Heinolan kaupunki Vierumäen osayleiskaava Kaavaselostus

HEINOLAN KAUPUNKIVierumäen osayleiskaavaKaavaselostus103.1.2.4 Luonnon yleispiirteetPohjaveden muodostumisalueilla, joissa pintamaalaji on hiekkaa ja soraa, imeytyy sadannastanoin 60 % maaperään. Näin ollen hiekka- ja sora alueilla muodostuu pohjavettänoin 1000 m³/d/km².Kallioharjanteiden ja maaperän kerrosrakenteen ohjaamana pohjavesi virtaa maaperässäSalpausselän etelä- ja pohjoispuolelle lähteisiin. Useille lähdealueille on rakennettuvedenottamoita. Tällaisia lähdealueita on Salpausselän pohjoispuolella Kullaanlähde(Kullaanlähteen vedenottamo), Saarijärvi ja Onkijärvi (Saarijärven ja Onkijärven vedenottamo),Vierumäen lähde (Vierumäen vedenottamo) sekä Koivistonsuolla ja Iso-Palpasenrannassa sijaitsevat lähteet. Salpausselän eteläpuolella merkittävin lähdealue sijaitseeSyrjälänkankaan eteläpuolella, johon on tutkittu Syrjälänkankaan vedenottamo. Lisäksipienempiä määriä pohjavettä purkautuu Laviassuolle, Haikulansuolle, Toivosuolle,Suninsuolle, Muskasensuolle, Salinmäensuolle sekä Kylänalussuolle. Hydrogeologiseenkarttaan (Liite 5) on merkitty vedenottamoiden valuma-alueiden rajat ja pohjaveden virtaussuunnatniihin kohteisiin, joissa on ollut riittävästi tietoa pohjaveden virtaussuunnista.Kaava-alueen keskiosassa rautatien ja moottoritien välisellä alueella sijaitsevat moreenipeitteisetkallioalueet ja Haviassuo eivät ole pohjavesialueella. Sen sijaan Salpausselän”sisällä” sijaitsevat Haikulansuo ja Toivolansuo ovat pohjavesialuetta ja niistä voi imeytyävettä pohjavesikerrokseen. Urheiluopiston alueen länsipuolella on kolme lampea taipientä järveä. Kaava-alueen itäosassa on yksi lampi.Valtaosa suunnittelualueen kallioperästä on vanhoja kivilajeja; Vierumäen keskusta jasuunnittelualueen itäosa ovat kallioperältään kvartsi- ja granodioriittia. Keskustan pohjois-ja länsipuolisten alueiden maaperä on graniittia ja kiillegneissiä, jotka paikoitellenovat liuskeisia.Vierumäen osayleiskaava-aluetta hallitsee toisen Salpausselän reunamuodostuma, jokakulkee alueen halki itä-länsisuuntaisesti. Alueen metsät ovat hakkuin käsiteltyjä talousmetsiäja pääasiassa mäntyvaltaisia. Alueen arvokkaat elinympäristöt on otettu huomioonharjujensuojeluohjelmassa, Hämeen arvokkaiden pienvesien inventoinnissa ja yksisoidensuojeluohjelman kohde on sisällytetty Natura 2000 –verkostoon. Maastotöiden yhteydessälöydettiin kaksi uutta uhanalaisen kangasvuokon esiintymää sekä yksi liito-oravametsä.Osayleiskaava-alue kuuluu eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen ja sijoittuu siinä edelleenvuokkovyöhykkeen ja Järvi-Suomen rajalle. Suunnittelualueen metsät ovat pääasiassatavanomaisia mäntyvaltaisia talousmetsiä. Alueen laajat harjuselänteiden väliset suot onojitettu ja soista paksuturpeisimmat on otettu turvetuotantoon. Alueen pääpuulaji on mänty,mutta kuusta kasvaa paikoitellen pääpuulajina harjukumpareiden ja -selänteiden pohjois-ja itärinteillä sekä rauduskoivua lähinnä metsitetyillä pelloilla ja sekapuuna männiköissä.Haapaa kasvaa paikoitellen sekapuuna rehevimmissä männiköissä. Kaava-alueenlänsiosa on puustoltaan monipuolisempaa kuin itäosa, joka muutamia rinnealueitalukuun ottamatta on puhdasta männikköä.Metsätyypiltään suunnittelualue on pääasiassa mustikka- ja puolukkatyyppiä (MT ja VT)ja alueen mustikkatyypin männiköt ovat monin paikoin valoisuutta lisänneiden harvennustenvuoksi heinäisiä. Vähälukuiset kuusikot ovat mustikkatyypin tai käenkaali-mustikkatyypin(OMT) kivennäismaakankaita. Itäosa laajasta ja tasaisesta Vierumäenkankaastaon muutettu golfkentäksi. Urheiluopiston itäpuoliset kangasmetsät ovat muun alueen tapaantasaisia, metsätalouskäytössä olevia männiköitä. Alueella ei ole paisterinteitä jasekä ojitetut että vähälukuiset ojittamattomat suot ovat pääasiassa mäntyvaltaisia rämeitä.Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy