Radan rakenne - Liikennevirasto

1RATO 3 SisältöSISÄLTÖ3 RADAN RAKENNE ..................................................................................................... 53.1 MÄÄRITELMIÄ ........................................................................................................ 53.2 RADAN ALUS- JA POHJARAKENTEIDEN SUUNNITTELUN OHJEISTUS .... 93.2.1 Yleiset suunnitteluperusteet ..................................................................................... 93.2.2 Määräysten ja ohjeiden pätemisjärjestys ................................................................. 93.3 RADAN ALUS- JA POHJARAKENTEIDEN SUUNNITTELUN VAIHEET ...... 113.4 RADAN ALUS- JA POHJARAKENTEIDEN VERTAILUPERUSTEET ............. 133.5 MITOITUSMENETELMÄT JA SEURANTAMITTAUKSET .............................. 153.6 POHJASUHTEIDEN JA MAAKERROSTEN GEOTEKNISTENOMINAISUUKSIEN SELVITTÄMINEN .................................................................... 173.7 RAKENNUSMATERIAALIEN OMINAISUUDET GEOTEKNISESSÄSUUNNITTELUSSA ..................................................................................................... 193.8 ULKOISET KUORMAT ......................................................................................... 213.8.1 Junakuorma ............................................................................................................ 213.8.1.1 Pystysuora junakuorma .......................................................................... 213.8.1.2 Pystysuorien kuormien jakaantuminen ................................................... 243.8.1.3 Vaakakuormat ......................................................................................... 273.8.2 Muut radan alus- ja pohjarakenteisiin kohdistuvat kuormat ................................. 273.8.3 Työkonekuormat .................................................................................................... 283.8.4 Maanpaino ............................................................................................................. 283.8.5 Maanpaine ............................................................................................................. 283.8.6 Vedenpaine ja huokosveden ylipaine .................................................................... 293.8.7 Tärinä ..................................................................................................................... 303.8.8 Kuormien yhdistäminen ja osavarmuusluvut ........................................................ 303.9 RADAN ALUS- JA POHJARAKENTEIDEN SUUNNITTELUKRITEERIT ....... 333.9.1 Alus- ja pohjarakenteiden käyttöikä ...................................................................... 333.9.2 Alusrakenneluokat ................................................................................................. 333.9.3 Pengerleveyden mitoitus ....................................................................................... 333.9.4 Routamitoitus ........................................................................................................ 353.9.4.1 Uudet radat ja rataoikaisut ...................................................................... 353.9.4.2 Parannettavat radat ................................................................................. 353.9.4.3 Sillat, paalulaatat .................................................................................... 363.9.5 Radan vakavuus ..................................................................................................... 373.9.5.1 Yleistä ..................................................................................................... 373.9.5.2 Varmuuskertoimet .................................................................................. 373.9.6 Paaluhattujen ja -laattojen mitoitus ....................................................................... 393.9.7 Radan painumat ..................................................................................................... 403.9.7.1 Pysyvä painuma ...................................................................................... 403.9.7.2 Palautuva painuma .................................................................................. 40RATO 2008–06

2RATO 3 Sisältö3.10 RADAN YMPÄRISTÖGEOTEKNISET SUUNNITTELUPERUSTEET............ 433.10.1 Junaliikenteen aiheuttama tärinä ......................................................................... 433.10.2 Rakentamisesta aiheutuvat vaikutukset ............................................................... 433.11 RADAN NORMAALIPOIKKILEIKKAUKSET .................................................. 453.12 KÄVELYKULKUTIET ......................................................................................... 473.12.1 Yleistä .................................................................................................................. 473.12.2 Kävelykulkutien poikkileikkaus ja materiaalit .................................................... 47VIITTEET ...................................................................................................................... 49RATO 2008–06

3RATO 3 LiiteluetteloLIITELUETTELOLiite 1Liite 2Liite 3Routamitoituskäyrästöt ja routamitoitusesimerkkiRadan normaalipoikkileikkauksetOlemassa olevan radan luokitteluun sovellettava nauhakuormaprEN 15528 rataluokitukseen perustuenRATO 2008–06

4RATO 3RATO 2008–06

5RATO 3.1 Määritelmiä3 RADAN RAKENNE”Ratatekniset ohjeet” (RATO) osassa 3 ”Radan rakenne” esitetään radan alus- japohjarakenteiden rakenneosat ja niiden suunnittelu- ja mitoitusperusteet.Tässä RATOn osassa on huomioitu tiedossa olevat Rautatieviraston määräyksetja rautatiejärjestelmien yhteentoimivuutta koskevat olennaiset vaatimukset.Ratahallintokeskus (RHK) seuraa alan eurooppalaista standardisointia ja muuttaaohjeet eurooppalaisten standardien mukaisiksi niiden valmistuttua.Jos yleiset ohjeet ja laatuvaatimukset sisältävät ristiriitaisia tietoja, ajallisestimyöhemmin julkaistu tieto on pätevä.3.1 MÄÄRITELMIÄAlusrakenne koostuu välikerroksesta, eristyskerroksesta sekä mahdollisestasuodatinkerroksesta ja routalevystä.Eristyskerros estää tai vähentää sen alla olevien maakerrosten routimista jamuodostaa välikerrokselle tasaisen ja kantavan alustan sekä siirtää ja jakaakuormat pohjamaalle. Eristyskerroksen tehtävänä on myös pysäyttääkapillaarinen veden nousu kerroksen alaosaan ja toimia suodatinkerroksena.Eristyskerroksessa käytettävät materiaalit on esitetty julkaisussa InfraRYL 2006/3/. Niiltä osin, joilta vaatimuksia ei ole esitetty InfraRYL:issä, noudatetaanRautatien maarakennustöiden yleistä työselitystä ja laatuvaatimuksia (RMYTL,osa 5) /11/. Yleisiä vaatimuksia voidaan täsmentää hankekohtaisilla vaatimuksilla.Jatkuvakiskoraide (Jk raide) on raide, jossa kiskon pituus l on yli 300 metriä.Jätkänpolku on välikerroksen yläpinta tukikerroksen ja välikerroksenulkoreunan välillä.Korkeusviiva (Kv) on määritelty RATOn osassa 2 ”Radan geometria”.Leikkauspohja on leikatun pohjamaan yläpinta.Lyhytkiskoraide (Lk raide) on raide, jossa kiskon pituus l on 25 metriä tai allesen.Maarakenne on tiivistetty maa- tai maarakennekerros, vaihdettu ja tiivistettymaarakennekerros (massanvaihto) tai vahvistettu maa- tai maarakennekerros(pohjanvahvistus).Palle on raiteen tukikerroksen reunaan tehty korotus, jonka tarkoituksena onlisätä tukikerroksen kykyä ottaa vastaan raiteesta siihen kohdistuvat voimat.RATO 2008–06

6RATO 3.1 MääritelmiäPengerleveys on radan alusrakenteen, normaalisti välikerroksen, yläpinnanleveys.Pengerpohja on pengertäytteen alla olevan pohjamaan pinta.Pengertäyte on pengerpohjan ja eristyskerroksen väliin rakennettu ratapenkereenosa. Pengertäytteessä käytettävät materiaalit on esitetty julkaisussa InfraRYL2006 /3/. Niiltä osin, joilta vaatimuksia ei ole esitetty InfraRYL:issä, noudatetaanRautatien maarakennustöiden yleistä työselitystä ja laatuvaatimuksia (RMYTL,osa 5) /11/. Yleisiä vaatimuksia voidaan täsmentää hankekohtaisilla vaatimuksilla.Pohjamaa (perusmaa) on ratapenkereen alla oleva maa.Pohjanvahvistus on toimenpide, jolla maakerroksen teknisiä ominaisuuksia onparannettu joko maakerrosta tiivistämällä tai lisäämällä maakerrokseen senhuokostilavuutta pienentävää tai maan kanssa kemiallisesti reagoivaa lisäainetta.Pohjarakenne on joko pysyvä, kuten rakenteen perustus, maanvastainen seinätailattiarakenne, kuivanapitorakenne, routa- tai muu suojausrakenne, tai työnaikainenkuten kaivannon tuenta-, pohjaveden alennus- tai työnaikainen suojausrakenne.Pohjarakennussuunnitelma sisältää työselityksen ja laatuvaatimukset sekäniihin liittyvät pohjatutkimus- ja pohjarakennuspiirustukset sekä suunnitelmaselostuksen,jonka liitteenä ovat geotekniset ja rakenteelliset mitoituslaskelmat.Pohjarakennussuunnittelu on maan ja kallion käyttäytymisen mitoitettuayhteensovittamista pohjarakenteiden kanssa siten, että myös yläpuoliset rakenteettoimivat suunnitellulla tavalla ja rakenne ei vaurioidu tai tule käyttökelvottomaksiesimerkiksi roudan, kosteuden tai haitallisten aineidenvaikutuksesta.Pohjarakentaminen käsittää rakenteiden perustusten ja maanpinnan alapuolistentilojen tarkoituksenmukaiseksi ja turvalliseksi rakentamiseksi tarvittavat kaivu-,tuenta-, kuivanapito-, tiivistys-, lujitus- ja muut rakennustyöt sekä pysyvienpohjarakenteiden rakennustyöt.Päällysrakenne on radan rakenneosa, johon kuuluu tukikerros ja raide.Raide koostuu ratapölkyistä, ratakiskoista, ratakiskojen kiinnitys- ja jatkososistasekä vaihteista ym. raiteen erikoisrakenteista.Raideväli on vierekkäisten raiteiden keskilinjojen välinen lyhin etäisyys.Rakennekerrokset ovat tuki-, väli-, eristys- ja suodatinkerros.Ratapenger koostuu radan rakennekerroksista ja mahdollisesta pengertäytteestä.RATO 2008–06

7RATO 3.1 MääritelmiäRoutalevy lisää rakenteen lämmöneristävyyttä ja estää tai vähentää radanrakenteen alla olevien maakerrosten routimista. Routalevyjen yleiset vaatimukseton esitetty InfraRYL 2006:ssa /3/. Tarkemmat vaatimukset on esitetty routalevyjenosalta Ratahallintokeskuksen julkaisemissa XPS-routalevyjen teknisissätoimitusehdoissa /25/.Sepeliraide on raide, jossa tukikerroksen materiaalina on raidesepeli.Soraraide on raide, jossa tukikerroksen materiaalina on raidesora.Suodatinkerros estää eristyskerroksen ja pohjamaan sekoittumisen. Suodatinkerroksessakäytettävät materiaalit on esitetty julkaisussa InfraRYL 2006 /3/.Niiltä osin, joilta vaatimuksia ei ole esitetty InfraRYL:issä, noudatetaan Rautatienmaarakennustöiden yleistä työselitystä ja laatuvaatimuksia (RMYTL, osa 5)/11/. Yleisiä vaatimuksia voidaan täsmentää hankekohtaisilla vaatimuksilla.Suunnitteluperusteet on Ratahallintokeskuksen kuhunkin suunnitteluvaiheeseenlaatima hankekohtainen asiakirja työssä noudatettavista teknisistä ratkaisuista jatoimintatavoista.Tukikerros pitää raiteen geometrisesti oikeassa asemassa ja asennossa, jakaakuormia alusrakenteelle ja muodostaa raiteelle tasaisen ja kantavan alustan.Tukikerroksen materiaalina käytetään raidesepeliä tai raidesoraa. Tukikerroksenmateriaalien laatuvaatimukset on esitetty julkaisuissa SFS-EN 13450Raidesepelikiviainekset, SFS-EN 13450 Raidesepelikiviainekset, kansallinensoveltamisohje /13/, SFS-EN 13450 Raidesepelikiviainekset, CE-merkintä /14/ jaPäällysrakennetöiden yleiset laatuvaatimukset (PYL) /5/.Välikerros muodostaa tukikerrokselle tasaisen ja kantavan alustan ja estää tukikerroksensekoittumisen alla oleviin rakennekerroksiin. Välikerroksen materiaalivaatimukseton esitetty julkaisussa InfraRYL 2006 /3/. Niiltä osin, joiltavaatimuksia ei ole esitetty InfraRYL:issä, noudatetaan Rautatien maarakennustöidenyleistä työselitystä ja laatuvaatimuksia (RMYTL, osa 5) /11/. Yleisiävaatimuksia voidaan täsmentää hankekohtaisilla vaatimuksilla.Radan rakenteeseen liittyviä nimityksiä on esitetty kuvissa 3.1:1 ja 3.1:2.RATO 2008–06

8RATO 3.1 MääritelmiäKuva 3.1:1 Radan rakenneosiin liittyviä nimityksiä (huom. korkeusviivaanliittyvä nuoli).Kuva 3.1:2 a) Radan dimensioihin liittyviä nimityksiä ja b) niiden tulkinta, kunrata sijaitsee kaarteessa.RATO 2008–06

RATO 3.2 Radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelun ohjeistus3.2 RADAN ALUS- JA POHJARAKENTEIDEN SUUNNITTELUN OHJEISTUS3.2.1 Yleiset suunnitteluperusteetLukuun ottamatta junakuormia radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelussakäytetään Suomen rakentamismääräyskokoelman (RakMk) osassa B1”Rakenteiden varmuus ja kuormitukset” /16/ sekä soveltuvin osin julkaisuissa”Rakenteiden kuormitusohjeet, RIL 144-2002” /9/ ja ”Pohjarakennusohjeet, RIL121-2004” /4/ esitettyjä kuormia, kuormien yhdistelyperiaatteita ja varmuuskertoimia.Kantavien rakenteiden yleiset suunnitteluperusteet ja mitoitusmenetelmiäkoskevat perusteet on esitetty RakMk:n osassa B2 ”Kantavat rakenteet” /17/.Pohjarakenteiden, jotka liittyvät luvanvaraisiin tai viranomaishyväksyntäämuutoin edellyttäviin rakennustöihin, yleiset suunnitteluperusteet on esitettyRakMk:n osassa B3 ”Pohjarakenteet” /18/. Siinä annetut määräykset ja ohjeetedustavat myös radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelussa ja rakentamisessasuositeltavaa toimintatapaa siltä osin kuin nämä määräykset ja ohjeet eivät oleristiriidassa Rautatieviraston julkaisemien määräysten ja Ratahallintokeskuksenjulkaisemien ohjeiden tai yleisten työselitysten ja laatuvaatimusten kanssa.Kaikki rataan liittyvät alus- ja pohjarakenteet ovat joko hyvin vaativia –esimerkiksi pehmeikölle perustettavat ratapenkereet ja ratakaivannot – taivaativia pohjarakennuskohteita. Tästä johtuen niiden suunnittelu edellyttää ainageoteknistä erityisosaamista.3.2.2 Määräysten ja ohjeiden pätemisjärjestysTämän ohjeen rakenne on mahdollisuuksien mukaan pyritty tekemään yhdenmukaiseksiTiehallinnon julkaisun ”Teiden pohjarakenteiden suunnitteluperusteet”/20/ kanssa. Mainittua julkaisua voidaankin soveltaa myös radan alusjapohjarakenteiden suunnittelussa siltä osin kuin asiaa ei ole hankkeensuunnitteluperusteissa tai Rautatieviraston antamissa määräyksissä ja Ratahallintokeskuksenohjeissa erikseen käsitelty.Edellä sanottuun viitaten radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelussasovellettavien määräysten ja ohjeiden pätemisjärjestys on seuraava:1. Rautatieviraston määräykset2. Ratahallintokeskuksen antamat hankkeen suunnitteluperusteet3. Ratahallintokeskuksen ohjeet, erityisesti ”Ratatekniset ohjeet, RATO”4. Radan stabiliteetin laskenta, olemassa olevat penkereet /6/5. Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset InfraRYL 2006 /3/. Niiltä osin,joilta vaatimuksia ei ole esitetty InfraRYL:issä, noudatetaan Rautatienmaarakennustöiden yleistä työselitystä ja laatuvaatimuksia (RMYTL) /11/.6. Tiehallinnon julkaisu ”Teiden pohjarakenteiden suunnitteluperusteet” /20/7. Suomen Rakentamismääräyskokoelma9RATO 2008–06

