KRISTILLINEN ALKOHOLISTI- JA NARKOMAANITYÖ RY 1-2008

Maaherra Rauno Saari Elämän etsijä Timo Lilja Päihdelääkäri Juha KemppinenKRISTILLINEN ALKOHOLISTI- JA NARKOMAANITYÖ RY 1-2008

Maailmankuva säätelee tavan käsitellä rikkinäistä ihmistäParhaillaan maassamme ja koko Euroopassa käydään ennennäkemättömänvoimakasta ateismin esiinmarssia. Jopa entinen ulkoministerimme Erkki Tuomioja onottanut julkisesti kantaa ateismin puolesta.Maailmankuvallisia asioita voidaan tarkastella myös päihdetyön näkökulmasta.Maailmassa jossa ei ole rakastavaa Jumalaa, ihmiset ovat omillaan, evoluutionlahjomattomassa päämäärättömyydessä. Ateisti uskoo humanismiin, jossa ihmisestälöytyy itsessään hyvyys ja pyyteettömyys, vaikka näytöt toimivan pyyteettömänjärjestelmän luomisesta ovat epäonnistuneet ihmisen vallanhaluun ja ahneuteen. Missänäyttäytyy ateismista ponnistava pyyteetön lähimmäisen rakkaus ja kansalaistoimintapäihdeongelmaisten, syrjäytyneiden ja monin tavoin epäonnistuneiden ihmisten auttamiseksi?Humanismiin uskova rakentaa usein yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta poliittisten jayhteiskunnallisten virallisten järjestelmien kautta, unohtaen yksilön oman vastuun lähimmäistäkohtaan tässä ja nyt.Lopputuloksena voi olla täysin medikalisoitunut näkemys ihmisen hoidosta,jossa vain opiskellut psykiatri, terapeutti tai lääkäri voivat auttaa.Vielä huolestuttavampaa on tulevaisuuden visio biomedikalisaatiosta, jossa lääkärikin käytarpeettomaksi. Internet tai lääkäriautomaatti voivat oireet kuvaamalla ratkaista ihmisyydenongelmat. Järjestelmällä uskotaan siis olevan lääkkeet sielunkipuihin, tunne-elämänsairauksiin ja ihmisyyteen liittyviin ongelmiin; diagnoosi, taianomainen resepti, pilleripurkkija sosiaalisairaala. Masennuslääkkeiden markkinat vuodesta 1990 ovat kasvaneet 4,5miljoonasta eurosta yli 70 miljoonaan euroon. Sairasajattelu ja lääketieteen ylikorostunutasema kulttuurissamme voi jopa estää hädän aitoa ymmärtämistä ja kohtaamista.Kristillinen maailmankuva näkee ihmisen sisäisen rikkinäisyyden juuretsyntiinlankeemuksessa, jossa ihmisen yhteys katkesi rakastavaan LuojaJumalaan. Isän ihaileman katseen alta siirryttiin piilottelemaan syntejä,häpeän, syyllisyyden ja pelon maailmaan. Särkymisen seurauksiaovat erilaiset riippuvuudet, mielenterveyden ongelmat, päihteet jaongelmalliset käyttäytymismallit. Siirrämme sukupolvelta toisille tätärikkinäisyyttä, sillä ongelmainen sukupolvi rikkoo aina seuraavanperintöä.Tässä lehdessä monet toipumiskertomukset sekä terapeuttisielunhoitajaPetri Välimäki puhuvat vakuuttavaa kieltä Jumalanja lähimmäisen rakkauden vaikutuksesta päihdeongelmastatoipumiselle. Kristillinen päihdetyö ei halua asettua lääketieteenvastavoimaksi, vaan se haluaa nostaa ihmisen kokonaisuuden,psyykkisen, fyysisen, sosiaalisen ja hengellisen, tarkastelunkohteeksi. Päihdelääkäri Juha Kemppinen kehottaa tässälehdessä kristillisiä päihdejärjestöjä säilyttämään omanidentiteettinsä. Ruotsalainen alkoholitutkija Nils Bejerot tapasisanoa, että ateistina hän suosittaa uskonnollista kääntymystä,mutta sen ongelma on siinä, että sitä ei voi reseptillämäärätä.Isän hyväksyvä katse on avoinna uudelleen Kristuksen teonvuoksi. Luoja Jumalan täydellinen hyväksyntä ja mittaamatonarmo ovat parantumisen takeena, vaikka takana olisihylkäämisen kokemuksiakin. Syyllisyyttä ei tarvitse siirtäädiagnoosiin, vaan Hänen sovitustyöhönsä. Hänen tekojensaja haavojensa kautta syntyi myös seurakunta, Kristuksenruumis, jolle on annettu tärkeä tehtävä yhteyden uudelleenrakentumisessa. Yhteyden takuumiehenä on seurakuntaruumiinpää Kristus. Tätä lääkettä ei ole käytettävissä maailmassa, jokakieltää Luojansa.Ismo Valkoniemiismo.valkoniemi@kan.fiKirjoittaja on KAN ry:n toiminnanjohtaja2 Lähimmäinen extra 2008

Sisällysluettelo3 Nyt satsataan pääkaupunkiseudulle. Yhdistys avaa uuden KankeskuksenHelsingin keskustaan.4 Maaherran tervehdys. Länsi-Suomen maaherra Rauno Saari onseurannut Kan- työtä jo pitkään ja kokee sen arvokkaaksi.s. 95 Kan-hoitokodit Kortesjärvellä ja Ähtärissä pystyvät vastaamaanajan haasteisiin6 Lyhyessä ajassa voi tapahtua paljon hyvää, mutta paluunormaaliin elämään vie aikaa. Marin tarina.7 Ankkurit tarjoavat hiottua kristillistä avohoitoa Tampereella jaEspoossa.9 Tampereen Ankkurissa voi myös asua ja opiskella arkea. Antti,Minna ja Anni ovat uuden elämän alussa.s. 14-1510-14 Kan-kodit tarjoavat turvallisen hengellisen kodin erilaisistapäihdeongelmista kärsiville.15-16 Lähimmäinen kirpputorilla Turussa pääset tutustumaanihmisiin tiskin takana16 Tuusniemen jatkokuntoutuskodissa tehdään töitä ja jälkeäsyntyy. Tutustu myös Kan- käyrään.17 Vuosikymmeniä on hakattu päätä seinään. Nyt Liljan Timoa joajoittain hymyilyttää.18-19 Päihdelääkäri Juha Kemppisen mielestä hengellistenhoitopaikkojen on viisasta keskittyä ydinosaamiseensa.s. 20-2120-21 Konnunsuon vankilan johtaja Lea Lehtonen toivoo jatkoanykyiselle vankilaprojektille.22 MOKU on uusi RAY:n rahoittama projekti, jossa pyritäänkohtaamaan ja auttamaan maahanmuuttajia.Esirukouksia.23 In memoriam.24 Kan ry tekee yhteistyötä useiden toimijoiden kanssa.25 Pastori Jukka Nieminen kokee hallitustyöskentelyn mukavaksija mutkattomaksi.26-27 Katso mistä on kysymys hengellisessä toipumistyössä jakenelle siitä on hyötyä.s. 26-2728-29 Yhteystiedot ja toimipistekartta.30-31 Ilmoituksia.Lähimmäinen extra 2008 3

Uusi Kan-keskus Helsingin keskustaanUusi Kan- keskus aloittaa toimintansa aivan Helsinginkeskustan tuntumassa Hämeentie 62 sijaitsevissa tiloissakuluvan kevään aikana. Tilat on tarkoitus vuokrataSininauhasäätiöltä, joka keskittää toimintaansaHelsingin Mäkelänkadulle uusiin toimitiloihin. Sininauhasäätiöon suurehko pääkaupunkiseudulla toimivapäihdeongelmaisten päiväkeskustoimintaan ja asumiseenkeskittynyt säätiö.Sekä Kan ry:n, että Sininauhasäätiön hallitukset ovattehneet asiasta myönteisen päätöksen, mutta osapuoletovat päättäneet selvittää kaikki toimilupakysymyksetennen vuokrasopimuksen allekirjoitusta. Lehdenpainoon mennessä Kan ry:n toiminnanjohtaja IsmoValkoniemi arveli, että sopimus allekirjoitetaan lähiaikoinaja uusiin tiloihin päästään muuttamaan keväänaikana.Vanha päiväkeskus, joka sijaitsee Hämeentie 122:ssajatkaa toimintaansa siihen saakka. Vanha keskus ontoiminut samalla toimintakonseptilla kymmenen vuottaja viime vuosina Kan ry:n hallitus on nähnyt toiminnankehitystarvetta, sekä toiminnan sisällössä, ettätaloudellisessa rakenteessa.Uusiin tiloihin tulee päiväkeskuksen lisäksi Kan- koti,jossa on tilat kuudelle maksusitoumuksella olevalleasukkaalle. Varsinaista Kan- kotia ei pääkaupunkiseudullaole tähän asti ollut ja sieltä tulevat asiakkaat onohjattu Lahden Kan- kotiin, joka lopetti toimintansa29.2.2008.Hämeentiellä sijaitsevista Sininauhasäätiön omistuksessaolevista tiloista vain osa vuokrataan suoraan Kanry:ll. Osa tiloista toimii yhteiskäytössä Sininauhasäätiönkanssa.Katutasoon tulee myymälä, jossa on tarkoitus myydäeri yksiöissä valmistettuja terapiatuotteita. Kellariin tuleekirpputori. Kellaritiloissa on lisäksi harrastustiloja,sekä esimerkiksi vapaaehtoistyöntekijöiden koulutustavarten toiminnallisia tiloja ja jopa mahdollisuus tilapäiseenmajoittumiseen.Uusi päiväkeskus toimii samalla periaatteella kuin aiempija se on avoinna Kan ry:n asiakkaille viisi tuntiapäivässä. Alkuiltapäivästä iltakymmeneen tilat toimivatSininauhasäätiön hallinnoimana päihteettömänätilana.Sininauhasäätiöllä jää kiinteistöön 3 työntekijää valvomaan42 tukiasuntoa ylemmissä kerroksissa sekä päiväkeskuksenpitämiseen iltapäivä ja ilta-ajaksi.Toiminnanjohtaja Valkoniemi kertoo, että uusia toimitilojapääkaupunkiseudulta alettiin etsiä viime vuodenaikana, koska haluttiin saada vauhtia toiminnan kehittämiseen.Nyt vuokrattavat tilat sopivat mainiosti niihintarpeisiin, joita yhdistyksellä on pääkaupunkiseudulla.Uudessa toimipisteessä on päiväkeskus ja myymälätilojenlisäksi toimistotiloja. Kan ry saa käyttää hengelliseenkokoustoimintaan soveltuvaa isoa juhlasalia,sekä siihen kiinteästi kuuluvaa sakastihuoneistoa. Uudettilat mahdollistavat koulutustoiminnan ja kokoustenjärjestämisen Helsingissä ilman erillisiä kuluja.Sininauhasäätiön toimitusjohtaja Jorma Soini (vas) ja Kan ry:n toiminnanjohtaja Ismo Valkoniemi hiovat hymyssäsuin toivon mukaan pian allekirjoitettavan vuokrasopimuksen yksityskohtia. Kuvassa taittaja on istuttanut nämäiloiset veikot kadulle tulevan Kan-keskuksen eteen.4 Lähimmäinen extra 2008

Maaherran tervehdys Kan työlleRaision Kan-kodilla vietettiin jälleen viime joulunaluspäivinä perinteistä joulujuhlaa. Vieraina olivatLänsi-Suomen läänin maaherra Rauno Saari, lääninsosiaali- ja terveysneuvos Pekka Paatero, Raisionkaupunginjohtaja Kari Karjalainen, KAN ry:npitkäaikainen hallituksen jäsen, psykiatrian erikoislääkäriMika Lillrank sekä monia, monia muitatyön ystäviä läheltä ja kaukaa. Vuosia sitten, kunkoti perustettiin, Rauno Saari oli Raision kaupunginjohtajaja aloitti nämä jo perinteeksi tulleetkaupunginjohtajan vierailut kodille ja on ollut senjälkeenkin usein nähty vieras kodilla.Maaherran tervehdysKun Kan-kotia perustettiin Raisioon, en ymmärtänytsen syvällistä merkitystä. Alusta saakka koin kylläkinmyönteisenä sen, että kaupunkiin tulee uusi palveluyksikköja uuden kaltaista toimintaa.Kan-kodin tekemä ihmisen kannalta perustavaa laatuaoleva työ valkeni minulle vasta kodissa käydessäni. Sehavainto oli herätys. Kan -koti auttaa kaikkein vaikeimmassaasemassa olevia ihmisiä. Vaikka kaikessa ei oleonnistuttu, voidaan työtä pitää erittäin merkityksellisenä,eikä kristillisten arvojen korostamisen merkitysole sen vähäisempää.Raision kaupunginjohtajana ollessani vierailin vuosittainKan-kodissa. Tunsin, että olin aina yhtä tervetullutja odotettu vieras. Aivan ensimmäisiin käynteihin joulunalla liittyy vahva muisto nuoresta diplomaattiperheenpojasta, joka oli elänyt jo vuosien ajan vaikeassahuumekierteessä Tukholman alamaailmassa. Monienvaiheiden jälkeen tämä nuori mies oli löytänyt tiensäRaisioon ja Kan-kotiin, saanut siellä herätyksen, tullutuskoon ja saanut muutettua elämänsä. Oli liikuttavaakuulla hänen kertomuksensa siitä, kuinka alas ihminenvoi vajota ja samanaikaisesti aistia se vapautunutriemu, joka nuoresta miehestä huokui, kun hän saikertoa, että se kaikki on nyt takana, ja uusi elämä onalkanut.tekemällä kristillisellä päihdetyöllä on tarvetta ja työtätulevaisuudessakin. Tänä päivänä tarvetta on – ikäväkyllä – ehkä vielä enemmän kuin siinä vaiheessa, kun kotiaRaisioon aikanaan perustettiin.Esitän kunnioittavan kiitoksen Helluntaiseurakunnalle senymmärtäväisyydestä kristillistä päihdetyötä kohtaan. Toivonkaikille K-kotien työntekijöille voimaa ja siunausta raskaassatyössä, joka on avun tarpeessa olevien ja yhteiskunnan kannaltatärkeää ja palkitsevaa. Hyvää ja aurinkoista kevättä kaikillekankotilaisille.Rauno SaariLänsi-Suomen läänin maaherraOlen jatkanut vierailuja myöhemminkin, sekä valtiosihteeriaikananiettä nyt maaherrana ollessani, joskinharvemmin.Maailmassa ihmisten ongelmat eivät ikävä kyllä olehelpottuneet. Pikemminkin näyttää siltä, että heikkoihminen on yhä kovemmissa ristipaineissa. Kan-kodinLähimmäinen extra 2008 5

Kan-hoitokoditHoitokodit toimivat lääninhallituksen tehostetun asumispalvelun luvilla. Yksiköidenvastaavat ohjaajat ovat koulutukseltaan sairaanhoitajia. Yksiköiden työntekijätovat lähihoitajia tai päihdetyön ammattitutkinnon suorittaneita alan ammattilaisia.Yksiköissä päihdehoidon ammatillinen ja hengellinen lähestymistapa toimivatrinnakkain. Miesten Kan- hoitokoti sijaitsee Ähtärin Myllymäellä ja naisten, yksinhuoltajien,pariskuntien ja perheiden Kan- hoitokoti sijaitsee Kortesjärvellä.KortesjärviKortesjärven hoitokoti on vastaanottokoti, jokakäsittelee koko perhettä. Alussa kartoitetaanhoidontarve ja tarvittaessa ohjataan eteenpäin.Omassa kiinteistössä voidaan tarjota päihdehoitoaja tukea päihdekäytöstä selviämiseen yksinhuoltajaäideille, naisille, pariskunnille tai perheille.Yksikkö on Sosiaali- ja Terveysministeriönja Kelan hyväksymä hoitokoti, jonka asiakkaillevoidaan hakea kuntoutustukea/-rahaa.14 -paikkaisen Kortesjärven hoitokodin johtajaSinikka Kukkola kertoo, mitä kristillinenhoitokoti hänen mielestään tarkoittaa: 1. Kristillinen,2. Hoitava ja 3. Kodinomainen. Kodistamuodostuu äkkiä laitos, jos henkilöstö ei vaalikodinomaisuutta, hoitoa ja ihmisläheisyyttä.Kokonaisvaltaisella kohtaamisella pyrimme asiakkaidenvapautumiseen alkoholin, huumeidenja lääkkeiden väärinkäytöstä. Sananlaskut 23sanoo: ”Minut piestiin, mutten tuntenut mitään.Minut hakattiin, mutta olin turtana”. Asiakkailtaon usein tunto mennyt ja kipukynnys on jo ylitetty.Tästä eteenpäin pääseminen vaatii pitkänprosessin yhdessä asiakkaan kanssa.Tästä syystä tarvitsemme moniammatillista apua asiakkaan ongelmiin.Kortesjärven kodin hoitotiimissä on yhdistynyt ammatillisuusja hengellisyys niin, että jokaisen ammattitaito tukeeyhteistä hyvää.Kortesjärven hoitokotiFräntiläntie 17462430 PeltotupaPuh (06) 488 6127, 040 539 7001kortesjarvi@kan.fi- MyllymäkiMyllymäen hoitokoti sijaitsee Ähtärin kunnassarauhallisessa maaseututaajamassa. Se tarjoaapäihdehoitoa ja tukea päihdekäytöstä selviämiseenmiehille kodinomaisessa, viihtyisässäympäristössä sovelletuin yhteisöhoidollisin menetelmin.8-paikkainen Myllymäen miesten hoitokoti onKan ry:n vanhin toiminnassa oleva hoitokoti. Seon palvellut Ähtärin Myllymäessä jo yli neljännesvuosisadan.Toimintansa aikana sen ovet ovatavautuneet sadoille parempaa elämää etsivillemiehille.Hoitokoti on remontoitu noin kolme vuotta sitten.Asuin- ja oleskelutilat ovat tilavat ja viihtyisätantaen mahdollisuuden tilanteen ja tarpeen mukaanniin sosiaaliseen yhdessäoloon kuin myösomaan rauhaan.Myllymäellä uskotaan siihen, että jokainen ihminenvoi löytää tulevaisuuden ja toivon.Päivittäiseen hoito-ohjelmaan kuuluu mm. terapeuttisetyksilö- ja ryhmäkeskustelut, sekä vertaisryhmätja toipumisryhmät. Hengelliseentoimintaan kuuluu osallistuminen aamu- ja iltahartauksiinsekä vapaaehtoinen osallistuminenhengellisiin tilaisuuksiin ja sielunhoidollisiin keskusteluihin.Lääkehoidosta vastaa koulutettu henkilökunta yhdessä konsultoivanerikoislääkärin kanssa. Myllymäkeen on mahdollisuus ottaamyös kaksoisdiagnoosiasiakkaita.Yksikön vastaava ohjaaja on psykiatrian erikoissairaanhoitajaTuula Raatikainen, joka opiskelee työnsä ohessa perheterapeutiksi.Hänen lisäkseen Myllymäessä työskentelee kaksi päihdeohjaajaaja emäntäMyllymäen hoitokotiPalkkikankaantie 163900 Myllymäkiahtari@kan.fi6 Lähimmäinen extra 2008

Kun Pyhä Henki saa koskettaaKuudessa viikossa voi tapahtua paljon hyvääMari istuu vastapäisellä tuolilla pienenja haavoittuvaisen näköisenä.Elämää hänellä on takana vastaneljännesvuosisata, mutta kovinhelpolla tuo ensimmäinen neljännesei ole taittunut. Vajaa pari kuukauttaennen haastatteluhetkeä hän oliniin lopussa, että elämän jatkaminenomilla voimilla tuntui mahdottomalta.Jo vuosia aiemmin Mari oli antanutelämänsä Jeesukselle, mutta seurakuntayhteydenpuuttuessa usko olipian haalennut ja maailma kaikkinepaheineen imi voimakkaasti puoleensa.Alkoholi, huumeet ja horjuvamielenterveys pitivät huolen siitä,ettei mikään oikein onnistunut.Menneen vuoden joulukuussa Maripäätti vielä yrittää ja tällä kertaa eritavalla kuin aiemmin.Vaasaan huumeita pakoonMari oli muuttanut Itä-SuomestaVaasaan päästäkseen eroon entsestäkaveriporukasta ja huumeista.Jostain syystä hän kuitenkin törmäsiväärään jengiin ja huumeisiinmelkein heti muuttonsa jälkeen.- Olin joulukuussa täysin lopussa,kun menin paikalliseen helluntaiseurakuntaannuorten iltaan jasain sieltä tiedon Solhemista, jokatoimi silloin Kan ry:n naisten hoitokotina.Se tuntui sellaiselta paikalta,jota minä tarvitsin. Hain ja sainensimmäisenä vaasalaisena hakijanamaksusitoumuksen tähän hoitopaikkaan.Jos en olisi silloin päässyt,olisin todennäköisesti tappanutitseni. Olin totaalisen lopussa javäsynyt kaikkeen, muistelee Marinoita tapahtumia.Pyhä Henki alkoi toimiaOn vaikea kuvitella, että vain muutamaviikko sitten tuo edessä istuvanuori nainen oli miettinyt päiviensäpäättämistä. Hän puhuu rauhallisestija harkitsevasti. Mitään suurempaaahdistusta ei hänen mukaansaenää tunnu.Lahjakkaan tytön tragediaMari on kaikkien testien mukaanerittäin lahjakas, ja älyn puolestahänen resurssinsa riittäisivät mihintahansa ammattiin. Elämä ei kuitenkaanmennyt aivan odotustenmukaisesti. Jo lapsena hän joutuikoulukiusatuksi ja muutenkin hänjoutui kokemaan asioita, jotka eivätkuulu turvattuun lapsuuteen.- Olin pienestä pitäen hyvin vilkasja vanhemmilla oli aina kauhea kiire.Luultiin myös, ettei äiti minunjälkeeni voi saada enää lisää lapsia.Kun niitä kuitenkin tuli pian minunjälkeeni kaksikin, jäin väistämättävähemmälle huomiolle. Kaiken lisäksiisä vielä joi siihen aikaan aikatavalla, muistelee Mari lapsuuttaan.Koulussa tyttöä kiusattiin alussa ylivilkkaudenvuoksi ja myöhemminsiksi, että hän oli ns. ”kympin tyttö”.Aivan täysiä kymppejä hän eisaanut, koska ei juurikaan lukenut ,mutta kymppi miinus taisi olla yleisinarvosana kokeista.Kasiluokalla Mari masentui ja joutuipian laitoskierteeseen. Myöhemminhän suoritti iltalukion parissa vuodessaja parhaillaan hän on kirjoillarakennustekniikan linjalla ammattikorkeakoulussa,jonne hän pääsi sisäänparhailla pisteillä.Mari kertoo ajatuksistaan Kortesjärvenperhekodilla, jonne koko Solhemmuutti haastattelua edeltäneelläviikolla. Ensituntuma uuteen paikkaanon positiivinen. Hän pitää tilanavaruudesta ja siitä, että saa asuaomassa asunnossa ja silti yhteisössä,jossa on muita ihmisiä.Tulevaisuuttaan Mari on pohtinut senverran, että hän haluaisi pysyä paikoillaannykyisessä paikassa mahdollisimmanpitkään ja sen jälkeenopiskella vaikka Raamattukoulussa.Edessä oleva aika kuitenkin pelottaaja arveluttaa ja siksi hän varmastitarvitsee paljon esirukouksia selvitäkseenmahdollisimman kuivin jaloinedessä olevasta taipaleesta.- Kun pääsin Solhemiin, alkoi PyhäHenki välittömästi toimia. Uskallansanoa, että olen näiden täällä työssäolevien ihmisten kautta saanutenemmän apua kuudessa viikossakuin kaikissa aiemmissa hoitojaksoissaja terapioissa maallisellapuolella viimeisten yhdeksän vuodenaikana. Täällä ihmisillä on sydänmukana töissään ja kaiken takanaIsä, Poika ja Pyhä Henki, vakuuttaaMari.Mari on pysähtynyt miettimään, mitä elämällään tekisi.Lähimmäinen extra 2008 7

Ankkurit ottavat vastaan avohoitoa tarvitseviaTampereella ja Espoossa toimivat Ankkuri avohoitoyksiköt on tarkoitettu asiakkaille,joille päihteiden käyttö tuottaa ongelmia, mutta jotka eivät tarvitse akuuttiakatkaisu- ja vieroitusoireiden hoitoa. Yksiköt ovat keskittyneet myös hoidonjälkeiseen avohoitoon, jolla voidaan varmistaa hoidon hyvät tulokset ja raittiudenjatkuminen kaupunkiympäristössä.Näiden yksiköiden toiminnan päämäärä on sitouttaa hoidosta palaava, tai muutointukea tarvitseva asiakas määräaikaiseen kuntouttavaan avohoito-ohjelmaan. Hoito-ohjelmakäsittelee elämän kipupisteitä, ohjaa arjen selviämiseen, sekä tarjoaaeväitä raittiuden ja hengellisen kilvoituksen pysyvään löytymiseenEspoon AnkkuriEspoon Ankkuri sijaitsee Matinkylässä lähelläterveysasemaa. Samaan rakennukseenon sijoitettu päiväkeskus ja avohoitopalvelut.Päiväkeskus on ollut toiminnassa vuodenverran ja avohoitoa on ollut tarjolla viimevuoden lopusta.Avohoito tarjoaa päihdevieroituksen läpikäynneillejatkohoidon avohoitona. Tarkoituksenaon luoda valmiuksia kokonaisvaltaiseenelämänhallintaan sekä pysyväänraittiuteenHoito rakentuu kristillisestä päihdehoidosta,elämän eri osa-alueiden hallinnasta, uudensosiaalisen verkoston rakentamisestasekä terapeutin palveluista. Hoitoon sisältyymyös vertaistukiryhmäHoitoon voi hakeutua sosiaalitoimen ja eripäihdehuollon laitosten kautta tai ottamallaitse yhteyttä. Hoito on suunnattu yli 18-vuotiaille pääkaupunkiseudun asukkaille jasiihen tarvitaan kunnan maksusitoumus.Espoon Ankkurin avohoitopalveluista enemmämsivulla 13.Matinkartanontie 16 B02230 Espoo09 455 7177espoo@kan.fiVastaava ohjaaja Ari YlitaloAnkkurin projektipäällikköKimmo SädeahoTampereen AnkkuriTampereen Ankkuri sijaitsee Pispalassa,keskellä Tampereen kauneintamaisemaa. Idyllisen puurakennuksenyläkerran ikkunasta avautuu idyllinenjärvimaisema. Talossa on tilaa kolmessakerroksessa ja kesäisin on käytössäoma piha puutarhoineen ja terasseineen.Hoito Tampereella rakentuu kristillisestäpäihdehoidosta. Viikko-ohjelmasisältää:- hoitoryhmät 4 x viikossa- yksilökeskustelut- vertaistukiryhmät- harrastustoiminnanHoidon tavoitteena on antaa valmiuksiakokonaisvaltaiseen elämänhallintaan japysyvään raittiuteen. Hoitoon voi hakeutuasosiaalitoimen ja eri päihdehuollonlaitosten kautta tai ottamalla itse suoraanyhteyttä. Ankkuri on suunnattu yli18-vuotiaille. Hoito on maksullinen.Rimminkatu 733250 Tampere03 212 9134tampere@kan.fiVastaava ohjaaja Anneli Forsberg8 Lähimmäinen extra 2008

Tampereen Ankkuri antaa mahdollisuudenUuden elämän opetteleminen ei ole ihan helppoaViime vuosina alkoivat nousut ollakortilla. Työssäolojaksot jäivät kertakerralta lyhyemmiksi, eikä mikäänaine pystynyt enää tuottamaan minkäänlaistamielihyvää. Tällä hetkelläAntti on töissä ja suunnitteleeopiskelujen aloittamista. Vaikeintanykyisessä elämässä on hänen mielestäänluopuminen kaikesta entisestäja takaiskujen kestäminen.PerilleMinna ja Antti myöntävät, ettäAnnin ilmaantumista kuvioihin eimitenkään aktiivisesti suunniteltu,mutta kun hän alkoi ilmoitella tulostaan,molemmat halusivat kantaavastuun niin itsestään kuin lapsesta.Pienessä kaksiossa keskellä kauneinta Pispalaa asuukolme nuorta ihmistä. Heistä nuorin Anni, on alle vuodenja hänen vanhempansa Minna ja Antti ovat nuoriaaikuisia. Yhteistä heillä kaikilla on se, että nyt opetellaanelämään tavallista arkista elämää.Annilla tuskin on tässä suhteessamitään vaikeuksia. Melkein kokohaastattelun ajan hän nukkuurauhallista lapsen unta. Antilla jaMinnalla sen sijaan riittää haastettaarjessa. He ovat asuneetTampereen Ankkurin tukiasunnossaviime keväästä lähtien ja kesälläsyntyi Anni.He asuvat tukiasunnossa siksi,että molemmilla elämä ilman huumeitaon melko tuore kokemus.Kummatkin tuntevat tällä hetkellätarvitsevansa kaikkea sitä tukea,mitä Ankkuri kykenee tarjoamaan.Niin Minnalla kuin Antilla on takanavuosia kestänyt kovien huumeidenkäyttö. Molemmat lopettivat siksi,että huumeet eivät enää kyenneetantamaan mitään ja heillä heräsiaito halu päästä niistä eroon, keinollamillä hyvänsä.mus puuttuu. Huumeet tulivat kuvaanjo varhain.SairastaMinna alkoi jo teini-iässä piikittääitseään ja vasta vuonna 2005 hänalkoi vakavasti pyrkiä irti aineista.Hänellä on Annin lisäksi kuusivuotiastytär, joka on huostaan otettu.Ennen Antin tapaamista hän yrittiepätoivoisesti pyristellä irti sairaastaihmissuhteesta ja vanhoista kavereista.Kaiken kaikkiaan Minna kokee entisenelämänsä niin raskaaksi, etteihänellä ole mitään hinkua siihen takaisin.Hänen mielestään vaikeintanykyisessä elämässä on arjen sietäminen,vastuun ottaminen itsestäänja se, että melkein kaikki asiat pitääopetella uusiksi.Kumpikaan nuorista ei tunne olevansauskossa, mutta niistä asioistaon kyllä puhuttu paljon. Antti, jokaoli ennen Ankkuriin tuloa hoidossamaallisessa hoitopaikassa, tunteesaavansa Ankkurissa aidompaa välittämistä.Hän pitää myös hyvänäsitä, että paikan henkilökunta rukoileehänenkin puolestaan.Minna kokee Ankkurin ajan olleenhänelle erittäin opettavaista. Hänon saanut olla oma itsensä, häntäon kuunneltu ja kiukuttelukin on ollutsallittua.Milloin omat siivet alkavat kantaa jamilloin on aika nostaa ankkuri? Sitäkumpikaan ei vielä tiedä. Molemmatuskovat kuitenkin pystyvänsä pysymäänoikeassa kurssissa ja heidänkinonnistumisensa puolesta onlupa rukoilla.VälietappiAlun perin Minna ja Antti lähtiväthakemaan apua eri paikoista. Minnatuli hakemaan apua Ankkuristatoissa kesänä ja on ollut kuivillasiitä saakka. Antti on ollut ilman aineitayhtä pitkään. Toisensa he tapasivatKankaanpäässä ja ovat siitälähtien pitäneet yhtä. Molemmatpitävät tätä tarpeellisena välivaiheenamatkalla kohti normaaliavastuullisen aikuisen elämää. Itseasiassa kummallakin tämä koke-PoukkoiluaAntin tähänastinen elämä on ollutmelkoista tasapainoilua tikarin terällä.Erilaisia huumaavia aineitahän alkoi käyttää jo vähän päällekymmenen vanhana ja siitä lähtienhänellä on ollut lukuisia nousuja jalaskuja.Maisemaa Ankkurin yläkerran ikkunastaLähimmäinen extra 2008 9

