkeakoulututkinto, luksus-asunto ja mahdollisuus ulkomaanmatkailuun),10 prosenttia ylempään keskiluokkaan (mm. omistaa auton jaasunnon, korkea koulutus ja mahdollisuus ulkomaanmatkailuun toisinaan), 40 prosenttiaalempaan keskiluokkaan (mm. elää pienissä asunnoissa, mahdollisuuksiamatkusteluun toisinaan, suurin osa tuloista menee peruselintarvikkeisiin) ja loput 40prosenttia ovat köyhiä, joilla on tuskin varaa edes peruselintarvikkeisiin.Julkisen sektorin hankinnatJulkisen sektorin hankinnat ovat yleensä avoimia ulkomaisille yrityksille. Osallistuakseenjulkisen hallinnon tarjouskilpailuihin yrityksen ei tarvitse olla edustettuna Meksikossa,mutta siitä on luonnollisesti etua. Yritysten pitää kuitenkin olla rekisteröityneitäjulkisten toimittajien rekisteriin. Compranet (www.compranet.gob.mx) on valtion julkistenostosten internet-portaali, josta saa tietoa kaikista julkisista hankinnoista. Portaalistalöytyvät myös kaikki rekisteröityneet yritykset. Tarjouksen ehtoja ja vaatimuksiaon syytä noudattaa tarkasti ja epäselvät kohdat kannattaa kysyä, sillä väärin/huonostilaaditut tarjoukset hylätään herkästi. Vuonna 2000 kongressi hyväksyi kaksi uutta julkisiahankintoja säätelevää lakia, joista toinen koskee palveluja, toinen yleisiä töitä.Suurimmat julkisen sektorin hankinnoista vastaavat laitokset ovat Meksikossa valtionkansallinen öljy-yhtiö Petroleos Mexicanos (PEMEX), Liittovaltion Sähkökomissio(Comision Federal de Electricidad - CFE), Liikenne- ja viestintäministeriön kanslia(Secretaría de Comunicaciones y Transportes - SCT), Meksikon sosiaaliturvainstituuttisekä hallituksen työväen turvallisuus- ja sosiaalipalveluinstituutti (Instituto deSeguridad y Servicios Sociales de los Trabajadores del Estado - ISSSTE).FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

11 (46)Niina TouréRahoitus ja takuutFinnveraYritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejäänFinnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiärahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikanmukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihinliittyviä takauksia ja lainoja.Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski),takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella.Yksityiskohtaiset maittaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internetsivuiltawww.finnvera.fiFinnvera luokittelee Meksikon alhaisen riskin maaluokkaan 2/7. Vientitakuiden myöntämiselleei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteenottaen kuitenkin huomioon, että takuukelpoinen takaisinmaksuaika on Meksikon kohdallatavallisesti enintään viisi vuotta.Lisätietoja aluepäällikkö Markku Olli, Finnvera, puh. 0204 60 7271, sähköposti markku.olli@finnvera.fiTeollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund)Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainojaja riskipääomaa yksityisten yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä.Finnfund investoi ensisijaisesti suomalaisten yritysten kohteisiin, mutta rahoittaa myöshankkeita, joissa käytetään suomalaista osaamista, parannetaan ympäristön tilaa taituetaan kohdemaan kehitystä. Suurin osa investointikohteista on teollisia hankkeita,mutta Finnfund rahoittaa myös muita toimialoja, kuten esimerkiksi energiantuotantoa,metsätaloutta, tietoliikennettä ja terveydenhuoltoa. Finnfundin rahoitus ei ole sidottuSuomesta tehtäviin hankintoihin.Finnfundin yhteydessä toimii myös Finnpartnership-ohjelma, joka tarjoaa neuvontapalvelujaja liikekumppanuustukea suomalaisyritysten hankkeisiin kehitysmaissa,www.finnpartnership.fiLisätietoja: investointijohtaja Helena Arlander, puh. (09) 3484 3355,sähköposti helena.arlander@finnfund.fi, www.finnfund.fiFinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

12 (46)Niina TouréTalousMakrotalousMeksikon tärkeimmät talousluvut vuosina 2006–2011 (ennuste)2006 2007 2008 2009a 2010 e 2011eBruttokansantuote käyvinhinnoin (mrd. USD)Bruttokansantuote käyvinhinnoin henkeäkohden (USD)Bruttokansantuote (%-muutos)952,5 1 025,6 1 089,9 874,9 1 013,2 1 059,18 860 9 430 9 910 7 870 9 010 9 3005,1 3,3 1,5 -6,6 4,2 2,6Vaihtotase (% BKT:sta) -0,5 -0,8 -1,5 -0,6 -1,4 -2,3Teollisuustuotanto (%-muutos)5,8 1,8 -0,9 -7,0 6,0 4,0Työttömyysaste (%) 3,6 3,7 4,0 5,5 5,6 5,7Kuluttajahinnat (%-keskimuutos)Investoinnit kiinteäänomaisuuteen (% -muutos)3,6 4,0 5,1 5,3 5,7 4,89,9 7,0 4,4 -10,1 6,8 5,0Valuuttakurssi: MXN / 1USD (keskikurssi)Lähde: EIU 06/2010 a=arvio, e=ennuste10,9 10,9 11,1 13,5 12,5 13,0BruttokansantuoteMeksiko on Latinalaisen Amerikan toiseksi suurin talous. Kotimaisen kulutuksen jaosin myös kiinteiden investointien siivittämänä maan BKT-kasvu oli 3 ja 5 prosentinvälillä ennen finanssikriisiä. EIU:n mukaan BKT supistui vuonna 2009 6,6 prosenttia,mutta kasvuennuste kuluvalle vuodelle on 4,2 prosenttia.Kulutuksen lisäksi kasvun moottorina on toiminut Meksikon vahva vienti (erityisestiYhdysvaltoihin); myös korkojen lasku ja yrityksille suunnatun luotonannon lisääntyminenedistivät talouskehitystä. Finanssikriisistä johtuen vienti supistui vuonna 2009 lähes16 prosentilla. Kasvua hidasti talousuudistusten puute ja kulutuksen lasku Yhdysvalloissa,mikä vaikutti Meksikon vientiin. Vuonna 2010 viennin ennustetaan piristyvänja kasvavan 5,4 prosentilla.FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

13 (46)Niina TouréMeksiko on nykyisin avoin markkinatalous ja sekoitus modernia teollisuutta sekä perinteistämaataloutta. Vuonna 2010 palvelusektorin osuus on arviolta noin 62 prosenttia;siitä kaupan osuus runsas 20 prosenttia. Maatalouden osuus BKT:stä on reilut 4prosenttia, mutta se työllistää jopa viidenneksen työvoimasta. Teollisuus muodostaanykyisin noin 33 prosenttia BKT:stä. Teollisuustuotannon merkittävin tekijä on valmistusteollisuus,jonka osuus kokonaistuotannosta on noin 20 prosenttia.Ulkomaankaupan osuus on noin neljännes bruttokansantuotteesta. Tärkein yksittäinenkauppakumppani on Yhdysvallat. NAFTA-sopimuksen myötä Meksikon taloudellinensidonnaisuus Yhdysvaltoihin ja Kanadaan on kasvanut merkittävästi. Erityisestiteollisuus on sidoksissa Yhdysvaltojen taloussuhdanteisiin. Viime vuosina Meksiko onpyrkinyt tietoisesti supistamaan tätä riippuvuutta lisäämällä kauppaa mm. EU:n kanssa.Talouden kehitys Yhdysvalloissa vaikuttaa silti merkittävästi Meksikoon; Meksikontalouskasvu hidastui huomattavasti syksystä 2008 lähtien nimenomaan Yhdysvaltoihinsuuntautuvan viennin hidastumisen seurauksena.InflaatioKaksinumeroinen inflaatiovauhti taittui vuosituhannen vaihteessa ja koko vuosikymmenenalun inflaatio laski. Vuonna 2010 inflaatioksi arvioidaan 5,7 prosenttia. Se ylittääMeksikon keskuspankin asettaman tavoitteen (2–4 prosenttia). Inflaation hillitseminenon hallituksen tärkeimpiä tavoitteita.Kulutus ja tulotKotimaisen kysynnän kasvu on vähentynyt huomattavasti finanssikriisin myötä työllisyydenheikon kehityksen, kuluttajien luottamuksen heikentymisen ja reaalitulojenlaskun vuoksi. Myös ulkomailla asuvien meksikolaisten rahalähetysten kasvu on päättynyt.Korot rajoittavat osaltaan kulutuksen kasvua. Kulutus jakautuu Meksikossaedelleen yhtä epätasaisesti kuin tulotkin: kulutus ja ostovoima keskittyvät maan keskijakoillisosiin Ciudad de México-Guadalajara-Monterrey -alueelle. Tämän kultaisenkolmion alueella sijaitsee myös kehittynein teollisuustuotanto.TalouspolitiikkaMeksikon valtio on hyvin riippuvainen öljytuloista; ne muodostavat noin 40 prosenttiajulkisista tuloista. Öljyn maailmanmarkkinahintojen heilahtelut tuntuvat valtiontaloudentasapainossa ja öljyriippuvuus heikentää siten valtiontalouden vakautta.Verotulojen osuus on valtion tuloista noin puolet, tärkeimpinä tulo- ja arvonlisävero.Vaikka valtiontalouden menojen kasvua on menestyksekkäästi kontrolloitu ja menojenseurantaa tehostettu, kaipaa Meksikon verotusjärjestelmä kehittämistä (ks. esim.OECD:n julkaisut). Vuoden 2005 alussa tehtiin verotukseen muutoksia; verouudistuksentärkeimpänä tavoitteena oli parantaa Meksikon kansainvälistä kilpailukykyä sekäveronkantoa, jotta em. riippuvuus öljytuloista vähenisi. Vuoden 2008 alusta ryhdyttiinsoveltamaan uutta tasaveroa yrityksille, jolla niin ikään pyritään nostamaan verotulo-FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

14 (46)Niina Touréjen osuutta BKT:sta, joka on ollut Meksikossa (12 prosenttia BKT:sta) huomattavastimaanosan keskiarvoa (17 prosenttia) alempaa. Valtionvelan osuus BKT:sta on vuonna2010 arviolta 40 prosenttia.Työvoima Työvoimaan kuuluu noin 47 miljoonaa ihmistä. Työvoima kasvaa vuositasolla lähes2 prosenttia. Väestöpyramidi on edelleen kartio, työvoimasta 70 prosenttia alle 30-vuotiaita. Koulutustaso Latinalaisen Amerikan ylempää keskitasoa; tilanne paranee hitaastireformien myötä. Virallinen työttömyysaste on hienoisessa laskussa: vuonna 2010 arvio on 5,6prosenttia. Todellinen työttömyysluku on kuitenkin moninkertainen.Meksikon työvoima on hyvin miesvoittoista jopa verrattuna muuhun LatinalaiseenAmerikkaan. Miesten osuus työväestöstä on peräti 70 prosenttia ja heidän palkkatasonsaon naisiin verrattuna selvästi korkeampi. Naisten työpaikat ovat perinteisestipalvelualoilla. Asetelma on vähitellen muuttumassa varsinkin suurimmissa kaupungeissa.Yleensä yritykset kouluttavat itse tarvitsemansa työvoiman. Miehistä kuusi janaisista kymmenen prosenttia on lukutaidottomia.Valtion merkitys työllistäjänä on vähentynyt yksityistämisen myötä. Valtionyritykset jajulkishallinto ovat kuitenkin edelleen työantajana noin neljännekselle meksikolaisestatyövoimasta.Työttömyysaste vaihtelee alueittain. Kaupungeissa, missä vientiteollisuus kukoistaa,ovat työttömyysluvut pudonneet noin neljään prosenttiin. Maaseudulla, missä maataloustyöllistää vajaat 30 prosenttia väestöstä, työttömyys voi paikoin kohota jopa 25–30 prosenttiin. Tämä johtuu osittain kausityöttömyydestä ja satotilanteesta. Työmarkkinatovat edelleen varsin kehittymättömät, joten työttömyysluvut eivät välttämättäheijasta todellista tilannetta. Työttömyyden lisääntyessä työvoima joustaa eli osa aktiivisestatyövoimasta siirtyy harmaalle sektorille tai muualle tilastojen ulkopuolelle.Suuri osa meksikolaisista elää katukaupasta tai muusta harmaan sektorin toiminnasta.UlkomaankauppaKokonaiskauppaMeksikon ulkomaankauppa on kasvanut tasaisesti vuodesta 2002 vuoteen 2008.Vuonna 2009 sekä tuonti että vienti vähenivät huomattavasti. Meksikon viennistä tavaroidenosuus on noin 80 prosenttia ja palveluviennin osuus alle 10 prosenttia.Tuonnin kohdalla tavaroiden osuus on noin 70 prosenttia.FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

15 (46)Niina TouréMeksikon ulkomaankauppa2006-2011 (mrd. USD)4003002001000-1002006 2007 2008 2009 2010 2011Tuonti Vienti TaseUlkomaankaupan rakenneLähde: EIU06/ 2010Valmistusteollisuus on paitsi Meksikon tärkein tuotannon ala niin myös tärkein vientitulojenlähde. Valmistusteollisuuden osuus kokonaisviennistä on lähes 80 prosenttia.Tästä reilut 40 prosenttia valmistetaan maquiladora-tehtaissa. Maquiladorat ovat kokoonpanotehtaita,jotka voivat tullitta tuoda maahan raaka-aineita ja komponenttejasekä viedä valmiita ja puolivalmiita tuotteita. Tullivapauden lisäksi maquiladorayrityksilleon joitakin verohelpotuksia. Näitä yrityksiä on eri puolilla Meksikoa, muttaeniten niitä löytyy Yhdysvaltojen rajan läheisyydestä.Meksikon vientiMeksiko on käytännössä ollut muuttumassa NAFTA-alueen tehtaaksi. Markkinatmaan sisällä kehittyvät nopeasti, mutta varsinaisten lopputuotteiden päämarkkinatovat Yhdysvalloissa. Korealaiset, eurooppalaiset ja japanilaiset yritykset ovat tehneettuotannollisia investointeja Meksikoon. Meksikon maantieteellisen sijainnin ansiostatuotteiden matka Yhdysvaltojen (ja Kanadan) markkinoille on lyhyt. Siksi ei kiinalaistenkaantuotteiden lisääntynyt kilpailu eräillä aloilla voi täysin horjuttaa meksikolaistuotteidenasemaa Yhdysvaltojen markkinoilla. Tärkeimmät tuoteryhmät ovat koneetja laitteet, metsä-, tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuuden tuotteet. Muita tärkeitätuotteita ovat öljy, kahvi, hopea ja puuvilla.Meksikon tuontiMyös tuontia hallitsevat valmistusteollisuuden tuotteet ja ne koostuvat pääasiassakoneista, laitteista ja elektroniikasta sekä osista ja komponenteista. Maquiladorasektorinosuus näkyy selvästi ulkomaankaupassa, sen osuus tuonnista on 34 prosenttiaja viennistä 44,5 prosenttia.FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

16 (46)Niina TouréMeksikon merkittävimmät tuontitavarat ovat tällä hetkellä teollisuuden ja maataloudenkoneet, sähkölaitteet, auton kokoonpano-osat, ilma-alukset ja niiden osat.VaihtotaseMeksikon vaihtotase on ollut viime vuodet alijäämäinen. Vuonna 2009 vaje oli 5,2 miljardiadollaria, vuoden 2010 arvio on 13,7 miljardia dollaria, mutta vuodelle 2011 vajeeksion ennustettu huimaa 24,8 miljardia dollaria. Vaihtotaseen vaje johtuu negatiivisestakauppataseesta. Lisääntyvä vienti kasvattaa automaattisesti tuontia, silläMeksikon pääoma- ja välituotetarjonta ei ole edelleenkään tarpeeksi kehittynyttä.Osaltaan syynä on maquiladora-sektori, joka käyttää Meksikossa lähinnä vain työvoimaatuotteiden kokoamiseen. Se tuo valtaosan tarvitsemistaan raaka-aineista javälituotteista ulkomailta ja vie ne sitten pois maasta.Tärkeimmät kauppakumppanitMeksikon ulkomaankauppa muodostaa noin 30 prosenttia BKT:stä ja on hyvin Yhdysvallat-painotteista.Pohjoisen rajan yli käydään yli 80 prosenttia maan ulkomaankaupasta.NAFTA-sopimus vahvisti entisestään tätä suuntausta. Meksiko on Kiinan jaKanadan jälkeen tärkein Yhdysvaltojen tuontimaa ja sen osuus koko tuonnista oli10,8 prosenttia. EU:n osuuden kriittinen pieneneminen Meksikon ulkomaankaupassaedesauttoi EU-Meksiko -vapaakauppasopimuksen syntyä, sillä EU:lla oli kiire turvatataloudellinen asemansa suhteessa Meksikoon. Kiinan talouskasvu tarjoaa Meksikollemyös paljon mahdollisuuksia, erityisesti yritysten sisäisen kaupan muodossa.Meksikon tärkeimmät vientimaat 2009Maa Osuus viennistä (%)Yhdysvallat 80,5Kanada 3,6Saksa 1,4Espanja 1,1Lähde: EIU 06/2010Tuonnissa Yhdysvallat on ehdottomasti tärkein kauppakumppani liki 50 prosentinosuudella. EU-maista Meksikoon tuojina merkittävimpiä ovat Saksa, Espanja ja Italia.Kasvavia tuontimaita ovat Kiina, Etelä-Korea, Japani ja Kanada sekä Brasilia.FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

17 (46)Niina TouréMeksikon tärkeimmät tuontimaat 2009MaaOsuus tuonnista(%)Yhdysvallat 47,9Kiina 13,9Japani 4,9Etelä-Korea 4,8Lähde: EIU 06/2010KauppapolitiikkaMeksiko on vapauttanut markkinoitaan ja kauppapolitiikkaansa 1980-luvun lopultalähtien. Tuontitulleja on laskettu ja monimutkaisia tuontirajoitteita purettu. Meksikollaon kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia lähes kaikkien Latinalaisen Amerikan maidenkanssa. Merkittävin kauppasopimuksista on kuitenkin NAFTA. Meksiko on ollutOECD:n jäsen vuodesta 1994. Vuoden 1999 lopussa päästiin sopimukseen vapaakaupastaMeksikon ja Euroopan unionin välillä.Meksiko allekirjoitti Gatt-sopimuksen vuonna 1986 ja on ollut mukana WTO:ssa senperustamisesta eli 1.1.1995 lähtien. NAFTA-sopimus astui voimaan vuoden 1994alusta. Tavoitteena on tullien ja kaupan esteiden täydellinen poistaminen 15 vuodenajanjaksolla, lukuun ottamatta öljytuotteita. Sopimuksen tärkeimmät vaikutukset ovatkuitenkin poliittisia ja näkyvät pitkällä tähtäimellä. Sopimus veti Meksikon lähemmäsYhdysvaltoja integroituvassa maailmassa ja toi Meksikoon työtä ja ulkomaisia investointeja.Monet kansainväliset yritykset sijoittavat toimintaansa Meksikoon saadakseentuotteensa Yhdysvaltojen markkinoille. Vuoden 2008 alusta poistuivat viimeinmaissin, papujen, sokerin ja maidon tuontitariffit.Meksiko kuuluu myös ALADI-maihin (Asociación Latinoamericana de Integración). Liitontavoitteena on ajaa alueellista integraatiota ja toimia foorumina maiden väliselleyhteistyölle. ALADI toimii myös puitesopimuksena monelle muulle Latinalaisen Amerikanintegraatiohankkeelle. Näistä Meksikon kannalta merkityksellisin on G3 (Grupode los trés, eli Kolmen ryhmä), joka on Kolumbian, Meksikon ja Venezuelan välinenvapaakauppasopimus. Tämän vapaakauppasopimuksen lisäksi Meksiko on solminutvapaakauppasopimukset Bolivian, Nicaraguan, El Salvadorin, Hondurasin, Guatemalan,Costa Rican ja Chilen kanssa.EU-Meksiko –vapaakauppasopimuksen (astui voimaan heinäkuussa 2000) myötäEU-maiden vienti Meksikoon saa lähes samat edut kuin NAFTA-maiden vienti.EU-Meksiko -vapaakauppasopimuksen keskeisiä piirteitä:FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

18 (46)Niina TouréJulkiset hankinnat: keskushallinnon tasolla.Maatalous: vapaakauppaan 3–8 vuoden siirtymäajalla.Kalastus: EU:n puolelta 95 prosenttia ja Meksikon puolelta 75 prosenttia tuotteista.Teollisuustuotteiden osalta 52 prosenttia tuotteista vapautui vuoteen 2003 mennessäja loppujen vapautuminen 2005 ja 2007.Alkuperäsäännöt teollisuustuotteissa: ajoneuvoviennissä 15 prosentin tullitaso.Vapaakauppasopimus EFTA:n kanssa on ollut voimassa 2001 alkaen.Muita kansainvälisiä sopimuksiaOrganización Latinoamericana de Energía, (OLADE).Sistema Económico Latinoamericano, (SELA).Customs Cooperation Council (CCC, Bryssel).Inter-American Development Bank (IDB).European Bank for Reconstruction and Development (EBRD).International Chamber of Commerce (ICC).World Intellectual Property Organization (WIPO).Organización de Estados Americanos (OEA).YK:n Kaupan ja kehityksen kokous UNCTAD.YK:n Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen taloudellinen komissio ECLAC.Asian Pacific Economic Cooperation (APEC)Kauppa Suomen kanssa300250200150100500-50-100-150Suomen Meksikon-kauppa2005-2009, miljoonaa EUR2005 2006 2007 2008 2009vienti tuonti taseLähde: Tullihallitus 06/2010Suomen kauppa Meksikon kanssa on ollut viime vuodet Suomelle alijäämäistä. Viention laskenut viime vuosien aikana ja sen arvo vuonna 2009 oli 112 miljoonaa euroa.Myös tuonti väheni merkittävästi vuonna 2009 ja laski lähes puolella. Tuonnin arvo oli137 miljoonaa euroa.FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

19 (46)Niina TouréSuomen vientiSuomen vienti Meksikoon 2009Valmiittavarat6,3 %Koneet,laitteet jakuljetusvälineet46,7 %Kemiallisetaineet jatuotteet12,8 %Valmistetuttavarat34,1 %Lähde: Tullihallitus 06/2010Vientimme tärkeimmät tuoteryhmät ovat koneet ja laitteet sekä paperi. Koneviennintärkeimmät tuoteryhmät ovat puhelinlaitteet ja teollisuuden erikoiskoneet. Paperinvienti sen sijaan laski 41 prosenttia edellisvuodesta, mutta säilytti edelleen suurimmanvientituotteen asemansa. Suomesta viedään Meksikoon myös kemiallisia aineitaja muoveja.Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Meksikoon vuonna 2009SITC-nimikeMilj.€Osuus% 1) Muutos% 2)1 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 32,6 29 -412 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 19,5 17 -273 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 14,0 13 -624 74Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet jalaitteet6,1 5 -345 87 Kojeet, mittarit yms. 6,0 5 -96 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 5,7 5 -347 51 Orgaaniset kemialliset aineet 3,3 3 -118 71 Voimakoneet ja moottorit 3,2 3 1039 57 Muovit, valmistamattomat 3,1 3 7310 67 Rauta ja teräs 2,6 2 -7310 tärkeintä yhteensä 96,1 86Koko vienti 111,6 100 -381Osuus Suomen viennistä Meksikoon. 2 Muutos edellisestä vuodestaLähde: Tullihallitus 06/2010FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

20 (46)Niina TouréSuomen tuontiUlkomaiset investoinnitLähde: Tullihallitus 06/2010Koneiden ja kuljetusvälineiden osuus Suomen tuonnista Meksikosta on yli 60 prosenttia.Suurin yksittäinen tuontituote ovat henkilöautot. Raaka-ainetuonnissa suurin tuoteryhmäovat malmit ja metalliromu.Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Meksikosta vuonna 2009SITC-nimikeMilj.EURFinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fiOsuus1) Muutos %2)%1 78 Moottoriajoneuvot 40,1 29 -622 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 25,6 19 -463 28 Malmit ja metalliromu 11,3 8 -764 87 Kojeet, mittarit yms. 8,8 6 -125 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 8,1 6 -176 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 7,3 5 1467 51 Orgaaniset kemialliset aineet 6,2 4 138 75 Toimistokoneet ja atk-laitteet 5,9 4 -109 89 Muut valmiit tavarat 4,4 3 4210 69 Tuotteet epäjalosta metallista 3,3 2 610 tärkeintä yhteensä 121,0 88Koko tuonti 137,2 100 -481 Osuus Suomen tuonnista Meksikosta. 2 Muutos edellisestä vuodestaLähde: Tullihallitus 06/2010Suomen tuonti Meksikosta 2009Elintarvikkeetja juomat5,4 %Valmiit tavarat11,4 %Koneet,laitteet jakuljetusvälineet64,7 %Raaka-aineet,polttoaineet9,7 %Kemiallisetaineet jatuotteet5,6 %Valmistetuttavarat3,0 %Meksiko on suosittu sijoitusmaa NAFTA-sopimuksen takia.Vuonna 2009 suoria ulkomaisia investointeja oli 3,8 miljardia dollaria, vuonna2010 arvio on 17,2 miljardia dollaria. Ennuste vuodelle 2011 on 16,5 miljardia.Suurin osa investoinneista tulee YhdysvalloistaInvestoinnit suuntautuvat aloittain eniten tehdastuotantoon ja rahoituspalveluihin.

21 (46)Niina TouréUudella lainsäädännöllä helpotetaan öljyalan ulkomaisia sijoituksia (Pemex);mahdollisuuksia osallistua öljynporaukseen laajennetaan, mutta jalostamotoimintaon edelleen rajattu ulkomaisten sijoittajien ulottumattomiin.Meksiko on Latinalaisen Amerikan suurimpia investointikohteita Brasilian, Argentiinanja Chilen ohella. Vain Brasilia houkuttelee enemmän suoria ulkomaisia investointeja.Meksikon suosion syitä ovat mm. talouden uudistukset, joiden puitteissa on toteutettulaaja yksityistämisohjelma ja yritysten velkasaneeraus, vientisektorin liberalisointi jaulkomaisia sijoituksia säätelevän lainsäädännön uudistus investoijia kiinnostavaksi.Yleistä investointimyönteistä ilmapiiriä on lisännyt Meksikon kansantalouden vakaus.Meksikon keskuspankin mukaan maahan tulleista ulkomaisista investoinneista lähes50 prosenttia suuntautuu tehdasteollisuuteen (sis. maquiladora-teollisuuden osuuden).Rahoituspalveluiden osuus on noin 24 prosenttia. Maquiladora-tehtaista suurinosa sijaitsee Yhdysvaltojen rajan läheisyydessä ja niissä valmistetaan yhdysvaltalaisistaosista tuotteita pääasiassa juuri Yhdysvaltain markkinoille. Tärkeimpiä toimialojaovat auto-, tekstiili-, vaate- ja elektroniikkateollisuus. Eurooppalaiset investoinnit ovatsuureksi osaksi yksityistetyissä valtionyrityksissä, telekommunikaatio- ja energiasektoreilla,mutta myös eurooppalaiset autonvalmistajat ja elektroniikkayritykset ovat perustaneettehtaita Meksikoon. Japanilaiset ovat investoineet pääasiassa elektroniikkaanja autoteollisuuteen, kun taas kanadalaiset suorat investoinnit ovat suureksiosaksi metsäsektorilla.Meksikolaiset yritykset ovat olleet viime aikoina myös merkittäviä kansainvälisiä investoijia.Esimerkiksi sementtiyritys Cemex oli vuosina 1990–2006 siirtymätalousmaidenmonikansallisten yritysten ykkönen ulkomaan yritysostoissa mitattuna; se tekiajanjaksolla 40 yritysostoa, ja sen ulkomaaninvestoinnit ovat nykyisin 15 miljardia dollaria.Esimerkkeinä käyvät myös Telmex ja Grupo Modelo. Muutos on ollut nopea, silläennen vuotta 2000 Meksikolla ei käytännössä ollut ulkomaaninvestointeja lainkaan.Suomalaiset investoinnitSuomalaiset yritykset ovat löytäneet Meksikon ja sitä kautta Pohjois-Amerikan markkinat1990-luvulla. Erityisesti tuotannolliset investoinnit ovat kasvaneet vapautuneentalouspolitiikan ja talouden stabilisaation vuoksi.Suomalaiset kasvattavat toimintojaan Meksikossa edelleen, sillä suorien investointienedellytykset ovat parantuneet. Vuoden 1999 alusta astui voimaan kaksinkertaisen verotuksenestävä sopimus Suomen ja Meksikon välille, mikä on edistänyt toiminnanaloittamista. Investointisuojasopimus astui voimaan elokuussa 2000. Myös vapaakauppasopimusMeksikon ja EU:n välillä astui voimaan vuonna 2000.Meksikossa toimii muutama suomalainen tuotantolaitos. Lisäksi maassa toimii useitasuomalaisia myynti ja huoltokonttoreita.FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

22 (46)Niina TouréRakentaminen, logistiikka sekä koneiden ja laitteiden valmistusToimialavastaava Agnese Klavina agnese.klavina@finpro.fiRakentaminenRakentamisen osuus BKT:stä on 6,6 prosenttia (Q1/2010); Business Monitor International:inennusteen mukaan osuus kasvaa 8,27 prosentiin vuoteen 2014mennessä.Alan kokonaisarvo vuonna 2009 oli USD 59,03 miljardiaRakennusala työllistää noin 7,9 % työväestöstäVuonna 2009 rakennusteollisuustuotanto laski ensimmäistä kertaa viiden menestyksellisenvuoden jälkeen 7,5 prosentilla, vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellälasku jatkui ja rekisteröitiin 2,7 prosentin negatiivista kasvua.Meksikossa rakentaminen on kehittynyt niin, että investorit ovat pikku hiljaa palaamassainfrarakentamiseen. Mahdollisuudet löytyvät vesirakentamisesta, johon on tähänmennessä kaiken vähiten investoitu. Maailmanlaajuinen lama on tuntunut myösMeksikon rakennusalalla, mutta sen vaikutus on ollut lievempi kuin aiemmissa laskusuhdanteissa.Liiketilarakentaminen on vähentynyt, sillä suuria hankeita on lykättyja projektien koko pienentynyt. Kuitenkin suuret teollisuus- ja infrarakentamisen hankeettoteutuvat. Hallitus vauhdittaa infrarakentamista. Samaan aikaan yksityiset rahoittajathyötyvät matalista materiaali- ja työvoimakustannuksista. Tästä johtuen paikkakunnillakuten Mexico, Puerto Vallarta, Baja California, Monterrey, San Miguel deAllende, Guadalajaran ja Riviera Maya toteutetaan suuret kaupalliset ja hotellihankkeet.Infrarakentamisen osuus koko rakentamisesta on lähes puolet, josta liikenneväylät onnoin 70 prosenttia. BMI:n ennusteen mukaan infrarakentaminen säilyy dynaamisenamyös lähivuosien aikana. Erityisesti tie- ja satama rakentaminen vauhdittaa infrarakentamista.osuus infrarakentamisesta,%Tiet ja sillat 43,80Rautatiet 46,34Lentokentät 6,27Satamat 3,60Lähde: BMIFinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

23 (46)Niina TouréAsuntorakentaminen Meksikossa on ollut jatkuvassa kasvussa viimeiset viisi vuotta jakasvua on ollut keskimäärin 4,5 prosenttia vuodessa. Maassa arvioidaan olevan 22miljoonaa kotia ja niiden lisätarpeen noin 3,8 miljoonaa. Asuntotarve kasvaa vuosittainnoin 800 000 yksiköllä.Rakennusalan tärkeät luvut2007 2008 2009a 2010e 2011e 2012e 2013e 2014eOsuus BKT:stä 6,88 6,98 6,74 7,41 7,68 7,85 8,06 8,27Rakentamisen kokonaisarvo,USDmiljardia70,58 75,66 59,03 66,57 78,58 89,47 101,27 113,49Työllisyys, mlj. 3,70 3,87 3,45 3,47 3,74 3,9 4,15 4,37Työllisyys kasvu, % 7,3 4,72 -10,88 0,54 7,60 5,40 5,38 5,36Infrarakentamisenosuus rakentamisesta33,02 36,10 43,30 44,88 44,72 44,49 44,19 43,83Infrarakentamisenkokonaisarvo, USDmiljardiaInfrarakentamisenkasvu23,31 27,31 25,56 29,87 35,14 39,81 44,75-17,48 15,02 7,47 4,26 6,92 4,62 4,4349,744,26Lähde: BMI, 09/2010, e=ennuste, a=arvioLogistiikkaMaantiekuljetukset ovat edelleen tärkein kuljetusmuoto. Päällystettyjä teitä on noinkolmasosa tiestöstä. Maanteistä runsas 6 000 kilometriä on moottoriteitä. Tiestö onvarsin hyväkuntoista, sillä varsinkin 1990-luvun aikana Meksikon kuljetusinfrastruktuuriaparannettiin ja uusittiin, pääasiassa yksityistämisen tuomin varoin ja myös kehityspankkientuella.Meksikon rautatiet olivat vuosia vailla kunnossapitoa, kunnes vuonna 1995 mahdollistuiyksityisen pääoman pääsy myös rautateille hallituksen alkaessa myöntää 50-vuotisia toimilupia. Rautatieverkosto on noin 30 000 kilometriä laaja ja ei läheskäänriitä palvelemaan kysyntää pitkällä aikavälillä. Rautatiet palvelevat eniten rahdin kuljetusta.Lukuunottamatta pääkaupungin pikajunaliikennettä lähiöille, kaupunkien välisetrautatieyhteydet ovat puutteelliset.FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

24 (46)Niina TouréSatamatoimintaa on myös yksityistetty, jolloin palvelut ja yhteydet ovat huomattavastitehostuneet. Maassa on yhteensä 97 satamaa, joista 15 merkittävintä rahti- ja matkustajasatamaaovat: Acapulco, Altamira, Coatzacoalcos, Ensenada, Guaymas, LaPaz, Lazaro Cardenas, Manzanillo, Mazatlan, Progreso, Salina Cruz, Tampico, Topolobampo,Tuxpan ja Veracruz. Satamista usea on jo kokonaan tai ainakin osittain yksityisessäomistuksessa.Lentoliikenne on yksityistetty ja jaettu neljään alueelliseen yhtiöön, jotka toimivat keskuksinaanGuadalajara (Pacific Group), Monterrey (North Group), Cancún (SoutheastGroup) ja Mexico City International Airport. Yhtiöt ovat osakeyhtiöitä ja niiden osakkeetovat pörssissä kaupan. Meksikossa on runsas 1 800 lentokenttää, joiden kokovaihtelee. Vain 11 lentokentällä on päällystettyjä yli 3 kilometrin mittaisia kiitoteitä, jotenperiaatteessa ne kykenevät huolitsemaan kansainvälistä rahtia. Muita tärkeitä lentokenttiäovat Veracruz ja Ciudad Madero.Koneiden valmistusTeollisuus muodostaa noin 35 prosenttia BKT:stä, työllistää noin viidenneksentyövoimasta.Autoteollisuus on yksi tärkeimmistä teollisuuden aloista tuotannon, työllisyyden,investointien ja viennin perusteella.Vientiteollisuuden osuus kasvussa.Maquiladora-teollisuuden osuus edelleen merkittävä.Teollisuuden jalostusaste kasvanut huomattavasti.Koneiden ja laitteiden tuotannosta noin 70 prosenttia vientiin, tekstiili- ja teräksentuotannostaliki 40 prosenttia.Teollisuustuotanto on ollut laskussa toukokuusta 2008 lähtien, vuonna 2009 supistui7 prosentilla, vuoden 2010 kasvuprosentiksi arvioitu 6 prosenttia. Teollisuusyrityksetpienentävät tuotantoaan vähentyneen myynnin seurauksena.Meksiko on riippuvainen tuonnista, raaka-aineista ja välituotteista teollisuudelleen,mutta riippuvuus on alkanut pienentyä, kun maan oma teollisuus on kehittynyt ja monipuolistunut.Riippuvuus ulkomaan tuonnista on silti edelleen korkea ja varsinkinvientisektori tuo hyvin suurelta osin tarvitsemansa välituotteet ja raaka-aineet ulkomailtaja käyttää Meksikoa lähinnä kokoonpanopaikkana.Kaupan vapauttaminen on asettanut monet kotimaanmarkkinoille tuottavat yritykset,varsinkin pienet ja keskisuuret yritykset alttiiksi ulkomaiselle kilpailulle. Kauppaa ei olekuitenkaan rajoitettu, vaan pk-sektoria on tuettu muilla keinoin. NAFIN-ohjelmalla onhelpotettu pk-yritysten rahoitustarvetta, varsinkin kun niiden on ollut hyvin hankalaasaada pankeilta lainoitusta rahoitussektorin vaikeuksien ja puutteellisten luottoriskianalyysienvuoksi. Myös teollisuussektorin muutosta on tuettu voimakkaasti.Suurimmat teollisuussektorit ovat pääasiassa vientiin tuottava metalliteollisuus, koneetja laitteet ja kotimaanmarkkinoille tuottava elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuus.Kumpikin muodostaa noin neljänneksen teollisuustuotannosta. Yhdessä tekstii-FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

25 (46)Niina Touréli- ja terästeollisuuden kanssa metalliteollisuus, koneet ja laitteet muodostavat lähes90 prosenttia maan valmistavan teollisuuden viennistä. Yleensä ottaen kasvua ja nykyaikaistumistaon tapahtunut niillä teollisuuden aloilla, jotka ovat tuottaneet vientiin jajoiden vienti on kasvanut. Kansainvälisiä investointeja on tarvittu ja Meksikon teollisuuson kasvanut myös NAFTA-sopimuksen takia, sillä monet ulkomaiset yrityksetovat käyttäneet Meksikoa porttina suljetuille Yhdysvaltojen markkinoille. Teollisuuttaon siirtynyt myös Yhdysvalloista Meksikoon, osittain jalemman palkkatason takia.Maquiladora-teollisuus eli kokoonpanoteollisuus on Meksikon erikoispiirre. Tuotannossakäytettävät raaka-aineet ovat ulkomaista (lähinnä yhdysvaltalaista) alkuperää,joista kootaan valmiita lopputuotteita ulkomaan (lähinnä Yhdysvaltojen) markkinoille.Sektorin osuus tuonnista on 34 prosenttia ja viennistä sen osuus on reilut 40 prosenttia.Aasian ja erityisesti Kiinan nousu halvan työvoiman maana on vaikuttanut negatiivisestiMeksikon maquiladora sektoriin. Tuotantoa siirretään Aasiaan missä tuotantokustannuksetovat Meksikoa pienemmät. Silti on muistettava, että Meksikon maantieteellinensijainti vaikuttaa tässä sen eduksi: Kiinassa valmistettavien tuotteiden toimitusajatYhdysvaltojen markkinoille ovat pidempiä kuin meksikolaisilla tuotteilla. Maquiladora-yrityksiäon nykyisin lähes 3 000 ja niistä kaksi kolmasosaa sijaitsee Meksikonja Yhdysvaltain rajaseudulla sekä loput sisämaan kaupungeissa. Maquiladorateollisuustyöllistää Meksikossa yli miljoona työntekijää. Tätä teollisuutta on pääasiassatekstiili- ja jalkinetuotannossa, autoteollisuudessa, elektroniikka-, huonekalu- jakemianteollisuudessa.Kemianteollisuuden osuus on noin 15 prosenttia valmistavan teollisuuden tuotannostaja tärkeimmän osa-alan muodostaa petrokemianteollisuus, joka on pitkälti valtionmonopoli.Metallituoteteollisuus, koneet ja laitteet muodostavat kolmanneksen valmistavanteollisuuden tuotannosta. Alan kasvu on ollut lähinnä autoteollisuuden vetämää, muttasuuri osuus on ollut myös sähkölaitetuotannolla. Meksikossa valmistetaan huomattaviamääriä telekommunikaatiolaitteita, television osia, radioita, sähköjohtoja ja -kaapeleita, kirjoituskoneita ja äänentoistolaitteita. Autoteollisuus työllistää 500 000ihmistä ja se on öljyteollisuuttakin suurempi ulkomaisen valuutan tuottaja maalle. Yhdysvaltalaistenmerkkien lisäksi myös japanilaiset ja eurooppalaiset automerkit ovatsiirtäneet tuotantoaan Meksikoon josta se viedään Yhdysvaltojen markkinoille. Suurimmatautonvalmistajat ovat Ford, Volkswagen, General Motors, Nissan ja Chrysler.Alan vienti muodostaa valmistavan teollisuuden BKT:stä ja viennistä 15 prosenttia;sen osuus ulkomaisista investoinneista on viisi prosenttiaPerusmetalliteollisuus muodostuu pääasiassa teräksestä ja raudasta. Sen osuusvalmistavan teollisuuden tuotannosta on noin 5 prosenttia. Meksiko on merkittävä teräksentuottaja maailmassa ja alan kehitystä onkin määrittänyt kotimaisen rakennusteollisuudenlisäksi vientikysyntä. Viime aikoina on teräksentuotanto alkanut myöserikoistua, investointien lisääntymisen myötä.FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

26 (46)Niina TouréEi-metallisten mineraalien tuotannossa on kotimaan rakennusteollisuus ollut merkittäväkysynnän määrittäjä vientikysynnän lisäksi. Tärkeimmät tuotteet ovat lasi, lasituotteetja sementti. Sementintuottajana Meksiko on sijalla 11 maailmassa. Sektorinosuus valmistavan teollisuuden tuotannosta on noin 7 prosenttia. Meksikolainen Cemexon merkittävä tekijä maailman sementtimarkkinoilla ja viime aikoina vain 21 prosenttiasen myynnistä on tullut kotimaasta.Tekstiiliteollisuus joutui koville tuonnin vapautuessa, mutta se kehittyi kilpailutilanteessakilpailukykyiseksi. 1990-luvulla suurin osa yrityksistä oli pieniä tai mikroyrityksiä(

27 (46)Niina TouréEnergia-, ympäristö- ja metsäsektoriToimialavastaava Juha Wilén juha.wilen@finpro.fiEnergiasektoriMeksikon tärkein energianlähde on öljy, jonka osuus primäärienergiankysynnästä oliarviolta 52,3 prosenttia vuonna 2009. Seuraavina tulivat maakaasu 34,3 prosentin jahiili 5,3 prosentin osuudella.Meksikon todennetut öljyvarat olivat valtiollisen Petróleos Mexicanosin (Pemex) mukaan13,9 miljardia barrelia vuoden 2009 lopussa. BP:n mukaan reservit olivat tosin11,9 miljardia barrelia vuonna 2008 ja Oil & Gas Journalin mukaan vain 10,4 miljardiavuoden 2009 lopussa. Öljyntuotanto oli arviolta 2,97 miljoonaa barrelia päivässävuonna 2009. Öljyä etsii ja tuottaa vain Pemex. Meksikon öljynjalostuskapasiteetti oli1,54 miljoonaa barrelia päivässä vuonna 2009. Kaikki jalostuslaitokset ovat Pemexinomistuksessa. Öljyä kulutettiin Meksikossa arviolta 2,05 miljoonaa barrelia päivässä.Tuotannon ja kulutuksen erotus menee vientiin, lähinnä Yhdysvaltoihin, LatinalaiseenAmerikkaan, Euroopaan ja Kanadaan.Meksikon todennetut kaasureservit olivat BP:n mukaan arviolta 500 miljardia kuutiometriävuonna 2008. Tuotanto oli noin 55 miljardia kuutiometriä vuonna 2009. Tuotannostavastaa valtiollinen Pemex. Kotimainen kulutus oli noin 63 miljardia kuutiometriä.Sähköntuottajat käyttävät noin 40 prosenttia kaikesta kaasusta.Kansainvälisten öljy-yhtiöiden rooli on Meksikossa pieni. Ne tarjoavat palveluita öljykentille,insinöörisuunnittelua, kaasunjakelua ja investointeja nesteytettyyn maakaasuun.Presidentin johtama hallitus ja sitä tukeva PAN-puolue yrittävät vapauttaa öljyjakaasusektoria, mutta kilpailevat puolueet, joilla on enemmistö parlamentin alahuoneessa,jarruttavat tehokkaasti liberalisointia.Hyödynnettävät hiilivarannot ovat noin 1,2 miljardia tonnia. Hiiltä tuodaan myös ulkomailta.Eniten hiiltä käytetään sähköntuotannossa ja teräksenvalmistuksessa.Maan hallitus aikoo lisätä maakaasun, ydinvoiman ja vesivoiman tuotantoa ja osuuttaprimäärienergian kulutuksesta. Business Monitorin mukaan öljyn osuus supistunee 48prosenttiin ja kaasun osuus kasvanee 38 prosenttiin vuonna 2014. Veden ja ydinvoimanosuudet kasvanevat kuitenkin vain vähän.Meksikon sähköntuotantokapasiteetti oli Business Monitorin mukaan runsaat 54 gigawattiavuoden 2009 lopussa. Lämpövoimaloiden kapasiteetti muodosti siitä yli kolmeneljäsosaa. Efektiivinen kokonaiskapasiteetti oli energiaministeriön mukaan 51,69GW. Yhdysvaltain energiatietohallinto (EIA) ennustaa, että Meksikon sähköntuotantokapasiteettikasvaa 61 GW:hen vuonna 2015.FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

28 (46)Niina TouréVuonna 2009 Meksikossa tuotettiin sähköä arviolta 243 terawattituntia. Lämpövoimaloissatuotettiin sähköä arviolta 189 TWh. Ydinvoimaloissa tuotettiin n. 9,5 TWh. Määrävoi kasvaa 11,0 terawattituntiin vuonna 2014. Meksikolainen ICA rakentaa valtiollisellesähköyhtiö CFE:lle La Yesca –nimisen padon ja vesivoimalan Santiago-jokeen.La Yescan voimalan kapasiteetiksi tulee 750 MW. Myös muita vesivoimahankkeita onkäynnissä ja vireillä.Sähköä kulutettiin arviolta 191 TWh vuonna 2009. Ylijäämä viedään lähinnä Yhdysvaltoihin.Vuodesta 2000 sähköntuotanto on kasvanut yli 20 prosenttia ja kulutus 40prosenttia. Sähkönkulutus ja energiankulutus yleensä jatkavat kasvuaan.Kaasulla tuotettiin vuonna 2009 arviolta 49 prosenttia, öljyllä 17 prosenttia, vesivoimalla13 prosenttia, hiilellä 11 prosenttia ja ydinvoimalla 4 prosenttia sähköstä. Meksikossasuunnitellaan vaihtoehtoisten energianlähteiden laajamittaisempaa käyttämistä.Kehittämistyö tapahtuu lähinnä valtiollisissa organisaatioissa ja valtion rahoituksella,mutta rahasta on tällä hetkellä paha pula.Yksityisille yrityksille sallitut segmentit:Öljyn etsinnässä ja tuotannossa ei ole mahdollisuuksia, koska näitä toimintoja voi harjoittaavain Pemex. Sama pätee öljynjalostukseen ja peruspetrokemikaalien valmistukseen.Perustuotteita ovat etaani, pentaani, propaani, butaani, naftat sekä raakaaineethiilimustan, heksaanien, heptaanien ja metaanien valmistusta varten.Yksityisille investoinneille ovat avoinna sekundääristen petrokemikaalien (ammoniakki,bentseeni, dikloorietaani, etyleeni, metanoli, etyleenioksidi, paraksyleeni, propyleeni,tolueeni, ksyleenit ja muut) valmistus sekä maakaasun ja nestekaasun kuljetus,maahantuonti, jakelu ja varastointi.Yksityiset toimijat voivat myös tuottaa sähköä seuraavilla tavoilla: lämmön ja sähkönyhteistuotanto, tuotanto ja hankinta omaan käyttöön, pienimuotoinen sähköntuotanto,vienti ja tuonti omaan tarkoitukseen.Sähkön siirto, transformaatio, jakelu ja myynti ovat valtiollisten CFE:n ja LFC:n vastuulla,eikä niitä sallita, ainakaan toistaiseksi, yksityisille yrityksille. CFE:llä on siirto- jajakelumonopoli Mexico Cityn ja eräiden muiden kuntien ulkopuolella. LFC hoitaa sähkönsiirronnoissa paikoissa.Uusiutuvien energialähteiden käyttö on sallittua yksityisille sijoittajille. Tuuli-, aurinko-,vesi- ja biopolttoaineita käyttävien voimaloiden omistajilla on avoin pääsy siirto- ja jakeluverkkoon.Vesiresurssien käyttäminen edellyttää kuitenkin lupaa (Semarnat-CAN). Myös biomassan, bioetanolin, biodieselin ja biokaasun tuotanto, varastointi,kuljetus, putkikuljetus ja myynti edellyttävät lupaa.FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

29 (46)Niina TouréYmpäristösektoriIlmastonmuutoksen hillintäMeksikon hallitus on laatinut kansallisen strategian ilmastonmuutoksen hillitsemiseksija siihen sopeutumiseksi (ENACC). Strategiapaperissa ehdotetaan tutkimuksellisiatavoitteita, joiden avulla saadaan yksityiskohtaisia tavoitteita ilmastonmuutoksen lieventämiselle,sekä esitellään toimenpiteitä, joilla ilmastonmuutosta voi lieventää. Lisäksiannetaan arvioita toimenpiteiden päästövähennyspotentiaalista. ENACC pitääsisällään vain ne toimenpiteet, jotka ovat liittovaltion vastuulla. Siitä huolimatta se vaikuttaamyönteisesti tietoisuuden nousuun ja mahdollisuuksien tunnistamiseen.Kasvihuonekaasujen hillitsemisen yleinen tavoite on irrottaa päästöjen kasvu taloudellisestakasvusta. ENACC:issa toimialoittaisia mahdollisuuksia ja erityisiä ilmastonmuutoksenlieventämistavoitteita tunnistetaan kahdella tärkeällä alueella: A) energiantuotannossaja -käytössä sekä B) kasvillisuudessa ja maankäytössä.Alla oleva taulukko kuvaa tärkeitä mahdollisuudksia vähentää päästöjä energiantuotannossaja –käytössä vuoteen 2014 mennessä.Alue tai toiminto Ehdotetut toimenpiteet Arvioitu CO2vähennys(Mt)EnergiatehokkuusKansallisen energiansuojelukomission(CONAE) standardit ja ohjelmatJatketaan nykyisten energiatehokkuusstandardiennoudattamistasekä kehitetään ja toimeenpannaanuusia24,0Energiansäästösäätiön (FIDE) energiatehokkuus-ja säästöohjelmatVoimistetaan nykyisiä FIDE:nohjelmia ja promovoidaan uusia3,9Meksikon öljy-yhtiö PemexLämmön ja sähkön yhteistuotantoPemexissäAsennetaan CHP-voimaloitajalostamoihin ja muihin Pemexinlaitoksiin7,7Keskitetty sähkönhankinta merelläoleville porauslautoilleKorvataan yksittäiset sähkövoimalat115 MW:n kombivoimalalla,joka kytketään porauslauttoihin1,9Parannetaan jalostamoiden energiatehokkuuttaNostetaan Pemexin energiatehokkuustavoitetta5 %2,7FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

30 (46)Niina TouréVähennetään haihtuvia metaanipäästöjäVähennetään haihtuvia NH4päästöjä maakaasun tuotannosta,kuljetuksesta ja jakelusta;lisätään porauslauttojen roihujentehokkuutta2,4Sähköntuotanto ja –jakelu (Federal Electricity Commission ja Central Light and PowerSähkönsiirto ja -jakeluLisätään siirto- ja jakelulinjojentehokkuutta 2 prosenttia6,0Termaalinen tehokkuus polttoöljykäyttöisissälämpövoimaloissaLisätään termaalista tehokkuutta2 %0,7Tyynenmeren rannikon lämpövoimaloidenmuuttaminen maakaasukäyttöisiksi;kansallisen öljynjalostusjärjestelmänlaitosten modernisointiEhdotus vaatii samanaikaistatoimintaa: luovutaan polttoöljyätukevista kannusteista ja suunnataanne uudelleen, asennetaanTyynenmeren rannikollekaasuuntumisterminaali maahantuodulleLNG:lle ja muutetaanpolttoöljykäyttöiset voimalatkombivoimaloiksi21,0TeollisuusLämmön ja sähkön yhteistuotantoKehitetään mm. sementti-, teräs-ja sokeriteollisuuden CHPpotentiaalia>25Uusiutuva energiaSähköntuotanto uusiutuvista energianlähteistäAsennetaan 7000 MW uusiutuvillae. lähteillä toimivaa kapasiteettia,jolla saadaan 16 000GWH vuodessa (El Cajonin jaLa Parotan vesivoimaloidenlisäksi.8.0BiopolttoaineetOtetaan käyttöön kestävästituotetut biopolttoaineetN.a.LiikenneKulkuneuvojen korvaaminenKorvataan vähintään 10 v vanhatrekat ja dieselbussit v. 20082.0FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

31 (46)Niina TouréalkaenRahdin kuljetus rautateitseLisätään rautateiden osuuttarahtikuljetuksista 10 prosenttia1.5Lähde: Kansallinen ilmastonmuutosstrategiaJotta voidaan säilyttää hiili metsissä ja vähentää kasvihuonepäästöjä maankäytöstä,maankäytön muutoksesta, metsätaloudesta ja maataloudesta, kolmea eri toimintoryhmääharkitaan: hiilivarantojen säilyttämistä, hiilen talteenottoa ja hiilen korvaamista.Seuraava taulukko kuvaa mahdollisuuksia näiden toimintojen suorittamiseen.Toiminnan tyyppi Ehdotus Hiilen säilyttäminen(MT CO2)Kestävä metsän kehittäminenLisätään kestävän metsänhoidonalaa 2,6 miljoonalla hehtaarillavuodessa6000-12000Ympäristöpalvelujen maksuohjelmatLaajennetaan nykyisiä ympäristöpalvelumaksuohjelmia(PSAH jaPSA-CABSA) kattamaan 2,49miljoonaa hehtaaria vuonna 20121500-3100Metsän ekojärjestelmiensäilyttäminen suojelualueillaLisätään kansallisten suojelualueidenlaajuutta 500 000 hehtaarillavuodessa yhteensä 3 miljoonaanhehtaariin500-1000Luonnonhallinta-alueet(UMA)Integroidaan n. 6 miljoonaa hatrooppisen, lauhkean ja kuivanvyöhykkeen ekosysteemiä Luonnonhallinta-alueisiin.3000-4250Metsien terveysSuoritetaan fytosanitaarinen diagnoosija käsittely noin 640 000hehtaarin alalla vuosittain.1800-3000Lähde: Kansallinen ilmastonmuutosstrategiaJätehuoltoMeksikossa syntyi kiinteää yhdyskuntajätettä 38,32 miljoonaa tonnia vuonna 2009.Tästä 36,95 miljoonaa tonnia loppusijoitettiin. Kaatopaikoille vietiin 22,44 miljoonaatonnia, josta valvoituille kaatopaikoille vietiin 3,55 miljoonaa tonnia ja kontrolloimattomille10,95 miljoonaa tonnia. Yhdyskuntajätettä ja teollisuusjätettä päätyy MeksikossaFinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

32 (46)Niina Touréliikaa paikkoihin, joissa se saastuttaa maaperää ja ilmaa ja pilaa ihmisten terveyttä.Jätteitä poltetaan mutta lähinnä kotitalouksissa lämmitystarkoituksiin.Vesi- ja jätevesihuoltoYli sadan miljoonan asukkaan Meksikossa veden saatavuus ja puhtaus on erittäinmerkittävä kysymys. Vesihallinnosta on vastuussa Kansallinen vesikomissio CONA-GUA, joka hoitaa tehtäviään kolmentoista Jokialuejärjestön kautta. Jokialuejärjestöjenmaantieteelliset toimivaltarajat vastaavat kolmentoista Hydrologis-hallinnollisen alueenrajoja. Lisäksi CONAGUALLA on 20 paikallistoimistoa niissä osavaltioissa, joissaJokialuejärjestöillä ei ole pääkonttoreita. Juomavesipalvelut sekä sanitaatio, jätevedenkäsittely ja jäteveden loppusijoitus ovat kuntien vastuulla.Joka vuosi Meksikoon sataa noin 1489 miljardia kuutiometriä vettä. Arvioidaan, että73,2 prosenttia siitä haihtuu ja palaa ilmakehään, 22,1 prosenttia päätyy jokiin ja virtoihinja loput 4,7 prosenttia imeytyy maahan ja täydentää akvifereja eli pohjavettä sisältäviäkerroksia. Kun otetaan huomioon vienti ja tuonti sekä akviferien satunnainentäydennys, Meksikolla on vuosittain käytössä 459 miljardia kuutiometriä uusiutuvaamakeaa vettä.Suurin osa meksikolaisten kotitalouksien, yritysten ja muiden organisaatioiden käyttämistävedestä on pintavettä. Pohjavedelläkin on kuitenkin merkitystä. Maatalouden,julkisen vesihuollon, itse vetensä hankkivan teollisuuden ja lämpövoimaloiden käyttämästävedestä tuli lähes 37 prosenttia (29,5 miljardia m3) vuonna 2008 maan alta.Meksikossa on 653 akviferia. Niistä 101 oli ylihyödynnettyjä vuoden 2008 lopussa.Pintavesi on Meksikossa keskimäärin kohtuullisen puhdasta. Kun tarkastellaan orgaanistenaineiden määrää ja mitataan biokemiallista hapenkulutusta (BOD), tilanneoli erinomainen 40,6 prosentissa valvontapaikoista vuonna 2008. Vesi oli hyvälaatuista25,3 prosentissa paikoista, hyväksyttävää 20,5 prosentissa, saastunutta 9,5 prosentissaja raskaasti saastunutta 4,1 prosentissa paikoista.Kun tarkastellaan kemiallisesti hapettuvien aineiden määrää ja mitataan kemiallistahapenkulutusta (COD), tilanne on hieman heikompi. 23,3 prosentissa valvontapaikoistaveden laatu oli erinomainen, 22,2 prosentissa hyvä ja 22,9 prosentissa hyväksyttävävuonna 2008. 23,7 prosentissa vesi oli kuitenkin saastunut ja 7,9 prosentissaraskaasti saastunut. Kiintoainepitoisuuksien suhteen tilanne oli erinomainen 42,3 prosentissaja hyvä 33,1 prosentissa valvontapaikoista. Raskaasti saastunutta vesi olivain 2,3 prosentissa mittauspaikoissa.Meksikon maatalous, julkinen vesihuolto, itse vetensä hankkivat yritykset ja lämpövoimalatkäyttivät vettä yhteensä 79,8 miljardia kuutiota vuonna 2008. Maataloudenosuus oli 61,2 miljardia ja julkisen vesihuollon 11,2 miljardia kuutiota. Maataloudenkäyttämästä vedestä 40,7 miljardia kuutiota oli pintavettä. Julkinen vesihuolto toisaal-FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

33 (46)Niina Touréta nojasi enemmän pohjaveteen, jota käytettiin 7,0 miljardia kuutiota. Lisäksi vesivoimalatkäyttivät vettä 150,7 miljardia kuutiota vuonna 2008.Veden kulutus henkeä kohti vaihtelee suuresti kunnittain. Joillain alueilla vettä käytetäänalle 700 kuutiometriä vuodessa, joilla alueilla luku on yli 2100 kuutiometriä. Erojaselittävät maatalouden ja teollisuuden sijoittuminen, pinta- ja pohjaveden saatavuussekä alueiden väliset tuloerot.Vesi-infrastruktuuri koostuu muun muassa n. 4462 padosta ja matalasta, sadevettäpitävästä penkereestä, 604 kunnallisesta vedenpuhdistuslaitoksesta, 1833 kunnallisestajätevedenpuhdistuslaitoksesta, 2082 teollisesta jätevedenpuhdistuslaitoksestasekä akvedukteista, joiden yhteispituus on 3000 km.Vesikomissio CONAGUA arvioi, että vuoden 2008 lopussa 90,3 prosentilla väestöstäoli pääsy juomaveteen. Kaupungeissa osuus oli 94,3 prosenttia ja maaseudulla 76,8prosenttia. Pääsy juomaveteen tarkoittaa sitä, että vesilaitokselta tulee putki joko kotitalouteentai sen lähellä olevaan kotitalouteen, joka antaa käyttää vettä, tai julkiseenvesipisteeseen. Vesi-infrastruktuurin laatua laskee myös se, että kaikki putkista tulevavesi ei kelpaa juotavaksi.CONAGUA arvioi lisäksi, että vuoden 2008 lopussa 86,4 prosentilla väestöstä oli toimivasanitaatio eli asunnossa oli viemäri, joka johti julkiseen viemäriverkkoon, septiseentankkiin, rotkoon, järveen tai mereen. Kaupungeissa osuus oli 93,9 prosenttia jamaaseudulla 61,8 prosenttia.Yhdyskunnissa syntyi 7,44 miljardia kuutiometriä jätevettä vuonna 2008. Viemäreihinsiitä päätyi 6,56 miljardia kuutiometriä. Saastuttavia orgaanisia aineita syntyi 2,01 miljoonaaBOD tonnia, josta saatiin viemäreihin 1,77 miljoonaa BOD tonnia. Puhdistuslaitoksetsaivat poistettua aineita 0,58 miljoonaa tonnia. Kunnallisesta jätevedestä käsiteltiin35 prosenttia v. 2008. Teollisuuden jätevesistä käsiteltiin vain 18 prosenttia.Arviolta 5051 miljoonaa kuutiometriä jätevettä käytettin uudelleen vuonna 2008. Yhdyskuntienjätevettä käytettiin eniten maa-, metsä- ja kalataloudessa (2766 miljoonaam3) ja jonkin verran teollisuudessa (561 milj. m3), kunnallispalveluissa (320 milj. m3)ja lämpövoimaloissa (47 milj. m3).Meksikon vesipolitiikka on tullut uuteen vaiheeseen, jossa 1900-luvun alun tarjonnanlisäämisen ja 1900-luvun lopun kysyntäpainotteisuuden ja desentralisoinnin sijaanpainotetaan kestävää vesitaloutta ja –huoltoa. Hallitus haluaa lisätä jäteveden käsittelyähuomattavasti, edistää veden uudelleenkäyttöä ja luoda vesipankkeja, joilla hallitaanvettä koskevien velvollisuuksien siirtoa eri käyttäjien välillä.Kansallinen väestöneuvosto CONAPO ennustaa, että Meksikon väkiluku nouseevuodesta 2010 vuoteen 2030 lähes 12,3 miljardilla. Vuonna 2030 noin 81 prosenttiaväestöstä asunee taajamissa. Nämä tekijät ovat suuria haasteita maan vesi- ja jätevesihuollolle.FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

34 (46)Niina TouréMetsäsektoriMeksikossa oli FAO:n mukaan metsää 64,24 miljoonaa hehtaaria vuonna 2005. Lisäksimuuta puustoista maata oli 19,91 miljoonaa hehtaaria. Yhteensä näitä oli 84,15miljoonaa hehtaaria. Metsästä oli primäärimetsää 32,85 miljoonaa, muunneltua luonnonmetsää30,33 miljoonaa, kaupallista istutusmetsää 72 000 hehtaaria ja suojeltuaistutusmetsää 986 000 hehtaaria. Muu puustoinen maa oli lähinnä primäärimetsää(17,48 miljoonaa ha).Noin 90 prosenttia Meksikon metsäntuotannosta tulee lauhkean vyöhykkeen metsistä,joita on pääasiassa Chihuahuan, Durangon, Jaliscon, Michoacan, Oaxacan, Chiapasinja Guerreron osavaltioista. Trooppisten metsien osuus on vain noin 10 prosenttiatuotannosta. Trooppisia metsiä on Chiapasin, Quintana Roon, Jukatanin, Campechen,Tabascon ja Oaxacan osavaltioissa.Rannikon alavilla mailla kasvaa palmuja noin 500 metriin asti. 500-1000 metrissä onmahonkia, setriä ja sapote. Kilometristä puoleentoista kasvaa tammia, copalia jamäntyä. Puolestatoista kilometristä ylöspäin hallitsevat havupuut. Meksikossa kasvaa72 mäntylajia. Männyn osuus vuotuisesta puuntuotannosta on yli 80 prosenttia.Meksikon metsäpolitiikan tärkeimpiä tavoitteita on suojella ja uudistaa metsäresursseja,jotta metsät voivat suojella maaperää ja jotta puuvarantoja voidaan hyödyntää rationaalisestija tuottavasti. Vain noin 30 prosenttia metsistä hyödynnetään kaupallisesti.Tällaiset metsät sijaitsevat lähinnä Chihuahuassa, Durangossa ja Michoacanissa.Puutavaraa on runsaasti vuoristoalueilla, joissa on vaikea maasto ja vähän ympärivuoden käytössä olevia teitä. Näiden seikkojen vuoksi puuntuotantokustannuksetovat yli kolmanneksen korkeammat kuin maailmassa keskimäärin. Integroidun metsäteollisuudenkehittämistä on myös vaikeuttanut se, että suurin osa pyöreästä puutavarastatulee yhteisöjen omistamista (ejido) metsistä.Koska kotimainen puutavaran tuotanto ei vastaa kotimaista kysyntää, puuta tuodaanulkomailta enemmän kuin sinne viedään. Yli 90 prosenttia lehtipuusta käytetään huonekalujenvalmistukseen.Meksikon metsistä saadaan puun ohella muita hyödyllisiä tuotteita. Resiinien, kuitujen,vahojen ja kumin vuotuinen tuotanto on arviolta 100 000 tonnia. Sademetsissäasuvat alkuperäisasukkaat käyttävät arviolta 1500 trooppista kasvia, joista valmistetaan3000 erilaista tuotetta, esim. lääkkeitä, rakennus- ja kotitaloustarvikkeita, värejäja myrkkyjä.Meksikon liittohallituksella on Metsätalouden strateginen ohjelma 2025. Tavoitteitaovat mm. 1) vähentää metsäpinta-alan supistumista, lisätä uudelleenmetsitetyn maanalaa ja suojella metsäekosysteemien kykyä tarjota ympäristötuotteita ja –palveluita ja.2) edistää metsäresurssien kestävää käyttöä, markkinoille pääsyä ja tuottavuudenFinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

35 (46)Niina Tourékasvua. Metsäpolitiikkaa valmistelevat ja toimeenpanevat Ympäristö- ja luonnonvarainministeriösekä Kansallinen metsäkomissio.Vuonna 2012 on tarkoitus, että uudelleenmetsitetyn maan pinta-ala on 1,70 miljoonaahehtaaria ja teknisen hallinnan (manejo técnico) kohteena olevan metsän ala on 7,90miljoonaa hehtaaria. Metsäalan, jota hallinnoidaan sertifiointia varten, tulisi olla 1,00miljoonaa ha. Kaupallisten metsäistutusten alan tulisi olla 0,60 miljoonaa ha. Metsäala,jolla maksetaan ympäristöpalveluista, on tavoitteen mukaan 2,60 miljoonaa havuonna 2012. Tarkoitus on perustaa kansallinen metsätalouden geeniresurssikeskus,valmistella kansallinen puuenergiaohjelma sekä rakentaa metsien säilytys- ja kehitysohjelmiaensin kansallisella tasolla ja myöhemmin alueellisia sademetsiä varten.Metsäalan talousindikaattoreita, vuosi 2006Metsänhakkuu Puuteollisuus Paperiteollisuus YhteensäMyynnin arvo,miljoonaa pesoa21 577 46 454 112 962 180 993Bruttomääräinenarvonlisäys, miljoonaapesoa18 753 20 217 37 892 76 862Osuus BKT:stä, % 0.19 0.20 0.38 0.77Pääoman reaalinentuotto, %- 9.8 14.7 -Lähde: Kansallinen metsäkomissio, Metsätalouden strateginen ohjelmaPuutavaraa tuotettiin arviolta 6,6 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2007. Tämä kattoivain 29 prosenttia kotimaisesta kysynnästä, joka oli 22,7 miljoonaa m3. Puutuotteidenulkomaankauppa oli 5,6 miljardia dollaria alijäämäinen. Puusellua tuotettiin 339 000tonnia ja tuotiin 828 000 tonnia vuonna 2007. Paperia ja kartonkia tuotettiin 4,32 miljoonaatonnia ja tuotiin 2,02 miljoonaa tonnia (mm. Suomesta). Kierrätyspaperia tuotettiin2,80 miljoonaa tonnia ja tuotiin 1,54 miljoonaa tonnia.FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

36 (46)Niina TouréLife Sciences ja elintarvikesektoriToimialavastaava Niina Touré, niina.toure@finpro.fiTerveydenhoitopalvelutMeksikon terveydenhuoltomenot muodostavat noin 6,6 prosenttia BKT:sta, joka onyksi OECD-maiden matalimpia. Tosin menojen on ennustettu kasvavan vuoden 2009reilusta 56 miljardista dollarista jopa yli 98 miljardiin dollariin vuoteen 2014 mennessä.Tuntuvan kasvun takana on mm. vuonna 2003 alkanut Seguro Popular-ohjelma. Senmyötä terveydenhoitopalveluita on pyritty tarjoamaan myös kaikkein köyhimmille. Ohjelmanalussa yli puolella, eli noin 56 miljoonalla meksikolaisella ei ollut minkäänlaistasairausvakuutusta, mutta vuoteen 2012 mennessä tarkoituksena on saada kaikki sairausvakuutuksenpiiriin.Terveydenhuoltopalveluiden määrä ja laatu poikkeavat suuresti toisistaan eri alueidenvälillä. Julkiset palvelut ovat hyvin alkeellisella tasolla. Toisaalta myös yksityiselläpuolella näyttää olevan puutteita. Muutama vuosi sitten OECD:n mukaan yli puoletyksityisistä klinikoista toimi ilman omia röntgenlaitteita ja kolmasosalla ei ollut kokopäiväistälääkäriä.Tällä hetkellä PAHO:n (Pan American Health Organization) mukaan Meksikossa onvain 1,6 sairaalasänkyä/1 000 henkilöä. Maan hallitus onkin luvannut lisätä sekä sairaaloidenettä muiden terveyspalveluita tarjoavien tahojen määrää mm. Seguro Popular-ohjelmanedetessä. Hallituksen tavoitteena on myös houkutella ulkomaisia investointejaja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia kansainvälisille toimijoille.Terveydenhoidon teknologiaMeksikon terveydenhoidon teknologiamarkkina on kooltaan Latinalaisen Amerikansuurin. Markkinaa dominoivat tuontilaitteet ja välineet, joita tuodaan lähinnä USA:sta.Vuosittain tuontia on yli 2.5 miljardin dollarin edestä, ja se vastaa noin 60 prosenttiatuontilaitteiden kokonaismäärästä. Maquiladora eli kokoonpanoteollisuutta käytetäänpaljon hyödyksi muiden sektoreiden tapaan myös lääkintälaitesektorilla. Laitteiden javälineiden osia tuodaan Meksikoon, ne kootaan tehtaissa ja lähetetään sitten valmiinalaitteina takaisin USA:han.Lääkintälaitteiden markkinakoko on tällä hetkellä noin 3 miljardia dollaria, mutta ennusteidenmukaan se kasvaa yli 7 miljardiin dollariin vuoteen 2014 mennessä. Kutenjo edellä on mainittu, Seguro Popular-ohjelman myötä sairaaloiden ja muiden terveydenhuoltopalveluistatarjoavien tahojen määrä tulee kasvamaan huomattavasti ja tämätarkoittaa laitehankintojen määrän kasvua. Julkisella puolella hankinnat keskittyvätennen kaikkea diagnostiikka -ja ortopedisiin laitteisiin.FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

37 (46)Niina TouréMeksikossa on jonkin verran myös omaa tuotantoa, mutta se keskittyy lähinnä peruslaitteisiinja käyttövälineisiin. Muiden laitteiden osalta omaa valmistusta on hyvin vähän.Julkisen puolen ostot tehdään pääosin tarjouskilpailuiden perusteella ja ne julkaistaanvirallisissa tiedotteissa. Yksityinen puoli pyytää tarjouksia eri toimittajilta ja tekee päätöksetitsenäisesti.LääkemarkkinaMeksiko on Brasilian jälkeen toiseksi suurin ja kehittynein lääkemarkkina LatinalaisessaAmerikassa. Maassa on runsaat 200 lääkealan firmaa, jotka työllistävät 40 000henkilöä. 40 näistä firmoista on suuria ja ne vastaavat 95 prosenttia koko markkinasta.Merkittävimmät paikalliset valmistajat ovat Armstrong, Laboratorios Limont, Sanferja Pisa. Myös suurimmat ulkomaiset lääkejätit ovat Meksikossa.Yleislääkkeiden kasvava kysyntä ja myyntiluvut houkuttelevat ulkomaisia firmojaMeksikoon. Esimerkiksi intialainen Lupin on ilmoittanut 75mn dollarin yritysostostaMeksikossa. Houkutellakseen ja helpottaakseen ulkomaisten toimijoiden toimintaaMeksikossa on siellä poistettu määräys, jonka mukaan lääkkeitä maahantuovilla firmoillaei enää tarvitse olla valmistusyksikköä Meksikossa vaan ne voivat toimia vapaasti.Määräyksen purun uskotaan houkuttelevan ulkomaisia suoria investointejaMeksikoon.TerveysturismiMaatalous- ja elintarvikesektoriMeksikon hallitus on pyrkinyt kehittämään maan terveysturismisektoria, joka on jo ennestäänmelkoisen vahva. Sektorilla nähdään paljon kasvupotentiaalia ja sen uskotaanelvyttävän taloutta taantuman aikana. Maan hallitus uskoo vahvasti myös ulkomaistenpelureiden innostuvan Meksikon markkinasta, koska markkinoille on helpohkotulla ja amerikkalaiset turistit ovat suurin potentiaalinen asiakasryhmä. Uusienplastiikkakirurgiaan erikoistuvien klinikoiden ja sairaaloiden määrä kasvaa jatkuvastiennen kaikkea Meksiko Cityssä, Monterreyssä ja Guadalajarassa.Business Monitor Internationalin raportin mukaan terveysturismin kehittäminen nostaamyös muiden terveyspalveluiden laatua sekä terveysturismialueilla että muuallamaassa.Vaikka Meksikolla on merkittävä tuotantokapasiteetti vientiä ajatellen, on se riippuvainenruuan tuonnista. Meksiko on maailman kuudenneksi suurin elintarvikkeiden tuoja.Maatalous muodostaa tärkeän talouden sektorin, sillä lähes neljännes meksikolaisistasaa elantonsa suoraan maataloudesta. Erityisen merkittävä työllistäjä maatalous onLänsi-Meksikossa.FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

38 (46)Niina TouréVuoden 2009 lopussa viljelysmaata oli n. 19 miljoonaa hehtaaria. Maanviljelykseenkäytetty pinta-ala on viime aikoina ollut hienoisessa laskussa. Eniten Meksikossa viljelläänmaissia, sokeridurraa ja vehnää.Maataloutta on uudistettu vuonna 1992 tehdyn maalakiuudistuksen nojalla ja myymällävaltion maatalousyrityksiä. Mm. valtiolliset sokerimyllyt myytiin ja Azúcar-yhtiönmonopoli purettiin, tupakkateollisuus yksityistettiin ja peruselintarvikkeiden tuotantoasiirrettiin yksityisille. Samaan aikaan on tukiaisjärjestelmää purettu ja tuotanto allokoitunutuudelleen, monin paikoin vientikasvien viljelyn suuntaan.Suurin este maataloussektorin kehitykselle on pääoman puute, sillä viljelijöiden ja kalastajienrahoitusmahdollisuudet ovat vähäiset. Toinen tärkeä seikka on kuljetusinfrastruktuurinheikko kunto. Varsinkin Etelä-Meksikossa on vaikea saada tuotteita markkinoille.Maan hallitus on maatalouspolitiikassaan luvannut parannusta pääoman tarpeeseen,infrastruktuuriin, kastelujärjestelmiin, eroosioon ja byrokratiaan.NAFTA-sopimus sekä kauppasopimukset EU:n, Chilen, Japanin ja Uuden-Seelanninkanssa ovat monipuolistaneet Meksikon maataloustuotteiden kauppaa. Kotimaisellasektorilla tärkeimpiä tuotteita ovat maissi, pavut, kahvi, hedelmät ja vihannekset; vientiartikkeleinatärkeimpiä ovat hedelmät, vihannekset, kahvi ja puuvilla. Tärkeimpiätuontitavaroita maataloussektorilla ovat liha, vilja ja maitojauhe.Elintarviketeollisuus muodostaa lähes 30 prosenttia valmistavan teollisuuden tuotannostaja on ainoa teollisuuden ala, jonka kasvava kysyntä on tullut pääasiassa kotimarkkinoilta.Elintarviketeollisuus on muuttanut painopistettään ja viimevuosien dynaamisimmatalat ovat olleet hedelmä- ja vihannesjalosteet, lihatuotteet, ruokaöljyjenjalostus ja prosessointi sekä alkoholijuomien valmistus. Hedelmä- ja vihannesjalosteet,pakastekatkaravut ja olut ovat Meksikon tärkeimmät vientituotteet.PalvelusektoriToimialavastaava Sonja Antell, sonja_antell@finpro.fiPalvelusektorin osuus BKT:stä on noin 62 prosenttia, ja se työllistää noin 55 prosenttiatyövoimasta.RahoitussektoriPankkisektori on vahvistunut 1990-luvun puolenvälin pankkikriisin jälkeisen uudelleenkapitalisoinninja –yksityistämisen myötäPankkisektori on mullistunut rahoituspalvelujen ja arvopaperipörssin vapauduttuakansainvälisille toimijoille vuonna 1998Kansainvälisten pankkien maahantulo on lisännyt kilpailua ja palvelujaFinanssikriisin myötä kotimaiset korot nousivat ja yritysten lainansaanti vaikeutuimerkittävästiFinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

39 (46)Niina TouréViime vuosina ulkomaiset pankit ovat perustaneet lisääntyvässä määrin konttoreita jatytäryhtiöitä Meksikoon. Tämä on parantanut pankkipalveluita (esim. pankkien lainaanalyysitparantuivat merkittävästi) ja lisännyt kilpailua. Lainakulut ja -korot ovat laskeneetja parantuneiden rahoitusmahdollisuuksien myötä sijoitustoiminta on lisääntynyt.Kotimainen säästäminen on kasvussa ja se on lisännyt kotimaista pääomakantaa.Nykyisin kaikki Meksikon suurimmat pankit ovat ulkomaisessa omistuksessa. Ainoajäljellä oleva merkittävä meksikolaisomisteinen pankki on Banco Mercantil delNorte (Banorte) noin yhdeksän prosentin markkinaosuudellaan.Viisi suurinta pankkia ja niiden osuus kokonaispääomasta (09/2008)Pankki% osuusBBVA Bancomer 25,1Banamex 18,7Santander 13,7HSBC 11,5Mercantil del Norte 8,7Lähde: Business Monitor International, Q3 2010Meksikolla on valtion omistamia kehityspankkeja, jotka tukevat kotimaan sektoreidenkehitystä. NAFIN eli Nacional Financiera rahoittaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä,BANCOMEXT eli Banco Nacional de Comercio Exterior on ulkomaankauppaa rahoittavapankki, BANOBRAS eli Banco Nacional de Obras y Servicios Públicos tukee infrastruktuurihankkeitaja Banco Nacional de Crédito Rural rahoittaa maataloussektorinkehitystä. NAFIN ja BANCOMEXT ovat näistä tärkeimmät.Sähköiset pankkipalvelut ovat kasvussa. Huolimatta väestön suurista varallisuuseroista,on kiinnostus ja tarve kulutusluottoihin lisääntynyt. Tähän on vaikuttanut se,että vaikka kansainvälisesti verrattuna korot ovat Meksikossa korkealla, ovat ne tosiasiallisestilaskeneet vuodesta 2002 lähtien historiallisen alhaalle. Lainojen kysynnänja tarjonnan kasvuun ovat vaikuttaneet myös todellisen ostovoiman kasvu, alhaineninflaatio ja kansalaisten vahvistunut luottamus maan talouteen.ArvopaperipörssiMeksikon arvopaperipörssi BMV (La Bolsa Mexicana de Valores, S.A. de C.V.) onyksityinen yhteisö, joka toimii valtionvarainministeriön alaisena. BMV on Brasilian jälkeenLatinalaisen Amerikan toiseksi suurin pörssi, mutta sen koko on edelleen pieniMeksikon talouden kokoon nähden.FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

40 (46)Niina TouréPörssiin on listattuna noin 130 yritystä. Listalla noteerattuja arvopapereita välittävätpaikalliset meklariyritykset ja niiden hankkiminen on vapaata ulkomaalaisille. Arvopaperikauppaavoi käydä myös yhdysvaltalaisen American Depository Receiptin (ADR)avulla. Pörssisijoitukset on rajoitettu A-sarjan osakkeisiin tai ADR-papereihin. Muitasijoitusinstrumentteja ovat rahastot (esim. Fondo México) ja valtionvelkakirjat (CE-TES).IPC eli Indice de Precios y Cotizaciones mittaa pörssin yleiskehitystä ja siihen sisältyy35 BMV:ssä eniten kaupattua arvopaperia. INMEX eli Indice México mittaa tietyn arvopaperijoukonkehitystä ja siihen sisällytettävät arvopaperit valitaan puolivuosittain.Siihen ei voi sisältyä enempää kuin yksi paperilaji yhdeltä liikkeellelaskijalta. INMEXmittaa 20 eri arvopaperin kehitystä. Lisäksi BMV julkaisee sektorikohtaisia arvopaperi-indeksejä.Meksikon uusi pörssilaki tuli voimaan kesällä 2006.VakuutustoimintaAlhainen käyttöaste sekä henki- että muilla vakuutussektoreilla johtuu osittainepätasaisesta tulojakaumasta sekä amerikkalaisyrityksien luomasta kilpailustaVakuutusala Meksikossa vaikuttaa monellakin mittarilla alakehittyneeltäVakuutusalan keräämät vakuutusmaksut muodostavat BKT:stä vain 1,7 prosenttia,kun niiden osuus OECD-maissa on keskimäärin kahdeksan prosenttia. Viime aikoinakansainväliset vakuutusyhtiöt ovat käynnistäneet toimintaansa maassa, yleensä yhteistyössämeksikolaispankkien kanssa. Vakuutuksista suurin osa on omaisuus- jatapaturmavakuutuksia. Eläkevakuuttaminen on hitaassa kasvussa. Ottaen huomioonmaan verrattain korkeat terveydenhuoltokustannukset on sairasvakuutusten tarjonnassamerkittäviä kasvumahdollisuuksia. AMISIn (Asociación Mexicana de Institucionesde Seguros) mukaan kuitenkin vain 3 prosenttia väestöstä on vakuutettu.Johtavia ei-henkivakuutusyhtiöitä Meksikossa ovat: ING Commercial America, GNP,Inbursa, MAPFRE Tapeyac, Zurich, Aba/Seguros, Allianz Mexico, Quálitas, Atlas jaSeguros Azteca.Johtavia henkivakuutusyhtiöitä Meksikossa ovat: MetLife Mexico, GNP, MonterreyNew York Life, AXA, Banamex, Inbursa, BBVA Bancomer, Allianz Mexico, BanorteGenerali ja Argos.Matkailu Business Monitorin mukaan Mexico on ensimmäisellä sijalla Latinalaisessa Amerikassahoukuttelevien matkakohteiden, hyvin kehittyneen infrastruktuurin sekäsopivan säätelyn ja verotuksen vuoksi Matkailun osuus BKT:stä on noin 8,5 prosenttia. Vuonna 2009 ala työllisti 12,9prosenttia työvoimasta Hallitus investoi matkailuun 2 miljardia USD vuonna 2010FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

41 (46)Niina TouréMatkailijamäärän perusteella Meksiko kuuluu maailman kymmenen suosituimmanmatkakohteen joukkoon: maahan saapuu vuosittain reilusti yli 20 miljoonaa turistia.Kansainvälisestä matkailusta saatavat tulot nousivat vuonna 2008 ennätykselliseen12,9 miljardiin dollariin. Meksikon osuus koko maailman turismista on kolmesta neljäänprosenttia.Turistien määrä romahti täysin vuoden 2009 toukokuussa A(H1N1)-virusepideamian(”sikainfluenssa”) vuoksi. Meksikon tärkeimmissä turistikohteissa, mm. Riviera Mayassa,turistien määrä väheni jopa 70 prosentilla. Kokonaisuudessaan matkailusektorisupistui 26 prosenttia (3,5 miljardia USD) vuoden 2009 aikana. Jää nähtäväksi, mitenöljyvuoto Meksikonlahdella vaikuttaa matkailuun.Neljännes matkailijoista suuntaa pääkaupunkiin. Suurin osa matkailijoista tulee yhäedelleen Yhdysvalloista (80–85 prosenttia), ja tyypillisimmät turistit ovat yhdysvaltalaisiaautomatkailijoita, jotka viipyvät maassa alle vuorokauden.Päänähtävyyksiin kuuluvat erinomaiset rannat, hyvät surffausolosuhteet, karibialaisetvedet ja rikas kulttuuriperintö.Meksiko on jo kauan ottanut strategisia askeleita turismin elvyttämiseksi ja yksityisteninvestojien houkuttelemiseksi kansallisen matkailun kehitysrahaston (Fondo Nacionalde Fomento al Turismo) kautta. Tämä virasto on ollut vastuussa rannikkokohteidenkehittämisestä (esim. Cancun, Los Cabos, Ixtapa, Loreto ja Bays of Huatalco). Investoinnitkohdistuvat edelleen pääosin rantamatkailuun, johon noin 48 prosenttia kokonaisinvestoinneistasuuntautuu. Ulkomaiset ja kotimaiset investoijat rakentavat golfkenttiä,hotelleja ja kylpylöitä. Suurin toimija Meksikon hotellimarkkinoilla on GrupoPosadas. One Hotels on ensimmäinen suuri halpahotelliketju. Kiinnostus kasvaa keskitasonmarkkinoiden tavaramerkkeihin kuten Quality Inniä ja Comfort Inniä kohtaan.Meksiko on suosittu kokous- ja konferenssikohde (11. sija maailmanlistalla) 25 erikaupungissa sijaitsevine 38 konferenssikeskuksineen. Alan vuosittainen arvo on arvioltaanUSD 1,5 miljardia.Meksiko pyrkii eri tavoin kulttuuri- ja ekomatkailun kasvattamiseen, koska maalla onmaailman kuudenneksi suurin biodiversiteetti.Luovat alatLuovat alat ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosikymmenen ajan. Tällä onollut huomattava vaikutus myös BKT- ja työllisyyslukuihin.UNCTADin mukaan luova sektori muodosti 6,7 prosenttia Meksikon BKT:stavuonna 2008, ja 10 prosenttia työpaikoista kytkeytyy siihen.Luova sektori työllistää enemmän ihmisiä kuin useat talouden perinteiset sektoritja on Meksikossa neljänneksi suurin ala.Vuonna 2008 Meksiko vei luovia tuotteita ja palveluita 4 271 miljoonan dollarin arvostaja sijoittuu ensimmäiselle sijalle Latinalaisen Amerikan luovassa taloudessa.FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

42 (46)Niina TouréMeksikon hallitus on sitoutunut sektorin edistämiseen ja on tunnistanut eurooppalaisenasiantuntijuuden, mikä tulee hyödyntämään verkostojen luomista ja tulevaa yhteistyötä.Lyhyt katsaus joidenkin luovan teollisuuden alasektoreiden tuotantoon ja jakaumaan:Kirjateollisuus ja kustannustoiminta: vuonna 2008 (CANIEM National Chamber ofthe Mexican Publishing Industry) kirjatuotannon arvo oli 278,2 miljoonaa dollaria. Yksityisensektorin osuus oli 129,3 miljoonaa ja julkisen sektorin 149,8 miljoonaa.Elokuvateollisuudessa Meksiko tuotti 46 kansallista elokuvaa, joista 37 vastaanottitukea IMCINEstä (Mexican Filming Institute). Yhteensä 329 Meksikossa näytetystäelokuvasta paikallisesti tuotetut elokuvat muodostivat 15 prosenttia yleisöstä, amerikkalaiset81 prosenttia, espanjalaiset kolme prosenttia ja ranskalaiset yhden prosentin.Kansallinen tuotanto vuonna 2008 oli 70 elokuvaa, jotka saivat tukea eri ohjelmilta kutenthe Quality Filming Production Fundilta and the Investment and promotion Fundfor the Mexican Filming industryltä. Tämä on korkein elokuvatuotantoluku 17 vuoteen.Elokuvatoiminnan laajentamiseksi eri puolille Meksikoa elokuvainstituutit tukevat aktiviteettejaeri osavaltioissa kuten esim. Guadalajara and Morelia films Festivals, Theinternational Contemporary Cinema festival, The Film Summits jne.Meksikon hallitus on päättänyt lisätä animaatioelokuviin kohdistuvan tuen määrää.Meksiko on globaalisti 5. sijalla mitä tulee katsojamääriin (182 miljoonaa katsojaa).Suurin osa elokuvien levikistä on amerikkalaisyritysten käsissä kuten 20 th CenturyFox, Columbia Tri-Star/Buena Vista, United International pictures, ja on ollut haasteellistayksityisille ja yksittäisille tuottajille löytää resursseja elokuvantekoon.Kauppa Meksiko hyötyy suuresta ja kasvavasta väestöstään ja omaa kohtuullisen laajankeskiluokan verrattuna Etelä-Amerikan maihin Jälleenmyyntisektori työllisti n. 19,5 prosenttia työvoimasta vuonna 20091980-luvun kaupan vapauttamisen ja NAFTA:n (1994) aloittamisen jälkeen jälleenmyyntisektorion kehittynyt monipuolisemmaksi ja tavaroiden laatu on parantunut. Ulkomaisetyritykset ovat tulleet markkinoille perustaen halpatavarataloja, supermarketketjujaja joskus fuusioituen tai ostaen suurempia meksikolaisia jälleenmyyjiä.Meksiko valittiin äskettäin Deloitte and Planet Retailin toimesta yhdeksi kahdeksastakehittyvästä markkinasta jälleenmyyntisektorilla.Suurimmat bulkkitavaroiden jälleenmyyjät ovat Wal-Mart de México (45 prosenttia) jaSoriana (12 prosenttia) sekä Comercial Mexicana(10 prosenttia).Epämuodollisen jälleenmyynnin dynamiikka kytkeytyy vahvasti työttömyystasoihin.Kaupan myynti, Mx$ mrd.FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

