Poski-projektin loppuraportti - Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiKIRJALLISUUS 54LIITTEET 56LIITE I. ENSISIJAISET TUTKIMUSKOHTEET 56LIITE II. MAAKUNTAKAAVAN MAA-AINESTEN (EO/1), KALLIOKIVIAINESTEN (EO/2) JARAKENNUSKIVIAINESTEN (EO/3) OTTOVYÖHYKKEET 58LIITE III. KESKI-SUOMEN POHJAVESIALUEET 62LIITE IV. KESKI-SUOMEN ARVOKKAAT KALLIOALUEET 70LIITE V. KESKI-SUOMEN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT 73LIITE VI. KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN LUONNON- JA MAISEMANSUOJELUN KANNALTA MERKITTÄVÄTHARJUKOHTEET 75LIITE VII. KESKI-SUOMEN MURSKAUSKELPOISET MOREENIALUEET 78LIITE VIII. KESKI-SUOMEN RAKENNUSKIVILOUHIMOIDEN SIVUKIVIALUEET 82LIITE IX. YHTEENSOVITUS 83YHTEENSOVITUSKARTTA 882

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiJOHDANTOPoski-projektin tavoite on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saantiyhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoonsekä turvata suojelullisesti arvokkaiden harju- ja kallio- ja moreenialueiden suojelullisetarvot.Poski-projektissa kiviainesvaroilla tarkoitetaan kivi-, sora- ja hiekkavaroja. Kiviainesvarat kuuluvatuusiutumattomiin luonnonvaroihin. Kestävä käyttö edellyttää niiden säästeliästä ja tehokasta käyttöäsekä ainesten ottamistoiminnan yhteensovittamista alueiden luonto- ja maisema-arvojen sekäpohjavesien suojelutavoitteiden kanssa.Vesivarat jaetaan yleensä pohja- ja pintavesiin. Ne ovat uusiutuvia, mutta samalla herkästi pilaantuvialuonnonvaroja. Pohjavesivarojen kestävä käyttö edellyttää, että estetään niiden pilaantuminenja mitoitetaan niiden hyödyntäminen esiintymien luontaisen uudistumiskyvyn mukaiseksi niin,että niiden saatavuus voidaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti turvatamyös tuleville sukupolville.Sekä pohjavesi- että maa-ainesvarojen kestävä käyttö liittyvät läheisesti maakunnan elinkeinoelämäntoimintaedellytyksiin. Projektin tuloksena syntyneet alue-ehdotukset eivät ole oikeudellisestisitovia. Varsinainen alueiden käytön yhteensovittaminen tehdään maakuntakaavoituksessa ja kuntienyleiskaavoituksessa sekä maa-aineslain mukaisessa lupaharkinnassa.Poski-projektin käynnisti Keski-Suomen liiton maakuntahallitus 24.1.2007. Projektille asetettiinselvitysryhmä. Selvitysryhmä ei ole kunnallinen toimielin vaan asiantuntijaryhmä.Selvitysryhmän jäsenet ovat:Kaavoituspäällikkö Heikki Ala-Tauriala(varalla rakennustarkastaja Tapio Kainu)Hydrogeologi Ritva BritschgiToiminnanjohtaja Ari HuhtalaKiinteistöpäällikkö Markku KarvonenYli-insinööri Minna Koskinen(varalla ympäristögeologi Pekka Pulkkinen)Kauppakamarin hallituksen jäsen Hannu Liimatainen(varalla Infra Keski-Suomi ry:n hallituksen pj. Ari Rikama)MHY Metso:n hallituksen jäsen Pirjo Luotola(varalla aluejohtaja Pauli Rintala)SuomiYmpäristögeologi Maria Nikkarinen(varalla hankepäällikkö Jari Hyvärinen)Piirisihteeri Juhani PaavolaJärjestöagronomi Pertti Ruuska(varalla toiminnanjohtaja Juha Lappalainen)Ympäristösihteeri Kari SaariMaakuntahallituksen edustajat:LaukaaSuomen ympäristökeskusInfra Keski-Suomi ryKeski-Suomen tiepiiriKeski-Suomen ympäristökeskusKeski-Suomen kauppakamariInfra Keski-Suomi ryMetsänhoitoyhdistys MetsoMetsänomistajien liitto Järvi-Geologian tutkimuskeskusSLL Keski-Suomen piiriMTK Keski-SuomiMuurame3

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiSirpa Pekkarinen (24.6.2009 saakka) (varalla Pauli Partanen)Seppo Suominen (24.6.2009 saakka) (varalla Jorma Viitanen)Rolf Nyholm (24.6.2009- (varalla Tuija Mäkinen)Pekka Lankia (24.6.2009- (varalla Mari Kyllönen)Selvitysryhmän puheenjohtajana toimi Martti Ahokas ja sihteerinä Hanna Kunttu/Katriina Peltonen.Selvitysryhmä kokoontui 10 kertaa. Maakunnan yhteistyöryhmän asettama ympäristö- ja tasaarvovaikutustenryhmä arvioi projektia koko sen keston ajan. Väliraportti julkaistiin 15.4.2007.Keski-Suomen liitto laatii selvityksen pohjalta 2. vaihemaakuntakaavan, joka koostuu maaainesalueista(sora- ja hiekka, moreeni) ja arvokkaista kallio- ja moreenimuodostumista. Kaavanlaadinnan yhteydessä tarkistetaan myös kokonaismaakuntakaavan harju- ja pohjavesialueita sekäkalliokiviaines- ja rakennuskiviainesten ottovyöhykkeitä.Keski-Suomen Poski-projektin kustannuksiin osallistuivat Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen Tiepiiri,Ympäristöministeriö, Jyvässeudun Sora Oy, Keski-Suomen Kuljetus Oy, Lemminkäinen Infra Oy,Lohja Rudus Oy AB, Morenia Oy, Vilppulan Kivijaloste Oy ja Äänekosken KAK. Lisäksi Keski-Suomenliitto ja Keski-Suomen ympäristökeskus laittoivat projektiin omaa työpanosta. Projektilla oli tietojenvälittämistä varten oma extranet-järjestelmä, jonka kautta rahoittajat saivat ajan tasalla olevaatietoa mm. tutkimustuloksista. Projektiin liittyvät sora- ja hiekkavaroja käsittelevät tutkimusraportittulevat julkisiksi 2. vaihemaakuntakaavan luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä.Projektin loppuraportista ovat vastanneet Katja Hänninen Keski-Suomen ELY-keskuksesta sekäHanna Kunttu, Olli Ristaniemi ja Reima Välivaara Keski-Suomen liitosta.4

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiLÄHTÖKOHDATMAA-AINESLUPATILANNEMaa-aineslain mukaisella ilmoitusmenettelyllä saadaan kattavat tiedot maa-aineslain mukaisiltaottoalueilta otetuista maa-aineksista. Yhteen sovittamalla nämä ympäristöhallinnon ns. mottorekisterintiedot Infra ry:n tilastoihin on päädytty siihen, että kiviainesten kokonaiskäyttö oli vuonna2003 arviolta 100 milj. tonnia, josta kalliomurskeen osuus oli noin 45 %. Erityiseksi ongelmaksikoetaan maa-ainesluvista tehtävät valitukset. Valittajia ovat pääasiassa ottamisalueen naapurit.Tämä pitkittää lupaprosessia useimmiten useita vuosia. Poski-projektin selvitysryhmä näkee ratkaisuksisuuret yhtenäiset alueet, joille ottotoiminta voidaan keskittää. Tällöin myös ainekset saadaantehokkaammin käyttöön, muut alueet säästyvät ja ympäristövaatimukset tulevat paremminhuomioiduksi.Keski-Suomessa soranotto 1) on selvästi kasvanut 2000-luvun alussa kalliokiviaineksen oton pysyessäkutakuinkin ennallaan. Käänne soranoton vähenemiseen saattaa olla tapahtunut vuosikymmenenpuolivälissä. Soranoton kasvu kuvastaa rakennustoiminnan vilkkautta ja sitä, että maakunnassaon vielä soravaroja. Toisaalta soranoton kasvu 2000-luvun alussa on ollut ympäristön kannaltaepätoivottava kehityssuunta.1) tilastoinnissa soranottoon luetaan mukaan myös hiekkaSoran ja kalliokiviaineksen ottomäärien kehitys Keski-Suomessa (Ympäristöministeriö, Alueellisetympäristöindikaattorit 2010)Alla olevassa taulukossa on esitetty Keski-Suomen kuntakohtainen kallion ja soran 1) ottamislupatilannevuoden 2008 lupossa, otettu maa-ainesmäärä, lupien lukumäärä sekä aktiivit ottoalueet.1sora ja hiekka ovat ilmoitettu yhteismääränä5

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiKeski-Suomen kuntakohtainen kallion, soran ja hiekan ottamislupatilanne 2008 (Pekka Saari10.2.2010, ELY-keskus, Kokkola)KALLIOSORAKunta Luvissa Otettu kiveä Kiviluvat aktiivit Luvissa Otettu soraa Soraluvat aktiivitHankasalmi 440000 54 312 5 4 493 000 14 621 16 8Joutsa 716543 18 499 5 2 1 936 500 49 295 30 12Jyväskylä 5 415 870 301 788 26 18 5 824 600 223 364 37 22Jämsä 2 758 000 77 990 14 7 7 149 800 211 795 54 31Kannonkoski 0 0 270 001 0 3 0Karstula 93 300 15 698 2 2 1 795 500 51 832 15 8Keuruu 1 050 000 52 808 6 2 958 000 97 003 12 9Kinnula 0 0 0 0 1 090 000 7 985 3 2Kivijärvi 300 000 0 1 0 620 000 3 260 7 2Konnevesi 1 322 004 12 499 7 1 400 000 1 561 6 2Kuhmoinen 70 000 4 569 2 2 1 230 400 77 409 16 8Kyyjärvi 133 000 0 1 0 2 026 900 19 784 14 5Laukaa 2 158 000 29 702 7 3 12 830 400 648 162 49 27Luhanka 100 000 0 1 0 448 500 10 198 9 5Multia 579 000 43 721 7 3 449 500 23 222 8 4Muurame 1 310 000 53 743 7 2 1 718 000 69 950 7 4Petäjävesi 420 000 39 405 4 3 183 500 1 499 8 3Pihtipudas 712 000 10 039 6 3 2 382 800 119 748 18 11Saarijärvi 1 319 000 22 306 5 5 3 042 880 129 991 34 23Toivakka 1 025 000 33 700 6 2 1 064 000 72 742 10 8Uurainen 230 000 18 859 1 1 2 499 500 54 587 19 10Viitasaari 2 220 175 84 591 18 9 2 616 400 126 434 18 13Äänekoski 660 000 7 264 5 2 3 634 800 43 992 23 10YHTEENSÄ 23 031 892 881 492 136 71 54 664 981 2 058 430 416 227Vuoden 2008 lopussa maakunnassa oli 136 voimassa olevaa kallioaineksen ottamislupaa. Ottamislupienmahdollistama ottomäärä oli 23 031 892 k-m 3 (kiintokuutiometriä).Vuoden 2008 lopussa maakunnassa oli 416 voimassa olevaa soran ottamislupaa. Ottamislupienmahdollistama ottomäärä oli 54 644 981 k-m 3 . Ottomäärä vaikuttaa huomattavalta mutta onhuomattava, että soraa ja hiekkaa viedään maakunnan rajojen ulkopuolelle mm. betonijalosteidenmuodossa.Ottamislupatietojen perusteella kiviainesten otto Keski-Suomessa jakaantuu harju- ja kalliokiviainestenkesken karkeasti suhteessa 70 % - 30 %. Seutukunnittain tarkasteltuna ottomäärätvuonna 2008 olivat suurimmat Jyväskylän seutukunnassa sekä kalliokivi- että harjuaineksissa. Harjukiviaineksiaotettiin kunnista eniten Laukaasta, Jämsästä sekä Jyväskylän maalaiskunnasta. Kallioainestenottomäärät taas olivat suurimmat Jyväskylän maalaiskunnassa, Jämsässä sekä Keuruulla.Valtakunnallisesti tarkasteltuna kallioaineksen merkitys rakentamisessa on lisääntynyt viime vuosina.Kallion ottamislupien määrä on kasvanut yli 20 % vuodesta 1995 vuoteen 2005. Samanaikaisestisoran ottamisluvat ovat vähentyneet lähes 40 %. Kallioaineksen lisääntyneeseen käyttöön6

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..Loppuraporttiovat vaikuttaneet hyödynnettävissä olevien soravarojen paikallinen väheneminen sekä tehostuneetkalliokiviaineksen louhinta- ja murskaustekniikat. Tulevaisuudessa kalliokiviaineksen käytönoletetaan vielä lisääntyvän luonnonsoraa korvaavana materiaalina.Kiviainesten ottomäärät seutukunnittain Keski-Suomessa vuonna 2005Valtakunnassa valmistui vuonna 2008 kiviainestilinpitojärjestelmän perusrakenne. Kiviainestilinpitojärjestelmällätarkoitetaan internetissä toimivaa koko maan kattavaa maa-aineslain mukaistenottolupa- ja ottoilmoitustietojen tiedon hallinnan ja keskeisiltä kiviainesten toimitusalueilta käyttöönsaatavien ainesvarantojen tiedonhallinnan kokonaisuutta. Keskeiset tahot järjestelmän kehittämisessäovat Ympäristöminiteriö, Suomen ympäristökeskus ja Geologian tutkimuskeskus. Jyväskylänkaupunkiseutu kuuluu kiviainesten keskeisiin toimitusalueisiin. Tilinpitojärjestelmä on vieläkeskeneräinen Keski-Suomen sora- ja hiekkamuodostumien osalta.7

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiGeologian tutkimuskeskuksen maa-ainesrekisterin mukaiset keskeiset kiviainesten toimitusalueet8

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiKIVIAINESKULUTUSENNUSTEKeski-Suomen maakunnan alueella on kahteen otteeseen selvitetty sora- ja hiekkavarojen käyttöäja kulutusennusteita. Ensimmäinen oli 1979 Geotek Oy:n tekemä maakunnan kiviainesten käyttöäkoskeva kulutusennuste. Ympäristöministeriön toimeksiannosta Keski-Suomen liitto selvitti 1990-luvun alussa sora- ja hiekkavarojen käyttöä laajalla kyselyllä. Nämä tulokset ovat julkaisematta.Osana Poski-projektia laadittiin kiviaineksen kulutusennuste Keski-Suomen liiton omana työnä.Kiviaines jaoteltiin selvitystyössä laadullisesti hiekka-, sora- ja kallioainekseksi. Kiviaineksen kulutusmäärätselvitettiin kulutussektoreittain.Mukaan laskettiin seuraavat kulutussektorit:- yleiset tiet- yksityiset tiet- metsäautotiet- rautatiet- kunnat- talonrakennus- kiinteistöjen hoito- salaojitus- kasvualustat- suuret erillisprojektitKulutusennusteen tekemistä varten lähetettiin syksyllä 2007 sähköpostikysely kulutussektoreidenkiviaineshankinnoista vastaaville henkilöille. Lisäksi lähtökohtatietona käytettiin Keski-Suomenympäristökeskuksen maa-aineksenottorekisteristä (MOTTO) saatuja ottomäärätietoja vuosilta2005 ja 2006.Kulutusennusteen osalta tavoitevuosi oli 2030. Tarkasteluajanjaksoina olivat vuodet 2008–2010,2011–2020 sekä 2021–2030. Ennusteet kuvaavat kunkin ajanjakson keskimääräistä vuosikulutusta.Kulutusmäärät laskettiin sekä tilavuuksina (kiintokuutiometri, k-m 3 ) että painoina (tonni, tn). Oletuspainoinakäytettiin hiekalle ja soralle 2,0 tn/k-m³ ja kalliokiviainekselle 2,8 tn/k-m³.Kiviaineskulutusennusteen mukaan Keski-Suomessa tullaan käyttämään kiviaineksia ajanjaksolla2008–2010 arviolta 5,5 milj. k-m 3 . Tästä on kalliokiviaineksen osuus 2,2 milj. k-m 3 , soran osuus on2,0 milj. k-m 3 ja hiekan osuus 1,3 milj. k-m 3 .Ajanjaksolla 2011–2020 kiviainesten kokonaiskulutus tulee olemaan 18,7 milj. k-m 3 , josta kalliokiviaineksenosuus on 8,0 milj. k-m 3 , soran osuus 6,0 milj. k-m 3 ja hiekan osuus 4,7 milj. k-m 3 . Ajanjaksolla2021–2030 vastaavat luvut ovat 20,6 milj. k-m 3 , 8,8 milj. k-m 3 , 7,5 milj. k-m 3 ja 4,3 milj. k-m 3 .Keski-Suomen arvioitu kiviaineskulutus on 44,8 milj. k-m 3 vuosina 2008–2030. Tämä jakaantuu erilajikkeiden osalta seuraavasti: kalliokiviainesta 19,0 milj. k-m 3 , soraa 15,5 milj. k-m 3 ja hiekkaa 10,3milj. k-m 3 . Kulutus asukasta kohden näyttäisi lisääntyvän ajanjakson loppua kohden. Soran ja hie-9

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..Loppuraporttikan suhde kalliokiviainekseen näyttää ennusteen mukaan olevan suhteessa 61 % -39 % ajanjaksolla2008–2010 ja suhteessa 57 % -43 % ajanjaksoilla 2011–2020 ja 2021–2030.Koska erillisprojektien tarkkaa ajankohtaa ei tiedetä, se aiheuttanee muutoksia ajanjaksojen kulutusmääriin.Lisäksi on huomioitava tiepiirin arvio maakuntakaavassa esitettyjen tieliikennehankkeidenkiviainestarpeesta, joka on kokonaismäärältään noin 6,9 milj. k-m³ vuoteen 2030 mennessä.Siten kokonaiskulutus olisi 51,7 milj. k-m 3 vuosina 2008–2030.YhteenvetoYhteenveto kiviaineskulutuksesta v. 2008–2030 (kulutus keskimäärin vuodessa k-m 3 , ei sisällämaakuntakaavassa esitettyjen tieliikennehankkeiden kiviainestarvetta)AJANJAKSO 2008–2010 AJANJAKSO 2011–2020 AJANJAKSO 2021–2030SEKTORI HIEKKA SORA MURS-KATTUMATE-RIAALIHIEKKA SORA MURS-KATTUMATE-RIAALIHIEKKA SORA MURS-KATTUMATE-RIAALIYleiset tiet 28250 141250 395500 28250 84750 452000 28250 28250 508500Yksityiset tiet 1) 60000 60000 48000 72000 36000 84000Metsäautotiet 40000 40000 40000Rautatiet 1500 4500 2000 4500 900 700Kunnat 162000 72000 126000 161250 71250 128000 161000 71000 130000Talonrakennus 114500 281500 34000 114500 281500 34000 114500 281500 34000Kiinteistöt 96500 70000 58000 105350 75950 63700 105350 75950 63700Salaojitus 6300 6300 6300Kasvualustat 11000 16000 22000Erillisprojektit 45500 19500 45500 25700 6800 250000 22000YHTEENSÄ 457750 652050 718000 470850 595450 801000 431100 749900 882900(k-m³)KAIKKI YHT.1 827 800 1 867 300 2 063 900(k-m³)K-M³ / ASUKAS 2) 6.8 (17 tn) 6.8 (17 tn) 7.5 (19 tn)1) valtionavustuskelpoiset, 2) väestöennuste huomioituKiviaineskulutusennuste seutukunnittain (k-m 3 )SEUTUKUNTA HIEKKA SORA KALLIO YHTEENSÄJoutsa 220 652 401 400 956 283 1 578 375Jyväskylä 5 637 023 7 113 167 7 375 140 20 125 330Jämsä 717 600 1 563 636 1 990 629 4 271 865Keuruu 473 628 887 572 1 515 695 2 876 895Saarijärvi-Viitasaari 1 069 753 1 947 249 3 903 633 6 920 635Äänekoski 676 700 1 619 742 1 478 173 3 774 61510

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiKeski-Suomen kiviainesten tarve 2008–203011

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiPOHJAVEDEN KULUTUSENNUSTEPohjaveden kulutusennuste perustuu tilastokeskuksen väestöennusteeseen ja ominaiskulutukseen150 l/as/d. Kulutus tulee kasvamaan nykyisestä noin 40 600 m 3 /d:stä vuoteen 2030 mennessä noin43 000 m 3 /d:in.Pohjavesitarve m 3 /d ominaiskulutuksella 150 l/as/dKunta 2008 2010 2020 2030Hankasalmi 826 827 829 837Joutsa 777 768 771 779Jyväskylä 18 982 19 502 20 799 21 563Jämsä 3 510 3 511 3 469 3 461Kannonkoski 242 247 248 251Karstula 704 687 652 628Keuruu 1 638 1 584 1 494 14 492Kinnula 280 267 238 226Kivijärvi 210 204 186 180Konnevesi 454 444 424 415Kuhmoinen 405 390 365 354Kyyjärvi 236 225 200 186Laukaa 2 641 2 718 2 952 3 096Luhanka 128 119 107 102Multia 294 289 270 261Muurame 1 349 1 404 1 549 1 633Petäjävesi 579 557 555 560Pihtipudas 718 710 680 660Saarijärvi 1 620 1 585 1 512 1 477Toivakka 352 358 378 390Uurainen 490 480 503 510Viitasaari 1 111 1 095 1 055 1 035Äänekoski 3 061 3 023 2 992 2 966Yhteensä 40 605 40 993 42 226 43 02012

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiPohjaveden muodostumismäärät ja kulutusennuste vuodelle 203013

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiTUTKIMUSKOHTEETSORA- JA HIEKKA-ALUEETNykytilanneKuva maakunnan harjuista (sora- ja hiekkavaroista) on säilynyt jokseenkin samana kuin 1970-luvulla. Mäkelän (2006) tutkimuksessa on esitetty joukko uusia muodostumia. Myös Kuoreveden jaLängelmäen kuntaliitokset Jämsään ovat kasvattaneet muodostumien määrää. Maakunnan harjupinta-alaon 52 144 ha. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden harjualueiden pinta-alaon 1 224 ha. Myös kansallispuistoihin ja Natura 2000-verkostoon kuuluu pieni määrä harjualueita.Keski-Suomen maakunnan alueella on kaksi kertaa selvitetty sora- ja hiekkavaroja. Ensimmäinenoli 1970-luvulla Geologian tutkimuskeskuksen tekemä TVL:n Keski-Suomen piirin soravarojen inventointi.Toinen selvitys tehtiin seutukaavaliitossa 1980-luvulla ja siinä tarkasteltiin pitkäaikaiseenja laaja-alaiseen maa-ainesten ottoon soveltuvia harjualueita. Tämä selvitys oli perusaineistoa seutukaavan3. vaiheen maa-ainesten ottoalueille.1970-luvulla Geologian tutkimuskeskuksen ja TVL:n Keski-Suomen piirin tekemään soravarojeninventoinnin mukaan maakunnan sora- ja hiekkamuodostumien massamäärä on noin 1 850 milj.m 3 . Tästä määrästä murskauskelpoista materiaalia on noin 20 milj. m 3 , soravaltaista materiaalianoin 300 milj. m 3 ja hiekkavaltaista materiaalia noin 1 530 milj. m 3 . Eniten ainesta on Jämsän-Sumiaisten välisellä Sisä-Suomen reunamuodostumavyöhykkeellä. Suurin puutealue on Kannonkoskenja Pihtiputaan harjujaksojen välinen alue. Keskimääräinen pohjavedenpinnan yläpuolinenkerrospaksuus on 5,4 metriä Geologian tutkimuslaitoksen (1971, 1978) inventoinnin perusteella.Keski-Suomen maakuntakaavassa on 23 maa-ainesten ottovyöhykettä (liite II). Vyöhykkeet perustuvatmaakuntakaavaa varten vuonna 2007 tehtyyn sora- ja hiekka-aluemuistioon. Kaavassa maaainestenottoon esitettävien muodostumien yhteenlaskettu pinta-ala on noin 1 800 ha ja arvioitumassamäärä noin 96 milj. k-m 3 (kiintokuutiometriä). Maakuntakaavamerkinnällä osoitetaan maajametsätalousvaltainen alue, jolla on maakunnallista merkitystä sora- ja hiekkahuollossa. Suunnittelumääräyksenmukaan alueiden käytössä tulee erityistä huomiota kiinnittää alueen maaainesvarojensuunnitelmalliseen hyödyntämiseen. Maa-ainesten oton on tarkoitus perustua yleissuunnitelmiin,joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto.14

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiKeski-Suomen sora- ja hiekkavarat (Geologian tutkimuslaitos 1971, 1978)15

