Heinolan kaupunki Vierumäen osayleiskaava Kaavaselostus

HEINOLAN KAUPUNKIVierumäen osayleiskaavaKaavaselostus113.1.2.5 Luonnonsuojelualueet3.1.2.6 Uhanalaiset lajitSoista kaava-alueen itäreunalla sijaitseva Toivosuo on ojitettua hieskoivikkoa jaHaikulansuo ojitettua rämemännikköä. Karttatarkastelun perusteella alueella näyttää olevanvielä ojittamattomia soita laajojen ojitusalueiden reunoilla, mutta maastokäyntien yhteydessäem. suot todettiin luonnontilaltaan muuttuneiksi. Syrjälänkankaan eteläpuolisenHarjulansuon itäreuna on Kankaanpeltoon rajoittuvalta osaltaan ojitettua kuusivaltaistakorpea, joka vaihettuu nopeasti isovarpurämeeksi (IR); rämeeltä löytyi jälkiä vanhoistaojista ja suo oli selvästi kuivunut. Myös Halkolansuon länsireunalle tehtiin maastokäynti;alue on kuitenkin uudisojitettu ja osa isovarpurämeestä on kaivettu lammeksi.Kullaanlähteen kuuden hehtaarin suuruinen Natura-alue (FI0404011, SCI) sijaitseeHeinolan kaupungin ja Iitin kunnan rajalla. Alueella on suuria lähdelampia, joiden rannatovat nevalaitaisia ja nevoja ympäröivät metsät mäntypuustoista rämettä. Luontodirektiivinluontotyyppejä ovat Fennoskandian lähteet ja lähdesuot (30 %) sekä puustoiset suot (70%, priorisoitu luontotyyppi). Alueen suojelun toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki, muttaalueen suojelu on vielä toteuttamatta. Alueella kasvaa uhanalaista röyhysaraa (Carex appropinquata,VU) ja punakämmekkää (Dactylorhiza incarnata, NT, RE). Kullaanlähteidenvedet laskevat Läpiänjärveen voimakkaasti perattua puroa pitkin. Kullaanlähteet ja harjujensuojeluohjelma-alueensisään jäävä Muterlampi laskupuroineen on myös sisällytettyHämeen arvokkaisiin pienvesikohteisiinPutkilokasvitOsayleiskaava-alueen luonnonolosuhteita hallitsee Vierumäenkankaan reunamuodostumaja alueella tavataankin monia putkilokasvilajeja, jotka viihtyvät ainoastaan harjuympäristössäja kykenevät leviämään kasvupaikalta toiselle vain harjujaksoja pitkin; tällaisiaalueella tavattavia kasvilajeja ovat mm. kangasvuokko (Pulstatilla vernalis), kangasajuruoho(Thymus serpyllum) ja masmalo (Anthyllis vulneraria); em. lajeista kangasvuokkoon valtakunnallisesti uhanalainen (VU).Vierumäen harjualueella tiedetään kasvavan kangasvuokkoa, mutta havaintoja lajista onkesällä 2002 tehdyn inventoinnin mukaan vain kuudelta kasvupaikalta; kaikki kasvupaikatsijaitsevat teiden läheisyydessä harjumänniköissä ja lajin havainnointia vaikeuttaaaikaisen kukinta-ajankohdan lisäksi männiköiden heinäisyys. Alueella ei tavattu uusiaesiintymiä kesän 2005 ja 2006 maastokäyntien yhteydessä. Vuonna 2006 tehdyn sinisiipiselvityksen(Marko Paasiranta) yhteydessä löydettiin kaksi uutta kangasvuokon kasvupaikkaa,nekin tien varresta Kalatonlammen länsipuolelta. Suurin osa em. kangasvuokonkasvupaikoista sijaitsee metsäalueilla, joille ei kohdistu maankäyttöpaineita vaan alueetsäilyvät metsätalous- tai virkistyskäytössä.LinnutOsayleiskaava-alueella on tehty vuonna 2005 Heinolan pesimälinnuston uhanalaisten jasilmälläpidettävien lajien inventointi, jonka mukaan osayleiskaava alueella ei ole uhanalaisialajeja. Osayleiskaava-alueen itäreunalla Iitin kunnan rajalla on tavattu pikkusieppo(Ficedula parva, NT, lintudirektiivinen liitteen I laji); laji on vanhojen metsien pesimälaji,jota saattaa muuton aikana tavata myös muissa elinympäristöissä. Osayleiskaava-alueenyksijaksoiset ja lähes yksipuulajiset metsiköt eivät ole vaateliaalle pikkusiepolle sopivaaelinympäristöä.Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy