3 - Suomen Merimies-Unioni

sisältö:7 Työntekijöiden ääntäei ole kuunneltu nytNeste Shippingissä8 Ohjeitavuorotteluvapaallejäämiseen9 Norjan merimiehetsosiaalisen polkumyynninuhrejavinkkejäKesätyöntekijälles. 1610 Luottamusmiestentäydennyskurssillapaljon uusia kasvoja12 Merimies-Unioninettiviestintä tehostuiOhjeita8vuorotteluvapaalle jäämiseen13 SuperFast-aluksilleneuvottelulos13 Saimaan kanavastalopullisia päätöksiätoukokuussaTYÖUUPUMUS – MITEN TUNNISTAA?15 Rikkipäätös uhkaakotimaista merenkulkuaSINULLA ON OIKEUS VAPAA-AIKAAN– MYÖS LOMALLA!WWW.SMU.FI/TYOSUOJELU/TERVEYS/

Pääkirjoitus:Nº 3/2010MERIMIESSJÖMANNENsuomen Merimies-unioni sMu ryFinlands sjöman-union Fsu rfpäätoiMittaJa • CheFredaKtörSimo ZittingtoiMittaJa, tiedottaJa •redaKtör, iNForMatörSaana LamminsivuulKoasu, taitto • laYoutRohkea Ruusukannen kuva: Pentti HolappatoiMitusJohn Stenbergin ranta 6,2. kerros, 00530 Helsinkipuh. (09) 615 2020redaKtioNJohn Stenbergs strand 6,2:a våningen, 00530 Helsingforstel. (09) 615 2020paiNoArt Print Oy 2010ISSN 0355-872XilMoituKset / aNNoNserpuh. / tel. (09) 615 2020Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa.Tidningen utkommer åtta gånger om året.tilaushiNNat vuodelle 20101/1 vuosi 25 e1/2 vuosi 15 eilMoitushiNNat / aNNoNspriswww.smu.fi > viestintä > merimies > mediakorttiwww.smu.fi > på svenska > kommunikation >Sjömannen > mediakortMERIMIES SJÖMANNENILMESTYMISAIKATAuLu/TIDTABELLEN 2010no aineisto toimituksessa ilmestyminenmaterial i redaktion utges4 27.5. 28.6.5 16.8. 10.9.6 20.9. 8.10.7 18.10. 12.11.8 22.11. 17.12.POSTI JA KÄYNTIOSOITEJohn Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 HelsinkiPOST OCH BESÖKADRESSJohn Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 HelsingforsvAIHDE / vÄXEL+358 (0)9 615 2020TELEFAX+358 (0)9 615 20 227KOTISIvuT / HEMSIDORwww.smu.fiSÄHKÖPOSTI / E ADRESSetunimi.sukunimi@smu.fiförnamn.tillnamn@smu.fiMerimies-Unionin perinteiselläluottamusmiesten täydennyskurssilla NaantalissaPuolin ja toisinTässä lehdessä Viking Linen uusi toimitusjohtaja,Mikael Backman, valottaayhtiön lähiajan suunnitelmia. Backmanaloitti Suomen suurimman matkustajalaivavarustamontoimitusjohtajana tämänvuoden helmikuussa.Backman on työskennellyt koko työuransaeri varustamoissa. Takaisin kotimaahanhän saapui Royal CaribbeanCruisesilta. Toimitusjohtajan mukaanlaivoilla tehtävät työt ja ammatit eiväteroa merkittävästi toisistaan eri valtioidenja varustamojen välillä. Sen sijaankotimainen luottamusmiesjärjestelmäon hänelle aivan uutta, sillä vastaavaa eilöydy esimerkiksi Yhdysvalloista.Merimies-lehdelle antamassaan haastattelussaBackman kertoo suomalaisenluottamusmieskulttuurin yllättäneen hänetpositiivisesti: ”On hyvä olla olemassaihmisiä, eli luottamusmiehiä, jotkaymmärtävät asioita kumminkin puolin”.oli tänä vuonna paljon uusia luottamusmieskasvoja.On hienoa,että yhteisten asioiden hoidostaollaan kiinnostuneita!Backmanin mukaan yhteistyö luottamusmiestenja Unionin kanssa onkinlähtenyt erittäin hyvin käyntiin ja hän toivoosille hyvää jatkoa.Pohjoismainen luottamusmiesjärjestelmämmeon maailman mittakaavassaainutlaatuinen ja hyvin toimiva. Valitettavanusein kuitenkin unohdamme, ettäluottamusmieskulttuuri ei ole syntynytitsestään, vaan sen luomisen taustalleon vuosikymmenten työ. Ilman toimivaaluottamusmiesverkostoa moni asia jäisityöpaikalla valvomatta ja hoitamatta.Yhteys työntekijöiden, työnantajien ja liitonvälillä ei välttämättä toimisi tai siinäesiintyisi pahoja katkoksia tai puutteita.Onkin hienoa, että luottamusmiesjärjestelmäsaa arvostusta työntekijöidenlisäksi myös työnantajapuolelta. Ilmanluottamusmiehiä olisimme puolinja toisin pulassa.3

Neste Shippingin tankkereilletuttuja ovatmuun muassa Itämeren,Atlantin, Välimerenja jopa arktiksen alueen vedet.Vuonna 2007 liikenteensä aloittaneet M/tStena Poseidon ja sen sisaralus M/t Palvaliikennöivät säännöllisesti Yhdysvaltoihin.Atlantin ylitys kestää parisen viikkoa. Määränpääsatamiarapakon takana ovat muunmuassa Houston, Beaumont, Port Arhur,Philadelphia, New York ja muut itärannikotkaupungit.”Jenkit ovat kyllä ihmeissään, kun näkevätviisi naista aluksen kannella”, Palvannaiset nauravat päivähuoneessa.Suomalaisille naispuoliset miehistönjäsenet eivät ole ihme, eikä mikään, muttamuualla maailmassa naismerenkulkijatvoivat olla eksoottisempi näky. Palvan yhdenvuoron miehistöstä kokkistuju, kokki,toinen perämies/matruusi, matruusi jamoottorimies ovat kaikki naisia.”Eipä täällä laivalla tule tätä naiskysymystäsen kummemmin pohdittua. Töitätehdään, siihen kuluu kaikki aika”, tuumivatkäytävällä vastaan tulevat toinen perämiesTiina Ruhanen ja moottorimies SailaPiippo, joka painuu vauhdilla alas konehuoneeseen.Aikaa koneen rassaukseen ei ole rajattomasti,sillä monet työt voidaan hoitaa vainsatamassa olon aikana. Palva on saapunutjuuri Porvooseen, Kilpilahden satamaanEnglannista. Kilpilahdessa alus on noin neljäpäivää, jonka aikana vanha lasti puretaanja uusi otetaan kyytiin. Sen jälkeen suuntakohti Amsterdamia ja siitä matka jatkuuedelleen kohti Yhdysvaltojen itärannikkoa.4

Neste Shippingin M/t Palva seilaamuun muassa YhdysvaltoihinRotterdam, Amsterdam, Philadelphia, Houston: NesteShipping Oy:n tankkerit kuljettavat öljytuotteitaEurooppaan ja esimerkiksi Yhdysvaltain itärannikolle.Yksi niistä on vuonna 2007 liikenteensä aloittanut M/tPalva. Laivan tilat ovat toimivat, mutta yksi olennainenasia alukselta tosin vielä puuttuu: se halvattu sauna!TEKSTI: Saana Lamminsivu Kuvat: Saana Lamminsivu, Turo IhalainenTämä on tehdasNeste Shipping Oy:n pääluottamusmies OlliKauranen ja Merimies-Unionin toimitsija/ITF-tarkastaja Ilpo Minkkinen ovat tulleet vierailullePalvalle Porvooseen. Miehet kiertävätmiehistön kanssa aluksen eri osastoilla ja tarkastavat,että tilat ovat kunnossa. KokkistujuJenni Lempiäinen johdattaa seurueen byssastalaivan toiseen kerrokseen, jossa sijaitsevatprovianttivarastot.”Provianttia pitää olla reilusti varastossa,kun lähdetään Atlanttia halkomaan. Tämä ontällainen tehdas”, Lempiäinen vetää varastonoven auki.Silmien eteen aukeavat suuret kivennäisvesipullovuoret.Ei pääse jano yllättämään – eikäkramppi. Merityössä ja laivaelämässä on otettavahuomioon monia asioita, joita maissa eitule pohdittua. Kivennäisvedestä saa tarvittaviamineraaleja monta viikkoa kestävän törninaikana. Aikoinaan suolatasapainoa ylläpidettiinkuumissa olosuhteissa tablettien avulla.”Suolatabletteja ei enää suositella nykypäivänäkäytettäväksi, ne voivat vahingoittaa munuaisia”,laivalla kokkistujuna toiminut Kauranenselostaa laivaruokailussa tapahtuneitamuutoksia.Viime vuosi yhtiöntyöturvallisuushistorian parasMinkkinen haastattelee matruuseja Palvankannella. Laitteet tuntuvat olevan kunnossa.Esimerkiksi köydet vaihdetaan aina kokonaanuusiin, eikä niitä pleissata, eli tehdä jatkoksia.Suurissa tankkilaivoissa köysien tulee kestäätakuuvarmasti. Räjähdysherkkää lastia – jaihmishenkeä – ei voi vaarantaa turvallisuudestatinkimällä.Neste Oilissa työturvallisuuteen panostetaanvahvasti. Viime vuosi oli yhtiön työturvallisuustuloksissakaikkien aikojen paras. ToimitsijaMinkkinen ja pääluottamusmies Kauranen ovatmyös tyytyväisiä Palvan kuntoon ja työturvallisuusasioihin,eivätkä löydä sieltä mitään sensuurempaa huomautettavaa.”Kaikki tuntuu olevan suht hyvin kunnossa”,miehet ja miehistö yhdessä pohtivat.5

Toimitsija/ITF-tarkastaja Ilpo Minkkinen, sähkömies TuroIhalainen ja pääluottamusmies Olli Kauranen Palvan ”saunassa”.Kokkistuju Jenni LempiäinenToinen perämies Tiina Ruhanen ja moottorimies Saila PiippoKippari Pentti Teräsvirta ja kokki Niina Karhu sen todistavat: Palvankäytäviltä on turha haeskella totisia kalkkilaivan kapteeneita.Keittiötyöympäristössä piilee monia vaaroja, jostyötiloissa tai -välineissä esiintyy puutteita. PääluottamusmiesOlli Kauranen tarkastaa Palvanbyssan. Hellan kansi ”kremppasi” aikansa, muttanyt se on saatu jo onneksi korjattua, kokkistujuJenni Lempiäinen ja Niina Karhu selostavat.”Palovammat ja liukastumisriskit ovat bys-tarkkaiLe työympäriStöSi deSiBeLejäsan suurimmat vaarat”, pääluottamusmiesKauranen vahvistaa.Työergonomiaan ja työympäristön toimivuuteentulee kiinnittää kokonaisvaltaisestihuomiota. Monesti ei ajatella, että esimerkiksityöympäristön melutaso on yksi työviihtyvyyteenja työnteon sujuvuuteen vahvastivaikuttavista tekijöistä. Palvan byssanliestituuletin päästää ilmoille aikamoisetdesipelit, kun kun imuri hurahtaa käyntiin.Ja pakastin byssasta puuttuu tällä hetkelläkokonaan. Nyt se sijaitsee alakerran varastossa,josta kylmätavarat on nyt jokakerta erikseen portaita pitkin kannettava.6

paLVaLta puuttuu”Se HaLVattu Sauna”Pitkän työpäivän jälkeen sauna olisi paikallaan, mutta Palvalta ei löydy tällähetkellä saunaa lainkaan.”Kyllä tänne pitää ehdottomasti – ja vähän äkkiä – sauna saada”, kuuluujokaisen miehistön jäsenen huulilta.Aluksen saunatilat ovat tällä hetkellä vasta rakentamisasteella. Hopeisetfoliopaperit tyhjän huoneen seinillä eivät mieltä paljon lämmitä, saati tuulenja lumisateen keskellä kylmettynyttä kehoa.remmiä kauLan ympäriLLäkiriStetään jatkuVaStiVaikka asiat tuntuvat olevan melkohyvällä tolalla tankkilaiva Palvalla,samaa ei voi täysin allekirjoittaaNeste Shipping -varustamonnyky menosta. Merimies-Unio ninke väi sellä luottamusmiesten täydennyskurssillamukana olleet luottamusmiehetkertovat, että remmiäkaulan ympärillä kiristetään aluksillajatkuvasti.”Työnantaja on tuonut esiin näkökannan,että meidän tulisi tehdäpidempiä työjaksoja, vaikka törninpituus on jo nyt keskimäärin kuutisenviikkoa”, Jani Santala kertoo.pikaVuoroaSuomenLaHdeLLaNesteen tankkerit ajavat säännöllisestiVenäjän satamiin, kutenKoivistoon (Primorsk). Suomenlahdenedestakainen sahaus onraskasta ja lepoajat ovat lyhyitäsekä epäsäännöllisiä.”Primorsk-Porvoo-Naantali-lin-ja on ongelmallisin. Laiturista laituriinajo kestää noin 12 tuntia. Venäjänpuolella kannella pitää ollakahden miehen vahdissa, mikäkuormittaa porukkaa”, Santala kuvaileetyön luonnetta.Epäsäännöllinen työrytmi syöniin sanotusti miestä. Satamassaoloajaton vedetty nykypäivänäminimiin, sillä vain liikkeellä olevalaiva tuo rahaa.”Kaikki on aikataulutettu tarkkaan,vauhti on kieltämättä kireä”,kertoo puolestaan Aulis-puskijallatyöskentelevä Markku Jalonen.enemmän unta,Suuremmat mieHiStötLuottamusmiesten täydennyskurssillapuhuttiin työssäjaksamisesta.Riittävä lepo ja uni ovat terveenelämän perusta. Merityössätyö- ja leporytmin jaksottaisuus jalaivojen tiukentuneet aikataulutovat asioita, joita parantamallasairaspoissaoloja voitaisiin varmastivähentää ja ihmisten väsymistäestää.”Joidenkin tankkereiden nykyistämiehitysmäärää ei voi kehua.Eri maat joissa vierailemme, kutenVenäjä, vaativat omat erityisjärjestelynsäja miehistöä pitäisiolla aluksilla nykyistä enemmän.”Neste Shippingin M/t Masteranliikennöintiaikatauluja väljennettiinPrimorsk-Porvoo välillä jokinaika sitten. Santalan mielestä aikataulumuutosparansi miehistöntyössäjaksamista. Työtä henkilöstönhyvinvoinnin lisäämiseksi onvarustamossa kuitenkin vielä paljonjäljellä. Tämänhetkinen tilannenäyttää siltä, että monissa käytännöissäotetaan takapakkia, josliekaa vain jatkuvasti kiristetääneikä miehistöjen ääntä kuunnella.UUDISTUKSIAmerenkulkualankoulutukseenopetushallituksen määräyksenä annettavatmerenkulkualan perustutkinnonperusteet toimivat pohjana korjaajien,laivasähköasentajien, vahtiperämiestenja vahtikonemestarien koulutukselle toisen asteen ammatillisessaperuskoulutuksessa. Alan oppilaitoksetlaativat omat opetussuunnitelmansa tutkinnon perusteidenpohjalta.Merenkulkualan perustutkinnon uudistettuja perusteitanoudatetaan 1.8.2010 jälkeen alkavassa ammatillisessaperuskoulutuksessa ja näyttötutkinnoissa.Suurimmat päivitykset liittyvät sähkökäytön koulutusohjelmaan.Laivasähköasentajien koulutus tulee vastaamaanentistä paremmin merillä työskentelyn osaamisvaatimuksiaja mahdollistaa sähköalan työskentelynmyös maapuolella. Suomen Merimies-Unioni SMU ryon osallistunut merenkulkualan perustutkinnon perusteidenuudistamistyöhön.Suurimmat päivitykset liittyvätsähkökäytön koulutusohjelmaan.Merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoakoskevaan kansainväliseen STCW-yleis- s opimukseenhyväksytään tulevana kesänä laajoja muutoksia, joidenvuoksi merenkulkualan perustutkinnon perusteisiin tehdäänvuonna 2011 lisää uudistuksia. Ne tulevat voimaanalustavan arvion mukaan vuonna 2012. STCW-yleissopimukseentulee täysin uusina koulutus- ja pätevyysvaatimuksinamatruusi (able seafarer deck), konemies (ableseafarer engine), sähkömies (electro-technical rating) jasähkömestari (electro-technical officer).Uudet koulutusvaatimukset on sisällytettävä merenkulkualanperustutkinnon perusteisiin ja merenkulkualankoulutukseen Suomessa. Lähinnä tämä tarkoittaamatruusin ja konemiehen koulutusvaatimusten huomioonottamista korjaajien koulutuksessa sekä sähkömiehenja sähkömestarin koulutusvaatimusten huomioonottamista laivasähköasentajien koulutuksessa.Merenkulkualan perustutkinnon perusteiden uudistamiseenvoi tutustua Opetushallituksen nettisivuillawww.oph.fi kohdassa Koulutus ja tutkinnot, Ammattikoulutus,Ammatillisten perustutkintojen tarkistaminen,Tutkintojen tarkistaminen aloittain.Opetusneuvos Markku Karkama, Opetushallitus7

Harkitsetkovuorotteluvapaata?Vuorotteluvapaajärjestelmästätuli pysyvä tämän vuoden alustaVuorotteluvapaan tarkoitus on edistää työssä olevan jaksamista.Samalla se antaa työttömälle työnhakijalle mahdollisuudensaada määräaikaisen työn avulla työkokemusta.TEKSTI: Saana LamminsivuVuorotteluvapaalaissa ei ole säädettyrajoituksia vuorotteluvapaan käytölle,joten vuorotteluvapaa-ajanvoi käyttää haluamallaan tavalla. Moni käyttääkinvuorotteluvapaata esimerkiksi opiskeluuntai matkustamiseen. Mikäli teet vuorotteluvapaanaikana kuitenkin töitä tai harjoitatyritystoimintaa, vaikuttaa se oikeuteen saadavuorottelukorvausta.Vuorotteluvapaanhakemisen ehdotSinulla on mahdollisuus hakeavuorotteluvapaata, jos1) olet kokoaikainen työntekijä tai2) työaikasi on yli 75 prosenttia alallasovellettavasta kokoaikaisen työntekijäntyöajasta ja3) sinulla on eläkevakuutettua työssäoloaikaavähintään 10 vuotta ennen vuorotteluvapaanalkamista (työssäoloedellytys) ja4) työsuhde samaan työnantajaan onkestänyt yhtäjaksoisesti vähintään13 kuukautta ennen vuorotteluvapaanalkamista.VuorotteluvapaasopimusVuorotteluvapaasta tehdään työnantajankanssa kirjallinen sopimus. Työnantaja onvelvollinen palkkaamaan vuorotteluvapaasiajaksi työ- ja elinkeinotoimistosta työttömänätyöntekijänä olevan henkilön/henkilöt,joiden työajan tulee olla vähintään vuorotteluvapaallesiirtyvän säännöllisen työajanpituinen.Vuorotteluvapaan kestoVuorotteluvapaan kesto on yhtäjaksoisestivähintään 90 kalenteripäivää. ”Täyspitkä”vuorotteluvapaa on yhteensä enintään 359kalenteripäivää. Vuorotteluvapaan voi myösjaksottaa vähintään 90 päivän pituisiinjaksoihin. Jaksottamisesta on kuitenkin sovittavavuorottelusopimuksessa ennen vapaanaloittamista. Vuorotteluvapaa tulee pitääkokonaisuudessaan kahden vuoden aikanasen aloittamisesta.Vuorottelukorvauksen suuruusVuorottelukorvauksen määrä on 70 prosenttia*siitä työttömyyspäivärahasta, johonsinulla olisi työttömäksi jäädessäsi (ja mikälisinulla olisi oikeus saada työttömyyspäivärahaa).Vuorottelukorvausta laskettaessa eioteta huomioon työttömyysturvalain mukaisialapsikorotuksia. Vuorottelukorvauksensuuruus lasketaan vuorotteluvapaata edeltäneistävähintään 52 viikon aikaisista palkkatuloistasi.Vuorottelukorvaus on työttömyyskassanmaksamien muidenkin etujen tavoinennakonpidätyksen alaista ansiotuloa.*(Huom! Vuorottelukorvauksen suuruus on80 prosenttia päivärahasta, jos vuorottelijallaon vähintään 25 vuotta eläkkeeseen oikeuttavaatyöhistoriaa ennen vuorotteluvapaanhakemista.)Hakeminen ja maksaminenVuorottelusopimuslomake: Saatavissa työhallinnonkotisivuilta: www.mol.fiTyöntekijä:1) Vuorotteluvapaan saamisen edellytyksenäolevaa 10 vuoden työssäoloaikaa todistetaantyörekisteriotteella, jonka voitpyytää Eläketurvakeskuksesta tai kuntien javaltion palveluksessa olevien osaltaKuntien Eläkevakuutuksesta tai Valtionkonttorista.Työhistoriatiedot on syytäselvittää heti aluksi, että sinulla onvuorotteluvapaaseen oikeuttava10 vuoden työssäoloaika olemassa!2) Toimita työ- ja elinkeinotoimistoonpalkkatodistus vapaata edeltäneeltävähintään 52 viikolta. (Palkkatodistuksenvoi toimittaa työ- ja elinkeinotoimistoonesim. yhtä aikaa työnantajan kanssa tekemäsivuorottelusopimuksen kanssa, jonkahänen tulee sinne toimittaa.)3) Vuorottelukorvaushakemuksen saattyö- ja elinkeinotoimistosta, työttömyyskassastatai Työttömyyskassojen yhteisjärjestönkotisivuilta: www.tyj.fi.Liitä vuorottelukorvaushakemuksenyhteyteen alkuperäinen palkkatodistuksesija työrekisteriote.Vuorotteluvapaakorvausta voit anoa edellämainituilla dokumenteilla Merimies-Unionin työttömyyskassasta, mikäli oletsen jäsen. Työttömyyskassasta saat tarvittaessamyös tarkempia neuvoja vuorottelukorvaushakemuksentäyttämiseen.4) Työ- ja elinkeinotoimisto antaa lausunnontyöttömyyskassalle, joka puolestaan antaavuorottelukorvauksesta kirjallisen päätöksen.Vuorottelukorvaus maksetaan neljänkalenteriviikon (kuukausi) jaksoissa jälkikäteen.Vuorottelukorvaukseen ei liityomavastuuaikaa. (Ensimmäisen hakemuksenjälkeen ei toimiteta jatkohakemuksiakuten ansiopäivärahassa.) Vuorottelukorvaustaon haettava kolmen kuukaudenkuluessa sen alkamisesta.8

työnantaja:maailmanmeriltäToimittaa työ- ja elinkeinotoimistoontyöntekijän kanssa tekemän vuorottelusopimuksenja luotettavan selvityksen(esim. työsopimus) työttömän palkkaamisestavapaan ajaksi.koonnut: juHani arttonorjassa palkankorotuksia, sosiaalista polkumyyntiä janettopalkkajärjestelmäNorjassa merimiesten palkkoja ja lisiä onkorotettu taannehtivasti 1. tammikuuta lähtien.Ratkaisusta syntyi huhtikuun puolivälissäyhteisymmärrys sovittelijan esityksestä.Sovintoesityksen mukaan osapuoletkehittävät yhdessä palkkatietojen tilastointialokakuuhun 2011 mennessä.Ostovoiman tason ylläpitävä sopimus eikuitenkaan takaa kaikille norjalaisille merimiehilleasiallista toimeentuloa. Se johtuueräiden yritysten päätöksistä vähitellen korvatanorjalaista työvoimaa matalapalkkamaidenmerimiehillä.Hiljattain Kuljetustyöläisten kansainvälinenliitto ITF käsitteli ongelmaa ja lupasitukea norjalaisia merimiehiä kamppailussasosiaalista polkumyyntiä vastaan. Sitä ilmeneeennen muuta meriliikenteessä, joka liittyyNorjan merellä sijaitsevien öljy- ja kaasukenttienhyödyntämiseen.”Tuntuu uskomattomalta, että Norja salliitoisen luokan työehtoja, palkkoja ja työsuhdeturvaakansallisesti elintärkeällä alalla.Niin on kuitenkin vähä vähältä tapahtumassa”,ITF:n off-shore työryhmän puheenjohtajaNorrie McVicar toteaa. Norjalaistenaloitteesta hän on kutsunut työryhmän käsittelemäänasiaa. ITF on valmis osallistumaankiistan ratkomiseen välittäjänä.Norjalaisten merimiesten asemaan työmarkkinoillavaikuttaa merkittävästi myösnettopalkkajärjestelmä. Työryhmä luovuttimaaliskuun lopulla sitä koskevan raportinteollisuus- ja kauppaministeri Trond Giskelle.Raportissa ehdotetaan, että valtio käyttäisivuosittain merimiesten työllisyydenhyväksi 1,75 miljardia Norjan kruunua (220miljoonaa euroa). Edun piirissä olisi 11 500työntekijää ja noin 430 Norjassa rekisteröityäalusta.Raportissa todetaan, että nettopalkkajärjestelmäntarkoituksena on vahvistaa norjalaistamerenkulkua ja varmistaa alan ammattilaistenosaaminen ja saanti. Lisäksi separantaa varustamoiden kilpailukykyä.australian kauppalaiVasto on puolittunuttämä artikkeli käsitteleeVuorotteluVapaanpääpiirteitä. tutustuVuorotteluVapaalakiintarkemmin ja HuomioimaHdolliset poikkeuksetja tarkennukset, mikäliHarkitset sen Hakemista!Australiassa merenkulun ammattilaistenammattiliitto MUA kampanjoi maansakauppalaivaston nostamiseksi uuteen nousuun.Kauppalaivasto on puolittunut kymmenessävuodessa.”Merimiesten työpaikkoja menetetäänja muiden maiden rekistereissä olevatalukset valtaavat rannikkoliikenteen markkinoita”,MUA arvostelee. Liitto muistuttaa,että moni rannikkoliikenteen markkinoillaoperoiva ulkomainen alus toimii”häpeälipun” alla eli kuuluu alan kansainvälisistänormeista piittaamattomiin mukavuuslippulaivoihin.Kampanjoijat pyrkivät vaikuttamaan vallassaolevan työväenpuolueen kansanedustajiinpaikallisella tasolla. Kukin ammattiosastolähestyy oman alueensa kansanedustajaa.Näin kasvatetaan painetta liikenneministeriäja muita ministereitä kohtaan, kun he lähiaikoinakäsittelevät laaja-alaista merenkulunkehittämisen suunnitelmaa.nettiadressi merirosVojen panttiVankien VapauttamiseksiVireillä on hanke, jonka tavoitteena on kootapuoli miljoonaa allekirjoitusta nettiadressiinmerirosvouden aiheuttamien ongelmien ratkomiseksi.Adressissa vaaditaan hallituksiaja YK:ta tehostamaan toimintaansa merirosvojenkaappaamien alusten ja niiden miehistöjenvapauttamiseksi.Lisäksi adressissa perätään kansainväliseltäyhteisöltä lisätoimia Somalian taloudellisenja sosiaalisen kehityksen parantamiseksi.Adressista päätti maaliskuussa Kuljetustyöläistenkansainvälisen liiton ITF:nreilujen käytäntöjen komitea. Puolen miljoonannimen tavoitteeseen on tarkoitus yltääMaailman merenkulun päivään 23. syyskuutamennessä.”Merimiehet riskeeraavat henkensä kuljettaessaantavaroita halki alueiden, jotkamuuttuvat yhä vaarallisemmiksi. Tilanneei muutu paremmaksi ilman mittavia ponnistuksiaSomalian ja sen väestön hyväksija ilman lujia toimia merirosvoja vastaan”,ITF:n merenkulun koordinaattori perusteleejärjestönsä aloitetta.9

Tänä keväänä Naantalissa järjestettyjen ”täykkäreiden” tuhdein – mutta samalla toisaaltamielenkiintoisin – osio oli paikalla olleiden luottamusmiesten mukaan käynnissä olevan merimieslainuudistus, josta Merimies-Unionin puheenjohtaja simo Zitting esitteli kuulijoille päälinjat.unionin luottamusmiehet:tUHtIAmutta todella tarpeellista tietoalain valmistelutyö on vielä kesken,mutta kun se aikanaan valmistuu,siitä tullaan pitämäänluottamusmiehille oma erillinenkoulutuksensa. Saattaakin olla, että jopakokonainen täydennyskurssi on valjastettavalain läpikäyntiin, sillä valtavaa kokonaisuuttaei ole mahdollista opiskella yhdessätai kahdessa tunnissa.mepa – paLjon muutakin kuinkirjoja ja Videoita!Merimiespalvelutoimiston (MEPA) toimitusjohtajaMartti Karlsson esitteli täykkäreilläUnionin luottamusmiehille toimistonpalveluita, jolloin moni vanhempikinkonkari joutui toteamaan saavansa uuttatietoa MEPAn palveluista. Ei ole myöskäänmitenkään tavatonta, että MEPAn, Merimies-Unioninja Merimieseläkekassan(MEK) lyhenteet ja asiat menevät helpostisekaisin, kun merimiehet usein asioivatnäiden eri toimijoiden kanssa.MEPA onkin merimiehille pääsääntöisestituttu laivoille toimittamastaanlehti-, kirja- ja elokuvatarjonnasta, muttase edustaa vain jäävuoren huippua MEPAntarjoamista palveluista. Merimiespalvelutoimistojärjestää merimiehille myös esimerkiksierilaisia harrastekursseja ja koulutuksia(muun muassa kielet, kädentaidot jatietotekniikka) sekä tarjoaa mahdollisuuksialiikuntaan. Mepalla on myös omia majoja,joita merimiehet voivat vuokrata käyttöönsä.Tutustu MEPAan palveluihin paremminosoitteessa: www.mepa.fi.katso lisää kuVia luottamusmiesten täydennyskurssilta:WWW.smu.Fi> koulutus > luottamusmiesten täydennyskurssi13.–14.4.2010LuottamuSHenkiLönä työpaikan kriiSiSSäSAK on julkaissut uuden, itseopiskeluunja tukimateriaaliksi tarkoitetun neiston Luottamushenkilönä työpai-verkkoaiolevalletyöpaikalle. Aineisto keskittyy niikankriisissä.Aineiston avulla pyritään tukemaankriisin keskelle joutuvia luottamushenkilöitälöytämään parhaatmahdolliset selviytymiskeinot kriisissähin työpaikkakriiseihin, joihin liittyy tuotannollisistatai taloudellisista syistä johtuviatyöpaikkamenetyksiä tai lomautuksia.Luottamushenkilönä työpaikan kriisissä-aineisto löytyy verkosta osoitteesta www.tyopaikankriisi.fi ja se on osa SAK:n ja yhteistyökumppaneidenylläpitämää Työelämänverkko-opistoa, joka sijaitsee osoitteessawww.tyoelamanverkko-opisto.fi.10

WWW.MERIMIESKUVIA.NETUusi ja upea merimiesvalokuvasivusto on avattu!Kattavalla sivustolla tapaat vanhoja merimiehiä, laivoja ja satamia ja voit lähettäämyös omia vanhoja valokuviasi arkistoon.-Huru-UkkoReguluksen porukkaaBerny–Timo Haipusms Aleksi,Cap Vincent, PortugalJulkaise merikuviasiMerimies-UnioninFlickr-ryhmässäFlickr-valokuvasivustolla voit julkaistaomia meri- ja laiva-aiheisia valokuviasi.Sivustolta löytyy tällä hetkellä valokuviamuun muassa eri varustamoiden laivoista.Merimies-Unionin Flickr-sivustonlöydät osoitteesta: www.flickr.com. Kunsaavut sivuston etusivulle, paina alkuunsavain ”search”-nappia. Eteesi aukeaasivu, josta on haettavissa valokuvia(photos), ryhmiä (groups) tai ihmisiä(people).Valitse välilehti groups ja kirjoita hakukenttään:merimies-unioni ja painatämän jälkeen search,-nappia, minkäjälkeen päädyt Merimies-Unionin Flickrryhmänsivuille.Mikäli et onnistu löytämään ko. ryhmää,Merimies-Unionin kotisivuilla:www.smu.fi on löydettävissä myös suoralinkki Unionin Flickr-sivustolle.linjakasteRiitta KukkonenMerimies-Unionion nyt FACEBOOKISSAMerimies-Unioni on nyt Facebookissa.Voit hakea ryhmän Facebookin hakutoiminnolla:’Suomen Merimies-Unioni’.Merimies-Unionin facebook-sivuilla käsitelläänmerenkulun ajankohtaisia asioita.Ryhmä on ns. suljettu ryhmä, mutta voitliittyä siihen painamalla liity/join painiketta(ylläpitäjät hyväksyvät liittymisesiryhmään), jonka jälkeen pääset osallistumaankeskusteluun.Merimies-Unionin Facebook-ryhmäänliittyäksesi sinulla tulee olla Facebookissaoma henkilökohtainen profi ililuotuna. Fecebook löytyy Internetistäosoitteella: www.facebook.comMerimies-Unioni löytyymyös TWITTERISTÄSivu löytyy Internetistä osoitteella:www.twitter.com.Eteesi avautuu Twitterin etusivu. Logonvieressä on harmaa hakukenttä.Kirjoita siihen merimiesunioni. Paina tämänjälkeen ”search”-nappia. Tämän jälkeennäkyviin pitäisi ilmestyä Merimies-Unionin uutiset.Twitter on pikatiedotuskanava lyhyilleuutisille, kuten liiton ajankohtaisilleasioille ja työryhmille, joista emmevälttämättä uutisoi toisaalla. Näin ollentwitterissä kannattaa olla ilman muuta”kuulolla”.Voit luoda Twitteriin myös itsellesioman tilin, jolloin uutisten seurantahelpottuu ja pystyt osallistumaan keskusteluun!lue lisää siVustosta:WWW.smu.Fi > Viestintä > merenkulkusiVustot WeBissä12

ITF:n merijaosto:Merirosvouksesta on tehtävä loppuKansainvälisen kuljetustyöntekijöidenliitto ITF:n merijaosto kokoontui Berliinissä17. maaliskuuta. Kokouksessa lanseerattiinkampanja Time to beat piracy,jolla painostetaan eri maiden hallituksiatarjoamaan resursseja merirosvouksenlopettamiseksi. Kampanjan aikana kerätäänmaailmanlaajuista nimilistaa, jokaon tarkoitus luovuttaa maiden hallituksilleMaailman merenkulun päivänä ensisyksynä 23. syyskuuta.Merimies-Unionista ITF:n merijaostonkokouksessa paikan päällä olivat puheenjohtajaSimo Zitting, liittosihteeriKenneth Bondas ja ITF-koordinaattoriSimo Nurmi. Berliinissä kokoontui FairPractices committee, jossa käsiteltiinmuun muassa työntekijöiden työolosuhteisiin,palkkaukseen, työehtoihin jamukavuuslippukampanjaan liittyviä kysymyksiä.Uudistu SAL:nkuntoremontissaSIUNTION HYVINVOINTIKESKUSPeruskuntoremontti16.–21.8.2010, täysihoitooma osuus hinnasta 175 € (kokonaishinta 525 €)Hakuaika päättyy 14.6.2010Superfast-alusten palkoista neuvottelutulos:alukset palasivat liikenteeseen huhtikuun lopussaSuomen Merimies-Unioni ja TallinkGrupp ovat sopineet Superfast-aluksillanoudatettavista palkoista. M/s SuperfastVII ja M/s Superfast VIII -alukset palasivatSuomi-Saksa-liikenteeseen huhtikuunlopulla.Alukset ovat Viron lipun alla ja niillätyöskentelevä miehistö on pääosin virolaista.Nyt sovitut palkat vastaavattasoltaan Suomen lipun alla olevien jasamalla reitillä liikennöivien alusten työvoimakustannuksia.Tarja Rännäli valittiin kolmannelle kaudelleFinnlinesin pääluottamusmieheksiSANTASPORT, LAPIN URHEILUOPISTOEnergiaa ulkoliikunnasta5.–10.9.2010, täysihoitooma osuus hinnasta 105 € (kokonaishinta 455 €)Hakuaika päättyy 14.6.2010PerhelomatKYLPYLÄHOTELLI SANI – KALAJOKI2.–7.8.2010, täysihoitooma osuus hinnasta aikuinen 79 € (409 € ) jalapset 6–16v. 29 € (194 €)Hakuaika päättyy 14.6.2010Finnlines Oyj:n alusten pääluottamusmiehenäjatkaa Tarja Rännäli. Rännälinvastaehdokas käydyissä pääluottamusmiesvaaleissaoli Tapani Alatalo.Pääluottamusmiesvaalit käytiin 16.2.–25.3.2010 postivaalina. Rännälin kolmaskausi pääluottamusmiehenä alkaa16.5.2010 ja päättyy 15.5.2012.Tulosta HAKUKAAVAKE SAL:n sivuilta www.salry.nettai tilaa SMU:sta Merikalliolta puh. (09) 6152 0259 taiarja.merikallio@smu.fi .Saimaan kanavan vuokrasopimuson valmis allekirjoitettavaksiSuomen tasavallan ja Venäjän federaationvälillä tehty Saimaan kanavan vuokrasopimuson tarkoitus allekirjoittaa toukokuunlopulla Lappeenrannassa.Sopimuksella turvataan Saimaankanavan liikennöinti seuraavaksi 50:ksivuodeksi. Uusi sopimus on laadittu niin,että siihen on sisällytetty aikaisemminerillissopimuksin säädetyt, kuten luotsausta,jäänmurtoa ja matkailua koskevatasiat.Vuokraan kuuluu kiinteä perusosa,joka ensimmäisen 10 vuotta on 1,22miljoonaa euroa vuodessa sekä aluksenbruttovetoisuuden perusteella laskettavamuuttuva vuokra.Uuden sopimuksen myötä liikennöintioikeuslaajenee niin, että myöskolmansien maiden matkustaja-aluksetvoivat liikennöidä kanavalla. Myös matkailuelinkeinonja huviveneilyn mahdollisuuksiakanavalla on uudessa sopimuksessapyritty huomioimaan aikaisempaaparemmin.UNIONIN KOTISIVUILTA LÖYDÄT LISÄÄLOMIA SEKÄ LOMAKUVAUKSIA:WWW.SMU.FI >JÄSENYYS > JÄSENEDUT> LOMATLOMAHAKEMUSTEN PALAUTUSOSOITE:Arja MerikallioSuomen Merimies-UnioniJohn Stenbergin ranta 600530 HELSINKI

AimoMyräkkäSuomi on saariOn sitä ollut aiemminkin puhetta, että merenkulkuSuomenmaassa on erittäin merkittävää.Ei siitä mihinkään pääse. Ja kun merenkulkuon tärkeää, ovat merimiehet niinikää tärkeitä. Nyt se on nähty.Kun luonto kerran yskäisee, niin jopa sevaikuttaa ympäri maapallon. Tulivuori purkautuuIslannissa ja lähes koko maailmaseisoo – paitsi merenkulku. Niin jäivät lentokoneetmaan kamaralle ja miljoonat jumiinjoka puolelle. Ei tulla pois, ennen kuintuhka lakkaa leijaamasta. Ei ainakaan ilmojenhalki. Hii-o-hoi!, tuumii Aimo. Vaan pysähtyikölaivaliikenne Islantiin? Ei.Siellä vaan täkkärit joutuvat ehkä enempi”spoolaamaan” kantta, josko sekin on kokemuksestaparempi tehdä harjoin ja luudin.Saattaa pölyä laskeutua muutaman sentinverran, mutta merta silti kynnetään. Edelleenpäästään laivalla vaikka mille mantereelle,mutta kun ei enää laivalle pääse paitsijunalla. Tulee pitkiä risteilyjä monelle varustamolle.Ei saa alta entisiä matkustajia pois,vaikka toisaalta ei tule uusiakaan… Viikonristeilyt taitavat venyä vähintään kymmenpäiväisiksi.Ei kun jotain viihdykettä matkustajillekeksimään.Tulivuori purkautuu Islannissaja lähes koko maailma seisoo– paitsi merenkulku.Saattaapa olla, että tulivuorenpurkaustuo myös onnea! Onhan se tiedetty, että vulkaanisissamaissa vaaroista huolimatta eri-laiset kasvit ja puut menestyvät. Ei pelkkäävaaraa, vaan myös hyötyä.Ei ole aikoihin luettu, että Ruotsin laivatolisivat täynnä. Vaan nyt ovat! Lipuista jopatapellaan ja viimeinenkin vuodesija on nytkäytössä. Tämä on ylen harvinaista. Eipäole kauaa siitä, kun Aimo kirjoitti ”Sillinkin”mahdottomista veloista ja kovista ajoista.Hii-o-hoi!Nytpä saattaa olla uuden nousun paikkaja riemun raikkahin aika. Kaikki kalikat täynnäja väkeä aivan jonoksi asti. Purkautukoonvaan, saattavat nyt Virossa pohtia. Ja jos käyniin, kuten on arveltu, ettei ihan vähään aikaantuhkan tulo lopu, saattaa tiliotteeseentulla melkoinen +merkkinen piikki tälle vuodelle.Ei tarvitse enää lähetellä kotiin kirjeitä,että tule paattiin puoli-ilmaiseksi, äläkämaksa muutenkaan paljoa. Nyt pannaanerikoistarjoukset jäihin ja rahat pois matkalaisilta.Alkaa myös ahvenanmaalaisille komeanousukausi. Punakylkiset kunniaan japurkit täyteen!Ja koska laivat kulkevat, ei tule pulamyöskään banaaneista tai muista tuotteista.Puodit pysyvät kuosissa. Kauppalaivastoon edelleen iskussaan. Elintarvikehuoltopelaa, mutta lentorahti on maassa. Muttaonhan se jo kauan tiedetty, että Suomi oneräässä mielessä saari. Laivoja maa tarvitsee,ei niinkään lentokoneita. Pitkä rannikkoja harvaan asuttu.Odotellaan nyt tovi tai sitten pitkä aika.Sen määrää nyt tulivuori. Onhan se ikävää,kun ei lomalle pääse kaukomaihin, mutta eimeillä hätää ole niin kauan kun on laivojasekä merimiehiä.Eläköön kauppa ja merenkulku!, sanooAimo Myräkkä.Kansainvälisenmerenkulkujärjestö IMO:npäätös sallia Itämerellä vain0,1 prosenttisen polttoaineenkäyttö vuodesta 2015 alkaenon Viking Linen toimitusjohtajaMikael Backmanin mukaankotimaisen merenkulun jamerimiehen ykkösuhka.TEKSTI: Saana LamminsivuVuosi 2015 tulee vastaan liianpian ja pistää koko Suomenulkomaaniikenteen vaikeaantilanteeseen”, Backman toteaa.Varustamot etsivät tällä hetkellä kuumeisestikeinoja laivojen rikkipäästöjenvähentämiseksi.”Esimerikiksi rikkipesureista on puhuttupaljon. Kyseiset laitteet ovat teollisuuskäyttöönsuunniteltuja ja laivoihin liiansuuria. Aluksiin pitäisi rakentaa erikoistankkejaja maissa jätteen vastaanotto onratkaisematta.”NYKYISILLÄ POLTTOAINEHINNOILLAEDESSÄ KARVAAT VUODETJos tekniikkaa ei saada kuntoon vuoteen2015 mennessä, varustamoiden on siirryttäväkäyttämään kallimpaa polttoainetta.Suomen Varustamot ry:n laskelmien mukaanlisäkustannus Suomen lipun alla kulkevillealuksille olisi 300 miljoonaa euroavuodessa vuoden 2008 hintojen perusteellalaskettuna.”Jos nykyistä tavoiteaikataulua vuodesta2015 ei voida myöhentää, meillä kaikillaon edessä vaikeita vuosia”, Backman vahvistaa.EU-KOMISSIO IMO:N LINJOILLA?EU-komissio laatii parhaillaan esitystä rikkidirektiivinmuuttamiseksi IMO:n päätöksenmukaiseksi. Mikäli esitys meneeläpi, varustamot pelkäävät kotimaan kuljetustensiirtyvän Venäjän satamiin. Toisinkuin muut Itämeren valtiot, Venäjä pystyy14

VIKING LINEN TOIMITUSJOHTAJA MIKAEL BACKMAN:Rikkipäätös onykkösuhkaLiikenne- viestintäministeriöltä saapui hetihaastattelun jälkeen, huhtikuun viimeisenäpäivänä, tiedote, jossa Suomen todetaan kiirehtivänselvityksiä laivojen matalarikkisenpolttoaineen saatavuudesta:”Suomi tukee Kansainvälisen merenajamaanhalvalla, 4,5 prosenttisella bunkkerilla,koska se ei ole ratifioinut MARPOLsopimusta.Kilpailuvääristymän häviäjiä ovat Suomija muut Itämeren EU-valtiot. SuomenVarustamot toivovat valtiolta nopeita otteitavaikean tilanteen korjaamiseksi. MyösEU:ssa on otettava järki käteen.TARJOUSKILPAILU KAHDESTAUUDESTA LAIVASTAViking Linen Viking ADCC-matkustajalaivantilaus Espanjan telakalta jouduttiinperumaan viivästymisen vuoksi. Sen sijaanviime syksynä varustamo lähetti tarjouspyyntöjäeri telakoille kahden uuden laivanrakentamisesta.Viking Line suunnittelee käyttävänsäuusissa laivoissa polttoaineena nesteytettyämaakaasua, eli LNG:tä, mutta sitä ei oletoistaiseksi saatavilla Suomen satamissa.”Lehdissä kirjoitellaan paljon, että uudetlaivat on jo tilattu, mutta se ei pidä paikkaansa.Selvitämme nyt eri vaihtoehtoja, jahintoja, sekä tutkimme ennen kaikkea, mitensatamatekniikka saataisiin toimimaan”,Backman painottaa.Varustamo on lähestynyt kirjeitse Maarianhaminenja Turun satamia, jotta nevarustaisivat satamatekniikkaansa vastaanottamaankaksi uudenlaista laivaa.”Mikäli satamaproblematiikkaa ei kyetäratkaisemaan, aluksetkin voivat jäädä tilaamatta”,toimitusjohtaja toteaa.Uusien laivojen olisi tarkoitus korvataTurku–Tukholma linjalla ajavat M/s Amorellaja M/s Isabella.”Yhden laivan rakentaminen kestää noin2–3,5 vuotta, eli ensimmäinen laiva voisiolla liikenteessä aikaisintaan vuonna 2013.”PIETARINLINJA SELVITYKSEN ALLAViking Line on tällä hetkellä mukana myöseräässä kymenlaaksolaisessa EU-projektissa,jossa selvitetään yhteistyötä ja liikkumismahdollisuuksiaKronstadin ja muutamanmuun Venäjän kaupungin välillä,Backman kertoo.”Meidän on tarkoitus nyt ainakin kerrantutkia, mitkä olisivat Venäjän risteilyidentoteuttamismahdollisuudet viisumivapaudenmyötä.”Venäjälle ei olla menossa kuitenkaanjäniksen selässä, vaan selvitystyö etenee”EU-projektivauhtia”. Backmanin mielestäPietari on lähinnä kesäristeilykohde.”Ja joulusesonki sekä alkuvuoden juhlapäivätVenäjällä voisivat kiinnostaa ihmisiä.”Matkan varrella on kuitenkin vielä montamutkaa myös matkustajan näkökulmasta.”Vaikka viisumivapaus poistettiin, matkustajienon liikuttava Pietarissa esimerkiksiryhmissä, eli sinne ei ole mitenkäänhelppoa mennä.”Vast’ikään Pietarista Helsinkiin risteilytaloittaneelle venäläisyhtiölle Viking Linentoimitusjohtaja toivoo hyvää menestystä.”On mielenkiintoista nähdä, miten paikallinenyritys onnistuu hankkeessa. Toivottavastihe onnistuisivat, niin saataisiinhieman lisäliikennettä jokaiseen suuntaanItämerellä.”VIKING LINEN TOIMITUSJOHTAJAARVOSTAA SUOMALAISTALUOTTAMUSMIESJÄRJESTELMÄÄSuomen suurin matkustajalaivavarustamo,Viking Line, sai tämän vuoden helmikuussauuden toimitusjohtajan, Mikael Backmanin(44). Backman on työskennellyt koko ikänsävarustamoalalla, viimeksi Royal CaribbeanCruisesilla ja sitä ennen esimerkiksi Silja Linella.POSITIIVINEN YLLÄTYSBackmanin mielestä ihmisten työtehtävissä jaeri ammattiryhmissä ei ole kovin suuria erojakotimaisten ja ulkomaisten varustamoidenvälillä. Sen sijaan suomalainen luottamusmiesjärjestelmäon Viking Linen tuoreelle toimitusjohtajallemelko uusi tuttavuus.”Jenkkilässä ei ole olemassa vastaavaajärjestelmää. Olen kyllä positiivisesti yllättynytkotimaassa käymistäni keskusteluista jakanssakäymisistä luottamusmiesten kanssa”,Backman kuvailee ensi kokemuksiaan yhteistyöstäluottamusmiesten kanssa.Toimitusjohtaja tunnustaa ja arvostaa näinollen kotimaista luottamusmiesjärjestelmää.”On hyvä, että on olemassa ihmisiä, eliluottamusmiehiä, jotka ymmärtävät asioidenmolemmat puolet. Nyt kun olen tutustunutkotimaiseen luottamusmiesjärjestelmään jayhteistyö on selvää, niin luottamusmiestenja Merimies-Unionin kanssa käymämme keskustelutovat olleet erittäin hyviä”, Backmankiittelee hyvin alkanutta yhteistyötä ja kokeenäin ollen nykyisen luottamusmiesverkostontoimivuuden jatkossakin tärkeäksi.SUOMI KIIREHTII SELVITYKSIÄ LAIVOJEN MATALARIKKISEN POLTTOAINEEN SAATAVUUDESTAkulkujärjestön (IMO) tavoitteita siirtyä laivojenmatalarikkiseen polttoaineeseen vuonna2015. Suomi haluaa kuitenkin, että EUkomissioselvittää matalarikkisen polttoaineensaatavuuden hyvissä ajoin ennen uusienrikkipitoisuusvaatimusten voimaantuloa.Suomen linjauksesta päätti 30. huhtikuutakokoontunut EU-ministerivaliokunta. Ahvenanmaahaluaa lisäksi korostaa, että tulevatpäätökset eivät saa vaikuttaa kielteisesti merikuljetuksistariippuvaisten saarialueiden tarpeisiin.”TIEDOTE ON LUETTAVISSA KOKONAISUUDESSAAN OSOITTEESSA: WWW.SMU.FI > VIESTINTÄ > UUTISET15

ALLEKIRJOITA UNIONIN JÄSENEKSILIITTYMISHAKEMUS HETITYÖSUHTEEN ENSIMMÄISENÄ PÄIVÄNÄ! JOS JÄISIT TYÖTTÖMÄKSI,JÄSENHAKEMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÄIVÄLLÄ JA SEN UNIONIINSAAPUMISPÄIVÄLLÄ ON MERKITYSTÄ SIIHEN, MISTÄ ALKAEN ALATKERRYTTÄÄ JÄSENYYS- JA TYÖSSÄOLOEHTOA.Suomen Merimies-Unioni on ammattiliitto, joka auttaasinua työelämän kiemuroissa. Liittymällä Merimies-Unioninjäseneksi, saat Unionista apua ja neuvontaa joheti työsuhteesi alkumetreistä lähtien.Tyypillisiä kesätyöpaikkojaovat esimerkiksivesibussit.Nämä alukset ovatmerityötä säätelevän lainsäädännönja alan työehtosopimuksenpiirissä. Myöspienellä sisämaajärvelläkesätyötä tekevä vesibussinkansimies onmerimies.PALJONKOPALKKAA?Tiedätkö, paljonkosinun kuuluu saadapalkkaa? Peruspalkanlisäksi merityössäsaattaa kertyäerityisiä lisiä, minkätähden palkkakuitistaon tärkeää tarkistaa,että sinulle on maksettukaikki mitä kuuluukin.Merimies-Unioni neuvotteleetyöehtosopimuksesi(tes) työnantajan kanssa,jossa määritellään muunmuassa palkkasi vähimmäistaso,työajat, vuosilomaja muita työsuhteesi ehtoja.Vesillä tehtävä työ on useinvuorotyötä, joten esimerkiksityö- ja lepoaikojen noudattaminenon tärkeää.OPISKELIJAN EDUTKesätöiden jälkeen koulun penkille palattuasiolet jäsenmaksuista vapautettu, jos sinullaei ole ansiotuloja. Muista ilmoittaa asiastaUnionin jäsenrekisteriin. Opiskelijana oletoikeutettu kaikkiin jäsenetuihin. Saat esimerkiksialennusta vakuutuksista, voit vuokrataMerimies-Unionin mökkejä käyttöösi ja saatilmaiseksi Merimies-lehden kotiisi.Unionin jäseneduista löydät tarkempaatietoa: www.smu.fi > jäsenyys > jäsenedutAPUA TYÖTTÖMYYDENKOHDATESSAMiksi Merimies-Unionin jäseneksi kannattaaliittyä, vaikka olisit vain piipahtamassa merilläkesätöissä ja opiskelet toiselle kuin merenkulkualalle?Allekirjoittamalla Merimies-Unionin liittymislomakkeenliityt samalla myös Merimies-Unionin työttömyyskassan jäseneksi ja aloitatansiopäivärahan vaadittavan jäsenyys- jatyössäoloehdon kerryttämisen jo kesätyöaikanasi.Jos esimerkiksi opiskelet ja jäisit työttömäksiopiskelujesi päättymisen jälkeen,Merimies-Unionin työttömyyskassan jäsenenäolet oikeutettu saamaan ansiopäivärahaa,jos jäsenyysehtosi ja työssäoloehtosi täyttyvät.Työttömyyskassan maksamaansiopäiväraha on suuruudeltaanhuomattavasti korkeampikuin niin sanottu normaaliperuspäiväraha. Vaikeina taloudellisinaaikoina työttömyyteenvarautuminen onkinaina järkevää.KUINKA LIITTYÄ?Jäseneksi voit liittyä:1) Unionin kotisivuilla: www.smu.filiittymishakemuksen täyttämällä.2) Jäseneksiliittymislomakkeita voitilata Unionin jäsenrekisteristä:tiina.kytola@smu.fi tai soittamallaUnionin vaihteeseen: (09) 615 2020.3) Tämän lisäksi lomakkeita voi kysyäsuoraan työnantajalta tai Unioninluottamusmiehiltä laivoilta.