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiTyypillisessä keskisuomalaisessa harjussa käyttökelpoisin, sora- ja murskauskelpoinen aines, sijaitseeyleensä syvällä harjun ytimessä pohjavedenpinnan alapuolella (kuva alla). Pohjavedenpinta onharjuissa keskimäärin 5,4 metrin syvyydellä.Tyypillinen keskisuomalaisen kohomuotoisen selänneharjun poikkileikkaus. 1. Kallio, 2. Pohjamoreeni,3. Harjuaines (sora ja hiekka), 4. Savi ja siltti, 5. Rantakerrostuma (hiekka), sininen viiva kuvaapohjavedenpintaa (kuva: H. Kuvonen & J-P. Palmu 2008, Ristaniemi 2009)Täydentävät tutkimuksetTämän selvityksen sora- ja hiekka-alueiden tutkimuksen lähtökohtana ovat olleet Keski-Suomenliiton ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen maaperä- ja hydrogeologien muodostumia koskevapitkäaikainen tuntemus ja aikaisemmat selvitykset. Lähtökohdaksi laadittiin kartta Keski-Suomenharjualueista, maa-ainesten otto- ja pohjavesialueista sekä vedenottamoista (liitekartta I). Selvitysryhmänpäätöksen mukaisesti tutkimukset päätettiin keskittää isoihin kokonaisuuksiin, jotka ovatpääsääntöisesti II- ja III-luokan pohjavesialueita. Liitteessä I on em. asiantuntijoiden laatima listatutkimuksia vaativista muodostumista.Geologian tutkimuskeskus suoritti tutkimuksia vuosien 2007-2009 aikana em. liitteen I muodostumilla.Tutkimukset on raportoitu seutukunnittain. kesän 2009 tutkimukset olivat vedenhankintapainotteisia(liite I). Tutkimusmenetelmät olivat aikaisempien tutkimustulosten läpikäynti, maastokartoitus,maatutkaluotaus ja kairaus. Raportissa esitetään päämaa-ainesluokat seuraavasti:16

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiA = murskattava aines (raekoko 60–600 mm)B = soravaltainen aines (raekoko 2-60 mm)C = hiekkavaltainen aines (raekoko 0,2-2 mm)Koko muodostuman massamäärä on tehtyihin tutkimuksiin perustuva arvio. Pohjavedenpinnanyläpuoliset maa-ainesmäärät on laskettu 3D-WIN – ohjelmalla eli tilavuusmallinnuksella. Massamääräton laskettu 0, 2 ja 4 metrin suojakerrospaksuudella pohjaveden suhteen. Maa-ainestenottoon suositeltavien alueiden (massalaskenta-alue) massamäärät on myös laskettu edellä mainitullaohjelmalla. Laskuissa on huomioitu tiestö, asutus, vesistöt ja niiden suojaetäisyydet sekämuodostumien reuna-alueet. Reuna-alueet jäävät hyvin usein varsinaisen maa-ainesten ottotoiminnanulkopuolelle liian hienojakoisen aineksen tai maisemasyiden vuoksi. Laskennassa on pyrittyhuomioimaan myös nykyisten ottoalueiden aiheuttamat vähennykset ainesmääriin. Seutukuntakohtaisissaraporteissa on suosituksia myös pohjavedenpinnan alapuolisesta maa-ainesten otosta.Raporteissa on niin ikään tietoja muodostumien pohjavesiolosuhteista.Joutsan seutukuntaJoutsan seutukunnan alueella tutkittiin 8 muodostumaa. Muodostumien kokonaismassamääräpohjavedenpinnan tasoon on 12,2 milj. kiinto-m 3 ja maa-ainesten ottoon suositeltavien alueidenosalta 1,7 milj. kiinto-m 3 . Joutsan Säynätjärvenkankaalla on mahdollisuus pohjavedenpinnan alapuoliseenottoon. Pirttikankaan pohjoisosan hyödyntämistä rajoittavat maisemalliset seikat, Vallaspellossalisäksi asutus ja tiestö. Etu-Ikolan muodostumassa on runsaimmat soravarat. Säynätharjunmaa-ainekset on jo käytännössä kokonaan otettu tai niitä ei maisemallisista syistä voidahyödyntää. Lempään muodostuman maa-ainesten ottoon suositeltavalta alueelta on saatavissamateriaalia 0,88 milj. kiinto-m 3 . Soravaltaista ja jopa murskauskelpoista ainesta löytyy muodostumanpohjoisosasta. Lempään muodostuman on maakuntakaavassa. Säynätjärvenkankaan ja Lempäänmuodostumilla on mahdollisuus myös pohjavedenpinnan alapuoliseen ottoon.Joutsan seutukuntaMUODOSTUMAKOKONAISMASSAMÄÄRÄ(1000 x kiinto-m 3 )SUOSITUSPOHJAVEDEN-PINNAN ALA-PUOLISESTAMAA-AINESTENOTOSTAPV-TASOPV-TASO+2 MPV-TASO+4 MMASSAMÄÄRÄ MAA-AINESTEN OTTOON SUOSI-TELTAVALLA ALUEELLA(1000 x kiinto-m 3 )PV-TASOPV-TASO+2 MPV-TASO+4 MMATERIAALIA/B/C %(voi vaihdellamuodostumaneriosissa)Joutsan seutukuntaPirttikangas 1 700 500 280 140 110 80 10/40/50 -Vallaspelto 1 200 700 380 75 40 0 -/20/80 -Säynätjärvenkangas 4 900 2 200 680 120 70 30 -/20/80 XSäynätharju 500 200 70 140 70 30 -/30/70 -Etu-Ikola 500 200 70 140 70 30 -/40/60 -Lähdesuonharju 410 80 15 0 0 0 -/10/90 -Sydänmaa 390 170 80 270 160 80 -/40/60 -Lempää 2 600 1 800 1 200 880 530 420 30/40/30 XYhteensä 12 200 5 850 2 775 1 765 1 050 670Jyväskylän seutukunta17

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiJyväskykän seutukunnassa tutkittiin 15 muodostumaa. Niiden massamäärä pohjavedenpinnantasoon on 58,2 milj. kiinto-m 3 . Maa-ainesten ottoon suositeltavien alueiden massamäärä pohjavedenpinnantasoon on 19,5 milj. kiinto-m 3 . Osa alueista on maisemoitu. Tiestö, asutus ja rautatierajoittavat paikoin muodostumien hyödyntämistä.Laukaan kunnan alueella tutkittiin kolme kohdetta, Vuontee, Vatia ja Valkola, jotka eivät alkujaankuuluneet ensisijaisten tutkimuskohteiden joukkoon (taulukko II). Alueet otettiin mukaan tutkimuksiin,koska valtaosa Jyväskylän seutukunnan sora- ja hiekkavaroista on sidottu muihin maankäyttömuotoihin,alueella on voimakasta soraa ja hiekkaa tarvitsevaa rakennustoimintaa ja kaikillakolmella muodostumalla tapahtuu jo nyt laaja-alaista maa-ainesten ottotoimintaa. Uuraisten Kangashäkkiei myöskään kuulunut mukaan alkuperäiseen tutkimusohjelmaan (taulukko II). Syy olisama kuin Laukaan muodostumien osalta.Paksu muodostuman pinnalla oleva moreenikerros haittaa paikoin maa-ainesten ottoa. Muuramenkunnan Lähteelänperän muodostumaa peittää osin 0.5-1 metriä paksu moreenikerros. Riskoperänmuodostuma on lähes kokonaan moreenipeitteinen, Nätkelmän osittain.Hankasalmen Lintusyrjän muodostumassa on mahdollisuus pohjavedenpinnan alapuoliseen ottoonsamoin kuin Laukaan Vatian ja Valkolan muodostumissa.Jyväskylän seutukuntaMUODOSTUMAKOKONAISMASSAMÄÄRÄ(1000 x kiinto-m 3 )SUOSITUSPOHJAVEDEN-PINNAN ALA-PUOLISESTAMAA-AINESTENOTOSTAPV-TASOPV-TASO+2 MPV-TASO+4 MMASSAMÄÄRÄ MAA-AINESTEN OTTOON SUOSI-TELTAVALLA ALUEELLA(1000 x kiinto-m 3 )PV-TASOPV-TASO+2 MPV-TASO+4 MMATERIAALIA/B/C %(voi vaihdellamuodostumaneriosissa)Jyväskylän seutukuntaLintusyrjä 2 000 1 400 880 780 560 410 -/5/95 XKorhola 1 300 580 170 190 60 0 -/20/80 -Hiidenjärvi 1 500 800 400 0 0 0 -/10/90 -Viipurinkanava 800 100 0 200 50 0 -/-/100 -Halkomäki 4 200 2 800 1 700 2 400 1 700 1 000 -/-/100 -Vuontee 12 000 9 400 7 400 3 900 3 300 2 600 -/20/80 -Vatia 15 000 12 000 10 000 3 300 3 000 2 700 -/10/90 XValkola 6 000 4 400 3 000 2 700 2 100 1 500 -/10/90 XLähteelänperä 2 500 1 900 1 300 1 800 1 200 600 -/-/100 -Riskoperä 200 60 0 0 0 0 -/-/100 -Nätkelmä 2 700 2 300 1 900 1 500 1 200 1 000 -/15/85 -Kauniikkilampi 630 150 0 0 0 0 -/-/100 -Hepoharju 260 70 0 50 20 0 -/-/- -Kangashäkki 6 000 4 400 3 000 2 700 2 100 1 500 -/20/80 -Ruotokassi 3 100 2 600 1 700 0 0 0 -/25/75 -Yhteensä 58 190 42 960 31 450 19 520 15 290 11 310Jämsän seutukunta18

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiJämsän seutukunnan alueella tehtiin maa-ainespainotteista tutkimusta 8 muodostumalla. Muodostumienarvioitu kokonaismassamäärä pohjavedenpinnan tasoon on 8,7 milj. kiinto-m 3 ja maaainestenottoon suositeltavien alueiden osalta 3,3 milj. kiinto-m 3 . Tutkimustulosten mukaan muodostumistakolmella on merkitystä maa-aineshuollon kannalta. Näitä ovat Kuhmoisten Harjunkorkiija Harjunmäki sekä Jämsän Kankaanmäki. Kuoppa-ahon, Kyöpelinmäen, Pirttipohjan ja Halkokankaanmaa-ainekset ovat käytännössä jo kokonaan hyödynnetty ja parhaiten ne soveltuvat kotitarveottoon.Jämsän seutukuntaMUODOSTUMAKOKONAISMASSAMÄÄRÄ(1000 x kiinto-m 3 )SUOSITUSPOHJAVEDEN-PINNAN ALA-PUOLISESTAMAA-AINESTENOTOSTAPV-TASOPV-TASO+2 MPV-TASO+4 MMASSAMÄÄRÄ MAA-AINESTEN OTTOON SUOSI-TELTAVALLA ALUEELLA(1000 x kiinto-m 3 )PV-TASOPV-TASO+2 MPV-TASO+4 MMATERIAALIA/B/C %(voi vaihdellamuodostumaneriosissa)Jämsän seutukuntaHarjunkorkii 2 400 1 900 1 400 1 600 1 300 1 000 5/25/70 -Kuoppa-aho - - - - - - - -Kyöpelinmäki - - - - - - - -Harjunmäki 3 800 2 400 1 500 1 200 930 700 -/20/80 -Kankaanmäki 2 000 1 500 1 100 330 290 250 -/-/100 -Pirttipohja - - - - - - - -Valkealuomi 530 200 0 130 50 0 -/-/100 -Halkokangas - - - - - - - -Yhteensä 8 730 6 000 4 000 3 260 2 570 1 950Keuruun seutukuntaKeuruun kunnassa tutkimukset kohdistuivat 7 muodostumalla. Muodostumien arvioitu kokonaismassamääräon 18,0 milj. kiinto-m 3 . Tutkimuksen perusteella kolmella muodostumalla on merkitystämaa-ainesten oton kannalta. Nämä ovat Multian Kangasjärvenkangas ja Köpinkangas sekäosittain Lopakankangas. Jälkimmäisen osalta on todettava, että sen pintaosissa on monin paikoinhiekkamoreenia, jonka alueen laajuus ja kerrospaksuus tulisi saada tarkemmin selville (esim. kaivinkonekuopat).Kaikki em. muodostumat ovat hiekkavaltaisia. Lapinperän muodostumalla ei olejuurikaan merkitystä maa-aineshuollon kannalta aineksen hienojakoisuuden, asutuksen ja virkistyksenvuoksi.Keuruun seutukuntaMUODOSTUMAKeuruun seutukuntaKOKONAISMASSAMÄÄRÄ(1000 x kiinto-m 3 )SUOSITUSPOHJAVEDEN-PINNAN ALA-PUOLISESTAMAA-AINESTENOTOSTAPV-TASOPV-TASO+2 MPV-TASO+4 MMASSAMÄÄRÄ MAA-AINESTEN OTTOON SUOSI-TELTAVALLA ALUEELLA(1000 x kiinto-m 3 )PV-TASOPV-TASO+2 MPV-TASO+4 MMATERIAALIA/B/C %(voi vaihdellamuodostumaneriosissa)19

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiLapinperä 610 400 190 0 0 0 -/-/100 -Sikosuonkangas 1 400 600 140 490 230 60 -/10/90 -Sysmänkangas 2 600 1 300 540 1 200 690 270 -/-/100 -Kupanjärvi 1 000 550 210 240 130 40 -/20/80 -Lopankangas 5 400 4 000 2 900 1 800 1 500 1 200 5/15/80 -Kangasjärvenkangas 5 400 3 700 2 300 3 000 2 300 1 600 -/15/85 -Köpinkangas 1 600 840 340 0 0 0 -/10/90 -Yhteensä 18 010 11 390 6 620 6 730 4 850 3 170Saarijärven-Viitasaaren seutukuntaSaarijärvi - Viitasaaren -seutukunnan alueella tehtiin maa-ainespainotteista tutkimusta 8 pohjavesialueella.Saatujen tulosten mukaan tutkimuksen kohteina olleista pohjavesialueista neljällä onmerkitystä maa-ainesten oton kannalta. Näitä ovat Pylkönmäen Koiraharju ja Viitasaaren Pirttikangas,Lahnaskangas sekä Toulat. Edellä mainittujen muodostumien materiaali on pääosin hiekkavaltaista.Koiraharjun ja Lahnaskankaan alueella hiekan ohella harjuaineksessa esiintyy jonkinverran soraa. Koiraharjun muodostumalla on mahdollisuuksia pohjavedenpinnan alapuoliseenmaa-ainesten ottoon. Saarijärven Porttilankankaalla on merkitystä vain kotitarveottoon. Töyrinmäenkäyttöä maa-aineshuoltoon rajoittaa moottoriurheilukeskus.Saarijärven-Viitasaaren seutukuntaMUODOSTUMAKOKONAISMASSAMÄÄRÄ(1000 x kiinto-m 3 )SUOSITUSPOHJAVEDEN-PINNAN ALA-PUOLISESTAMAA-AINESTENOTOSTAPV-TASOPV-TASO+2 MPV-TASO+4 MMASSAMÄÄRÄ MAA-AINESTEN OTTOON SUOSI-TELTAVALLA ALUEELLA(1000 x kiinto-m 3 )PV-TASOPV-TASO+2 MPV-TASO+4 MMATERIAALIA/B/C %(voi vaihdellamuodostumaneriosissa)Saarijärven-ViitasaarenseutukuntaMyllymäki 210 150 90 - - - 50/50/- -Porttilankangas - - - - - - - -Koiraharju 2 600 1 300 540 1 200 690 270 -/25/75 XTöyrinmäki 450 230 100 230 70 0 -/15/85 -Pirttikangas 11 000 8 400 5 700 6 000 5 000 4 100 5/20/75 -Kakkiskangas 3 500 2 000 1 000 540 440 340 -/20/80 -Lahnaskangas 7 800 5 200 3 500 5 700 4 400 3 200 -/20/80 -Toulat 11 000 10 000 8 000 3 900 3 500 3 000 -/10/90 -Yhteensä 36 560 27 280 18 930 16 370 14 100 10 910Äänekosken seutukuntaÄänekosken seutukunnan alueella tehtiin maa-ainespainotteista tutkimusta kolmella pohjavesialueella.Saatujen tulosten mukaan tutkimuksen kohteina olleista pohjavesialueista KonnevedenTankolammen alue on suurimmaksi osaksi hyödynnetty (monttualuetta), mutta alueella on jäljelläjonkin verran hiekkaa ja soraa kohteen lähialueiden tarpeisiin. Sillä voi olla mahdollista pohjavedenpinnanalapuolinen maa-ainesten otto. Sirkkakankaan alue Äänekoskella on ottamaton, mutta20

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..Loppuraporttisuojelusta vapaan harjun läntinen selänne on kapea ja matalahko. Sen kerrospaksuus pohjavedenpinnanyläpuolella on keskimäärin 10 -12 metriä. Äänekosken Porraspohjan alue on käytännössähyödynnetty eli sillä ei ole maa-ainesarvoa.Äänekosken seutukuntaMUODOSTUMAKOKONAISMASSAMÄÄRÄ(1000 x kiinto-m 3 )SUOSITUSPOHJAVEDEN-PINNAN ALA-PUOLISESTAMAA-AINESTENOTOSTAPV-TASOPV-TASO+2 MPV-TASO+4 MMASSAMÄÄRÄ MAA-AINESTEN OTTOON SUOSI-TELTAVALLA ALUEELLA(1000 x kiinto-m 3 )PV-TASOPV-TASO+2 MPV-TASO+4 MMATERIAALIA/B/C %(voi vaihdellamuodostumaneriosissa)ÄänekoskenseutukuntaTankolampi 800 520 400 650 520 400 5/25/75 XSirkkaharju 2 500 1 600 900 1 000 740 480 -/30/70 -Porraspohja - - - - - - - -Yhteensä 3 300 2 120 1 300 1 650 1 260 880Yhteenveto sora- ja hiekkavaratutkimuksistaMaa-ainesten ottoon suositellaan Geologian tutkimuskeskuksen tutkimusten perusteella 42 muodostumaa.Näistä 19 on sellaista, joissa soravaltaisen ja murskauskelpoisen materiaalin osuus on >20 %. Pohjavedenpinnan alainen maa-ainesten otto voisi olla mahdollista 7 muodostumalla. Näidenosalta tulisi kuitenkin tehdä vielä tarkentavia tutkimuksia.Yhteenveto seutukunnittainSEUTUKUNTAKOKONAISMASSAMÄÄRÄ(1000 x kiinto-m 3 )PV-TASOPV-TASO+2 MPV-TASO+4 MMASSAMÄÄRÄ MAA-AINESTEN OTTOON SUOSI-TELTAVALLA ALUEELLA(1000 x kiinto-m 3 )PV-TASOPV-TASO+2 MPV-TASO+4 MSUOSITUS POHJAVEDEN-PINNAN ALAPUOLISESTAMAA-AINESTEN OTOSTAJOUTSAN SK 12 200 5 850 2 775 1 765 1 050 670 SäynätjärvenkangasLempääJYVÄSKYLÄN SK 58 190 42 960 31 450 19 520 15 290 11 310 LintusyrjäVatiaValkolaJÄMSÄN SK 8 730 6 000 4 000 3 260 2 570 1 950KEURUUN SK 18 010 11 390 6 620 6 730 4 850 3 170SAARIJÄRVEN- 36 560 27 280 18 930 16 370 14 100 10 910 KoiraharjuVIITASAAREN SKÄÄNEKOSKEN SK 3 300 2 120 1 300 1 650 1 260 880 TankolampiYHTEENSÄ 136 990 95 600 65 075 49 295 39 120 28 890 7 muodostumaaAlla olevassa taulukossa maa-ainesten ottoon suositeltavien alueiden soran ja hiekan kokonaisvarojaja poski-projektin suosituksia on verrattu kiviaineskulutusennusteeseen. Koska käytännössäkaikki poski-projektissa maa-ainesten ottoon suositeltavat alueet ovat jonkin luokan pohjavesialu-21

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..Loppuraporttieita, massamäärien laskentaperusteeksi on taulukossa otettu pohjavedenpinnan yläpuolinen suojakerrospaksuus.Tänä päivänä suojakerrospaksuus on varovaisuusperiaatetta noudattaen kaukosuojavyöhykkeelläja suoja-alueiden ulkopuolella vähintään 4 m. Lähisuojavyöhykkeelle eimyönnetä enää uusia ottamisalueita.Maakunnan selkein puutealue on Äänekosken seutukunta. Soran ja hiekan tarpeen suhde maaainestenottoon suositeltavien alueiden massamäärään on 2,2/1,6 milj. kiinto-m 3 . Pohjavedenpinnantasonsuojakerrospaksuudet (+2 m ja +4 m) lisäävät epätasapainoa. Jyväskylän ja Jämsän seutukuntienmassamäärät eivät tule riittämään +4 m suojakerrospaksuudella tulevaan tarpeeseen,Joutsan seutukunta on tältä osin tasapainossa. Keuruun ja Saarijärven-Viitasaaren seutukuntienmaa-ainesten ottoon suositeltavien alueiden massamäärät tulevat riittämään tulevaan tarpeeseenjopa +4 m suojakerrospaksuudella. Kun mukaan otetaan kalliokiviaines, poski-varat riittäisivät hyvinvain Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa.Maakunnan sora- ja hiekkavarojen ja poski-varojen riittävyys kulutusennusteeseen nähdenSEUTUKUNTAKOKONAISVARATPV-TASO+4M(GTK -71, -79)(1000 x kiinto-m 3 )POSKI-VARATPV-TASO+4M(1000 x kiinto-m 3 )KULUTUSENNUSTE2008-2030HIEKKA+SORA/HIEKKA+SORA+KALLIO(1000 x kiinto-m 3 )JOUTSAN SK 33,8 0,7 0,6 / 1,6JYVÄSKYLÄN SK 180,4 11,3 12,7 / 20,1JÄMSÄN SK 62,5 2,0 2,3 / 4,3KEURUUN SK 46,0 3,2 1,4 / 2,9SAARIJÄRVEN-VIITASAAREN SK 125,4 10,9 3,0 / 6,9ÄÄNEKOSKEN SK 30,7 0,9 2,3 / 3,8KALLIOKIVIAINES- JA RAKENNUSKIVIAINESALUEETNykytilanneKalliokiviaines ja rakennuskiviaines ovat periaatteessa rajaton luonnonvara. Niiden laatu vaihteleekuitenkin alueellisesti ja paikallisesti huomattavastikin. Kiviaineksen käyttöön soran korvikkeenaovat omat laatuvaatimuksensa mm. tierakentamisessa. Rakennuskiven laatuvaatimukset liittyvätennen kaikkea kiven ulkonäköön ja eheyteen.Keski-Suomen maakuntakaavassa esitetään 56 kalliokiviainesten ottovyöhykettä (eo/2) (liite II).Maakuntakaavassa on rakennuskiviainesten ottovyöhykkeitä 42 kappaletta (liite II). Maakuntakaavanottovyöhykkeet perustuvat Geologian tutkimuskeskuksen kolmeen tutkimukseen. Kalliokiviainestenottovyöhykkeiden maakuntakaavamerkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousvaltainenalue, jolla on maakunnallista merkitystä kiviaineshuollossa. Suunnittelumääräyksen mukaan alueidenkäytössä tulee erityistä huomiota kiinnittää alueen kiviainesvarojen suunnitelmalliseen hyödyntämiseen.Rakennuskiviainesten ottovyöhykkeiden merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousvaltainenalue, jolla on maakunnallista merkitystä rakennuskiviteollisuudelle. Suunnittelumäärä-22

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..Loppuraporttiyksen mukaan alueiden käytössä tulee erityistä huomiota kiinnittää alueen rakennuskivivarojensuunnitelmalliseen hyödyntämiseen.Keski-Suomessa ovat Kiviteollisuusliiton jäsenyrityksiä Polar Granit Oy Korpilahdella, Suomen KivivalmisteOy Korpilahdella ja Salon Kiviteollisuus Oy Korpilahdella. Rakennuskivien louhinta keskittyyKorpilahden ja Pihtiputaan-Viitasaaren alueille. Aikaisemmin myös Jyväskylän seudulla oli merkittäväärakennuskivien louhintaa, mutta nämä paikat ovat jo valtaosaltaan maisemoitu ja otettutaajamatoimintojen käyttöön.Täydentävät tutkimuksetKalliokiviainesten osalta on katsottu, että täydentäviä kalliokiviainesten laatuun liittyviä tutkimuksiaei tarvinnut tehdä, koska alueet selvitettiin maakuntakaavaa varten (liite II). Näissä tutkimuksissaon huomioitu suojelualueet, asutus ja vesistöt, maisema, kuljetus ja tieverkko, kalliokohteidentopografia sekä kallioiden laatu ja osassa kohteista myös kiviaineksen testaus. Kalliokiviainesalueidentutkimustulokset on esitetty kootusti myös Poski-projektin seutukuntakohtaisissa raporteissa.POHJAVESIALUEETNykytilanneMaakunnan pohjavesivarat sijoittuvat pääasiassa harjuihin ja reunamuodostumiin. Myös moreenimuodostumissaja rikkoutuneessa kallioperässä voi olla käyttökelpoisia pohjavesivaroja. Keski-Suomessaon yhteensä 322 pohjavesialuetta, joista vedenhankintaa varten tärkeitä eli luokkaanI kuuluvia on 171 kappaletta. II-luokkaan eli vedenhankintaan soveltuviin kuuluu 67 ja luokkaan III,muihin pohjavesialueisiin 84 aluetta (liite III). Pohjavesialueiden pinta-ala on yhteensä 558 km 2 .Pohjavesialueiden yhteenlaskettu laskennallinen antoisuus on 228 095 m 3 /d (kuutiometriä vuorokaudessa).Tästä on käytössä vuonna 2008 40 605 m 3 /d eli 17,8 %. Vedenhankintaa varten tärkeidenpohjavesialueiden antoisuudesta on käytössä 27,3 %. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmiaon laadittu 55 kpl.Maakuntakaavassa on esitetty kaikki I-luokan pohjavesialueet, jotka perustuvat ympäristöviranomaisten1990-luvun puolivälissä tekemiin kuntakohtaisiin pohjavesialueiden kartoituksiin sekäsen jälkeen tehtyihin tarkennuksiin ja täydennyksiin. Lisäksi kaavaan on merkitty sellaisia vedenhankintaansoveltuvia (II-luokan) pohjavesialueita, jotka sijaitsevat ylikunnallisten vesirunkolinjojenläheisyydessä tai jotka ovat maakunnallisesti tai ylikunnallisesti merkittäviä vedenhankintaalueitaja sijaitsevat vedenkulutuksen kasvuarvioiden kannalta keskeisesti. Yhteensä pohjavesialueitaon kaavaehdotuksessa 195 kpl ja niiden kokonaispinta-ala on noin 36 300 ha.Maakuntakaavassa pohjavesialuemerkinnällä osoitetaan yhdyskunnan vedenhankinnan kannaltatärkeä pohjavesialue. Suunnittelumääräyksen mukaan pohjavesialueille ei tule sijoittaa pohjavedenpilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavia laitoksia ja toimintoja. Maa-ainesten oton tuleeperustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto.23

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiTäydentävät tutkimuksetTäydentäviä vedenhankintapainotteisia tutkimuksia tehtiin 16 muodostumalla. Tutkimuskohteetolivat, samoin kuin sora- ja hiekka-alueita koskevat täydentävät tutkimukset, valittu Keski-Suomenliiton ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen maaperä- ja hydrogeologien muodostumia koskevanpitkäaikaisen asiantuntemuksen ja aikaisempien selvitysten perusteella. Tutkimuskohteet ovatliitteessä I merkinnällä V (=vedenhankintapainotteinen tutkimus) tai merkinnällä m/v (= kevyehkövedenhankintapainotteinen tutkimus).Keski-Suomen Poski-projektin pohjavesitutkimukset käynnistyivät keväällä 2009. Tutkimuksen kohteenaolevien pohjavesialueiden sisältämät hiekka- ja soramuodostumat poimittiin GTK:n maaainestietokannasta.Lisäksi ympäristöhallinnon ylläpitämästä tietokannasta (HERTTA) saatiin tiedotpohjavesiputkien ja kaivojen sijainneista ja pohjavedenpinnan asematiedoista tutkimuskohteittain.Maastotutkimuksissa kohteiden sisäistä rakennetta ja pohjavedenpinnan asemaa selviteltiin käyttäenkairauskalustoja (”raskas” GM200 ja ”kevyt” GM50) sekä geofysiikan laitteita ja menetelmiä(maatutkaluotaus ja vasaraseisminen luotaus).Tutkimusten perusteella tehtiin pohjavesialueista arvio, jossa ne luokiteltiin saatujen tutkimustulostenperusteella vedenhankinnan kannalta tarkasteltuna kolmeen luokkaan eli kohteisiin, joillaon 1) alueellinen, 2) lähialueellinen tai 3) paikallinen merkitys (pohjavesialueen osa-alue).Täydentävät vedenhankintapainotteiset ja kevyehköt vedenhankintapainotteiset tutkimuksetNRO NIMI LUOKKA PÄÄSIJAINTIKUNTA A B C VEDENHANKINNALLINENMERKITYS907708 Korhola III Hankasalmi 1,1 0,68 250 Paikallinen917203 Säynätjärvenkangas II Joutsa 2,32 1,26 600 Paikallinen922603 Heinäjoki II Karstula 2,52 1,39 700 Lähialueellinen/alueellinen924912 Kaakkokangas II Keuruu 4,19 2,55 1300 Lähialueellinen924913 Valkeinen II Keuruu 2,16 1,04 500 Paikallinen924951 Multharju II Keuruu 2,57 1,33 650 Paikallinen929103 Mäyrävuori II Kuhmoinen 2,29 1,27 600 Paikallinen929104 Unnasjärvi II Kuhmoinen 2,89 1,33 600 Paikallinen941003 Lankaharju II Laukaa 4,52 2,92 1500 Lähialueellinen949502 Lintankangas II Multia 2,06 0,87 500 Paikallinen949508 Valkeiskangas III Multia 1 0,4 200 Lähialueellinen950006 Lähteelänperä II Muurame 1,1 0,81 400 Paikallinen972951 Pyhänkangas II Saarijärvi 5,18 4,09 2000 Lähialueellinen993112 Pirttikangas II Viitasaari 1,94 1,52 750 Lähialueellinen/alueellinen999203 Hietama II Äänekoski 1,82 1,24 500 Lähialueellinen977451 Sirkkaharju II Äänekoski 3,64 2,04 1000 Lähialueellinen/alueellinenA = kokonaispinta-ala km 2B = muodostumisalueen pinta-ala km 2C = arvio muodostuvan pohjaveden määrästä m 3 /d24

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiLUONTOARVOT JA MAISEMANykytilanneHarjuluontoKeski-Suomen harjuluonnosta tehtiin tutkimus vuosina 1974–1980 (Anon. 1981). Tutkimus oli osavaltakunnallista harjujen moninaiskäyttötutkimusta, jonka tavoitteena oli selvittää luonnontilaisentai lähes luonnontilaisen harjumaiseman määrä, jakautuminen ja luonne sekä sopivuus suojeluunja moninaiskäyttöön.Harjujen moninaiskäyttötutkimuksen perusteella maakunnassa on 104 suojelun ja moninaiskäytönkannalta merkittävää harjualuetta, joiden yhteispinta-ala on runsaat 5 300 ha, mikä vastaa 0.3 %Keski-Suomen maapinta-alasta. Pääosa kohteista sijoittuu suurille ja geologisesti merkittäville harju-ja reunamuodostumajaksoille. Kohteista viisi arvioitiin valtakunnallisesti, 41 alueellisesti ja 58paikallisesti arvokkaaksi.Valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluu viisi keskisuomalaista harjukohdetta, yhteensä1 070 ha:NIMI KUNTA PINTA-ALA(HA)Joutsniemi-Harjunkangas Joutsa 275Oitinmäki Laukaa 125Hietasyrjänkangas Laukaa 275Muuratharju Muurame 195Kiviharju-Kulhanvuori Saarijärvi/Multia 200YHTEENSÄ 1 070Harjujen moninaiskäyttötutkimuksessa valtakunnallisiksi arvioidut kohteet sisältyvät rajausmuutoksillaharjujensuojeluohjelmaan. Lisäksi tutkimuksen kolme Leivonmäellä sijaitsevaa alueellisestiarvokasta kohdetta on sisällytetty Joutsniemen-Harjunkankaan harjujensuojeluohjelma-alueeseen.Kaikki harjujensuojeluohjelman kohteet sekä 25 muuta moninaiskäyttötutkimuksen kohdetta kuuluvatNatura 2000 –verkostoon.Harjujensuojeluohjelman kohteet on merkitty Keski-Suomen maakuntakaavassa arvokkaiksi harjualueiksi(ge/2), paitsi pääosa Joutsniemi-Harjunkankaasta, joka on Leivonmäen kansallispuistoonkuuluvaa luonnonsuojelualuetta (SL-merkintä). Lisäksi seuraavat seitsemän moninaiskäyttötutkimuksenkohdetta sisältyvät maakuntakaavaan tai yleiskaavoihin SL-merkinnällä:NIMI KUNTA PINTA-ALA(HA)Kuolemankuopat Jyväskylä 4,4Ketveleen kannas Keuruu 325

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiHakinharju Kuhmoinen 2Hiukeenniemi Kuhmoinen 16Hitonhaudan harjumaasto Laukaa/Äänekoski 27Solikkosaari Petäjävesi 1,7Haikanniemi Saarijärvi 5YHTEENSÄ 59,1Lisäksi maakuntakaavassa on ge/2 – merkinnällä 10 maakunnallisesti arvokasta harjukohdetta,jotka sisältyvät moninaiskäyttötutkimuksen alueellisesti arvokkaisiin kohteisiin:NIMI KUNTA PINTA-ALA(HA)Haarajärven harjualue Kannonkoski/Saarijärvi75Karametsän dyynialue Karstula 28Lintusyrjänharju Keuruu 42Sarvaharju ja aarnihauta Kuhmoinen 14Muorinmäki Laukaa 38Pyhänkangas Saarijärvi 55Lanneveden kirkkoharju Saarijärvi 30Syrjäharju Saarijärvi 77Syrjänkangas Uurainen 81Mäntykangas Viitasaari 42YHTEENSÄ 482Maakuntakaavan ge/2 – merkinnän suunnittelumääräyksen mukaan alueiden käytön suunnittelussaon ottava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoistenluonnonolosuhteiden ja – esiintymien säilyminen. Harjuluonnon suojelemiseksi Keski-Suomessa ontehty myös kuntakohtaisia maisema- ja maa-ainesselvityksiä, joiden tavoitteena on ohjata ottamistoimintaamaa-aineslain mukaisten rajoitusten edellyttämällä tavalla.Keskisuomalaisten harjujen kasvillisuus on pääosin kuivahkoa puolukkatyypin (VT) tai kuivaa kanervatyypin(CT) kangasta. Harjualueisiin liittyviä biologisen monimuotoisuuden kannalta arvokkaitaelinympäristöjä ovat paisterinteet, harjulehdot, lähteet, purot ja ravinteiset soistumat. Näissäelinympäristöissä esiintyy usein lajistoa, jotka eivät tule toimeen muunlaisissa ympäristöissä.Omaleimaisinta harjuluonto on valoisilla ja ainakin osittain paljaina pysyvillä paisterinteillä, joitaesiintyy tavallisesti jyrkähköillä etelään tai lounaaseen viettävillä harjannerinteillä tai suppien rinteillä(Ryttäri 2004). Keski-Suomen paisterinteiden määrästä ja nykytilasta ei ole tarkkoja tietoja,mutta oletettavasti paisterinteet ovat huomattavasti harvinaistuneet metsäpalojen tehokkaantorjunnan ja metsien umpeenkasvun takia. Keski-Suomessa esiintyviä uhanalaisia, lämpöä suosiviaharjukasveja ovat kangasvuokko, kangasajuruoho, harjumasmalo, keltamaite, ja tunturikurjenherne.Valtakunnallisesti vaarantunutta kangasvuokkoa kasvaa Keski-Suomessa vain Joutsan Puttolanharjualueella.Keski-Suomen maakunta on lehtojen esiintymisen kannalta melko epäedullista aluetta. Lehtojenesiintyminen keskittyy maakunnan eteläosiin Päijänteen ympäristöön. Maakunnan merkittävimmätharjulehdot sijaitsevat Kuhmoisten Hakinharjulla ja Rannanharjulla (Anon. 1982). Usein harju-26

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..Loppuraporttijen pohjavesialueisiin liittyvät lähteet ja lähdepurot ovat monien vaateliaiden lähde-, lehto-, lettojakorpilajien kasvupaikkoja. Luonnonsuojelullisesti merkittäviä keskisuomalaisia harjuihin liittyviälähteikköjä ovat mm. Jämsänkosken Ryönit, Äänekosken Kylmäpuro ja Saarijärven Isojoen lähdenotko.Keski-Suomen harjuilla tavattavista linnuista merkittävimpiä ovat valtakunnallisesti silmälläpidettävätkehrääjä ja kangaskiuru. Kehrääjä viihtyy harvapuisilla kankailla, mutta kangaskiuru on mieltynytpuoliavointen männiköiden lisäksi harjujen soranottoalueisiin. Viime vuosien aikana molemmillalajeilla on ollut useampia reviirejä Jämsän Haaralan- ja Kollinkankaalla. Kehrääjän kannaltamyös Leivonmäen harjujensuojeluohjelman alue on merkittävä. Harju- ja paahdealueiden hyönteisistäei ole tehty systemaattista ja kattavaa selvitystä maakunnan alueelta. Yksittäisten havaintojensekä inventointi- ja elinympäristötietojen perusteella hyönteisten kannalta arvokkaita harjualueitaovat mm. Äänekosken Sirkkaharju, Saarijärvi-Karstula –harjualue, Muuratharju ja Jämsänharjualueet (Teemu Rintalan suullinen tiedonanto). Luontaisten paisterinteiden vähyyden takiaharjualueilla olevien teiden pientareet ja luiskat voivat olla hyönteisten kannalta merkittäviä paikkoja.Myös vanhat sorakuopat voivat olla merkittäviä elinympäristöjä.DyynitKeski-Suomessa on 14 selkeää dyynimuodostumaa tai dyynikenttää. Dyyneistä 9 on ns. paraabelidyynejäja 5 epämääräisen muotoisia dyyniselänteitä. Valtaosa dyyneistä esiintyy Karstulan, Kyyjärvenja Saarijärven kunnissa (Nevalainen 2008).Dyynit on arvotettu valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaiksi. Arvotuksenovat suorittaneet Keski-Suomen liiton ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijat. Valtakunnallisestiarvokkaiksi dyyneiksi ovat arvioitu Kyyjärven Palaneenkankaannevan ja Multia Heiluvanparaabelidyynit. Seitsemän dyyniä on maakunnallisesti arvokkaita.Keski-Suomen merkittävimmät dyynitDYYNIN NIMI KUNTA CL ARVO-LUOKKA1. Tikkakoski Jyväskylä 1 P2. Vesala Karstula 0 P3. Mätäslammen dyyni Karstula 1 M(Kiminki)4. Rahkaneva (Karametsä) Karstula 0 M5. Heinäjoki (Silmäsuo- Karstula 0 MKettuneva)6. Hyytiäisenkankaan dyynialueKyyjärvi 0 V(Palaneenkankaan-neva)7. Huumarkangas Kyyjärvi 0 M8. Pikku-Huumar Kyyjärvi 1 P9. Heiluva Multia 0 V10. Lopalankangas Multia 1 M11. Kangasjärvi Saarijärvi 0 M27

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..Loppuraportti12. Aulikki Saarijärvi 0 P13. Pyhä-Häkki-Multapakat Saarijärvi 0 M14. Kiimavuori Viitasaari 1 PCL = dyyniluokittelu, 0 = paraabelidyyni, 1 = muut dyynitV = valtakunnallinen, M = maakunnallinen, P = paikallinenKeski-Suomen merkittävimmät dyynit28

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiMuinaisjäännöksetVesistöjen varsilla olevien harjujaksojen yhteydessä sijaitsee valtaosa muinaisjäännösten kasaumistaja tihentymistä. Muinaismuistolain perusteella maa-ainesten ottotoiminnan on huomioitavakiinteät muinaisjäännökset. Muinaisjäännösten avulla on voitu hahmottaa Keski-Suomen asuttamistaviimeisen jäätiköitymisvaiheen jälkeen (< 10 000 v).Ihmisen vaikutus Keski-Suomen harjumaisemaan alkoi varsinaisesti 1500-luvulla, jolloin pysyväasutus levisi harjumuodostumien liepeille. Mutta vasta 1700–1800 –luvuilla alkanut liikenneverkonrakentaminen, voimistunut kaskikulttuuri ja tervanpoltto sekä sahateollisuus aiheuttivat pitempiaikaisiaja osittain pysyviä muutoksia maisemaan (Anon. 1981). Suurimmat ja pysyvimmät harjumaisemanmuutokset on aiheuttanut viime vuosikymmenien aikana kiihtynyt rakennustoiminta,joka on lisännyt kiviaineskulutusta. Soravarojen hyödyntämisen takia harjumaisema on tuhoutunutvarsinkin suurempien asutuskeskuksien ympäristöstä varsin laajoilta alueilta.Keski-Suomen Poski-projektin tausta-aineistona on päivitetty muinaisjäännösrekisteri.29

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiKeski-Suomen muinaisjäännöskeskittymät30

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiKallioalueetKeski-Suomen kallioalueet inventoitiin kesinä 1995–1996 osana luonnon- ja maisemansuojelullisestiarvokkaiden kallioalueiden valtakunnallista selvitystyötä (Husa ja Kontula 1997). Inventoinnintavoitteena oli luetteloida luonnon- ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallista merkitystäomaavat kallioalueet. Selvitys on lähtökohta maa-aineslain mukaiselle lupakäsittelylle. Selvityksenperustana olivat luonnontieteelliset kriteerit, joiden mukaan arvotettiin alueiden (1) geologisgeomorfologiset,(2) biologis-ekologiset, (3) maisemalliset ja (4) muut arvot. Jokainen neljästä osatekijästäarvotettiin asteikolla 1 (erittäin merkittävä) – 4 (vähemmän merkittävä). Näiden osatekijöidenarvotuksien yhdistelmästä määräytyi kallioalueiden arvoluokka, joka sai arvoja 1 (ainutlaatuinenkallioalue) – 7 (maisema- ja luontoarvot vähäiset). Luokkiin 1-4 sijoittuneet alueet ovat valtakunnallisestiarvokkaita.Suomen ympäristökeskus tarkisti em. inventoinnin vuonna 2008 (liite IV). Tarkistuksen mukaanKeski-Suomessa on 99 valtakunnallisesti arvokasta kallioaluetta. Alueet on rajattu geologisina jamaisemallisina kokonaisuuksina, joihin sisältyy usein myös biologisesti arvokkaita alueita. Alueidenyhteispinta-ala on noin 15 200 ha, joka vastaa noin 8 % kalliopinta-alasta. Kalliomaan osuus onsuurimmillaan maakunnan eteläosassa Kuhmoisista Jyväskylään ulottuvalla alueella, johon sijoittuumyös suurin osa arvokkaista kallioalueista.31

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiKeski-Suomen arvokkaat kallioalueet (liite IV)32

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiKallioilla tavataan eliölajeja, jotka eivät menesty muunlaisissa elinympäristöissä. Kallioiden merkityskasvi- ja eläinlajistolle riippuu kalliopinnan ilmansuunnasta, kivilajien ominaisuuksista ja geomorfologiasta.Erityisesti sammalet ja jäkälät ovat sopeutuneet kasvamaan erilaisilla kalliopinnoilla(Anon. 1986). Uhanalaisimpia Keski-Suomen kalliolla kasvavia itiökasveja ovat mm. valtakunnallisestiuhanalainen purolaakasammal sekä valtakunnallisesti silmälläpidettävät kalliokeuhkojäkälä,munasammal ja pohjanvaskisammal. Putkilokasveista merkittävimpiä lajeja ovat pahtarikko, vuorimunkkija liuskaraunioinen. Maakunnan merkittävin kallioalue on Jyväskylän Vaarunvuoret, jokaon luokiteltu luokkaan 1, ainutlaatuinen kallioalue. Vaarunvuoret on biologisesti poikkeuksellisenarvokas ja sen kallioilla esiintyy monia uhanalaisia ja harvinaisia eliölajeja.Kalliosta louhimalla ja murskaamalla saatavan kiviaineksen lisääntynyt käyttö aiheuttaa ristiriitojamaisemallisten, geologisten ja biologisten arvojen suojelemisen kanssa. Osa valtakunnallisesti arvokkaidenkallioalueiden merkittävimmistä osa-alueista (jyrkänteistä ja rotkolaaksoista) kuuluuNatura 2000 – verkostoon tai sisältyy Keski-Suomen maakuntakaavan luonnonsuojelualueisiin (SL).MoreenimuodostumatReunamuodostumavyöhykkeistä Sisä-Suomen reunamuodostuma kulkee Jämsästä Jyväskylänkautta Laukaaseen. Drumliinikenttiä ovat Karstulan-Keuruun kenttä, Keiteleen kenttä, joka ulottuupohjoisen Keski-Suomen alueelle sekä Keski-Suomen itäosissa oleva Pieksämäen drumliinikenttä.Kumpumoreenialueita on Kivijärvellä, Pihtiputaalla, Toivakassa ja läntisessä Keski-Suomessa.Keski-Suomen valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat julkaistiin kesällä 2007. Inventoinnissaon luetteloitu valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat, joita Keski-Suomessaovat reunamuodostumavyöhykkeet, drumliinikentät ja kumpumoreenialueet. Selvitys on lähtökohtamaa-aineslain mukaiselle lupamenettelylle. Moreenimuodostumien arvotus perustuu maaaineslainmukaisiin lupaharkinnan kriteereihin, joita ovat pääasiassa geologiset tekijät sekä osinmaisemalliset ja biologiset tekijät. Myös virkistyskäyttö, kulttuurihistoria, pohjavesi, luonnontilaisuusja lähiympäristö ovat joissakin tapauksissa vaikuttaneet kohteen arvoon.Keski-Suomessa on kaikkiaan 41 valtakunnallisesti arvokasta moreenimuodostumaa. Alueiden yhteispinta-alaon noin 3 250 ha. Lukumääräisesti eniten arvokkaita moreenimuodostumia on Laukaan,Pihtiputaan ja Hankasalmen kunnissa (liite V). Edustavimpia muodostumia ovat LaukaanKaakkovuoren reunamoreeni ja Lankavuoren drumliini (molemmat arvoluokassa 1).33

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiKeski-Suomen valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat (liite V)34

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiTäydentävät tutkimuksetLuonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden harjualueiden tarkastelu pohjautuu edellämainittuun moninaiskäyttötutkimukseen, Keski-Suomen harjuluonto (Anon. 1981). Poski-projektinyhteydessä vuosina 2007–2009 tehtiin täydentäviä maastotutkimuksia ja aineistojen päivityksiä.Kallio- ja moreenialueselvitykset, joiden inventointi- ja arvioimismenetelmät ovat valtakunnallisia,todettiin maakunnallisesti kattavaksi ja tutkimusmenetelmiltään tasokkaaksi. Molemmat valmistuivatnykymuotoonsa Poski-projektin kuluessa, joten selvitysten tiedot katsottiin ajantasaisiksieikä projektin yhteydessä tehty kallio- ja moreenialueisiin lisäselvityksiä.Myös harjuluontoselvityksen tiedot ovat pääosin käyttökelpoisia ja kattavia, mutta alueiden nykyistämaankäyttöä koskevat tiedot vaativat päivittämistä. Selvityksen puutteena pidettiin myösbiologisten arvojen tarkastelua, minkä takia 62 kohdetta tarkastettiin maastossa. Geologisgeomorfologistenarvojen osalta selvitys katsottiin lähtökohtaisesti riittäväksi.Pohjavesialueilta (56 kohdetta), joiden soveltuvuutta maa-ainesten ottamisalueiksi tutkittiin Poskiprojektissa(liitteen I M ja m/v – kohteet), selvitettiin luonto- ja maisema-arvot. Osa harjuluontoselvityksenkohteista sisältyi pohjavesialueisiin. Täydentävien tutkimusten esivalmistelut jamaastotöiden ohjelmointi aloitettiin kevättalvella 2007. Valmisteluja jatkettiin ensimmäisen maastokaudenjälkeen talvella 2007–2008. Olemassa olevien tietojen keräämisen jälkeen kohteet sijoitettiinkartalle, jonka perusteella suunniteltiin päivittäiset maastoreitit ja -kohteet. Maastotyöttehtiin vuosina 2007–2009. Kohteet käveltiin läpi sillä tarkkuudella, että kohteista saatiin hyväyleiskuva ja mahdolliset kohteiden luonnontilassa ja maankäytössä tapahtuneet muutokset voitiinhavaita. Karttatarkastelun perusteella valitut tai maastossa havaitut merkittävät elinympäristöt,kuten lehdot, purot, lähteet, ravinteiset suot ja paisterinteet, inventoitiin tarkemmin. Maankäyttötilanteenja merkittävien elinympäristöjen lisäksi kirjattiin ylös harvinaiset ja uhanalaiset lajitsekä maisema- ja muut arvot. Rauhoitetut kohteet sekä Natura 2000 – ohjelmaan ja valtakunnalliseenharjujensuojeluohjelmaan kuuluvat kohteet jätettiin pääsääntöisesti tarkastamatta maastossa.Maisemallisen arvon arvioinnissa sovellettiin valtakunnallisessa kallioalueselvityksessä käytettyjäkriteerejä ja arvo jaettiin neljään osatekijään: (1) kohteen suhteellinen korkeus, (2) kohteen hahmottuminenympäristöstään (mm. rajautuminen vesistöön tai muuhun rajapintaan), (3) kohteeltaavautuvat näköalat ja (4) kohteen sisäinen maisemakuva (mm. topografian vaihtelevuus, luontotyyppienmonipuolisuus).Biologinen arvo määräytyi elinympäristöjen ja kasvillisuustyyppien sekä lajiston harvinaisuuden,monipuolisuuden ja edustavuuden mukaan. Lajien valtakunnallinen uhanalaisuusluokka perustuuteokseen Rassi ym. (2001) ja maakunnallinen luokka teokseen Uusitalo (2007). Alueellinen uhanalisuusperustuu metsäkasvillisuusvyöhykkeisiin pohjautuvaan aluejakoon, jossa pääosa Keski-Suomen maakunnasta kuuluu Järvi-Suomeen, luoteisosa Pohjanmaahan ja pieni osa KuhmoisistaLounaismaahan (ks. www.ymparisto.fi).Tässä projektissa esitettävät geologiset arvot ja kuvaukset perustuvat pääosin harjuluontoalueselvitykseen.Muissa arvoissa otettiin lisätekijöinä huomioon mm. luonnontilaisuus, kulttuurihistoria,monikäyttö ja lähiympäristön arvot.35