Kan-koditovat hengellisiä koteja niillepäihdeongelmista kärsiville,jotka haluavat etsiä vastauksiaelämänsä kysymyksiinhengellisestä viitekehyksestä.Näissä hengellisissä Kankodeissasyntyy usein todellinentahto toipumiselle. Kan-koditpalvelevat Hauholla, Jyväskylässä,Parkanossa, Rovaniemellä,Raisiossa ja Seinäjoella.Kan-koteihin tulijoilta edellytetään kotikunnanmaksusitoumusta, jota tulee tiedustella,kunnasta riippuen, paikallisestaA-klinikkatoimesta, A-klinikkasäätiöstä,tai muusta kunnan päihde- tai sosiaalitoimipisteestä.Hoitoon ohjauksessaapua saa myös seurakuntien työntekijöiltä,diakoniatyöntekijöiltä, järjestöjenpäihdetyöntekijöiltä, A-klinikoilta, sosiaalitoimistoista,tai KAN -yhdyshenkilöiltä,jotka löytyvät paikallisten helluntaiseurakuntienkautta.SeinäjokiSeinäjoen Kan-koti on hengellinen koti päihdekäytönväsyttämille miehille, joilla on aito halu muuttaapienimuotoiseen tekemiseen. Talvella riittää lumitöitäja kesällä ruohonleikkuuta.Kodilla ratkotaan monia asiakkaiden arkisia ongelmia,hengellisen elämän kysymyksiä ja kipupisteitä.Kodilta vieraillaan seurakuntien tilaisuuksissa säännöllisesti.Ammatillista hoitoa tarvitsevat asiakkaat tai ne, jotkatarvitsevat muita päihdehoidon, tai sosiaalihuollonpalveluksia, ohjataan asianomaisiin paikkoihin.Henkilökunta pystyy antamaan myös vertaistukea jaheidän kanssaan voi käydä sielunhoidollisia keskusteluja.Seinäjoen kan-kotiPelttarinkatu 1060320 SeinäjokiPuh. 040-5560815seinajoki@kan.fiVastaava työntekijä:Timo NärhiRaisioSanaa, soppaa ja saippuaa Raisiosta!Seitsemän-paikkainen Kan-koti sijaitsee kohtuullisenmatkan päässä Raision keskustasta. Se kohtaatulijan kokonaisvaltaisesti ja kaikkiin elämänsolmukohtiin etsitään sopivia ratkaisuja.Kodin hengellinen ja kodinomainen ilmapiiri tukeemotivoitumista itsensä hoitamiseksi. Vertaistuellisetkeskustelut ja lauantaisin kodilla järjestettäväthengelliset tilaisuudet ovat runkona toipumiselle.Näissä tilaisuuksissa monet kodin aiemmin käyneetja raitistuneet rohkaisevat tulijoita. Kodin toiminnastavastaava Mikko Vähä-Lassila järjestää kesäisinlukuisia KAN aktioita ympäri valtakuntaa.Nämä aktiot ovat hedelmällisiä ja voidaan lukeaetsiväksi päihdetyöksi. Aktioiden kautta löydetäänmonia, jotka haluavat raitistua ja löytää elämäänsäuuden perustan. Raision Kan-koti on pitkäjänteisentyön ja hyvien tulosten kautta saavuttanut monienpienten kuntien luottamuksen.Raision Kan-kotiKaanaanrannantie 1221120 RaisioPuh. (02) 438 3768raiso@kan.fiVastaava työntekijä: Mikko Vähä-Lassila10 Lähimmäinen extra 2008

ParkanoYhdeksän paikkainen Kirjaskylän hoitokoti sijaitseenoin 30 km Parkanosta maaseutumiljöössä.Parkanon Kan-koti on miesten tukiasumisyksikkö,jossa voi vierottua päihdeongelmasta ja saada fyysistäja psyykkistä toimintakykyä palautumaan turvallisessaja terveellisessä ympäristössä.Parkanon Kan-koti tarjoaa päihdekriisistä toipuvalleraittiin ja turvallisen ympäristön luonnonläheisessämaalaismaisemassa.Yksikköön voi tulla suoraan katkaisuhoidon jälkeentoipumaan hengelliseen ja kodinomaiseen ilmapiiriin.Yksikön toiminta koostuu kuntouttavastaasumisesta,olemisesta ja tekemisestä. Painotus on terapiatyöllä.Toimintayksikössä on monipuoliset puu- ja metallityötilat.Kodin toimintaan on kytketty ajatus myös hoidonjälkeistäjatkokuntoutuksesta. Pidemmälle toipuneidenon mahdollisuus asua tue-tusti vuokralla.Yksikön lääkäripalvelut ostetaan Parkanon terveysasemalta:Parkanon Kan-kotiKivijärventie14, 39620 KovesjokiPuh. (03) 442 3718Fax. (03) 448 5431Vastaava työntekijä Jouni Rossiparkano@kan.fiRovaniemiRovaniemen Kan-koti sijaitsee Meltauksen entisessäterveystalossa, noin 60 kilometriä Rovaniemeltä Kolariinpäin.Yksikössä on 5 asiakaspaikkaa ja sen tarkoituksenaon toimia hengellisenä kotina, päihdekriisinjälkeisessä toipumisessa.Kan-koti ei ole hoidollinen yksikkö,vaan turvallinen ja päihteetön tilapäinen ”koti”päihdekriisistä toipumiseen. Yksikköön tullaan pääsääntöisestikatkaisuhoidon jälkeen kunnan maksusitoumuksella.Luokitukseltaan toiminta on muuta sosiaalialan palvelua.Kan-kodin työntekijöillä on hyvät valmiudet toipumistatukevien keskustelujen, sielunhoidon, pienen arjen tekemisenja turvallisen, päihteettömän ympäristön luomiseksi.Ammatillisissa asioissa toimitaan yhteistyössälähet-tävän A-klinikan, asiakkaan oman lääkärin taiyhdistyksen konsultoivan lääkärin kanssa. Yleisiä terveydenhoitopalvelujakäytetään tarvittaessa. Ennenhoitoon tuloa täytyy yleensä olla takana vähintään viikonpituinen katkaisuhoito tai vastaavan pituinen raittius.Asumisjakson pituuden vaihtelevat yleensä yhdestäkuukaudesta eteenpäinRovaniemen Kan-kotiSaukkolantie 8, 97340 Meltauspuh 045 111 6922vastaava työntekijä Oiva Liukkonenrovaniemi@kan.fiMilloin ja miten hakeudutaan hoitoon?Päihdeongelmaan apua hakevanasiakkaan hoidontarvetta voidaanarvioida, sekä perusterveydenhuollontoimipisteissä, että sosiaalitoimessa.Mikäli asiakkaanpäihdekäytön luonnetta ja ensisijaisenhoidon tarvetta ei pystytäselvittämään perusterveyshuollossa,tulisi asiakas ohjata johonkinpäihdehuollon yksikköön. Tällaisiaovat A-klinikat, tai muut seutukunnallaerityisesti hoidontarpeenarviointiin erikoistuneet hoitoyksiköt.Myös eri Kan- toimintayksikötavustavat perusterveydenhuollonja sosiaalitoimen työntekijöitä hoidontarpeenarvioinnissa.Asiakas voi ottaa itse suoraan yhteyttäA-klinikkaan, perusterveydenhuoltoontai sosiaalitoimeen hoidontarpeenarviointiasiassa. Useinarviointi voidaan tehdä vasta katkaisuhoidonaikana tai sen päätyttyä.Hoidon tarpeen arvioinnissa etsitäänkullekin asiakkaalle sopivahoitomuoto: esim. katsotaan tarvitseekoasiakas avo- vai laitoshoitoatai annetaanko vieroitushoitolääkkeellisenä vai lääkkeettömänäMikäli katkaisu- ja vieroitushoidossakäytetään lääkitystä, toivommeomalääkärin tai katkaisutoimenpiteetsuunnitelleen lääkärinlaativan asiakkaan lääkityksenalasajamisen. Hän voi tarvittaessaolla yhteydessä Kan ry:n omaankonsultoivaan päihdelääkäriin.Kaikissa yksiköissämme voidaantarjota akuutit lääkäripalvelut,mutta edellytämme lähettävältäkunnalta maksusitoumuksen lääkäripalveluihin.Hoitokotiyksiköissämme ÄhtärinMyllymäessä (miehet) ja Kortesjärvellä(naiset, pariskunnat,perheet ja yksinhuoltajat), on ainataustalla konsultoiva lääkäri, jokamahdollistaa pienimuotoiset lääkityksenmuutokset, sekä lääkärinohjeistuksen vakavampia akuuttejatapauksia varten.Lähimmäinen extra 2008 11

JyväskyläJyväskylän KAN- kotiin sijaitsee Jyväskylän maalaiskunnassamuutaman kilometrin päässä Vaajakoskentaajamasta. Kodissa on tilaa neljälle asiakkaalle.Yksikön yhteydessä on tukiasuntoja, joihinvoidaan siirtyä luontevasti KAN- koti jakson jälkeen.Työntekijät antavat tukea myös vuokrasopimuspohjaisenasumisen aikana. Yksikkö toimii läheisessäyhteistyössä Jyväskylän maalaiskunnan ja Jyväskylänhelluntaiseurakunnan kanssa.Tukiasumisen järjestäminen on yksi isoista tulevaisuuden haasteistaTukiasuminen ja sosiaalinen isännöintiovat niitä päihdetyön muotoja,joista tulevaisuudessa myös Kanry:n kohdalla puhutaan yhä useammin.Tällä hetkellä varsinaisia tukiasuntojaei vielä ole kovin montaa,mutta jo kuluvan vuoden aikananiitä löytyy useammasta paikasta.Sosiaalinen isännöinti tarkoittaasellaista tuetun asumisen muotoa,jossa asiakkaan tarvitsema tuki annetaanhänelle suoraan kotiin.Jyväskylän KAN-kodissa Vaajakoskellatukiasumista on kehiteltyviime syksystä lähtien.Tällä hetkelläyhdistyksellä on käytössä kolmeasuntoa, jotka on välivuokrattu Kuivillepyrkivien tuki ry:ltä. Asunnotsijaitsevat samassa talossa kuinvarsinainen KAN- koti, jossa on neljähoitopaikkaa.Tiiviissä yhteistyössäJyväskylä Kan-kodin työntekijä tiimimuistuttaa, että yksi tukiasumisenpäätavoitteita on opettaa asukkaatelämään normaalia elämää ilmanpäihteitä. Mitään ei tehdä kenenkäänpuolesta, mutta apuna ol-laan ja rinnalla kuljetaan.Kaikilla tukiasunnoissa asuvilla onmahdollisuus osallistua hengellisiintilaisuuksiin ja päihde sekä elämänhallintaryhmiinyhdessä KAN- kodinasiakkaiden kanssa.Tukiasumisessa tehdään tiivistäyhteistyötä KAN- kodin kanssa.Täällä on sellainen henkilökunta,että esimerkiksi vankilataustaistenhenkilöiden yhteiskuntaansopeuttamiseen löytyy aika tavallakokemusta, vertaistukea ja ammattitaitoa,vakuuttaa työntekijätiimi.Jyväskylän KAN- kodissa, kutenlähes kaikissa muissakin yhdistyksentoimipisteissä on mahdollisuussuorittaa loppu vankilatuomiostaniin sanotussa koevapaudessa. Ensimmäinenmies näissä merkeissätuli yksikköön helmikuussa.Maalaiskunta mukanaJyväskylän maalaiskunta on lähtenytkiitettävästi mukaan tukemaanJyväskylän Kan-kodin työtäkokonaisuudessaan . Kunta on luvannutmaksaa asuntojen vuokrat,Sikke, Jaana ja Ari Jyväskylän Kan-kodin timmi tiimijos ne ovat tyhjillään. JyväskylänKAN- kodin työtekijät iloitsevat, ettäyhteistyö maalaiskunnan kanssaon sujunut tähän asti erinomaisenhyvin ja he uskovat samanlaistenlämpimien välien säilyvän edelleen.Yhteystiedot:Jyväskylän KAN- kotiYläkoskentie 11 B 840800 VaajakoskiPuh. 050 409 9179jyvaskyla@kan.fiAsunnottomuus oniso ongelmaHyvin usein päihdeonglmat ja asunnottomuuskulkevat käsi kädessä.Tähän ongelmaan Kan- kodit ovatoikeita välietappeja tilanteen selvittämiseksi.Yksikön työntekijättakovat asiakkaan tukena asunnottomuusongelmia.Hauhon, Parkanonja Jyväskylän Kan -kodit voivattarjota kunnalle alkukartoituksenjälkeen vuokrasopimuspohjaista tilapäistä,tai jopa pidempiaikaistaasumista, johon liitetään tarvittavatmaksusitoumuspohjaiset tukitoimet.Mikäli asiakkaan kunto ja omahalu mahdollistavat, joissakin tapauksissakykenemme rakentamaanpolun myös itsenäiseen tukiasumiseen,joista aikaa myöden lähettävänkunnan osuus jää tarpeettomaksi.Yhdistyksellä on muutamiatukiasuntoja käytettävissä sekä lukuisiayhteistyökumppaneita valtakunnallisesti.12 Lähimmäinen extra 2008

