Stora Enso tilinpäätös 2009
Stora Enso tilinpäätös 2009
Stora Enso tilinpäätös 2009
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
todennäköisyys on pieni. Luonnonkatastrofeista aiheutuvia seuraamuksia voidaan lieventää laatimalla<br />
etukäteen hätä- ja liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmat yhdessä viranomaisten kanssa.<br />
Ympäristöasiat<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n ympäristökulut olivat yhteensä 147 (184) milj. euroa vuonna <strong>2009</strong>. Ne sisältävät<br />
ympäristöverot, maksut, korvaukset, lupiin liittyvät kustannukset, korjaus- ja kunnossapitokustannukset sekä<br />
kemikaalit ja materiaalit, mutta eivät korkoja tai poistoja.<br />
Ympäristövaraukset olivat 31.12.<strong>2009</strong> yhteensä 145,0 (135,3) milj. euroa. Yksityiskohtaiset tiedot<br />
varauksista ovat konsernitilipäätöksen liitteessä 24, Muut varaukset. Tällä hetkellä ei ole vireillä<br />
ympäristöasioihin liittyviä korvausvaatimuksia, joilla voisi olla olennainen negatiivinen vaikutus konsernin<br />
taloudelliseen tilanteeseen.<br />
Vuonna <strong>2009</strong> <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n ympäristöinvestoinnit olivat yhteensä 21 (40) milj. euroa. Niillä parannettiin<br />
pääosin ilman ja veden laatua, tehostettiin raaka-aineiden käyttöä ja pienennettiin päästö- ja vuotoriskiä.<br />
Vuonna <strong>2009</strong> merkittävimpiä investointeja olivat uuden kierrätyskuitulaitoksen rakentaminen Barcelonan<br />
tehtaalle Espanjaan sekä kaasuturbiinin vaihtaminen Sachsenin tehtaalla Saksassa.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on sitoutunut tehtaidensa ympäristövaikutusten pienentämiseen. Tehtailla pyritään käyttämään<br />
raaka-aineita, energiaa, vettä ja muita resursseja mahdollisimman tehokkaasti. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n kaikkien sellu-,<br />
paperi- ja kartonkitehtaiden hallintajärjestelmät on ISO 14001 -sertifioitu lukuun ottamatta Brasiliassa<br />
sijaitsevaa Arapotin tehdasta, jonka sertifiointi on kesken. Konsernin politiikan mukaisesti kaikki konsernin<br />
ostamat yritykset ja yksiköt ISO 14001 -sertifioidaan. Osana konsernitason päätöstä hallintajärjestelmien<br />
sertifiointien (esim. ISO 14001) yhtenäistämisestä yksikkötasolta liiketoiminta-alueiden tasolle <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />
päätti vetäytyä Euroopan unionin EMAS (Eco Management and Audit Scheme) –järjestelmästä.<br />
Vedenpuutteesta on tulossa maailmanlaajuinen ongelma, joka edellyttää toimia erityisesti liike-elämältä ja<br />
teollisuudelta. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on tämän vuoksi keskittynyt vuonna <strong>2009</strong> erityisesti vedenkäyttöön liittyviin<br />
seikkoihin:<br />
• <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n toimitusjohtaja allekirjoitti YK:n Global Compact’s CEO Water Mandate -julistuksen.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on ensimmäinen julistuksen allekirjoittanut paperi- ja pakkausalan yhtiö.<br />
• <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> käynnisti perusteellisen tutkimuksen vedenkulutuksesta kaikilla sellu-, paperi- ja<br />
kartonkitehtaillaan.<br />
• <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> käynnisti Skoghallin tehtaalla Ruotsissa pilottihankkeen, jossa testataan kansainvälisen<br />
Water Footprint Network (WFN) -järjestön kehittämää tuotannossa kuluvien vesimäärien laskentaa.<br />
Hanke toteutetaan yhteistyössä WFN:n, Maailman luonnonsäätiön (WWF) ja Euroopan johtavien<br />
nestepakkausvalmistajien allianssin (Alliance for Beverage Carton and Environment, ACE) kanssa.<br />
Vuonna <strong>2009</strong> tavoite prosessiveden käytön vähentämisestä 10 % vuoden 2005 tasosta vuoden 2010 loppuun<br />
mennessä eteni vain vähän. Vuonna 2008 tavoite eteni hyvin. Suhteutettu prosessiveden kulutus on tällä<br />
hetkellä vähentynyt 3 % vuoden 2005 lähtötasosta. Myös tavoite jäteveden kemiallisen hapenkulutuksen<br />
(COD) vähentämisestä 10 % vuoteen 2013 mennessä vuoden 2007 lähtötasosta eteni heikosti. Tuotantoon<br />
suhteutetut COD-päästöt ovat tällä hetkellä vain prosentin verran pienemmät kuin vuonna 2007. Tulokset<br />
selittyvät vuoden <strong>2009</strong> useilla tuotannonrajoituksilla. Kun tehtaita käynnistetään ja pysäytetään usein,<br />
jätevedenpuhdistamoita on hankala pitää tehokkaasti toiminnassa. Vaikka tulokset ovat yleisesti ottaen<br />
heikot, joillakin tehtailla on päästy merkittävästi parempiin tuloksiin. Esimerkiksi Barcelonan tehtaalla<br />
Espanjassa jätevesipäästöt ovat pienentyneet 56 % viiden viime vuoden aikana. Tehtaan tavoitteena on<br />
vähentää päästöt nollaan.<br />
Typen tuotantoon suhteutetut päästöt kasvoivat, mutta fosforin päästöt vähenivät vuonna <strong>2009</strong>. Typpi- ja<br />
fosforiyhdisteitä käytetään biologisten jätevedenpuhdistusprosessien sisältämien mikro-organismien<br />
ravintolähteinä. Vesistön liiallinen typpi- ja fosforipitoisuus voi lisätä biologista aktiviteettia ja aiheuttaa<br />
rehevöitymistä. Vuosina 2005–<strong>2009</strong> sekä typen että fosforin tuotantoon suhteutetut päästöt vähenivät, typen<br />
osalta 16 % ja fosforin osalta 36 %.<br />
49
Change language