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiEdellä mainitut suojelumerkityksen arvioinnissa käytetyt osatekijät arvotettiin asteikolla 1-4 (1 -erittäin merkittävä, 2 - hyvin merkittävä, 3 - merkittävä, 4 – vähemmän/jokseenkin merkittävä),minkä mukaan määräytyi yhteensovitusluokittelussa käytetty kohteen tai sen osan luonto- ja maisematekijöidenkokonaisarvo.Maastossa tarkastetuista harjualueesta esitetään seutukuntakohtainen yhteenveto. Maastokohteidenlisäksi yhteenvedossa mainitaan kaikki seutukunnan luonnon- tai maisemansuojelullisestiarvokkaat harjukohteet. Täydentävien tutkimusten sekä aikaisempien selvitys- ja tutkimustietojenperusteella kohteet luokiteltiin valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin.Kaikki Keski-Suomen maakunnan suojelullisesti merkittävät harjukohteet on esitetty liitteessäVI.Maastossa tarkastetuista harjualueista on erillinen Poski-projektin taustamuistio (Välivaara 2009),jossa kohteista on kerrottu lyhyen yleiskuvauksen lisäksi suojelullisesti merkittävimmät arvot.Joutsan seutukuntaMaastossa tarkastettiin Kirkkokankaan (Joutsa), Säynätjärvenkankaan (Joutsa), Pirttikankaan (Joutsa),Vallaspellon (Joutsa), Harjunmäki-Kaakkomäen (Joutsa), Ruosteniemi-Ruusulanlammen (Joutsa),Säynätharjun (Joutsa), Lähdesuonharjun (Joutsa), Etu-Ikolan (Joutsa), Lempään (Luhanka) jaSydänmaan (Luhanka) harjualueet.Harjumäki-Kaakkomäkeä lukuun ottamatta maastokohteet ovat harjujensuojelullisesti melko vaatimattomia.Harjumäki-Kaakkomäki -muodostuman eteläosan VT-kankailla on valtakunnallisestiuhanalaisen kangasvuokon Keski-Suomen ainoa esiintymä, mutta alueella on myös soranottoa jaajoharjoittelurata. Säynätjärvenkankaan pohjoisosassa Tampinmyllyn alueella, joka on muodostumangeologisesti arvokkain osa, kasvaa maakunnallisesti uhanalaista kangasajuruohoa. Myös Pirttikankaanpohjavesialueella kasvaa kangasajuruohoa. Lempään harjualueen laajojen soranottoalueidenreunalla kasvaa maakunnallisesti uhanalaista hietaorvokkia.Säynätharju on pieni, polveileva harjuselänne, jonka rinteen alla virtaa lähdevaikutteinen ja suorantainenpuro. Puron ja ravinteisen rantasuon kasvistoon kuuluu monia maakunnallisesti merkittäviälajeja, mm. vilukko, keltaängelmä, äimäsara, jokileinikki, keltasara ja purtojuuri. Myös Pirttikankaanja Sydänmaan muodostamiin liittyy suojelullisesti huomioon otettavia vesi- ja metsälakikohteita,kuten lähteitä, korpia ja lehtolaikkuja.Lisäksi muodostumilla, esim. Kirkkokankaalla ja Ruosteniemi-Ruusulanlammella, on maisemansuojelullisiaarvoja, mutta arvot voidaan ottaa huomioon muodostumien yhteen sovittavassa maankäytönsuunnittelussa.Etu-Ikolan muodostuma rajoittuu Natura 2000 –alueeseen.Seutukunnan harjukohteista harjujensuojeluohjelmaan kuuluva Joutsniemi-Harjunkangas on valtakunnallisestimerkittävä. Kohde liittyy Rutajärven ja Leivonmäen kansallispuiston monipuoliseenvesi- ja suomaisemaan. Harjunmäki-Kaakkomäki -muodostuma on maakunnallisesti merkittävägeologista arvoa ja maisema-arvoa alentaneesta maankäytöstä huolimatta. Paikallisia harjukohteitaovat Kirkkokangas, Tampinmylly, Säynätharju sekä Ruosteniemi-Ruusulanlampi.36

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiJyväskylän seutukuntaMaastossa tarkastettiin Lintusyrjän (Hankasalmi), Korholan (Hankasalmi), Oravisaaren koillisosan(Jyväskylä), Hiidenjärven (Jyväskylä), Halkomäen (Jyväskylä), Mäyränkukkuloiden (Jyväskylä), Vihtakankaan(Jyväskylä), Iso-Kuukkasen (Jyväskylä/Laukaa), Kiikkumäen (Laukaa), PeurunkajärvenRiikolanniemen (Laukaa), Syömäsijanmäen (Laukaa), Valkolan (Laukaa), Vehmasmäki ja Siikakankaan(Laukaa), Pedonmäen (Laukaa), Vehkaharju-Siilokankaan (Laukaa), Lankamaan (Laukaa), Viipurinkanavan(Muurame), Lähteelänperän (Muurame), Riskonperän (Muurame), Nätkelmän(Muurame), Kaunikkilammen (Petäjävesi), Syrjäharjun (Petäjävesi/Keuruu), Papanahonkankaan(Toivakka), Tervakankaan (Toivakka), Hepoharjun (Toivakka), Viisarimäen (Toivakkka), Höytiän Uuraisenkankaan(Uurainen), Isonniemenkankaan (Uurainen), Ruotokassin (Uurainen) ja Kangashäkin(Uurainen) harjualueet.Monet seutukunnan harjualueet ovat kärsineet soranotosta. Varsinkin Lintusyrjässä, Hiidenjärvellä,Iso-Kuukkasella, Mäyränkukkuloilla, Vehmasmäki ja Siikakankaalla, Pedonmäessä, Vehkaharju-Siilokankaalla, Tervakankaalla ja Kangashäkissä laaja-alainen soranotto on laskenut harjujensuojelullistaarvoa. Tervakankaan soranottoalueella pesi törmäpääskyjä noin 50 kolon yhdyskunnassa.Maastokohteista geologisilta arvoiltaan merkittävimpiä olivat Kiikkumäki ja Papanahonkangas sekäNatura 2000 –verkostoon kuuluvat Lankamaa ja Syrjäharju. Kiikkumäki muodostaa läheisen Muorinmäenkanssa yhtenäisen geologisesti ja maisemallisesti merkittävän harjualueen, joka on säilynytsoranottoalueiden välissä hyvin luonnontilaisena. Papanahonkankaan luoteisosa on kärsinytsoranotosta, mutta muuten kohde on säilynyt monipuolisena ja maisemallisesti varsin edustavana.Lankamaalla ja Syrjäharjulla on geologisten ja maisemallisten arvojen lisäksi huomattavia biologisiaarvoja: uhanalaisia lajeja, lähteitä, ravinteinen suo ja vanhan metsän alue. Maisemallisesti merkittäviäkohteita ovat myös Oravisaari, Riikolanniemi, Syömäsijanmäki, Valkolan Harinen, Viisarimäkija Isonniemenkangas sekä luonnontilassa säilyneiltä osiltaan myös Iso-Kuukkanen.Halkomäki on harjukohteena melko vaatimaton, mutta harjualueeseen liittyvät osittain jopa kanjonimaisetpurouomat ovat biologisesti hyvin merkittäviä. Kaakkoisreunan kanjonissa virtaavanpuron varrella on rehevä lähdepintainen lehto, jossa kasvaa monia vaateliaita ja uhanalaisia lajeja.Alueellisesti tai maakunnallisesti uhanalaisia lajeja ovat korpinurmikka, pussikämmekkä, korpisorsimoja lähdetähtimö. Myös alueen halki virtaavan kankaanojan varrella on lähteistä puronvarsilehtoa,jossa kasvaa arvokasta lajistoa. Biologisesti merkittäviä pienkohteita, kuten metsälakikohteita,sisältyy lisäksi Viipurinkanavan, Vihtakankaan, Valkolan, Nätkelmän, Papanahonkankaan,Hepoharjun, Ruotokassin ja Siikakankaan muodostumiin. Nätkemän, Papanahonkankaan ja Hepoharjunpuronvarsilla kasvaa mm. maakunnallisesti uhanalaista korpisorsimoa. Alueellisesti uhanalaistaruskopiirtoheinää löytyi Siikakankaan Matolammen ravinteiselta nevalta. Soranotolta hyvinsäästyneen Ruotokassin korpi- ja luhtarantaisella Heinälamminpurolla kasvaa mm. runsaasti harvinaistajokileinikkiä.Lähteelänperän ja Riskoperän harjumuodostumat ulottuvat osittain Kuusimäen Natura-alueelle.Lisäksi Viipurinkanavan alue sijaitsee Tikkamäen Natura-alueen lähellä ja Korholan muodostumanläheinen vesistö kuuluu Vanginveden Natura-alueeseen.Useimmat Keski-Suomen maakunnan valtakunnallisesti merkittävistä harjukohteista sijaitsevatJyväskylän seutukunnalla. Oitinmäki (Laukaa), Hietasyrjänkangas (Laukaa) ja Muuuratharju (Muu-37

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..Loppuraporttirame) kuuluvat valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan ja sisältyvät Natura 2000 -verkostoon.Myös Lankamaan Naturaan kuuluvalla harjukokonaisuudella on valtakunnallista merkitystä. Harjujensuojelullisestimaakunnallisesti merkittäviä kohteita ovat Syrjäharju, Kirkkoniemi ja Aumamäki(Laukaa), Luijanharju-Kapeenharju (Laukaa/Äänekoski), Hitonhaudan harjumaasto (Laukaa/Äänekoski),Solikkosaari ja Kelvejärven kannas (Petäjävesi), Kiikkumäki-Muorinmäki, Papanahonkangas,Ruotokassi ja Kyynämöisen Syrjänkangas (Uurainen). Kohteista neljä ensimmäistäkuuluvat Natura 2000 -verkostoon. Solikkosaari ja Kelvejärven kannas on rauhoitettu luonnonsuojelualueenaja Syrjänkangas on maakuntakaavan ge/2 -kohteita.Seutukunnan paikallisia harjukohteita ovat Kuolemankuopat (Jyväskylä), Tikkakosken dyyni (Jyväskylä),Iso-Kuukkasen harjumaasto, Oravisaaren koillisosa, Vihtakangas, Harisen harjumaasto, PeurunkajärvenRiikolanniemi, Savion Onkiniemi, Syömäsijanmäki, Vehmasmäki ja Siikakangas, Viisarimäki,Uuraisenkangas ja Isonniemenkangas.Jämsän seutukuntaMaastossa tarkastettiin Kankaanmäen (Jämsä), Kelaharjun (Jämsä), Holisevan (Jämsä), Ruotsinharjun(Jämsä), Tietäjälammi-Varpusenlinnan (Jämsä), Valkealuomin (Jämsä), Pirttipohjan (Jämsä),Halkokankaan (Jämsä), Saloisten Likolammin (Jämsä), Rasuanniemen (Jämsä), Syrjäjärvien (Jämsä/Jyväskylä),Harjunsalmen Neulasharjun (Kuhmoinen), Harjunmäen (Kuhmoinen), PoikkijärvenPälsilänharjun (Kuhmoinen), Ruolahden Harjunkorkiin (Kuhmoinen), Sappeen Anttilanharjun(Kuhmoinen), Tanhuanniemen ja Säikänkärjen (Kuhmoinen), Mäyrävuoren (Kuhmoinen), Hakinharjun(Kuhmoinen), Kalholanniemen (Kuhmoinen) ja Kyöpelinmäen (Kuhmoinen) harjualueet.Syrjäjärvien kapeahko, loivasti polveileva harjuselänne on pieni, mutta vesi- ja tienvarsimaisemassamerkittävä, ehyenä säilynyt harjukohde. Myös Harjunmäki ja Säikänkärki ovat maisemallisestimerkittäviä kohteita. Holiseva, Ruotsinharju, Kelalamminharju ja Paloharju ovat osa Holisevan harjukokonaisuutta,jonka geologista kokonaisarvoa on alentanut laajamittainen soranotto. Holisevanmaa-ainesten ottotoiminnalta säästyneet osa-alueet ovat kuitenkin geologisesti, biologisesti jamaisemallisesti merkittäviä. Harjumuodostuma on mm. maakunnallisesti uhanalaisen kangasajuruohonalkuperäinen kasvupaikka.Kasvillisuudeltaan merkittäviä harjukohteita ovat Karklammen Hakinharju ja Ruolahden Mäyrävuorenalueeseen liittyvä Rannanharju. Molempien kohteiden maakunnallisesti ainutlaatuiset harjulehdotkuuluvat valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan ja maakuntakaavan SL-kohteisiin.Rannanharjussa kasvaa mm. maakunnallisesti uhanalaista pähkinäpensasta ja hentokiurunkannusta.Myös Sappeen Anttilanharjun rinteellä on kuivaa lehtoa, mutta kasvillisuus on edellisiä kohteitahuomattavasti vaatimattomampaa. Metsälain mukaisia pienkohteita löytyy ainakin Pirttipohjasta(puro), Neulasharjulta (lehtolaikku) ja Harjunkorkiin Roninvuorelta (kalliot). Roninvuoren kallioillakasvaa mm. maakunnallisesti uhanalaista kalliohatikkaa. Kyöpelinmäki rajautuu Kärppäjärven Natura2000 -alueeseen.Seutukunnalla ei ole valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluvia kohteita, mutta Natura2000 –verkostoon kuuluvalla, maisemallisesti hyvin arvokkaalla Rasuanniemellä on valtakunnallistamerkitystä. Harjukohteina maakunnallisia ovat Syrjäjärvien harju, Hakinharju, Rannanharju, Sarvaharju(Kuhmoinen, maakuntakaavan ge/2 –kohde), Hiukeenniemi (Kuhmoinen, maakuntakaavanSL-kohde) sekä Naturaan sisältyvä Ruolahden Kuoppa-aho (Kuhmoinen). Paikallisesti merkittäviä38

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..Loppuraporttikohteita ovat Tietäjälammi-Varpusenlinna, Saloisten Likolampi, Neulasharju, Kalholanniemi, Harjunmäki,Pälsilänharju, Harjunkorkii, Anttilan harju sekä Tanhuanniemi ja Säikänkärki. Myös Holisevanharjukokonaisuuden ottotoiminnalta säästyneet osa-alueet ovat vähintään paikallisesti merkittäviäharjukohteita.Keuruun seutukuntaMaastossa tarkastettiin Jukojärven Heikinniemen (Keuruu), Käännetynniemen (Keuruu), Lintusyrjän(Keuruu), Multaharjun (Keuruu), Lapinperän (Keuruu), Sikosuonkankaan (Keuruu), Kupanjärven(Keuruuu), Sysmänkankaan (Keuruu), Kaakkokankaan (Keuruu), Valkeisen (Keuruu), ValkeisperänValkeiskankaan (Multia), Lopakankankaan (Multia), Kangasjärvenkankaan (Multia), Köpinkankaan(Multia), Lintankankaan (Multia) ja Multianjärvien (Multia) harjualueet.Maastossa tarkastetut kohteet olivat melko pienialaisia ja useimpien geologista arvoa oli laskenutsoranotto. Esim. Lintusyrjän harjun geologista arvoa on laskenut laajamittainen soranotto, muttakohde on yhä varsinkin maisemallisesti hieno. Lopakankangas on yksi parhaiten säilyneitä kohteitaja maisemallisesti merkittävä muodostuma, johon sisältyy myös dyynejä. Muita maisemallisestimerkittäviä harjumuodostumia ovat Käännetynniemi, Valkeiskangas, Multianjärvet ja Heikinniemi.Kohteiden biologiset arvot koostuvat lähinnä vesi- ja metsälain mukaisista erityisen tärkeistäelinympäristöistä, joita esiintyy ainakin Sikosuonkankaalla (lammet, puro) ja Kangasjärvenkankaalla(puro) sekä Multaharjulla (lähdepinnat), jossa osa lähteistä on menettänyt luonnontilansa vedenotontakia. Kaakkokankaan läpi virtaavan Myllypuron varrella on iso, luonnontilainen lähteikköalue,jonka kasvillisuus on suojelullisesti merkittävää. Myös Kupanjärven ja Sysmänkankaan alueidenkautta virtaavalla, virtavesikunnostetulla Kupanjoelle sekä Lintankankaan Kurjenkoskella onmaisemallisten arvojen lisäksi biologista merkitystä.Seutukunnan harjumuodostumista Multialla sijaitseva Heiluvan-Housukosken harju- ja dyynialueon valtakunnallisesti arvokas. Harjualue muodostaa merkittävän osan Housukosken Naturaalueesta,jonka biologiset arvot perustuvat luonnontilaisiin jokilaaksoihin ja metsiin sekä lähteisiinja pienialaisiin puustoisiin soihin. Lintusyrjän harju, Käännetynniemi, Lopakankangas ja Valkeiskangasovat maakunnallisesti merkittäviä muodostumia. Housukosken alueeseen sisältyy mm. vanhojenmetsien suojelualue. Paikallisesti merkittäviä harjukohteita ovat Ketveleen harjukannas, JukojärvenHeikinniemi, Kangasjärvenkangas, Kaakkokangas ja Multianjärvet.Saarijärven-Viitasaaren seutukuntaMaastossa tarkastettiin Töyrimäen (Kannonkoski), Mätäslammen (Karstula), Karametsän (Karstula),Silmäsuo-Kettunevan (Karstula), Autionharjun (Kivijärvi), Pikku-Huumarin (Kyyjärvi), Oikarinharjun(Kyyjärvi), Kopanniemen ja Paskomäen (Saarijärvi), Porttilankankaan (Saarijärvi), Pirunvuori-Pyhämäen(Saarijärvi), Ahvenlammen (Saarijärvi), Pyhänkankaan (Saarijärvi), Koiraharjun (Saarijärvi),Pilkkamäen (Pihtipudas), Kattilaniemen (Viitasaari), Pirttikankaan (Viitasaari), Kakkiskankaan(Viitasaari), Lahnaskankaan (Viitasaari) ja Toulatin (Viitasaari) harjualueet.Pikku-Huumarin sekä varsinkin Mätäslammen ja Karametsän kohteet ovat geologialtaan keskisuomalaisittainharvinaisia ja edustavia dyynialueita. Kohteet ovat kärsineet tierakentamisesta jasoranotosta, mutta muodostumien dyyniryhmät ovat säilyneet suhteellisen hyvin. Myös Silmäsuo-39

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiKettunevan alueella on säilynyt dyynimuodostumia. Dyynikohteiden lisäksi maisemallisesti merkittäviäharjuja ovat Ahvenlammen, Pilkkamäen ja Kattilaniemen harjualueet. Oikarinharjun, Pirunvuoren-Pyhämäen,Pirttikankaan sekä Kopanniemen ja Paskomäen muodostumien geologista kokonaisarvoaon alentanut soranotto. Kopanniemen kärjellä on yhä maisemallista merkitystä jaPaskomäen osa rajautuu Lanneveden Kirkkoharjun maakuntakaavan ge/2 –alueeseen, mutta varsinaisenaharjukohteena Kopanniemi ja Paskomäki on menettänyt arvonsa. Maastokohteista biologisiaarvoja liittyy Pirunvuoren-Pyhämäen, Töyrimäen, Koiraharjun ja Lahnaskankaan alueisiin.Luontoarvoiltaan merkittävimpiä kohteita ovat Pirunvuoren-Pyhämäen Myllymäen koillisrinteenlähteikkö ja puronvarsilehto. Lahnaskankaan osittain luonnontilaisen kaltaisena säilyneet Turpeisenpuron varrella kasvaa mm. Keski-Suomessa harvinaista kaislasaraa.Seutukunnan merkittävin harjukohde on Saarijärven ja Multien rajalla sijaitseva Kiviharju-Kulhanvuori, joka sisältyy sekä harjujensuojeluohjelmaan että Natura 2000 -verkostoon. Valtakunnallisestiarvokkaalla Kiviharju-Kulhanvuorella on myös metsiensuojelullista arvoa ja suurin osaalueesta kuuluu vanhojen metsien suojelualueeseen. Kyyjärven Hyytiäisenkangas, joka kuuluuPohjoisnevan laajaan, monimuotoista suoluontoa sisältävään Natura-alueeseen, on valtakunnallisestiarvokas dyynimuodostuma. Seuraavia 19 kohdetta voidaan pitää harjujensuojelullisesti maakunnallisestimerkittävinä: Haarajärvi (Kannonkoski, Saarijärvi), Mätäslampi, Karametsä, Silmäsuo-Kettuneva, Uitusharju (Karstula), Salamaperän harjualue (Kivijärvi), Huumarkankaan dyynialue(Kyyjärvi), Lylysaari (Pihtipudas), Pilkkamäki, Varisvuori (Pihtipudas), Tervaniemi ja Koukkumäki(Saarijärvi), Ahvenlampi, Pyhä-Häkin harjualue (Saarijärvi), Lanneveden Kirkkoharju (Saarijärvi),Pyhäkankaan eteläosa, Summassaaren Haikanniemi (Saarijärvi), Syrjäharju (Saarijärvi), Kangasjärvendyynialue (Saarijärvi), Mäntykangas (Viitasaari) ja Rakajansaari. Mätäslampea, Silmäsuo-Kettunevaa ja Pilkkamäkeä lukuun ottamatta maakunnalliset kohteet sisältyvät Naturaan ja/taimaakuntakaavan harjukohteisiin.Paikallisia harjukohteita ovat Pikku-Huumar, Autionharju, Vesalan dyyni (Karstula), Kammolankangas(Pihtipudas), Niemenharju (Pihtipudas), Pirunvuori-Pyhämäki, Lemmenpolku (Saarijärvi), Aulikindyynialue (Saarijärvi), Kiimavuoren dyynialue (Viitasaari), Pirttikangas ja Kattilaniemi.Äänekosken seutukuntaMaastossa tarkastettiin Porraspohjan (Äänekoski), Sirkkakankaan (Äänekoski/Saarijärvi), Hietaman(Äänekoski), Sirkkaharjun (Äänekoski), Kulopalokankaan (Äänekoski) ja Tankolammin (Konnevesi)harjualueet.Sirkkaharjua lukuun ottamatta maastossa tarkastetut harjumuodostumat ovat geologisilta arvoiltaanmelko vähäisiä. Sirkkaharjun harjukuoppaisen selänteen keskeiset osat kuuluvat Natura 2000-verkostoon. Soranotosta kärsinyt Sirkkaharju on maakunnallisesti uhanalaisen kangasajuruohonalkuperäinen kasvupaikka. Saarijärven rajalla sijaitseva Sirkkakangas on geologisilta arvoiltaan vähäisempi,mutta kohde on biologisesti merkittävä. Sirkkakankaan luonnonsuojelualueeseen sisältyvätlehmuslehto, ravinteikas rantasuo, tervaleppäkorpi ja harjumetsikkö. Lisäksi suojelualueenulkopuolelta, harjurinteen alta löytyi lehmusta kasvava lehtolaikku sekä ravinteinen neva-alue,jossa kasvoi alueellisesti ja maakunnallisesti uhanalaista lajistoa (ruskopiirtoheinä, rimpivihvilä jasuovalkku). Hietaman, Tankolammin ja harjumaisemaltaan moni-ilmeisen Kulopalokankaan muodostumienharjuarvoa on laskenut soranotto. Tankolammin alue sijaitsee Ylä-Tankosen Naturaalueenlähellä.40

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiSeutukunnalla ei ole valtakunnallisesti merkittäviä harjumuodostumia. Sirkkakangas sekä Naturaankuuluvat Sirkkaharju ja Jurvonharju (Äänekoksi) ovat harjujensuojelullisesti maakunnallisesti merkittäviä.Paikallisia harjukohteita ovat Kulopalokangas ja Kovalanniemi (Äänekoski).MOREENIMUODOSTUMATNykytilaMoreeni on Keski-Suomen yleisin maalaji. Se peittää yli puolet maapinta-alasta ohuehkona kallioperääverhoavana peitteenä ja erityyppisinä moreenimuodostumina. Näitä ovat drumliini- ja kumpumoreenikentätsekä reunamuodostumavyöhykkeet. Noin 10 % moreenista esiintyy kumpumoreenimuodostumina,jotka ovat pääasiallisin murskauskelpoisen moreeniaineksen lähde. Kumpumoreenimuodostumienaineksesta vain melko pieni osa on hyvää, lähes sellaisenaan sorateilläkäytettäväksi kelpaavaa karkearakeista moreenia. Muodostumien aineksesta on kuitenkin useinmahdollista valmistaa erilaisia tienpitoon ja maanrakennukseen soveltuvia massoja seulomalla,murskaamalla, suhteuttamalla sekä hienoainesta poistamalla tai lisäämällä.Aineksen laatu ja määrä voi vaihdella huomattavasti jo yhden pienen moreenimuodostuman eriosissa, eikä muodostuman pintalohkareisuuden tai ylimpien kerrosten aineksen perusteella voipäätellä muodostuman sisäosien rakenteita ja maalajisuhteita. Lisäksi muodoiltaan samantyyppisetmuodostumat eivät välttämättä ole ainekseltaan ja rakenteeltaan samanlaisia. Kelvollista ainestaon täysin mahdollista löytää (ainakin pieniä määriä) muodostumista, jotka eivät päällisinpuolin kartalla tarkasteltuna herätä juuri lainkaan huomiota, ja toisinaan hyvin lupaavilta vaikuttavatmuodostumat voivat olla ainekseltaan käyttökelvottomia.Yleisimmät moreeniaineksen käyttökelpoisuuteen liittyvät ongelmat ovat sopivan aineksen vähäisyysmuodostumissa, aineksen liian vähäinen kivisyys tai kiviaineksen heikot lujuusominaisuudet.Kivisyyttä ja aineksen määrää on kuitenkin toisinaan mahdollista kasvattaa lisäämällä moreeniainekseenläheisistä kallioista saatavaa louhetta. Huomattavan suuri lohkareisuus muodostumanpinnalla ja aineksessa voi vähentää moreenin käyttökelpoisuutta, ja liian suuri hienoaineksenmäärä puolestaan lisää moreenin routivuutta.Täydentävät tutkimuksetGeologian tutkimuskeskus selvitti mahdollisesti murskauskelpoisia moreenialueita ja muita maaperämuodostumia,joiden sisältämää moreeniaineista voitaisiin käyttää sorateiden kunnossapitoonja perusparantamiseen. Alueet jakautuvat kahteen ryhmään: TVL:n Keski-Suomen piirin 80-luvulla inventoimiin alueisiin ja uusiin, pääasiassa karttatulkintaan perustuviin alueisiin.Tiepiirin inventoimat alueet on ryhmitelty murskauskelpoisuuden perusteella kolmeen luokkaan:a) kelvollisiin, b) mahdollisesti kelvollisiin ja c) ei kelvollisiin. Selvityksessä on mukana karttatulkinnanja erilaisten geologisten aineistojen avulla myös uusia murskaukseen ja sorateiden kunnossapitoonmahdollisesti soveltuvia alueita. Uusien alueiden etsinnässä on hyödynnetty mm. GTK:nmaaperäkartta-aineistoja, kivi- ja maa-ainestutkimuksia ja moreenimuodostumien inventointiraporttejasekä tiepiirin tutkimusraportteja, joista on saatu lisävihjeitä eri muodostumatyyppien ra-41

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..Loppuraporttikenteesta ja aineksesta. Myös lupaavimmat tiepiirin inventoimat kohteet (luokat a ja b) on valittumukaan uusiin alueisiin (liite VII).Geologian tutkimuskeskuksen ja tiepiirin inventoimat moreenialueet (liite VII)42

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiSelvityksessä on 338 moreenialuetta. Alueiden koko vaihtelee muutamasta hehtaarista kymmeniinhehtaareihin. Yhdeltä alueelta saadaan moreeniainesta arviolta keskimäärin 0,03 milj. m 3 . Sitenmoreeniainesta on saatavissa selvityksen 338 alueelta arviolta noin 10 milj. m 3 . Osalla muodostumiaon ollut/on ottotoimintaa. Vaikka potentiaalisia käyttökelpoisia moreenimuodostumia pystytäänkinmelko hyvin hahmottamaan geologisten aineistojen ja muodostumien ulkoasuun ja syntyprosesseihinperustuvan karttatulkinnan avulla, vaatii aineksen lopullisen käyttökelpoisuudenvarmistaminen aina tarkempia koekuoppa- ja luotaustutkimuksia.KORVAAVAT MATERIAALITRakennuskivilouhosten sivukivetKeski-Suomi on perinteistä rakennuskivien louhinta- ja käyttöaluetta. Käytetyt kivilajit ovat olleeterityyppisiä graniitteja, granodioriitteja ja luiskeita. Määräävinä tekijöinä kiven käytölle ovat olleetesiintymän sijainti, kiven ulkonäkö, kiven eheys ja sen lohkeavuus. Tunnetuimmat Keski-Suomenkivilouhokset ovat ns. mustakivilouhoksia, joista on irrotettu kiveä pääasiassa hautakivituotantoon.Nämä louhokset ovat sijainneet/sijaitsevat Jyväskylän-Korpilahden ja Viitasaaren Pihtiputaanalueilla.Rakennuskivilouhimoilla louhitaan useiden tonnien painoisia kiviplokkeja ja liuskeita. Louhinnansivutuotteena syntyy sivukiveä, jonka osuus voi olla jopa 90 % louhinnan määrästä. Sivukiven raekokovoi olla aina metreistä hienorakeiseen (< 1 mm) kiviainekseen asti. Sivukivet on perinteisestivarastoitu louhosalueelle. Rakennuskivilouhimoiden sivukivi on puhdasta luonnonmateriaalia.Merkittävimmät sivukiven käyttökohteet ovat maa- ja vesirakentaminen sekä erilaiset ympäristörakentamiseenliittyvät kivituotteet. Maa-ainesten kestävän käytön periaatteen mukaisesti myösrakennuskiviteollisuuden sivukivet tulee hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Esimerkillisestitässä asiassa toimii Suomen Kivivalmiste Oy Punamäen alueella Jyväskylän ja Muuramen rajalla:Rakennuskivet, jotka eivät sovellu tuotantoon läjitetään murskausta varten louhekasaksi, jonkamurskeyrittäjä murskaa hyötykäyttöön. Sivukiven hyötykäyttöön liittyvää problematiikkaa on pohdittulaajasti Kaakkois-Suomen sivukiviprojektissa (Räisänen, M. 2007) sekä Keski-Suomen luonnonkivilouhimoidensivukivet –raportissa.Keski-Suomen merkittävimpiä rakennuskivilouhimoiden sivukivialueet sijaitsevat Pihtiputaan, Viitasaaren,Äänekosken ja Jyväskylän seuduilla. Osa näistä alueista on Keski-Suomen maakuntakaavassarakennuskiviainesten ottovyöhykkeinä (liitteet II ja VIII). Sivukivialueilta saatava massamääräon arviolta 0,85 milj. kiinto-m 3 .43

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiRakennuskivilouhosten sivukivialueet (liite VIII)44

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiMalmipotentiaaliset alueetKeski-Suomessa on 8 kaivoslain mukaista valtausta. Valtaukset eivät liity malmikriittisiin vyöhykkeisiin.Valtausalueet ovat potentiaalisia korvaavan maa-ainesmateriaalin lähteitä, mikäli alueilleavataan kaivoksia. Kaivostoiminnassa syntyy käyttökelpoista sivukiveä.Keski-Suomen kaivosvaltauksetVALTAUKSEN NIMI KUNTA MINERAALI PINTA-ALA(HA)1. Vatsa Jyväskylä/Luhanka kulta, sinkki 1002. Längelmäki Jämsä kulta, kupari 923. Lepola Luhanka kulta 984. Sydänmaa Luhanka kulta 825. Tammijärvi Luhanka kulta 1006. Mäntymäki Pihtipudas kvartsi, maasälpä 897. Soidinkangas Pihtipudas maasälpä, kvartsi 248. Viitasaari Viitasaari kupari, molybdeeni 18YHTEENSÄ 60345

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiKeski-Suomen malmipotentiaaliset alueet46

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiTuhkat ja kuitusavetMerkittävimmät tuhkien ja kuitusaven tuottajia ovat teollisuuden ja yhdyskuntien voimalaitokset.Näitä ovat UPM-Kymmene Oyj Kaipolan tehdas, UPM-Kymmene Oyj Jämsänkosken tehdas, ÄänevoimaOy Äänekoski ja Kumpuniemen Voima Oy Suolahti, Jyväskylän Energiantuotanto Oy Rauhalahdenja Savelan voimalaitokset sekä Fortum Power and Heat Oy Säynätsalon kattilalaitos. Keljonlahdenvoimalaitos tulee olemaan vuodesta 2011 lähtien merkittävä tuhkan tuottaja.Keski-Suomen teollisuudessa muodostuvien tuhkien määrä on kasvanut vuoteen 2000 asti, minkäjälkeen vuosittain muodostuvan tuhkan kokonaismäärä on ollut noin 45 000 tonnia. Tuhkan hyötykäyttöasteon vaihdellut vuoteen 2001 asti 15–35 % välillä riippuen maarakennuskäytön kohteista.Viime vuosina tuhkan hyötykäyttöaste on kasvanut ja vakiintunut reiluun 40 %:iin. Tuhkaa on hyödynnettykaatopaikka-, tie- ja liikuntapaikkarakentamisessa sekä maanrakennuskohteissa (Tielaitoksentierakenteet, kaatopaikan rakenteet, Himoksen alue, Rauhalahden voimalaitoksen viereinenalue). Tuhkaa on hyödynnetty maanparannusaineena vuosittain (Metsä-mannut) noin 10 %(vajaa 4000 tonnia) kokonaismäärästä. Kaatopaikalle vuosittain sijoitettavan tuhkan määrä on noin25 000-30 000 tonnia.Teollisuuden tuottamat tuhkamäärät (t) ja hyödyntämisasteet vuosina 1997 – 2007 (Yli-Kauppila,H. ym. 2009)Keski-Suomessa muodostuneet teollisuuden tuhkien ja yhdyskuntien energiahuollon tuhkan jamuiden jätteiden määrät sekä tuhkan hyötykäyttöprosentit vuosina 2001 – 2007 (Yli-Kauppila, H.ym. 2009)47

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiSuurimmat kuitusavimäärät muodostuvat massa- ja paperiteollisuudesta. Teollisuuden kuitusavienkokonaismäärä on ollut noin 250 000 tonnia (märkäpaino). Kuitusavien hyödyntäminen erilaisissamaarakentamiskohteissa on alkanut vuosituhannen vaihteessa. Viime vuosina lietteitä on hyödynnettymm. kaatopaikkojen (mm. Vierelä, Mustankorkea, Äänekosken tehtaiden kaatopaikka) jaliikuntapaikkojen (Himos) rakentamisessa. Maarakentamisessa hyödyntämisen osuus on viimevuosina ollut noin 30–40 %. Teollisuuden kuitusavien energiana hyödyntäminen on lievästi laskenut,ollen viime vuosina noin 60–70 %. Energiana hyödyntämisen vähentymiseen vaikuttanee osaltaanhyödyntäminen maarakentamisessa. Kuitusavien loppusijoittaminen kaatopaikoille on vähentynyt20 %:sta lähes kokonaan.Teollisuuden tuottamat lietemäärät (kuitusavi) ja niiden käsittely (t, märkäpaino) sekä hyödyntämisasteetvuosina 1997 – 2007 (Yli-Kauppila, H. ym. 2009)Kaatopaikkarakentamiseen Keski-Suomessa on hyödynnetty kuitusavea viime vuosina useitakymmeniä tuhansia tonneja. Rauhalahden voimalaitoksen tuhkaa on hyödynnetty LievestuoreenLaajalahden kunnostamisessa muodostuvien massojen stabilointiin lähivuosina. Tuhkia on hyödynnettyeniten maarakennuksessa ja jonkin verran myös maanparannusaineena. Vuonna 2007Keski-Suomen alueella hyödynnettiin maarakennuksessa 40 500 tonnia tuhkaa ja maanparannusaineena5 500 tonnia. Kaatopaikoille Keski-Suomessa muodostunutta tuhkaa loppusijoitettiin yhteensä30 700 tonnia. Tuhkan hyödyntämisen maanparannusaineena sekä tuhkan ja kuitusavenhyödyntämisen maanrakentamisessa ennakoidaan jatkuvan Keski-Suomessa nykyisentasoisena.48

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiMaa-ainesterminaalitMaa-ainesterminaalilla käsitetään Poski-projektissa maa-ainesten keskitettyä varastointialuettamyöhemmin hyödynnettäville maa- ja kiviaineksille. Alueella ei välttämättä tarvitse olla fyysisiäterminaalipuitteita. Terminaalissa maa-aineksille tehtäviä toimintoja voivat olla varastointi, lajittelu,jalostus ja kauppa.Keski-Suomessa toimii kahdeksan alueellisen ympäristökeskuksen luvittamaa virallista maankaatopaikkaa.Paikkoja käytetään pääsääntöisesti puhtaiden ylijäämä- ja kaivumaiden loppusijoituspaikkanasekä välivarastona myöhemmin rakennuskohteissa hyödynnettäville maa-aineksille (mm.siltit, hiekat, moreenit, kivet ja louheet). Nämä paikat ovat Joutsan lentokentän viereinen alue,Jyväskylän Nenäinniemen ja Mustalammen alueet, Laukaan Rantasen alue, Muuramen Haapalahdenja Lamminmäen alueet sekä Viitasaaren Vaarinvuoren alue. Luvitettujen maankaatopaikkojenmassojen laadusta tai määristä ei ole tietoa. Maa-ainesterminaaleina esitetään myös 14 rakennuskivilouhimoaluetta(liite VIII).Keski-Suomen maa-ainesterminaalitMAA-KUNTAAINESTERMINAALI1. Lentokenttä Joutsa2. Ahostenmäki Jyväskylä3. Heinävuori Jyväskylä4. Kivimäki Jyväskylä5. Korpiaho Jyväskylä6. Mustalampi Jyväskylä7. Nenäinniemi Jyväskylä8. Punamäki Jyväskylä9. Sulunharju Jyväskylä10. Paskikalliot Kinnula11. Itäpäänkangas Kivijärvi12. Lukkari Kivijärvi13. Rantanen Laukaa14. Haapalahti Muurame15. Lamminmäki Muurame16. Virkamäki Pihtipudas17. Hirvijärvi I Toivakka18. Hirvijärvi L Toivakka19. Huosiaisvuori Viitasaari20. Vaarinvuori Viitasaari21. Iivarinvuori Äänekoski22. Jouhtismäki Äänekoski49

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiKeski-Suomen maa-ainesterminaalit50

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiYhteensovituskartalla esitetään harjujensuojeluohjelman alueet sekä muut maakunnallisesti arvokkaatharjualueet ja dyynit, jotka nousivat esiin Poski-projektin luontoselvityksessä (Välivaara2009, Nevalainen 2008). Mukana ovat myös Keski-Suomen maakuntakaavan maa-ainesten ottovyöhykkeet(eo/2, eo/3) ja arvokkaat harjualueet (ge/2).Yhteensovituksessa oli mukana 61 harjumuodostumaa. Näistä arvotettiin 20 maa-aineshuollonkannalta arvokkaiksi ja 15 maa-aineshuollon kannalta osittain arvokkaiksi. Pohjavedenpinnan alapuolinenotto on mahdollista 13 muodostumalla vaatien kuitenkin aina lisäselvityksiä. Monimuotoisuudenkannalta arvokkaita muodostumia on 4 (liite IX).Vesihuollon kannalta arvokkaita muodostumia on 1. Pohjavesialueluokitus poistettiin 13 muodostumaltaja neljän muodostuman rajausta pienennettiin (liite IX).KALLIOMUODOSTUMATGeologian tutkimuskeskus selvitti Keski-Suomen kokonaismaakuntakaavaa varten vuosina 2001,2004 ja 2005 hyödynnettävissä olevat kallio- ja rakennuskiviainesvarannon. Nämä varannot esitetäänyhteensovituskartalla maakuntakaavan mukaisesti (liite III). Myös Keski-Suomen arvokkaidenkallioalueiden tarkistus on mukana yhteensovituskartalla (liite IV).Kalliomuodostumissa yhteensovituksen perusperiaate on, että päällekkäisyyksissä maaainesmuodostumiinnähden alue merkitään arvokkaan kallioalueen merkinnällä. Perusteluna tälleovat Korkeimman hallinto-oikeuden kielteinen päätös kalliokiviaineksen ottamisesta ViitasaarenSaunamäen-Säynäisvuoren arvokkaalla kallioalueella (KHO 15.3.2001, taltionumero 479) sekä Keski-Suomenlääninoikeuden kielteinen päätös kalliokiviaineksen ottamisesta Viitasaaren Huosiaisvuorenarvokkaalla kallioalueella (5.5.1999, nro 223).MOREENIMUODOSTUMATMoreenimuodostumat soraa korvaavana materiaalina esitetään yhteensovituskartalla lukuun ottamattatiepiirin tutkimusten luokkaa c (ei kelvolliset murskaukseen) (liite VI). Myös Keski-Suomenvaltakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat ovat mukana yhteensovituskartalla (liite VII).Yhteensovituksen perusperiaate on, että päällekkäisyyksissä maa-aineshuoltoon nähden alue merkitäänarvokkaan moreenimuodostuman merkinnällä. Perusteluna tälle ovat edellä kuvatut Hämeenlinnanhallinto-oikeuden ja Keski-Suomen lääninoikeuden päätökset, koska arvokkaissa moreenimuodostumissaon kyse samantasoisesta ja –arvoisesta asiasta kuin arvokkaiden kallioalueidenkohdalla.KORVAAVAT MATERIAALITRakennuskivilouhosten sivukivet52

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiKeski-Suomen rakennuskivilouhosten sivukivivaranto on mukana yhteensovituskartalla. Louhosalueissaon kyse niiden hyödyntämisestä ja siten alueiden maisemoinnista tai maa-ainesten välivarastoinnista.Näiden alueiden osalta ei ole ristiriitaa luontoarvojen tai pohjaveden kanssa. Louhosalueetesitetään maa-ainesterminaali –merkinnällä.Malmipotentiaaliset alueetKeski-Suomen malmipotentiaaliset alueet eli kaivosvaltaukset ovat mukana yhteensovituskartalla.Alueiden osalta ei ole ristiriitaan pohjaveden kanssa. Sen sijaan Vatsan valtausalueella sivuaa PutkilahdenNatura 2000-verkoston aluetta (FI0900098) ja Housuvuoren valtakunnallisesti arvokastakallioaluetta. Vatsan valtauksen pohjoisosassa sijaitsee myös maakuntakaavan Aukeasuon luonnonsuojelualue(SL). Pihtiputaan Mäntymäki on maakuntakaavassa kalliokiviaineksen ja rakennuskiviaineksenottovyöhykettä (eo/2, eo/3).Tuhkat ja kuitusavetYhteensovituskartalla esitetään merkittävimmät tuhkan ja kuitusaven 7 muodostumiskohdetta.Maa-ainesterminaalitYhteensovituskartalla esitetään maa-ainesterminaalien alueet. Näitä ovat luvitetut 8 aluetta ja 14rakennuskivilouhosten sivukivialuetta.KESKI-SUOMEN POSKI-PROJEKTI JA MAA-AINESLAKIMaa-aineslain tarkoittamia maa-aineksia ovat kivi, sora, hiekka, savi ja multa. Lain keskeinen tavoiteon, että maa-ainesten ottamista ohjataan maiseman ja luonnonarvot turvaavalla tavalla kestävänkehityksen periaatteiden mukaisesti. Maa-aineslain (MAL 555/1981) mukaan maa-aineksia eisaa ottaa niin, että siitä aiheutuu (MAL 3 §):1) kauniin maisemakuvan turmeltumista2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laaduntai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaaAlueella, jolla on voimassa asemakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on sen lisäksi,mitä 1 momentissa säädetään, katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueenkäyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa(1999/134).Maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeellä,ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätätarkoitusta varten (2000/495).53

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiOttamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisenvahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi jaettä maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnastaaiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissäolevaa haittaa.Mikäli maa-ainesten ottamisesta aiheutuu yhdenkin 3 §:n mukaisen kieltosäännön haitallisia ympäristövaikutuksia,lupaa ainesten ottamiseen ei voida myöntää. Siksi muodostumia koskevan tietopohjantulee olla vahva.Keski-Suomen Poski-projektin tavoite on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainestensaanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä turvata arvokkaiden harju-, kallio- ja moreenialueidensuojelulliset arvot ja hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon.Projekti on tuottanut maakunnan keskeisistä sora- ja hiekkamuodostumista sekä kallio- jamoreenialueista tietopohjan, joka on apuna sovellettaessa maa-aineslain säännöksiä maa-ainestenottamisen lupamenettelyssä tai suunniteltaessa muuta alueiden maankäyttöä.Projektin tuloksena syntyneet alue-ehdotukset eivät ole oikeudellisesti sitovia. Varsinainen alueidenkäytön yhteensovittaminen tehdään maakuntakaavoituksessa ja kuntien yleiskaavoituksessa.Maa-ainesten ottoon suositeltavilla sora- ja hiekka-, kallio- ja moreenialueilla ei ole todettu olevanottotoimintaa estäviä suojelullisia arvoja tai muita rajoittavia tekijöitä. Alueille on kuitenkin haettavamaa-aineslain mukainen lupa.Maa-aineslain mukainen päätös maa-ainesten ottamisesta tehdään siinä kunnassa, jossa hakemuksenkohdealue sijaitsee. Lupaharkinta tehdään yksinomaan MAL 3 §:n mukaisten lupaedellytystenpohjalta. Mikäli alueella on merkitystä maakuntakaavoituksen kannalta, on pyydettävämaakunnan liiton lausunto. Ennen luvan myöntämistä lupaviranomaisen on pyydettävä Keski-Suomen ELY-keskuksen lausunto, milloin alueella on valtakunnallista tai muutoin huomattavaamerkitystä luonnonsuojelun kannalta, alueella on merkitystä vesien suojelun kannalta tai ainestenottaminen vaikuttaa välittömästi toisen kunnan alueeseen. Maakuntamuseon lausunto on tarpeen,mikäli alueella saattaa olla muinaisjäännöksiä.KIRJALLISUUSAnon. 1981: Keski-Suomen harjuluonto. – Keski-Suomen seutukaavaliitto, julkaisu nro 63, sarja B,100 s.Anon. 1986: Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunnan mietintö. I Yleinen osa. - Komiteamietintö1985:43, 111 s.54

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiBritschgi, R. ym. 2009: Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus. –Ympäristöopas 2009. Suomen ympäristökeskus.Finncao Oy 2005: Metsäteollisuuden lehtotuhkien käyttö tie-, katu- ja kenttärakenteissa.Geologinen tutkimuslaitos 1971, 1978: Soravarojen arviointi TVL:n Keski-Suomen piirissä.Geologian tutkimuskeskus 2001: Rakennuskiviteollisuuden raaka-ainepohjan selvittäminen Keski-Suomessa. Loppuraportti.Geologian tutkimuskeskus 2005: Raportti luonnonkivi- ja kiviainestutkimuksista eteläisessä Keski-Suomessa vuosina 2003–2005.Heino, T., Kesola, R. & Torppa, A. 2009: Keski-Suomen luonnonkivilouhimoiden sivukivet. Poskiprojekti.Geologian tutkimuskeskus. Itä-Suomen yksikkö. Kuopio.Husa, J. ja Kontula, T. 1997: Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Keski-Suomen läänissä. - Suomen ympäristökeskuksen moniste 71, 187 s. Helsinki.Keski-Suomen liitto/Geologian tutkimuskeskus 2004: Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun,Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla. Julkaisu B 137, Keski-Suomen liitto.Keski-Suomen liitto 2007: Sora- ja hiekka-aluemuistio.Keski-Suomen Poski-projekti:Keski-Suomen kiviaineskulutusennuste. Keski-Suomen liitto 2008.Maa- ja kalliokiviainestutkimukset Keski-Suomen maakunnan alueella: Jyväskylän ja Joutsanseutukunnat (2007), Jämsän seutukunta (2009), Keuruun seutukunta (2009), Saarijärven-Viitasaarenseutukunta (2009), Äänekosken seutukunta (2009). Geologian tutkimuskeskus.Moreenialueet. Geologian tutkimuskeskus 2008.Maastossa tarkistettujen harjualueiden luonto- ja maisema-arvot (2009). Reima Välivaara.Pohjavesiselvykset. Geologian tutkimuskeskus 2009.Keski-Suomen seutukaavaliitto 1987: Pitkäaikaiseen ja laaja-alaiseen maa-ainesten ottoon soveltuvatharjualueet Keski-Suomessa. – Keski-Suomen seutukaavaliitto, julkaisu nro 83, sarja B.Keski-Suomen seutukaavaliitto 1989: Keski-Suomen rakennus- ja teollisuuskiviselvitys. Julkaisu nro95, sarja B.Korpela, K. & Niemelä, J. 1987. Laki haittaa harjujen käytön suunnittelua. Suomen kunnat 6/1987.Kumpula M. 2007: Keski-Suomen muinaisjäännöskeskittymät (kartta).Kuvonen H. Palmu J.-P. 2008: Harjut ja Salpausselät. www.geologia.fi.55

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiLähteenmäki P. 2000: Satakunnan kiviainesten käyttöselvitys 1997–2020. Lounais-Suomen ympäristökeskus.Julkaisematon.Maa-ainesten kestävä käyttö. Opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten. –Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009. Ympäristöministeriö.Mäkelä, L. 2006: Kartta Keski-Suomen sora- ja hiekkamuodostumista.Mäkinen, K., Palmu, J-P., Teeriaho, J., Rönty, H., Rauhaniemi, T. & Jarva, J. 2007: Valtakunnallisestiarvokkaat moreenimuodostumat. – Suomen ympäristö 14/2007. Ympäristöministeriö.Nevalainen, P. 2008: Keski-Suomen dyynit. Pro gradu. Oulun yliopisto. Geotieteiden laitos. Geologianosasto.Ratahallintokeskus 2006. Strategioita ja selvityksiä 2/2006: Rautatieliikenne 2030 - Radanpidonpitkän aikavälin suunnitelma.Rintala, J. 2006: Maa-ainesten ottomäärät ja ottamislupatilanne 2004. – Suomen ympäristö 818.Rintala, J. 2007: Maa-ainesten ottomäärät ja ottamislupatilanne 2005. – Suomen ympäristökeskuksenraportteja 17/2007.Ryttäri, T. 2004: Paahdeympäristöt – ekologia ja kasvisto. – Teoksessa: From, S. (toim.) 2005:paahdeympäristöjen ekologia ja uhanalaiset lajit. Suomen ympäristö 774. Suomen ympäristökeskus.Räisänen, M. ym. 2007: Rakennuskivilouhinnassa syntyvän sivukiven hyötykäyttö Kaakkois-Suomessa. Geologian tutkimuskeskus, WSP Finland Oy.Työ- ja elinkeinoministeriö. Kaivosrekisteri.Yli-Kauppila, H. ym. 2009: Keski-Suomen alueellinen jätesuunnitelma vuoteen 2016. Keski-Suomenympäristökeskus. Raportteja 2/2009.LIITTEETLIITE I. ENSISIJAISET TUTKIMUSKOHTEET56