HauhoHauhon Kan-koti sijaitsee vesistön äärellä muutamankilometrin päässä kirkonkylästä. Yksikössä on6 asuntoa (2 h + kk), joihin voidaan sijoittaa maksimissaan2 asukasta per asunto. Myös pariskuntiensijoittaminen on mahdollista. Yksikkö paneutuu kuntoutukseenja hengelliseen kasvuun. Tukitoimia ovat;perusterveydentilan seuranta (verenpainemittaus,lääkeasioiden seuranta, liikunta, terveellinen ravinto),harrastustoimiin aktivoiminen (liikuntaharrastukset,kalastus, kädentaidot), velka-asioiden selvittäminenosana kuntoutusta osaavan talousneuvojan avustuksella,ryhmätoimintoina sisäisen kasvun ja eheytymisenteemojen käsittely sekä avoimien elämän solmukohtienselvittäminen. Asiakkaat voivat osallistuayhteistyöyhdistyksen Hämeen Mokia ry:n vetämääntyötoimintaan työvoimahallinnon tukitoimin.Yksikössä työskentelee 2 työntekijää ja asiakastilanteestariippuen viikonloppuisin myös vapaaehtoisiatukihenkilöitä. Asukkaat asuvat itsenäisesti jatukea annetaan viikonloppuisin asiakkaiden tarpeidenmukaan. Tavoitteena on laitoshoidon tai pitkänesim. vankilajakson jälkeinen kuntouttava ja itsenäiseenelämään tähtäävä kuntoutus. Hengellinenhuolto järjestetään seurakuntien yhteistoimin. Mukaanovat sitoutuneet Forssan, Janakkalan, Joutsan,Hämeenlinnan ja Lammin helluntaiseurakunnatsekä Hämeenlinnan Vapaaseurakunta.Tukitoimet ovat seurakuntavierailuja, joissa onhengellistä ohjelmaa ja opetustoimintaa kerran viikossa.Yksiköstä vieraillaan vastavuoroisesti seurakunnissa.Hauhon KAN- kotiTampereentie 36714700 Hauho050 442 2205Vastaava työntekijä: Taisto Blomerushauho@kan.fiKan-päiväkeskuksissa annetaan vastikkeetonta avopalvelua ja järjestetään tuettua olemista.Niissä saa pikkupurtavaa ja yleensä on tarjolla suihku sekä pyykinpesumahdollisuus. Päiväkeskuksistaohjataan asiakkaita tarvittaessa terveydenhuollollisiin toimenpiteisiin, asioidaan asiakkaanapuna kunnan eri toimipisteissä, sekä ohjataan asiakasta eteenpäin päihdehuollollisiin toimenpiteisiin.Kan päiväkeskukset sijaitsevat Torniossa, Helsingissä ja Kiuruvedellä. Espoossa Ankkurin päiväkeskus toimii samoissatiloissa avohoitoa tarjoavan yksikön kanssa. Helsingin yli kymmenen vuotta toiminut päiväkeskus lopettaatoimintansa nykyisissä toimitiloissa kuluvan kevään aikana, ja sen toiminta siirtyy uusiin tiloihin lähemmäksikeskustaa. Kuopiossa apua voi pyytää helluntaiseurakunnan toimipisteestä tai vapaaseurakunnan alakerrassatoimivan ruokapalvelutoiminnan kautta. Tuusniemellä ja Suomussalmella toimivat seurakuntien ylläpitämät päiväkeskuksetovat yhteistyössä Kan ry:n kanssa.Tornion ToivontupaTornion päiväkeskus toimii kolmena päivänäviikossa ongelmallisella Hannulanvainionasumisalueella. Tornion päiväkeskuson toimintansa aikana osoittautunuthyvin tarpeelliseksi. Yksikkö ontarjonnut tukea Hannulanvainion vaikeissaasuntoyksiköissä ja rauhoittanutaluetta. Toimintaan on saatu mukaanuseita vapaaehtoisia.Yksiköstä ohjataan jatkuvasti useitamiehiä jatkohoitoon. Nyt kun RovaniemenKan-koti on toiminnassa, on matkalähimpään Kan-kotiin lyhentynyt tuntuvasti.Päivittäin yksikössä tarjoillaankahvit ja leivät sekä pidetään myös JumalanSanaa tarjolla.Tornion ToivontupaPirkkiönkatu 7 A 195420 TornioPuh. 050 385 4444tornio@kan.fiVastaava ohjaaja: Esko KunnariToivontupaEspoon AnkkuriPäiväkeskus on avoinna arkisin 10 -14. Siellä vietät aikaasi ja tapaat muitaihmisiä. Sinulla on mahdollisuus vainolla, keskustella, lukea lehtiä, käyttääInternetiä sekä pelata esim. biljardia.Käytössäsi on myös suihku ja pesukoneet.Diakonia-aamiainen on kuulunutkuvioihin vuoden alusta.Tekemiseen kuuluu kaikenlaista. Järjestämmeyhdessä asiakkaiden kanssatoimintaa, johon voit vaikuttaa osallistumallayhteisökokouksiin. Niissä suunnittelemmeyhdessä tulevan ohjelmanesim. retket.Palveluohjausta harjoittavat työntekijätauttavat ja ohjaavat ongelmien selvittämisessäsekä mahdollisessa hoitopaikanlöytämisessä. Selvitämme yhdessätarvittavat verkostot ja olemme tukenasiasioiden hoidossa.Vertaistukea Ankkurista löytyy. Sinullaon mahdollisuus keskustella vertaistenkanssa sekä osallistua ryhmätoimintaan.Ankkurissa kokoontuu eri vertaistukiryhmiämm. Original Group, joka on 12- askeleenkristillinen tuki- ja toipumisryhmälauantaisin klo: 15.00 - 17.00.Hengellisyyttäpidetään myös esillä. Halutessasivoit osallistua hartaushetkiin Ankkurissasekä muualla järjestettäviin tilaisuuksiin.Tarjoamme myös mahdollisuudenkahdenkeskisiin keskusteluihin, niin halutessasi.Lähimmäinen extra 2008 13

Kirpparityö on mukavaa ja haastKello alkaa lähestyä seitsemäätoista ja päivänviimeiset asiakkaat poistuvat Linnankadun kirppariltaTurussa. Suvi Kangasniemi käy laittamassaovet lukkoon. Kassan laskeminen saa odottaatovin. Kiipeämme rappusia myöten kolmanteenkerrokseen ja keitämme kahvit. Vanhan puutalonominaishaju peittyy kahvintuoksuun.Tämän vuosituhannen alussa Suvilöysi itsensä Linnankadun kirpputorilta,jota siihen aikaan vetivät Matsja Glory Backman, joilla oli yhdistysnimeltä auta Eevaa auttamaan.Jumala oli lähettänyt Suville kutsunja hän joutui heti kassalle.Siitä lähtein Suvi on ollut töissä kirpputorillaerilaisissa työsuhteissa.Tällä hetkellä hän on myymälänhoitajaja kirpputorin vastaavana toimiiedelleen Anja Rantala, joka huolehtiirahaliikenteestä ja tekee Suvin vapaapäiviä.Jeesuksen valonaLähimmäinen kirpputori on paljonmuutakin kuin pelkkä kauppapaikka.Viimeisten vuosien aikana on ihmisiätullut työmme kautta uskoon. Kaikkiasiakkaat ovat lähimmäisiä ja montakertaa tulee kiireisiä stressin uuvuttamiaihmisiä kirpparille olemaan jajuttelemaan.-Lähimmäinen kirpputori onkin erilainenkuin muut Turun kirpparit.Toivomme, että vomme olla välittämässäJeesuksen valoa ihmisille jotkakäyvät täällä. Monta kertaa olenohjannut täältä apua hakevia ihmisiämyös hoitoon. Lisäksi annammetäältä myös konkreettista apua, kutenvaatteita ja muuta tarpeellista,kertoo Suvi.On aika vaikea kuvitella, että tuossaedessä istuu kahden lapsen mummo.Suvi sanookin, että häntä aina luullaanikäistään nuoremmaksi. Omanuorempi tytär kirjoittaa keväälläylioppilaaksi. Vaikka tämä nykyinenLähimmäinen kirpputori onkin Suvilletuttu jo ennen kuin Kan ry osti senrunsas kolme vuotta sitten, ei hänkoko ikäänsä ole puuhastellut vanhojentavaroiden kanssa. Menneisyysoli kokonaan jotain muuta.Ura huippukampaajanaSuvi on kotoisin Raahesta ja hänopiskeli aikanaan kampaajaksi jalähti sen jälkeen luomaan uraa ensinTampereelle ja sieltä Turkuun.Hän ennätti toimia yrittäjänä reilut15 vuotta ja menestyi ammatissaanhyvin. Kuvaavaa on, että hänellä olikaikki ajat varattu yleensä vähintäänkuukaudeksi eteenpäin.-Silloin ei puuttunut maallista mam-monaa, mutta lapsille ei koskaan ollutriittävästi aikaa. Se oli tavallaanopettavaista aikaa ajatellen nykyistäelämää.Uskoon ja avioliittoonUskoon Suvi tuli vähän päälle kolmekymppisenäja samoihin aikoihinhän meni naimisiin uskovan miehenkanssa. Avioliito kariutui henkiseenja fyysiseenkin väkivaltaan ja Suvityttöineen sai harjoitella elämistäensikodissa.-Siinä vaiheessa Jumala pisti tosi kovilleja otti liiat luulot pois. Aina ei ollutrahaa edes maitopurkkiin, muisteleeSuvi.Ei sattumalta kirpparille14 Lähimmäinen extra 2008

eita on sopivastiRantalan Anja jaksaa innostuaaina uudestaanTurun Lähimmäinen kirpputorista vastaava AnjaRantala on ollut jo kotvan aikaa siinä iässä, ettätöitä ei olisi enää ihan pakko tehdä. Silti hän jaksaaaina innostua uudestaan. Hän hoitaa Lähimmäisentalouden ja vastaa rekrytoinneista. Tämän lisäksihän pitää liikettä auki lauantaisin ja tarvittaessamyös viikolla.Kirpparitouhujen lisäksi Anjalla riittää puuhaa Naantalinhelluntaiseurakunnassa, joten liikoja tyhjää aikaa ei Anjalla ole, mutta ei hän sellaista myönnä kaipaavansakaan.Kun on koko ikänsä tehnyt töitä, ei sitä oikein jouten jaksa olla.Anja iloitsee siitä, että Lähimmäisessä käy niin monenlaisia ihmisiä ja kuten Suvi, hän iloitsee erityisestisiitä, että saa palvella heitä kaikkia sellaisena kuin on. Uskovana ihmisenä, joka haluaa välittää Jeesuksenvaloa ja lämpöä tähän kylmään maailmaan. Käytännön asioissa Anjaa mietitytti haastattelupäivä ja vielämyöhemmin se, minne saisi menemään muutama kymmen säkkiä ylijäämävaatteita. Ne ovat puhtaita jaehjiä, mutta eivät enää mene kaupaksi kirpparilla.Vapaaehtoistyö kirpputorillatekee sielulle hyvääVapaaehtoiset ovat elinehto kaikille kolmannensektorin toimijoille ja niiden kaikille toiminnoille.Myös Lähimmäinen kirpputorilla on vuosiensaatossa ollut useita vapaaehtoisia työntekijöitä.Yksi uusimmista on Raili Niemelä, joka siviilityönäänvastaa suuren kansainvälisen firmanprojektitoimintojen laskutuksesta ja hänen työkenttänäänon käytännössä koko maailma.Niemelä tunnustaa olleensa aina melkoinenkirppareiden kiertäjä, mutta nyt hän tekee ensimmäistäkertaa elämässään vapaaehtoistyötätällaisessa paikassa. Hän sai kimmokkeen nykyiseenhommaan palattuaan vuosien jälkeentakaisin Turkuun.-Asuin muutaman vuoden ulkomailla. Paluunijälkeen tulin piipahtamaan tänne kirpparille,jonka tunsin jo entuudestaan. Suomessa vaatteetovat kalliita, mutta kirpputoreilta voi löytäämerkkivaatteita edullisesti. Huomasin tämänmuuttuneen edukseen, ja aika pian kysyin Anjalta,tarvitaanko täällä vapaaehtoista apua. Nytkäyn auttamassa lähinnä lauantaisin, mutta joskustulen pyydettäessä viikollakin, kertoo RailiNiemelä.Vaikka Raili ei itse ole uskossa, ei paikan hengellinenilmapiiri häntä haittaa, päinvastoin. Hänkokee saavansa Linnankadulla sieluunsa rauhaailoa, jota hän kaipaa oman arjen vaikeuksien jamyllerrysten keskellä.Lähimmäinen extra 2008 15

Tuusniemen kuntoutusyksikköterapiatöistä. Siellä valmistetaan aihiot kaikkiinpuutöihin, kuten kapioarkkuihin ja erialaisiinvanerista tehtyihin huonekaluihin. Pahkasalossaon myös vanerinmyyntiä.Lisäksi yksikössä järjestetään 1-2 viikon puutyönlyhytkursseja KAN- hoitoyksiköistä lyhytaikaisestisiirtyneille asiakkaille. Lyhytkurssejavarten on varattu erillisiä majoitustiloja. Alkuvuodesta2008 on alkanut sotuveneiden valmistuspaikallisen venemestarin johdolla. Muitakursseja on mahdollisuus järjestää tarpeenmukaan.Tuusniemen kuntoutusyksikkö sijaitsee Tuusniemen Pahkasalossa,vähän toistakymmentä kilometriä kirkonkylästä.Pahkasalon saari on aivan mantereen kupeessasijaitseva saari Juojärvessä, joka on yksi maamme puhtaimmistajärvistä. Sen rannalla sijaitsevat muun muassaValamon ja Lintulan luostarit.Kuntoutusyksikössä on asunnot kolmelle henkilölle ja vastaavatyöntekijä asuu heidän kanssaan samassa talossa.Pahkasalossa tehdään arkisin töitä pääsääntöisesti kahdeksastaneljään. Yksikkö kantaa ison vastuun Kan ry:nHengellisestä huollosta vastaa paikallisen seurakunnantyöntekijä. Tuusniemellä pidetäänsäännöllisesti omia hengellisiä tilaisuuksia,joissa käy vierailijoita ympäri maata. Kerranviikossa käydään paikallisen seurakunnan tilaisuuksissa.Yksikön työntekijä opastaa elämänhallintaanliittyvissä asioissa, sekä vastaa paikanyleishallinnosta.Tuusniemen työkuntoutusyksikköKaasilansalmentie 29971200 TuusniemiVastaava työntekijä:Heikki Nordfors 050 363 4636tuusniemi@kan.fiKan-käyrä on kehitelty jokapäiväiseen käyttöönTekisikö mieli saada kunnon hierontaa seläntäydeltä,haittaako hartianseutu, vai pitäisikösaada jalkahoitoa. Ei hätää. Nyt voit hieroa näitäennen niin saavuttamattomia paikkoja ihanitse. Kan ry:n Tuusniemen yksikkö on kehittänytKan-käyrän, jolla nämä hommat hoituvat kädenkäänteessä.Virallista nimeä tämä kehitelmä vieläodottaa, mutta yleiseen myyntiin se tulee lähiaikoina.Ensimmäinen sarja on jo valmistunut Tuusniemelläja vielä kevään kuluessa niitä saataneen myyntiinmyös Kortesjärven hoitokotiin, jossa on tarkoitusmaalata ja viimeistellä käyriä terapiatyönä. Alustavastiuuden tuotteen vähittäismyyntihinnaksi onarvioitu 29 €.Tästä tuotteesta ja muista terapiatuotteista voitiedustella Heikki Nordforsilta, 050 363 4636, taituusniemi@kan.fi.Lisää kuvia tuotteista löydät sivulta:http://www.kan.fi/toimintayksikot/tuusniemen_tyokuntoutusyksikko/terapiatuotteita/16 Lähimmäinen extra 2008