10RATO 3.2 Radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelun ohjeistus8. ”Pohjarakennusohjeet, RIL 121-2004” /4/ ja muut alan yleiset ohjeet, joitaovat julkaisseet esimerkiksi Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y. jaSuomen Geoteknillinen Yhdistys SGY r.y.RATO 2008–06

12RATO 3RATO 2008–06

RATO 3.4 Radan alus- ja pohjarakenteiden vertailuperusteet3.4 RADAN ALUS- JA POHJARAKENTEIDEN VERTAILUPERUSTEETAsetetut laatuvaatimukset täyttävien radan alus- ja pohjarakenteiden vertailutapahtuu samoja yleisperiaatteita noudattaen kuin mitä tierakenteiden osalta onesitetty Tiehallinnon julkaisussa ”Teiden pohjarakenteiden suunnitteluperusteet”/20/.13RATO 2008–06

14RATO 3RATO 2008–06

15RATO 3.5 Mitoitusmenetelmät ja seurantamittaukset3.5 MITOITUSMENETELMÄT JA SEURANTAMITTAUKSETMaanvaraisesti perustettavan radan geotekninen mitoitus samoin kuinmahdollisten vahvistus- ja pohjarakenteiden geotekninen ja rakenteellinenmitoitus on tehtävä siten, että itse pohjarakenteiden samoin kuin niiden varassaolevien rakenteiden painumat ja siirtymät ovat radan turvallisen liikennöinninkannalta riittävän pienet ja että maapohjan ja rakenteiden varmuus sortumista,murtumista, eroosiota ja halkeilua vastaan on riittävän suuri.Sekä radan maanvaraisen perustamisen että mahdollisten vahvistus- japohjarakenteiden mitoitus tehdään ensisijaisesti laskennallisia menetelmiäkäyttäen. Niin kutsuttujen klassisten laskentamenetelmien yhteydessälaskennallisessa mitoituksessa käytetään sekä rajatilamenetelmää ettäkokonaisvarmuusmenetelmää. Pohjarakenteen rakenteellisen kestävyydenmittauksessa voidaan käyttää osavarmuusmenetelmää, kokonaisvarmuusmenetelmääja sallittujen jännitysten menetelmää.Kokonaisvarmuusmenetelmän käyttö on hyvä herkkyystarkastelussa, koskaparametrien vaihtelun vaikutus on helposti havainnollistettavissa. Se on myösvälttämätön tarkasteltaessa monimutkaisen mitoituksen lopputulosta.Olemassa olevan ratapenkereen mitoitus on esitetty Ratahallintokeskuksenjulkaisussa ”Radan stabiliteetin laskenta, olemassa olevat penkereet” /6/. Senmukaisesti laskenta voidaan tehdä sekä φ = 0 että c – φ -menettelyllä.Jälkimmäisessä tapauksessa tulee huomioida myös huokospaine.Geoteknisen mitoituslaskelman periaatteita on esitetty myös julkaisussa”Geotekniset laskelmat” /2/.Seurantamittauksilla tarkoitetaan ratapenkereen pitkäaikaisen käyttäytymisenseurantaa. Seurantamittauksia tehdään julkaisun ”Radan stabiliteetin laskenta,olemassa olevat penkereet” /6/ kuvan 8 esittämissä tapauksissa, kun penkereenstabiliteetti ei täytä vaadittua varmuustasoa.RATO 2008–06

16RATO 3RATO 2008–06

RATO 3.6 Pohjasuhteiden ja maakerrosten geoteknisten ominaisuuksien selvittäminen3.6 POHJASUHTEIDEN JA MAAKERROSTEN GEOTEKNISTENOMINAISUUKSIEN SELVITTÄMINENPohjatutkimusten on oltava määrällisesti ja laadullisesti riittävät radanmaanvaraisen perustamisen sekä vahvistus- ja pohjarakenteiden laskennallisessamitoituksessa tarvittavien geoteknisten mitoitusarvojen luotettavaan määrittämiseen.Radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelua ja rakentamista palvelevien pohjatutkimustenohjelmoinnissa ja pohjatutkimuksissa käytettävien tutkimusmenetelmienvalinnassa voidaan soveltuvin osin käyttää seuraavissa julkaisuissaannettuja ohjeita:– ”Radan stabiliteetin laskenta, olemassa olevat penkereet” /6/– ”Tien perustamistavan valinta”, TIEH 2100019 /22/– ”Siltojen pohjatutkimukset, TIEL 3200537” /15/– ”Tieleikkausten pohjatutkimukset, TIEL 3200354” /21/– ”Teiden pehmeikkötutkimukset, TIEL 3200520” /19/– ”Aluesuunnittelun pohjatutkimusohjeet, ALPO-86” /1/Laskennallisessa mitoituksessa tarvittavien maakerrosten geoteknistenominaisuuksien määritysmenetelmiä on vastaavasti käsitelty mm. Ratahallintokeskuksenjulkaisussa ”Radan stabiliteetin laskenta, olemassa olevat penkereet”/6/ ja Tiehallinnon julkaisussa ”Teiden pohjarakenteiden suunnitteluperusteet”/20/.17RATO 2008–06

18RATO 3RATO 2008–06

RATO 3.7 Rakennusmateriaalien ominaisuudet geoteknisessä suunnittelussa3.7 RAKENNUSMATERIAALIEN OMINAISUUDET GEOTEKNISESSÄSUUNNITTELUSSARadan alus- ja pohjarakenteiden rakentamisessa käytettävien rakennusmateriaalienominaisuuksien määrittäminen tapahtuu InfraRYL 2006:n /3/mukaisesti. Niiltä osin, joilta vaatimuksia ei ole esitetty InfraRYL:issä,noudatetaan Rautatien maarakennustöiden yleistä työselitystä ja laatuvaatimuksia(RMYTL) /11/ sekä soveltuvin osin Tiehallinnon julkaisua ”Teiden pohjarakenteidensuunnitteluperusteet” /20/. Yleisiä laatuvaatimuksia voidaan ainatäsmentää hankekohtaisilla laatuvaatimuksilla.19RATO 2008–06

20RATO 3RATO 2008–06

21RATO 3.8 Ulkoiset kuormat3.8 ULKOISET KUORMAT3.8.1 Junakuorma3.8.1.1 Pystysuora junakuormaAlla esitetyt junakuormat ovat mitoituksessa käytettäviä junakuormia. TodellistaRATO 1:n mukaista 80 kN/m maksimikuormaa suuremmat laskennassakäytettävät nauhakuorman arvot perustuvat telien alla vaikuttaviin kuormituksenpaikallisiin maksimiarvoihin.Radan maanvaraisen perustamisen sekä alus- ja pohjarakenteiden mitoituksessakäytettävä pystysuoran junakuorman ominaisarvo saadaan kertomalla kuormakaavionLM71 perusteella määräytyvät, paikallaan olevan junan aiheuttamaastaattista kuormaa vastaavat nauha- ja akselikuormat asianomaisella sysäyskertoimellaφ v . Junakuorman laskenta-arvo saadaan junakuorman ominaisarvostakertomalla se junakuorman osavarmuusluvulla. Siltojen kuormat lasketaan”Rautatiesiltojen suunnitteluohjeet, RSO” /12/ mukaan.LM71 kuormakaavio muodostuu nauhakuormasta q vk ja neljästä akselikuormastaQ vk , jotka sijaitsevat 1,6 m etäisyydellä toisistaan. Kuormakaavio LM71 onesitetty kuvassa 3.8:1 ja sitä vastaavat akselipainoluokat taulukossa 3.8:1.Kuva 3.8:1 Eurokoodin mukainen kuormakaavio LM71.Kun radan korkeusviivan ja tarkastelutason välinen etäisyys on suurempi kuin0,80 m, voidaan kuormakaaviota käsitellä kuvan 3.8:2 ja taulukon 3.8:1mukaisesti kahtena tasaisena kuormana q vk ja ∆q vk .Kuva 3.8:2 Kuormakaavion LM71 käsittely kahtena tasaisena kuormana.RATO 2008–06

22RATO 3.8 Ulkoiset kuormatUusien ratojen suunnittelussa käytetään taulukon 3.8:1 mukaista 350 kN kalustonsallittua akselipainoa, ellei hankkeen suunnitteluperusteissa muuta esitetä.Radan parantamisen yhteydessä käytetään kaluston sallittua akselipainoa 350 kNrakenteille, joiden suunniteltu käyttöikä on 100 vuotta, ellei hankkeensuunnitteluperusteissa muuta esitetä. Muilta osin radan parantamisen yhteydessänoudatetaan hankkeen suunnitteluperusteissa määriteltyä kaluston sallittua akselipainoa.Olemassa olevien ratojen suunnittelussa käytetään rataosalle sallittua kalustonakselipainoa. Suunnitelmissa on esitettävä käytetyn mitoitusakselipainon tunnus.Taulukko 3.8:1 Kaluston sallittua akselipainoa vastaavan mitoituskuormakaaviontunnukset sekä vastaavat staattiset nauhakuormien ja akselikuormienarvot.Kaluston sallittuakselipaino[kN]Mitoituskuormakaaviontunnus∆q vk[kN/m]Mitoituskuormakaavionnauhakuorma,q vk [kN/m]Mitoituskuormakaavionakselikuormat,Q vk[kN]170 LM71-17 60 58 188225 LM71-22,5 80 76 250250 LM71-25 88 84 275300 LM71-30 106 102 333350 LM71-35 120 111 370Vakavuuslaskennassa käytetään nauhakuormaa q vk ilman korotusta ∆q vk .Uusien ratojen suunnittelussa sysäyskertoimelle käytetään arvoa φ v = 1,25.Olemassa olevien ratojen suunnittelussa sysäyskertoimelle φ v käytetään liikennöintinopeudestaja radan kunnossapitotasosta riippuvaa arvoa. Sysäyskerroinlasketaan kaavojen 3.8:1 ja 3.8:2 sekä taulukon 3.8:2 mukaan.⎛ V − 60 ⎞= 1 + n ⋅⎜1+ 0,5⎟⎝ Ki⎠ϕV, kun V > 60 km/h (3.8:1)ϕV= 1 + n , kun V < 60 km/h (3.8:2)missän on rataosan kunnossapitotasosta taulukon 3.8:2 mukaisesta riippuva kerroinV on kyseessä olevan junatyypin liikennöintinopeus rataosallaK i = 80 tavarajunilla ja K i = 190 matkustajajunillaRATO 2008–06

23RATO 3.8 Ulkoiset kuormatTaulukko 3.8:2. Rataosan kuntoluokka, kunnossapitotaso ja n-kerroin.Rataosan kuntoluokka Kunnossapitotaso Kerroin nKorkea kunnossapitotaso 1A, 1AA 0,15Normaali kunnossapitotaso 1–4 0,20Alhainen kunnossapitotaso 5–6 0,25Pohjarakennustyömaan kohdalla kertoimelle n käytetään aina arvoa n = 0,25.Maanvaraisen penkereen stabiliteetin osalta mitoittava tilanne on pysähtynytjuna. Sysäyskertoimen arvo on 1,0.Edellä esitetyllä kvasistaattisella menetelmällä, jossa käytetään seisovan junankuormaa kerrottuna sysäyskertoimella, ei pystytä ennustamaan nopeiden junienaikaansaamaa pengervärähtelyriskiä. Mikäli värähtelyriski on mahdollinen,värähtely arvioidaan dynaamisella analyysillä. Dynaaminen analyysi saattaa ollatarpeen seuraavissa tapauksissa, jos henkilöjunien nopeus tarkasteltavallaraiteella voi olla suurempi kuin 160 km/h.1. Penkereen ja tiiviin tai lujan penkereen alapuolisen maakerroksenyhteenlaskettu paksuus raiteen kohdalla on alle 2,5 m sekä näiden alla onpehmeä, vähintään 1 m paksu turve- taikka liejukerros.2. Penkereen ja tiiviin tai lujan penkereen alapuolisen maakerroksenyhteenlaskettu paksuus raiteen kohdalla on alle 2,5 m sekä näiden alla onsavikerros, joka on a) paksuudeltaan vähintään 2 m ja jonka suljettuleikkauslujuus on keskimäärin alle 20 kN/m 2 , taikka b) paksuudeltaan on yli4 m ja suljetulta leikkauslujuudeltaan keskimäärin alle 30 kN/m 2 .Jos värähtelyriski on edellisen taulukon perusteella mahdollinen, tarkempiarviointi voidaan tehdä määrittämällä raiteen alapuolisen maakerroksen leikkausaallonetenemisnopeus. Leikkausaallon etenemisnopeus voidaan määrittäähäiriintymättömillä maanäytteillä tehtävillä kokeilla laboratoriossa (ResonantColumn taikka Bender-Element -koe) ao. penkereen alapuolisessa maanjännitystilassa taikka suoraan maastossa tehtävillä leikkausaallon etenemisnopeudenmittauksilla kuten nk. Cross-hole-mittauksilla. Savissa, joiden vesipitoisuuson välillä 30…120 p-%, leikkausaallon nopeus, v s [m/s], on likimäärinarvioitavissa vesipitoisuuden, w [%], avulla kaavalla 3.8:3.v s = 135 – 0,75·w (3.8:3)Leikkausaallon nopeuden tulee olla vähintään 1,4-kertainen verrattuna henkilöjunansuurimpaan nopeuteen raiteella.Paalulaattojen kuormien ominaisarvot lasketaan tämän ohjeen mukaan.Rakenteen suunnittelu tehdään “Rautatiesiltojen suunnitteluohjeet, RSO” /12/mukaan. Rautatiesiltojen ja siltamaisten erikoisrakenteiden kuormat ja osavarmuusluvuton esitetty julkaisussa ”Rautatiesiltojen suunnitteluohjeet, RSO”/12/.RATO 2008–06

24RATO 3.8 Ulkoiset kuormatOlemassa olevat radat voidaan luokitella standardin prEN 15528 (Railwayapplications – Line categories for managing the interface between load limits ofvehicles and infrastructure) perusteella. Edellä mainittu luokittelu voidaan tehdähankekohtaisesti. Stabiliteettilaskennassa käytettävä nauhakuorma annetaantällöin suunnitteluperusteissa. Nauhakuormat on annettu liitteessä 3.3.8.1.2 Pystysuorien kuormien jakaantuminenPystysuoran junakuorman jakaantuminen ratapölkkyjen kautta ratapenkereeseenvoidaan otaksua kuvan 3.8:3 mukaiseksi. Jakautumakuvio ei koske siltoja.Kuva 3.8:3 Pystysuoran junakuorman jakaantuminen ratapölkyistä ratapenkereeseen.Ratapölkyn pituussuunnassa kuormitus kohdistuu molempiin päihin,runsaalle ratapölkyn kolmasosalle.Paalulaattojen mitoituksessa ratapenkereen painosta aiheutuvan pystysuorankuorman voidaan olettaa jakaantuvan kuvan 3.8:4 mukaisesti.RATO 2008–06

25RATO 3.8 Ulkoiset kuormatJunakuorman osalta paalulaattojen mitoituksessa valitaan määrääväksimuodostuva kuormitustapaus seuraavista vaihtoehdoista:– Nauhakuormaksi q muutettu junakuorma vaikuttaa jatkuvana. Kuormanvoidaan tällöin olettaa jakautuvan ratapenkereen poikkileikkauksessakuvan 3.8:5 mukaisesti.– Nauhakuormien q ja ∆q summa vaikuttaa kuvan 3.8:2 mukaisesti 6,4 mmatkalla. Kuorman voidaan tällöin olettaa jakautuvan sekä radan pituussuunnassaettä poikkileikkauksen suunnassa kuvassa 3.8:5 esitetyn periaatteenmukaisesti.RATO 2008–06

26RATO 3.8 Ulkoiset kuormatKuva 3.8:4 Penkereen painosta aiheutuvan pystysuoran kuorman jakautuminen.Kuvan 3.8:4 mukaisella reunajännityksen korotuksella otetaan huomioonenintään 1,0 m laatan yläpuolelle ulottuva huoltotie sekä tavanomaiset, 10 kPasuuruista tasaista pintakuormaa vastaavat, työkonekuormat huoltotiellä japenkereellä. Mahdolliset sivulta tehtävät ajorampit penkereen päälle on kuitenkinsuunniteltava erikseen. Laatan reunalla vaikuttava viivakuorma g R on myösarvioitava tapauskohtaisesti erikseen.RATO 2008–06

27RATO 3.8 Ulkoiset kuormatKuva 3.8:5 Pystysuoran junakuorman jakautuminen ratapenkereen poikkileikkauksessa.3.8.1.3 VaakakuormatJunasta aiheutuvan keskipakovoiman vaikutus on otettava huomioon pohjavahvistustenja -rakenteiden suunnittelussa.Paalulaattojen ja maanpainerakenteiden mitoituksessa on huomioitava keskipakovoimastaja vaakasuuntaisesta sysäyksestä aiheutuvat voimat.3.8.2 Muut radan alus- ja pohjarakenteisiin kohdistuvat kuormatJunakuorman lisäksi radan alus- ja pohjarakenteiden mitoituksessa tulee ottaahuomioon myös muut tapauskohtaisesti määräytyvät rakenteita kuormittavattekijät, kuten ratapenkereen sisäisestä maanpaineesta paaluperustuksille ja paalulaatoilleaiheutuvat vaakakuormat sekä paaluihin kohdistuvan negatiivisenvaippahankauksen vaikutus.Eräs esimerkki paaluperustuksen mitoituksessa huomioon otettavista muistakuormista liittyy tilanteeseen, jossa lisäraide perustetaan paaluilla olemassaolevan maanvaraisesti perustetun raiteen viereen. Tällöin viereisestä raiteestaaiheutuva paaluja taivuttava vaakakuorma on otettava paalujen rakenteellisessamitoituksessa huomioon taulukon 3.9:5 mukaisesti. Koska tavanomaiset paalutyypitkestävät taivutusrasitusta varsin huonosti, pitäisi mainitunlaisenkuormitustilanteen syntymistä pyrkiä mahdollisuuksien mukaan välttämään. JosRATO 2008–06

28RATO 3.8 Ulkoiset kuormatpaaluihin kohdistuvia vaakakuormituksia ei kuitenkaan kokonaan voida välttää,ne on pyrittävä ainakin minimoimaan esimerkiksi paalulaatan korkeustasoanostamalla.3.8.3 TyökonekuormatRakentamisen aikaisissa tilanteissa työkonekuorman ominaisarvoksi onotaksuttava vähintään 10 kPa suuruista tasaista pintakuormaa vastaava kuorma.Laaja-alaisena vaikuttavien työkonekuormien suuruus on kuitenkin arvioitavatapauskohtaisesti erikseen. Raskaiden työkoneiden osalta – esimerkiksi raskaatautonosturit, kaivinpaalukoneet, dumpperit ja raskaat paalutuskoneet – työkonekuormansuuruus on myös arvioitava tapauskohtaisesti erikseen. Suuntaviivojatähän on annettu esimerkiksi Tiehallinnon julkaisussa ”Teiden pohjarakenteidensuunnitteluperusteet” /20/.Suunnitelmasta tulee ilmetä mitoituksessa käytetty työkonekuorma.3.8.4 MaanpainoMaanpaino lasketaan soveltaen Tiehallinnon julkaisun ”Teiden pohjarakenteidensuunnitteluperusteet” /20/ kappaletta 7.2.5.3.8.5 MaanpaineRatapenkereessä olevan tukiseinän kuormituksiin sovelletaan julkaisuja ”Pohjarakennusohjeet,RIL 121-2004” /4/, ”Rakennuskaivanto ohje, RIL 181-1989” /8/,Rautatiesiltojen suunnitteluohjeet, RSO /12/ ja ”Työnaikaisten ratakaivantojentukeminen, RHK A10/2001” /23/.Pysyville tukiseinille käytetään junakuormana LM71-35, ellei hankkeensuunnitteluperusteissa muuta esitetä. Mikäli pysyvä tukiseinä liittyy siltaan,mitoitetaan seinä samalle junakuormalle kuin silta.Työnaikaisille tukiseinille junakuormana käytetään rataosalle sallittua kalustonakselipainoa.Tukiseinän rakenteellisessa mitoituksessa käytetään liikkuvan junan aiheuttamaakuormaa, joka saadaan kertomalla sysäyskertoimella φ v paikallaan olevan junanaiheuttama staattinen kuorma. Tukiseinän stabiliteetin geoteknisessä mitoituksessakäytetään paikallaan olevan junan aiheuttamaa staattista kuormaa.Mitoitus tehdään sekä rakenteellisessa että geoteknisessä mitoituksessaseuraaville junakuormille:1. Radan suunnassa 6,4 m pituinen tasainen kuorma q vk ja ∆q vk (kuva 3.8:6 a).Pysyvien tukiseinien mitoituksessa huomioidaan kuorman q vk jatkuvuusradan suunnassa. Työnaikaisten seinien mitoituksessa huomioidaan vain6,4 m pituinen osuus kuormasta.2. Radan suunnassa jatkuva tasainen kuorma q vk (kuva 3.8:6 b).RATO 2008–06

29RATO 3.8 Ulkoiset kuormat3. Mikäli ankkurin ja tukiseinän liitoskohdan sekä ratapölkyn välinen lyhinetäisyys on alle 1,0 m, mitoitetaan ankkuri ja sen liitokset 35 % korotetulleankkurivoimalle.a. b.Kuva 3.8:6 Mitoitusjunakuormat edellä listatuissa tilanteissa 1 (a) ja 2 (b).Junakuorman jakaantuminen penkereessä ja pohjamaassa huomioidaan sekäradan pituus- että poikkisuuntaan.Pysyvät tukiseinät mitoitetaan koheesiomaakerroksissa lepopaineen mukaan.Työnaikaiset tukiseinät mitoitetaan mobilisoituvan lyhytaikaisen maanpaineenmukaan.3.8.6 Vedenpaine ja huokosveden ylipaineRatapenkereen läpi ei saa tapahtua jatkuvaa suotovirtausta eli ratapenger ei saamissään olosuhteissa toimia maapatona.Mitoittava vedenpinta arvioidaan julkaisun ”Pohjarakennusohjeet, RIL 121-2004” /4/ kohdan 6.4 mukaisesti pohjavesihavaintojen perusteella vertaamallahavaintoja vastaavissa olosuhteissa tehtyihin pitkäaikaishavaintoihin sekäottamalla huomioon pohjaveden vuotuiset korkeusvaihtelut ja sadanta havaintojaksonaikana. Mitoittavan vedenpinnan voivat määrätä myös rakenteen mitat,pohjavesialtaan pohjan tai reunan korkeus tai muut ympäristötekijät.Tukirakenteisiin kohdistuvan vedenpaineen vaikutus otetaan huomioonjulkaisujen ”Rakenteiden kuormitusohjeet, RIL 144-2002” /9/ kohdan 4.3,”Pohjarakennusohjeet, RIL 121-2004” /4/ kohdan 5.9.3.2 ja ”Rakennuskaivantoohje,RIL 181-1989” /8/ kohdan 7.2 mukaisesti.Pohjarakennustöiden aiheuttaman huokosveden ylipaineen vaikutus arvioidaansoveltaen Ratahallintokeskuksen ohjetta ”Radan stabiliteetin laskenta, olemassaolevat penkereet” /6/.Jos huokosveden ylipaineesta aiheutuu vaaraa radan stabiliteetille, huokosvedenpaineenkehittymistä on aina seurattava tarkkailumittausjärjestelmänavulla. Hälytysrajana radan stabiliteettia turvaaviin toimenpiteisiin valmistautumiselleon tällöin se, kun huokosveden ylipaine on saavuttanut puolet etukäteenarvioidusta arvostaan. Raja-arvona töiden välittömälle keskeyttämiselle ja radanRATO 2008–06

30RATO 3.8 Ulkoiset kuormatstabiliteettia turvaavien toimenpiteiden käynnistämiselle on vastaavasti suunnittelunperustana käytetyn huokosveden ylipaineen arvon saavuttaminen.3.8.7 TärinäPohjarakennustöistä aiheutuva tärinäkuormitus otetaan huomioon soveltaenTiehallinnon julkaisun ”Teiden pohjarakenteiden suunnitteluperusteet” /20/kappaletta 7.2.9. Junaliikenteen dynaamisuuden aikaansaaman huokosvedenpaineennousun vaikutusta radan stabiliteettiin on käsitelty mm. viitteessä /6/.Radalla tapahtuvasta liikenteestä ulkopuoliseen ympäristöön aiheutuvaa tärinääon käsitelty kohdassa 3.10.3.8.8 Kuormien yhdistäminen ja osavarmuusluvutKuormien yhdistämisessä sovelletaan julkaisua ”Rakenteiden kuormitusohjeet,RIL 144 2002” /9/.Moniraiteisella rataosalla raidekohtainen pystysuoran junakuorman ominaisarvorataan liittyvissä murtorajatilatarkasteluissa saadaan kertomalla junakuormanominaisarvo taulukon 3.8:3 mukaisella kertoimella k.Taulukko 3.8:3 Moniraiteisen rataosan pystysuoran junakuorman laskennassakäytettävän kertoimen k raidekohtaiset arvot.EnsimmäinenToinenKolmas ja sitäraideraideseuraavat raiteetRatalinjalla 1,0 tai 0 0,8 tai 0 0,5 tai 0Liikennepaikoilla 1,0 tai 0 0,8 tai 0 0,8 tai 0Radan maanvaraiseen perustamiseen sekä muiden vahvistus- ja pohjarakenteidenkuin paalulaattojen mitoitukseen liittyvissä murtorajatilatarkasteluissa junakuormanosavarmuusluvulle käytetään arvoa γ q =1,3.Maan tilavuuspainon osavarmuusluku stabiliteettitarkasteluissa, tuentojenmitoituksessa sekä muissa näitä vastaavissa tilanteissa on γ = 1,0. Tilanteissa,joissa maa toimii pelkästään rakenteen kuormituksena, maan tilavuuspainonosavarmuusluku on vastaavasti joko γ = 1,2 tai γ = 0,9 riippuen siitä, kumpi onmääräävä.Työkonekuormien osavarmuusluku on γ = 1,3.Mitoittava pohjavedenpinta määritetään julkaisun ”Pohjarakennusohjeet, RIL121 2004” /4/ kohdassa 3.2.4 esitetyn periaatteen mukaisesti. Määrityksessäkäytetään osavarmuuslukua γ = 1,6, ellei tätä alhaisemman arvon käyttö perustuluotettaviin ja pitkäaikaisiin pohjavesihavaintoihin.RATO 2008–06

31RATO 3.8 Ulkoiset kuormatPohjarakennustöiden aiheuttamalle huokosveden ylipaineelle käytetään osavarmuuslukuaγ = 1,6. Vastapenkereen rakentamisessa ei käytetä osavarmuuslukua,vaan siitä johtuva huokosvedenpaineen nousu on yhtä suuri kuin vastapenkereenaiheuttama jännityslisäys.RATO 2008–06

32RATO 3RATO 2008–06

RATO 3.9 Radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelukriteerit3.9 RADAN ALUS- JA POHJARAKENTEIDEN SUUNNITTELUKRITEERIT3.9.1 Alus- ja pohjarakenteiden käyttöikäUuden radan alusrakenteen samoin kuin mahdollisten pohjanvahvistus- ja pohjarakenteidenkäyttöikävaatimus on 100 vuotta.Routalevyjen käyttöikävaatimus on 40 vuotta.3.9.2 AlusrakenneluokatAlusrakenteen mitoituksen kannalta radat jaetaan viiteen alusrakenneluokkaantaulukon 3.9:1 mukaisesti. Alusrakenneluokan määrää tällöin joko henkilöliikennetai tavaraliikenne riippuen siitä, kumman vaatimustaso on korkeampi.Jatkuvakiskoraiteisen radan alusrakenteen on oltava aina vähintään alusrakenneluokan1 mukainen.Taulukko 3.9:1 Alusrakenneluokat.AlusrakenneluokkaHenkilöliikenteen suurinsallittu nopeus, V [km/h]Tavaraliikenteen suurinsallittu nopeus 225 kNakselipainolla, V[km/h]0 < 50 < 40 < 401 < 120 < 100 < 602 < 200 < 100 < 803 < 250 < 120 < 1004 > 250 > 120 > 10033Tavaraliikenteen suurinsallittu nopeus 250 kNakselipainolla, V[km/h]3.9.3 Pengerleveyden mitoitusRadan pengerleveydellä tarkoitetaan leveyttä, johon alusrakenteen ylin kerrosrakennetaan. Näin pengerleveys on normaalisti välikerroksen yläpinnan leveys.Radan pengerleveyden valinta riippuu seuraavista tekijöistä:– raiteiden lukumäärä– alusrakenneluokka– radan geometria– tukikerroksen leveys– raideväli– mitoitusnopeus– akselipaino– sillan läheisyysTaulukossa 3.9:2 on esitetty minimivaatimukset, joita noudatetaan pengerleveyttävalittaessa.RATO 2008–06

34RATO 3.9 Radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelukriteeritRaiteidenlukumäärä1)Taulukko 3.9:2 Pengerleveyden minimimitat raiteiden lukumäärän, radan alusrakenneluokan,raidevälin, akselipainon ja mitoitusnopeuden perusteella.SuorallaPengerleveys[m]KaarteessaRaideväli[m]RadanalusrakenneluokkaHenkilöliikenteensuurinsallittunopeusV[km/h]Tavaraliikenteensuurinsallittunopeus225 kNakselipainolla[km/h]Tavaraliikenteensuurinsallittunopeus250 kNakselipainolla[km/h]1 0 5,4 6) 5,4 6) — < 50 < 40 < 401 1 5,4 6) 5,4 6) — < 120 < 80 < 501 1 6,0 6) 6,0 6) — < 140 < 100 < 601 2 6,0 6) 6,8 2) 6) — < 200 < 100 < 801 3 6,8 6) 7,2 3) 6) — < 250 < 120 < 1002 1 9,5 9,5 4,1 < 120 < 80 < 502 2 10,3 11,1 4) 4,3 < 200 < 100 < 802 3 11,3 11,7 5) 4,5 < 250 < 120 < 1002 4 12,5 12,5 4,7 > 250 > 120 > 1001) Kolme- ja useampiraiteisen radan poikkileikkaukset muodostetaan yksi- jakaksiraiteisen radan normaalipoikkileikkauksista.2) Pengerleveyttä 6,8 m käytetään ainoastaan kaarteissa, joiden R < 5000 m, jolloinpengerlevitys tehdään kokonaisuudessaan ulkokaarteen puolelle. Pengerleveys 6,0 mon kaarteessakin riittävä silloin, kun radan rakenne rajoittuu kiinteään esteeseen(laiturit, kallioleikkaukset, sillat ja tunnelit).3) Pengerleveyttä 6,8 m käytetään suoralla radalla ja 7,2 m pengerleveyttä kaarteissa,joiden R < 5000 m, jolloin 0,4 m epäsymmetrinen pengerlevitys tehdään ulkokaarteenpuolelle.4) Pengerleveyttä 11,1 m käytetään ainoastaan kaarteissa, jolloin pengerlevitys tehdäänkokonaisuudessaan ulkokaarteen puolelle. Pengerleveys 10,3 m on kaarteessakinriittävä silloin, kun radan rakenne rajoittuu kiinteään esteeseen (laiturit, kallioleikkaukset,sillat ja tunnelit).5) Pengerleveyttä 11,3 m käytetään suoralla radalla ja 11,7 m pengerleveyttä kaarteissa,jolloin 0,4 m epäsymmetrinen pengerlevitys tehdään ulkokaarteen puolelle.6) Siltojen päiden penkereen levennys on suunniteltava ratkaisuna, jossa pengerleveysulottuu 4 metrin etäisyydelle reunimmaisen raiteen keskilinjasta 10 m matkalla alkaensillan siipimuurin päästä ja se muuttuu radan poikkileikkauksen mukaiseksi seuraavan5 m matkalla.RATO 2008–06

RATO 3.9 Radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelukriteerit353.9.4 Routamitoitus3.9.4.1 Uudet radat ja rataoikaisutRoutaeristämättömillä radoilla routimattomien rakennekerrosten kokonaispaksuudenon oltava liitteen 1 kuvan 1 mukainen, kun radan alusrakenneluokkaon 2, 3 tai 4. Alusrakenneluokan 1 radoilla routimattomien rakennekerrostenkokonaispaksuus saa kuitenkin olla 0,2 m ja alusrakenneluokan 0 radoilla 0,6 mliitteen 1 kuvan 1 mukaisia arvoja pienempi.Routaeristettyjen ratojen routamitoitus tehdään liitteen 1 mitoituskäyrästöjenavulla mitoituspakkasmäärän sekä vuotuisen ilman keskilämpötilan perusteella.Liitteen 1 kuvan 1 laadinnassa routamitoitus on tehty käyttäen kerran 50vuodessa toistuvaa pakkasmäärää (F 50 ). Käyrästöissä tarvittava mitoituspakkasmääräntoistumisjakso valitaan taulukosta 3.9:3 radan alusrakenneluokanperusteella.Routalevyjen käyttö uusien ratojen ja rataoikaisujen routasuojauksessa edellyttääaina Ratahallintokeskuksen lupaa.Taulukko 3.9:3 Routaeristetyn radan routamitoituksessa käytettävän mitoituspakkasmääräntoistumisjakson valinta radan alusrakenneluokan perusteella.Radan alusrakenneluokkaMitoituspakkasmäärän toistumisjakso [vuotta]RatalinjaVaihdealue0 5 201 20 502 50 503 50 504 50 50Jos radan väli- ja eristyskerroksen materiaalina käytetään murskattua kiviainesta,on liitteen 1 kuvien mukaisia routimattoman radan rakennepaksuuksiakasvatettava 15 %. Tämä on huomioitu liitteen 2 normaalipoikkileikkaustenyhteydessä esitetyissä kokonaisrakennekerrospaksuuksissa (K).Pohjamaa luokitellaan joko routivaksi tai routimattomaksi. Routivuuden arviointitehdään julkaisun ”Ratojen routasuojaustarpeen selvittäminen, tutkimusohje” /10/mukaisesti. Routimattomalla pohjamaalla olevia ratoja ei routasuojata.3.9.4.2 Parannettavat radatParannettavan radan rakenne luokitellaan taulukon 3.9:4 mukaisesti jokoroutimattomaksi, harvoin routivaksi tai routivaksi sen mukaan, paljonko radanroutimattomien rakennekerrosten paksuus poikkeaa liitteen 1 kuvan 1 mukaisestaroutimattoman radan rakennepaksuudesta.RATO 2008–06

36RATO 3.9 Radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelukriteeritRoutimattomilla rakenteilla ei oleteta esiintyvän routanoususta aiheutuviahaittoja taulukon 3.9:3 mukaisia toistumisjaksoja vastaavilla mitoituspakkasmäärillä.Harvoin routivilla rakenteilla routimisesta aiheutuvia haittojavastaavilla mitoituspakkasmäärillä todennäköisesti esiintyy joinakin vuosina jaroutivilla rakenteilla toistuvasti.Taulukko 3.9:4 Parannettavan radan rakenteen luokittelu routivuuden mukaansilloin, kun pohjamaa on routiva.Rakenteen routivuus Liitteen 1 kuvan 1 mukaisen routimattoman radan rakennepaksuudenja parannettavan radan rakennepaksuuden erotus [m]Routiva > 0,2Harvoin routiva ≤ 0,2RoutimatonRakennepaksuus liitteen 1 kuvan 1 mukainenRoutasuojauksen parantaminen toteutetaan ensisijaisesti siten, että routivatmateriaalit vaihdetaan routimattomiin tai toissijaisesti rakenne routasuojataanroutalevyjä käyttäen.Routalevyjä käytettäessä ratarakenteen routamitoitus tehdään liitteen 1 mitoituskäyrästöjenavulla. Mitoituskäyrästöissä on otettu huomioon raidesepelirakeidenpainautuminen routalevyyn olettamalla levyn tuhoutuvan painautumisen johdosta10 mm paksuudelta. Routalevyjen mitoituslämmönjohtavuutena on käytettyarvoa λ=0,050 W/Km. Lähtöolettamuksista ja laskentamenetelmäeroista johtuenpohjoisessa Suomessa ohuimmalla (40 mm) eristelevyllä radan kerrospaksuuksissaei saavuteta etuja eristämättömään rakenteeseen verrattuna.Uusien ratojen tapaan myös parannettavilla radoilla on liitteen 1 kuvien mukaisiaroutimattomia radan rakennepaksuuksia kasvatettava 15 %, jos radan väli- jaeristyskerroksen materiaalina on käytetty murskattua kiviainesta.Routaeristetyssä rakenteessa routalevyn alapuolella olevan routimattomanalusrakennekerroksen vähimmäispaksuus on 300 mm käytettäessä luonnonmateriaalejaja 450 mm käytettäessä murskattua kiviainesta. Lisäksi etäisyysroutalevyn alapinnasta ylimpään pohjavedenpintaan tulee olla suurempi kuinroutalevyn alla olevan materiaalin kapillaarinen nousukorkeus.Liitteessä 1 on routamitoituskäyrästöjen sekä pakkasmäärä- ja keskilämpötilakarttojenohella esitetty esimerkki routamitoituksesta.Vanhan routalevyn poisto tai paikalleen jättäminen määritetään suunnitteluperusteissa.3.9.4.3 Sillat, paalulaatatRoutalevyjä voidaan käyttää siltojen, paalulaattojen, maanpaineseinien ja vastaavienrakenteiden routasuojauksessa, jos routalevyt ovat myöhemmin vaihdettavissakyseistä rakennetta purkamatta.RATO 2008–06

RATO 3.9 Radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelukriteeritRoutalevyjen käyttö edellyttää aina Ratahallintokeskuksen lupaa.3.9.5 Radan vakavuus3.9.5.1 YleistäRadan rakenteet ja pohjarakenteet suunnitellaan ja rakennetaan siten, ettärakenteen siirtymät pysyvät turvallisen liikennöinnin edellyttämissä rajoissa.Varmuuden rakenteen ja maan paikallista ja alueellista murtumista vastaan onoltava riittävä.Olemassa olevan radan vakavuus on varmistettava kappaleessa 3.9.5.2asetettujen vaatimusten mukaiseksi, jos joko liikennöintinopeus tai akselipainokasvaa. Samoin on meneteltävä, jos radan vakavuus muutoin huononeeesimerkiksi radan läheisyyteen tehtävästä ojasta tai maaleikkauksesta tai radanläheisyydessä tehtävistä maakerrosten häiriintymistä aiheuttavista pohjarakennustöistäjohtuen.Välittömiin korjaustoimenpiteisiin tai liikennerajoituksiin olemassa olevillaradoilla on ryhdyttävä aina, jos radassa todetaan isoja vaurioita tai kiihtyväärappeutumista.Mikäli pysyvä tukiseinä liittyy siltaan, koskevat sitä samat rakenteellisetvaatimukset kuin siltaa.3.9.5.2 VarmuuskertoimetMitoitustarkastelussa käytettävien maaparametrien on vastattava maapohjankuormitustilanteessa tapahtuvien muutosten perusteella määrääväksimuodostuvaa tilannetta. Kun maapohjaan kohdistuvat kuormitukset kasvavat,määräävin kuormitustilanne on pääsääntöisesti heti kuormituksen lisäyksenjälkeen vallitseva tilanne. Tällainen kuormitustilanne syntyy esimerkiksitasaiselle maalle rakennettavan penkereen alla. Maapohjaan kohdistuvankuormituksen vähentyessä määrääväksi taas muodostuu tavallisesti pitkän ajankuluessa vallitseva tilanne. Tyypillinen esimerkki tällaisesta kuormitustilanteestaon pysyvä leikkausluiska.Maamateriaalien kitkalle ja koheesiolle eri mitoitustilanteissa käytettävätosavarmuusluvut on esitetty taulukossa 3.9:5. Taulukossa esitetyt osavarmuusluvuteivät kata esimerkiksi lyönti- tai porapaalutuksen tai muiden pohjarakennustöidenaiheuttamaa maan mahdollista häiriintymistä, vaan se on otettavahuomioon maaparametrien ominaisarvoja määritettäessä. Kohtaa ”Siirtymilleherkät rakenteet” käytetään, jos ratapenkereen läheisyydessä on esim.paalutettuja rakenteita, stabilointia, tai muita siirtymille herkkiä rakenteita.37RATO 2008–06

38RATO 3.9 Radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelukriteeritTaulukko 3.9:5 Ratapenkereiden stabiliteetin laskennassa käytettävät varmuusluvut.MitoitustilanneTavanomaisetvanhatratapenkereet1) 2) 3) 4) 5)Siirtymilleherkät rakenteetq vk = 0 kN/mtanφosavarmuuslukuγ tanϕkoheesion cosavarmuuslukuγ csuljetunleikkauslujuudens uosavarmuuslukuγ sukokonaisvarmuuslukuF kok1,35 1,5 1,4 1,51,5 1,8 1,6 1,82) 3) 4) 5)Uusi ratapenger2) 3) 4) 5) 1,5 1,8 1,6 1,81. Vanhaksi ratapenkereeksi katsotaan penger, jonka konsolidaatioaste on vähintään50 %. Tämä edellyttää yleensä vähintään 10 vuoden ikää.2. Tavanomaista pilarisyvästabilointia tai määräsyvyyteen ulottuvaa massastabilointiakäytettäessä maapohjan kapasiteetin on oltava vähintään kokonaisvarmuuslukuaF kok = 1,4 ja osavarmuusmenetelmällä kitkan osavarmuuslukua γ φ = 1,20 jakoheesion osavarmuuslukua γ c = 1,40 vastaava laskien ilman syvästabilointia.Massa- tai lamellistabiloinnin ulottuessa kovaan pohjaan asti tätä vaatimusta eikuitenkaan ole. Eloperäisten materiaalien stabilointi radan alla ei ole sallittua.3. Pilarisyvästabiloinnin ja massastabiloinnin yhdistelmän käyttäminen ratapenkereenperustamisessa ei ole sallittua. Liikennöitävän käytössä olevan raiteen alla ei saakäyttää stabilointia.4. Koskee myös vastapengertä5. ”Siirtymille herkät rakenteet” -kohtaa käytetään, jos ratapenkereen läheisyydessä onesimerkiksi paalutettuja tai muita siirtymille herkkiä rakenteita. Tällöin vaaditaanrivin mukainen varmuustaso ilman junakuormaa niille liukupinnoille, jotkaulottuvat kyseiseen siirtymille herkkään rakenteeseen /6/.Siirtymille herkkien rakenteiden kohdalla stabiliteetti tarkastetaan rivin ”Siirtymilleherkät rakenteet” mukaisesti ilman muuttuvia ja lyhytaikaisia kuormia. Tämän lisäksitarkastetaan myös muut taulukon kyseeseen tulevat mitoitustilanteet huomioiden kaikkikuormat.Stabiloidulle maalle käytetään stabiliteettitarkasteluissa lujuuden ominaisarvonakyseisen materiaalin myötölujuutta.Olemassa olevien ratojen osalta voidaan stabiliteetin parantamisen sijasta asettaaseurantamittaus, kun radan stabiliteetin kokonaisvarmuus ilman stabiliteettiaparantavia toimenpiteitä on välillä F kok = 1,30…1,5. Radan stabiliteetinRATO 2008–06

RATO 3.9 Radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelukriteeritkokonaisvarmuus ei saa missään tilanteessa alittaa arvoa F kok = 1,30, vaan tällöinon ryhdyttävä stabiliteettia parantaviin toimenpiteisiin.Tukiseinien mitoituksessa käytetään seuraavia varmuuksia:1. Pysyvien tukiseinien mitoituksessa käytetään kokonaisvarmuutta 1,8 tai sitätaulukossa 3.9:5 vastaavia osavarmuuslukuja.2. Työaikaisten kaivantojen mitoituksessa käytetään kokonaisvarmuutta 1,5 taisitä taulukossa 3.9:5 vastaavia osavarmuuslukuja.3. Jos tukiseinien vaikutusalueella on siirtymille herkkiä rakenteita, käytetäänaina kokonaisvarmuutta 1,8 tai sitä taulukossa 3.9:5 vastaavia osavarmuuslukuja.3.9.6 Paaluhattujen ja -laattojen mitoitusPaalulaattojen mitoituksessa käytettävät mitoitusperusteet on esitetty julkaisussa”Rautatiesiltojen suunnitteluohjeet, RSO” /12/. Ks. kohta 3.8.1.1.Kappaleessa 3.8.1.2 käsitellyn penger- ja junakuorman jakaantumisen lisäksipaalulaattojen mitoituksessa on otettava huomioon radan sivuttaissuuntainensijaintitarkkuus, joka on ±120 mm. Tämän lisäksi paalulaattojen mittojenvalinnassa on otettava huomioon myös vaihteet, joiden alueella paalulaatta ei saapäättyä.Ohjeet varautumisesta mahdollisten lisäraiteiden rakentamiseen annetaanhankkeen suunnitteluperusteissa.Paalulaatalla on oltava riittävä jäykkyys pysty- ja vaakasuunnassa riippumattasuunnitellun laatan tai paalutyypin rakenteesta.Paalulaatan mahdollinen vaakavärähtely on aina otettava paalulaatanmitoituksessa huomioon. Kolmen paalun elementtien käytön tulee rajoittua pienialaisiinpaikallisiin kohteisiin suorilla rataosuuksilla. Vähälukuisiin paaluihintukeutuvia elementtejä ei tule käyttää, ellei paaluilla ole merkittävää sivuvastustatoistuvien vaakakuormien vastaanottamiseen.Teräspaalujen varaan perustetuilla paalulaatoilla pystysuuntaisen resonanssinmahdollisuus pitää tarkastaa ratapenkereen värähtelyjen rajoittamiseksi. Myössilloin, jos resonanssia tapahtuu, pystysiirtymät on rajoitettava kohdassa 3.9.7.2esitettyihin arvoihin.Paaluhattujen käyttö tulee rajata olemassa olevien paaluhattualueidenkorjaamiseen tai leventämiseen. Mikäli pohjamaan suljettu leikkauslujuus on alle25 kPa, tulee varmistaa, etteivät paaluhatut keikahda eikä pengermateriaali varisehattujen välistä.Negatiivinen vaippahankaus huomioidaan LPO-2005 /26/ mukaan.39RATO 2008–06

40RATO 3.9 Radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelukriteeritJos merkittävä osuus paalun koekuormituksessa mitattavasta geoteknisestäkantavuudesta muodostuu paalun tukeutumisesta vaippaosaa vasten oleviinhienorakeisiin tai eloperäisiin maakerroksiin, paalun kantavuuden pitkäaikainenkehittyminen on arvioitava maan ja paalun yhteistoiminnan iskuaaltoteoreettiseenanalyysiin perustuen.3.9.7 Radan painumat3.9.7.1 Pysyvä painumaRata on suunniteltava siten, etteivät taulukossa 3.9:6 esitetyt tasaisenkokonaispainuman ja pituus- tai sivuttaiskaltevuuden muutoksen enimmäisarvotylity.Vaihdealueilla sovelletaan aina alusrakenneluokan 4 mukaisia tasaisen kokonaispainumanja pituus- ja sivuttaiskaltevuuden muutoksen enimmäisarvoja.Taulukko 3.9:6 Tasaisen kokonaispainuman sekä pituus- ja sivuttaiskaltevuudenmuutoksen enimmäisarvot.Radan alusrakenneluokkaPainuma-aika100 vuottaPituuskaltevuudenmuutos[%]Painuma-aika0...2 vuottaTasainenkokonaispainuma[mm]Sivuttaiskaltevuudenmuutos[%]Pituuskaltevuudenmuutos[%]Painuma-aika2...9 vuottaSivuttaiskaltevuudenmuutos[%]0 800 0,4 0,8 0,4 0,81 800 0,3 0,6 0,3 0,62 500 0,2 0,4 0,2 0,43 300 0,15 0,3 0,15 0,34 100 0,1 0,2 0,1 0,23.9.7.2 Palautuva painumaOlemassa olevilla maanvaraisesti perustetuilla radoilla ratapölkystä mitattavanradan palautuvan, pystysuuntaisen painuman on kaluston sallitun akselipainonsuuruisen kuormituksen alaisena oltava vähintään 1 mm. Enimmäisarvo palautuvallepainumalle on vastaavasti 10 mm ratapölkystä mitattuna ja 8 mm jätkänpolustamitattuna.Uusi maanvaraisesti perustettava ratarakenne tulee suunnitella ja rakentaa siten,että radalla käytettävän kaluston sallittu akselipainon suuruinen kuormitusaikaansaa ratapölkyssä vähintään 1 mm ja enintään 3 mm palautuvan pystysuuntaisenpainuman. Turvemaapohjalla pystysuuntainen palautuva painuma saaolla enintään 5 mm.RATO 2008–06

RATO 3.9 Radan alus- ja pohjarakenteiden suunnittelukriteeritMikäli pysyvä tukiseinä tukee sillan tulopengertä tai vastaavaa paikkaa, jossasiirrytään penkereeltä suuremman pystysuuntaisen jäykkyyden omaavallealustalle, pitää tukiseinä suunnitella siten, ettei penkereen palautuva painumapölkystä mitattuna (kimmoinen pystysiirtymä) kaluston sallitulla akselipainollaole uusilla radoilla suurempi kuin 3 mm ja olemassa olevilla radoilla suurempikuin 6 mm 10 m matkalla sillasta lukien.41RATO 2008–06

42RATO 3RATO 2008–06

RATO 3.10 Radan ympäristögeotekniset suunnitteluperusteet3.10 RADAN YMPÄRISTÖGEOTEKNISET SUUNNITTELUPERUSTEET3.10.1 Junaliikenteen aiheuttama tärinäUusien ratojen suunnittelussa ja perustamisessa liikennetärinästä aiheutuvatympäristöhaitat on otettava huomioon siten, ettei tärinästä aiheudu vaurioitarakennuksille tai kohtuutonta häiriötä rakennuksissa oleville ihmisille.Junaliikenteestä syntyvän tärinän voimakkuus alueilla, joita käytetään taikka onsuunniteltu käytettäväksi asumiseen tai sitä vastaaviin tarkoituksiin, ei tule ylittääviitteessä /24/ esitettyjä tärinän tunnuslukuja. Tunnusluvut on annettuhäiritsevyyden suhteen ja ihmisen herkkyyden suhteen painotettuina. Uusilleradoille ja radoille, joilla liikennenopeutta tai akselipainoja nostetaanaikaisempaan verrattuna, sovelletaan tärinän tunnusluvun luokkaa C. Vanhoillaradoilla sovelletaan luokkaa D. Vertailu tärinän tunnuslukujen suhteen tuleetehdä erikseen sekä vaaka- että pystysuunnissa. Tapauskohtaisesti voidaanarvioida haitan kohtuullisuuden ja tärinähaitan pienentämisen keinojenkäytettävyyden perusteella sovellettavat tunnusluvut hanke- ja aluekohtaisesti.Rakennusten ja rakenneosien vaurioituminen tapahtuu yleensä merkittävästihäiritsevyyttä suuremmilla tärinätasoilla. Radan suunnittelussa vaurioitumisensuunnitteluarvona voidaan käyttää heilahdusnopeuden maksimiarvoa.Perinteisesti rakennetuille betoni-, tiili- tai puurakennuksille perustuksestamitatun värähtelyn maksimiarvon tulee olla pienempi kuin 4 mm/s, kundominoiva värähtelytaajuus on alueella alle 10 Hz. Taajuusalueella 10–30 Hzraja-arvo on 5 mm/s ja yli 30 Hz:n alueella 6 mm/s.Erityisen ongelmallisia tärinän leviämisen suhteen ovat savikkolaaksopainanteet.Savikkoalueilla värähtely leviää tehokkaasti ja leviävän tärinän taajuus onuseimmiten alle 10 Hz. Tällöin riskinä on rakennuksen rungon ja kantavienlattioiden resonanssi.Liikennetärinä niveltyy kiinteästi alueiden maankäytön suunnitteluun.Vaikutusten arvioimisessa alueiden käyttöön tulee olla tarvittaessa yhteydessäkuntien maankäytön suunnitteluun.3.10.2 Rakentamisesta aiheutuvat vaikutuksetRakennustöiden ympäristölle aiheuttamia vaikutuksia voivat olla muun muassapohjaveden alentuminen, maanpinnan painuminen tai kohoaminen ja maansivuttaissuuntaiset liikkeet, paalutus-, louhinta- ja tiivistystöiden aiheuttamatärinä sekä melu ja pöly. Näiden vaikutukset otetaan huomioon InfraRYL 2006:n/3/ ja RMYTL:n /11/ asianomaisissa osissa esitetyllä tavalla.43RATO 2008–06

44RATO 3RATO 2008–06

3.11 RADAN NORMAALIPOIKKILEIKKAUKSET45RATO 3.11 Radan normaalipoikkileikkauksetRadan rakenteesta on laadittu normaalipoikkileikkaukset, joissa on esitettyrakennetyyppien mitat. Normaalipoikkileikkausten mitat ovat minimimittoja.Normaalipoikkileikkausten pohjalta laaditaan tarvittaessa hankekohtaiset tyyppipoikkileikkauksetja paalukohtaiset poikkileikkaukset.Radan normaalipoikkileikkaus ilmoitetaan lyhenteillä, jotka muodostetaanseuraavien periaatteiden mukaisesti (kuva 3.11:1):– raidetyypit ilmaistaan lyhenteillä Jk, jatkuva-, Pk, pitkä- ja Lk,lyhytkiskoraide– raiteiden lukumäärää ilmaistaan raidetyyppiä kuvaavan lyhenteen jälkeen– maaleikkausten rakennetunnus on L, penkereen P ja kallioleikkauksen Ka– kirjaintunnus B tarkoittaa betoniratapölkkyraidetta– soraradan tunnuksena käytetään merkintää Sr– rakennekerrosten yhteispaksuus ilmoitetaan millimetreinä– kirjaintunnus k tarkoittaa kaukalopohjaista leikkausta– rakenteen pengerleveys sekä kallioleikkauksen leveys suoralla radallailmoitetaan metreinä.Esimerkiksi lyhenne Jk-2-LB2000-10,3 tarkoittaa seuraavaa: Jatkuvakiskoinenkaksiraiteinen sepelöity betoniratapölkkyinen maaleikkausrakenne, jonkarakennekerrospaksuus on 2000 millimetriä ja pengerleveys 10,3 metriä.Kolme- ja useampiraiteisen radan poikkileikkaus muodostetaan yksi- ja kaksiraiteisenradan normaalipoikkileikkauksista.Normaalipoikkileikkauspiirustukset on esitetty liitteessä 2.Tunnelipoikkileikkaukset on esitetty RATOn osassa 18 ”Rautatietunnelit”.RATO 2008–06

46RATO 3.11 Radan normaalipoikkileikkauksetKuva 3.11:1. Normaalipoikkileikkauksen lyhenteen muodostaminen. Kaukalopohjanleikkausta ei ole esitetty kuvan merkinnässä.RATO 2008–06

47RATO 3.12 Kävelykulkutiet3.12 KÄVELYKULKUTIET3.12.1 YleistäKävelykulkutie on vaihtotyöhenkilökunnan jalankulkuun tarkoitettu väylä ratapihalla.Kävelykulkutien suunnitteluperusteet on esitetty RATOn osassa 7 ”Rautatieliikennepaikat”.3.12.2 Kävelykulkutien poikkileikkaus ja materiaalitKävelykulkutien pohja ratapiha alueella on tukikerros. Kävelykulkutie tehdäänratapihalla 1,40 m levyisenä tiivistämällä kerroksen pintaosa ja päällystämällä seenintään 50 mm paksuisella kerroksella mursketta, jonka maksimiraekoko on25 mm. Jos kävelykulkutien materiaali sisältää 0...12 mm lajitetta enemmän kuin10 %, se erotetaan raidesepelistä käyttöluokan 2 suodatinkankaalla (kuva 3.12:1).Työturvallisuusnäkökohdista johtuen kävelykulkutien materiaalina suositellaankäytettäväksi vaaleaa kiviainesta.Kuva 3.12:1 Kävelykulkutien poikkileikkaus ratapihalla.Ratalinjalla pengertä levennetään soralla tai hiekalla siten, että kävelykulkutie,joka tehdään ratalinjalla 1,00 m:n levyisenä, mahtuu penkereelle (kuva 3.12:2).Kävelykulkutien pinta päällystetään murskeella, jonka raekoko on 0...12 mm tai0...25 mm.Kävelykulkutien ja raiteen risteyskohdassa on kävelykulkutien pinnassakäytettävä raidesepeliä tai tasoristeyksen kansirakennetta.RATO 2008–06

48RATO 3.12 KävelykulkutietKuva 3.12:2 Kävelykulkutien poikkileikkaus ratalinjalla.RATO 2008–06

49RATO 3 ViitteetVIITTEET/1/ Aluesuunnittelun pohjatutkimusohjeet, ALPO-86. Suomen GeoteknillinenYhdistys r.y. 83 s./2/ Geotekniset laskelmat, Tiehallinto, ISBN 951-803-061-8, TIEH 2100018-v-03,Helsinki 2003./3/ InfraRYL 2006, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset 2006. Osa 1 Väylätja alueet. RT 14-10878. ISBN-13: 978-951-682-801-8. Rakennustietosäätiö RTS.Rakennustieto Oy. 591 s. + liitt./4/ Pohjarakennusohjeet, RIL-121. ISBN 951-758-439-3. Suomen rakennusinsinöörienliitto r.y., Helsinki 2004./5/ Päällysrakennetöiden yleiset laatuvaatimukset (PYL). Ratahallintokeskus,Helsinki./6/ Radan stabiliteetin laskenta, olemassa olevat penkereet. Ratahallintokeskuksenjulkaisu B 15, ISBN 952-445-119-0, Helsinki 2005. 27 s. + liitt./7/ Radan suunnitteluohje, Ratahallintokeskuksen julkaisu B 20, Helsinki 2008./8/ Rakennuskaivanto-ohje, RIL-181. Suomen rakennusinsinöörien liitto r.y.,Helsinki 1989. 120 s./9/ Rakenteiden kuormitusohjeet, RIL 144-2002. ISBN 951-758-430-X, Kantavienrakenteiden suunnitteluohje. Suomen rakennusinsinöörien liitto r.y., Helsinki2002. 203 s/10/ Ratojen routasuojaustarpeen selvittäminen, tutkimusohje, Ratahallintokeskuksenjulkaisu B 8, Helsinki 2002./11/ Rautatien maarakennustöiden yleinen työselitys ja laatuvaatimukset, RMYTL.Ratahallintokeskus, Helsinki.– Osa 1: Yleinen osa– Osa 2: Alustavat työt– Osa 3: Perustamis- ja vahvistamistyöt– Osa 4: Kuivatustyöt– Osa 5: Maaleikkaus- ja pengerrystyöt– Osa 6: Kalliorakennustyöt– Osa 8: Alitukset– Osa 9: Pylväsperustukset/12/ Rautatiesiltojen suunnitteluohjeet, RSO. Ratahallintokeskus, Helsinki./13/ SFS-EN 13450 Raidesepelikiviainekset kansallinen soveltamisohje, 1.1.2005,RHK 1277/731/2002.RATO 2008–06

50RATO 3 Viitteet/14/ SFS-EN 13450 Raidesepelikiviainekset, CE-merkintä, 1.1.2006, RHK2612/52/2005./15/ Siltojen pohjatutkimukset, TIEL 3200537, ISBN 951-726-472-0, TIEL 3200537,Helsinki 1998./16/ Suomen rakentamismääräyskokoelma osa B1 Rakenteiden varmuus ja kuormitukset,määräykset. Ympäristöministeriö 1998./17/ Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa B2 Kantavat rakenteet, määräykset.Ympäristöministeriö 1990./18/ Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa B3 Pohjarakennus, määräykset.Ympäristöministeriö 2004./19/ Teiden pehmeikkötutkimukset, Tielaitoksen selvityksiä 28/1998. ISBN 951-726-447-X. TIEL 3200520. Helsinki 1998 90 s./20/ Teiden pohjarakenteiden suunnitteluperusteet. Tiehallinto, ISBN 951-726-743-6,TIEH 2100002-01. Helsinki 2001. 59 s. + 50 liites./21/ Tieleikkausten pohjatutkimukset, Tielaitoksen selvityksiä 79/1995. ISBN 951-726-155-1 TIEL 3200354, Helsinki 1995. 50 s./22/ Tien perustamistavan valinta, TIEH 2100019-03, ISBN 951-803-061-8, TIEH2100019-v-03, Helsinki 2003. 49 s. + liitt./23/ Työnaikaisten ratakaivantojen tukeminen, Ratahallintokeskuksen julkaisuA 10/2001. ISBN 952-445-058-5, Ratahallintokeskus, Helsinki 2001. 90 sivua./24/ Talja, Asko, Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, 2004. VTTRakennus- ja yhdyskuntatekniikka, VTT Tiedotteita - Research Notes: 2278.Espoo. 50 s. + liitt. 15 s./25/ XPS-routalevyjen tekniset toimitusehdot RHK 291/731/02. Ratahallintokeskus,Helsinki 2002./26/ Lyöntipaalutusohje LPO-2005 - RIL 223-2005RATO 2008–06

RATO 3 Liite 1/1 (11)ROUTAMITOITUSESIMERKKISeuraavassa tarkastellaan esimerkinomaisesti tavanomaista routamitoitustilannettaSeinäjoen seudulla. Kuvan 1 perusteella routimattoman radan rakennekerrostenkokonaispaksuudeksi saadaan 2,15 m. Kohteen oletetaan kuuluvanalusrakenneluokkaan 2, joten routaeristystä mitoitettaessa mitoittavana pakkasmääränäkäytetään taulukon 3.9:3 mukaan kerran 50 vuodessa toistuvaa ilmanpakkasmäärää. Kuvasta 9 luetaan mitoittavaksi pakkasmääräksi siten 42000 Kh.Kuvasta 10 nähdään Seinäjoen vuotuiseksi keskilämpötilaksi noin 3,5 ºC. Näillälähtötiedoilla on kuvista 2–6 määritettävissä routimattomalta rakenteelta vaadittukokonaispaksuus (K) eri eristepaksuuksilla. Tulokset on koottu taulukkoon 1.Taulukko 1. Seinäjoen seudulla sijaitsevan esimerkkikohteen routamitoituksentulokset. Kohteen oletetaan kuuluvan alusrakenneluokkaan 2.Routalevypaksuus (mm)Routimattoman rakenteenkokonaispaksuus (K) vähintään (m)0 (eristämätön rakenne) 2,1540 1,6560 1,3980 1,18100 1,04120 0,92Taulukon 1 tuloksista on valittavissa routalevylle ja/tai alusrakenteelle sopivinpaksuus. Jos esimerkiksi kohde on perusparannuskohde, jossa olemassa olevanroutimattoman alusrakenteen paksuus on vaikkapa 1,1 m ja suunniteltu tukikerrospaksuus0,55 m, kohteeseen tulee perusparannuksen yhteydessä asentaa40 mm routalevy, jolloin routimattoman rakenteen kokonaispaksuus on1,69 metriä. Vastaavasti, jos olemassa oleva alusrakennepaksuus on 0,60 metriäja suunniteltu tukikerrospaksuus 0,55 metriä, asennettavan routalevyn paksuudenon oltava 80 mm, jolloin routimattoman rakenteen kokonaispaksuus (K) on1,26 metriä.RATO 2008–06

RATO 3 Liite 1/2 (11)KolariRovaniemiKemijärviTornioKemi2,60 mRaaheOuluPesiökylä2,50 mVartiusKajaaniKontiomäkiYlivieskaKokkolaPietarsaariIisalmiVaasaKuopioSeinäjokiJoensuuKaskinenPieksämäkiJyväskyläParkanoPoriMikkeliParikkalaTampereRaumaToijalaImatraLahtiUusikaupunkiVainikkalaRiihimäkiKouvolaNaantaliHyvinkää2,00 mTurkuKeravaHaminaKotkaLoviisaSköldvikVuosaariKarjaaHelsinkiHankoNiirala2,20 m2,10 m2,40 m2,30 mKuva 1. Routimattoman radan rakennekerrosten kokonaispaksuus (perustuuilmastotilastoihin kaudelta 1978–2007).RATO 2008–06

RATO 3 Liite 1/3 (11)3.2RAKENTEESSA 40 mm ROUTALEVYT= -2.0 C3.0T= -1,0 CRoutimattomien rakennekerrosten kokonaispaksuus K [m]2.82.62.42.22.01.81.61.41.2T=+5,0 CT=+4,0 CT = 0,0 CT=+1.0 CT = +2.0 CT= +3.0 C1.00.820000 30000 40000 50000 60000 70000Mitoittava pakkasmäärä [Kh]Kuva 2. Routamitoitus 40 mm routalevyllä eristetyssä rakenteessa vuotuisenilman keskilämpötilan (T) ja mitoittavan pakkasmäärän perusteella.RATO 2008–06

RATO 3 Liite 1/4 (11)2.8RAKENTEESSA 60 mm ROUTALEVYT= -2.0 C2.6T= -1,0 CRoutimattomien rakennekerrosten kokonaispaksuus K [m]2.42.22.01.81.61.41.2T=+5,0 CT=+4,0 CT = 0,0 CT=+1.0 CT = +2.0 CT= +3.0 C1.00.820000 30000 40000 50000 60000 70000Mitoittava pakkasmäärä [Kh]Kuva 3. Routamitoitus 60 mm routalevyllä eristetyssä rakenteessa vuotuisenilman keskilämpötilan (T) ja mitoittavan pakkasmäärän perusteella.RATO 2008–06

RATO 3 Liite 1/5 (11)2.6RAKENTEESSA 80 mm ROUTALEVYT= -2.0 C2.4Routimattomien rakennekerrosten kokonaispaksuus K [m]2.22.01.81.61.41.21.0T=+5,0 CT=+4,0 CT= -1,0 CT = 0,0 CT=+1.0 CT = +2.0 CT= +3.0 C0.820000 30000 40000 50000 60000 70000Mitoittava pakkasmäärä [Kh]Kuva 4. Routamitoitus 80 mm routalevyllä eristetyssä rakenteessa vuotuisenilman keskilämpötilan (T) ja mitoittavan pakkasmäärän perusteella.RATO 2008–06

RATO 3 Liite 1/6 (11)2.4RAKENTEESSA 100 mm ROUTALEVYT= -2.0 C2.2Routimattomien rakennekerrosten kokonaispaksuus K [m]2.01.81.61.41.21.0T=+4,0 CT= -1,0 CT = 0,0 CT=+1.0 CT = +2.0 CT= +3.0 C0.8T=+5,0 C20000 30000 40000 50000 60000 70000Mitoittava pakkasmäärä [Kh]Kuva 5. Routamitoitus 100 mm routalevyllä eristetyssä rakenteessa vuotuisenilman keskilämpötilan (T) ja mitoittavan pakkasmäärän perusteella.RATO 2008–06

RATO 3 Liite 1/7 (11)2.2RAKENTEESSA 120 mm ROUTALEVYT= -2.0 CRoutimattomien rakennekerrosten kokonaispaksuus K [m]2.01.81.61.41.21.0T= -1,0 CT = 0,0 CT=+1.0 CT = +2.0 CT= +3.0 CT=+4,0 C0.820000 30000 40000 50000 60000 70000Mitoittava pakkasmäärä [Kh]Kuva 6. Routamitoitus yhteispaksuudeltaan 120 mm routalevyillä (kaksi 60 mmroutalevyä päällekkäin) eristetyssä rakenteessa vuotuisen ilman keskilämpötilan(T) ja mitoittavan pakkasmäärän perusteella.RATO 2008–06

RATO 3 Liite 1/8 (11)50 000 h°C50 000 h°CKolari45 000 h°CRovaniemiKemijärvi40 000 h°CTornioKemi45 000 h°C25 000 h°C35 000 h°C30 000 h°CKokkolaPietarsaariRaaheOuluPesiökylä40 000 h°CVartiusKajaaniKontiomäkiYlivieskaIisalmiVaasaSeinäjokiKuopioJoensuuKaskinenJyväskyläPieksämäkiParkanoNiiralaPoriMikkeliParikkalaTampereRaumaToijalaImatraLahtiUusikaupunkiRiihimäkiKouvolaVainikkalaNaantaliHyvinkääTurkuKeravaHaminaKotkaLoviisaSköldvikVuosaariKarjaaHelsinkiHanko20 000 h°C20 000 h°C25 000 h°C35 000 h°C30 000 h°CKuva 7. Kerran 5 vuodessa toistuva suurin pakkasmäärä F 5 (hºC) kauden 1978–2007 ilman lämpötilahavaintojen perusteella.RATO 2008–06

RATO 3 Liite 1/9 (11)60 000 h°C60 000 h°CKolari55 000 h°CRovaniemiKemijärvi50 000 h°CTornioKemi55 000 h°C35 000 h°C45 000 h°C40 000 h°CKokkolaPietarsaariRaaheOuluPesiökylä50 000 h°CVartiusKajaaniKontiomäkiYlivieskaIisalmiVaasaSeinäjokiKuopioJoensuuKaskinenJyväskyläPieksämäkiParkanoNiiralaPoriMikkeliParikkalaTampereRaumaToijalaImatraLahtiUusikaupunkiRiihimäkiKouvolaVainikkalaNaantaliHyvinkääTurkuKeravaHaminaKotkaLoviisaSköldvikVuosaariKarjaaHelsinkiHanko30 000 h°C30 000 h°C35 000 h°C45 000 h°C40 000 h°CKuva 8. Kerran 20 vuodessa toistuva suurin pakkasmäärä F 20 (hºC) kauden1978–2007 ilman lämpötilahavaintojen perusteella.RATO 2008–06

RATO 3 Liite 1/10 (11)65 000 h°C70 000 h°C70 000 h°C65 000 h°C60 000 h°CKolari65 000 h°C 65 000 h°CKemijärviRovaniemi40 000 h°C35 000 h°CVaasaKaskinenPoriRaumaUusikaupunkiKokkolaPietarsaariNaantaliTurkuHankoTornio55 000 h°C50 000 h°C45 000 h°CKemiOuluRaaheYlivieskaPesiökyläKajaaniKontiomäkiIisalmiKuopioSeinäjokiJoensuuPieksämäkiJyväskyläParkanoMikkeliTampereImatraToijalaLahtiRiihimäkiKouvolaHyvinkääKeravaHaminaKotkaLoviisaSköldvikVuosaariKarjaaHelsinkiVainikkala35 000 h°C60 000 h°CVartius55 000 h°CParikkalaNiirala40 000 h°C50 000 h°C45 000 h°CKuva 9. Kerran 50 vuodessa toistuva suurin pakkasmäärä F 50 (hºC) kauden1978–2007 ilman lämpötilahavaintojen perusteella.RATO 2008–06

RATO 3 Liite 1/11 (11)Kuva 10. Vuoden keskilämpötila (ºC) kaudelta 1977–2006 (Ilmatieteenlaitos).RATO 2008–06

RATO 3 Liite 2/1 (23)RADAN NORMAALIPOIKKILEIKKAUKSETNopeus[km/h]Normaalipoikkileikkauksen tyyppiRaideväli[mm]SivunroYksiraiteisen radan normaalipoikkileikkauksetV≤ 120 km/hV≤ 200 km/hV≤ 250 km/hPenger Lk-1-P800-5,4...Lk-1-P2400-5,43Pk-1-P800-5,4...Pk-1-P2400-5,4Maaleikkaus Lk-1-L800-5,4...Lk-1-L2400-5,44Pk-1-L800-5,4...Pk-1-L2400-5,4Lk-1-L1400k-5,4...Lk-1-L2400k-5,4Pk-1-L1400k-5,4...Pk-1-L2400k-5,45Penger Jk-1-PB900-6,0...Jk-1-PB2400-6,06Jk-1-P800-6,0...Jk-1-P2400-6,0Maaleikkaus Jk-1-LB900-6,0...Jk-1-LB2400-6,07Jk-1-L800-6,0...Jk-1-L2400-6,0Penger Jk-1-PB900-6,8...Jk-1-PB2400-6,8 8Maaleikkaus Jk-1-LB900-6,8...Jk-1-LB2400-6,8 9KallioleikkausyksiraiteisellaradallaKallioleikkausMaaleikkaussyvyyteenrakennettukallioleikkausLk-1-KaB900-12,0Pk-1-KaB900-12,0Jk-1-KaB900-12,0Lk-1-Ka800-12,0Pk-1-Ka800-12,0Jk-1-Ka800-12,0Lk-1-KaB1400-13,9...Lk-1-KaB2400-17,2Pk-1-KaB1400-13,9...Pk-1-KaB2400-17,2Jk-1-KaB1400-13,9...Jk-1-KaB2400-17,2Lk-1-Ka1400-13,9...Lk-1-Ka2400-17,2Pk-1-Ka1400-13,9...Pk-1-Ka2400-17,2Jk-1-Ka1400-13,9...Jk-1-Ka2400-17,21011Kaksiraiteisen radan normaalipoikkileikkauksetV≤ 140 km/hPenger Jk-2-P800-9,5...Jk-2-P2400-9,5 4100 12Maaleikkaus Jk-2-L800-9,5...Jk-2-L2400-9,5 4100 13V≤ 200 km/hPengerMaaleikkausPengerMaaleikkausJk-2-PB900-10,3...Jk-2-PB2400-10,3Jk-2-P800-10,3...Jk-2-P2400-10,3Jk-2-LB900-10,3...Jk-2-LB2400-10,3Jk-2-L800-10,3...Jk-2-L2400-10,3Jk-2-PB900-10,5...Jk-2-PB2400-10,5Jk-2-P800-10,5...Jk-2-P2400-10,5Jk-2-LB900-10,5...Jk-2-LB2400-10,5Jk-2-L800-10,5...Jk-2-L2400-10,54100 1) / 1443004100 1) / 1543004500 164500 171) Raidevälillä 4100 mm suurin sallittu nopeus on 140 km/hRATO 2008–06

RATO 3 Liite 2/2 (23)Nopeus[km/h]V≤ 250 km/hV > 250 km/hNormaalipoikkileikkauksen tyyppiRaideväli[mm]SivunroPenger Jk-2-PB900-11,3...Jk-2-PB2400-11,3 4500 18Maaleikkaus Jk-2-LB900-11,3...Jk-2-LB2400-11,3 4500 19Penger Jk-2-PB900-11,5...Jk-2-PB2400-11,5 4700 20Maaleikkaus Jk-2-LB900-11,5...Jk-2-LB2400-11,5 4700 21KallioleikkauskaksiraiteisellaradallaKallioleikkausMaaleikkaussyvyyteenrakennettukallioleikkausLk-2-KaB900-16,7Pk-2-KaB900-16,7Jk-2-KaB900-16,7Lk-2-Ka800-16,7Pk-2-Ka800-16,7Jk-2-Ka800-16,7Lk-2-KaB1400-18,8...Lk-2-KaB2400-22,1Pk-2-KaB1400-18,8...Pk-2-KaB2400-22,1Jk-2-KaB1400-18,8...Jk-2-KaB2400-22,1Lk-2-Ka1400-18,8...Lk-2-Ka2400-22,1Pk-2-Ka1400-18,8...Pk-2-Ka2400-22,1Jk-2-Ka1400-18,8...Jk-2-Ka2400-22,14100/4300/4500/4700100/4300/4500/47002223Tunnelipoikkileikkaukset on esitetty RATOn osassa 18 RautatietunnelitRATO 2008–06

4 ) 6 & $5 K H= = H= @ = =# " L F2 A C A H H A K I F4 = A A A HH I F = I K K I H A K I L EEL = L # ! 6 K E A HH I8 E A HH I- HEI JO I A HH I2 A C A HJ O JAA #2 A C A HF D = L E@ = = JA D @ = JA L K K JA A H= EJA A A I EE = I J= K EA 4 = A A JO O F F E2 E EA E = K I EJ= J6 K E A HH I - HEI JO I A HH I D EA = I J= - HEI JO I A HH I K HI A A I J=* A J E 2 K K H= J= H= J= 8 E - HEI JO I 8 E A HH I F O F O A HH I A HH I A A HEI JO I A HH I F # L = = HJA A I I =# " 6 K E A HH I8 E A HH I- HEI JO I A HH I2 A C A HJ O JAA #2 & 2 2 " 2 $ 2 & 2 2 2 " 2 K K H= J= F O H= E@ A" # " # " # " # " # " # " # " # ! # ! ! ! ! ! ! ! 4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - " # $ # & # # # " # $ # & " $ & " H = = EF E EA E = K I 2 & # " 2 " # "2 2 & # " 2 2 " # "" # ' # # ! # # # & # # # EJJ= = = L = ' " $ & ! # % 4 ) 6 ! EEJA ! !

L 5 K H= = H= @ = =# " A # 4 ) 6 ! EEJA " ! A E = K I I O L O O I 4 = A A A HH I F = I K K I H A K I L EEL = L# 6 K E A HH I8 E A HH I- HEI JO I A HH I# 2 A C A HF D = L E@ = = JA D @ = JA L K K JA A H= EJA A A I EE = I J= K EA 4 = A A JO O F F E2 E EA E = K I EJ= J6 K E A HH I - HEI JO I A HH I D EA = I J= - HEI JO I A HH I K HI A A I J=* A J E 2 K K H= J= H= J= 8 E - HEI JO I 8 E A HH I F O F O A HH I A HH I A A HEI JO I A HH I L = = HJA A I I =# " A # & " $ & " 2 K K H= J= F O H= E@ A" # " # " # " # " # " # " # " # ! # ! ! ! ! ! ! ! 4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - " # $ # & # # # " # $ # & " $ & " " # ' # # ! # # # & # # # EJJ= = = L = ' " $ & ! # % 4 ) 6 & $# 8 E A HH I- HEI JO I A HH I6 K E A HH I# H = = EF E EA E = K I & # " " # "2 & # " 2 " # "

4 ) 6 & $5 K H= = H= @ = =# " LA # A E = K I I O L O O I 4 = A A A HH I F = I K K I H A K I L EEL = L 6 K E A HH I8 E A HH I- HEI JO I A HH I# " = = HJA A I I = K EL = JK I HA I JA 2 A C A HF D = L E@ = = JA D @ = JA L K K JA A H= EJA A A I EE = I J= K EA 4 = A A JO O F F E2 E EA E = K I EJ= J6 K E A HH I - HEI JO I A HH I D EA = I J= - HEI JO I A HH I K HI A A I J=* A J E 2 K K H= J= H= J= 8 E - HEI JO I 8 E A HH I F O F O A HH I A HH I A A HEI JO I A HH I # " 2 K K H= J= F O H= E@ A L 6 K E A HH I8 E A HH I- HEI JO I A HH I# " A # K EL = JK I HA I JA " $ & " " # " # " # " # " # " # ! ! ! ! ! ! 4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - $ # & # # # " # $ # " $ & " H = = EF E EA E = K I " # " " # "2 " # " 2 " # " # ! # # # & # # # EJJ= = = L = $ & ! # % 4 ) 6 ! EEJA # !

F2 A C A H H A K I F4 = A A A HH I F = I K K I H A K I L EEL = L K K J I J JA K JA J= = I EEHJO = = HA = K A A = #5 K H= = H= @ = =$ L A6 K E A HH I8 E A HH I- HEI JO I A HH I = = HJA A I I =$ & ! ! & L #2 A C A HF D = L E@ = = JA D @ = JA L K K JA A H= EJA A A I EE = I J= K EA 4 = A A JO O F F E2 * ' 2 * 2 * " 2 * $ 2 * & 2 * 2 * 2 * " 2 & 2 2 " 2 $ 2 & 2 2 2 " 2 E EA E = K I EJ= J6 K E A HH I - HEI JO I A HH I D EA = I J= - HEI JO I A HH I K HI A A I J=* A J E 2 K K H= J= H= J= 8 E - HEI JO I 8 E A HH I F O F O A HH I A HH I A A HEI JO I A HH I # # # # # # # # # # # # # # # # * A J EH= J= F O H= E@ A! # ! ! ! ! ! ! ! ' " $ & " 2 K K H= J= F O H= E@ A" # " # " # " # " # " # " # " # ! # ! ! ! ! ! ! ! ! # # # % # ' # # ! # # # " # $ # & # # # " # $ # & " $ & " ! # & # # # " # % # ' # # " # ' # # ! # # # & # # # ' " $ & ! # % ' " $ & ! # % 4 ) 6 ! EEJA $ ! 4 ) 6 & $ F # 8 E A HH I- HEI JO I A HH IA6 K E A HH I #4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - H = = EF E EA E = K I 2 * ' $ 2 * " $ 2 & $ 2 " $ EJJ= = = L =

4 ) 6 & $5 K H= = H= @ = =$ A E = K I I O L O O I 4 = A A A HH I F = I K K I H A K I L EEL = L K K J I J JA K JA J= = I EEHJO = = HA = K A A = # # # L L # 8 E A HH I- HEI JO I A HH I! 8 E A HH I- HEI JO I A HH I6 K E A HH I = = HJA A I I =AA$ & 6 K E A HH I! & # ## # * ' * * " * $ * & * * * " & " $ & " 2 A C A HF D = L E@ = = JA D @ = JA L K K JA A H= EJA A A I EE = I J= K EA 4 = A A JO O F F E2 E EA E = K I EJ= J6 K E A HH I - HEI JO I A HH I D EA = I J= - HEI JO I A HH I K HI A A I J=* A J E 2 K K H= J= H= J= 8 E - HEI JO I 8 E A HH I F O F O A HH I A HH I A A HEI JO I A HH I # # # # # # # # # # # # # # # # * A J EH= J= F O H= E@ A" # " # " # " # " # " # " # " # ! # ! ! ! ! ! ! ! ! # ! ! ! ! ! ! ! 4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - ! # # # % # ' # # ! # # # " # $ # & # # # " # $ # ' " $ & " 2 K K H= J= F O H= E@ A& " $ & " H = = EF E EA E = K I * ' $ * " $ & $ " $ ! # & # # # " # % # ' # # " # ' # # ! # # # & # # # EJJ= = = L = ' " $ & ! # % ' " $ & ! # % 4 ) 6 ! EEJA % !

L5 K H= = H= @ = =$ & 4 ) 6 ! EEJA & ! F # 8 E A HH IA6 K E A HH I #2 A C A HF D = L E@ = = JA D @ = JA L K K JA A H= EJA A A I EE = I J= K EA 2 A C A H H A K I F4 = A A A HH I F = I K K I H A K I L EEL = L- HEI JO I A HH I = = HJA A I I =4 = A A JO O F F E2 E EA E = K I EJ= J6 K E A HH I - HEI JO I A HH I D EA = I J= - HEI JO I A HH I K HI A A I J=* A J E 2 K K H= J= H= J= 8 E - HEI JO I 8 E A HH I F O F O A HH I A HH I A A HEI JO I A HH I K K J I J JA K JA J= = I EEHJO = = HA = K A A = F # L % ! " ! & A6 K E A HH I #2 * ' 2 * 2 * " 2 * $ 2 * & 2 * 2 * 2 * " # # # # # # # # # # # # # # # # * A J EH= J= F O H= E@ A! # ! ! ! ! ! ! ! 4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - ! # # # % # ' # # ! # # # ' " $ & " ! # & # # # " # % # ' # # EJJ= = = L = ' " $ & ! # % 4 ) 6 & $8 E A HH I- HEI JO I A HH I H = = EF E EA E = K I 2 * ' $ & 2 * " $ &

4 ) 6 & $5 K H= = H= @ = =$ & A E = K I I O L O O I 4 = A A A HH I F = I K K I H A K I L EEL = L K K J I J JA K JA J= = I EEHJO = = HA = K A A = # L # L ! " 8 E A HH I- HEI JO I A HH I = = HJA A I I =A% 6 K E A HH I! & ## 6 K E A HH I# 8 E A HH I# - HEI JO I A HH IA # # 2 A C A HF D = L E@ = = JA D @ = JA L K K JA A H= EJA A A I EE = I J= K EA 4 = A A JO O F F E * ' * * " * $ * & * * * " 2 E EA E = K I EJ= J6 K E A HH I - HEI JO I A HH I D EA = I J= - HEI JO I A HH I K HI A A I J=* A J E 2 K K H= J= H= J= 8 E - HEI JO I 8 E A HH I F O F O A HH I A HH I A A HEI JO I A HH I # # # # # # # # # # # # # # # # * A J EH= J= F O H= E@ A! # ! ! ! ! ! ! ! 4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - ! # # # % # ' # # ! # # # ' " $ & " H = = EF E EA E = K I * ' $ & * " $ &! # & # # # " # % # ' # # EJJ= = = L = ' " $ & ! # % 4 ) 6 ! EEJA ' !

4 ) 6 ! EEJA ! A E = K I F D = L E@ = = JA D @ = JA L K K JA A H= EJA A A I EE = I J= K EA # $ & # K EI EA = JA L K K I = E H= EK I J= HEEF F K L = E A = JA L K K I L E@ = = J JA K JJ= = A I EJA JJO EL A F = =4 = A A JO O F F E2 E EA E = K I EJ= J6 K E A HH I - HEI JO I A HH I D EA = I J= - HEI JO I A HH I K HI A A I J=* A J E 2 K K H= J= H= J= 8 E - HEI JO I 8 E A HH I F O F O A HH I A HH I A A HEI JO I A HH I # " # ! # # = * ' * A J EH= J= F O H= E@ A# # ! # ' 2 K K H= J= F O H= E@ A! # ' # 6 K E A HH I = & " # ! # & " # ' 8 E A HH I4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - EJJ= = = L = 4 ) 6 & $ H = = EF E EA E = K I = * ' 2 = * ' = * ' = & 2 = & = &

4 ) 6 & $ A E = K I F D = L E@ = = JA D @ = JA L K K JA A H= EJA A A I EE = I J= K EA K EI EA = JA L K K I = E H= EK I J= HEEF F K L = E A = JA L K K I L E@ = = J JA K JJ= = A I EJA JJO EL A F = =# # " # 4 = A A A HH I F = I K K I H A K I L EEL = L L # # 8 E A HH I- HEI JO I A HH IA$ & 6 K E A HH I # ## 4 = A A JO O F F E = * " = * $ = * & = * = * = * " = " = $ = & = = = " 2 E EA E = K I EJ= J6 K E A HH I - HEI JO I A HH I D EA = I J= - HEI JO I A HH I K HI A A I J=* A J E 2 K K H= J= H= J= 8 E - HEI JO I 8 E A HH I F O F O A HH I A HH I A A HEI JO I A HH I # # # # # # # # # # # # * A J EH= J= F O H= E@ A" # " # " # " # " # " # ! ! ! ! ! ! $ # & # # # " # $ # " $ & " 2 K K H= J= F O H= E@ A! ! ! ! ! ! # # % # ' # # ! # # # " $ & " # # " # % # ' # # # ! # # # & # # # $ & ! # % $ & ! # % ! ' 4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - EJJ= = = L = H = = EF E EA E = K I = * " ! ' = * " % 2 = * " ! ' 2 = * " % = * " ! ' = * " % = " ! ' = " % 2 = " ! ' 2 = " % = " ! ' = " % 4 ) 6 ! EEJA !

L5 K H= = H= @ = =' # " 4 ) 6 ! EEJA ! F2 A C A HJ O JA #2 A C A H H A K I F4 = A A A HH I F = I K K I H A K I L EEL = L6 K E A HH I 8 E A HH I- HEI JO I A HH IA = = HJA A I I = # I K = H= EJA A = EI JK I I K K HA F E K EI EI A H= E@ A L E L = I J= = L = I JEI K K HA A JJ= L =2 A C A HF D = L E@ = = JA D @ = JA L K K JA A J= E EL A F = =4 = A A JO O F F E2 E EA E = K I EJ= J6 K E A HH I - HEI JO I A HH I D EA = I J= - HEI JO I A HH I K HI A A I J=* A J E 2 K K H= J= H= J= 8 E - HEI JO I 8 E A HH I F O F O A HH I A HH I A A HEI JO I A HH I L4 " " 4 " # " # 4 " ' ' & " 4 % ' ' " " ! 4 ! ' ' # " " ! ! " ! " ! & ! ' 2 & 2 2 " 2 $ 2 & 2 2 2 " 2 K K H= J= F O H= E@ A" # " # " # " # " # " # " # " # ! # ! ! ! ! ! ! ! " # $ # & # # # " # $ # & " $ & " " # ' # # ! # # # & # # # ' " $ & ! # % F # A #4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - EJJ= = = L = 4 ) 6 & $6 K E A HH I8 E A HH I- HEI JO I A HH I K K J I J JA K JA J= = I EEHJO = = HA = K A A = H = = EF E EA E = K I 2 & ' # 2 " ' #

4 ) 6 & $5 K H= = H= @ = =' # " L F# #2 A C A H H A K I F4 = A A A HH I F = I K K I H A K I L EEL = LA8 E A HH I- HEI JO I A HH I 6 K E A HH I = = HJA A I I = ## I K = H= EJA A = EI JK I I K K HA F E K EI EI A H= E@ A L E L = I J= = L = I JEI K K HA A JJ= L =2 A C A HF D = L E@ = = JA D @ = JA L K K JA A J= E EL A F = =4 = A A JO O F F E2 E EA E = K I EJ= J6 K E A HH I - HEI JO I A HH I D EA = I J= - HEI JO I A HH I K HI A A I J=* A J E 2 K K H= J= H= J= 8 E - HEI JO I 8 E A HH I F O F O A HH I A HH I A A HEI JO I A HH I L4 " " 4 " # " # 4 " ' ' & " 4 % ' ' " " ! 4 ! ' ' # " " ! ! " ! " ! & ! ' 2 & 2 2 " 2 $ 2 & 2 2 2 " 2 K K H= J= F O H= E@ A" # " # " # " # " # " # " # " # ! # ! ! ! ! ! ! ! " # $ # & # # # " # $ # & " $ & " " # ' # # ! # # # & # # # ' " $ & ! # % F# # 6 K E A HH I8 E A HH I- HEI JO I A HH IA K K J I J JA K JA J= = I EEHJO = = HA = K A A = # # 4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - H = = EF E EA E = K I 2 & ' # 2 " ' # EJJ= = = L = 4 ) 6 ! EEJA ! !