Ledare:På Sjömans-Unionens traditionella kompletteringskursför förtroendemän i Nådendalfanns det i år en hel del nya förtroendemän.Det är braatt de är intresserade avgemensamma frågor!Både här och därI det här numret kastar Viking Lines nya VDMikael Backman ljus över bolagets planer förden närmsta framtiden. Backman började sittarbete som VD på Finlands största passagerarfartygsrederii februari i år.Backman har arbetat på olika rederier ihela sitt yrkesverksamma liv. Innan han komtillbaka till Finland arbetade han på Royal CaribbeanCruises. Enligt VD:n fi nns det ingastörre skillnader mellan arbetsuppgifternaoch yrkena på fartyg i olika länder och rederier.Det fi nska förtroendemannasystemet ärdäremot helt nytt för honom. Något liknandefi nns inte i t.ex. USA.I sin intervju med tidningen Sjömannenberättar Backman att han var positivt överraskadav den fi nska förtroendemannakulturen:”Det är bra att det fi nns människor,d.v.s. förtroendemän, som ser båda sidornaav saken.” Enligt Backman har samarbetetmed förtroendemännen och Unionen fått enoerhört bra start och han hoppas att det fortsätterlika bra.Vårt nordiska förtroendemannasystemär världsunikt och fungerar bra. Alltför oftaglömmer vi däremot att förtroendemannakultureninte har uppstått av sig självt, utan attdet ligger årtionden av arbete bakom. Utanett fungerande förtroendemannanätverkskulle mycket på arbetsplatserna varken övervakaseller skötas. Kontakten mellan personalen,arbetsgivarna och förbundet skulle intenödvändigtvis ha fungerat, eller så hade detkanske funnits stora störningar eller brister.Det är bra att förtroendemannasystemetuppskattas av inte bara personalen, utan ävenav arbetsgivarsidan. Utan förtroendemännenskulle vi hamna i knipa både här och där.INNEHÅLL:18 På vägen till Houston21 Reformer utbildningeninom sjöfarten22 Förtroendemännenskompletteringskurseni Nådendal24 Sommarjobbare– Sjömans-Unionen hjälper!26 Stopp för sjöröveriet27 Publicera din havsbild28 Viking Lines VD:Svavelbeslutet utgörden främsta hotet

Houston,hör ni oss?För Neste Shippingstankfartyg är bland annatÖstersjön, Atlanten,Medelhavet och tilloch med arktiska vatten bekanta. M/t StenaPoseidon som togs i trafik år 2007 och desssysterfartyg M/t Stena Poseidon trafikerarregelbundet till USA. Resan över Atlantentar ett par veckor. Destinationshamnar påandra sidan pölen är med mera Houston,Beaumont, Port Arhur, Philadelphia, NewYork och andra städer på östkusten.”Jänkarna höll på att tappa hakan när desåg fem kvinnor på däck”, skrattar kvinnornaombord på Palva i dagrummet.För finländare är det inget konstigt medkvinnliga besättningsmän, men på annathåll i världen kan kvinnliga sjömän vara enmer exotisk syn. Under ett skift på Palvavar kockstuerten, kocken, andre styrman/matrosen, matrosen och motormannenalla kvinnor.”Inte funderar vi ombord på fartygetdesto mera på den här kvinnofrågan. Viarbetar och all tid går åt till det”, funderarandre styrman Tiina Ruhanen, som kommermot mig i korridoren, och motormanSaila Piippo, som har bråttom ner tillmaskinrummet.Tiden att mecka med maskineriet är begränsad,eftersom en stor del av arbetet endastkan utföras när fartyget står i hamnen.Palva har precis anlänt till Sjöldvik hamn iBorgå från England. Fartyget står i Sköldvikhamn i ungefär fyra dagar, under vilka dengamla lasten lossas och ny last tas ombord.Efter detta beger sig fartyget av mot Amsterdamoch därifrån vidare till den amerikanskaöstkusten.18

NESTE SHIPPINGS M/T PALVA SEGLARBLAND ANNAT TILL USARotterdam, Amsterdam, Philadelphia, Houston: NesteShipping Oy:s tankfartyg producerar oljeproduktertill Europa och exempelvis till den amerikanskaöstkusten. Ett av dessa tankfartyg är M/t Palva,som togs i trafik år 2007. Fartyget har fungerandeutrymmen, men saknar dock fortfarande i väsentligdetalj: den där förbaskade bastun!TEXT: Saana Lamminsivu BILDER: Saana Lamminsivu, Turo IhalainenDET HÄR ÄR EN FABRIKNeste Shipping Oy:s huvudförtroendemanOlli Kauranen och Sjömans-Unionens ombudsman/ITF-inspektörIlpo Minkkinen harkommit till Borgå för att göra att besök ombordpå Palva. Männen går runt på fartygetsolika avdelningar med personalen och kontrolleraratt utrymmena är som de ska. KockstuertJenni Lempiäinen leder sällskapet från kabyssentill andra våningen på fartyget, där proviantförrådenfinns.”Det måste fi nnas ordentligt med provianti förrådet när man reser över Atlanten. Dethär är en sån här fabrik”, säger Lempiäinenoch drar upp dörren till förrådet.Jag står framför stora berg av fl askor medmineralvatten. Här blir man inte törstig – ellerfår kramp. När man arbetar till sjöss ombordpå en båt måste man beakta många saker,som man inte funderar över på land. Frånmineralvatten får besättningen nödvändigamineraler under fl era veckor långa arbetsturer.Tidigare upprätthölls saltbalansen medtabletter när det var varmt.”Numera rekommenderas inte salttabletter,eftersom de kan skada njurarna”, redogör Kauranen,som arbetat som kockstuert till sjöss,om förändringarna i fartygsbespisningen.FJOLÅRET DET BÄSTA I BOLAGETSARBETSSÄKERHETSHISTORIAMinkkinen intervjuar matroser på Palvasdäck. Utrustningen verkar fungera som denska. Repen byts exempelvis alltid ut till heltnya och skarvas aldrig. På stora tankfartygmåste repen garanterat hålla. Man kan interiskera en explosiv last – eller människoliv– genom att pruta på säkerheten.Inom Neste Oil lägger man ner mycket tidoch energi på arbetssäkerheten. Förra åretuppnådde bolaget sitt hittills bästa resultat ifråga om arbetssäkerhet. Ombudsman Minkkinenoch huvudförtroendeman Kauranen äräven nöjda med Parvas skick och arbetssäkerhetsaspekteroch hittar inga större saker attanmärka på.”Allt verkar vara i relativt gott skick”, funderarmännen och besättningen tillsammans.19

noss? ni hör HI förordningen om besättningens bostadsutrymmen ombordpå fartyg stadgas att det bör fi nnas två bastur i varje fartyg avPalvas storlek (över 1600 ton).Kocken Niina KarhuAndre styrman Tiina Ruhanen och motorman Saila Piippo.Kockstuert Jenni Lempiäinen och huvudförtroendemanOlli Kauranen undersöker tillsammans Palvas köksutrymmen.HÅLL KOLL PÅ DECIBELEN I DIN ARBETSMILJÖMånga faror lurar i köksmiljön om det förekommerbrister i arbetsutrymmen eller iarbetsredskap. Huvudförtroendeman OlliKauranen granskar Palvas kabyss. Spislocket”bråkade” en tid, men nu fungerar det lyckligtvissom det ska igen, redogör kockstuertJenni Lempiäinen och Niina Karhu”.”Brännskador och risk för halkskador ärde största farorna i kabyssen”, bekräftar huvudförtroendemanKauranen.Övergripande uppmärksamhet bör fästasvid en fungerande arbetsergonomi och arbetsmiljö.Ofta tänker man inte på att exempelvisbullernivån i arbetsmiljön är en faktor som harstor inverkan på hur personalen trivs i arbetetoch på hur arbetet förflyter. Spisfläkten i Palvaskabyss för ett himla oljud när sugen kommerigång. Och för tillfället saknas frys i kabyssen.Frysen finns för tillfället i förrådet på nedre våningen,varifrån personalen varje gång måstebära kylvaror uppför trapporna.20

PALVA SAKNAR ”DEN DÄRFÖRBASKADE BASTUN”Efter en lång arbetsdag skulle det sitta bra med bastu, vilket dock saknasombord på Palva för tillfället.”Vi måste absolut – och så snabbt som möjligt – få hit en bastu”,anser alla besättningsmän.Fartygets bastuutrymme är för tillfället i byggskedet. Foliepapper isilver på väggarna i ett tomt rum gör ingen varm om hjärtat eller värmerupp en kall kropp som kylts ner av vind och snö.REMMEN KRING HALSENDRAS ÅT HELA TIDENÄven om saker och ting verkar vara helt i sin ordning ombord påtankfartyget Palva, kan man inte säga det samma om rederiet NesteShippings verksamhet i nuläget. Förtroendemännen som undervåren deltog i Sjömans-Unionens kompletteringskurs för förtroendemänberättar att remmen kring halsen dras åt hela tiden ombordpå fartygen.”Arbetsgivaren har framfört att vi borde göra längre arbetsperioder,trots att längden på en törn redan är ungefär sex veckor igenomsnitt”, berättar Jani Santala.SNABBTUR PÅ FINSKA VIKENNestes tankfartyg kör regelbundet till hamnar i Ryssland, exempelvistill Koivisto (Primorsk). Det är tungt att ständigt åka framoch tillbaka över Finska viken och vilotiderna är korta och oregelbundna.”Linjen Primorsk-Borgå-Nådendal medför mest problem. Dettar ungefär 12 timmar att köra från kaj till kaj. På ryska sidan måstetvå män stå vakt på däck, vilket är belastande för besättningen”,beskriver Santala.Den oregelbundna arbetsrytmen tar så att säga kål på besättningen.Tiden i hamnen har skurits ner till ett minimum, eftersomfartyget bara drar in pengar när det är i trafi k.”Allting ska passas in i tidtabellen och farten är verkligen hög”,säger Markku Jalonen, som arbetar ombord på Aulis.MER SÖMN, STÖRRE BESÄTTNINGUnder kompletteringskursen för förtroendemän pratades detom arbetsförmåga. Tillräckligt med vila och sömn utgör grundenför ett frisk liv. Det skulle säkert gå att minska sjukfrånvaron ochtröttheten hos besättningen om man skulle ta itu med den periodvisaarbets- och vilorytmen samt med de allt mer tuffare tidtabellernaombord på fartygen.”Man kan inte skryta med storleken på besättningen ombordpå vissa tankfartyg. Olika länder som vi besöker, exempelvisRyssland, kräver sina egna specialarrangemang och det bordefi nnas en större personal ombord på fartygen än i nuläget.”Trafi keringstidtabellerna för Neste Shippings M/t Masterakoncentrerades till linjen Primorsk-Borgå för en tid sedan. EnligtSantala förbättrades besättningens arbetsförmåga i och medändringen. Rederiet har dock ännu mycket arbete med att förbättrabesättningens välbefi nnande. I nuläget ser rederiet ut attgå bakåt beträffande viss praxis om man bara drar åt remmenhela tiden och inte lyssnar på besättningen.REFORMERi utbildningeninom sjöfartGrunderna för grundexamen inom sjöfart som fastställsav utbildningsstyrelsen fungerar som ett underlag för utbildningav reparatörer, fartygselektriker, vaktstyrman ochvaktmaskinmästare inom yrkesinriktad grundutbildningpå andra stadiet. Läroinstituten inom sektorn upprättaregna undervisningsplaner utifrån grunderna för examen.De reformerade grunderna för grundexamen inom sjöfartska följas inom yrkesinriktad grundutbildning och vidyrkesprov som påbörjas efter den 1 augusti 2010. De störstareformerna har gjorts inom utbildningsprogrammet förelanvändning. Utbildningen av fartygselektriker ska i ännuhögre grad motsvara kraven på kunskap om arbete till havsoch möjliggöra elarbete även på land. Finlands Sjömans-Union FSU rf har deltagit i reformen av grunderna förgrundexamen inom sjöfart.Den kommande sommaren kommer man att godkännaomfattande revisioner i den internationella STCW-konventionensom rör sjömäns utbildning, behörighetsbrev ochDe största reformernahar gjorts inom utbildningsprogrammetför elanvändning.vakthållning och som innebär att ytterligare reformer igrunderna för grundexamen inom sjöfart kommer att görasunder 2011. Enligt en preliminär bedömning kommerde att träda i kraft år 2012. STCW-konventionen kommeratt innehålla helt nya utbildnings- och kompetenskrav förmatroser (able seafarer deck), maskinmän (able seafarerengine), elektriker (electro-technical rating) och elmästare(electro-technical officer).De nya utbildningskraven ska inkluderas i grundernaför grundexamen inom sjöfart och utbildning inom sjöfarti Finland. Det innebär främst att utbildningskraven för matroseroch maskinmän ska beaktas i utbildningen av reparatöreroch att utbildningskraven för elektriker och elmästareska beaktas i utbildningen av fartygselektriker.Läs mer om reformen av grunderna för grundexameninom sjöfart på Utbildningsstyrelsen hemsida www.oph.fi.Utbildningsråd Markku Karkama, Utbildningsstyrelsen21

FÖRTROENDEPERSON VIDKRISER PÅ ARBETSPLATSENSE FLER BILDER FRÅN FÖRTROENDE-MÄNNENS KOMPLETTERINGSKURS:www.smu.fi > koulutus > Luottamusmiestentäydennyskurssi 13–14.4.2010FFC har publicerat ett nytt nätmaterial avsett för självstudieroch som stödmaterial, Förtroendeperson vid kriserpå arbetsplatsen.Materialet ska hjälpa förtroendepersoner som hamnatmitt i en kris att hitta bästa möjliga sätt för en arbetsplatsi kris att ta sig igenom den. Materialet fokuserarpå kriser där arbetsplatsen har förlorat arbetsplatser ellerfått permittera personal av produktionsmässiga ellerekonomiska skäl.Materialet Förtroendeperson vid kriser på arbetsplatsenfi nns på nätet på www.tyopaikankriisi.fi och är en delav Työelämän verkko-opisto (Webbinstitutet för arbetslivet)som skapats av FFC:s och dess samarbetspartnersoch som fi nns på www.tyoelamanverkko-opisto.fi.san (SPK), eftersom sjömän ofta har medalla tre att göra.Sjömän känner huvudsakligen till SSBför deras tidnings-, bok- och bioutbud påfartygen, men det är bara en bråkdel av alltsom SSB har att erbjuda. Sjömansservicebyrånanordnas också t.ex. hobbykurseroch utbildningar för sjömän (bland annatspråk, hantverk och datateknik) samterbjuder motionsmöjligheter. SSB harockså egna stugor som sjömän kan hyra.Läs mer om SSB:s tjänster på: www.mepa.fi.23