Timolla on takana jo monta yritystä ja lankeemustaEntä jos elämäkin alkaisi vihdoinkin hymyilläLiljan Timo istuuomassa siistissä olohuoneessaannojatuolillaja hymyilee.Taitaa olla ensimmäinenkerta läheskymmenen vuodentuttavuuden aikanakun näen moisenilmeen miehenkasvoilla. Runsasvuosi sitten oli ilmeKonnunsuolla aikaapea, mutta nytmies näyttää iloiseltaja elinvoimaiselta.Muistelemme menneitä. Noihinmuistoihin mahtuu niin Timolla kuinminulla paljon alkoholinhuuruisiaasioita ja aika vähän mitään mieltäylentävää. Muistan ainakin kaksikertaa olleeni Timon kanssa yhtä aikaakatkolla Hämeenlinnassa vuosituhannenvaihteessa. Minulla juominenjäi, mutta Timolla eivät voimatvielä riittäneet.Timo on ollut Pahkasalossa vastamuutaman kuukauden, mutta nythän uskaltaa jo sanoa viihtyvänsä.Tulomatka HämeenlinnastaKuopioon ei tosin mennyt aivan nappiin.Junamatkan aikana hän ennättiottaa täydet kännit ja vastassaollut Nordforsin Heikki oli vähällälähettää miehen seuraavalla junallatakaisin.Hetken pohtimisen jälkeen hän päättikuitenkin viedä Timon Pahkasaloon.Ensimmäinen aamu oli aika ankea.Heikki ripitti krapulaisen miehen jasanoi, että hän antaa uusille miehilleaina yhden tilaisuuden ja Timon kohdallatämä tilaisuus oli nyt käytetty.Heikki kertoi vielä kuulleensa, ettäTimo oli puuseppä ja vei tämän verstaalle.Siitä lähtien verstaalla on oltuarkisin kahdeksasta neljään, eikä siitäole lipsuttu.- Täytyy myöntää, että silloin alussaotti välillä aika tavalla nuppiin ja välilläteki jo mieli lähteä pois. Oli tuoHessu aika ankara, mutta kyllä meollaan sittemmin tultu ihan mukavastitoimeen. Enää ei ole mieli tehnytminnekään, tai ei ainakaan juomaan.Ihmisiä olisi mukava tapailla vähänenemmän, kertoo Liljan Timo.Kun ennen tätä tapaamista keskustelinTimon kanssa Konnunsuolla,lupasin tulla tapaamaan häntä jossainvaiheessa, kun menee taas paremmin.Linnareissun jälkeen hänolikin vähällä onnistua, mutta silläkäänkerralla ei vielä tärpännyt.- Menin Konnunsuolta suoraan TessioBackaan Laukaalle ja sieltä olisinpäässyt jonnekin Jyväskylän katulähetyksentukiasunnoista. Veri vetikuitenkin takaisin Hämeenlinnaan,jossa kaikki sukulaiset ja tutut asuivat.Siellä en kauaa kestänyt kuivillaja muutenkin tuli taas töppäiltyäsen verran, että oikeuteen taitaataas tulla kutsu, huokaa Timo.Nykyistä raittiuttaan, joka on nytkestänyt jo melkein neljä kuukauttaTimo kuvaa erilaiseksi kuin monetaiemmat raittiudet. Tällä kertaahän ei ole juomatta pakosta.- Olen pysähtynyt miettimään, mitäkaikkea minulla elämässä on jo takana.Tänään luottamus Jumalaanja Jeesukseen on vankka. Kylläminä olen jo pitkään uskonut, muttatarrannut uskoon kiinni vasta viimeisessähädässä. Nyt se on läsnäkaikessa ja joka päivä, painottaaTimo.Pahkasalossa Timo jo tuntee olevansasananmukaisesti Herran kukkarossaja kaukana kaikesta sellaisesta,joka houkuttaisi juomaan.Hänellä on oma koti ja mielekästätekemistä niin paljon kuin jaksaatehdä. Viimeisten viikkojen aikanaon paikallisen venemestarin johdollavalmistunut yksi vene ja samanlaisiaon tilauksessa useampi.Myös muita tilaustöitä riittää ja kaikenaikaa verstaalla kehitetään uusiaartikkeleita, joita voidaan kootaja viimeistellä Kan ry:n muissa toimipisteissä.Onhan minulla hyviä alkuja uuteenelämään ollut useampia, mutta ainaon joku mennyt pieleen. En minä kaipaaoikeastaan muuta kuin tavallistaelämää ja sopivasti ihmisiä ympärille.Kyllä, voit pyytää kaikkia tämänjutun lukijoita rukoilemaan minunpuolestani, että tällä kertaa onnistuisi,sanoo Liljan Timo ja hymyileetaas hiljaa.Timo koukuttaa selkäänsäKannin käyrän prototyypilläLähimmäinen extra 2008 17

Hengellisten hoitopaikkojen ei kanHengellisten hoitopaikkojen ei näyttöön perustuvan lääketieteen aikakaudella kannatahävetä omaa toimintaansa. Yhtä vähän niiden kannattaa lähteä leikkimään A- klinikoita.Jos tälle tielle lähdetään, menetetään se kaikkein omin osaaminen. Kukaan eivoi kieltää sitä, että uskoontulo on yksi vahvimpia ihmisen arvomaailmaa muuttaviatapahtumia. Se muuttaa sekä asenteita että käyttäytymistä. Ilman arvojen ja asenteidenmuuttumista ei pysyvää elämänmuutosta voi saavuttaa.Muun muassa yllä olevia ajatuksia nousi esiin tapaamisessaJuha Kemppisen kanssa. Kemppinen on tunnettu päihdelääkärija yhteiskuntatieteilijä, joka on vuosikausia taistellutpäihteiden väärinkäyttäjien lääkkeettömän hoidon puolesta.Hänen mielestään kristillisten hoitopaikkojen ei missääntapauksessa kannata lähteä kilpalaulantaan isolla rahallatoimivien hoitopaikkojen kanssa, jotka ovat täynnä tieteenhuippuammattilaisia.- Kilpailu tässä asiassa on epätasapainoista. Yhdellä puolellaovat veromarkoilla viroissaan olevat tieteen huippuasiantuntijatja toisella yleensä sellaiset ihmiset, joille rinnallakulkeminen on ollut koulutusta tärkeämpää. Eivät nämä ihmisetpysty edes kohtaamaan saman pöydän ääressä, koskahe puhuvat aivan eri kieltä. Tiedemaailmassa ei yleensäole edes puheoikeutta, jos ei omista tarpeeksi korkeaa akateemistaoppiarvoa, hän heittää.Lisää läpinäkyvyyttäKemppinen esittää, että parasta mitä Kan ry ja muut kristillisettoimijat tässä tilanteessa voivat tehdä on se, että lähdetäänmallintamaan omaa toimintaa. Kun koko kristillinenpäihteistä toipumisprosessi mallinnetaan läpinäkyväksi, häviävätmonet hengellistä hoitoa kohtaan tunnetut harhakäsityksetja ennakkoluulot.- Kaikkein parasta olisi luoda omat asteikot, joilla voidaantutkia hengellisyyden vaikutusta päihdeongelmasta selviämiseen.Tämä voidaan tehdä haastatteluilla ja erilaisilla hengellisyyttämittaavilla mittareilla, selvittää Juha Kemppinen.Todellista kohtaamistaKan-kodit ovat Kemppisen tietämän mukaan olleet alustalähtien paikkoja, joissa surkeastakin tapauksesta on pidettyhuolta ihmisenä ja kohdattu tämä sydämen tasolla. Toisaaltahänen korviinsa on takavuosina tullut palautetta myöshengellisyyden väärinkäytöstä, eli Raamatulla päähän lyömisestä.- Tällaiset ylilyönnit voidaan helposti estää, jos katsotaanmissä vaiheessa hoitoon tuleva ihminen on. Uskonratkaisuntarjoaminen väärällä hetkellä saattaa minun nähdäksenitehdä hallaa, ja pahimmassa tapauksessa estää paranemisprosessinetenemisen. Tämä niin sanottu vaihespesifisyyson tärkeää sekä päihdeongelman hoidossa että hengellisyydentarjoamisessa toipumiskeinoksi, painottaa Kemppinen.Todellinen kohtaaminen ei Kemppisen mukaan ole nykyisessähoitojärjestelmässä enää itsestäänselvyys. A-klinikoillaja muissa hoitopakoissa alkaa nykyään olla niin pitkällekoulutettuja ja sivistyneitä työntekijöitä, etteivät he osaaenää keskustella tavallisten ihmisten kanssa. Lisäksi vastaanotollepitäisi tulla mieluiten puhtaana ja tuoksuttomana.Tämä ei Kemppisen mielestä kuitenkaan tarkoita sitä, ettäkaikkia toilailuja pitäisi sietää, muttakohtaamisen tulisi aina tapahtua ihmisenehdoilla.18 Lähimmäinen extra 2008

nata hukata omaa identiteettiäänPilleri parantaa oireitaPäihdelääkärinä Kemppinen joutuu kirjoittamaan pinokaupallaerilaisia lääkereseptejä, koska lääkärit tekevätniin. Hän pitää kuitenkin lähinnä koomisena sitä, ettämonet päihteistä ja erilaisista sen mukanaan tuomistasairauksista kärsivät luulevat pillereiden todella parantavanjotakin.-Minusta nykyinen lääkekehittely ammentaa aika paljonsiitä, ettei kenenkään tarvitsisi muuttua mihinkään,vaan kaikki hoituisi pillereillä. Voin määrätä pillereitä,jotka vievät pois harhaisuutta, nostavat mielialaa, poistavatahdistusta ja niin edelleen. Yksikään pilleri ei kuitenkaanratkaise varsinaista ongelmaa. Tässä voi tietystiherätä kysymys, pitääkö mitään ongelmaa ylipäätäänratkaista vai riittääkö se, että oireet poistetaan,kysyy Kemppinen.Raha puhuuNykyisin, tai ainakin lähitulevaisuudessa, melkein jokatoinen suomalainen syö jossain vaiheessa elämäänsämasennuslääkkeitä. Niitä kuluu vuodessa muutamarekkakuormallinen. Kemppinen pitää yhtenä syynä näidenlääkkeiden suosioon sitä, että niiden kehittämiseenon upotettu niin valtavat määrät rahaa, ettei niiden tehoauskalleta hevin kyseenalaistaa.-Eräs arvostettu lääketieteellinen aikakauslehti menikuitenkin taannoin vähän itseensä. Siellä huomattiin,että vuoden aikana oli julkaistu melkein kaikki positiivisestimasennuslääkkeisiin suhtautuvat artikkelit,mutta vain vajaa puolet niihin negatiivisestisuhtautuneista. Vähän aikaa sittentodettiin, että joissain tapauksissakalanmaksaöljy vaikuttaa masennukseenyhtä tehokkaasti kuinmasennuslääke. Mikseiköhäntätä tutkimusta ole nostettuesille, kysyy Kemppinen.Medikalisaatio ja biomedikalisaatioMitä ne ovat ja keneen ne vaikuttavat?Päihde -ja mielenterveyden sairaudet ovatniin suuri ongelma tänä päivänä, ettäKemppisen mielestä niistä kannattaisi puhuaenemmän ja valtavirrasta eroavia ääniäkinpitäisi kuunnella. Hän tunnustaa saaneensasilmilleen muun muassa arvostellessaankaikkien sairauksien medikalisoimista, javielä enemmän niiden biomedikalisoimista,jossa kaikki selitetään reseptoreilla javälittäjäaineilla. Biomedikalisaatio on todellinenuhka, koska siinä on riskinä että ihmiskuva jaihmisten kanssa työskentely kaventuu aivanolemattomaksi. Siinä ihmisestä tehdään pelkkäobjekti, jonka kaikkiin toimintoihin vaikutetaanreseptoreiden kautta. Jokaiseen vaivaankehitetään täsmäpilleri, jonka viime kädessävoi määrätä tietokone. Kaikki inhimillinenkanssakäynti lääkärin ja potilaan välillä katoaa.- Medikalisaatiossa sairauksista tehdäänlääketieteellisiä, mutta biomedikalisaatiossaniistä tehdään biomedikaalisia. Tässäjälkimmäisessä tapauksessa lääkärille kuuluvaihmisen kohtaaminen ja parantaminen jäävätmahdollisesti kokonaan pois ja kaikki ihmisenhoitaminen siirtyy kapeaan biomedikaaliseenuomaan. Jos tulevaisuudessa mennään siihen,että kaikki lääkärit koulutetaan ihmisenkohtaamisessa tapauksiin niin, että tässäon se tapaus, jolla serotoninen reseptori ontuossa ja tuossa asennossa, niin kuinka siinäenää kohdataan ihminen oikeasti. Eihän siinäenää edes ole pakko kohdata, eikä mitäänkuuntelemisen pakkoa, koska tietää asianpotilastaan paremmin. Kohtaaminen voidaanperiaatteessa siirtää tietokoneelle, jokamäärää täsmälääkkeen tiettyjen algoritmienja bayesilaisten laskutoimitusten mukaisesti.Parhaimmillaan tällainen täsmälääkitys voitoki olla siunaus, mutta osa potilaista pitääkohtaamisesta enemmän kuin oikeastareseptori-lääkityssuhteesta, päättääJuha Kemppinen.Lähimmäinen extra 2008 19

Konnunsuolla näytetään vihreää valoa Kan ry:n kKolme vuotta Konnunsuon vankilan sisällä toiminut kuuden hengen kristillinenosasto on täyttänyt paikkansa. RAY:n tuella toteutettu projekti loppuutämän vuoden jälkeen, mutta osaston olemassaolo ei suinkaan päätytähän, jos rahoitus saadaan jollain tavalla järjestetyksi.Kan ry:n toiminta vankilan muurien sisäpuolella on koettuvankilassa pelkästään myönteiseksi asiaksi ja projektistavoitaisiin Konnunsuon vankilan johtajan Lea Lehtosenmukaan siirtyä hyvin vakinaiseen toimintaan. Hän uskoo,että maamme ainoalla kristillisellä osastolla on edelleensosiaalinen tilaus.Hanke eteni nopeastiAlun perin ajatus kristillisen osaston perustamisestaKonnunsuolle sai alkunsa vankilan silloisen johtajan TaunoMäkelän ja Kan ry:n puuhamiesten kuten Pauli Särkänyhteisestä huolesta liittyen vankilan henkiseen tyhjiöön.Konnunsuolla on vanhastaan vahvat hengelliset traditiotArvo Ylpön ajoista saakka.Kun RAY näytti hankkeelle vihreää valoa vuoden 2004 lopussa,aloitti ensimmäinen kristillinen ryhmä neljän miehenvoimin Konnunsuolla jo seuraavan vuoden helmikuunlopussa. Vastaavana ohjaajana on alusta alkaen toiminutAri Rautavirta.Uhkakuvat eivät toteutuneetLea Lehtonen muistelee, että alussa vankilan henkilökuntakehitteli mielessään useita erilaisia uhkakuvia, joitakristillinen osasto saattaisi aiheuttaa.-Näin jälkeenpäin voi sanoa, ettei yksikään niistä möröistäja peikoista ole onneksi toteutunut. Tunnustusta täytyyantaa myös Arille ja kaikille hänen sijaisilleen siitä,että he ovat sopeutuneet erittäin hyvin vankilasääntöihinja oivaltaneet paikan luonteen. Lisäksi kaikistaasioista on alusta alkaen voitu puhua avoimesti jarakentavassa hengessä. Myöskään yhtään mainittavampaajärjestyshäiriötä ei osastolla ole näiden vuosienaikana ollut, kehaisee johtaja Lehtonen.Lukuisia onnistumisiaHänen mielestään homma on mennyt niin mukavasti,ettei kristillinen osasto ole mikään erillinen saareke,vaan se on integroitunut hyvin talon sisään. Lehtonenon myös iloinen niistä monista onnistumisista, joistahän on saanut kuulla.-Kyllä teot ovat vuosien saatossa kertoneet, että ne,jotka ovat selvinneet, ovat olleet tosissaan. Teot janäytöt puhuvat, kyllä niitä sanoja maailmaan mahtuu,kiteyttää Lea Lehtonen.Hän muistuttaa, että koko vankeinhoidon ykköstavoiteon vähentää uusintarikollisuutta. Monet kristilliseltäosastolta elämään selvinneet ovat päässeet vieläpidemmälle. Heistä on tullut yhteiskunnan täysivaltaisiajäseniä.Kolmen vuoden aikana osaston on läpikäynyt 30miestä. Suurin osa heistä on pysynyt poissa vankilastavapauduttuaan ja monet ovat kyenneet aloittamaankokonaan uuden elämän.Pauli Särkkä (vas), Lea Lehtonen ja Ari Rautavirta haluavat pitää kristillisen osaston Konnunsuolla.20 Lähimmäinen extra 2008

