Stora Enso tilinpäätös 2009
Stora Enso tilinpäätös 2009
Stora Enso tilinpäätös 2009
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Liite 26. Rahoitusriskien hallinta<br />
Riskienhallinnan periaatteet ja prosessi<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on alttiina erilaisille rahoitusmarkkinariskeille, joita konsernin tulee hallita talous- ja<br />
tarkastuskomitean sekä hallituksen hyväksymien toimintatapojen mukaisesti. Päämääränä on<br />
kustannustehokas konserniyritysten varainhankinta ja tuloksen heilahteluiden vaimentaminen<br />
rahoitusinstrumenttien avulla. Pääasialliset rahoitusriskit ovat korkoriski, valuuttariski,<br />
varainhankintariski ja hyödykkeiden, erityisesti kuitupuun ja energian, hintariski.<br />
<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n rahoitusriskikäytäntö ohjaa konsernin kaikkia rahoitustapahtumia. Käytäntö ja sen<br />
mahdolliset tulevat muutokset sekä lisäykset tulevat voimaan, kun hallituksen talous- ja<br />
tarkastuskomitea on ne hyväksynyt. Kaikkien rahoitusinstrumenttien käyttöä koskevien<br />
toimintaohjeiden on oltava yhdenmukaisia yleisen rahoituskäytännön kanssa. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />
rahoituspalvelujen sisäinen riskinhallintakäytäntö sisältää yksityiskohtaisempia ohjeita, jotka<br />
astuvat voimaan konsernin rahoitustoiminnan johtajan allekirjoituksella. Rahoituspalvelujen<br />
muun henkilöstön on omilla allekirjoituksillaan vahvistettava, että he ovat tietoisia käytännön<br />
mahdollisista muutoksista. Tärkeimmät rahoitusmarkkinariskit on selostettu alla.<br />
Korkoriski<br />
Korkotason vaihtelut vaikuttavat konsernin korkokuluihin. Talouden suhdannevaihteluiden<br />
vuoksi korkoriskejä pyritään hallitsemaan sovittamalla yhteen rahoituskustannukset ja<br />
operatiivisen toiminnan tuotto. Tähän päästään vaihtamalla pitkäaikaisia kiinteitä korkoja<br />
lyhytaikaisiin vaihtuviin korkoihin, joiden tavoiteduraatio on kaksitoista kuukautta ja sallittu<br />
poikkeama on 3–24 kuukautta. Duraatiota voidaan kuitenkin talousjohtajan päätöksellä jatkaa 48<br />
kuukauteen.<br />
31.12.<strong>2009</strong> tilanteen mukaisesti yhden prosenttiyksikön muutos korkotasossa aiheuttaisi 17 (16)<br />
milj. euron vaikutuksen vuotuisissa nettokorkokuluissa olettaen, että lainojen duraatio ja<br />
konsernin rahoituksen rakenne pysyvät ennallaan vuoden aikana. Simulaatio laskee yhden<br />
prosenttiyksikön muutoksen vaikutuksen kaikkien vaihtuvakorkoisten instrumenttien<br />
korkotasossa seuraavasta uudelleenasettamispäivästä vuoden loppuun. Lisäksi kaikki vuoden<br />
kuluessa erääntyvät lyhytaikaiset lainat sisällytetään mukaan, joten laina-aikaa on pidennetty<br />
keinotekoisesti erääntymisestä vuoden loppuun uudella korkeammalla korolla. Konsernin<br />
vaihtuvakorkoinen nettovelkapositio rahavarat pois lukien, sisältäen koronvaihtosopimusten<br />
muuttuvan osan, oli yhteensä noin 2,4 (2,2) mrd. euroa. Keskimääräinen koron<br />
uudelleenmääräytymiskausi oli noin 3,6 (4,0) kuukautta. Konsernin korollisten nettovelkojen,<br />
mukaan lukien kaikki korkojohdannaiset mutta ei rahavaroja, koron keskimääräinen<br />
uudelleenmääräytymiskausi oli noin 1,9 (1,6) vuotta. Yhden prosenttiyksikön muutos<br />
korkotasossa aiheuttaisi myös 2,0 (1,0) milj. euron suuruiset käyvän arvon muutokset, jotka<br />
esitetään muissa rahoituserissä. Nämä aiheutuvat pääasiassa koronvaihtosopimuksista, jotka eivät<br />
täytä käyvän arvon suojauslaskennan edellytyksiä. Liitteessä 29, Rahoitusinstrumentit, on<br />
yhteenveto liikkeeseen laskettujen korkojohdannaissopimusten nimellisarvosta ja käyvästä<br />
arvosta.<br />
Valuutan transaktioriski<br />
Konserni on alttiina valuuttariskille, joka aiheutuu sen raportointivaluuttaa euroa vastaan<br />
tapahtuvista valuuttakurssimuutoksista. Valuuttariski tarkoittaa valuuttakurssivaihteluiden<br />
vaikutusta konsernin tuloslaskelmaan eli valuuttakurssien vaikutusta odotettuihin tuleviin<br />
rahavirtoihin. Konsernin toimintaohjeena on suojata puolet tärkeimpien valuuttojen määräisistä<br />
161
Change language