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiSEUTUKUNTA/KUNTAJoutsan skPV-ALUEPV-NUMEROPV-LUOKKATUTKIMUSLuhanka Lempää 09 435 03 II MSydänmaa 09 435 04 III MJoutsa Säynätjärvenkangas 09 172 03 II M/VVallaspelto 09 172 04 III MPirttikangas 09 172 05 II MLeivonmäki Lähdesuonharju 09 415 04 III MEtu-Ikola 09 415 05 III MSäynätharju 09 415 06 III MJyväskylän skToivakka Hepoharju 09 850 05 II MKorpilahti Halkomäki 09 277 06 II MMuurame Viipurinkanava 09 500 51 II MLähteelänperä 09 500 06 II M/VRiskonperä 09 500 05 II MNätkelmä 09 500 07 III MPetäjävesi Kaunikkilampi 09 592 02 III MHankasalmi Lintusyrjä 09 077 06 II MKorhola 09 077 08 III M/VLaukaa Lankaharju 09 410 03 II VUurainen Ruotokassi 09 892 06 II MJyväskylän mlk Hiidenjärvi 09 180 06 II MJyväskylä -Jämsän skKuhmoinen Unnasjärvi 09 291 04 II VMäyrävuori 09 291 03 II M/VHarjunmäki 09 291 05 II MHarjunkorkii 09 291 06 III MKuoppa-Aho 09 291 07 III MKyöpelinmäki 09 291 08 III MJämsä Kankaanmäki 09 182 04 II MJämsänkoski Valkealuomi 09 182 03 III MHalkokangas 09 183 04 III MPirttipohja 09 183 02 III MKeuruun skKeuruu Kaakkokangas 09 249 12 II VMultharju 09 249 51 II M/VLapinperä 09 249 15 II MSikosuonkangas 09 249 16 II M57

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiValkeinen 09 249 13 II VKupanjärvi 09 249 19 III MSysmänkangas 09 249 02 II MMultia Lintankangas 09 495 02 II VValkeiskangas 09 495 08 III VKangasjärvenkangas 09 495 06 II MKöpinkangas 09 495 07 III MLopakankangas 09 495 05 II MSaarijärven-Viitasaaren skPylkönmäki Koiraharju 09 633 04 III MSaarijärvi Porttilankangas 09 729 15 III MMyllymäki 09 729 16 III MPyhänkangas 09 729 51 II VViitasaari Kakkiskangas 09 931 11 II MPirttikangas 09 931 12 II MLahnaskangas 09 931 03 II MToulat 09 931 02 II MKarstula Heinäjoki 09 226 03 II VKannonkoski Töyrimäki 09 216 06 II MKivijärvi -Kyyjärvi -Pihtipudas -Kinnula -ÄänekoskenskÄänekoski Porraspohja 09 992 14 III MHietama 09 992 03 II VSirkkakangas 09 992 52 II MM = maa-ainespainotteinen tutkimusV = vedenhankintapainotteinen tutkimusM/V = kevyehkö vedenhankintapainotteinen tutkimusLIITE II. MAAKUNTAKAAVAN MAA-AINESTEN (EO/1), KALLIOKIVIAINES-TEN (EO/2) JA RAKENNUSKIVIAINESTEN (EO/3) OTTOVYÖHYKKEETMaa-ainesten ottovyöhykkeet (eo/1)1 Joutsenlampi Joutsa2 Askeleentakanen Jyväskylä, Laukaa3 Lintumäki Jyväskylä, Laukaa4 Haaralankangas Jämsä5 Heräkulma Jämsä6 Kollinkangas Jämsä58

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..Loppuraportti7 Heinäjoki Karstula8 Rillakangas Karstula9 Hevosenselkäharju Konnevesi10 Keskisenkangas Kuhmoinen11 Sormiharju Kyyjärvi12 Haapasuo Laukaa13 Pedonmäki Laukaa14 Tervakangas Laukaa15 Lempää Luhanka16 Alvajärvi Pihtipudas17 Iloskangas Pihtipudas18 Kangasharju-Koiraharju Saarijärvi19 Pyhänkangas Saarijärvi, Äänekoski20 Kangashäkki Uurainen21 Pirttikangas Viitasaari22 Toulatkangas Viitasaari23 Ilveskallio ÄänekoskiKalliokiviainesten ottovyöhykkeet (eo/2)1 Kalliola Hankasalmi2 Lyötinmäki Hankasalmi3 Nuijanvuoret Hankasalmi4 Kukkulamäki Joutsa5 Lapinvuori Joutsa6 Ylimmäinen Riipilampi Joutsa7 Askeleentakanen Jyväskylä, Laukaa8 Hernemäki Jyväskylä, Luhanka9 Leppänen Jyväskylä10 Palokan kalliolouhos Jyväskylä11 Punakangas Jyväskylä, Muurame12 Riukukallio Jyväskylä13 Tuohivuori Jyväskylä14 Mustikkamäki Jämsä15 Partalankoski Jämsä16 Pieni Koukkujärvi S Jämsä17 Riitavuori N Jämsä18 Riutanmäki Karstula, Saarijärvi19 Isolamminkangas Keuruu20 Kaijanaho N, S Keuruu21 Kylmäkorpi Keuruu22 Metsä-Saukko Keuruu23 Mäntylä Keuruu24 Riihimäki Keuruu25 Ryngänvuori Keuruu26Sammakkolampi-PahalampiKeuruu27 Soilammenkangas Keuruu28 Lammaskalliot Kinnula29 Permivuori Kivijärvi30 Jouhtijärvi Konnevesi31 Ahomäki Kyyjärvi32 Hirsikangas Kyyjärvi33 Haapamäki Laukaa34 Hyyriäismäki Laukaa35 Ylenmäki Laukaa36 Heinäahonvuori Multia37 Purstinvuori Multia38 Ristimäki Multia39 Hurrikankalliot Pihtipudas40 Mahakallio Pihtipudas41 Mäntyvuori Pihtipudas42 Hirvaanvuori Saarijärvi43 Kelkkamäki Saarijärvi44 Soidinkangas Saarijärvi45 Hokkalanmäki Toivakka46 Korkealehdonmäki Toivakka47 Honkalampi Uurainen48 Kangashäkki Uurainen49 Lapinmäki Viitasaari50 Iivarinvuori Äänekoski51 Kalikkavuori Äänekoski52 Lassinvuori Äänekoski53 Paasmäki Äänekoski54 Rappukallio Äänekoski55 Saunamäki Äänekoski56 Tattarinmäki ÄänekoskiRakennuskiviainesten ottovyöhykkeet (eo/3)1 Antinvuori Hankasalmi2 Kiviahonriutta Joutsa3 Lanttumäki-Sulunharju Jyväskylä4 Loukkumäki Jyväskylä5 Papinmäki Jyväskylä6 Punakangas Jyväskylä, Muurame7 Sarvenperä Jyväskylä8 Halli Jämsä9 Viitavuori Jämsä10 Riikinvuori Kannonkoski11 Iso Hillomäki Karstula12 Isovuori Karstula13 Pääkallokangas Karstula14 Soidinmäki Karstula15 Itäpäänkangas Kivijärvi59

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..Loppuraportti16 Leijunkallio Kivijärvi17 Loutikkokallio Konnevesi18 Iso Pohjoiskangas Kyyjärvi19 Hyyriäismäki Laukaa20 Honkaselkä Multia21 Iso-Kulhia Petäjävesi22 Paljakkokalliot Petäjävesi23 Palvavuori Petäjävesi24 Pitkälänvuori Petäjävesi25 Mahakallio Pihtipudas26 Munamäki Pihtipudas27 Mäntyvuori Pihtipudas28 Virkamäki Pihtipudas29 Raatesuo Saarijärvi30 Napsalankytö Saarijärvi31 Kalliolampi Uurainen32 Hirvivuori Viitasaari33 Holmanvuori Viitasaari34 Huopana Viitasaari35 Isomäki Viitasaari36 Jouhtkangas Viitasaari37 Kalliomäet Viitasaari38 Koivumäki Viitasaari39 Lonnikko-Pyydysmäki Viitasaari40 Pahalamminkalliot Viitasaari41 Tyrälampi Viitasaari42 Iivarinvuori Äänekoski60

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiKeski-Suomen maakuntakaavan maa-ainesten ottovyöhykkeet (eo/1 maa-ainesten ottovyöhyke,eo/2 kalliokiviainesten ottovyöhyke, eo/3 rakennuskiviainesten ottovyöhyke)61

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiLIITE III. KESKI-SUOMEN POHJAVESIALUEET(31.12.2009)Numero Nimi Luokka Kunta Kokonaispinta-ala(km2)Muodostumisalueenpintaala(km2)Arvio muodostuvanpohjaveden määrästä(m3/d)907701 Tervaniemi I Hankasalmi 0,57 200907702 Halmeniemi I Hankasalmi 0,69 100907703 Niemisjärvi I Hankasalmi 1,45 100907704 Mikonlampi I Hankasalmi 0,49 0,22 100907705 Multainen III Hankasalmi 0,91 0,49 200907706 Lintusyrjä II Hankasalmi 1,3 0,76 350907707 Ristijärvi III Hankasalmi 0,51 0,2 100907708 Korhola III Hankasalmi 1,1 0,68 250907709 Koiharju I Hankasalmi 0,93 0,48 200907710 Venekoski III Hankasalmi 0,71 0,35907711 Säkinmäki I Hankasalmi907751 Kärjenkangas I Hankasalmi 1,9 1,08 500917201 Joutsa I Joutsa 2,97 1,77 800917202 Pekkanen I Joutsa 1,76 1,16 1000917203 Säynätjärvenkangas II Joutsa 2,32 1,26 600917204 Vallaspelto III Joutsa 1,33 0,71 250917205 Pirttikangas II Joutsa 1,32 0,69 300917206 Karijoki III Joutsa 0,64 0,34 150917207 Mieskonmäki I Joutsa917251 Joutsenlampi I Joutsa 9,15 7,43 3500917252 Matoharju I Joutsa 1,63 1 400917901 Keljonkangas I Jyväskylä 2,34 1,19 2200917902 Säynätsalo I Jyväskylä 0,37 1000917903 Muuratsalo I Jyväskylä 0,41 1000917904 Taulumäki I Jyväskylä 0,49 2000917905 Haukkala III Jyväskylä 0,18 100917951 Seppälänkangas I Jyväskylä 7,97 6,34 4500917952 Sarvivuori II Jyväskylä 2,04 1,53 800917953 Sallaajärvi III Jyväskylä 0,46 0,13 50918001 Kirri I Jyväskylä 1,04 0,57 600918002 Keski-Palokka I Jyväskylä 0,66 700918003 Kaivovesi I Jyväskylä 2,83 0,76 400918004 Liinalampi I Jyväskylä 2,12 1 750918005 Vesanka I Jyväskylä 2,77 1,95 1200918006 Hiidenjärvi II Jyväskylä 1,42 0,76 400918007 Oravasaari II Jyväskylä 3,1 1,3 900918008 Länsiranta II Jyväskylä 1,89 1,22 1500918009 Itäranta II Jyväskylä 1,04 0,56 30062

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..Loppuraportti918010 Kolu I Jyväskylä 0,47 100918011 Kuohu I Jyväskylä 0,23 30918012 Kapakkavuori II Jyväskylä 1,44 0,71 350918013 Syväojanmäki III Jyväskylä 0,65 100918014 Särkkälä III Jyväskylä 0,77 25918015 Haapamäki III Jyväskylä 0,29 0,16 50918051 Tikka-Mannila I Jyväskylä 2,43 1,37 700918052 Köntyskangas I Jyväskylä 1,34 1,1 1500918053 Askeleentakanen I Jyväskylä 1,3 0,81 1800918201 Kollinkangas I Jämsä 8,5 5,83 5100918202 Heräkulma I Jämsä 4,53 3,22 2800918203 Lahdenkylä I Jämsä 0,67 0,27 150918204 Kankaanmäki II Jämsä 1,72 1,17 600918205 Pökkölepo III Jämsä 1,5 0,89 150918206 Huipankulma III Jämsä 0,59 0,45 35918251 Kerkkolankangas I Jämsä 15,95 13,67 8500918252 Holiseva I Jämsä 9,61 6,37 4000918301 Rasuanniemi II Jämsä 2,13 1,24 600918302 Pirttipohja III Jämsä 2,05 0,83 250918303 Valkealuomi III Jämsä 0,94 0,36 150918304 Halkokangas III Jämsä 0,68 0,3 100918305 Sahloinen III Jämsä 1,44 0,69 300918351 Syrjäharju III Jämsä 1,08 0,38 200921601 Nuottaniemi I Kannonkoski 0,91 900921602 Metsomäki I Kannonkoski 4,97 3,51 1800921603 Piispalankangas I Kannonkoski 1,68 1,14 500921604 Kannonjärvi I Kannonkoski 0,7 25921605 Sikaharju II Kannonkoski 2 1,05 500921606 Töyrimäki II Kannonkoski 1,78 1,03 500921607 Käräjämäki III Kannonkoski 0,81 100921608 Isonhiekankangas I Kannonkoski 0,7 0,41 200922601 Pönkä I Karstula 2,77 1,48 1000922602 Kiminki I Karstula 3,72 1,7 800922603 Heinäjoki II Karstula 2,52 1,39 700922604 Vastinki I Karstula 1,45 150922605 Kaihlakangas I Karstula 0,91 0,28 150922606 Autio I Karstula 0,62 70922607 Mustapuro I Karstula 0,92 20922608 Rantakylä I Karstula 1,33 0,44 200922609 Uitusharju I Karstula 0,62 0,29 150922610 Haapakangas II Karstula 1,73 300922611 Koli III Karstula 0,55 40922651 Rillakangas I Karstula 3,65 2,61 1500924901 Alalampi I Keuruu 1,64 0,75 2400924902 Sysmänkangas II Keuruu 2,85 1,13 600924903 Keuruu I Keuruu 1,78 0,77 70063

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..Loppuraportti924904 Elämäinen I Keuruu 1,68 0,3 1000924905 Kaleton I Keuruu 2,98 1,66 1700924906 Lintusyrjänharju I Keuruu 4,25 2,89 2300924907 Pajulampi I Keuruu 1,32 0,45 1500924908 Lomahotelli I Keuruu 0,81 0,44 300924909 Haapamäki I Keuruu 1,95 0,77 1000924910 Ketunpesämäki II Keuruu 1,83 0,64 300924911 Koipikangas I Keuruu 0,78 0,46 150924912 Kaakkokangas II Keuruu 4,19 2,55 1300924913 Valkeinen II Keuruu 2,16 1,04 500924914 Kangastenperä I Keuruu 1,72 0,98 500924915 Lapinperä II Keuruu 0,94 0,26 150924916 Sikosuonkangas II Keuruu 2,44 1,51 750924917 Koninlammit III Keuruu 0,7 0,33 150924918 Käännetynsalmi III Keuruu 1,21 0,49 250924919 Kupanjärvi III Keuruu 1,14 0,44 200924920 Loilonkangas III Keuruu 1,04 0,35 150924921 Hangonniemi III Keuruu 0,87 0,21 100924922 Häkkiskylä III Keuruu 0,37 0,2 100924923 Jukojärvi I Keuruu 0,34 250924951 Multharju II Keuruu 2,57 1,33 650925601 Virpikangas I Kinnula 4,41 2,71 1200925602 Kangaskylä I Kinnula 2,37 1,03 400925603 Muhola I Kinnula 1,96 0,92 400925651 Aho-Kurkela I Kinnula 6,71 3,19 1500926501 Tervaniemi I Kivijärvi 1,09 0,43 600926502 Lintuharju I Kivijärvi 1,9 0,89 450926503 Penttilänkylä III Kivijärvi 1,14 0,53 250926504 Myllyperä III Kivijärvi 0,35 0,18 100926505 Autionharju III Kivijärvi 0,51 0,28 150926506 Hepoharju II Kivijärvi 1,55 0,85 400926507 Lokakylä I Kivijärvi927501 Kaivopuisto I Konnevesi 0,98 350927502 Soukkionniemi I Konnevesi 0,24 0,07 300927503 Majakangas III Konnevesi 0,63 0,33 150927504 Tankolampi II Konnevesi 2,02 1,4 700927701 Vihtakangas I Korpilahti 3,46 2,82 1300927703 Kulperinkangas II Korpilahti 2,18 1,75 900927704 Tikkala I Korpilahti 0,48 0,22 100927705 Lehtimäenkangas I Korpilahti 1,2 0,85 400927706 Halkomäki II Korpilahti 1,98 1,33 500927707 Reinanpohja III Korpilahti 0,38 0,17 100927708 Putkilahti I Korpilahti 0,86 0,46 200927709 Korospohja II Korpilahti 1,82 1,2 600927710 Oittila III Korpilahti 0,95 0,27 150927711 Raidanlahti III Korpilahti 0,72 0,3 15064

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..Loppuraportti927712 Ylä-Muuratjärvi III Korpilahti 0,31 25927713 Pitkäkorpi I Korpilahti929101 Mällykäinen I Kuhmoinen 0,59 0,3 400929102 Karklampi I Kuhmoinen 1,77 1,13 700929103 Mäyrävuori II Kuhmoinen 2,29 1,27 600929104 Unnasjärvi II Kuhmoinen 2,89 1,33 600929105 Harjunmäki II Kuhmoinen 2,14 1,17 600929106 Harjunkorkii III Kuhmoinen 1,59 0,83 250929107 Kuoppa-aho III Kuhmoinen 1,25 0,66 250929108 Kyöpelinmäki III Kuhmoinen 1,11 0,42 200929109 Neulasharju III Kuhmoinen 0,8 0,26 150929110 Sarvaharju III Kuhmoinen 0,96 0,54 250929111 Harmoinen III Kuhmoinen 0,83 0,37 250929112 Kopsanharju III Kuhmoinen 1,62 0,57 250929113 Kylämä III Kuhmoinen 1,06 0,58 250929114 Hiukeenniemi III Kuhmoinen 0,77 0,18 100929115 Sappee III Kuhmoinen 0,93 0,37 150929116 Hopeaharju III Kuhmoinen 0,89 0,44 200931201 Harsunkangas I Kyyjärvi 1,91 0,98 500931202 Sormiharju I Kyyjärvi 6,05 3,59 2200931203 Peuralinna I Kyyjärvi 2,01 0,99 400941001 Laukaa I Laukaa 2,58 1,65 1900941002 Talaanmäki I Laukaa 0,21 100941003 Lankaharju II Laukaa 4,52 2,92 1500941004 Valkola I Laukaa 7,7 5,26 3500941005 Tervakangas II Laukaa 2,46 1,38 1500941006 Savio III Laukaa 0,86 0,48 250941007 Hietasyrjänkangas II Laukaa 6,27 4,97 4500941008 Puttola III Laukaa 0,86 0,58 200941009 Saarilampi III Laukaa 1,23 0,85 200941010 Vatia I Laukaa 3,08 1,85 950941011 Pitkäniemi III Laukaa 0,9 0,34 150941012 Vihtavuori I Laukaa 4,32 3,09 1200941013 Vuontee I Laukaa 9,93 6,97 15000941014 Heinäaho II Laukaa 1,12 0,85 300941015 Jyrylänkangas III Laukaa 0,98 100941016 Metsolahti III Laukaa 0,35 200941051 Lintumäki I Laukaa 5,63 3,68 2700941052 Äijälä I Laukaa 3,18 2,22 1100941501 Selänpohja II Joutsa 4,75 3,23 2500941502 Rutalahti I Joutsa 0,16 150941503 Leivonmäki I Joutsa 0,36 100941504 Lähdesuonharju III Joutsa 0,7 0,36 200941505 Etu-Ikola III Joutsa 1,22 0,6 250941506 Säynätharju III Joutsa 0,88 0,33 150941507 Havumäki III Joutsa 0,59 0,36 15065

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..Loppuraportti941551 Harjunkangas I Joutsa 7,85 4,28 2200943501 Luhanka I Luhanka 0,07 150943502 Pyttylä III Luhanka 0,9 200943503 Lempää II Luhanka 1,45 0,85 400943504 Sydänmaa III Luhanka 1,18 0,68 250943505 Koikerus I Luhanka949501 Kirkkoranta I Multia 1,21 0,58 600949502 Lintankangas II Multia 2,06 0,87 500949503 Multianniemi III Multia 0,35 0,17 100949504 Heiluva II Multia 5,37 2,4 1000949505 Lopakankangas II Multia 1,52 0,75 350949506 Kangasjärvenkangas II Multia 1,94 1,16 500949507 Köpinkangas III Multia 0,99 0,45 200949508 Valkeiskangas III Multia 1 0,4 200949509 Onkivuori III Multia 0,58 150950001 Muuratharju I Muurame 5,97 2,37 10000950002 Kinkomaa I Muurame 1,68 1,08 650950003 Rannankylä III Muurame 1,12 0,62 250950004 Isolahti I Muurame 0,37 15950005 Riskoperä II Muurame 2,39 1,57 600950006 Lähteelänperä II Muurame 1,1 0,81 400950007 Nätkelmä III Muurame 0,66 0,45 200950051 Viipurinkanava II Muurame 1,39 0,99 450950052 Huhanmäki III Muurame 1,13 0,76 250950053 Ojala III Muurame 1,24 0,86 250959201 Hätälänmäki I Petäjävesi 0,83 0,38 240959202 Kaunikkilampi III Petäjävesi 1,49 0,48 250959203 Kaivanto I Petäjävesi 0,43 0,09 900959204 Kintaus I Petäjävesi 0,24 250959206 Kaistinmäki I Petäjävesi 1,61 360959207 Vehkasuo III Petäjävesi 0,44 25959251 Syrjäharju I Petäjävesi 5,06 2,21 1000960101 Niemenharju I Pihtipudas 1,74 0,91 1500960102 Iloskangas I Pihtipudas 2,75 1,78 850960103 Kammolankangas I Pihtipudas 1,74 1,22 900960104 Muurasjärvi I Pihtipudas 1,47 1,01 700960105 Nuutilanniemi III Pihtipudas 0,64 0,18 100960106 Leppäkangas I Pihtipudas 1,83 400960107 Alvajärvi I Pihtipudas 2,99 1,6 800960108 Rimmi I Pihtipudas 1,42 0,66 200960109 Kortteinen I Pihtipudas 0,71 50960110 Kärväsjärvi I Pihtipudas 0,87 40960111 Veivari I Pihtipudas 0,63 25960112 Korppinen I Pihtipudas 0,64 25960113 Liitonmäki I Pihtipudas 0,52 20960114 Pilkkamäki II Pihtipudas 1,36 0,67 30066

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..Loppuraportti960115 Lylysaari III Pihtipudas 1,55 0,38 200960116 Koivujoki I Pihtipudas 0,48 20960117 Nurkkapyykinkangas I Pihtipudas 0,98 0,44 200960151 Särkiharju I Pihtipudas 2,73 1,33 700963301 Rimminkangas I Saarijärvi 0,94 0,38 300963302 Hiekkalankangas I Saarijärvi 1,08 0,6 350963303 Vihanti I Saarijärvi 1,39 0,85 500963304 Koiraharju III Saarijärvi 2,19 0,98 250972901 Voudinniemi I Saarijärvi 1,47 0,56 1000972902 Ahvenlampi I Saarijärvi 3,3 2,57 1800972903 Haukilampi I Saarijärvi 1,64 0,99 500972904 Kalmari II Saarijärvi 2,21 1,02 500972905 Lannevesi I Saarijärvi 4,15 2,46972906 Mannila I Saarijärvi 0,72 0,39 1400972907 Lähteenmäki I Saarijärvi 1,63 0,94 300972908 Summassaari I Saarijärvi 1,22 0,48 450972909 Sadeharju I Saarijärvi 1,2 0,53 250972910 Syrjäharju I Saarijärvi 9,98 6,73 3500972911 Pajupuro II Saarijärvi 0,43 0,24 25972912 Mahlu I Saarijärvi 0,46 30972914 Laiha I Saarijärvi 0,29 30972915 Porttilankangas III Saarijärvi 0,7 0,38 150972916 Myllymäki III Saarijärvi 0,95 0,7 250972917 Vuosmäki III Saarijärvi 0,79 150972918 Hukanmäki III Saarijärvi 0,42 100972919 Pöytälähteenkangas I Saarijärvi 0,94 0,94 80972951 Pyhänkangas II Saarijärvi 5,18 4,09 2000972952 Kulhanvuori II Saarijärvi 3,99 2,17 1000972953 Majajärvenkangas II Saarijärvi 1,71 1,01 500977001 Kuokanniemi I Äänekoski 0,36 0,14 500977002 Kulopalokangas I Äänekoski 3,68 2,07 1900977003 Saarikas III Äänekoski 0,58 0,33 150977051 Mäkilampi II Äänekoski 1,27 0,88 400977052 Jurvonharju I Äänekoski 2,45 1,42 700977401 Mutapohja I Äänekoski 1,21 0,27 4800977402 Isomäki III Äänekoski 0,41 100977451 Sirkkaharju II Äänekoski 3,64 2,04 1000985001 Toivakka I Toivakka 1,8 1,18 950985002 Maunonen I Toivakka 2,06 1,32 1200985003 Huikko I Toivakka 1,86 1,27 650985004 Nisula II Toivakka 1,04 0,5 250985005 Hepoharju II Toivakka 1,38 0,82 400985006 Vihijärvi II Toivakka 0,63 450985007 Jokienväli I Toivakka 0,62 0,57989201 Salmi-Kuukka I Uurainen 0,15 200989202 Peltokangas I Uurainen 2,05 40067