istillisen osaston jatkolleMuista vankeja 2008 keräyspyrkii takaamaan jatkonKonnunsuon vankilatyölleKan ry haluaa saada jatkoa Konnunsuon vankilaprojektiin,jonka rahoitus loppuu kuluvan vuodenlopussa. Siksi vuoden alusta käynnistettiinkeräys, jonka avulla pyritään keräämään varojapysyvän kristillisen osaston sijoittamiseksi Konnunsuonvankilan sisälle.Tähän asti toiminta on mahdollistunut Rahaautomaattiyhdistyksen4 -vuotisella kehittämis-ja kokeilurahoituksella. Yhdistyksen hallituson päättänyt jatkaa hanketta myös projektirahoituksenpäättymisen jälkeen keräämällävaroja Muista vankeja 2008 – keräyksellä,sekä etsimällä hankkeen ylläpitämiseksi yhteistyökumppaneitakuluvan vuoden aikana.Hankkeen jatkaminen on perusteltua hyvientoimintatulosten vuoksi, joiksi voidaan laskealuottamuksellinen toiminta vankilaviranomaistenkanssa sekä ohjelman läpikäyneiden rikostaustaistenhenkilöiden seurantatulos, jonka mukaannoin 50 % on saanut katkaistua rikollisen elämäntavan.-Osaston toimintamallia on työstetty ja sitä hiotaanedelleen. Se on jo nyt aika hyvä, mutta sitävoidaan yhä parantaa. Tarkoituksena on luodasapluuna, jota voidaan käyttää myös muissavankiloissa, selvittää Kan ry:n hallituksen varapuheenjohtajaja vankilatyön veteraani PauliLea Lehtonen ei pahastuisi, vaikka joku vankilan kovista kundeista tulisi uskoon.Särkkä.Vankiaines koventunutProjektin alussa vankilassa oli hyvä henki päällä. Lehtonenmuistaa hyvin ensimmäisen ryhmän, jonka jäsenten uskooli vahvaa ja näkyvää. Tämä vaikutti myönteisesti koko vankilanhengelliseen elämään. Yleisissäkin hartaustilaisuuksissakävi väkeä ilahduttavan paljon.Tänään ei tilanne ole yhtä valoisa. Viime vuoden aikanatoteutetussa vankilauudistuksessa Konnunsuon vankiaineskoki rajun muutoksen. Ennen suurin osa istui lyhyitä tuomioitaja nyt pelkästään elinkautisvankeja on toistakymmentä.Kaakkois-Suomen alueen kovimpia rangaistuksia kärsitäännyt Konnunsuolla ja tämä näkyy kaikessa, myös hengellisessätoiminnassa. Yli puoleen vuoteen ei Konnunsuolta olesiirtynyt yhtään miestä kristilliselle osastolle.-Kyllä te kaikki voitte rukoilla, että täällä meilläkin joku kovanporukan johtajista tulisi uskoon. Tuskin siitä ainakaanmitään haittaa olisi, vastaa vankilan johtaja, kun kysymme,voiko näiden kovien kundien puolesta rukoilla.Hänen mukaansa keräys suunnataan kaikillevankilatyön tukijoille, mutta erityisesti hän haluaahaastaa keräykseen mukaan helluntaiherätykseenkuuluvia seurakuntia. Särkkä toivoo,että nyt tartutaan kiinni harvinaislaatuiseen tilaisuuteensaada toimia omana osastona vankilanmuurien sisällä.Konnunsuolla projektin alusta lähtien työskennellytAri Rautavirta on vankasti sitä mieltä, ettämuurien sisällä toimivalla osastolla on selkeä sosiaalinentilaus ja tarve. Hänen mukaansa osastoavoitaisiin vaikka kuvailla omaksi Raamattukouluksikiven sisällä.-Nyt on aika herätä vankilatyöhön. Raamit on joluotu ja rohkaisevia tuloksia on saatu, painottaaRautavirta ja haastaa samalla kaikki mukaan keräykseen.Pauli Särkkä halua vielä palauttaa mieliin Konnunsuollaaikanaan vaikuttaneen legendaarinenArvo Ylpön, jonka työtä Kan ry:n osasto nyt jatkaaomalla tavallaan.Särkkä haluaa edelleen muistuttaa, että tällaistatilaisuutta ei kannata päästää käsistä. Jos nytavautuva mahdollisuus jatkaa työtä vankilansisäpuolella hukataan, ei uutta tilaisuutta ehkäkovin helposti saada.Lähimmäinen extra 2008 21

MOKU projektiauttaa maahanmuuttajiaMaaliskuun alussa toimintansakäynnistävä MOKU- projekti onKan ry:n koordinoima ja RAY:nrahoittama kolme vuotta kestävähanke, jossa pyritään pureutumaanmaahanmuuttajien yhä paheneviinpäihde- ja sosiaaliongelmiin.Hanke toteutetaan yhdessäHaminan Sininauhan ja Lappeenrannankatulähetyksen kanssa.Hankekoordinaattorina toimiiHannu Koivisto Kan ry:stä.Hannu KoivistoNimilyhennys MOKU pitää sisällään toimintaa monikulttuurisessaasumalähiössä. Tarkoituksena on pyrkiäkohtaamaan ensisijaisesti maamme suurinta vähemmistöävenäläisiä. Tiedossa on, että venäjänkieliselläväestönosalla on paljon päihteisiin liittyviä ongelmia,mutta niistä ei juuri ole puhuttu ääneen, vaan ne onpyritty pitämään piilossa perheiden sisällä.Jo ennen varsinaisen projektin alkamista on kaikilla toiminnassamukana olevilla paikkakunnilla luotu verkostoja,joiden avulla pyritään tavoittamaan mahdollisimmansuuri määrä ihmisiä. Kumppanuussopimuksia onlaadittu muun muassa Mikkelin kaupungin ja Mikkelinluterilaisten seurakuntien kanssa. Myös Mikkelin helluntaiseurakuntaon vahvasti mukana työssä.Hankkeen tavoitteena on oppia toimimaan luontevastimonikulttuurisessa ympäristössä ja tuoda oma erityisosaamisensamukanaan. Eri kulttuuritaistoista tuleviaihmisiä pyritään sopeuttaman paremmin valtakulttuuriinja luomaan kontakteja valtaväestön kanssa. Työssäon kaikilla kolmella paikkakunnalla mukana kielitaitoisiamaahanmuuttajia.Hankkeessa on tarkoitus hyödyntää monikulttuurisissalähiöissä olevia kerho- ja kokoustiloja. Luontevavuorovaikutus alueen asukkaiden kanssa järjestetäänarkisilla tapaamisilla ja tempauksilla. Yksi hankkeenkeskeisimpiä tavoitteita on saada sille kaikkien tahojenhyväksyntä ja aidon yhteistyön saavuttaminen.Kaikilla kolmella paikkakunnalla olevilla toimijoilla onomat ohjausryhmät, jotka tukevat yhteistyötä ja toimintaapaikallisesti. Niissä voidaan huomioida kunkinpaikkakunnan erityispiirteet. Hankekoordinaattorikantaa koko päävastuun operatiivisesta toiminnasta jaraportoi hankkeesta säännöllisesti sekä hankkeen johtoryhmää,että Kan ry:n toiminnanjohtajaa.Hankkeen pohjalta on tarkoitus luoda toimintamalli,joka aktivoi asuinalueilla monikulttuurista kohtaamista,turvallista tekemistä ja olemista. Lisäksi pyritäänlöytämään välineitä eri kulttuuritaustoista tulevien jasyrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten perheidenkohtaamiselle ja hyvälle vuorovaikutukselle.EsirukousaiheitaRakkaat ystävät siellä Kan työn puitteissa. Tervehdinteitä Jeesuksen suuressa nimessä.Minulle tulee Lähimmäinen lehti ja ajattelin kirjoittaateille esirukouspyynnön, joka koskee poikaani.Hänellä on vaikea sairaus ja inhimillisesti katsoentilanne on melko huono. Asiahan on kuitenkin niin,ettei Herra tunne toivottomia tapauksia. Siksi pyydänteiltä esirukousta rakkaan poikani puolesta. Pyydän,että Jeesus Kristus koskettaisi poikaani parantavallavoimallaan. Hänen haavainsa kautta me olemme parannetutsanan mukaan.Itse olen ollut tuskassa ja ahdistuksessa. Asummesyrjäkylällä, eikä täällä ole hengellistä rukousapualähellä. Kotona on myös vaikeaa uskosta osattomanmiehen kanssa, joka taistelee vastaan. Harvoin voinedes käydä kokouksissa. Huutakaa Jumalan puoleennäissä asioissa.Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Rakkain terveisinEsirukouspyyntö kahden veljenija yhden siskoni puolesta, että hetulisivat uskoon. Toinen veli onhalvaantunut, liikuntavammainenkin.Sisko väsyy aivan.Nimim. ”Sisko”Sellaisten lasten puolesta joilla ei asiat oleniinkuin lapsella kuuluisi olla.Katulapset, vankiloissa olevat, lapsisotilaat,hyväksikäytetyt ja väärinkohdellut lapset.Rukoillaan, että heidän lähellään elävätihmiseet näkisivät heidän hätänsä jasydämet avautuisivat auttamaan.HanneleLapin äiti22 Lähimmäinen extra 2008

Lahden Kan-kodinmuistolleLahden Kan-koti lopettaa toimintansa helmikuunlopussa. Se ehti toimia yli 11 vuotta jalukuisat ihmiset pääsivät uuteen elämään senkautta. Alusta asti kotia vetänyt Timo Räihäkirjoitti toimituksen pyynnöstä muutaman sananmenneistä.Lahden koti syntyi pitkän rukouksenjälkeen. Muistaakseni yli vuosi täällärukoiltiin Kan kotia ja sitten Jumalavastasi niin, että 16.11.1996Lahdessa siunattiin koti käyttöön.Olemme kokeneet, että koti oli Jumalasta.Joku on arvioinut, ettäreilun 11 vuoden aikana kodin asiakkainaon ollut 2000 miestä. Seolisi pitkä rivi, jos jonoon laitettaisiin.Sitten on vielä erikseen ne tuhannettilaisuuksissamme käyneet,sekä päiväkävijät. Jumala yksin tietääsen vaikutuksen. Ja kun kerranKirjat avataan, nähdään LahdenKan kodin todellinen merkitys, jokaon ulottunut jopa maamme rajojenulkopuolelle.En henkilökohtaisesti jaksa vieläuskoa, että Kan olisi historiaaLahdessa. Tätä mieltä en ole yk-Erkki Eemil Leppäkangas kutsuttiinyllättäen Taivaan kotiin sunnuntaina13.1.2008.Erkki Leppäkangas syntyi Pertunmaallaperheeseen, jossa oli kahdeksanlasta, joten leikkikavereitariitti. Erkin varhaisnuoruudessatyöntekoa pidettiin arvossa, ja niinpäErkkikin aloitti työn jo nuoren.Ensin kauppa-apulaisena ja ollessaantoisella kymmenellä hän oli joisänsä kanssa mukana metsätöissä.Vartuttuaan aikuiseksi Erkki kiertelimetsätöissä asustellen metsäkämpilläviikkokausia kerrallaan.1960-luvun alkupuolella Erkki tapasivaaleatukkaisen neidon Allin (o.s.Häkkänen). Nuoret rakastuivat javuonna 1964 he menivät kihloihin.Häät juhlittiin seuraavana vuonna.Nuoripari asettui asumaan MäntyharjunKarankamäkeen. Elämä jatsin.Meitä samalla tavalla ajatteleviaon monia. Jumalalle on KAIKKImahdollista. Hänen ajatuksensaja aivoituksensa eivät ole meidänajatuksiamme. Kuten Sana sanoo:Meillä on myös uutta luova Jumala,joka joskus salaa viimeiseen astiihmiseltä, mitä tuleman pitää. Siksi,tapahtukoon Hänen tahtonsa.Jollakin tavalla olen pettynyt Lahdenkaupungin sos. puoleen.Viimeinen pettymys oli yhden sos.johtajan lupaus siitä, että Kanniaei Lahdesta pois lasketa, sille kyllälöytyy paikka. Tuota johtajaa eisitten viime kuukausina ole kiinnisaatu. Ei puhelimen, ei sähköpostin,eikä muunkaan kautta.Onnistumisia on ollut paljon jatässä tulee mieleen yksi. KerranJumala lähetti kodillemme tosi pit-kään juoneen tenttu ukon, joka tulikodillamme uskoon. Hän vapautuimyös tupakasta, halusi mennä uskovienkasteelle ja liittyä seurakuntaan.Tuosta on nyt aikaa seitsemänvuotta ja edelleen mies on uskossa,kiitos Jumalalle. Vastaavanlaisia tapauksiaolisi monia kerrottavana,kuten muillakin kodeilla. Tämä onsitä arkipäivää Kan työssä.Jäädään katsomaan kuinka Jumalavastaa ”tulella” Taivaasta LahdenKan työn suhteen. Jotakin on jo ilmassa.Kiitos että jaksat rukoillaasian puolesta. Koti toimi Lahdessaajalla 16.11.1996---29.2.2008.Timo RäihäERKKI EEMIL LEPPÄKANKAAN MUISTOLLE (4.6.1938 – 13.1.2008)kui ja perheeseen syntyi neljä lasta:Arto, Anne, Aila ja Ari.Erilaisten vaikeiden vaiheiden kauttaErkin elämässä tapahtui vuonna1981 täyskäännös. Hän koki uskoontulonja vähän myöhemminmyös Alli-puoliso tuli uskoon. He kävivätmolemmat uskovien kasteellaja liittyivät Mäntyharjun helluntaiseurakuntaan,jossa he palvelivatuskollisesti erilaisissa tehtävissä,Erkki mm. vanhimmistossa, Kanyhdyshenkilönäsekä diakonina.Erkki oli hyvin vastuuntuntoinenihminen. Huoli ja vastuu läheistenhyvinvoinnista oli hänelle erittäintärkeä asia, eikä se rajoittunut vainläheisiin, vaan hän auttoi myös moniavähäosaisia ja syrjäytyneitä.Monet heistä saivat Leppäkankaidenkodissa ruokaa ja yösijan.Erkin sydämenasenne vaikutti myössiihen, että hän ohjautui kohta uskoontultuaan Kristillisen alkoholisti-ja narkomaanityö ry:n Tuohikotinhoitokodin vapaaehtoisten avustajienketjuun. Hän toimi viikonloppupäivystäjänä,sekä vakituisen henkilökunnanvuosiloman tuuraajana.Hän toi raittiin ja virvoittavan hengellisenilmapiirin kodille ja oli selvästimyös asiakkaiden suosiossa.Tässä tehtävässä Erkki palveli 15vuoden ajan. Tämän ohessa häntoimi Kan- varainhankinnassa monineri tavoin mm. lista- ja lipaskerääjänäsekä järjestämällä seurakunnassaruokailuja Kan- työnhyväksi.”Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinenpalvelija. Mene Herrasi iloon.”Kiitollisena muistoasi kunnioittaen.Ari RautavirtaLähimmäinen extra 2008 23