FYLL I UNIONENS MEDLEMSANSLUTNINGSANSÖKAN GENAST DÅDU BÖRJAT DIN ANSTÄLLNING! OM DU SKULLE BLI ARBETSLÖS HARDATUMET DÅ DU UNDERTECKNADE MEDLEMSANSÖKNINGEN OCHDATUMET DÅ DEN ANLÄNDE TILL UNIONEN BETYDELSE FR.O.M. NÄRDU BÖRJAR INFÖRTJÄNA PÅ MEDLEMS- OCH ARBETSVILLKORET.FINLANDS SJÖMANS-UNION är ett fackförbund som hjälperdig i arbetslivets olika skeden. Genom att gå med i Sjömans-Unionen får du hjälp och råd så snart du börjar din anställning.Typiska sommarjobb ärt.ex. på vattenbussar.Dessa fartyg omfattasav lagstiftningen för arbetetill havs och branschenskollektivavtal. En däcksmansom sommarjobbarpå en liten vattenbuss påen insjö är också sjöman.HUR STOR SKALÖNEN VARA?Vet du hur mycketdu ska ha i lön? Utövergrundlönen kanman få olika tilläggvid arbete till havs.Därför är det viktigtatt du kontrolleradin lönespecifi kationför att vara säkerpå att du fåttdet du ska ha.Sjömans-Unionenförhandlar om dittkollektivavtal med arbetsgivaren.I kollektivavtaletfastställer man bland annatminiminivån på din lön,arbetstider, semester ochandra anställningsvillkor.Arbete på vatten utförs oftai skift, så därför är det viktigtatt man följer till exempel arbets-och vilotiderna.STUDENTFÖRMÅNERNär du återgår till studierna eftersommarjobbet är du befriad från medlemsavgiftenom du inte har någon förvärvsinkomst.Kom ihåg att meddela Unionensmedlemsregister. Som student är du berättigadtill alla medlemsförmåner. Du får till exempelrabatt på försäkringar, kan hyra en avSjömans-Unionens stugor och får tidningenSjömannen gratis.Mer information om Unionens medlemsförmånerfi nns på: www.smu.fi > påsvenska > medlemskap > medlemsförmånerHJÄLP VID ARBETSLÖSHETVarför lönar sig det att gå med i Sjömans-Unionen om man bara sommarjobbar tillhavs och studerar inom ett annat områdeän sjömansbranschen?Genom att underteckna Sjömans-Unionens ansökningsblankett ansluter dudig samtidigt också till Finlands Sjömans-Unions arbetslöshetskassa och du börjarinförtjäna på medlems- och arbetsvillkoret,som krävs för att erhålla inkomstrelateraddagpenning.Om du till exempel studerar och blirarbetslös efter dina studier har du sommedlem i Finlands Sjömans-Unions arbetslöshetskassarätt till inkomstrelateraddagpenning om du uppfyller medlemsocharbetsvillkoret. Den inkomstrelateradedagpenning som arbetslöshetskassanbetalar är mycketstörre än grunddagpenningen.I svåra ekonomiskatider är det alltid klokt attförbereda sig inför eventuellarbetslöshet.HUR GÅR JAG MED?Du kan bli medlem genom att:1) fylla i anslutningsblanketten på Unionenshemsida: www.smu.fi2) beställa medlemsanslutningsblanketterfrån Unionens medlemsregister påtiina.kytola@smu.fi eller ringa Unionensväxel på (09) 615 2020.3) Dessutom kan du be din arbetsgivareeller Unionens förtroendemän på fartygenom blanketter.

fyLL i unionens meDLemsansLutningsansökan genast DåDu börjat Din anstäLLning! om Du skuLLe bLi arbetsLös harDatumet Då Du unDertecknaDe meDLemsansökningen ochDatumet Då Den anLänDe tiLL unionen betyDeLse fr.o.m. närDu börjar införtjäna på meDLems- och arbetsviLLkoret.FINLANDS SJÖMANS-UNION är ett fackförbund som hjälperdig i arbetslivets olika skeden. Genom att gå med i Sjömans-Unionen får du hjälp och råd så snart du börjar din anställning.typiska sommarjobb ärt.ex. på vattenbussar.Dessa fartyg omfattasav lagstiftningen för arbetetill havs och branschenskollektivavtal. En däcksmansom sommarjobbarpå en liten vattenbuss påen insjö är också sjöman.hur stor skaLönen vara?Vet du hur mycketdu ska ha i lön? Utövergrundlönen kanman få olika tilläggvid arbete till havs.Därför är det viktigtatt du kontrolleradin lönespecifi kationför att vara säkerpå att du fåttdet du ska ha.Sjömans-Unionenförhandlar om dittkollektivavtal med arbetsgivaren.I kollektivavtaletfastställer man bland annatminiminivån på din lön,arbetstider, semester ochandra anställningsvillkor.Arbete på vatten utförs oftai skift, så därför är det viktigtatt man följer till exempel arbets-och vilotiderna.studentförmÅnerNär du återgår till studierna eftersommarjobbet är du befriad från medlemsavgiftenom du inte har någon förvärvsinkomst.Kom ihåg att meddela Unionensmedlemsregister. Som student är du berättigadtill alla medlemsförmåner. Du får till exempelrabatt på försäkringar, kan hyra en avSjömans-Unionens stugor och får tidningenSjömannen gratis.Mer information om Unionens medlemsförmånerfi nns på: www.smu.fi > påsvenska > medlemskap > medlemsförmånerhJälP Vid arbetslöshetVarför lönar sig det att gå med i Sjömans-Unionen om man bara sommarjobbar tillhavs och studerar inom ett annat områdeän sjömansbranschen?Genom att underteckna Sjömans-Unionens ansökningsblankett ansluter dudig samtidigt också till Finlands Sjömans-Unions arbetslöshetskassa och du börjarinförtjäna på medlems- och arbetsvillkoret,som krävs för att erhålla inkomstrelateraddagpenning.Om du till exempel studerar och blirarbetslös efter dina studier har du sommedlem i Finlands Sjömans-Unions arbetslöshetskassarätt till inkomstrelateraddagpenning om du uppfyller medlemsocharbetsvillkoret. Den inkomstrelateradedagpenning som arbetslöshetskassanbetalar är mycketstörre än grunddagpenningen.I svåra ekonomiskatider är det alltid klokt attförbereda sig inför eventuellarbetslöshet.hur gÅr Jag med?du kan bli medlem genom att:1) fylla i anslutningsblanketten på Unionenshemsida: www.smu.fi2) beställa medlemsanslutningsblanketterfrån Unionens medlemsregister påtiina.kytola@smu.fi eller ringa Unionensväxel på (09) 615 2020.3) Dessutom kan du be din arbetsgivareeller Unionens förtroendemän på fartygenom blanketter.

Funderar du på att varaalterneringsledig?Alterneringsledighetssystemet gjordes permanent i början av åretSyftet med alterneringsledighet är att främja arbetstagarnasarbetshälsa. Samtidigt ger den en arbetslös arbetssökandemöjlighet att få arbetserfarenhet genom ett tidsbundet arbete.TExt: Saana LamminsivuLagen om alterneringsledighet haringa begränsningar för hur man använderalterneringsledigheten, vilketinnebär att man kan använda tiden man äralterneringsledig precis som man vill. Mångaanvänder sin alterneringsledighet till t.ex. studiereller resor. Om du arbetar eller driver företagunder alterneringsledigheten påverkar detemellertid rätten att få alterneringsersättning.Villkor för ansökanom alterneringsledighetDu kan ansöka om alterneringsledighet om1) du är heltidsanställd eller2) din arbetstid överstiger 75 procent av arbetstidenför heltidsanställda i branschen och3) du har minst 10 års pensionsberättigadarbetshistoria före alterneringsledighetensbörjan (villkor om tid i arbete) och4) du har varit anställd hos samma arbetsgivareutan avbrott i minst 13 månader förealterneringsledighetens början.Avtal om alterneringsledighetEtt skriftligt avtal om alterneringsledighettecknas med arbetsgivaren. Under alterneringsledighetenär arbetsgivaren skyldig attrekrytera en arbetslös arbetssökande frånarbets- och näringsbyrån. Vikariens arbetstidska vara minst lika lång som den regelbundnaarbetstiden för den alterneringslediga.Alterneringsledighetens längdAlterneringsledigheten varar i minst 90kalenderdagar utan avbrott. En ”hel” alterneringsledighetär sammanlagt högst 359kalenderdagar. Alterneringsledigheten kanockså delas in i minst 90 dagar långa perioder.Om periodisering av ledigheten skallalltid avtalas i alterneringsledighetsavtaletinnan ledigheten inleds. Alterneringsledighetenska tas ut i sin helhet inom två år frånledighetens början.Storlekpå alterneringsersättningAlterneringsersättningen är 70 procent* avden arbetslöshetsdagpenning som arbetstagarenskulle ha rätt till om han eller hon blevarbetslös (och om han eller hon har rätt tillarbetslöshetsdagpenning). Vid uträkningenav ersättningen beaktas inte barnförhöjningarenligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa.Storleken på alterneringsersättningenberäknas utifrån löneinkomsterna underminst 52 veckor före alterneringsledigheten.Liksom övriga förmåner som utbetalas avarbetslöshetskassan är alterneringsersättningenen förvärvsinkomst som underkastasförskottsinnehållning.*(OBS! Alterneringsersättningen är 80 procentav dagpenningen om den alterneringsledigahar minst 25 års pensionsberättigadarbetshistoria innan ledigheten börjar.)Ansökan och utbetalningAlterneringsavtalsformulär: Finns på arbetsochnäringsbyråns hemsida: www.mol.fiDen här artikeln tar upp huvuddrageni alterneringsledighet.Titta närmare på lagen omalterneringsledighet och noteraeventueLLa undantag och preciseringarom du funderar på attsöka alterneringsledighet!Arbetsgivare:Överlämnar ett avtal om alterneringsledighetsom tecknats med den anställdasamt en pålitlig utredning (t.ex. arbetsavtal)om avlönande av en arbetslös underledigheten till arbets- och näringsbyrån.Anställd:1) Villkoret på tio år i arbete som krävsför att få alterneringsledighet intygasmed ett registerutdrag, som kanbeställas från Pensionsskyddscentralen.Personer som varit i kommunal ellerstatlig tjänst kan beställa ett sådantutdrag från Kommunernas pensionsförsäkringeller Statskontoret. Se till attreda ut din arbetshistoria med engång så att du säkert har den tio årsarbetshistoria som krävs för att fåalterneringsledighet!2) Skicka löneintyg från minst 52 veckorföre ledigheten till arbets- och näringsbyrån.(Löneintyget kan skickas tillarbets- och näringsbyrån t.ex. samtidigtmed alterneringsavtalet som dutecknat med din arbetsgivare ochsom denne ska skicka dit).3) Ansökan om alterneringsersättningfås från arbets- och näringsbyrån,arbetslöshetskassan eller Arbetslöshetskassanssamorganisations hemsida:www.tyj.fi. Bifoga ditt löneintyg ioriginal och arbetsregisterutdragetmed din ansökan om alterneringsersättning.Du kan ansöka om alterneringsersättningmed ovan nämnda dokumenthos Sjömans-Unionens arbetslöshetskassa,om du är medlem där. Arbetslöshetskassankan också hjälpa digfylla i ansökan om alterneringsersättning.4) Arbets- och näringsbyrån lämnarett utlåtande till arbetslöshetskassan,som i sin tur lämnar ett skriftligtbeslut om alterneringsersättning.Alterneringsersättningen betalas ut ifyra kalenderveckors(månads)perioderi efterskott. Det finns ingen karenstidför alterneringsersättningen. (Efterden första ansökan skickas inga ytterliga ansökningar in som vid inkomstrelateraddagpenning.) Ansökanom alterneringsersättning ska görasinom tre månader efter ledighetensbörjan.25

ITF:s sjöfartssektion:Vi måste sätta STOPP FÖR SJÖRÖVERIETInternationella TransportarbetarefederationenITF:s sjöfartssektion sammankomi Berlin den 17 mars. Undermötet lanserades kampanjen Time tobeat piracy, som uppmanar regeringar iolika länder att stå till tjänst med resurserför att få stopp på sjöröveriet. Underkampanjens gång insamlas även namnpå en global lista, som ska överlämnastill ländernas regeringar under Internationellasjöfartsdagen den 23 septembernästa höst.Kolla sjökortet och nn den bästa vägen ut till havs.Halva året på resande fot...Från Sjömans-Unionen deltog ordförandeSimo Zitting, förbundssekreterareKenneth Bondas och ITF-koordinatorSimo Nurmi i mötet. I Berlin sammankomFair Practices committee, där manbehandlade frågor som rör bl.a. arbetstagarnasarbetsförhållanden, löner ocharbetsvillkor samt kampanjen mot bekvämlighetsflagg.Sjömans-Unionen är nuI FACEBOOKSjömans-Unionen är nu i Facebook. Dukan söka gruppen i Facebooks sökfunktion:’Finlands Sjömans-Union’. På Sjömans-UnionsFacebook-sida behandlasaktuella saker som har med sjöfarten attgöra. Det är en s.k. sluten grupp, somdu kan ansluta dig till genom att tryckapå liity/join knappen (moderatorn godkännerdig till gruppen), varefter du kandelta i diskussionen.Du måste ha en egen Facebook-profi lför att kunna ansluta dig till gruppen.www.facebook.comHalva året ledig...Och det får du dessutom betalt för.Arrendeavtaletför Saima kanalklart för undertecknandeUpp och hoppa och ut till sjöss,så tar du dig fram i livet!EN NY utbildnings- och rekryteringsportalinom sjöfartsbranschen har öppnatsAvsikten är att arrendeavtalet som gjortsupp mellan republiken Finland och RyskaFederationen undertecknas i slutet avmaj i Villmanstrand.Genom avtalet tryggas trafi keringenpå Saima kanal under de kommande 50åren. Det nya avtalet innehåller ärendensom tidigare stadgats i separata avtal, såsom lotsning, isbrytning och turism.I arrendet ingår en fast basandel, somunder de första 10 åren uppgår till 1,22miljoner euro i året samt ett rörligt arrende,som beräknas utifrån fartygensbruttodräktighet.I och med det nya avtalet utvidgastrafi keringsrätten så att även passagerarfartygfrån tredje länder får trafi kera påkanalen. I det nya avtalet har man strävatefter att bättre än tidigare beakta möjligheternatill turism och trafi kering medfritidsbåtar på kanalen.Utbildnings- och rekryteringsportalinom sjöfartsbranschen26

Publicera din havsbildi Sjömans-UnionensFlickr-gruppPå fotosidan Flickr kan du lägga ut egnafoton med havs- och fartygstema. Därfi nns för närvarande foton på bland annatolika rederiers fartyg.Sjömans-Unionens Flickr-sida fi nnspå www.flickr.com. När du kommer tillförstasidan behöver du först bara tryckapå ”search”. Då öppnas en sida därman kan söka foton (photos), grupper(groups) eller människor (people).Välj Groups, skriv merimies-unioni isökfältet och tryck på ”search”. Då kommerdu till Sjömans-Unionens Flickrgrupp.Om du inte hittar gruppen fi nns det endirektlänk till Unionens Flickr-sida på Sjömans-Unionenshemsida www.smu.fi.Förhandlingsresultat rörande lönerna för personalenpå Superfast-fartygen– fartygen återupptog trafiken i slutet av aprilFinlands Sjömans-Union och Tallink Grupphar enats om lönerna för personalen på Superfast-fartygen.M/s Superfast VII och M/sSuperfast VIII återupptog trafi ken mellan Finlandoch Tyskland i slutet av april.Tarja Rännäli valdes till huvudförtroendemanpå Finnlines för en tredje periodTarja Rännäli fortsätter som huvudförtroendemanpå Finnlines Oyj:s fartyg. Rännälismotkandidat i huvudförtroendemannavaletvar Tapani Alatalo.Huvudförtroendemannavalet hölls i formav ett postval den 16.2–25.3.2010.Fartygen seglar under estnisk fl agg och beställningenär huvudsakligen estnisk. De nyalönerna motsvarar arbetskraftskostnadernaför fartyg under fi nsk fl agg på samma rutt.Rännälis tredje period som huvudförtroendemanbörjar den 16.5.2010 och upphörden 15.5.2012.Sjömans-Unionenfinns nu PÅ TWITTERSidan fi nns på Internet på:www.twitter.com.Först kommer du till Twitters förstasida.Intill loggan fi nns ett grått sökfält.Skriv in merimiesunioni.Tryck på ”search”. Därefterborde du se nyheter från Sjömans-Unionen.Twitter är en snabbinformationskanalavsedd förkorta nyheter som aktuellafrågor i förbundet, och förarbetsgrupper som vi inteomedelbart informerar ompå annat håll. Därför lönardet sig att alltid hålla ett ögapå Twitter.Du kan även skapa etteget konto på Twitter, så attdu lättare kan följa nyheternaoch även delta i diskussionerna!WWW.MERIMIESKUVIA.NETen ny och fantastisk fotosiDameD sjömansbiLDer har öppnat!På web-platsen möter du gamla sjömän,fartyg och hamnar, dessutom kan du skickain dina egna foton till fotoarkivet.

AimoMyräkkäFinland är en öDet har kommit på tal även tidigare att sjöfartenär väldigt viktig för Finland. Detta ärett faktum. och när sjöfarten är viktig äräven sjömännen viktiga. vi har sett det nu.när naturen ryter till får det effekterruntom i världen. en vulkan får ett utbrottpå island och nästan hela världen står stilla– förutom sjöfarten. Flygplanen har intekunnat lyfta och miljontals människor harblivit strandsatta. och det går inte att kommabort innan askan försvinner. Åtminstoneinte genom luften. Hej och hå, funderarAimo. men stannade fartygstrafi ken till island?nej.En vulkan får ett utbrott på Islandjaoch nästan hela världen står stilla– förutom sjöfarten.Däcksmännen blir kanske tvungna attspola av däcket mer, även om det är bättraatt göra detta med sopborste och kvast.några centimeter damm kan lägga sig pådäcket, men havet kan ändå korsas. Det gårfortfarande att resa till valfri kontinent medfartyg, men numera behöver man ta tågetför att komma till fartyget. Det blir långakryssningar för många rederier. man fårinte de tidigare resenärerna av båten, menå andra sidan kommer det inga nya heller.kryssningar som tidigare tagit en vecka bliåtminstone tio dagar långa. Det blir att försökaunderhålla resenärerna på något sätt.Det är möjligt att vulkanutbrottet ävenför med sig tur! Det är ju allmänt känt attolika växter och träd klarar sig bra i vulkaniskaländer trots farorna. inte enbart fara,utan även nytta.Det är länge sedan man läst att Sverigebåtarnavarit fulla. men nu är de det! Folkslåss till och med om biljetterna och ävenden sista bäddplatsen används. Detta ärväldigt ovanligt. Det är ju inte länge sedansom Aimo skrev om Silja Lines oöverkomligaskulder och tuffa tider. Hej och hå!nu kan det vara dags för en ny uppgång ochen fröjdefull tid. Alla klabbar är fulla och detbildas till och med köer. Fortsätt spruta utaska bara, tänker de säkert i estland. ochom det går som man har förutspått att vulkanenfortsätter spruta ut aska under enlängre tid, kan kontoutdraget för detta årprydas med ett ordenligt plus. nu behöverman inte längre skicka hem brev om att detär halvgratis att åka på kryssning och attman inte behöver betala mycket annars heller.nu tas specialerbjudandena bort och resenärernatöms på pengar. Detta blir ävenstarten på en fi n högkonjunktur för ålänningarna.All heder åt viking Line, nu är detbara att fylla burkarna!och eftersom fartygen går blir det inteheller brist på bananer eller andra produkter.Butikerna kan hålla öppet. Handelsflottanär ännu slagkraftig. Livsmedelsförsörjningenfungerar, men flygfrakten fi nnskvar på marken. men det har man ju känttill länge att Finland i visst avseende är enö. vårt land behöver fartyg i större utsträckningän flygplan. en lång kust och glest bebyggt.nu väntar vi en stund eller en längretid. Det avgör vulkanen. Det är nog tråkigtnär man inte slipper på semester till fjärranländer, men vi är okej så länge som vi harfartyg och sjömän.Länge leve handeln och sjöfarten!, sägerAimo myräkkäInternationellasjöfartsorganisationen IMO:sbeslut att endast tillåtaanvändning av bränsle med 0,1procent svavel på Östersjönfrån och med 2015 utgörenligt Viking Lines VD mikaelbackman det främsta hotetmot den inhemska sjöfartenoch sjömännen.TExT: saana lamminsivuår 2015 kommer alltför fortoch försätter hela den finskautrikesfarten i en svår situation”,konstaterar Backman.Rederierna söker för närvarande febriltefter sätt att minska fartygens svavelutsläpp.”Vi har till exempel talat mycket om svavelrenare.Sådana anordningar är avseddaför industriellt bruk och är för stora förfartyg. Till att börja med måste man byggaspecialtankar. Frågan om hur man taremot avfall på land är också olöst.”bittra År framför oss meddagens bränslePriserOm man inte får ordning på tekniken innan2015 måste rederierna övergå till dyrarebränsle. Enligt beräkningar gjorda av Rederiernai Finland rf skulle extrakostnaden förfartyg under finsk flagg bli 300 miljonereuro om året baserat på 2008 års priser.”Om man inte kan skjuta upp den nuvarandetidtabellen till efter 2015 har vi allasvåra år framför oss”, bekräftar Backman.eu-kommissionen PÅ sammalinJe som imo?EU-kommissionen upprättar som bäst ettförslag på att ändra svaveldirektivet så attdet följer IMO:s beslut. Om förslaget godkännsär rederierna rädda att de inhemskatransporterna flyttar till ryska hamnar. Tillskillnad från övriga Östersjöländer kan28

VIKING LINES VD MIKAEL BACKMAN:svavelbeslutet utgördet främsta hotetRyssland köra med billigare, 4,5 procentsbunkrar, eftersom de inte har ratificeratMARPOL-avtalet. Förlorarna i konkurrensförvrängningenär Finland och övriga EUländer.Rederierna i Finland önskar snabbatag från staten för att ställa till rätta densvåra situationen. EU måste också ta sittförnuft till fånga.anbudstäVling för tVÅnYa fartYgViking Line fick ta tillbaka sin beställningpå passagerarfartyget Viking ADCC från ettspanskt varv på grund av förseningar. Iställetskickade rederiet i höstas ut anbudsförfrågningartill olika varv för byggnad av tvånya fartyg.Rederiet planerar att använda kondenseradnaturgas, d.v.s. LNG, som bränsle i sinanya fartyg, men det finns för närvarandeinte i finska hamnar.”Tidningarna skriver mycket om att viredan har beställt de nya fartygen, men detstämmer inte. Vi går igenom olika alternativoch priser och undersöker framför allthur vi ska få hamntekniken att fungera”,betonar Backman.Rederiet har kontaktat Mariehamns ochÅbo hamn per brev, så att de kan utrustasin hamnteknik för att ta emot två nya slagsfartyg.”Om vi inte kan lösa hamnproblematikenkan det hända att vi inte beställer fartygen”,konstaterar VD:n.De nya fartygen är tänkta att ersättaM/s Amorella och M/s Isabella på linjenÅbo–Stockholm.”Ett fartyg tar omkring 2–3,5 år att bygga,vilket innebär att det första fartyget skullekunna vara i trafik tidigast år 2013.”st Petersburg-linJen underutredningViking Line deltar för närvarande i ett EUprojekti Kymmenedalen, där man utredersamarbetet och resmöjligheterna mellanKronstad och några andra ryska städer, berättarBackman.”Vi ska åtminstone en gång ta reda påvilka kryssningsmöjligheter det finns iRyssland i samband med visumfriheten.”Det går emellertid inte fort att ta sig inpå den ryska marknaden. Utredningsarbetetgår i ”EU-projektfart”. Enligt Backmanär St Petersburg främst ett sommarkryssningsmål.”Julsäsongen och förårets festligheter iRyssland kan också intressera folk.”Än finns det emellertid en hel del hinderlängs vägen, även för resenären.”Även om man tog bort visumfrihetenskulle resenärerna vara tvungna att vistas iSt Petersburg i t.ex. grupper. Det är inte lättatt ta sig dit.”Viking Lines VD önskar det ryska bolagensom nyligen påbörjade kryssningarfrån St Petersburg till Helsingfors lycka till.”Det blir intressant att se hur ett lokaltföretag klarar sig i projektet. Förhoppningsvisgår det bra, så att vi får lite mer trafik ibåda riktningar på Östersjön.”viking Lines vDvärDesätter Det finskaförtroenDemannasystemetFinlands största passagerarfartygsrederi, vikingLine, fick i februari i år en ny verkställandedirektör, mikael Backman (44). Backman hararbetat inom rederisektorn i hela sitt liv, senastpå royal Caribbean Cruises och dessförinnanpå till exempel Silja Line.PositiV öVerraskningenligt Backman finns det inga stora skillnaderi arbetsuppgifter och olika yrkesgrupper mellaninhemska och utländska rederier. Det finskaförtroendemannasystemet är däremot enrelativt ny bekantskap för viking Lines nya vD.”uSA har inget liknande system. Jag ärverkligen positivt överraskad av mina diskussioneroch kontakter med förtroendemänneni hemlandet”, beskriver Backman sina förstaerfarenheter av samarbetet med förtroendemännen.vD:n erkänner och värdesätter det inhemskaförtroendemannasystemet.”Det är bra att det fi nns människor, d.v.s.förtroendemän, som ser båda sidorna av saken.nu när jag har bekantat mig med det inhemskaförtroendemannasystemet och samarbetetär klart så har diskussionerna medförtroendemännen och Sjömans-unionen varitoerhört bra”, säger Backman tacksamt omdet nya samarbetet. Han anser därför att detär viktigt att det nuvarande förtroendemannanätverketfungerar även i fortsättningen.finLanD påskynDar utreDningarna om tiLLgången tiLL bränsLe meD Låg svaveLhaLt för fartygFrån kommunikationsministeriet kom detdirekt efter intervjun, sista dagen i april, ettpressmeddelande där Finland konstateraspåskynda utredningarna om tillgången tillbränsle med låg svavelhalt för fartyg:”Finland stödjer Internationella sjöfartsor-ganisationens (IMO) målsättning att övergåtill bränsle med låg svavelhalt för fartyg år2015. Finland vill dock att eu-kommissionutreder tillgången till bränsle med låg svavelhalti god tid innan de nya kraven på svavelhaltträder i kraft.ett eu-ministerutskott samlades den 30april för att fatta beslutet om Finlands riktlinjer.Åland vill därtill betona att de kommandebesluten inte får ha någon negativ inverkanpå behoven hos de öområden som är beroendeav havstransporter.”pressmeDDeLanDet finns att Läsa i sin heLhet på: WWW.smu.fi > på svenska > kommunikatiom > nyheter29

In MemoriamKansikorjausmiesRami Aleksi Heininens. 16.12.1969 Uusikaupunkik. 25.2.2010 UusikaupunkiRamin merimiesura alkoi FinnlinesinTallinkilla ja jatkui Finnmasterilla.Vuoden 1997 alusta lähtien hän työskentelipuskija Rautaruukissa.Sinä olet meri,ulapalla meren laulua kuuntelen.Ikuisesti kaivatenMarjo, Nico ja NinaVanhemmat ja sisaret perheineenRautaruukin työkaveritKiitos / TackKiitos Sisä-Suomen osastolle muistamisestatäyttäessäni vuosia.Jukka LevänenErittäin paljon kiitoksia M/s Marjatanhenkilökunnalle saamastanihuomiosta täyttäessäni 60 vuotta.Kiitän myös Langh Ship -varustamoasaamistani kukista.Vanha ErkkiLämmin kiitos saamastani luottamuksesta.Yhteistyössäaalloilla!PääluottamusmiesTarja RännäliKiitokset minua äänestäneille.Tapani AlataloSuuri kiitos M/s Silja Europanhenkilökunnalle ja kaikille muillekinmuistaessanne minua päästyänimiehen ikään.”Pitkä Jussi” Juha SaloEläkkeelle /PensioneringKiitän Merimies-Unionin henkilökuntaasekä luottamusmiehiäavusta sekä myötätunnosta työuraniaikana. Lämmin kiitos seilauskavereillenisekä Tallink Siljalle mukavistatyövuosista. Toivotan myötätuultakaikille!Ahti ”Aake” KallioKiitos M/s Steelin henkilökunnalleyhdessä vietetyistä työvuosista jamuistamisesta jäädessäni työkyvyttömyyseläkkeelle.Reino Tikka ”Nuuska”Suuri kiitos M/s Silja Europan henkilökunnallesaamastani lahjasta jayhdessä vietetyistä vuosista siirtyessänioloneuvokseksi.Reijo PeippoSuuret kiitokset M/s Silja Serenadenhenkilökunnalle ja yhtiölle muistamisestajäädessäni eläkkeelle. Jo loppuimojittojen vääntö osaltani ja pääsenkäymään ahonlaitaa ehkä ilmanpaitaa. Kaikkea hyvää teille.”Luigi” Seppo AarnioKiitän GTS Finnjetin porukoita,77–04, jäätyäni eläkkeelle. ErityiskiitosTallink Siljan M/s Silja Europanpubin ja baarien työkavereille ja henkilökunnankokeille.Martti RautiainenKiitos Norkingin työkavereille muistamisestaja menneistä vuosistajäädessäni eläkkeelle.Ismo KaunonenKiitän M/s RG 1:n koko henkilökuntaasekä RG Linen yhtiötä saamistanilahjoista jäädessäni eläkkeelle.Ex-pursimies Jani RunnakkoOsastot tiedottavat /Avdelningarna informerarPohjoisen osasto (002)Sääntömääräinen kevätkokousAika: lauantai 29.5.2010 klo 16.00Paikka: Oulun Cumulus, Kajaaninkatu 17Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.Jäsenet, tervetuloa!Toimikunta kokoontuu samassa paikassa kello 15.00.toimikuntaLounais-Suomen osasto (006)Nyt alkaa kesä mukavissa merkeissä, sillä osasto on lunastanutlippuja Seitsemän veljestä -näytökseen Naantalin Emma-teatteriin.Esitykset pe 4.6. ja pe 11.6. klo 19. Ennen esitystä tarjotaankahvi ja leivos. Hinta jäseneltä 15 € ja avecilta 20 €, johon sisältyyteatterilippu ja kahvitarjoilu. Kannattaa toimia ripeästi, sillälippuja on rajoitetusti.Lippujen lunastus 28.5. mennessäTurun toimistolta Maariankatu 6 b, puh. (02) 233 7416.Etelä-Suomen osasto (009)Tiedotus Etelä Suomen osaston jäsenille:Etelä-Suomen osasto lähettää jäsenilleen toukokuun aikanajäsenkirjeen, jonka liitteenä on Vakuutusyhtiö Turvan tarjousosaston jäsenille.HallitusKesäretkiBengtskärinmajakkasaarelleToistasataa vuotta laivoja ohjannut jasodan kauhutkin nähnyt majakkasaarion puolentoista tunnin venematkanpäässä Hangosta.Kiitos M/s Gabriellan henkilökunnallerunsaasta huomionosoituksesta.Martti JaakonniemiKultamerkit /GuldsmärkenJouni AaltonenIsmo KaunonenMinna Kiiski30

PekanpähkinätKoonnut: Pekka Mantere1. Kuka on kirjoittanut kirjat ’Merkillisten sattumusten matka’ja ’Kanaalin partaalta suolaisemmille vesille’?a) Tapio Koivukarib) Jaakko Varimaac) Tauno Koskela2. Bosborinsalmi on maailman kapeinkulkuväylänä toimiva salmi. Missä se sijaitsee?a) Venäjälläb) Turkissac) Egyptissä3. Kuka on Suomen Merimies-Unionin ITF-koordinaattori?a) Kenneth Bengtsb) Ilpo Minkkinenc) Simo Nurmi4. Viking Line perui M/s Viking ADCC:n tilauksen aluksentoimituksen myöhästymisen vuoksi. Missä maassa telakkasijaitsee?a) Italiassab) Espanjassac) Portugalissa5. Missä on laivamuonitusliikeOy Shipstores Nyman & Co Ltd:n pääkonttori?a) Kotkassab) Loviisassac) VaasassaMerimies-Unionin Etelä-Suomen osasto ja Merimiespalvelutoimisto(mepa) järjestävät yhdessä matkan maineikkaalleBengtskärin majakkasaarelle keskiviikkona 9.6.2010.Lähdemme Helsingin Senaatintoriltabussilla 9.6. klo 9.00.Saavumme Hankoon noin 10.40.Laiva lähtee Hangon Itäsatamastaklo 11.00. Laivalla on cafeteria.Bengtskäriin saavumme noin klo12.30. Tutustumme majakkaan jasaareen, jossa on asunut parhaimmillaanuseita kymmeniä ihmisiä.Tornin huipulta aukeaa huikeamerinäköala ja menneitten aikojentunnelman voi aistia muun muassamajakkamuseossa, kappelissa jamajakkapostissa. Lounaaksi nautimmemerilohikeittoa kahvilassa.Paluumatkalle lähdemme klo 15.00ja Hankoon saavumme klo 16.30.Bussi Helsinkiin lähtee saman tien,mutta voimme ajaa lyhyen kiertoajelunHangossa ja nähdä kauniitpuuhuvilat sekä muita kaupunginhelmiä. Pidämme yhden kahvitauonennen Helsinkiä, jonne saavummenoin klo 20.00.Matkan hinta on 54 euroa henkilöltäsisältäen bussi- ja laivamatkatsekä lounaan Bengtskärissä (SMU:nEtelä-Suomen osasto tukee jäseniään30 eurolla).Ilmoittautuminen 26.5. mennessä MEPAn nettisivuilla:www.mepa.fi > suomeksi > mepa > kulttuuri > kulttuuritiedotteetLisätiedot: Rauno Mutka (Etelä-Suomen osasto),p. 046 876 7670, rauno.mutka@arctia.fi6. Sijaitseeko Tankarin majakka lähelläa) Kaskista,b) Raaseporia vaic) Kokkolaa?7. Eckerö Linen Suomen Merimies-Unioniinkuuluvien jäsenten pääluottamusmies on Markoa) Ruotsalainen,b) Lappalainen vaic) Savolainen?8. Arctia Shipping Oy on Varustamoliikelaitos Fintashipintoiminnoista perustettu yhtiö. Kuka on yhtiön toimitusjohtaja?a) Markku Myllyb) Tero Vaurastec) Jukka Laaksovirta9. St. Peter Linen matkustajalaiva M/s Princess Maria risteileeHelsingistä Pietariin. Laiva rakennettiin vuonna 1981 Turussa.Mikä oli laivan alkuperäinen nimi?a) Wellamob) Bore 1c) Finlandia10. Mistä Robert Ballard tuli tunnetuksi?a) Hän oli Titanicin hylyn löytäjä.b) Hän oli TV:stä tutun ”Lemmenlaivan” päällikkö.c) Hän keksi pienoissukellusveneen.Oikeat vastaukset: 1b, 2b, 3c, 4b, 5a, 6c, 7b, 8b, 9c, 10a

KilpailuTävlingMerimies-lehden kilpailuun osallistui 65merimiestä. Lähes kaikki vastaajat tiesivät,että Trafi on Liikenteen turvallisuusvirasto.Merimies-Unionin Työttömyyskassan uusityöntekijä, Niko Hutri, arpoi kilpailuunosallistuneiden joukosta voittajaksi KaijaNiemisen Kausalasta. Niko, 20, on aiemmintyöskennellyt Erityisalojen ToimihenkilöidenTyöttömyyskassassa.I tidningen Sjömannens tävling deltog65 tävlande. Nästan alla visste att Trafi ärTrafiksäkerhetsverket. Niko Hutri, ny anställdvid Sjömans-Unions Arbetslöshetskassa,drog fram vinnaren Kaija Nieminen frånKausala bland deltagande. Niko, 20,arbetade tidigare i Arbetslöshetskassan förTjänstemannaförbundet för specialbranscher.Miltä kaikilta nettisivuilta löydätnykyisin Merimies-Unioninoman ryhmän?Valitse vähintään yksi vaihtoehto:1) Facebookista2) Twitteristä3) Flickr-valokuvasivustoltaKaikkien oikein vastanneiden keskenarvomme Iittalan pienen Aalto-maljan.Voittajan nimi julkaistaan Merimies-lehdessänro 4/2010.Voit osallistua kilpailuun:1. Merimies-Unionin kotisivuilla:www.smu.fi > viestintä> Merimies-lehden kilpailu2. Tai lähetä vastaus postitse.Liitä mukaan vastaus ja omat yhteystietosi(nimi, osoite, puhelinnumero).Vastauksen voit lähettää osoitteella:Merimies-lehtiSuomen Merimies-UnioniJohn Stenbergin ranta 600530 HelsinkiPå vilka webbsidor hittar mannumera Sjömans-Unionensegen grupp?Välj minst ett alternativ:1) Facebook2) Twitter3) Fotosidan FlickrBland alla som svarar rätt på frågan lottarvi ut en liten Aalto-skål från Iittala. Namnetpå vinnaren publiceras i numret 4/2010 avtidningen Sjömannen.Du kan delta i tävlingen på följande sätt:1. Via Sjömans-Unionens webbplats:www.smu.fi > på svenska> kommunikation > Tävlingen för Sjömannen2. Eller per post:Skicka svar och dina kontakt uppgifter(namn, adress, telefonnummer).Skicka svaret till adressen:SjömannenFinlands Sjömans-UnionJohn Stenbergs strand 600530 HelsingforsSUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY //FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RFPOSTI- JA KÄYNTIOSOITEJohn Stenbergin ranta 6, 2. kerros,00530 HelsinkiPOST- OCH BESÖKADRESSJohn Stenbergs strand 6,2:a våningen, 00530 HelsingforsVAIHDE / VÄXEL+358 (0) 9 615 2020TELEFAX+358 (0) 9 615 20 227KOTISIVUT / HEMSIDOR:www.smu.fiSÄHKÖPOSTI / E-ADRESSetunimi.sukunimi@smu.fiförnamn.efternamn@smu.fiAUKIOLOAJAT / ÖPPETTIDERArkisin klo 8.30–16.00Kanslitid kl. 8.30–16.00Suomen Merimies-Unionin työttömyyskassa /Finlands Sjömans-Unionens arbetslöshetskassaPOSTI- JA KÄYNTIOSOITESiltasaarenkatu 3–500530 HelsinkiPOST- OCH BESÖKADRESSBroholmsgatan 3–500530 HelsingforsMÖKKIVARAUKSET / BOKNINGSNUMMERFÖR STUGORpuh. / tel. (09) 615 20 260Lounais-Suomen osaston mökin varauksetTurun toimistolta /Sydvästra Finlands avdelnings stugansbokningar från kontoret i Åbopuh. / tel. (09) 615 20 230Puhelinpäivystysaika / Telefonjourtid:9.00 –11.00SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS:tkassa@smu.fiHENKILÖKUNTA / PERSONALPuheenjohtaja / OrdförandeSimo Zitting(09) 615 20 250 / 0400 813 079Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterareSari Helenius(09) 615 20 252 / 045 7731 2440Liittosihteeri / FörbundssekreterareKenneth Bondas(09) 615 20 254 / 040 456 0245Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterareTetta Härkönen(09) 615 20 210(hoitovapaalla / vårledig)Sopimussihteeri / AvtalssekreterareKlaus Lust(09) 615 20 211 / 040 505 1957Toimitsija/OmbudsmanCarita Ojala(09) 615 20 231 / 0400 829 039Toimitsija / OmbudsmanSatu Silta(09) 615 20 213 / 040 526 3435Toimitsija/OmbudsmanITF-tarkastaja/ITF-InspektörIlpo Minkkinen(09) 615 20 253 / 040 728 6932ITF-koordinaattori / ITF-KoordinatorSimo Nurmi(09) 615 20 255 / 040 580 3246ITF-tarkastaja / ITF-inspektörKenneth Bengts(09) 615 20 258 / 040 455 1229Tekninen sihteeri / Teknisk sekreterareAnja Uusitalo(09) 615 20 251 / 040 519 0351Toimitsija, AhvenanmaaOmbudsman, ÅlandHenrik Lagerberg(018) 199 20 /0400 478 884Ålandsvägen 55, 22100 MariehamnTaloudenhoitaja / EkonomMikko Tuominen(09) 615 20 218 / 0400 422 379Kassanhoitaja / KassaföreståndareStiina Raitio(09) 615 20 219Kirjanpitäjä / BokförareTuula Ylhävuori(09) 615 20 220Toimittaja, tiedottaja / Journalist,informatörSaana Lamminsivu(09) 615 20 221 / 045 7730 1020Jäsenrekisterin hoitaja / MedlemsregisterTiina Kytölä(09) 615 20 257Toimistotyöntekijä / KontorsbiträdeArja Merikallio(09) 615 20 259Toimistotyöntekijä / KontorsbiträdeKatja Gräsbeck(09) 615 20210 / 045 7730 1021Toimistotyöntekijä / KontorsbiträdeEssi Voutilainen(09) 615 20 210 / 045 7731 0076(äitiyslomalla / modersledig)Toimistotyöntekijä, TurkuKontorsbiträde, ÅboSalme Kumpula(02) 233 7416Maariankatu 6 B, 5. krs.20100 TurkuMariegatan 6 b, 5:e våningen, ÅboVaasa / VasaPitkäkatu 43, 65100 VaasaStoralånggatan 43, 65100 VasaTyöttömyyskassanhoitaja /Arbetslöshetskassans föreståndareNiclas Nyberg(09) 615 20 230Työttömyyskassavirkailijat /Arbetslöshetskassafunktionärer(09) 615 2 0 230Pirjo Aro-NenonenNiko HutriVarpu KlemolaMinna RahtuTuulianna Raimoranta(äitiyslomalla/modersledig)