5 K H= = H= @ = = ! " ! " I K = H= EJA A = EI JK I I K K HA F E K EI EI A H= E@ A L E L = I J= = L = I JEI K K HA A JJ= L =2 A C A HF D = L E@ = = JA D @ = JA L K K JA A J= E EL A F = =4 ) 6 ! EEJA " ! 2 A C A H H A K I F4 = A A A HH I F = I K K I H A K I L EEL = L K K J I J JA K JA J= = I EEHJO = = HA = K A A = F F L L # # ! ! = = HJA A I I = " ! " AA 6 K E A HH I8 E A HH I- HEI JO I A HH I! & ! ' # #4 = A A JO O F F E2 * ' 2 * 2 * " 2 * $ 2 * & 2 * 2 * 2 * " 2 & 2 2 " 2 $ 2 & 2 2 2 " 2 E EA E = K I EJ= J6 K E A HH I - HEI JO I A HH I D EA = I J= - HEI JO I A HH I K HI A A I J=* A J E 2 K K H= J= H= J= 8 E - HEI JO I 8 E A HH I F O F O A HH I A HH I A A HEI JO I A HH I # # # # # # # # # # # # # # # # * A J EH= J= F O H= E@ A" # " # " # " # " # " # " # " # ! # ! ! ! ! ! ! ! 4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - " # $ # & # # # " # $ # ' " $ & " 2 K K H= J= F O H= E@ A! # ! ! ! ! ! ! ! ! # # # % # ' # # ! # # # & " $ & " ! # & # # # " # % # ' # # " # ' # # ! # # # & # # # EJJ= = = L = ' " $ & ! # % ' " $ & ! # % 4 ) 6 & $6 K E A HH I8 E A HH I- HEI JO I A HH I H = = EF E EA E = K I 2 * ' ! 2 * " ! 2 & ! 2 * " !

4 ) 6 & $5 K H= = H= @ = = ! I K = H= EJA A = EI JK I I K K HA F E K EI EI A H= E@ A L E L = I J= = L = I JEI K K HA A JJ= L = # L #4 = A A A HH I F = I K K I H A K I L EEL = LA8 E A HH I- HEI JO I A HH I K K J I J JA K JA J= = I EEHJO = = HA = K A A = L 6 K E A HH I " ! " = = HJA A I I = ! ! " ! " ! & ! ' ## * ' * * " * $ * & * * * " & " $ & " 2 A C A HF D = L E@ = = JA D @ = JA L K K JA A J= E EL A F = =4 = A A JO O F F E2 E EA E = K I EJ= J6 K E A HH I - HEI JO I A HH I D EA = I J= - HEI JO I A HH I K HI A A I J=* A J E 2 K K H= J= H= J= 8 E - HEI JO I 8 E A HH I F O F O A HH I A HH I A A HEI JO I A HH I # # # # # # # # # # # # # # # # * A J EH= J= F O H= E@ A! # ! ! ! ! ! ! ! ' " $ & " 2 K K H= J= F O H= E@ A" # " # " # " # " # " # " # " # ! # ! ! ! ! ! ! ! ! # # # % # ' # # ! # # # " # $ # & # # # " # $ # & " $ & " ! # & # # # " # % # ' # # " # ' # # ! # # # & # # # ' " $ & ! # % ' " $ & ! # % # #6 K E A HH I8 E A HH I- HEI JO I A HH IA ## 4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - H = = EF E EA E = K I * ' ! * " ! & ! " ! EJJ= = = L = 4 ) 6 ! EEJA # !

5 K H= = H= @ = = # " # I K = H= EJA A = EI JK I I K K HA F E K EI EI A H= E@ A L E L = I J= = L = I JEI K K HA A JJ= L =2 A C A HF D = L E@ = = JA D @ = JA L K K JA A J= E EL A F = =4 ) 6 ! EEJA $ ! F L #2 A C A H H A K I F4 = A A A HH I F = I K K I H A K I L EEL = L K K J I J JA K JA J= = I EEHJO = = HA = K A A = L A = = HJA A I I = ! " # 6 K E A HH I8 E A HH I- HEI JO I A HH I #4 = A A JO O F F E2 * ' 2 * 2 * " 2 * $ 2 * & 2 * 2 * 2 * " 2 & 2 2 " 2 $ 2 & 2 2 2 " 2 E EA E = K I EJ= J6 K E A HH I - HEI JO I A HH I D EA = I J= - HEI JO I A HH I K HI A A I J=* A J E 2 K K H= J= H= J= 8 E - HEI JO I 8 E A HH I F O F O A HH I A HH I A A HEI JO I A HH I # # # # # # # # # # # # # # # # * A J EH= J= F O H= E@ A! # ! ! ! ! ! ! ! ' " $ & " 2 K K H= J= F O H= E@ A" # " # " # " # " # " # " # " # ! # ! ! ! ! ! ! ! ! # # # % # ' # # ! # # # " # $ # & # # # " # $ # & " $ & " ! # & # # # " # % # ' # # " # ' # # ! # # # & # # # ' " $ & ! # % ' " $ & ! # % F # A #! ! & H = = EF E EA E = K I4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - EJJ= = = L = 4 ) 6 & $6 K E A HH I8 E A HH I- HEI JO I A HH I 2 * ' # 2 * " # 2 & # 2 " #

4 ) 6 & $5 K H= = H= @ = = # I K = H= EJA A = EI JK I I K K HA F E K EI EI A H= E@ A L E L = I J= = L = I JEI K K HA A JJ= L = # L #4 = A A A HH I F = I K K I H A K I L EEL = LA8 E A HH I- HEI JO I A HH I K K J I J JA K JA J= = I EEHJO = = HA = K A A = L 6 K E A HH I " # = = HJA A I I = ! ! " # ! & ## * ' * * " * $ * & * * * " & " $ & " 2 A C A HF D = L E@ = = JA D @ = JA L K K JA A J= E EL A F = =4 = A A JO O F F E2 E EA E = K I EJ= J6 K E A HH I - HEI JO I A HH I D EA = I J= - HEI JO I A HH I K HI A A I J=* A J E 2 K K H= J= H= J= 8 E - HEI JO I 8 E A HH I F O F O A HH I A HH I A A HEI JO I A HH I # # # # # # # # # # # # # # # # * A J EH= J= F O H= E@ A! # ! ! ! ! ! ! ! ' " $ & " 2 K K H= J= F O H= E@ A" # " # " # " # " # " # " # " # ! # ! ! ! ! ! ! ! ! # # # % # ' # # ! # # # " # $ # & # # # " # $ # & " $ & " ! # & # # # " # % # ' # # " # ' # # ! # # # & # # # ' " $ & ! # % ' " $ & ! # % # #6 K E A HH I8 E A HH I- HEI JO I A HH IA # # 4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - H = = EF E EA E = K I * ' # * " # & # " # EJJ= = = L = 4 ) 6 ! EEJA % !

L5 K H= = H= @ = = ! " # 4 ) 6 ! EEJA & ! F # A # I K = H= EJA A = EI JK I I K K HA F E K EI EI A H= E@ A L E L = I J= = L = I JEI K K HA A JJ= L =2 A C A H H A K I F4 = A A A HH I F = I K K I H A K I L EEL = L K K J I J JA K JA J= = I EEHJO = = HA = K A A = F L #! " 6 K E A HH I8 E A HH I- HEI JO I A HH I = = HJA A I I = % " # ! & A #2 A C A HF D = L E@ = = JA D @ = JA L K K JA A J= E EL A F = =4 = A A JO O F F E2 * ' 2 * 2 * " 2 * $ 2 * & 2 * 2 * 2 * " 2 E EA E = K I EJ= J6 K E A HH I - HEI JO I A HH I D EA = I J= - HEI JO I A HH I K HI A A I J=* A J E 2 K K H= J= H= J= 8 E - HEI JO I 8 E A HH I F O F O A HH I A HH I A A HEI JO I A HH I # # # # # # # # # # # # # # # # * A J EH= J= F O H= E@ A! # ! ! ! ! ! ! ! 4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - ! # # # % # ' # # ! # # # ' " $ & " ! # & # # # " # % # ' # # EJJ= = = L = ' " $ & ! # % 4 ) 6 & $6 K E A HH I8 E A HH I- HEI JO I A HH I H = = EF E EA E = K I 2 * ' ! 2 * " !

4 ) 6 & $5 K H= = H= @ = = ! " # L # #4 = A A A HH I F = I K K I H A K I L EEL = L K K J I J JA K JA J= = I EEHJO = = HA = K A A = LA 6 K E A HH I 8 E A HH I- HEI JO I A HH I! " = = HJA A I I = % " # ! & ## I K = H= EJA A = EI JK I I K K HA F E K EI EI A H= E@ A L E L = I J= = L = I JEI K K HA A JJ= L =2 A C A HF D = L E@ = = JA D @ = JA L K K JA A J= E EL A F = =4 = A A JO O F F E * ' * * " * $ * & * * * " 2 E EA E = K I EJ= J6 K E A HH I - HEI JO I A HH I D EA = I J= - HEI JO I A HH I K HI A A I J=* A J E 2 K K H= J= H= J= 8 E - HEI JO I 8 E A HH I F O F O A HH I A HH I A A HEI JO I A HH I # # # # # # # # # # # # # # # # * A J EH= J= F O H= E@ A! # ! ! ! ! ! ! ! ! # # # % # ' # # ! # # # ' " $ & " ! # & # # # " # % # ' # # ' " $ & ! # % # #6 K E A HH I8 E A HH I- HEI JO I A HH IA ## 4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - H = = EF E EA E = K I * ' ! * " ! EJJ= = = L = 4 ) 6 ! EEJA ' !

L5 K H= = H= @ = = # " % 4 ) 6 ! EEJA ! F # A # I K = H= EJA A = EI JK I I K K HA F E K EI EI A H= E@ A L E L = I J= = L = I JEI K K HA A JJ= L =2 A C A H H A K I F4 = A A A HH I F = I K K I H A K I L EEL = L K K J I J JA K JA J= = I EEHJO = = HA = K A A = F L # = = HJA A I I = ' " % A6 K E A HH I8 E A HH I- HEI JO I A HH I #4 = A A JO O F F E! " ! & H = = EF E EA E = K I2 A C A HF D = L E@ = = JA D @ = JA L K K JA A J= E EL A F = =2 * ' 2 * 2 * " 2 * $ 2 * & 2 * 2 * 2 * " 2 E EA E = K I EJ= J6 K E A HH I - HEI JO I A HH I D EA = I J= - HEI JO I A HH I K HI A A I J=* A J E 2 K K H= J= H= J= 8 E - HEI JO I 8 E A HH I F O F O A HH I A HH I A A HEI JO I A HH I # # # # # # # # # # # # # # # # * A J EH= J= F O H= E@ A! # ! ! ! ! ! ! ! 4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - ! # # # % # ' # # ! # # # ' " $ & " ! # & # # # " # % # ' # # EJJ= = = L = ' " $ & ! # % 4 ) 6 & $6 K E A HH I8 E A HH I- HEI JO I A HH I 2 * ' # 2 * " #

4 ) 6 & $5 K H= = H= @ = = # " % L # #4 = A A A HH I F = I K K I H A K I L EEL = LA8 E A HH I- HEI JO I A HH I K K J I J JA K JA J= = I EEHJO = = HA = K A A = L 6 K E A HH I = = HJA A I I = ' " % ## I K = H= EJA A = EI JK I I K K HA F E K EI EI A H= E@ A L E L = I J= = L = I JEI K K HA A JJ= L =2 A C A HF D = L E@ = = JA D @ = JA L K K JA A J= E EL A F = =4 = A A JO O F F E * ' * * " * $ * & * * * " 2 E EA E = K I EJ= J6 K E A HH I - HEI JO I A HH I D EA = I J= - HEI JO I A HH I K HI A A I J=* A J E 2 K K H= J= H= J= 8 E - HEI JO I 8 E A HH I F O F O A HH I A HH I A A HEI JO I A HH I # # # # # # # # # # # # # # # # * A J EH= J= F O H= E@ A! # ! ! ! ! ! ! ! ! # # # % # ' # # ! # # # ' " $ & " ! # & # # # " # % # ' # # ' " $ & ! # % # #6 K E A HH I8 E A HH I- HEI JO I A HH IA ## ! " ! & H = = EF E EA E = K I4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - * ' # * " # EJJ= = = L = 4 ) 6 ! EEJA !

# # " L # ! # " " ! " # " % ! # ## 4 ) 6 ! EEJA ! # 4 = A A A HH I F = I K K I H A K I L EEL = L6 K E A HH I8 E A HH I $ % A E = K I F D = L E@ = = JA D @ = JA L K K JA A J= E EL A F = = K EI EA = JA L K K I = E H= EK I J= HEEF F K L = E A = JA L K K I L E@ = = J JA K JJ= = A I EJA JJO EL A F = =4 ) 6 & $4 = A A JO O F F E = * ' = & 2 E EA E = K I EJ= J6 K E A HH I - HEI JO I A HH I D EA = I J= - HEI JO I A HH I K HI A A I J=* A J E 2 K K H= J= H= J= 8 E - HEI JO I 8 E A HH I F O F O A HH I A HH I A A HEI JO I A HH I * A J EH= J= F O H= E@ A# # ! # " # ! # ' 2 K K H= J= F O H= E@ A& ! # ' " # ' 4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - H = = EF E EA E = K I = * ' $ %2 = * ' $ % = * ' $ % = & $ %2 = & $ % = & $ % EJJ= = = L =

4 ) 6 & $ ! # " " ! " # " % L# # #A ## " # - HEI JO I A HH I 6 K E A HH I 8 E A HH I & & 4 = A A A HH I F = I K K I H A K I L EEL = L4 = A A JO O F F E2 E EA E = K I EJ= J6 K E A HH I - HEI JO I A HH I D EA = I J= - HEI JO I A HH I K HI A A I J=* A J E 2 K K H= J= H= J= 8 E - HEI JO I 8 E A HH I F O F O A HH I A HH I A A HEI JO I A HH I A E = K I F D = L E@ = = JA D @ = JA L K K JA A J= E EL A F = = = * " = * $ = * & = * = * = * " = " = $ = & = = = " # # # # # # # # # # # # * A J EH= J= F O H= E@ A" # " # " # " # " # " # ! ! ! ! ! ! $ # & # # # " # $ # " $ & " 2 K K H= J= F O H= E@ A! ! ! ! ! ! # # % # ' # # ! # # # " $ & " # # " # % # ' # # # ! # # # & # # # $ & ! # % $ & ! # % K EI EA = JA L K K I = E H= EK I J= HEEF F K L = E A = JA L K K I L E@ = = J JA K JJ= = A I EJA JJO EL A F = =4 ) 6 ) 0 ) 1 6 - 5 7 5* ) . 4 8 ) 6 1 / 5 + - 6 4 ) - EJJ= = = L = H = = EF E EA E = K I = * " & & = * " 2 = * " & & 2 = * " = * " & & = * " = " & & = " 2 = " & & 2 = " = " & & = " 4 ) 6 ! EEJA ! !

RATO 3 Liite 3Oheista informatiivista taulukkoa (taulukko 1) käytetään, jos hankekohtaisestisitä sovitaan erikseen käytettäväksi.Taulukko 1. Olemassa olevan radan luokitteluun sovellettava nauhakuormaprEN 15528 rataluokitukseen perustuen.prEN 15528:nluokituksenrataluokkaMaksimi akselipaino, kN2-akselinen teli 3-akselinen teliStabiliteettilaskennannauhakuormakN/mA 160 125 67B1 180 135 76B2 180 140C2 200 160 83C3 200 160C4 200 160D2 225 170 98D3 225 180D4 225 180D4xL 225 210E4 250 195 101E5 250 200RATO 2008–06