Kan ry tekee yhteistyötä monen toimijan kanssaKan ry on aatteellinen yhdistys, jolla on perustuslain suomaoikeus pitää esillä itselleen tärkeitä, kristillisestä päihdetyöstänousevia arvoja ja ideoita. Työ on syntynyt helluntaiherätyksenpiirissä 1971, joten on luonnollista, ettäyhdistyksellä on läheiset suhteet helluntaiherätykseen.Aate, rahoituskysymykset ja kristillistä päihdetyötä kritisoivatyhteiskunnalliset äänenpainot yhdistävät kuitenkintoimijoita yli seurakuntarajojen. Monet yhteiskunnallisetpäätökset ovat myös vaikuttaneet siihen, että kristillisetpäihdejärjestöt ovat tiivistäneen rivejään.Samaan aikaan käynnissä oleva helluntaiherätyksen organisaatiorakenteenmuutos on yhteistyön näkökulmastahaasteellinen prosessi. Lähtökohtaisesti Kan ry on halunnuttehdä yhteistyötä kaikkien niiden tahojen kanssa,jotka jakavat saman työnäyn, kristilliseltä arvopohjaltanousevan päihdeongelmaisen auttamisen. Aito tekeminenon usein tae onnistuneelle yhteistyölle. Vapaa sisälähetysry:n kanssa vankilatyö sekä evankeliointitempauksetovat yhteistyömuotoja, Ristin Voitto / AikamediaOy:n kanssa tiedotus ja julkaisutoiminnan yhteistyö sekäAvainmedian kanssa tehdyt viestintätempaukset ovat parastaantia yhteistyöstä. Ison Kirjan koulutus- ja kurssitoiminnassayhteistyötä tehdään monin tavoin. Help ry:nkanssa jaamme yhteisen huolen monien seurakunta- jajärjestötyöntekijöiden jaksamisesta. Helluntaikirkkoa jaHelluntaikansaa on haluttu kohdella tasapuolisesti, ilmaistenyhteistyövalmiuksia molemmille toimijoille.Seurakuntien kanssa tehtävä yhteistyö on aitoa arjenvuorovaikutusta päihdeprojektien ja toimipisteiden arjenympärillä. Seurakuntavierailut kodeille ja kodeiltaseurakuntaan tuovat arkeen juhlan tuntua. Lukuisatseurakuntien nimeämät yhdyshenkilöt luovat ainutlaatuisenverkoston yhteisen päämäärän toteuttamiseksi.Kan ry kuuluu Helluntaiherätyksen yhteistyöorganisaationHYRYn jäsenenä herätyksen ”virallisiin” yhdistyksiin,joka tuo sille oikeuden pitää toimintaa esillä talvipäivienja juhannuskonferenssin kaltaisissa tapahtumissa.Se kuuluu myös Kristillisten päihdejärjestöjen keskusliittonatoimivaan Sininauhaliittoon, johon kuuluunoin 100 järjestöä. Kan ry on viiden suurimmanjärjestön joukossa. Yhteistyö sininauhaliikkeeseenon arjen tasolla vilkasta ja mutkatonta.Yhteiskunnallisesta yhteistyöstä esimerkkinä voidaannostaa Kuopion päihdepalvelusäätiö, jonka yksi perustajajäsenistäKan ry on.Keväällä 2007 Kan ry solmi kirjallisen yhteistyösopimuksenSamaria rf:n kanssa. Kyse on kahdesta yhdistyksestä,joiden ajattelu on hyvin samankaltaista. Samariaon liikkunut enemmän yhteiskristilliseen suuntaan,mikä on luonnollista jo siitäkin näkökulmasta, että ovetHyryyn eivät auenneet alun toistakymmentä vuotta sitten.Nykyisin yhteistyö on aitoa arjen vuorovaikutusta,tähtäimenä päihdeasiakkaan hyvinvointi ja ohjaaminenhengellisten kysymysten äärelle.Aitoa vuorovaikutusta on syntynyt myös monien pienempienyhdistysten kanssa. Hämeen Mokia ry onuniikki hämäläinen päihdeyhdistys, joka jakaa toimitilatHauhon Kan- kodin kanssa sekä osallistuu TV7:n Lähimmäinenohjelman tekoon yhdessä Kan ry:n, Samarian jaTakaisin Elämään ry:n kanssa. Viimeksi mainitun kanssatehdään yhteistyötä Vantaan seudulla, tähtäimenäyhteinen projektitoiminta ja nuorten päihdeongelmaanpureutuminen.Ismo ValkoniemiYHTEISTYÖTAHOT JA YHDISTYKSEN RAKENNEHelluntaiherätys-HYRY-Sisälähetys-Iso Kirja-RV/Aikamedia-Avainmedia-Help-Seurakunnat-muutMuut kristilliset tahot-Vapaaseurakunnat-Babtistiseurakunnat-Ev.lut.kirkko-Majakka seurakuntaSininauhaliitto ja sen 100jäsenjärjestöä-JärjestöyhteistyöKuopionpäihdepalvelusäätiöKan ry on yksiperustajajäsenistä94% jäsenistä 5% jäsenistä 1% jäsenistäMuu yhteiskunta-Valtio (ministeriöt)-Kunnat, kaupungit-Ray-rahoitussäätiöt-Vankeinhoitolaitos-Kriminaalihuoltolaitos-KriminaalihuollontukisäätiöYksityisiä jäseniä yli 5000, seurakuntajäseniä 3Kristillinen alkoholisti- janarkomaanityö ry (Kan)Yhdistyksen kokouksetHallitus (johtoryhmä)ToiminnanjohtajaSamaria rfTakaisin elämään ryHämeen Mokia ryBetania-koti ryElinkeinotoiminnaksi luokiteltava toiminta tulee yhtiöitettäväksi lähivuosina“Tuotemyynti Oy”“Kiinteistö Oy:t”“Hoito Oy”24 Lähimmäinen extra 2008

Hallitustyöskentely Kan ry:ssä on mukavaaja mutkatontaHämeenlinnan Saalemin paimen Jukka Nieminen on kuulunut Kan ry:n hallitukseenvasta vuoden verran. Hän on kokenut hallitustyöskentelyn hyvin rakentavaksi.Jukan mielestä tärkeintä on aina pyrkiä puhaltamaan yhteen hiileen, vaikkajoskus asioista onkin erilaisia näkemyksiä.Vaikka Jukka itse tulee uskovasta kodista, ei hän olekulkenut koko ikäänsä ”kaidalla tiellä”. Hän kasvoi uskovanyksinhuoltajaäidin pahnanpohjimmaisena.Äidillä oli hyvin vahva usko ja luottamus Jumalan apuun.Kun minä kyselin isästäni, hän sanoi aina Taivaan isänolevan minun isäni, maailman paras isä, muistelee NiemisenJukka lapsuuttaan. Vaikka hän pienenä useinkääntyi hädässään Jumalan puoleen, varsinainen uskoontulotapahtui kolmekymppisenä muutaman vuodenrankan ryyppäämisen jälkeen.– Minä pystyn kyllä hyvin asettumaan Kan ry:n asiakaskunnansaappaisiin. Tiedän, mitä ovat vierotukset,morkkikset ja ne muut mukavat olot, joita aiheidenkäyttäjät joutuvat kokemaan. Itse jouduin aikoinaanvalitsemaan kaulakiikun ja Jumalan välillä, paljastaaNieminen.Maan hiljaisin esirukoilijaJukka muistaa vielä hyvin vuonna 1983 tapahtuneenuskoontulonsa. Hän oli ryypännyt kolme viikkoa ja sinäiltana piti olla lavakeikka. Hän oli varsinaisen työnsäohella laulusolisti tanssiorkesterissa.- Oli niin paha olla, että menin hakemaan apua pelastusarmeijasta,josta en sitä sillä kertaa saanut. Poistuessanisieltä törmäsin Raumalla rakennukseen, jokaoli Helluntaiseurakunnan uusi temppeli. Siellä törmäsinmieheen, joka oli varmasti maan hiljaisin esirukoilija.Kuitenkin Jumala käytti häntä silloin hyväkseen, ja hänpiti minusta perheineen hengellistä huolta alkutaipaleellanitässä uskon kilvoituksessa, muistaa Nieminen.Aina ei jaksaVaikka ihminen tulee uskoon ja alkaa kulkea Jumalanviitoittamia polkuja, ei tämä todella tarkoita sitä, ettäpolku olisi aina suora ja elämä hymyilisi alvariinsa. Tämänon myös Niemisen Jukka saanut kokea. Hän paloiloppuun työssään 80-luvun lopussa ja meni Isoon Kirjaanopiskelemaan.-Sitä aikaa muistelen edelleen lämmöllä. Jumala antoiminulle silloin lukuherätyksen, joka jatkuu edelleen.Muut harrastukset ovat valitettavasti jääneet viimevuosina, mutta eiköhän tästä vielä jossain vaiheessapäästä kalaan, sanoo Jukka toiveikkaasti.Paimenen paikkaJukka johtaa keskisuurta helluntaiseurakuntaa, johonkuuluu noin 500 jäsentä. Itse hän ei ole kovin innostunutsanasta johtaa. Hän pitää itseään enemmänkinpaimenena, joka haluaa kuunnella ja välittää. Erityisenlähellä hänen sydäntään ovat kaikkein heikoimmat jasurkeimmat.Meidän pitää välittää kaikista lähimmäisistämme. Onhyvä pitää mielessä Jeesuksen sanat: ”Minkä te olettetehneet yhdelle näistä lähimmäisistänne, sen te olettetehnee minulle, muistuttaa Jukka Nieminen.Hän on syystä huolissaan myös siitä, että yhteiskuntamuuttuu koko ajan kiihtyvällä vauhdilla tietoyhteiskunnaksi,josta vanhempi väestö tipahtaa väistämättä pihalle.Tämä lisää jatkuvasti haasteita myös seurakuntatyössä.Ehkä meidän pitää alkaa ajattelemaan joitainasioita kokonaan uudella tavalla, pohtii Jukka Nieminen,paimen.Lähimmäinen extra 2008 25

Hengellisessä toipumistyössä täytyLuultavasti aika moni lukijoista on kuullut joskus puhuttavan hengellisestä toipumistyöstä.Yhtä luultavaa on, että kovin moni ei ole sen tarkemmin ottanut selville,mitä hengellinen toipumistyö oikeastaan pitää sisällään ja kenelle se on tarkoitettu.Lähimmäinen päätti ottaa selvää asiasta ja kysyi muutaman kysymyksen pastoriPetri Välimäeltä. Hän on yksi hengellisen toipumistyön uranuurtajia Suomessa jatehnyt tätä työtä useita vuosia. Tällä hetkellä Välimäki toimii Perheniemen kristillisenopiston rehtorina.1. Mistä hengellisessä toipumistyössä onpohjimmiltaan kyse?Kysymys on laaja ja voin varmaan vastata siihen vainrajallisesti. Omasta näkökulmastani katsoen keskeistäon kokonaisvaltainen ihmiskuva, jossa ihmisen fyysinen,psyykkinen, hengellinen ja sosiaalinen puoli otetaantodesta. Paras perusta uudelle ja terveemmälleelämälle on silloin se, että ihminen löytää armon elämäänsäja uskon yhteyden Vapahtajaansa JeesukseenKristukseen. Silloin hänen elämässään ja eheytymiselläänon Jumalan antama paras mahdollinen perustusja ydin. Se on samalla se yhteys, johon meidät aivanalun alkaenkin on tarkoitettu, mutta josta olemmesaattaneet ajautua hyvinkin haavoittuneeseen ja etäältätuntuvaan tilaan. Samalla kun kysymys on syvästähengellisestä prosessista, kysymys on myös täysinaidosti inhimillisestä matkasta kohdata oma sisimpänsäja elämänsä, sekä löytää se aito minuus, joka onjäänyt valheellisen elämän, tuhoisien riippuvuuksientai muiden elämää vahingoittavien asioiden varjoon.2. Onko se tarkoitettu ainoastaan päihdetaimuista vastaavista riippuvuuksista toipuville?Päihderiippuvuuksista toipuvien keskuudessa on paljontoteutettu hyvää toipumistyötä kahdentoista askeleenohjelman kristillisen version pohjalta. Samaa pohjaavoidaan hyvin käyttää monien erilaisten riippuvuuksienkohdalla niistä vapauteen tuettaessa. Tämä ei silti suinkaanole ainoa kristillisen toipumistyön malli tai kohderyhmä.Omassa palvelutyössäni (myös Kriisipalvelunsekä seurakunnan) esimerkiksi aivan keskeisiä ryhmiä,joita olemme yrittäneet osaltamme auttaa, ovat olleetmasennuksesta, vakavasta surusta, fyysisistä ja/taipsyykkisistä sairauksista, ihmissuhdeongelmista, monistahengellisistä erityiskysymyksistä, sisäisestä kasvusta,tarkoituksen ja kutsumuksen kysymyksistä kärsivättai kiinnostuneet ihmiset.26 Lähimmäinen extra 2008

y uskaltautua pintaa syvemmälle3. Liittyykö hengellinen toipumistyö jollaintavalla sielunhoitoon?Mielestäni liittyy hyvinkin välittömästi. Eikä oikeastaanvain liity, vaan on yksi arvokas sielunhoidonväline. Sielunhoito on nimenomaan auttamisentapa, jossa halutaan ottaa huomioonensimmäisessä vastauksessa kuvaamaani Raamatunkokonaisvaltainen ihmiskuva. Tätä voidaantoki toteuttaa rikkaasti monin eri tavoin.Henkilökohtaisesti, ryhmissä, seurakunnassalaajemmin, erilaisissa kristillisissä auttamisyhteisöissä(joista Kan-kodit on yksi hieno esimerkki)ym.4. Kuinka pitkä toipumisprosessi on jamistä kaikesta voi toipua?Prosessin pituus riippuu aivan asiasta. Vakavienpäihteiden ja varsinkin aineriippuvuuksien kohdallanäyttää usein olevan niin, että varsinainen riippuvuuskäyttäytyminenloppuu kerralla ja hyvin monion sitä mieltä, että sen on pakkokin loppua. Tämäei kuitenkaan vielä tarkoita varsinaista parantumista,vaan on pikemminkin sille välttämätön alku. Sitäseuraa kuitenkin vuosien prosessi. Silloin keskeistäon, ettei kyse ole vain menneen ja sairaan riippuvuudenloitolla pitäminen, vaan sen tilalle tulee jotainuutta, arvokasta ja tervettä. Kun päähuomio onuudessa ja ihminen saa elämästä kiinni, silloin kipeäriippuvuus voi todella lopullisesti menettää otteensa.Jonkun pienemmän asian kohdalla toki muutosvoi tapahtua nopeamminkin ja toisaalta monesti onkysymys myös koko elämän pituisesta prosessista,jossa keskeistä on kokonaisvaltainen eheytyminen jaomasta aidosta elämästä sekä Jumalan todellisestakutsumuksesta kiinni saaminen. Kipeiden korvikkeidensijaan ihminen alkaa vähitellen yhä enemmänelää aivan omaa elämäänsä.6. Onko hengellinen toipumistyö sidoksissajohonkin kristilliseen kuppikuntaan, vai voidaankopuhua tässä yhteydessä yhteiskristillisyydestä?Jumalan kiitos, yleensä ei ole. Kysymys on pohjimmiltaanJeesuksen parantavasta ja vapauttavasta työstämeissä, eikä Häneen ole millään suuntauksella tai lohkollayksinoikeutta. Raamatussa on lopultakin vain yksi”Kristuksen ruumis” ja siihen kuuluvat kaikki JeesukseenKristukseen Vapahtajanaan turvautuvat ja HänetHerrakseen tunnustavat Jumalan lapset. On ihanaa, kunsaamme Jeesuksen oman rukouksen (Joh. 17) mukaisestiolla rakentamassa koko Jumalan seurakunnan yhteyttä.Sitä, että niin kävisi yhä useammalla alueella, meidänkinon syytä Jeesuksen esimerkin mukaisesti rukoilla.Eikä tämä ollenkaan tarkoita, että täytyisi vähätelläerilaisiin seurakuntiin liittyviä arvokkaita puolia. On vainhyvä muistaa, että se mikä meitä kaikkia yhdistää, onlopulta paljon tärkeämpää kuin erottavat näkemyserot.7. Mitä uutta toipumistyön alueelle kuuluutänään?Varmaan paljonkin. Omasta näkökulmastani olen iloinnut erityisesti alkaneesta yhteistyöstä monien eri toipumistyöntahojen kanssa. Olemme Perheniemen opistollakokoontuneet laajalla joukolla yli tunnustuskuntarajojenpohtimaan, miten toipumistyötä tekeviä ihmisiäja sitä kautta toipuvia voitaisiin parhaiten auttaa. Ja nyttänä keväänä alkaa laaja toipumistyön koulutus, jossaasiaa käydään perusteellisesti läpi eri näkökulmista .Jos asia kiinnostaa lukijaa, tutustu ihmeessä tarkemminPerheniemen sivuilla www.perheniemi.com.5. Voiko hengellisestä toipumistyöstä ollaapua myös niille, jotka pitävät itseäänterveinä ja silti jokin mättää?Eli, voiko kuka tahansa hyötyä siitä?Varmasti voi! Siksi toiseksi ei meistä kukaan oikeastiihan terve ole. Toinen vain huomaa sen paremminkuin toinen. Myös vahvuuteen sairastuminen, jolloinihmisellä ei ole tilaa olla aito ja tunnustaa omaaheikkouttaan, on vakava riippuvuus, joka tarvitseetoipumista.Lähimmäinen extra 2008 27

YHTEYSTIEDOT:YHDISTYKSEN TOIMISTOKAN ry, Jääkärintie 8162420 KortesjärviPuh. (06) 488 1100Fax. (06) 488 1121www.kan.fiinfo@kan.fiPankki: POP 474310-29579Suorat numerot:Ismo ValkoniemitoiminnanjohtajaPuh. (06) 488 1114,050 325 8882ismo.valkoniemi@kan.fiPirjo Liljahallinnon sihteeriPuh. (06) 488 1113pirjo.lilja@kan.fiIrja HarjumaksuliikennePuh. (06) 488 1112irja.harju@kan.fiKaija HirvonenkirjanpitoPuh. (06) 488 1120kaija.hirvonen@kan.fiPekka KeinänenaluekoordinaattoriPuh. 0400 533 132pekka.keinanen@kan.fiHelena KorhonenaluekoordinaattoriPuh. 040 723 2324helena.korhonen@kan.fiKIRPPUTORITLähimmäinen -kirpputoriLinnankatu 720100 Turkupuh. (02) 251 3595VANKILAPROJEKTIKonnunsuon vankilaLäykäntie 5354190 KonnunsuoAri RautavirtaPuh. 010 3685 285Matkapuh. 040 535 4033,ari.rautavirta@kan.fiKAN-KODITHauhon Kan-kotiTampereentie 36714700 HauhoPuh. 050 442 2205hauho@kan.fiParkanon Kan-kotiKivijärventie 1439620 Kovesjokipuh. (03) 442 3718fax. (03) 448 5431parkano@kan.fiRovaniemen Kan-kotiSaukkolantie 897340 Meltaus045 111 6922rovaniemi@kan.fiRaision Kan-kotiKaanaanrannantie 1221120 Raisiopuh. (02) 438 3768raisio@kan.fiSeinäjoen Kan-kotiPelttarinkatu 1060320 Seinäjokipuh. 040 556 0815seinajoki@kan.fiJyväskylän Kan-kotiYläkoskentie 11 B 840800 VaajakoskiPuh. 050 409 9179jyvaskyla@kan.fiHOITOKODITKortesjärven hoitokotiFräntiläntie 17462430 Peltotupapuh. (06) 488 6127kortesjarvi@kan.fiMyllymäen hoitokotiPalkkikankaantie 163900 Myllymäkipuh. (06) 533 6194ahtari@kan.fiHOIDON JÄLKEENTuusniementyökuntoutusyksikköKaasilansalmentie 29971200 Tuusniemi050 363 4636tuusniemi@kan.fiAVOHOITO JAPÄIVÄKESKUKSETTampereen AnkkuriRimminkatu 733250 Tamperepuh. (03) 212 9134Matkapuh. 040 574 1087tampere@kan.fiEspoon Ankkuripäiväkeskus ja avohoitoMatinkartanontie 16B02230 Espoopuh. 045 1313 775espoo@kan.fiPÄIVÄKESKUKSETHelsingin Kan-päiväkeskusHämeentie 12200560 HelsinkiPuh/Fax (09) 728 1800helsinki@kan.fiTornion toivontupaPirkkiönkatu 7 A 195420 TornioPuh. 050 385 4444tornio@kan.fiKiuruveden helluntaiseurakunnanKontaktitupaNivankatu 374700 KiuruvesiPuh. 040 502 5599Tuusniemen rukouspiirinToivontupapuh. 044 286 8888juhani.vartiainen@pp.inet.fiKristillinen päihdekotiToivon AnkkuriAlajärventie 789600 Suomussalmipuh. 044 277 2357toivonankkuri@gmail.comMOKU-projektiHannu Koivistopuh. 0400 881 145hannu.koivisto@kan.fiKUOPION SEUDUNKATULÄHETYSTYÖKeijo Laukkanenpuh. 040 571194128 Lähimmäinen extra 2008

Kan - hoitoyksikötKAN ry hallitusVarsinaiset jäsenetRaimo Leppälä, pj.040 708 6260Pauli Särkkä, varapj.0400 916 720Jukka Nieminen0400 920 363Toivo Pohjolainen, siht.0400 934 034Tomi Keinänen040 744 4262VarajäsenetJuhani Karvinen040 519 0569Erja Tapaninen050 541 8044Tuula Palola0400 737 512Hannu Pirinen0400 693 552Kari Rönkkö040 518 0925LÄHIMMÄINENJulkaisijaKristillinen alkoholistijanarkomaanityö ryPäätoimittaja Ismo Valkoniemitoimittaja Ilkka Partanenilka.partanen@kan.fitaittaja Hannele MathlinToimituskunta:Ismo ValkoniemiIlkka PartanenPekka KeinänenToivo PohjolainenPainopaikka KS Paino OyKajaaniPainosmäärä 15000 kplkuvat ja teksti:Ilkka Partanenkannen kuva Hannele Mathlinsivu 4 Mikko Manninen ja Päivi Strandénsivu 5 Toivo Pohjolainen ja Länsi-Suomen lääninhallitus.Ilmoitushinnat:1/1 sivu 1000 €1/2 sivu 600 €1/4 sivu 300 €1/8 sivu 150 €hinnat sis.alv.www.kan.fiLähimmäinen extra 2008 29

Iso Kirja- opisto tarjoaa hyvät puitteet opiskeluunja oman hengellisen elämän rakentamiseen.KURSSITARJONTAAMMESEMINAARIT:Rukous- ja paastokonferenssi 4. - 6.4.Evankeliointi 25. - 27.4.Roomalais- ja Galatalaiskirjeet 25. - 27.4Särkyneestä ehyeksi (avioeron kokeneet) 9. - 11.5.David Petts: Armolahjat -seminaari 16. - 18.5.Avioliittoleiri 30.6. - 5.7.Avaimia vanhemmuuteen 3. – 5.10”Miten selviän surussani” 7. – 9.11.LÄHIOPISKELU:Peruskurssi 11.8. – 6.12.08Raamattulinja 11.8.08 – 2.5.09Hakuaika syksyn kursseille päättyy 15.7.08Kysy rohkeasti lisää, joko puhelimitse tai sähköpostillalähiopiskelusta (014) 7514 491koulutussihteeri@isokirja.fiseminaareista (014) 7514 492lyhytkurssisihteeri@isokirja.fiwww.isokirja.fiTervetuloa JuhannuskonferenssiinIsoon Kirjaan 18. - 22.6.2008!www.juhannuskonferenssi.fiwww.juhannuskonferenssi.fiTule rentoutumaan ja nauttimaankauniista luonnosta kristilliselleleirintaäalueelle keskellä suomea.Tietoa tapahtumistamme löydät Ison Kirjannettisivuilta osoitteesta www.isokirja.fi(014) 7514 411camping@isokirja.fiNÄKYVÄ PIILOHiltunen Tarja,Mattila Kati-Pupitaja Kujala VirpiKirja käsittelee naistenpäihdeongelman syitä javaikutuksia sekäongelmasta toipumista.Sininauhaliitto.Hinta 17 €Älä jää sivulliseksi,lue koko kirja!SEINÄTÖN VANKILAVelkavankeudestatoivon näkymiinValkoniemi IsmoKirja rohkaiseetarttumaan velkaongelmaanja pyytämäänsiihen apua. Toivoa onaina. Sininauhaliitto.Hinta 18 €JUMALA ONLÄHEMPÄNÄ KUINLUULETKAANOrtberg JohnEi tarvitse olla mystikkopäästäkseen henkilökohtaiseensuhteeseen Jumalankanssa! Hän on jo lähellä.Hinta 21 €TOIVON SÄVELIÄEri esittäjiäToipuneiden tekemiälauluja tunnettujenlaulajien esittäminä.Sininauhaliitto.Hinta 17 €Kauppiaaltasiwww.paiva.fi30 Lähimmäinen extra 2008

Kristillisen toipumistyön ryhmänohjaajakoulutusalkaa Perheniemen opistolla huhtikuussa.Koululutus antaa valmiuksia toimia erilaisten ryhmien vetäjinä.Koulutuksessa tutustutaan eri ryhmätyömalleihin ja toipumistyönkenttään, sekä perehdytään toipumisen prosessiin ja ihmisensielunhoidolliseen kohtaamiseen.Koulutus soveltuu erityisesti toipumistyön ammattilaisille(hoitokotien ja päiväkeskusten työntekijät, sairaanhoitajat) javapaaehtoisille toipumis- tai vertaisryhmirn ohjaajille, sekäseurakuntien työntekijöille.Peruskoulutusjakso alkaa huhtikuun lopussa ja ilmoittautuminenpäättyy 4.4. Opiskelijat hyväksytään ilmoittautumisjärjestyksessä.Kurssit pidetään viikonloppuisin kahtena viikonloppunaJatkokoulutus on suunnattu jo toipumistyön parissatyöskenteleville henkilöille. Jatkokoulutusmoduulit ovat itsenäisiäja niihin voi osallistua omien tarpeiden mukaan.Hakuaika jatkokoulutukseen 31.10. mennessä.Hakulomakkeita saa tulostettua suoraan opiston nettisivuilta. Niitävoi tilata myös osoitteesta opisto@perheniemi.comTietoa kurssien alkamisesta, tarkemmasta sisällöstä, aiheista jakustannuksista löytyy opiston kotisivuilta www.perheniemi.comRaamatun arvovaltaan perustuvaa konferenssi-, kurssi- ja julkaisutoimintaaRistin Kansa on Raamatun Sanaan pitäytyvä, evankelioiva ja uskoviarakentava lehti, jossa on sivuja myös lapsille. Ilmestyy kerran kuukaudessa.Vuosikerran kestotilaushinnat:• kotimaahan 40 € • EU-maihin 46 € • muihin maihin 55 €Alennusta 10 € lahjatilauksista sekä eläkkeellä oleville evankelistoille jasaarnaajilleTilaukset: asiakaspalvelu/Terhi Pohjonen (puh. 040-750 9240 tai postitseKarhutie 2, 43800 Kivijärvi) , sähköpostilla: ristin.kansa@luukku.com taiasiamiehiltä.Veljes- ja sisarpäivät 15.3.2008 klo 9.00-20 Ähtärinhelluntaiseurakunnan rukoushuoneella, Pohjantie 6, Ähtäri.Konferenssit:• Kevätkonferenssi 17.5. 2008 klo 9.00-20 Rauman helluntaiseurakunnanrukoushuoneella, Savenvalajankatu 3, Rauma• Syyskonferenssi 20.9.2008 Tampereen Areenalla, Jäähallinraitti 3, TampereLukuisia kursseja Myllykummun kurssikeskuksessaKirjojaJuhani Karvinen: Päivästä päivään. Heprealaiskirjeen äärelläJuhani Karvinen: Seurakuntaelämää nykyajassaK.A. Pohjakallio: Seurakuntaa seulotaanP. Brofeldt: Helluntaiherätys Suomessa. Muistelmia 20 v ajaltaTarkemmin ilmoituksista jaInternet-sivuilta:http://www.helluntaikansa.fiSuomen Helluntaikansa ryLähimmäinen extra 2008 31

Kannattajajäsenet ovat yhdistyksen tukijalkaKan ry:llä on tällä hetkellä yli 5000 kannattajajäsentä.Jäsenmäärällä mitattuna yhdistys on maamme suurinkristillistä päihdetyötä tekevä järjestö. Vuonna 2007saimme 240 uutta jäsentä ja tämänkin vuoden puolellasama nousujohteinen suunta on jatkunut.Jäsenistön merkitys vapaaehtoisjärjestössä on erittäinsuuri. Tuhansien lähimmäisten auttaminen ja uudenelämän tukeminen vaatii monien yhteistyötä.Ilman Kan -työn ystäviä ei työmme olisi mahdollista.Työmme tarvitsee jatkuvasti esirukouksia. Jäsenistön jamuiden yhteistyökumppaneiden tekemä vapaaehtoistyö,sekä heidän antamansa taloudellinen tuki on mahdollistanutyhdistyksen toiminnan jo lähes 37 vuoden ajan.Kan ry:n jäsenenä saat kotiisi neljä kertaa vuodessaLähimmäinen lehden, jossa kerrotaan toiminnastammemonesta eri näkökulmasta. Pyrimme jatkuvasti kehittämäänlehden ulkoasua ja sisältöä lukijaystävällisempäänsuuntaan. Seuraava lehti ilmestyy toukokuussa.Lehden lisäksi saat useamman kerran vuodessa kotiisijäsenkirjeen, jossa kerrotaan yhdistyksen ajankohtaisistaasioista.Jäsenmaksu on 20 € / vuosi. Voit tilata lehden myöslahjaksi ystävällesiKannattajajäseneksi liittyminenTäyttämällä alla olevan lomakkeen ja lähettämällä senmeille, pääset osalliseksi kaikista jäseneduista.Tule mukaan KAN -työhönLiity KAN RY:n kannattajajäseneksiPostimaksumaksettuSuomessaTäytä alla oleva lipuke, niin lähetämme sinulle jäsenkortin, jolla voitmaksaa jäsenmaksun. Jäsenmaksu on 20 euroa/vuosi. Jäsenenäsaat 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Lähimmäinen -lehden.Jäseneksi voit liittyä kätevästi myös internetsivustolla www.kan.fiYhteystietoniNimi:Lähiosoite:Kristillinen alkoholistijanarkomaanityö ryTunnus 500465662003 VASTAUSLÄHETYSPostiosoite: