tee puukauppa - lähde tsekkeihin - Stora Enso
02.12.2012 • Views
Share Embed Flag

tee puukauppa - lähde tsekkeihin - Stora Enso

tee puukauppa - lähde tsekkeihin - Stora Enso

tee puukauppa - lähde tsekkeihin - Stora Enso

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
storaenso

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Metsän lehti metsänomistajille helmikuu 2006<br />

Metsäverotuksen<br />

<strong>tee</strong>masivut<br />

TEE PUUKAUPPA - LÄHDE<br />

TSEKKEIHIN s. 7 ja takasivu<br />

s. 10-15<br />

Riikka Sarasoja<br />

tähtää huipulle<br />

s. 20-21<br />

Puun tarve<br />

kasvaa s. 8 ja 9<br />

www.storaenso.com/metsa

Sisältö<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Metsän<br />

lehti metsänomistajille<br />

Päätoimittaja Raimo Summanen<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Metsä<br />

Toimitus: Anfangi Oy<br />

Painopaikka: PunaMusta<br />

Painopaperi: Lumiart Silk 115 g<br />

Osoit<strong>tee</strong>nmuutokset:<br />

Ohjeet ja palvelukortti sivulla 23.<br />

Metsäpäällikön palsta ........... 3<br />

Laajat lumituhot<br />

epätavallisia ........................... 4<br />

Uusi Kemera karsii<br />

tehottomat rönsyt ................. 5<br />

Pakina ..................................... 7<br />

Tee <strong>puukauppa</strong> - <strong>lähde</strong><br />

Tsekkeihin .............................. 7<br />

Puuta hakattiin 53 milj.<br />

kuutiometriä .......................... 7<br />

Puun tarve kasvaa<br />

viime vuodesta ....................... 8<br />

Kuitupuun ostotilanne<br />

poikkeuksellisen hyvä ........... 9<br />

Myyntituloverotus<br />

ei este puukaupoille .............. 10<br />

Metsäverovinkit ..................... 11<br />

Muistiinpanotaulukko ........... 15<br />

Puukaupan Palvelusopimusten<br />

suosio kovassa kasvussa ......... 16<br />

Metsätilojen perintövero<br />

epäoikeudenmukainen ........ 17<br />

Liikemies Hannu Kekäle<br />

arvostaa helppoutta metsäomaisuutensa<br />

hoidossa ......... 18<br />

Riikka Sarasoja kirii huipulle . 20<br />

Kysy metsäomaisuuden hoitoon<br />

liittyvistä asioista ................... 22<br />

Runokilpailun satoa ............... 23<br />

Palvelukortti ......................... 23<br />

ISSN 1235-1687<br />

Kansikuva:<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> sponsoroi savitaipalelaista<br />

hiihtäjä Riikka Sarasojaa.<br />

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○<br />

Aktiivinen metsän kasvatus palkitaan<br />

Puun myyntituloverotus ei ole este puukaupoille. Verohallituksen<br />

ylitarkastaja Kari Pilhjertan mukaan metsätalouden pääomatuloihin<br />

kohdistuva verorasitus jää aktiivisella metsänomistajalla<br />

käytännössä huomattavasti alle 28 prosentin. Sivu 10.<br />

Metsäverovinkit sivuilla 11-15.<br />

Liikemies Hannu Kekäle arvostaa helppoutta<br />

metsäomaisuutensa hoidossa<br />

Perikunnan metsäasioista vastaava Kekäle solmi kuusi vuotta<br />

sitten Metsäpalvelusopimuksen <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n kanssa. Sivu 18-19.<br />

2

Metsäpäällikön palsta<br />

Paljon hyviä uutisia<br />

Metsäverotuksen pitkä, kolmentoista<br />

vuoden, siirtymäaika on päättynyt. Siirtymäkausi<br />

toimi hyvin. Pinta-alaverotuksen<br />

valinneet saattoivat purkaa hakkuusäästönsä<br />

tasapainoisen kysynnän ja hintatason<br />

aikana. Nyt odotukset puukaupan<br />

suh<strong>tee</strong>n kohdistuvatkin jo aiemmin<br />

myyntiverotuksen valinneisiin, jotka<br />

ovat ymmärrettävästi myyneet puuta siirtymäkaudella<br />

kasvua vähemmän.<br />

Selvitykset osoittavat, että myyntiverotus<br />

on valtaosalle metsänomistajia edullisempi<br />

veromuoto kuin väistynyt pintaalaverotus.<br />

Se suosii aktiivista metsätaloutta,<br />

johon olennaisena osana liittyvät<br />

oikea aikaiset hakkuut. Ei ole mitään järkisyitä<br />

olettaa, että myyntiverotukseen<br />

siirtyminen vähentäisi puunmyyntejä.<br />

Metsätalouden kannattavuuden kulmakivi<br />

on edelleenkin <strong>puukauppa</strong>. Tässä lehdessä<br />

on laajasti kerrottu verotuksesta.<br />

Kannattaa tutustua. Verotuksen osaaminen<br />

on keskeinen ja rahanarvoinen osa<br />

metsäomistajuutta.<br />

Alkaneen vuoden aikana otetaan käyttöön<br />

uudistetut metsänkäsittelyohjeet.<br />

Ne tuovat entistä enemmän liikkumatilaa<br />

metsien käsittelyyn. Metsänomistajan<br />

yksilöllisistä tarpeista tehtävät ratkaisut<br />

helpottuvat. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Metsän toimihenkilöt<br />

tulevat saamaan koulutuksen<br />

muuttuviin metsänkäsittelyohjeisiin ja<br />

tulemme aktiivisesti kertomaan niistä<br />

metsänomistajille.<br />

Panostamme jatkossa entistä enemmän<br />

pitkäaikaisiin kauppasopimuksiin. Uudistimme<br />

niiden ehdot vastaamaan entistä<br />

paremmin metsänomistajien tarpeita ja<br />

odotuksia. Pyrimme omalta osaltamme<br />

tekemään kaikkemme, että <strong>puukauppa</strong>a<br />

voidaan käydä turvallisin mielin ympäri<br />

vuoden. Samalla haluamme palkita entistä<br />

paremmin säännöllisesti meille puuta<br />

myyvät metsänomistajat.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Metsän tavoite on lisätä kotimaisen<br />

puunhankintaa alkaneena<br />

vuonna. Lisäys kohdistuu ensisijaisesti<br />

mäntykuitupuun. Oulun tehtaiden siirtyminen<br />

kokonaan männyn käyttöön<br />

merkitsee miljoonan kuutiometrin mäntykuitupuun<br />

lisähankintaa Pohjois-Pohjanmaalta,<br />

Kainuusta ja Ylä-Savosta. Erityisen<br />

hyvä uutinen tämä on ojitusalueiden<br />

kasvatusmetsien omistajille. Harvennusrästit<br />

voidaan nyt purkaa nopeaan<br />

tahtiin.<br />

Näiden hyvien uutisten jälkeen on<br />

helppo uskoa, että alkaneesta vuodesta<br />

muodostuu vilkas <strong>puukauppa</strong>vuosi.<br />

Puunkysynnän osalta siihen ei ole esteitä.<br />

Toimiva <strong>puukauppa</strong> varmistaa parhaiten<br />

puun menekin jatkossakin. Toimiva<br />

puuhuolto on keskeinen osa arvioitaessa<br />

eri tehtaiden toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa.<br />

Vilkasta <strong>puukauppa</strong>talvea!<br />

Matti Karjula<br />

metsäpäällikkö<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Metsä<br />

3

Ajankohtaista<br />

Laajat lumituhot epätavallisia<br />

Tämän talven kaltaiset lähes<br />

koko maan kattavat, laajat<br />

lumituhot eivät toistu kovin<br />

usein, Etelä- ja Keski-Suomessa<br />

vain joka 8.-17. vuosi.<br />

Sen sijaan Koillis-Suomessa<br />

tuhoja esiintyy joka 3. vuosi.<br />

Ilmaston lämpeneminen<br />

saattaa kuitenkin lisätä lumituhojen<br />

riskiä. Parasta ennaltaehkäisyä<br />

on, että taimikot<br />

ja nuoret kasvatusmetsät<br />

hoitaa ja harventaa ajoissa.<br />

Joulukuussa satanut raskas lumitaakka<br />

on aiheuttanut tänä talvena jo miljoonien<br />

eurojen vahingot. Tuhoja on ollut<br />

poikkeuksellisesti pitkin Etelä- ja<br />

Keski-Suomea sekä laajemmin Kainuusta<br />

itärajaa ylös Itä-Lappiin saakka.<br />

Pahinten puihin pakkautunut lumi<br />

on koetellut Kuusamon, Kemijärven,<br />

Sallan ja Sodankylän alueita. Yksistään<br />

Kemijärven yhteismetsän alueella<br />

tuhoja on noin 5 000 hehtaarin alalla.<br />

Taloudelliset tappiot ovat useita satoja<br />

tuhansia euroja. Yhteismetsällä ei ole<br />

vakuutusta lumituhojen varalta.<br />

”Tuhot ovat olleet nimenomaan lumituhoja,<br />

sillä lumihuur<strong>tee</strong>n aiheuttama<br />

tykky kertyy puihin pitkällä aikavälillä<br />

ja tyypillisimmillään tykkytuhoja<br />

esiintyy korkeilla vaara- ja tunturialueilla.<br />

Nyt tuhoja on ollut myös<br />

alavilla mailla”, tutkija Marja-Leena<br />

Päätalo Metsäntutkimuslaitoksesta toteaa.<br />

Poikkeuksellista on myös se, että puita<br />

on kaatunut tänä talvena routaantumattoman<br />

maan takia juurineen.<br />

Tykky katkoo yleensä puiden latvoja.<br />

Kosteat, leudot<br />

ilmat<br />

Päätalon mukaan pakkaslumi varisee<br />

suurelta osin puiden latvuston läpi<br />

maahan. Otollisin lämpötila sille, että<br />

lumi tarttuu puihin on plus yhden ja<br />

miinus kolmen as<strong>tee</strong>n välillä. Lisäksi<br />

lunta on tultava lyhyen ajan sisällä<br />

runsaasti, vähintään 10 senttimetriä,<br />

ennen kuin se aiheuttaa tuhoja. Esimerkiksi<br />

Sallan seuduilla tuli joulukuussa<br />

lunta yhdellä kertaa 30 senttiä.<br />

”Tuulen vaikutus on kaksitahoinen.<br />

Esimerkiksi Kemijärven yhteismetsässä lumi on tuhonnut tänä talvena nuoria kasvatusmänniköitä<br />

sekä harvennettuja että harventamattomia. Puita on tuhoutunut paikasta riippuen<br />

20-30 rungosta jopa sataan runkoon hehtaarille.<br />

Sopiva tuuli voi karistaa lunta puista,<br />

kun taas kova tuuli pahentaa tilannetta”,<br />

Päätalo sanoo.<br />

Päätalo ei tekisi oikopäätä sitä johtopäätöstä,<br />

että tämän talven laajat<br />

tuhot aiheutuisivat nimenomaan ilmaston<br />

lämpenemisestä. ”Ilmastomuutoksen<br />

on kyllä ennustettu lisäävän<br />

sateita ja Etelä-Suomessa kolmannes<br />

ja Pohjois-Suomessa puolet sateista<br />

tulee yleensä lumena. Jos nämä sa<strong>tee</strong>t<br />

sattuvat otolliseen lämpötilaan<br />

(+1 — -3 o C) voi olla, että myös lumituhojen<br />

riski kasvaa.”<br />

Hoidettu metsä kestää<br />

paremmin<br />

”Parasta lumivahinkojen ennaltaehkäisyä<br />

on, että taimikot ja nuoret kasvatusmetsät<br />

hoitaa ja harventaa ajoissa,<br />

jolloin puiden ominaisuudet kehittyvät<br />

tuhoja paremmin kestäviksi. Liian<br />

tiheässä kasvaneet puut ovat pitkiä<br />

ja solakoita ja siten alttiita lumituhoille”,<br />

Päätalo toteaa.<br />

Esimerkiksi Koillismaalla on tänä<br />

talvena tuhoutunut niin harvennetut<br />

kuin harventamattomat nuoret männiköt.<br />

Yleensä lumituhoriski on suurin<br />

vasta harvennetuissa puustoissa,<br />

Tykky<br />

� Tykkyä syntyy vesihöyryn<br />

tiivistyessä puiden oksistoon<br />

ensin lumihuur<strong>tee</strong>na. Huur<strong>tee</strong>n<br />

päälle sataa lunta, joka<br />

välillä jäätyy ja tiivistyy<br />

suojasäällä.<br />

� Tykky kertyy hiljalleen pitkin<br />

talvea. Helmi-maaliskuulla<br />

tykkylumen taakka saattaa<br />

katkoa puiden latvoja.<br />

�<br />

Tyypillisimmät tykkylumen<br />

alueet ovat yli 250 metrin<br />

korkeudella olevat vaara- ja<br />

tunturimetsät.<br />

etenkin jos puusto on päässyt ennen<br />

harvennusta pahasti riukuuntumaan.<br />

Herkintä aikaa on seuraavat viisi vuotta<br />

harvennuksen jälkeen.<br />

Päätalon mukaan yksittäisen metsikön<br />

ominaisuudet vaikuttavat enemmän<br />

kuin puulaji. Puulajeista kuusi on<br />

kuitenkin yleensä latvusominaisuuksiensa<br />

takia mäntyä kestävämpi. Kuu-<br />

4

sen oksistoon lumi ei jää yhtä herkästi<br />

kuin leveälatvaisemman männyn. Lumikuorma<br />

jakautuu kuusella myös tasaisemmin<br />

rungolle kuin männyllä,<br />

jolla kuorman painopiste jää usein<br />

korkealle latvukseen. Nuoret koivut<br />

voivat taipua luokille lumikuorman<br />

alla, mutta toipuvat usein ennalleen.<br />

Ilmoita tuhotiedot<br />

Metlaan<br />

Lumituhojen, kuten myöskään muiden<br />

metsätuhojen vuotuisia tietoja ei<br />

ole kootusti saatavilla mistään. Metsätilastoista<br />

selviää lähinnä vakuutuksen<br />

piirissä olevien metsien tuhot.<br />

Mutta kun muistaa, että vain noin viidennes<br />

metsistä on vakuutettu, ei sekään<br />

tilasto ole todellakaan kovin kattava.<br />

Metsäntutkimuslaitoksen nettisivuilla<br />

on paikka, jossa voi ilmoittaa<br />

havaitsemistaan tuhoista. Tuhoilmoituskaavake<br />

löytyy osoit<strong>tee</strong>sta:<br />

www.metla.fi. Mene alkuruudulta<br />

kohtaan METINFO. Valitse avautuvalta<br />

ruudulta ”valitse palvelu” -ponnahdusvalikosta<br />

kohta metsien terveys ja<br />

sen jälkeen avautuvan ruudun vasemman<br />

laidan listasta TUHOILMOITUS.<br />

Kemera-tuista suurin osa käytetään<br />

nuoren metsän hoitoon, joka on<br />

nykylain mukaan jakautunut taimikonhoitoon<br />

ja nuoren kasvatusmetsän<br />

hoitoon. Uudessa Kemerassa tuki<br />

suuntautuisi nimenomaan taimikoiden<br />

hoitoon. Riukuvaiheen metsissä tuen<br />

saannin edellytykset tiukkenisivat.<br />

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○<br />

Uusi Kemera karsii<br />

tehottomat rönsyt<br />

Parhaillaan työn alla oleva<br />

kestävän metsätalouden<br />

rahoituslain (Kemera) uudistus<br />

tähtää valtion tukirahojen<br />

nykyistä tehokkaampaan<br />

käyttöön. Tehokkuutta haetaan<br />

muun muassa hallintoa<br />

keventämällä ja suuntaamalla<br />

varoja parhaiten tuottaviin<br />

työlajeihin.<br />

”Yksinkertaisuus, selkeys ja vaikuttavuus”,<br />

kiteyttää maa- ja metsätalousministeriön<br />

metsäosaston apulaisosastopäällikkö<br />

Pentti Läh<strong>tee</strong>noja Kemera-uudistuksen<br />

tavoit<strong>tee</strong>t.<br />

Koska valtion rahallinen panostus<br />

metsätalou<strong>tee</strong>n ei ole tulevaisuudessa<br />

kasvamassa, pikemminkin päinvastoin,<br />

täytyy niukoilla resursseilla saada<br />

entistä enemmän aikaan.<br />

”Tavoite on selkeyttää ja yksinkertaistaa<br />

tukiehtoja. Järjestelmä on nykyisin<br />

pirstaleinen ja monimutkainen,<br />

mikä on lisännyt hallintokustannuksia<br />

ja heikentänyt siten varojen käytön<br />

vaikuttavuutta”, Läh<strong>tee</strong>noja toteaa.<br />

Ajankohtaista<br />

Kemera-lakiesitys lähti tammikuun<br />

puolivälissä lausuntokierrokselle.<br />

Eduskunnan käsittelyyn se pyritään<br />

saamaan vielä tämän kevään aikana.<br />

Jos lakiesitys etenee sutjakasti, tulee se<br />

parhaimmassakin tapauksessa voimaan<br />

vasta vuoden 2007 alussa.<br />

Nuoren metsän hoito<br />

suurin työlaji<br />

Valtio myöntää Kemera-rahoitusta<br />

noin 60 miljoonaa euroa vuosittain,<br />

josta lähes 40 prosenttia on käytetty<br />

nuoren metsän hoitoon. Nuoren metsän<br />

hoitotyöt ovat jakautuneet taimikonhoitoon<br />

ja nuoren kasvatusmetsän<br />

hoitoon, joita kumpaakin on tehty<br />

noin 70 000 hehtaarin edestä.<br />

”Rahoitusehtoja on tarkoitus muuttaa<br />

siten, että töiden painopiste siirtyy<br />

taimikoihin. Taimikonhoito vaikuttaa<br />

metsikön myöhempään kehitykseen<br />

voimakkaammin kuin toimenpi<strong>tee</strong>t<br />

nuorissa kasvatusmetsissä. Samoin<br />

kustannuksiltaan taimikonhoito on<br />

edullisempi kuin nuorten kasvatusmetsien<br />

hoito”, Läh<strong>tee</strong>noja perustelee.<br />

Kemera-tukea saisi jatkossakin taimikonhoitoon<br />

ja riukuvaiheen metsän<br />

hoitoon. Tuki suuntautuisi kuitenkin<br />

5

Ajankohtaista<br />

nykyistä nuorempiin metsiin muun<br />

muassa siten, että taimikonhoitotuen<br />

myöntämisen edellytyksenä olisi, että<br />

taimikon perustamisesta on kulunut<br />

tietty vähimmäisaika. Vähimmäisaika<br />

vaihtelisi uudistusmenetelmän ja<br />

maantie<strong>tee</strong>llisen sijainnin mukaan.<br />

Tukikoh<strong>tee</strong>n tulisi täyttää myös tietyt<br />

tiheys- ja valtapituusvaatimukset.<br />

Riukuas<strong>tee</strong>n metsän hoidossa tuen<br />

koh<strong>tee</strong>n tulisi täyttää puuston tiheyttä,<br />

valtapituutta, poistettujen runkojen<br />

vähimmäismäärää ja -pinta-alaa<br />

koskevat vaatimukset. Valtapituus<br />

määriteltäisiin siten, että kuitupuuleimikot<br />

jäisivät pääsääntöisesti tuen ulkopuolelle.<br />

Rahoituskelpoisten riukuas<strong>tee</strong>n metsien<br />

määrän arvioidaan vähenevän<br />

noin viidenneksellä nykylakiin verrattuna.<br />

Sen sijaan taimikonhoidon kokonaispinta-ala<br />

kasvaisi arviolta nykyisestä<br />