43 (46)Niina Touré2009 Ennuste2014Kauppapohjainenmyynti1 915,0 2 207,3Non-Store myynti 82,0 106,8Myynti 1 996,1 2 314,1Lähde: Business Monitor International 08/2010TietoliikenneTelekommunikaatio on yksi nopeimmin kasvavista sektoreista.Palvelujen määrä kasvaa, standardit suureksi osaksi yhdysvaltalaisia.Meksikossa on Brasilian jälkeen maanosan toiseksi suurimmat IT-markkinat.Hallitus edistää internetin käyttöä kouluissa ja hallinnossa (ml. sähköinen asiointi).Sektorin yksityistäminen alkoi vuonna 1990, kun Teléfonos de México, Telmex myytiinosittain yksityiselle kansainväliselle konsortiolle (Southwestern Bell, France Telecomja meksikolainen Grupo Carso). Vuonna 1996 kaukopuhelumarkkinat vapautettiinkilpailulle. Telekommunikaatiota säätelee liittovaltion puhelinkomissio ComisiónFederal de Telecomunicaciones Cofetel, Meksikon liikenneministeriön alainen riippumatonelin.Paikallispuhelumarkkinoilla Telmexillä on edelleen dominoiva asema, useista oikeussyytteistähuolimatta. Olematon kilpailu ja sen myötä korkeahkot hinnat ovat osaltaanjohtaneet matkapuhelinten suosion räjähdysmäiseen kasvuun. Meksikon suurin matkapuhelinoperaattorion Telcel (osa América Móvilia ja lähtöisin Telmexistä). Telmexkytkennöistä huolimatta matkapuhelinmarkkinoilla on useita kilpailijoita ja kilpailu onkovaa. Muita matkapuhelinoperaattoreita Meksikon markkinoilla ovat mm. TelefónicaMóviles México (espanjalaisen Telefónican tytäryhtiö) ja Iusacell, Nextel ja Unefón.Tietokoneen omistavien kotitalouksien määrä on kasvanut rajusti viime vuosina. Internetinkäyttäjistä vajaa puolet käytti tietokonetta kotona. Internetin käyttäjiä vuonna2008 oli lähes 25 miljoonaa. Laajakaistayhteydet ovat yleistyneet erittäin nopeasti; niitäon jo yli 50 prosenttia kaikista internet-yhteyksistä. Tämä kehitys yhdistettynä luottokorttienyleistymiseen on johtanut sähköisen kaupan kasvuun erityisesti pankkien jamatkailualan sekä virtuaalimyymälöiden vetämänä. Matkailualalla sähköisen kaupanosuus on jo poikkeuksellisen suuri eli noin 25 prosenttia koko myynnistä.Meksikon “Silicon Valley” löytyy Guadalajarasta, Jaliscon osavaltiosta. Siellä sijaitsee70 prosenttia maan tietokonetuotannosta ja telekommunikaatioalan tuotannosta peräti95 prosenttia.FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

44 (46)Niina TouréTapakulttuuriHenkilökohtaiset suhteet ovat tärkeitä.Varaa aikaa asioiden hoitamiseen.Historiasta johtuen isänmaallisuus voimakasta.Kun puhut meksikolaisen kanssa, vältä käyttämästä pohjoisamerikkalaisuutta synonyyminäyhdysvaltalaisuudelle.Pukeutuminen on muodollista, rannikolla lyhythihainen paita sallittu.Liike-elämä rentoa varsinkin maan pohjoisosissa, etelässä vanhanaikaisempaa jamuodollisempaa.Tutustuminen käy parhaiten tuttujen tai ystävien kautta, sillä “sinun ystäväsi ovatminunkin ystäviäni”.Päätöksissä huomioidaan suuren yhteisön yhteinen etu, vaikka päätöksen periaatteessatekee yksi henkilö.Tavat varsinkin liike-elämässä ja ylemmissä kansanluokissa ovat hyvin eurooppalaistyyliset.Liike-elämä on hierarkkista, päätökset tekee pomo, el jefe. Liike-elämä onkuitenkin rennompaa maan pohjoisosissa, missä yhdysvaltalaisten vaikutus on suurempi.Pohjoisessa myös sinuttelu on yleisempää kuin etelämmässä, missä muodollisemmattavat vallitsevat. Tapaamisten sopiminen kannattaa tehdä hyvissä ajoin, 2-4viikkoa ennen maahan saapumista ja mielellään ensi kontakti kirjallisena. Tapaamisetvarmistetaan yleensä edellisenä päivänä tai jopa samana päivänä jos tapaaminen oniltapäivällä. Tapaamiset kannattaa myös varmistaa viikkoa ennen sovittua ajankohtaaja mielellään mahdollisimman korkean henkilön kanssa.Vaikka päätökset tapahtuvat vain korkealla tasolla, konsultoivat johtajat muita tasoja,mikä saattaa viedä aikaa. Asioiden hoitamiseen ja erityisesti suhteiden luomiseenkannattaa varata kunnolla aikaa. Liika kiirehtiminen saattaa vesittää parhaatkin suunnitelmat.Samoin on tärkeää, että kontaktihenkilönä on sama ihminen koko prosessinajan, sillä kaupanteko perustuu henkilökohtaisille suhteille.Pukeutuminen on hyvin muodollista, tumma puku on johtajan työhaalari. Rannikkoseuduillahyväksytään lyhythihaiset paidat. Tervehtiminen on vuolasta. Ensi kertaaesitellessä tervehtiminen on muodollista, mutta jatkossa miehet halaavat toisiaan jasuutelevat naisia poskelle. Naiset tervehtivät toisiaan myös halaten ja poskisuudelmin,mutta hivenen hillitymmin kuin miehet. Suuremmissakin ihmisjoukoissa on tapanatervehtiä kaikki läsnäolijat sekä tullessa että mennessä.Meksikolaiset ovat taistelleet itsenäisyydestään Yhdysvaltoja ja Espanjaa vastaan.Isänmaallisuus ja meksikolaisuus osana pohjoisamerikkalaisuutta on voimakasta, eikäyhdysvaltalaisista eli gringoista juurikaan pidetä. Meksikolaiset saattavat suhtautuvatepäillen kaikkeen mikä voisi olla Yhdysvalloista peräisin. Suomalaisena tai pohjoismaalaisenaesiintyminen on eduksi. Meksikolaiset arvostavat yksilöä yli sosiaalisenluokan tai materiaalisen omaisuuden, mutta liikeneuvotteluissa status on tärkeä.Liike-elämässä yleensä suuret tittelit ovat sääntö ja käyntikortteja vaihdetaan.FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

45 (46)Niina TouréKorruptiota tai siihen suomalaisittain luokiteltavaa "voitelua" esiintyy Meksikossa. Ilmiöei kuitenkaan ole este liiketoiminnalle. Vuonna 2005 Transparency Internationalorganisaationkorruptiotilastoissa Meksikon indeksiluku oli 3,5 (maksimi 10; Suomi olitässä tilastossa toiseksi vähiten korruptoitunut maa indeksiluvulla 9,6). Alle viiden pisteenjääneissä maassa esiintyy huomattavassa määrin korruptiota. (Esim. Argentiinanpisteluku oli 2,8, Brasilian 3,7 ja Chilen 7,3).Uskonnolla ei ole suurta merkitystä liike-elämässä. Uskonnolliset juhlapyhät ja muutkansalliset merkkipäivät katkovat työviikkoja ja tuovat pitkiä viikonloppuja. Julkisia vapaapäiviäovat: tammikuun 5., helmikuun 5., maaliskuun 21., kiirastorstai, pitkä perjantai,toukokuun 1., toukokuun 5., syyskuun 1., syyskuun 16.(kansallispäivä), lokakuun12., Pyhäin miesten päivä, marraskuun 20., joulukuun 12. ja 25. päivä.Työpäivä on klo 9–18, pohjoisessa Monterreyssä jopa pidempi. Lounasta syödäänyleensä klo 15 ja 17 välillä ja pohjoisempana joskus hieman aikaisemmin. Illallinen alkaa20–22 aikaan. Liike-tapaamisten ajankohdat voivat olla aamiaisella, lounaalla taiillallisella. Yleensä liike- ja edustusillallisia pidetään ravintoloissa, mutta kotiin kutsuminenei ole harvinaista. Perheillallisilla ei kuitenkaan ole tapana puhua liikeasioista,vaan seurustella ja tutustua ihmisiin. Liiketapaamisissa ainakin vieraan odotetaannoudattavan täsmällisyyttä. Tosin kannattaa varata papereita mukaan ajankuluksi,mikäli isäntä on yleensä myöhässä. Päivällisille on kohteliasta mennä vähintään puolituntia myöhässä.Tuliaisiksi päivälliskutsuille sopii suuri kimppu kukkia emännälle. Lahjoja annetaanvasta muutaman tapaamiskerran jälkeen ja sellaisiksi sopivat esimerkiksi suomalainenmuotoilu, taidekäsityöt tai vaikka Suomesta kertova kuvateos. Hopeaa ja kupariaei kannata viedä, sillä niitä maa tuottaa paljoa ja myy turisteille tuliaisiksi.Naisten asema liike-elämässä on muuttumassa yleismaailmallisen trendin myötä.Naisia on kuitenkin vielä vähän, varsinkin johtavissa asemissa ja naisiin saatetaansuhtautua yliuteliaasti. Pukeutumisessa kannattaa olla hyvin muodollinen. Tapaamiseton hyvä sopia päiväsaikaan, eikä esimerkiksi syödä illallista yksin neuvottelukumppaninkanssa.LinkkejäViranomaissivustoja:Hallituksen sivut: http://www.presidencia.gob.mx/Talousministeriö: http://www.economia.gob.mx/Valtionvarainministeriö: http://www.shcp.gob.mxLiikenne- ja viestintäministeriö: http://www.sct.gob.mx/Työministeriö http://www.stps.gob.mx/Tilastokeskuksen sivut: http://www.inegi.gob.mx/FinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi

46 (46)Niina TouréBanco de Mexico, Meksikon keskuspankki: http://www.banxico.org.mxArvopaperipörssi: http://www.bmv.com.mx/Invest In Mexico: http://www.investinmexico.com.mx/pied/entrada.jspLiittovaltion puhelinkomissio Comisión Federal de Telecomunicaciones Cofetel:http://www.cft.gob.mxTiedotusvälineitä:Meksikon uutistoimisto http://www.notimex.com.mx/El Economista: http://www.economista.com.mxTietolähteitä:OECD:n Meksiko-maasivut: http://www.oecd.org/mexicoCIA:n Factbookin Meksiko-sivu:https://www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/mx.htmlYhdysvaltojen energiaviranomaisten Meksiko-maaraportti:http://www.eia.doe.gov/emeu/cabs/mexico.htmlFinpron vientikeskuksen yhteystiedot:Nina Jaakkola, Head of Trade CenterFinpro Latin America, Finland Trade CenterMonte Pelvoux 111 cuarto pisoLomas de ChapultepecDelegación Miguel Hidalgo11000 MÉXICO, D.F., MÉXICOPuh: +52 55 5520 3397Fax: +52 55 5202 6567E-mail: meksiko(a)finpro.fiFinproPorkkalankatu 1, P.O. Box 358, Helsinki, FI-00181 FinlandPuhelin +358 204 6951, faksi +358 204 695 200. Y-tunnus FI02023177info@finpro.fi, www.finpro.fi