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..Loppuraportti989203 Höytiä I Uurainen 0,58 100989204 Kiijasenkangas I Uurainen 1,84 0,97 500989205 Hankala I Uurainen 0,62 0,29 150989206 Ruotokassi II Uurainen 1,74 1,34 700989207 Kangashäkki I Uurainen 4,58 3,28 2100989208 Syrjänkangas III Uurainen 1,55 0,68 250989209 Kellokangas III Uurainen 0,82 0,3 150989251 Hirvaskangas I Uurainen 3,96 3 1800993101 Toulatkangas I Viitasaari 3,54 2,43 2000993102 Toulat II Viitasaari 1,67 1,13 500993103 Lahnaskangas II Viitasaari 3,23 2,34 1200993104 Kiikkukangas III Viitasaari 0,68 0,43 200993105 Mäntylä I Viitasaari 2,65 1,64 1000993106 Kokkolanniemi I Viitasaari 0,39 0,15 3800993107 Rakaja II Viitasaari 1,56 0,64 300993108 Pasala I Viitasaari 1,21 0,67 300993109 Kirjakanniemi II Viitasaari 2,13 1,03 500993110 Sorvajärvi I Viitasaari 2,93 2,01 1000993111 Kakkiskangas II Viitasaari 1,44 0,9 450993112 Pirttikangas II Viitasaari 1,94 1,52 750993113 Kumpumäki I Viitasaari 0,63 30993114 Jouhtenisenkangas I Viitasaari 0,92 100993115 Ahola I Viitasaari 0,94 350993116 Säynäisvuori I Viitasaari 0,38 15993117 Salmelanvuori I Viitasaari 0,59 40993118 Viitakangas I Viitasaari 0,93 100993119 Vuorilahti I Viitasaari 0,59 100993120 Huopana I Viitasaari 0,56 100993121 Kotvala I Viitasaari 0,81 40993122 Hakovuori I Viitasaari 0,53 50993123 Kolperinmäki II Viitasaari 0,85 250993124 Etelälahti III Viitasaari 0,82 150993125 Hiljala III Viitasaari 0,29 30993126 Pirttilä III Viitasaari 0,54 100993127 Valkeisjärvi I Viitasaari 0,04 250993128 Ilmolahti I Viitasaari 0,04 50993129 Karhuniemi I Viitasaari 0,4 50999201 Kapeenkylä II Äänekoski 3,18 1,89 1000999202 Kovalanniemi I Äänekoski 0,5 0,21 3000999203 Hietama II Äänekoski 1,82 1,24 500999204 Huutoniemi I Äänekoski 0,67 0,35 200999205 Suojoki I Äänekoski 0,41 25999206 Tervavuori II Äänekoski 1,53 0,99 400999207 Pohjoishiekka I Äänekoski 0,56 0,21 450999208 Kurikkaharju I Äänekoski 3,3 2,54 1200999209 Kotimäki III Äänekoski 1,05 0,54 25068

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..Loppuraportti999210 Telkkälampi I Äänekoski 0,5 100999211 Vähälä I Äänekoski 0,26 100999212 Valioranta I Äänekoski 0,21 200999213 Kalaniemi I Äänekoski 0,32 10999214 Porraspohja III Äänekoski 1,81 0,78 250999251 Hitonmäki II Äänekoski 1,71 1,26 600999252 Sirkkakangas II Äänekoski 1,98 1,04 500999253 Hakola I Äänekoski 0,87 0,32 150YHTEENSÄ 557,96 304,54 22809569

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiLIITE IV. KESKI-SUOMEN ARVOKKAAT KALLIOALUEETKOHDE KUNTA PINTA-ALA(HA)1. Hiidenvuori Hankasalmi 392. Ohenmäki-Kaiturinvuori Hankasalmi 693. Punainenvuori Hankasalmi 114. Huuvuori-Kuivavuori-Kylkisvuori Joutsa 5195. Isovuori-Matkuksenkolu Joutsa 936. Karttuuvuori Joutsa 187. Myllyvuori-Kaituunvuori Joutsa 428. Vällyvuori-Jouhtvuori Joutsa 1699. Autionvuori, Jyväskylä Jyväskylä 3110. Hakolanvuori-Suovuori Jyväskylä 18511. Halsvuori Jyväskylä 10712. Haukkavuori-Pekonmäki Jyväskylä 4613. Housuvuori Jyväskylä 3414. Huuvuori Jyväskylä 3615. Hyppyriäisenmäki Jyväskylä 3116. Kanavuori-Koskenvuori Jyväskylä 15917. Kattilavuori Jyväskylä 1418. Kettuvuori Jyväskylä 2319. Kinkovuori Jyväskylä 6920. Kontinvuori Jyväskylä 10421. Könkkölänvuori-Ruppavuori Jyväskylä 8822. Lullinvuori Jyväskylä 19623. Muuraisvuori-Haukkavuori Jyväskylä 26024. Mäyrävuori Jyväskylä 5225. Nokkosenmäki-Tuohivuori Jyväskylä 5926. Oravavuori-Kukkulankorpi-Korppivuori Jyväskylä 12627. Pajuvuori Jyväskylä 9328. Punavuori Jyväskylä 2829. Raudanriutta Jyväskylä 5030. Rouvinmäki-Lehtimäki Jyväskylä 4431. Sarvivuori-Haapavuori Jyväskylä 7932. Vaarunvuoret Jyväskylä 21833. Vilhuniemen kallioalue Jyväskylä 22934. Edessalo Jämsä 56035. Harovuori-Kalkunkorkea Jämsä 2036. Hopeavuori Jämsä 1037. Huhkojärven rotko Jämsä 12038. Jyrkysvuori-Lohovuori Jämsä 14439. Jänenvuori-Hirmunvuori Jämsä 14470

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..Loppuraportti40. Kaipolanvuori-Tupavuori Jämsä 12141. Mustikkavuoren kallioalue Jämsä 20542. Nevonvuori-Iso Koiravuori Jämsä 17843. Rotkovuoren kallioalue Jämsä 19444. Ruonanvuori Jämsä 7445. Vororotin kallioalue Jämsä 81846. Kypärävuori Keuruu 1947. Kantianvuori Konnevesi 2248. Keulatniemi-Haukkaniemi Konnevesi 65349. Rokkavuoret Konnevesi 8950. Sorvavuori Konnevesi 4151. Voipiovuori-Petäjikkömäki Konnevesi 8952. Haukkasalo-Koisalo Kuhmoinen 85153. Hertunvuoren kallioalue Kuhmoinen 14054. Huhkainvuori Kuhmoinen 6855. Kaukkaanvuori Kuhmoinen 1556. Konivuori-Väärävuori Kuhmoinen 23057. Kotavuori-Hongiston kallioalue Kuhmoinen 31558. Lahnavuori Kuhmoinen 11159. Portinvuori-Roninvuori Kuhmoinen 13060. Pyhänpää-Syrjänvuori Kuhmoinen 33461. Hitonhaudan kallioalue Laukaa 43262. Hyyppäänvuori Laukaa 4863. Kukkovuori-Pyykkivuori Laukaa 21464. Saraakallio Laukaa 1365. Vääränvuori Laukaa 2466. Äidinvuori Laukaa 2467. Haukivuori-Lylyvuori Luhanka 19268. Ison Pirttivuoren kalliomaasto Luhanka 6269. Kankaisvuori-Hiekkavuori Luhanka 16470. Onkisalo Luhanka 82071. Rauanvuori-Juurikkavuoren kalliomaasto Luhanka 33672. Syväniemen-Pukkivuoren kalliomaasto Luhanka 23173. Vahervuori Luhanka 11574. Virkavuori Luhanka 5575. Paavalinvuori Muurame 1476. Ilosvuori-Huuhkaisvuori Pihtipudas 13277. Julmatlammit Saarijärvi 5278. Haukkavuori Toivakka 12479. Haukkavuori Toivakka 3280. Iilivuoren kalliomaasto Toivakka 38781. Rappukallio Toivakka 4382. Vuorilammenvuoret Toivakka 6183. Hakovuori-Kalliomäet Viitasaari 23984. Huosiaisvuori Viitasaari 2285. Itävuori Viitasaari 12771

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..Loppuraportti86. Karhuvuori Viitasaari 4987. Kärnänvuori Viitasaari 1788. Ruokomäki Viitasaari 10389. Saunamäen-Säynäisvuoren kalliomaasto Viitasaari 1 13990. Hitonhauta-Rajumäki Äänekoski 12791. Julmanvuori-Pienivuori Äänekoski 1892. Jylhänvuori Äänekoski 2593. Loukkuvuori-Mustavuori Äänekoski 7594. Mustikkamäki-Ruohosuonmäki Äänekoski 56695. Myrävuori-Otramäki Äänekoski 19796. Naakelinmäki-Viukarinmäki Äänekoski 9097. Nousukallio-Peuravuori Äänekoski 11598. Riihivuori Äänekoski 1299. Tärttävuori Äänekoski 24YHTEENSÄ 15 53672

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiLIITE V. KESKI-SUOMEN VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MOREENI-MUODOSTUMATNRO NIMI KUNTA TYYPPI Pinta-ala (ha)1. Lyötinmäki Hankasalmi d 972. Paasiniemenvuori Hankasalmi d 1203. Sauvomäki Hankasalmi d 4574. Sauvoniemi Hankasalmi d 685. Huhtapurun drumliiniparvi Joutsa d 286. Karttuuvuori Joutsa d 627. Leustun reunamoreeni Jyväskylä r 118. Myllykangas Jyväskylä d 349. Pilkkanevan kumpumoreenialue Kannonkoski k 1210. Teerijärven kumpumoreenialue Karstula k 2611. Lapinlahden reunamoreeni Keuruu r 112. Vähä-Kömin drumliini Keuruu d 1413. Mustikkakangas Kinnula k 5014. Vehkakukkulat Kinnula k 3415. Rajakangas Kivijärvi k 1816. Sivakkalampien kumpumoreenialue Kivijärvi k 2117. Ahvenpyhä Laukaa d 21018. Huosiaisharju Laukaa r 4219. Hyyppäänvuori Laukaa d 9920. Kaakkolammen reunamoreeni Laukaa r 2921. Lankavuori Laukaa d 23822. Lääsänmäki Laukaa k 7223. Hyyrynkangas Multia d 3624. Korhonkangas Multia d 1025. Lamminmäen-Kiviojan reunamoreeni Muurame r 1126. Syrjälän kumpumoreenialue Muurame k 1627. Kipakynnäänmäet Petäjävesi k 928. Iso-Olloven kumpumoreenialue Pihtipudas k 4229. Kanasensuon reunamoreeni Pihtipudas r 2230. Liperinkankaat Pihtipudas k 22131. Mäntyvuori Pihtipudas d 3832. Puikkolammen kumpumoreenialue Pihtipudas k 16133. Pyydysjärven kumpumoreenialue Pihtipudas k 12134. Soidinvuori Pihtipudas d 8635. Teerinevan kumpumoreenialue Pihtipudas k 15936. Horonjärven kumpumoreenialue Saarijärvi k 6437. Leppälamminvuoren kumpumoreenialue Saarijärvi k 5938. Saarinevan kumpumoreenialue Saarijärvi k 10439. Iso-Kankaisen kumpumoreenialue Toivakka k 4873

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..Loppuraportti40. Leppäsenmäki Toivakka d 9041. Karvavuori Äänekoski d 207YHTEENSÄ 3 247d=drumliini, k=kumpumoreeni, r=reunamoreeni74

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiLIITE VI. KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN LUONNON- JA MAISEMANSUOJELUNKANNALTA MERKITTÄVÄT HARJUKOHTEETHarjukohde Kunta PoskiarvoluokkaVanhaarvoluokkaPääperusteSuuntaaantavapinta-ala(ha)Huom!1. Joutsniemi-Harjunkangas Joutsa V V G, V, PV, M 2960 Natura-kohde, HSO-kohde2. Rasuanniemi Jämsä V M G, M, K, V, 18 Natura-kohdeB3. Hyytiäisenkankaan dyynialueKyyjärvi V M G 60 Natura-kohde4. Oitinmäki Laukaa V V G, M, V 125 Natura-kohde, HSO-kohde5. Hietasyrjänkangas Laukaa V V G, M, PV 275 Natura-kohde, HSO-kohde6. Lankamaan harjualue Laukaa V M-P G, M, B, PV 122 Natura-kohde7. Heiluvan-Housukosken Multia V M G, B, PV,M,Natura-kohde, osa VMSOharju-ja dyynialueVkohdetta8. Kiviharju-Kulhanvuori Multia, Saarijärvi V V G, M, V, PV 2243 Natura-kohde, HSO-kohde9. Muuratharju Muurame V V G, PV, V, 247 Natura-kohde, HSO-kohdeM,B10. Harjunmäki-Kaakkomäki Joutsa M M B, PV, G n. 20 moottorirata, soranottoa,eo/1, S11. Syrjäjärvien harju Jämsä/Jyväskylä M P M, G 1312. Haarajärven harjualue Kannonkoski, SaarijärviM M-P M, G, PV 75 ge/2 -kohde, osa Natura-kohdetta13. Karametsän dyynialue Karstula M M-P G, PV, M 28 ge/2 -kohde14. Mätäslammen dyynialue Karstula M M-P G, PV, M n. 20 soramonttu15. Silmäsuo-Kettunevan dyynialueKarstula M - G, PV16. Uitusharju Karstula M M G, PV, M 30 Natura-kohde17. Käännetynniemi Keuruu M P M, G,V 5618. Lintusyrjän harju Keuruu M P G, PV, M 42 ge/2 -kohde19. Syrjäharju Keuruu, Petäjävesi M M-P M, PV, G, B, yli 50 Natura-kohde, sis. VMSOK20. Salamaperän harjualue Kivijärvi M M G, M, PV 90 Natura-kohde21. Hakinharju Kuhmoinen M P B, M, G 11 Sisältää LSO-kohteen22. Hiukeenniemi Kuhmoinen M M G, M, B 16 SL-kohde23. Peltolankylän Harjunmäki Kuhmoinen M M-P M, G, PV 624. Rannaharju Kuhmoinen M - B, M, PV, G Sisältää LSO-kohteen25. Ruolahden Kuoppa-aho Kuhmoinen M P G, B yli 17 Natura-kohde26. Sarvaharju Kuhmoinen M M-P G, M 14 ge/2 -kohde27. Huumarkankaan dyynialue Kyyjärvi M - G28. Hitonhaudan harjumaasto Laukaa, Äänekoski M M-P M, G, PV n. 100 Natura-kohde29. Kiikkumäki-Muorinmäki Laukaa M P G, PV, M 92 Muorinmäki ge/2 -kohde30. Kirkkoniemi ja Aumamäki Laukaa M P G, M, PV 14 Natura-kohde31. Luijanharju-Kapeenharju Laukaa, Äänekoski M M-P M, V, G, PV n. 30 Natura-kohde32. Lopakankangas Multia M P G, M, PV n. 30 Dyynejä33. Valkeisperän Valkeiskangas Multia M M-P M, G 3034. Solikkosaari ja KelvejärvenkannasPetäjävesi M P M, G 5 Rauhoitettu75

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..Loppuraportti35. Lylysaari Pihtipudas M M G, M 67 Natura-kohde36. Pilkkamäki Pihtipudas M M-P G, M, PV 3537. Varisvuori Pihtipudas M P B, M, G, PV n. 100 Natura-kohde38. Ahvenlampi Saarijärvi M M G, M, PV, B,V39. Kangasjärven dyyni Saarijärvi M - G14 Osa Natura-kohdetta +rauh.40. Lanneveden Kirkkoharju Saarijärvi M M-P M, PV, G 30 ge/2 -kohde41. Pyhä-Häkin harjualue Saarijärvi M M G, M, PV n. 140 Natura-kohde, osa kp42. Pyhänkankaan eteläosa Saarijärvi M M-P G, PV 55 ge/2 -kohde43. Summassaaren HaikanniemiSaarijärvi M M G, M, PV 5 Rauhoitettu44. Syrjäharju Saarijärvi M M-P G, PV 77 ge/2 -kohde45. Tervaniemi ja Koukkumäki Saarijärvi M P G, M n.5 Natura-kohde46. Papanahonkangas Toivakka M M-P G, PV, M, B n. 5047. Kyynämöisen Syrjänkangas Uurainen M M G, M, V 81 ge/2 -kohde48. Ruotokassi Uurainen M - G, PV n. 12549. Mäntykangas Viitasaari M P G, PV, M 42 ge/2 -kohde50. Rakajansaari Viitasaari M M G, M, PV 62 Osa Natura-kohdetta51. Jurvonharju Äänekoski M M M, G, PV n. 45 Natura-kohde52. Sirkkaharju Äänekoski M P G, M, B, PV n. 70 Natura-kohde53. Sirkkakangas Äänekoski/SaarijärviM - B, PV, G Osa SL-aluetta54. Kirkkokangas Joutsa P P M, PV G 4055. Ruosteniemi-Joutsa P P PV, M, G 48Ruusulanlampi56. Säynätharju Joutsa P P G, M, B57. Tampinmyllyn harjualue Joutsa P P G, PV, B, M n. 2058. Iso-Kuukkasen harjumaasto Jyväskylä P M-P PV, M, G 61 soranotto alentanut arvoa59. Kuolemankuopat Jyväskylä P P PV, M, G 1160. Oravisaaren koillisosa Jyväskylä P P M, PV, G 1561. Tikkakosken dyyni Jyväskylä P - G62. Holisevan harjumaasto Jämsä P P G, PV, M, B 80 osa Holisevanharjukokonaisuutta63. Kelalamminharju Jämsä P M-P G, PV, M, B 58 osa Holisevanharjukokonaisuutta64. Paloharju Jämsä p - G, PV, M, B osa Holisevanharjukokonaisuutta65. Ruotsinharju Jämsä P P G, PV, M, B 55 osa Holisevanharjukokonaisuutta66. Saloisten Likolammin harjualueJämsä P P G, M 3067. Tietäjälammi-Jämsä P P PV, G 24Varpusenlinna68. Vesalan dyyni Karstula P - G69. Jukojärven Heikinniemi Keuruu P P M, G 1070 Kaakkokangas Keuruu P - G, B71. Ketveleen harjukannas Keuruu P P M, PV, G, K 572. Autionharju Kivijärvi P P G, M 1573. Vihtakangas Jyväskylä P P PV, G 5574. Anttilan harju Kuhmoinen P P G, M, B n. 1076

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..Loppuraportti75. Harjunsalmen Neulasharju Kuhmoinen P P M, G 1076. Kalholanniemi Kuhmoinen P P M, G 277. Poikkijärven Pälsilänharju Kuhmoinen P P G, M 978. Ruolahden Harjunkorkii Kuhmoinen P P G yli 1879. Tanhuanniemi ja SäikänkärkiKuhmoinen P P M, G, PV 2980. Pikku-Huumarin dyyni Kyyjärvi P M-P G, PV81. Harisen harjumaaasto Laukaa P P G, PV, M 2982. Peurunkajärven RiikolanniemiLaukaa P P M, PV, G 783. Savion Onkiniemi Laukaa P P M, V, G 16 kaavan V-kohde84. Syömäsijanmäki Laukaa P P M, PV, G 2985. Vehmasmäki ja Siikakangas Laukaa P P PV, G86. Kangasjärvenkangas Multia P P G, PV 3087. Multianjärvien harjumaasto Multia P P M, G 1388. Kammolankangas Pihtipudas P P V, M, G 67 kaavan V-kohde89. Niemenharju Pihtipudas P - M, PV, G90. Aulikin dyyni Saarijärvi P - G, M91. Lemmepolun harjualue Saarijärvi P P PV, M, G 2192. Pirunvuoren - Pyhämäen Saarijärvi P M G, PV, M 78 soranotto alentanut arvoaharjualue93. Viisarimäen harjualue Toivakka P P M, G 21 Osa maisema-alueella94. Höytiän Uuraisenkangas Uurainen P P M, PV, G 9495. Isonniemenkangas Uurainen P P PV, M, G 4096. Kangashäkin harjualue Uurainen P M-P soranotto alentanut arvoa97. Kattilaniemi Viitasaari P P M, G, PV 3598. Kiimavuoren dyynialue Viitasaari P - G99. Pirttikangas Viitasaari P P M, G, PV 25 soranotto alentanut arvoa,eo/1100. Kulopalokangas Äänekoski P M-P PV, M, G, V 92 soranotto alentanut arvoa101. Kovalanniemi Äänekoski P P M, PV, G, V 12102. Mäyränkukkulat Jyväskylä - P soranotto alentanut arvoa103. Oikarinharju Kyyjärvi - P soranotto alentanut arvoa,eo/1104. Kopanniemi ja Paskomäki Saarijärvi - P soranotto alentanut arvoa105. Tervakangas Toivakka - P soranotto alentanut arvoaPääperusteet:G=geologia, B=biologia,V=virkistysM=maisema, PV=pohjavesi, K=kulttuurihistoriaarvo noussutuusi harjukohdesoranotto laskenut arvoluokkaasoranoton takia menettänyt harjuarvonsa77

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiLIITE VII. KESKI-SUOMEN MURSKAUSKELPOISET MOREENIALUEETNRO MUODOSTUMA KUNTA1 Jousniemi Hankasalmi2 Kaakonvuori Hankasalmi3 Kolmikannansuo Hankasalmi4 Murtoiskylä Hankasalmi5 Ruokoniemi Hankasalmi6 Takkasydänmaa Hankasalmi7 Vanajanmylly Hankasalmi8 Haapalamminvuori Joutsa9 Karhunkangas Joutsa10 Kirkkokangas Joutsa11 Kusiaisvuori Joutsa12 Maissuo Joutsa13 Mesiänriutta Joutsa14 Pajulampi Joutsa15 Peukalomäki Joutsa16 Raatekorpi Joutsa,Hartola17 Retisenpohja Joutsa18 Ruukkisuonmäki Joutsa19 Säynätharju Joutsa20 Tervamäki Joutsa21 Vääräjärvet Joutsa22 Ala-Vihtajärvi Jyväskylä23 Haapamäki Jyväskylä24 Hanhisalo Jyväskylä25 Hanslamminmäki Jyväskylä26 Heinosniemi Jyväskylä27 Herapohja Jyväskylä28 Hietavuori Jyväskylä29 Horkka Jyväskylä30 Hylkilammen sora-alue Jyväskylä31 Härkövuori Jyväskylä32 Joutenjoki Jyväskylä33 Kaitajärvi Jyväskylä34 Koirasuo Jyväskylä35 Korpiaho Jyväskylä36 Köntyskangas Jyväskylä37 Mehto-Mäkelä Jyväskylä38 Mustajärvi Jyväskylä39 Mysiönmäki Jyväskylä40 Mäyrälampi Jyväskylä41 Niittylä Jyväskylä, Petäjävesi42 Nikkilä Jyväskylä43 Orisuo Jyväskylä, Joutsa44 Pajulahti Jyväskylä45 Perälänharju Jyväskylä46 Peurakumpu Jyväskylä47 Pirttijärvi Jyväskylä48 Pirttimäki Jyväskylä49 Saarenmaa Jyväskylä50 Suokoski Jyväskylä51 Särkimäki Jyväskylä52 Vehkoaho Jyväskylä53 Aidaslahti Jämsä54 Eenokinkytö Jämsä55 Haukikangas Jämsä56 Hevospuro Jämsä57 Hietamaa Jämsä58 Huipankulma Jämsä59 Isonmäenlahti Jämsä60 Kaakkolammi Jämsä61 Kettupaljakka Jämsä62 Konisuo Jämsä63 Korkeakangas Jämsä64 Lähdelepo Jämsä65 Lätäkkösuo Jämsä66 Metsälä Jämsä67 Mutkala Jämsä68 Niinistö Jämsä69 Pirttioja Jämsä70 Puttola Jämsä71 Raatalinsuo Jämsä72 Rajasuo Jämsä73 Rannanjärvi Jämsä74 Retuperänkorpi Jämsä75 Ritolahti Jämsä76 Salahakkuunmäki Jämsä77 Tarvonsuo Jämsä78 Vanhanmaanaho Jämsä79 Vankkala Jämsä80 Vartiavuori Jämsä81 Vehkosuo Jämsä82 Heinäjärvi Kannonkoski83 Kohisevankangas Kannonkoski84 Lammasnevankangas C Kannonkoski85 Lammasnevankangas D Kannonkoski86 Lammasnevankangas E Kannonkoski78

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..Loppuraportti87 Louhukangas Kannonkoski88Peräkangas-TörisevänvuoriKannonkoski89 PetääpuroKannonkoski, Karstula90 Saukkovuori Kannonkoski91 Sikaharju Kannonkoski92 Töyrikumpu Kannonkoski93 Hirvikalliot Karstula94 Kansanahonkangas Karstula95 Kokkokangas Karstula96 Lehto-Uitus Karstula97 Lemetinkynnäät Karstula98 Mämmilampi Karstula99 Mölytie Karstula100 Ruotanen Karstula101 Tukkimäki-Syrjänsuo Karstula102 Aittolampi Keuruu103 Hautakangas Keuruu104 Heinälamminkankaat Keuruu105 Kaakkolampi Keuruu106 Karkeinen Keuruu107 Kinkamo Keuruu108 Kivivuori Keuruu109 Kolonmäki Keuruu110 Kruununvuori Keuruu111 Köyhäaho Keuruu112 Lammasjärvi Keuruu113 Linnasensuo Keuruu114 Melkas Keuruu115 Mertalahti Keuruu116 Piippalanvuori Keuruu117 Puraskangas Keuruu118 Roosinpohja Keuruu119 Virkalampi Keuruu120 Isokangas Kinnula121 Isonkivenkangas Kinnula122 Itäkorpi Kinnula123 Kurensuo Kinnula124 Markoniemi Kinnula125 Mustikkalamminkankaat Kinnula126 Sammallahti Kinnula127 Virkaräme Kinnula128 Holmila Kivijärvi129 Kivijärvenkangas Kivijärvi130 Korsumäki Kivijärvi131 Lokakylä Kivijärvi, Kannonkoski132 Louhuinkangas Kivijärvi133 Miilukangas Kivijärvi134 Mörkölänkangas Kivijärvi135 Napponen Kivijärvi136 Pässinnotko Kivijärvi137 Sivakankangas Kivijärvi138 Uudenpuronharju Kivijärvi139 Veitjärvi Kivijärvi140 Hevosenselkäharju Konnevesi141 Kaakkola Konnevesi142 Kaitasensuo Konnevesi143 Kukkaharju Konnevesi144 Kuolemankorpi Konnevesi145 Likosensuo Konnevesi146 Lummukankylä Konnevesi147 Rauska Konnevesi148 Ruukkikorpi Konnevesi149 Töyrinen Konnevesi150 Kalapuro Konnevesi151 Humalainen Kuhmoinen152 Ihavuori Kuhmoinen153 Kiviniemi Kuhmoinen154 Korpisalo Kuhmoinen155 Kuukankangas Kuhmoinen156 Neulasharju Kuhmoinen157 Pitkäjärvi KuhmoinenKuhmoinen, Kuhmalahti158 Sammalsuo159 Sarvaharju Kuhmoinen160 Savijärvi Kuhmoinen161 Suorinnanmäki Kuhmoinen162 Vuorenpää Kuhmoinen163 Piuharju Kyyjärvi164 Ratiperä Kyyjärvi165 Ala-Koskuslampi Laukaa166 Hangaslampi Laukaa167 Hanhivuori Laukaa168 Heinälamminpuro Laukaa169 Hipiönvuori Laukaa170 Isokangas Laukaa171 Kattamäki Laukaa172 Kaura-aho Laukaa173 Kiviharju Laukaa174 Koivujärvi Laukaa175 Koulunvuori Laukaa176 Lonkkivuori Laukaa79

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..Loppuraportti177 Puttosenmäki Laukaa178 Päivärinta Laukaa179 Raatosuo-Miilumäki Laukaa, Jyväskylä180 Talvilahti Laukaa181 Hernemäki Luhanka182 Rajala Luhanka183 Hepoharju Multia184 Jatkola Multia185 Jokijärvenharju Multia186 Jääporinsuo Multia187 Kangasjärvenkangas Multia188 Koppeloharju Multia189 Korkeakangas Multia190 Käkiniemenkangas Multia191 Lehtola Multia192 Lopakankangas Multia193 Maijanniitty Multia, Keuruu194 Perintövuori Multia195 Pykälistönaho Multia196 Pääkkö Multia197 Saikanjoki Multia198 Tuohisuo Multia199 Urjalaiskangas Multia200 Vaiviovuori Multia201 Vanhanmyllynkangas Multia202 Vasikkokangas Multia203 Virkaharju Multia204 Kurulampi Muurame205 Rajala Muurame206 Riuttalampi Muurame207 Savilehto Muurame208 Sääksjärvi Muurame209 Tommoissuo Muurame210 Valkonen Muurame211 Hanhela Petäjävesi212 Haukkaharju Petäjävesi213 Jokela Petäjävesi214 Metsonmäki Petäjävesi215 Mäyrämäki Petäjävesi216 Syrjäharju Petäjävesi217 Tienpää Petäjävesi218 Aisamäki Pihtipudas219 Antinsuo Pihtipudas220 Auerinsarvi Pihtipudas221 Jyrkkämäki Pihtipudas222 Kertunpuro Pihtipudas223 Kettukangas Pihtipudas224 Korkeakoskenkangas Pihtipudas225 Korppinen 1 Pihtipudas226 Korppinen 2 Pihtipudas227 Lahdenpohja Pihtipudas228 Pahka-aho Pihtipudas229 Pajupuro Pihtipudas230 Pennalan sora-alue Pihtipudas231 Pohjoismäki Pihtipudas232 Pykälikkö Pihtipudas233 Rapeikonkangas Pihtipudas234 Rimminharju Pihtipudas235 Saarisuo Pihtipudas236 Soidinkallio Pihtipudas237 Suoniemenkangas Pihtipudas238 Tervakangas Pihtipudas239 Törmäsenniitty Pihtipudas240 Viranmaa PihtipudasVirkaselänne-241 KanasenkangasPihtipudas242 Hanhineva Saarijärvi243 Helvetinportinneva Saarijärvi244 Hepolampi Saarijärvi245 Hirvaanvuori Saarijärvi246 Horonkangas Saarijärvi247 Horonneva Saarijärvi248 Hukanmäki Saarijärvi249 Kissanneva Saarijärvi250 Kouranjärvi Saarijärvi251 Kätkytmäki Saarijärvi252 Luotola Saarijärvi253 Mustikkamäki Saarijärvi254 Piilopirtinmäki Saarijärvi255 Pitkäsuvanto Saarijärvi256 Pyhämäenneva Saarijärvi257 Sarvilamminkangas Saarijärvi258 Suolikko Saarijärvi259 Suoranta Saarijärvi260 Sysikangas Saarijärvi261 Syväoja Saarijärvi262 Sääkspäänmäki Saarijärvi263 Tarvaiskangas Saarijärvi264 Hepoharju Toivakka265 Huhtasuo Toivakka266 Hurala Toivakka267 Iso-Kotanen Toivakka268 Kallioniemi Toivakka80

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..Loppuraportti269 Keltakangas Toivakka270 Kääntölä Toivakka271 Leppäsenjoki Toivakka272 Leskisenharju Toivakka273 Likolampi Toivakka274 Loppasenvuori Toivakka275 Montonen Toivakka276 Myllykangas Toivakka277 Pahkasuo Toivakka278 Ruuhijärvi Toivakka279 Sankarinsuo Toivakka280 Särkänvuori Toivakka281 Temisevänkangas Toivakka282 Tervakangas Toivakka283 Vaaterinvuori Toivakka, Jyväskylä284 Alimmainen Uurainen285 Hankamäki Uurainen286 Jokimäki Uurainen287 Karankamäki Uurainen288 Kiijasenkangas Uurainen289 Kissapuro Uurainen290 Kiviharju Uurainen291 Kiviniemi Uurainen292 Lehmimäki Uurainen293 Peltola Uurainen, Jyväskylä294 Puurolamminkangas Uurainen295 Salmikuukka Uurainen296 Sammalispuro Uurainen297 Sällinpotti Uurainen298 Vihtalampi Uurainen299 Väärässuo Uurainen300 Eeronsuo Viitasaari301 Hiilihautakangas Viitasaari302 Honkakangas Viitasaari303 Karjalankangas Viitasaari304 Keitaanniemi Viitasaari305 Kohokangas Viitasaari306 Kokkismäki Viitasaari307 Makkaralouhu Viitasaari308 Niinijoki Viitasaari309 Paaliniemi Viitasaari310 Palokangas Viitasaari311 Peuralampi Viitasaari312 Putikonneva Viitasaari313 Soidinkangas Viitasaari314 Syytämänmäki Viitasaari315 Töyrijärven Takakangas Viitasaari316 Ahveniskangas Äänekoski317 Jouhtinen Äänekoski318 Kitonneva ÄänekoskiÄänekoski, Uurainen319 Kokkokorpi320 Kumpuvuori ÄänekoskiLahdenmäki-321 KoulukangasÄänekoski322 Lonnikkomäki Äänekoski323 Loukkumäki Äänekoski324 Lähdesuonkangas Äänekoski325 Myllykangas Äänekoski326 Olkimäki Äänekoski327 Paskolampi Äänekoski328 Pietismäenkangas Äänekoski329 Piilola Äänekoski330 Rutjanpuro Äänekoski331 Ruunamäki ÄänekoskiSirkkakangas-332 Suonlamminkangas Äänekoski333 Sirkkamäki Äänekoski334 Säynätlampi Äänekoski335 Tunturikangas Äänekoski81

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiLIITE VIII. KESKI-SUOMEN RAKENNUSKIVILOUHIMOIDEN SIVUKIVIALUEETPaikka Kunta SivukivenmääräSivukivenkäyttöäMuutaMurskelaatuMassamäärä(1 000k-m 3 )1. Ahostenmäki Jyväskylä Suuri Hyvä Sivukiveä voidaan0,047käyttää2. Heinävuori Jyväskylä Pieni Hyvä Metsittynyt 0,0163. Korpiaho Jyväskylä Suuri Hyvä Maata ajetaan 0,09päälle4. Punamäki Jyväskylä/Muurame Suuri Hyvä Ajoittain 0,045. Sulunharju Jyväskylä Pieni Heikko Maata seassa 0,0046. Paskokalliot Kinnula Pieni Hyvä Metsittynyt osin 0,0017. Itäpäänkangas Kivijärvi Suuri Hyvä Ajoittain Maata seassa 0,48. Lukkari Kivijärvi Pieni Hyvä Metsittynyt 0,019. Virkamäki Pihtipudas Suuri Heikko Maata seassa 0,0110. Hirvijärvi 1 Toivakka Pieni Maata seassa 0,0311. Hirvijärvi 2 Toivakka Pieni Maata seassa 0,0212. Huosiaisvuori Viitasaari Kohtalainen Heikko Maata seassa 0,0613. Iivarinvuori Äänekoski Suuri Hyvä MurskelouhosMaata seassa 0,1214. Jouhtismäki Äänekoski Pieni Metsittynyt 0,004YHTEENSÄ 0,85282

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiLIITE IX. YHTEENSOVITUS(I) maa-aineshuollon kannalta arvokas alue(II) maa-aineshuollon kannalta osittain arvokas alue(III) monimuotoisuuden kannalta arvokas alue(IV) vesihuollon kannalta arvokas alue(V) ei maa-ainesten ottoaMUODOSTUMA KUNTA SUOSI- PERUSTELUTTUSJoutsan seutukuntaEtu-Ikola Joutsa I -maa-ainesten laatu eteläosassa hyvä-pv-pinnan alapuolinen otto-poistetaan pohjavesiluokituksesta (vpd-Natura)-Natura-tarkastelu?Lähdesuonharju Joutsa V -ei maa-aines-, pohjavesi- eikä luontoarvoja-poistetaan pohjavesiluokituksestaPirttikangas Joutsa II -maa-ainesten määrä ja laatu hyvä-pieniä uhanalaisia luontokohteita-tarkentavia pohjavesitutkimuksiaSäynätharju Joutsa III -harjuarvoja ja biologisia arvoja – M (liite VI)-nostetaan II-luokan pohjavesialueeksiSäynätjärvenkangas Joutsa II -pohjoisosa maakunnallisesti? arvokasta-maa-ainesten määrä ja laatu eteläosassa hyvä-eteläosa pv-pinnan alapuolinen otto-poistetaan pohjavesiluokituksestaVallaspelto Joutsa V -maa-aineksen laatu hyvä-maisema-tarkentavia pohjavesiselvityksiäLempää Luhanka II -maa-ainesten määrä ja laatu hyvä-pv-pinnan alapuolinen otto eteläosassa-tarkentavia pohjavesiselvityksiä-eo/1 maakuntakaavassa-maakunnallisesti uhanalainen lajiSydänmaa Luhanka I -maa-ainesten määrä ja laatu hyvä-poistetaan pohjavesiluokituksesta-virkistysarvot!Jyväskylän seutukuntaLintusyrjä Hankasalmi I -maa-ainesten määrä hyvä-pv-pinnan alapuolinen otto pohjoisosassa-eteläosa pv-alueena (rajausmuutos)Korhola Hankasalmi II -maa-ainesten määrä hyvä keskiosassa, moreenikerroksia-poistetaan pohjavesiluokituksesta-asutus-Natura-tarkastelu?Halkomäki Jyväskylä II -maa-ainesten määrä hyvä-vedenhankinnallisesti tärkeä lähde-luontoarvojaHiidenjärvi Jyväskylä V -maisemoitu-maisema- ja harjuarvoja-poistetaan pohjavesiluokituksesta (nro 18 Keski-Suomen maakuntakaavassa)ViipurinkanavaJyväskylä/ V -maa-ainesten määrä ja laatu heikkoMuurameValkola Laukaa II -maa-ainesten määrä ja laatu hyvä-vedenhankintamerkitys Laukaan tarpeita varten kasvaa83

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..Loppuraportti-harjuarvojaVatia Laukaa I -maa-ainesten määrä hyvä-tarkentavia pohjavesitutkimuksia-eo/1 maakuntakaavassaVuontee Laukaa IV -Jyvässeudun kannalta vedenhankinnallisesti merkittävä pohjavesialueLähteelänperä Muurame I -maa-ainesten määrä hyvä-pv-pinnan alapuolinen otto-poistetaan pohjavesiluokituksesta-Natura-tarkastelu? HäHAOn päätös rajauksestaNätkelmä Muurame I -maa-ainesten määrä hyvä, moreenipeite, lisätutkimuksia-pv-pinnan alapuolinen otto-poistetaan pohjavesiluokituksestaRiskoperä Muurame V -maa-ainesten määrä ja laatu heikko-tarkentavia pv-tutkimuksia-virkistysKauniikkilampi Petäjävesi V -maa-ainesten määrä ja laatu heikko-nostetaan pv-luokitus II:ksiHepoharju Toivakka V -maa-ainesten määrä ja laatu heikko-poistetaan pv-luokituksestaKangashäkki Uurainen II -maa-ainesten määrä ja laatu hyvä-vedenhankinnallisesti tärkeä pohjavesialue, tarkentavia pvtutkimuksia-virkistys ja luontoarvot-eo/1 maakuntakaavassaRuotokassi Uurainen III -maa-ainesten määrä ja laatu hyvä-tarkentavia pv-tutkimuksia-harjuarvoja - M (liite VI, kokonaan koskematon)Jämsän seutukuntaHalkokangas Jämsä V -maa-ainesten määrä ja laatu heikko-poistetaan pv-luokituksestaKankaanmäki Jämsä V -maa-ainesten määrä hyvä-tarkentavia pv-tutkimuksiaPirttipohja Jämsä V -maa-ainesten määrä ja laatu heikko-poistetaan pv-luokituksestaValkealuomi Jämsä V -maa-ainesten määrä ja laatu heikko-poistetaan pv-luokituksestaHarjunkorkii Kuhmoinen I -maa-ainesten määrä ja laatu hyvä-pv-pinnan alapuolinen otto-poistetaan pv-luokituksestaHarjunmäki Kuhmoinen II Maa-ainesten määrä ja laatu hyvä, tarkentavia pv-tutkimuksia,eo/1 alueena maakuntakaavassa; maisemaKuoppa-aho Kuhmoinen III -maa-ainesten määrä ja laatu heikko-nostetaan pv-luokitus II:ksi-NaturaKyöpelinmäki Kuhmoinen V -maa-ainesten määrä ja laatu heikko-poistetaan pv-luokituksesta-NaturaKeuruun seutukuntaKupanjärvi Keuruu I -maa-ainesten määrä ja laatu hyvä-pv-pinnan alapuolinen otto-poistetaan pv-luokituksesta-Kupanjoen koskireittiLapinperä Keuruu V -maa-ainesten määrä heikko-vpd-Natura-maisema ja asutusSikosuonkangas Keuruu I -maa-ainesten määrä hyvä,84

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..Loppuraportti-pv-pinnan alapuolinen otto pohjoisosassa-eteläosa pv-alueena (rajausmuutos)Sysmänkangas Keuruu I -maa-ainesten määrä hyvä-tarkentavia pv-tutkimuksia-Kupanjoen koskireittiKangasjärvenkangas Multia I -maa-ainesten määrä hyvä-tarkentavia maa-aines- ja pv-tutkimuksiaKöpinkangas Multia I -maa-ainesten määrä hyvä-tarkentavia maa-aines- ja pv-tutkimuksiaLopakankangas Multia II -maa-ainesten määrä ja laatu hyvä-pv-pinnan alapuolinen otto, moreenihaitta-eteläosa pv-alueena (rajausmuutos)harjuarvoja eteläosassa – M (liite VI)Saarijärven-ViitasaarenseutukuntaKoiraharju Saarijärvi I -maa-ainesten määrä ja laatu hyvä-pv-pinnan alapuolinen otto, eo/1 maakuntakaavassa-poistetaan pv-luokituksestaMyllymäki Saarijärvi V -maa-ainesten määrä heikko-lähteitä N-osassaPorttilankangas Saarijärvi V -maa-ainesten määrä ja laatu heikko-poistetaan pv-luokituksestaTöyrimäki Kannonkoski V -maa-ainesten määrä ja laatu heikko-tarkentavia pv-tutkimuksia-e/mo maakuntakaavassa-virkistysKakkiskangas Viitasaari I -maa-ainesten määrä ja laatu hyväLahnaskangas Viitasaari I -maa-ainesten määrä ja laatu hyvä pohjoisosassa-tarkentavia pv-tutkimuksiaPirttikangas Viitasaari I -maa-ainesten määrä ja laatu hyvä-tarkentavia pv-tutkimuksia-eo/1 alueena maakuntakaavassa-Pirttijärven maisemaToulat Viitasaari I -maa-ainesten määrä hyvä-Iso-Toulatin maisemaÄänekosken seutukuntaPorraspohja Äänekoski V -maa-ainesten määrä ja laatu heikko-poistetaan pv-luokituksestaSirkkakangas Äänekoski II -maa-ainesten määrä ja laatu hyvä luoteisosassa-tarkentavia pv-tutkimuksia-eteläosa suojelualueenaTankolampi Konnevesi I -maa-ainesten määrä ja laatu hyvä-pv-pinnan alapuolinen otto S-osassa-eo/1 maakuntakaavassa-pv-alueena pohjoispää (rajausmuutos)-Natura?Täydentävät vedenhankintapainotteiset tutkimuksetKorhola Hankasalmi II -ks. yllä-paikallinen vedenhankintamerkitysSäynätjärvenkangas Joutsa II -ks. yllä-paikallinen vedenhankintamerkitysHeinäjoki Karstula II -N-osa eo/1 alueena maakuntakaavassa-tarkentavia pv-tutkimuksia-harjuarvojaKaakkokangas Keuruu II -maa-ainesten määrä hyvä85

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..Loppuraportti-tarkentavia pv-tutkimuksia-luontoarvojaMultharju Keuruu II -maa-ainesten määrä ja laatu heikko-pohjoisosa pv-alueena (rajausmuutos)Valkeinen Keuruu V -maa-ainesten määrä ja laatu heikko-paikallinen vedenhankintamerkitys-tarkentavia pv-tutkimuksia-virkistysMäyrävuori Kuhmoinen V -maa-ainesten laatu hyvä-paikallinen vedenhankintamerkitys-tarkentavia pv-tutkimuksia-vedenhankintamerkitys Kuhmoisten tarpeita varten kasvaa-harjuarvoja – M (liite VI)Unnasjärvi Kuhmoinen V -maa-ainesten määrä ja laatu heikko-paikallinen vedenhankintamerkitys-tarkentavia pv-tutkimuksia-harjuarvoja eteläosassaLankaharju Laukaa III -maa-ainesten määrä ja laatu hyvä-lähialueellinen vedenhankintamerkitys-harjuarvoja – V (liite VI)-NaturaLintankangas Multia V -maa-ainesten määrä ja laatu heikko-paikallinen vedenhankintamerkitys-luontoarvojaValkeiskangas Multia V maa-ainesten määrä ja laatu heikko-lähialueellinen vedenhankintamerkitys-tarkentavia pv-tutkimuksia-maisemaLähteelänperä Muurame I -ks. ylläPyhänkangas Saarijärvi II -maa-ainesten määrä ja laatu hyvä-lähialueellinen vedenhankintamerkitys-tarkentavia pv-tutkimuksia-luontoarvoja-eo/1 ja ge/2 alueena maakuntakaavassaPirttikangas Viitasaari I -ks. yllä-alueellinen/lähialueellinen vedenhankintamerkitys (Keitele)Hietama Äänekoski I -maa-ainesten määrä ja laatu hyvä-pv-pinnan alapuolinen otto-lähialueellinen vedenhankintamerkitys- keski- ja kaakkoisosa pv-alueena (rajausmuutos)Sirkkaharju Äänekoski II -maa-ainesten määrä ja laatu hyvä-eteläosassa pv-pinnan alapuolinen otto-alueellinen/lähialueellinen vedenhankintamerkitys-täydentäviä pv-tutkimuksia-Natura86

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiLiitteen IX maa-aineshuollon kannalta arvokkaiden alueiden ja maa-aineshuollon kannalta osittainarvokkaiden alueiden massamäärätKeski-Suomessa on GTK:n tutkimusten mukaan pohjavedenpinnan yläpuolinen sora- ja hiekkakerros keskimäärin 5,4metriä paksu. Poski-projektin kairausten perusteella keskimääräinen sora- ja hiekkakerrospaksuus pohjavedenpinnanalapuolella on 8,3 metriä. Taulukon laskelmat perustuvat näihin kerrospaksuuksiin ja pinta-alan osalta yhteensovitukseen.MUODOSTUMA KUNTA PINTA-ALA(HA)PV-PINNANYLÄPUOLELLAMILJ. KIINTO-M 3PV-PINNANALAPUOLELLAYHTEENSÄKorhola Hankasalmi 28 1,5 2,3 3,8Lintusyrjä 1) Hankasalmi 12 0,6 1,0 1,6Etu-Ikola 1) Joutsa 14 0,8 1,0 1,8Pirttikangas Joutsa 34 1,8 2,8 4,6Säynätjärvenkangas 1) Joutsa 57 3,1 4,7 7,8Halkomäki Jyväskylä 88 4,8 7,3 12,1Multharju Keuruu 72 3,9 6,0 9,9Kaakkokangas Keuruu 249 13,4 20,7 34,1Kupanjärvi 1) Keuruu 39 2,1 3,2 5,3Sikosuonkangas 1) Keuruu 62 3,3 5,1 8,4Sysmänkangas Keuruu 93 5,0 7,7 12,7Harjunkorkii 1) Kuhmoinen 45 2,4 3,7 6,1Valkola Laukaa 249 13,4 20,7 34,1Sydänmaa Luhanka 28 1,5 2,3 3,8Kangasjärvenkangas Multia 67 3,6 5,6 9,2Köpinkangas Multia 42 2,3 3,5 5,8Lopakankangas 1) Multia 46 2,5 3,8 6,3Lähteelänperä 1) Muurame 26 1,4 2,2 3,6Nätkelmä 1) Muurame 26 1,4 2,2 3,6Kangashäkki Uurainen 186 10,0 15,4 25,4Kakkiskangas Viitasaari 84 4,5 7,0 11,5Lahnaskangas Viitasaari 183 9,9 15,2 25,1Toulat Viitasaari 101 5,5 8,4 13,9Hietama 1) Äänekoski 31 1,7 2,6 4,3Sirkkaharju 1) Äänekoski 64 3,5 5,3 8,8Sirkkakangas Äänekoski 23 1,2 1,9 3,1YHTEENSÄ 1949 105,1 161,6 266,7Keski-Suomen maakuntakaavassa mukana olevat kohteet, lisätutkitut kohteet(Ympäristöministeriön vahvistus 14.4.20009, lainvoima 10.12.2009)Lempää 1) Luhanka 33 1,8 2,7 4,5Vatia Laukaa 27 1,5 2,2 3,7Harjunmäki Kuhmoinen 37 2,0 3,1 5,1Tankolampi 1) Konnevesi 60 3,2 5,0 8,2Koiraharju 1) Saarijärvi 70 3,8 5,8 9,6Pyhänkangas Saarijärvi 115 6,2 9,4 15,6Pirttikangas Viitasaari 25 1,4 2,1 3,5YHTEENSÄ 367 19,9 30,3 50,21) Suositus pohjavedenpinnan alapuolisesta maa-ainesten otosta87

Keski-Suomen Poski-projekti……………………………………………………………………………………………………………………..LoppuraporttiYHTEENSOVITUSKARTTAErillinen liite88