vajaasta 70 000 hehtaarista<br />

noin 90 000 hehtaariksi.<br />

Hallintokustannukset kuriin<br />

Uusi Kemera pyrkii keventämään rahoitusjärjestelmään<br />

liittyvää byrokratiaa,<br />

jolloin hallintokoneiston pyörittämisen<br />

sijasta varat käytettäisiin suoraan<br />

metsässä tapahtuvaan työhön.<br />

Läh<strong>tee</strong>nojan mukaan muun muassa<br />

maastossa tapahtuvia mittauksia tullaan<br />

vähentämään. Hallintokustannuksia<br />

pyritään karsimaan myös sähköistä<br />

tiedonhallintaa lisäämällä. Eri<br />

organisaatioiden metsätoimihenkilöiden<br />

käsien kautta kulkee vuosittain<br />

noin 50 000 rahoitushanketta, joten<br />

hankkeisiin liittyvien asiakirjojen siirtely<br />

sähköisessä muodossa säästäisi<br />

sekä aikaa että rahaa.<br />

”Metsäkeskusten tavoite on, että<br />

vuo<strong>tee</strong>n 2010 mennessä 80 prosenttia<br />

kaikista eri lakien toimeenpanoon liit-<br />

Kestävän metsätalouden rahoituslakiehdotus<br />

poistaa pystypuiden karsinnan valtion<br />

varoista tuettavien työmuotojen joukosta.<br />

tyvistä ilmoituksista ja hakemuksista<br />

käsiteltäisiin sähköisesti”, Läh<strong>tee</strong>noja<br />

sanoo.<br />

Kemera-varojen käyttö työlajeittain v. 2004,<br />

% tuen kokonaismäärästä (hehtaarit/m3 /km)<br />

Nuoren metsän hoito (140 240 ha) 37<br />

Töiden suunnittelu ja toteutusselvitykset 23<br />

Metsänuudistaminen (17 400 ha) 12<br />

Kunnostusojitus (57 290 ha) 7<br />

Energiapuun korjuu (571 470 k-m3 ) 6<br />

Juurikäävän torjunta (42 200 ha) 5<br />

Metsäteiden perusparannus (1 094 km) 5<br />

Energiapuun haketus (399 360 i-m3 ) 1<br />

Pystypuiden karsinta (3 190 ha) 1<br />

Terveyslannoitus (10 530 ha) 1<br />

Metsäteiden rakentaminen (295 km) 1<br />

Kulotus (134 ha) 1<br />

Lainoitus historiaan<br />

Yksinkertaistaminen tarkoittaa myös<br />

sitä, että valtio korvaa metsänparannuslainat<br />

tuilla ja luopuu vähiten käytettyjen<br />

työlajien rahoittamisesta. Lainoituksesta<br />

luopumista perustellaan<br />

sillä, että sen käyttö on vähäistä. Lai-<br />

Lisäksi valtio myönsi vuonna 2004 tukea luonnon hoitoon 1,1 miljoonaa ja<br />

ympäristötukea 2,6 miljoonaa euroa.<br />

noihin on vuosittain myönnetty varoja<br />

enää vain parisataa tuhatta euroa.<br />

Uudistuksen myötä vanhat lainat hoidettaisiin<br />

loppuun normaalisti, mutta<br />

uusia lainoja ei enää myönnettäisi.<br />

Työlajeista karsittaisiin pystypuiden<br />

karsinta. Se on Läh<strong>tee</strong>nojan mukaan<br />

osoittautunut hankalaksi lukuisten<br />

laatuongelmien takia.<br />

Samoin pellon metsityksen rahoittamisesta<br />

luovuttaisiin. Viime vuosina<br />

suunta on ollut päinvastainen eli metsistä<br />

on raivattu peltoja. Viljelyssä olevien<br />

peltojen metsitykseen ei esimerkiksi<br />

enää vuonna 2004 käytetty yhtään<br />

varoja.<br />

Uudistus sisältää useita, lähinnä teknisiä<br />

muutoksia. Esimerkiksi energiapuun<br />

korjuu- ja haketustuki nivottaisiin<br />

yh<strong>tee</strong>n. Lisäksi kulotus siirrettäisiin<br />

rahoitettavaksi metsäluonnonhoitohankkeena.<br />

Tukien alueellinen porrastus<br />

säilyisi ennallaan. Metsäsuunnitelman<br />

puuttuminen ei sen sijaan<br />

alentaisi enää tuen määrää.<br />

Suometsille oma tukikokonaisuus<br />

Uutena työlajina Kemeraan tulisi suometsien<br />

hoito. Se korvaisi nykyisen<br />

kunnostusojituksen. Uusi työlaji kokoaisi<br />

yh<strong>tee</strong>n suometsien koko hoitotarpeen<br />

kunnostusojituksesta terveyslannoitukseen.<br />

Muutoksen tavoite on,<br />

että suometsäkoh<strong>tee</strong>lla tehtäisiin samalla<br />

kertaa useita työlajeja eli kunnostusojituksen<br />

lisäksi esimerkiksi terveyslannoitus<br />

ja taimikonhoito tai<br />

riukuvaiheen metsän hoito. Houkuttimena<br />

toimisi se, että tukea maksettaisiin<br />

hieman enemmän yhteishankkeissa<br />

kuin jos työt tehtäisiin erikseen.<br />

Ympäristötukeen<br />

muutoksia<br />

Kemeran metsän monimuotoisuuden<br />

ylläpitoon myönnetty ympäristötuki<br />

perustuisi vastaisuudessa koh<strong>tee</strong>n hakkuuarvoon,<br />

josta on vähennetty omavastuuosuus.<br />

Nykylain mukainen vähäinen<br />

haitta -määritelmä korvattaisiin<br />

siten omavastuuosuudella. Vähäinen<br />

haitta ja omavastuuosuus olisivat<br />

jatkossakin samansuuruiset eli neljä<br />

prosenttia. Sen sijaan laskentatapa<br />

muuttuisi eli neljä prosenttia laskettaisiin<br />

ympäristökoh<strong>tee</strong>n välittömästi<br />

hakattavissa olevan puuston arvosta.<br />

Vähäinen haitta on tähän saakka laskettu<br />

maanomistajan saman kunnan<br />

alueella omistamien kaikkien metsien<br />

tuotosta. Korvausten taso nousisi ja<br />

sitä kautta uskotaan, että kiinnostus<br />

ympäristötukeen kasvaisi.<br />

6

Pakina<br />

Maisema<br />

pilalla<br />

Jokunen aika sitten esitettiin,<br />

vieläpä varsin arvovaltaiselta<br />

taholta, että avohakkuut pitäisi<br />

saattaa luvanvaraiseksi, joka<br />

sisältäisi naapurin kuulemisen.<br />

Ajatuksen suurena viisautena<br />

oli, että hakkuulla voidaan<br />

pilata naapurin maisema.<br />

Eräs ystäväni, muuan mies<br />

Mäntyharjulta, oli pistänyt merkille<br />

kyseisen ehdotuksen. Hänellä<br />

on tapana nähdä asioista<br />

enemmän kuin yksi puoli. Kokemusta<br />

maiseman pilaantumisesta<br />

oli hänenkin kohdalleen<br />

osunut. Naapuri on kasvattanut<br />

synkän kuusikon hänen talonsa<br />

lähellä ja pilannut samalla kauniin<br />

järvinäkymän. Nyt ystäväni<br />

perää oikeuksiaan. Hänen<br />

mielestään on kohtuutonta, että<br />

hän ei voi vaikuttaa millään tavalla<br />

naapurin hakkuisiin. Tässä<br />

tapauksessa siihen, että naapuri<br />

hakkaisi kuusikon pois ja palauttaisi<br />

ystävälleni järvinäkymän.<br />

Yleensä lainsäädännön ja hyvän<br />

hallintotavan lähtökohtana<br />

on tasapuolisuus. Jos hakkuiden<br />

rajoittaminen naapurin maiseman<br />

pilaantumisen takia hyväksytään,<br />

on hyväksyttävä vastaavasti<br />

hakkuiden määrääminen<br />

samasta syystä.<br />

Lupamenettelystä seuraisi lukuisa<br />

joukko kuulemisia, katselmuksia,<br />

arvioita, laskelmia, jne.<br />

Tällä kaikella olisi ainakin merkittävä<br />

työllisyysvaikutus. Laaja<br />

olisi se viranhaltijain joukko,<br />

joka leipänsä ansaitsisi näkymäasioita<br />

tutkiskellen, raportteja<br />

laatien ja valituksia käsitellen.<br />

Varmasti joku tähän omaa virastoakin<br />

tulisi ehdottamaan. Maisema<br />

kallis, hallinto halpa. Eikä<br />

puutetta olisi varmasti leivättömän<br />

pöydänkään antimista.<br />

Yleensä kaikella on tapana<br />

kasvaa ja laajeta. Yksityismetsätalous<br />

ja perhemetsätalous laajentuisi<br />

luontevasti naapurimetsätaloudeksi.<br />

Sen toimivuudesta<br />

Suomen oloissa en kylläkään<br />

menisi takuuseen.<br />

Tuumailija<br />

Tee <strong>puukauppa</strong><br />

ja<br />

<strong>lähde</strong><br />

Tsekkeihin<br />

Tälle talvelle ja tulevalle<br />

keväälle suunnitellut puukaupat<br />

kannattaa toteuttaa<br />

maaliskuun 23. päivään<br />

mennessä. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Metsä<br />

arpoo neljä Tsekin matkaa,<br />

yksi jokaiselle hankintaalueelle.<br />

Arvontaan osallistuvat ne metsänomistajat,<br />

jotka tekevät yhtiön kanssa<br />

puukaupan tammikuun ensimmäisen<br />

ja maaliskuun 23. päivän välisenä aikana.<br />

Matka-arvontaan osallistuvan<br />

kaupan minimikoko on 400 kuutiometriä.<br />

Tsekin matka toteutetaan Terve Metsä<br />

-lehden lukijamatkana lokakuun<br />

alussa. Matkalla tutustutaan muun<br />

muassa Tsekin metsätalou<strong>tee</strong>n, puunkorjuuseen,<br />

metsien moninaiskäyttöön<br />

sekä paikalliseen kulttuuriin ja<br />

nähtävyyksiin.<br />

Matkan arvo on 862 euroa, joten jos<br />

arpaonni suosii, on se mukava “lisätili”<br />

puukaupan päälle.<br />

Lisää matkaohjelmasta takasivun ilmoituksessa.<br />

Puuta hakattiin<br />

53 milj. m 3<br />

Suomen metsien markkinapuuhakkuut<br />

olivat viime vuonna noin 53 miljoonaa<br />

kuutiometriä. Määrä on vain hieman<br />

edellisvuotta pienempi, vaikka<br />

keväällä tehtaat seisoivat työselkkauksen<br />

johdosta.<br />

Markkinahakkuut ovat asettuneet viime<br />

vuosina noin 55 miljoonan kuutiometrin<br />

tasolle. Alle 50 miljoonan<br />

kuutiometrin hakkuut jäivät viimeksi<br />

vuonna 1996.<br />

Viime vuoden hakkuista tukkipuuta<br />

oli noin 25 miljoonaa kuutiometriä ja<br />

kuitupuuta noin 28 miljoonaa kuutiometriä.<br />

Yksityismetsien hankintahakkuut ja<br />

yhtiöiden omien metsien hakkuut olivat<br />

noin kolmanneksen edellisvuotta<br />

suuremmat.<br />

7

Puun tarve kasvaa<br />

viime vuodesta<br />

Lisäämme merkittävästikotimaisenkuitupuun<br />

ostoa kaikille<br />

kolmelle<br />

sellutehtaalle.<br />

Harvennusmetsien<br />

kuitupuulle<br />

erinomainen<br />

kysyntä sekä<br />

pysty- että hankintakaupoin.<br />

Talvileimikoiden<br />

osalta katseet siirretään<br />

jo ensi talveen<br />

ja nyt on kelirikko-<br />

ja kesäleimikoidenkauppaaika.Päätehakkuiden<br />

lisäksi ovat<br />

kesällä korjattavissa<br />

olevat harvennusleimikot<br />

ostoslistamme<br />

kärjessä. Nyt on<br />

hyvä hetki kutsua<br />

ostohenkilömme<br />

tilakäynnille ja<br />

suunnitella hakkuut<br />

ja hoitotyöt<br />

tälle vuodelle.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> hankkii tänä vuonna puuta yksityismetsistä viime vuotista enemmän.<br />

Tässä vaiheessa talvea oston painopiste on siirtymässä leimikoihin, joiden maapohja<br />

ja puun siirtoreitit kestävät hakkuu- ja ajokoneiden liikkumisen sulan<br />

maan aikana. Kuitupuun lisääntynyt käyttö tarjoaa metsänomistajille tavallista<br />

paremmat edellytykset toteuttaa metsien hoitohakkuita. Myös sahat käyvät<br />

korkealla teholla, joten kevään ja kesän sahauksiin tarvitaan kuusitukkia.<br />

Alla olevassa taulukossa puun kysyntätilan<strong>tee</strong>sta kerrotaan hankinta-alueittain.<br />

Puun kysyntää on kuvattu kellotaulun viisareilla. Ylöspäin osoittava viisari viestii,<br />

että on hyvä aika tarjota kyseistä puutavaralajia myyntiin. Päinvastaisessa tapauksessa,<br />

viisarin osoittaessa alaspäin, on puuta tarjolla enemmän kuin sitä<br />

voidaan ostaa. Kellotaulujen vieressä olevat alueittaiset kommentit ovat kunkin<br />

hankinta-alueen aluejohtajan viesti puunmyyjille.<br />

Tehtaat käyvät<br />

täysillä. Kaikilla<br />

puutavaralajeilla<br />

on hyvä kysyntä.<br />

Tämän talven korjuuohjelmiinmahtuu<br />

vielä jonkin<br />

verran mänty- ja<br />

kuusitukkivaltaisia<br />

leimikoita. Koivukuitupuutaostamme<br />

myös hankintaja<br />

käteiskaupoilla.<br />

Kevään tullen kaikilla<br />

puilla on varma<br />

menekki.<br />

Pystykaupoissa<br />

havupuuvaltaiset<br />

päätehakkuut<br />

ovat halutuimpia.<br />

Hankintamyyjien<br />

kannattaa hyödyntää<br />

hyvät korjuukelit<br />

ja harventaa<br />

koivikot hyväänkasvukuntoon.<br />

4<br />

Kysyntä<br />

8

Nuorten metsien kunnostus käyntiin<br />

Kuitupuun ostotilanne<br />

poikkeuksellisen hyvä<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> tarjoaa kuluvana<br />

talvena ja tulevana kesänä<br />

metsänomistajille poikkeuksellisen<br />

hyvän mahdollisuuden<br />

päättää nuorten metsien<br />

hoitohakkuista. Yhtiö<br />

lisää tuntuvasti kotimaisen<br />

kuitupuun ostoa.<br />

”Edellytykset nuorten metsien harvennushakkuille<br />

ja hoitorästien poistamiselle<br />

ovat koko maassa poikkeuksellisen<br />

hyvät. Lisäämme kotimaisen mänty-<br />

ja koivukuitupuun ostoa”, lupaa<br />

aluejohtaja Jouko Mattanen <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n Pohjois-Suomen hankinta-alueelta.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n kasvava kuitupuun tarve<br />

selittyy pitkälti Oulun sellutehtaalla<br />

toteutettavasta tuotantosuunnan<br />

muutoksesta. Nykyisin koivusellua ja<br />

havusellua tuottava tehdas muutetaan<br />

pelkästään havusellutehtaaksi. Muutos<br />

toteutetaan syksyllä.<br />

Muutoksen jälkeen Oulun sellutehdas<br />

käyttää havusellupuuta, lähinnä<br />

mäntykuitupuuta, lähes miljoona kuutiota<br />

vuodessa enemmän kuin nyt.<br />

Määrä on niin suuri, että se ei voi olla<br />

näkymättä puun kysynnässä.<br />

”Muutoksella on huomattava vaikutus<br />

kotimaan <strong>puukauppa</strong>an. Vaikutus<br />

ei rajoitu pelkästään Pohjois-Suomeen,<br />

vaan se säteilee myös Pohjois-Karjalaan<br />

ja Pohjois-Savoon ja Länsi-Suomeen<br />

saakka, kun puuvirtojen suunta<br />

kääntyy entistä laajemmalta alueelta<br />

Oulua kohti”, Mattanen luonnehtii.<br />

Tuontipuuta korvataan<br />

kotimaisella<br />

Koivun toimitukset Oulun sellutehtaalle<br />

lopetetaan ja ne siirretään jalostettavaksi<br />

Kemiin. Samalla tuontiriippuvuus<br />

pienenee merkittävästi. Käytännössä<br />

tämä merkitsee sitä, että<br />

tuontitarve pienenee miljoonasta kuutiosta<br />

lähes kolmannekseen.<br />

Koivukuidun ostoon Oulun järjestelyt<br />

eivät kuitenkaan vaikuta, vaan se<br />

jatkuu vähintään entisellään. Nykyisin<br />

Päätöksemme lisätä kotimaisen kuitupuun ostoa on metsänomistajille mahdollisuus, mutta<br />

samalla myös haaste tarjota puuta myyntiin, Jouko Mattanen toteaa.<br />

Oulussa jalostettava kotimainen koivukuitupuu<br />

ohjataan jatkossa Kemiin.<br />

”Tavoit<strong>tee</strong>mme on kasvattaa kotimaisen<br />

puun ostoa. Tämä on metsänomistajille<br />

paitsi mahdollisuus samalla<br />

myös haaste tarjota puuta myyntiin<br />

kasvavat määrät”, Mattanen sanoo.<br />

”Nuorten metsien harvennushakkuut<br />

eivät ole nyt ainakaan puun menekistä<br />

kiinni. Kuitupuun tarpeemme<br />

on kasvanut, lisäämme kotimaan ostoja<br />

ja tehtaat käyvät korkealla käyntias<strong>tee</strong>lla”,<br />

Mattanen tiivistää.<br />

Odotukset korkealla<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n ostotarve on tänä vuonna<br />

noin 10 miljoonaa kuutiota. Tarve on<br />

edellisvuotta suurempi, koska yhtiön<br />

tehtaiden odotetaan käyvän täydellä<br />

teholla koko vuoden.<br />

Mattasen mukaan kaikilla puutavaralajeilla<br />

on hyvä kysyntä, vaikka oston<br />

rakenne muuttuukin kuitupuun<br />

suuntaan. Lauhasta alkutalvesta johtuen<br />

kesäkorjuuseen sopivat leimikot<br />

ovat kevättalven kaupoissa erityisen<br />

haluttuja. Kysyntää on sekä harvennus-<br />

että päätehakkuuleimikoilla.<br />

”Kuusitukin kysyntä jatkuu edelleen<br />

hyvänä. Mäntytukinkin kysyntä on alkanut<br />

piristyä, joten sitä kannattaa<br />

nyt tarjota myyntiin”, Mattanen<br />

toteaa.<br />

Pinta-alaverotuksen päättymisen<br />

vaikutuksesta puun tarjontaan on erilaisia<br />

arvioita. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> odottaa,<br />

että puun tarjonta pysyy hyvänä, joskin<br />

tukin osuus saattaa olla aikaisempia<br />

vuosia vähäisempää.<br />

Pinta-alaverotukseen kuuluneet tilat<br />

hakkasivat varttuneita tukkileimikoitaan<br />

ennen veromuutosta tavallista<br />

enemmän. Toisaalta myyntituloverotuksessa<br />

olleille tiloille kertyi hakkuusäästöjä,<br />

joiden odotetaan nyt tulevan<br />

markkinoille.<br />

9

Aktiivinen metsän kasvatus palkitaan<br />

Myyntitulovero ei este<br />

puukaupoille<br />

Puun myyntituloista perittävä<br />

28 prosentin vero tuntuu<br />

äkkiseltään korkealta, mutta<br />

kun veron mieltää useamman<br />

vuoden tai vuosikymmenen<br />

ajalle, ei se enää tunnukaan<br />

niin suurelle.<br />

Viime vuoden lopussa päättyneessä<br />

pinta-alaverotuksessa metsän tuotosta<br />

maksettiin veroa joka vuosi. Vero perittiin<br />

myös niiltä vuosilta, joilta metsästä<br />

ei ollut tuloja. Puun myyntituloverotuksessa<br />

veroa maksetaan sen sijaan<br />

vain silloin, kun metsästä on tuloja.<br />

Niinpä verotusta kannattaakin pohtia<br />

vaikkapa siten, että jakaa veroprosentin<br />

hakkuiden väliin jäävillä vuosilla ja<br />

katsoo mitä jää yhdelle vuodelle.<br />

Hakkuiden siirtäminen verotuksen<br />

pelossa ei ole taloudellista metsän kasvatusta.<br />

Metsän taloudellinen tuotto<br />

on parhaimmillaan silloin, kun hakkuut<br />

ja muut toimenpi<strong>tee</strong>t ajoitetaan<br />

metsänhoidollisin perustein.<br />

Veroprosentti käytännössä<br />

alle 28 prosenttia<br />

Käytännössä lopullinen metsätalouden<br />

veroprosentti jää jokaisella tilalla alle<br />

28 prosentin. Tämä johtuu siitä, että<br />

metsätalouden menot saa vähentää<br />

joka vuosi täysimääräisinä. Menot vähennetään<br />

siis myös niinä vuosina,<br />

joina ei ole <strong>puukauppa</strong>tuloja.<br />

”Metsätalouden pääomatuloihin<br />

kohdistuva, nykyisellään 28 prosentin<br />

suuruinen vero ei realisoidu metsänomistajilla<br />

sellaisenaan juuri koskaan.<br />

Vähennyksinä huomioon otettavat<br />

tulonhankkimismenot pienentävät<br />

verorasitusta”, toteaa ylitarkastaja<br />

Kari Pilhjerta Verohallituksesta.<br />

Pilhjerta tähdentää, että puun<br />

myyntituloihin kohdistuvassa ennakonpidätyksessä<br />

on jo ennakoitu vähennysten<br />

vaikutusta niin, että pidätysprosentti<br />

on pystykaupoissa 19 ja<br />

hankintakaupoissa 13 eli alhaisempi<br />

kuin pääomaverokanta.<br />

Menojen vähennysoikeus<br />

kannustimena<br />

Ennakonpidätysprosenteissa, 19 ja<br />

13, on otettu huomioon metsätalouden<br />

keskimääräiset verotuksessa vähennettävät<br />

menot. Nämä prosentit<br />

kuvastavat paremmin metsätalouden<br />

tulojen verorasitusta kuin 28 prosentin<br />

suuruinen vero.<br />

Pilhjertan mukaan metsätalouden<br />

pääomatulojen verotukseen ei liity<br />

lainkaan sellaisia metsäpoliittisia elementtejä<br />

kuin oli pinta-alaverotuksessa.<br />

Myyntiverotuksesta siis puuttuu<br />

esimerkiksi pinta-alaverotuksessa sovellettu<br />

ensiharvennuksiin kannustanut<br />

ensiharvennusvähennys.<br />

”Toisaalta kuitenkin myyntiverotuksessa<br />

voi vähentää täysimääräisesti<br />

vaikkapa lannoituksen kulut, joita ei<br />

pinta-alaverotuksessa saanut lainkaan<br />

erikseen vähennykseksi. Myyntiverotuksen<br />

neutraalisuus toteutuu myös<br />

erilaisten kustannusten vähentämisessä”,<br />

Pilhjerta sanoo.<br />

Näin ollen myyntituloverotus on<br />

metsänomistajalle sitä edullisempi<br />

mitä aktiivisemmin hän hoitaa metsäomaisuuttaan.<br />

Metsänomistaja voi laskea menojen<br />

vaikutuksen verotukseensa siten, että<br />

kertoo menojen arvonlisäverottoman<br />

euromäärän luvulla 0,28. Saatu tulos<br />

kertoo euromäärän, jolla hänen verotuksensa<br />

kevenee.<br />

Metsätalouden pääomatuloihinkohdistuva<br />

verorasitus jää<br />

aktiivisesti metsäänsä<br />

kasvattavilla tiloilla<br />

käytännössä<br />

huomattavasti alle<br />

28 prosentin, Kari<br />

Pilhjerta toteaa.<br />

10

Myyntituloverotuksessa<br />

menot tarkasti muistiin<br />

Puun myyntituloverotuksessa ei<br />

ole tapahtunut veroilmoituksen<br />

täyttöön vaikuttavia muutoksia<br />

edelliseen vuo<strong>tee</strong>n verrattuna.<br />

Merkittävin muutos on se, että<br />

viime vuoden tulojen veroprosentti<br />

on prosenttiyksikön<br />

alhaisempi kuin edellisenä<br />

vuonna eli 28 prosenttia.<br />

Jos metsätaloudesta ei ollut viime<br />

vuonna tuloja, ei metsänomistajan<br />

pidä tuudittautua siihen ajatukseen,<br />

että veroilmoituksen voi jättää täyttämättä.<br />

Menot kannattaa ilmoittaa veroilmoituksella<br />

myös sellaisilta vuosilta,<br />

joilta metsätaloudesta ei ole puun<br />

myynti- tai muita pääomatuloja.<br />

Metsänomistajan ilmoittaessa menonsa<br />

joka vuosi veroilmoituksellaan,<br />

ne keventävät hänen muuta verotustaan<br />

tai vähennetään metsätalouden<br />

tuloista sitten, kun tuloja syntyy.<br />

Menot vähennetään<br />

joka vuosi<br />

Kun tuloja ei ole lainkaan tai verovuoden<br />

menot ovat suuremmat kuin tulot,<br />

metsätaloudesta syntyy alijäämää.<br />

Verottaja vähentää syntyneen alijäämän<br />

metsänomistajan muista pääomatuloista,<br />

esimerkiksi osinko- tai<br />

vuokratuloista.<br />

Alijäämä ei jää vähentämättä siinäkään<br />

tapauksessa, että metsänomistajalla<br />

ei ole muita pääomatuloja. Kun<br />

metsätalouden menoja ei voida vähentää<br />

muista pääomatuloista, puhutaan<br />

verotuksessa alijäämähyvityksestä. Verottaja<br />

vähentää alijäämähyvityksen<br />

metsänomistajan ansiotulojen, esim.<br />

palkkatulojen veroista.<br />

Verosta tehtävä vähennys on enimmillään<br />

1 400 euroa puolisoa kohti.<br />

Vähennystä korotetaan 400 eurolla<br />

yhdestä alaikäisestä lapsesta ja 400 euroa<br />

lisää toisesta alaikäisestä lapsesta,<br />

mutta ei tämän enempää.<br />

Tappio huomioon<br />

kymmenen vuotta<br />

Alijäämän ollessa niin suuri, että sitä<br />

ei voida kokonaan vähentää muista<br />

pääomatuloista tai ansiotulojen ve-<br />

roista alijäämähyvityksenä, vahvistetaan<br />

pääomatulolajin tappio. Tappion<br />

saa vähentää seuraavan kymmenen<br />

vuoden aikana kertyvistä pääomatuloista.<br />

Kymmenen vuoden raja tulee yleisimmin<br />

vastaan kuolinpesillä, joilla ei<br />

ole metsätalouden lisäksi muita tuloja.<br />

Tällaisten tilojen on syytä olla tarkkana<br />

puukauppojen kanssa. Jos edellisestä<br />

puun myynnistä on lähes kymmenen<br />

vuotta, kannattaa toteuttaa seuraava<br />

kauppa. Edellisinä vuosina vähentämättä<br />

jääneet tappiot vähennetään<br />

silloin <strong>puukauppa</strong>tuloista. Muussa<br />

tapauksessa tappiot jäävät kokonaan<br />

vähentämättä, kun kymmenen<br />

vuoden raja ylittyy.<br />

Tosit<strong>tee</strong>t<br />

säilytetään itse<br />

Metsänomistaja on velvollinen laatimaan<br />

metsätalouden tuloistaan ja menoistaan<br />

tositteisiin perustuvat muistiinpanot.<br />

Muistiinpanot tehdään kalenterivuosittain.<br />

Metsänomistajan on<br />

säilytettävä metsätalou<strong>tee</strong>n liittyvät<br />

tulo- ja menotosit<strong>tee</strong>t kuusi vuotta.<br />

Muistiinpanokirjaa ja tositteita ei<br />

liitetä veroilmoitukseen. Tarvittaessa<br />

metsänomistajan on kuitenkin oltava<br />

valmis toimittamaan ne verottajalle<br />

tarkastusta varten verottajan niitä<br />

pyytäessä.<br />

Metsätalouden tulojen ja menojen<br />

kirjauksessa noudatetaan kassaperiaatetta.<br />

Sen mukaan tulot ovat sen verovuoden<br />

(kalenterivuosi) tuloa, jona<br />

metsänomistaja on saanut ne rahana<br />

tai ne ovat tulleet hänen tililleen, ja<br />

menot sen verovuoden menoja, jonka<br />

aikana metsänomistaja on ne maksanut.<br />

Puukaupan solmimisen tai puun<br />

Metsäverovinkit<br />

korjuun ajankohta eivät siten ratkaise<br />

tulojen verovuotta.<br />

Ostaja ilmoittaa<br />

ennakkoveron<br />

Puun ostaja tekee puun myyntituloista<br />

ennakonpidätyksen <strong>puukauppa</strong>tilitysten<br />

yhteydessä. Pystykaupoissa ennakonpidätys<br />

on 19 prosenttia ja hankintakaupoissa<br />

13 prosenttia. Ostaja<br />

toimittaa tiedot ennakonpidätyksistä<br />

verottajalle, minkä pohjalta ne luetaan<br />

metsänomistajan hyväksi hänen<br />

lopullista veroaan määrättäessä.<br />

Arvonlisävero<br />

vähennetään kokonaan<br />

Arvonlisäverovelvolliset metsänomistajat<br />

kirjaavat puun myyntituloiksi<br />

<strong>puukauppa</strong>tulot ilman arvonlisäveroa.<br />

Vastaavasti menoiksi kirjataan menot,<br />

joista on vähennetty arvonlisävero.<br />

Arvonlisäveroista laaditaan omat<br />

muistiinpanot, joiden yh<strong>tee</strong>nvedot ilmoitetaan<br />

arvonlisäveroilmoituksella.<br />

Arvonlisäverovelvollisuus on metsänomistajalle<br />

eduksi, sillä hän saa vähentää<br />

kaikki tuotteissa ja palveluissa<br />

maksamansa arvonlisäverot tulojen<br />

arvonlisäveroista. Mikäli tuloja ei ole,<br />

palauttaa verottaja maksetut arvonlisäverot<br />

kokonaisuudessaan.<br />

Arvonlisäverot kuuluvat vähennettäviin<br />

menoihin silloinkin, kun metsänomistaja<br />

ei ole arvonlisäverovelvollinen.<br />

Silloin vähennys on kuitenkin<br />

vain 28 prosenttia maksetuista arvonlisäveroista,<br />

koska verot vähennetään<br />

osana metsätalouden vuosimenoja.<br />

Pyydä <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>sta oma<br />

metsänomistajan vero-opas!<br />

Palvelukortti sivulla 23.<br />

11

Menovaraus tasaa<br />

veronmaksua<br />

Menovarauksella on<br />

yksinkertaista. Se ei vaadi kuin vuoden<br />

<strong>puukauppa</strong>tulojen kertomisen luvulla<br />

mahdollista tasata metsä-<br />

0,15 ja saadun tuloksen kirjaamisen<br />

talouden veronmaksua sil- verolomakkeen kohtaan 29. Ennen valoin,<br />

kun tulot ja menot<br />

rauksen tekemistä <strong>puukauppa</strong>tuloista<br />

ei vähennetä menoja, ainoastaan mah-<br />

ajoittuvat eri vuosille.<br />

dollinen metsävähennys vähennetään.<br />

Yhden vuoden menovaraus saa olla<br />

enimmillään 15 prosenttia kalenterivuoden<br />

yh<strong>tee</strong>nlasketuista <strong>puukauppa</strong>tuloista,<br />

joista on ensin vähennetty<br />

mahdollinen metsävähennys. Menovarauksella<br />

lykätään veronmaksua myöhemmille<br />

vuosille. Oulun ja Lapin lääneissä<br />

varaukset on ilmoitettava tuloksi<br />

viimeistään kuuden vuoden kuluttua,<br />

muulla maassa aika on neljä vuotta.<br />

Uudistamishakkuissa on tavallista,<br />

että <strong>puukauppa</strong>tulot ja metsän uudistamismenot<br />

osuvat eri vuosille. Puukauppatuloista<br />

tehtävä ennakonpidätys<br />

(pystykaupat 19 ja hankintakaupat<br />

13 prosenttia) ei ole silloin riittävä,<br />

vaan metsänomistajalle tulee maksettavaksi<br />

jälkiveroja.<br />

Metsän uudistamisvuonna metsätalouden<br />

menot ovat puolestaan tuloja<br />

suuremmat, jolloin metsätalouden tulos<br />

jää alijäämäiseksi.<br />

Tekemällä menovarauksen metsänomistaja<br />

voi alentaa jälkiverojen määrää.<br />

Esimerkiksi 10 000 euron puhtaasta<br />

pääomatulosta vero on 2 800 euroa.<br />

Menovarauksella vero alenee 2 380 euroon.<br />

Menovarauksesta voidaan merkitä<br />

tuloksi (verolomakkeen kohta 5) menoja<br />

vastaava osuus sellaisina vuosina,<br />

joina ei ole <strong>puukauppa</strong>tuloja. Silloin<br />

metsätalouden tulos on nolla eli ei<br />

synny alijäämää.<br />

Menovarauksen käyttö tulevien vuosien<br />

menojen kuittaajana sopii erityisen<br />

hyvin kuolinpesille, joilla ei ole<br />

muita kuin metsätalouden tuloja. Menojen<br />

ajoittuessa myöhemmille vuosille<br />

kuin tulot, jäävät menot verotuksessa<br />

vähentämättä ilman menovarausta,<br />

ellei tilalta myydä puuta seuraavan<br />

kymmenen vuoden aikana.<br />

Toinen vaihtoehto on pitää menovarausta<br />

korottomana ”veroluottona” ja<br />

ilmoittaa menovaraus tuloksi vasta,<br />

kun se on lain mukaan pakko ilmoittaa<br />

(4 tai 6 v.).<br />

Menovarauksen tekeminen on varsin<br />

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○<br />

Matkakulut vähennyksiin<br />

Puun myyntituloverotukseen<br />

liittyvä matkakulujen vähennysoikeus<br />

on merkittävä etu<br />

metsänomistajille, jotka<br />

asuvat kaukana metsätilastaan<br />

ja, jotka hoitavat metsäänsä.<br />

Vähennys ei kuitenkaan<br />

tule automaattisesti,<br />

vaan se perustuu todellisiin<br />

ajokilometreihin.<br />

Matkakulut kirjataan muistiinpanoissa<br />

erilleen muista metsätalouden menoista.<br />

Niille on oma sarake (7.2.) myös verolomakkeella.<br />

Metsänomistaja saa vähentää puun<br />

myyntituloverotuksessa kaikki puun<br />

tuottamiseen ja korjuuseen liittyvät<br />

matkakulut. Kulujen vähentämiselle ei<br />

ole ylärajaa. Matkat voidaan tehdä<br />

omalla autolla tai yleisillä kulkuneuvoilla.<br />

Matkakuluista on laadittava muistiinpanoihin<br />

erittely. Muistiinpanoista<br />

on ilmettävä kilometrimäärän ja kulkuneuvon<br />

lisäksi matkan kohde ja tarkoitus.<br />

Matkan tarkoitus kannattaa selvittää<br />

muistiinpanoissa mahdollisimman<br />

tarkasti. Jos kysymyksessä on esimerkiksi<br />

istutus tai taimikonhoito, kannattaa<br />

muistiinpanoihin merkitä päiväkohtainen<br />

työsuoritus. Jos työ on<br />

vaatinut tavanomaista useamman<br />

käynnin koh<strong>tee</strong>lla, on sekin syytä perustella<br />

muistiinpanoissa.<br />

Oman auton vähennys<br />

21 senttiä/km<br />

Matkakulujen vähentämisperus<strong>tee</strong>ksi<br />

ei siten riitä pelkästään se, että on käy-<br />

ty metsätilalla. Muistiinpanoissa on<br />

osoitettava, että käynti on ollut tarpeen<br />

metsänhoito- ja hallintotyön<br />

kannalta. Tämä ei kuitenkaan edellytä<br />

jokaiselta käynniltä näkyvää työsuoritusta.<br />

Pelkkä metsän kunnon tarkistaminen,<br />

varsinkin lumisen talven tai<br />

myrskyn jälkeen, on vähennyskelpoinen<br />

matka.<br />

Yleisillä kulkuneuvoilla tehdyistä<br />

matkoista merkitään menoiksi matkaliput.<br />

Ne on liitettävä muistiinpanokirjan<br />

tositteisiin. Omaa autoa käytettäessä<br />

menoina voidaan kirjata 0,21<br />

euroa/km.<br />

Jos metsänomistaja joutuu yöpymään<br />

tehdessään metsätalouden vähennyskelpoisia<br />

matkoja, hän voi kirjata<br />

yöpymiskulut matkakuluihin tositteiden<br />

mukaisesti.<br />

Oman auton käyttöön ei liity vähennettävää<br />

arvonlisäveroa. Matkalippujen<br />

ja majoituskulujen arvonlisäverot<br />

merkitään muistiinpanoissa vähennettäviin<br />

arvonlisäveroihin.<br />

Esimerkkejä vähennyskelpoisista<br />

matkakuluista<br />

� leimikon suunnittelu<br />

� puukaupan tekeminen<br />

� puunkorjuun valvonta<br />

� puutavaran mittaus<br />

� lumi- ja myrskyvahinkojen<br />

tarkastus<br />

� taimikoiden kevät- ja syystarkastus<br />

� istutus, raivaus ja muut<br />

metsänhoitotyöt<br />

�<br />

kaluston käyttö huollossa.<br />

12

Verovähennys pienentää<br />

nettomenoa<br />

Puun myyntituloverotukseen<br />

sisältyvä tilakohtaisten menojen<br />

vähennysmahdollisuus<br />

kannustaa metsäomaisuuden<br />

hyvään hoitoon erityisesti<br />

tiloilla, joilla metsänomistaja<br />

<strong>tee</strong>tättää hoitotyöt<br />

alan ammattilaisilla.<br />

Arvonlisäverovelvollinen metsänomistaja<br />

voi esimerkiksi taimikonhoidon<br />

kustannuksia laskiessaan käyttää karkeaa<br />

ajattelua, että hän saa verotuksen<br />

kautta takaisin noin 40 prosenttia<br />

hakkeen kustannuksista. Sama ajattelu<br />

pä<strong>tee</strong> metsätalouden kaikkiin muihinkin<br />

menoihin.<br />

Metsätalouden vähennyskelpoisia<br />

tarvikeostoja ja ostopalveluja suunniteltaessa<br />

verotuksen vaikutus kannattaa<br />

ottaa huomioon. Ostojen nettomeno<br />

saadaan laskettua taskulaskimella<br />

kertomalla oston arvonlisäverollinen<br />

hinta luvulla 0,59.<br />

Kerroin 0,59 syntyy seuraavasti:<br />

Jos esimerkiksi taimikonhoidon kustannus<br />

(=arvonlisäverollinen hinta)<br />

on 1 220 euroa, siitä vähennetään ensin<br />

arvonlisävero (220 euroa) kokonaisuudessaan.<br />

Hankinnan arvonlisäverottomaksi<br />

hinnaksi saadaan tasan 1 000 euroa.<br />

Se on summa, jonka metsänomistaja<br />

vähentää metsätalouden tuloverotuk-<br />

sessa. Tuloverotuksen vaikutus voidaan<br />

laskea kertomalla 1 000 euroa luvulla<br />

0,72. Silloin saadaan taimikonhoidon<br />

lopullinen nettomeno, joka on 720<br />

euroa.<br />

Mikäli metsänomistaja ei ole arvonlisäverovelvollinen,<br />

on veroetu pienempi,<br />

koska hän ei voi vähentää arvonlisäveroa<br />

sellaisenaan, vaan se katsotaan<br />

osaksi hankintamenoa. Tässä<br />

tapauksessa nettomeno saadaan kertomalla<br />

hankinnan arvonlisäverollinen<br />

hinta luvulla 0,72. Taimikonhoidon<br />

nettomenoksi jää noin 878 euroa.<br />

Esimerkki osoittaa samalla, että arvonlisäverovelvollisuus<br />

on metsänomistajalle<br />

eduksi. Tässä tapauksessa<br />

se toi 158 euron veroedun.<br />

Esimerkkilaskelmissa ei ole otettu<br />

huomioon Kemera-rahoitusta, joka tekee<br />

hankkeen toteutuksesta vieraalla<br />

työvoimalla vieläkin edullisemman.<br />

Esimerkki<br />

Kemera-koh<strong>tee</strong>sta<br />

Taimikonhoito 1 ha, vaikea kohde,<br />

läpimitta yli 3 cm, poistuma 30 000<br />

tainta<br />

Kustannukset 732 e<br />

Arvonlisävero (22%) -132 e<br />

Kemera-tuki (35%) -210 e<br />

Bruttomeno 390 e<br />

Veroetu (0,28x390) -109 e<br />

Nettomeno 281 e<br />

Metsänomistajan nettomenoksi jää<br />

noin 38 prosenttia hakkeen kokonaiskustannuksista.<br />

Metsäverovinkit<br />

Tilakaupoissa<br />

tarkkana<br />

Pinta-alaverotuksessa olleille<br />

verotus sisältää tilakauppoihin<br />

liittyvän ”sudenkuopan”, johon<br />

lankeaa helposti, ellei ole tietoinen<br />

verosäännöksistä.<br />

Luovutusvoittoa verotettaessa pintaalaverotukseen<br />

kuuluneiden tilojen<br />

myyntihintaan lisätään <strong>puukauppa</strong>tulot,<br />

jotka tilalta on saatu myyntivuotta<br />

edeltäneenä viitenä vuotena. Tulot<br />

lisätään kassaperiaat<strong>tee</strong>n mukaan eli<br />

ratkaisevana tekijänä on <strong>puukauppa</strong>rahojen<br />

tilitysajankohta, ei puukaupan<br />

teon ajankohta.<br />

Kuolinpesien on mahdollista välttää<br />

<strong>puukauppa</strong>tulojen lisääminen myyntihintaan<br />

osittamalla tila ennen sen<br />

myyntiä.<br />

Metsän arvo<br />

korkealle<br />

Metsätilan ostajan ei kannata aliarvioida<br />

metsän osuutta kaupassa silloin,<br />

kun kauppa sisältää muutakin kuin<br />

metsää, esimerkiksi peltoa ja rakennuksia.<br />

Tilan ostajalla on oikeus tehdä tilan<br />

hankintamenosta metsävähennys,<br />

joka on puolet metsäosuuden hankintamenosta.<br />

Yhden vuoden metsävähennys saa<br />

olla enintään 40 prosenttia kyseiseltä<br />

tilalta verovuonna saaduista metsätalouden<br />

pääomatuloista. Pienin mahdollinen<br />

vähennys on 1 500 euroa,<br />

joka edellyttää vähintään 3 750 euron<br />

pääomatuloa.<br />

Koska metsävähennys on puolet<br />

metsäosuuden hankintamenosta, tarkoittaa<br />

se 28 prosentin verokannalla<br />

14 prosentin veroetua. Täyden metsävähennyksen<br />

tekeminen edellyttää<br />

kuitenkin melko suuria <strong>puukauppa</strong>tuloja,<br />

joten vähennyksen täysimääräinen<br />

hyödyntäminen vie vähäpuustoisilla<br />

ostotiloilla vuosikymmeniä.<br />

131 13

Metsäverovinkit<br />

Pinta-alaverotus viimeistä kertaa<br />

Pinta-alaverotuksen verolomake<br />

täytetään tänä talvena viimeistä<br />

kertaa. Tämän vuoden alusta<br />

alkaen kaikki metsänomistajat<br />

ovat puun myyntituloverotuksen<br />

piirissä ja täyttävät ensi<br />

talvena verolomakkeen 2C.<br />

Pinta-alaverotuksessa oli kannustimia,<br />

joita monet metsänomistajat jäävät<br />

kaipaamaan. Metsiensä uudistaja ja<br />

ensiharventaja palkittiin verohuojennuksin<br />

ja verovapauksin. Puun myyntituloverotuksessa<br />

vastaavia kannustimia<br />

ei ole lainkaan.<br />

Vaikka kannustimia ei ole, palkitsee<br />

puun myyntituloverotus aktiivisen<br />

metsän hoidon. Kannustimina toimivat<br />

menojen tilakohtaiset vähennysoikeudet.<br />

Pinta-alaverotuksessa menot<br />

oli otettu huomioon keskimääräisinä<br />

vähennyksinä, jotka eivät olleet sidoksissa<br />

tilan todellisiin menoihin. Todelliset<br />

menot ovat suuremmat kuin<br />

keskimääräiset kustannukset.<br />

Tiedot kannattaa<br />

tarkistaa<br />

Vaikka pinta-alaverotuksessa on menossa<br />

viimeisen veroilmoituksen täyttö,<br />

kannattaa lomakkeen tietojen<br />

kanssa olla vielä tarkkana. Esitäytetyt<br />

tiedot on syytä käydä läpi ja ilmoittaa<br />

mahdolliset muutokset.<br />

Esitäytetyt tiedot perustuvat aikaisempien<br />

vuosien tietoihin ja niihin<br />

uusiin tietoihin, jotka verottaja on<br />

saanut käyttöönsä viranomaistietä,<br />

esimerkiksi metsäkeskuksilta. Metsäkeskus<br />

antaa tiedot muun muassa toimenpiteistä,<br />

jotka oikeuttavat metsän<br />

uudistamisvähennykseen ja taimikkovähennykseen.<br />

Verolomakkeen tarkistus onnistuu<br />

parhaiten, kun sen käy läpi kohta kohdalta<br />

veroilmoituksen täyttöohjeen<br />

kanssa. Täyttöohjeessa on kerrottu<br />

mitä verolomakkeen eri kohdissa kuuluu<br />

olla.<br />

Uudistusaloille verovähennys<br />

ja -vapaus<br />

Pinta-alaverotuksessa metsänomistaja<br />

saa uudistusalalleen uudistamisvähennyksen<br />

ja verovapauden. Nyt täytettävässä<br />

veroilmoituksessa uudistamisvähennys<br />

on<br />

- 690 euroa, kun metsä on uudistettu<br />

istuttamalla,<br />

- 360 euroa, kun metsä on uudistettu<br />

kylvämällä,<br />

- 160 euroa, kun metsä on uudistettu<br />

luontaisesti.<br />

Veroedut saa viime kesänä uudistetuille<br />

hakkuualoille, mikäli metsänomistaja<br />

ilmoitti toimenpi<strong>tee</strong>t metsäkeskukseen<br />

viime vuoden lokakuun<br />

loppuun mennessä. Lisäksi uudistusala<br />

saa vuodelle 2005 verovapauden.<br />

Pinta-alaverotuksen taimikkovähennys,<br />

180 euroa/ha, myönnetään sen<br />

vuoden verotuksessa, jonka aikana taimikko<br />

todetaan vakiintuneeksi. Taimikko<br />

katsotaan vakiintuneeksi, kun<br />

voidaan olettaa, että uudistusalalla<br />

olevista taimista kasvaa alueelle uusi<br />

täystiheä metsä ja taimikon perustamisesta<br />

on kulunut vähintään 5 vuotta.<br />

Vakiintuminen piti ilmoittaa metsäkeskukseen.<br />

Ensiharvennuksen toteuttaneilla on<br />

oikeus ensiharvennusvähennykseen.<br />

Vuonna 2005 käyttämättä jäävä ensiharvennusvähennys,<br />

kuten kaikki<br />

muutkin käyttämättä jäävät pinta-alaverotuksen<br />

vähennykset, ovat eriä, joita<br />

ei voi siirtää vähennettäviksi puun<br />

myyntituloverotuksessa.<br />

Arvonlisäveroista<br />

muistiinpanot<br />

Pinta-alaverotukseen kuuluvan arvon-<br />

Veroilmoitusten jättöajat poikkeavat<br />

totutusta. Syynä on verohallinnon<br />

käyttöön ottama esitäytetty veroilmoitus.<br />

Se korvaa aiemmin käytössä<br />

olleen veroehdotuksen, jonka piirissä<br />

osa metsänomistajistakin on ollut.<br />

Uudistus jakaa metsänomistajat veroilmoituksen<br />

jättöajan suh<strong>tee</strong>n kah<strong>tee</strong>n<br />

ryhmään: arvonlisäverovelvollisiin<br />

ja ei-arvonlisäverovelvollisiin.<br />

Arvonlisäverovelvolliset palauttavat<br />

metsätalouden veroilmoituksen ja arvonlisäveroilmoituksen<br />

viimeistään<br />

28.2.. Pääveroilmoitusta (lomake 1) ei<br />

anneta siinä vaiheessa. Sama 28.2. palautusaika<br />

koskee myös kaikkien verotusyhtymien<br />

metsätalouden veroilmoitusta<br />

ja lomaketta 36.<br />

Huhtikuussa nämä metsänomistajat<br />

saavat esitäytetyn veroilmoituksen.<br />

Helmikuussa annetun metsätalouden<br />

lisäverovelvollisten metsänomistajien<br />

on tehtävä muistiinpanot arvonlisäverotusta<br />

varten.<br />

Arvonlisäverotuksen muistiinpanoihin<br />

kirjataan kaikki metsätalouden<br />

tulot ja menot ja niihin sisältyvät arvonlisäverot.<br />

Kalenterivuoden aikana<br />

saatujen ja maksettujen arvonlisäverojen<br />

yhteissummat ilmoitetaan arvonlisäveroilmoituksessa.<br />

Muistiinpanoja<br />

ja tositteita ei toimiteta verotoimistoon<br />

kuin erikseen pyydettäessä.<br />

Metsätalouden poistoja laskiessaan<br />

arvonlisäverovelvolliseksi merkityt<br />

metsänomistajat merkitsevät arvonlisäverovelvollisuuden<br />

alkamisen jälkeen<br />

toteutetuista ojitus- ja tiehankkeista<br />

johtuneet menot hankintamenoiksi<br />

ilman arvonlisäveroa ja arvonlisäverot<br />

arvonlisäveroilmoitukseen.<br />

Sen sijaan metsänomistajat, jotka<br />

eivät ole arvonlisäverovelvollisia, merkitsevät<br />

arvonlisäverot poistoihin oikeuttaviksi<br />

hankintamenoiksi siltä<br />

osin kuin arvonlisävero-osuu<strong>tee</strong>n ei<br />

ole saatu metsänparannustukea.<br />

Vuoden 2005 lopun poistamaton<br />

hankintameno siirretään sellaisenaan<br />

puun myyntituloverotukseen vuonna<br />

2006 ja poistojen tekemistä jatketaan<br />

entiseen tapaan, vaikka verotusmuoto<br />

muuttuu.<br />

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○<br />

Alv-velvollisuus ohjaa<br />

veroilmoituksen palautusta<br />

veroilmoituksen tiedot on otettu huomioon<br />

esitäytetyllä ilmoituksella.<br />

Ei-arvonlisäverovelvolliset metsänomistajat<br />

eivät palauta helmikuussa<br />

metsätalouden veroilmoitusta, vaan<br />

vasta toukokuussa yhdessä esitäytetyn<br />

veroilmoituksen kanssa. Näin ollen<br />

metsätalouden verovuoden 2005 tiedot<br />

puuttuvat heidän esitäytetyltä veroilmoitukseltaan.<br />

Esitäytetyt veroilmoitukset palautetaan<br />

toukokuussa, mutta vain siinä tapauksessa,<br />

että verovelvollinen haluaa<br />

niihin muutoksia. Mikäli muutoksia ei<br />

haluta, ilmoitusta ei palauteta.<br />

Metsätalouden muistiinpanot ja niihin<br />

liittyvät tosit<strong>tee</strong>t metsänomistaja<br />

säilyttää itsellään. Säilyttämisvelvollisuus<br />

on kuusi vuotta. Verottajalle ne<br />

toimitetaan vain niitä erikseen pyydettäessä.<br />

14

Muistiinpanot<br />

Pysty- Muut<br />

Pvm Tulon laatu Nro kaupat pääomatulot Alv<br />

Kokonais- Al-veroton<br />

Menon laatu meno meno Alv<br />

Matkan Matka-<br />

Matkan tarkoitus pituus kulut Alv<br />

Muut muistiinpanot<br />

15

Puukaupan Palvelusopimusten<br />

suosio kovassa kasvussa<br />

Ostoista puolet sopimustiloilta<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tarjoamat Puukaupan<br />

Palvelusopimukset<br />

ovat osoittaneet tarpeellisuutensa.<br />

Metsänomistajien<br />

kiinnostus sopimuksia kohtaan<br />

on ollut kova. Sopimusten<br />

määrä on kasvanut tasaisesti<br />

vuosi vuodelta.<br />

”Sopimusten kasvava suosio viestii siitä,<br />

että niille on tarvetta. Meillä on<br />

entistä enemmän metsänomistajia,<br />

jotka haluavat metsästään hyvän taloudellisen<br />

tuoton. Sopimustoiminnan<br />

kautta he pääsevät tavoit<strong>tee</strong>seensa”,<br />

kertoo <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Metsän ostopäällikkö<br />

Tapani Haapanen.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Metsä aloitti sopimusten<br />

tarjoamisen seitsemän vuotta sitten.<br />

Siitä lähtien sopimusten määrä on<br />

kasvanut joka vuosi. Viime vuonna sopimustilat<br />

toimittivat jo puolet yhtiön<br />

hankkimasta yksityismetsien<br />

puusta.<br />

Etuja ilman velvoitteita<br />

”Monet metsänomistajat haluavat<br />

avaimet kä<strong>tee</strong>n -palvelua, jotta heidän<br />

ei tarvitse itse perehtyä metsäasioihin<br />

eikä huolehtia metsän hoidosta ja<br />

hakkuista”, Haapanen toteaa. Yhtiö<br />

tarjoaa mielellään pitkäaikaista sopimusta<br />

tällaisille metsänomistajille.<br />

Sopimusten suosion ymmärtää hyvin,<br />

sillä sopimus ei sido metsänomistajaa,<br />

mutta tarjoaa hänelle monia<br />

etuja, joilla metsän hoidon taso ja taloudellinen<br />

tuotto kohoavat.<br />

Puukaupoissa sopimustilat ovat etusijalla.<br />

Paikallinen puunostaja on ti-<br />

Puukaupan Yhteistyösopimus<br />

� Koskee puukauppoja<br />

� Ostositoumus<br />

� Bonus<br />

� Hinnantarkistus vuosittain<br />

� eMetsä-verkkopalvelut<br />

Metsäpalvelusopimus<br />

laan yhteydessä vähintään kerran vuodessa.<br />

Alkuvuodesta ostajat käyvät sopimustilat<br />

läpi ja kartoittavat niiden<br />

puun myyntitarpeet.<br />

”Tarjoamme sopimustiloille etusijan<br />

puukaupoissa. Kun näiden tilojen<br />

myyntimäärät on selvitetty alkuvuodesta,<br />

sen jälkeen tiedämme kuinka<br />

paljon voimme ostaa muuta tarjolle<br />

tulevaa puuta”, Haapanen kertoo.<br />

� Puukaupan Yhteistyösopimuksen ehtojen lisäksi Metsäpalvelusopimus<br />

kattaa tilan metsänhoitotyöt.<br />

� Metsäpalvelusopimus on luon<strong>tee</strong>ltaan ”avaimet kä<strong>tee</strong>n” -sopimus, jossa<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> hoitaa tilan metsiä pyrkien maksimoimaan metsien taloudellisen<br />

tuoton.<br />

�<br />

Toteutettavat toimenpi<strong>tee</strong>t sovitaan vuosittain metsänomistajan kanssa<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n metsäasiantuntijan laatiman ehdotuksen pohjalta.<br />

16

Bonukset uusille<br />

kaupoille<br />

Sopimusmyyjä pääsee bonusjärjestelmän<br />

piiriin tehdessään uuden kaupan<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n kanssa. Bonus on korkein<br />

myyjille, jotka myyjät tasaisesti puuta<br />

vuosi vuodelta.<br />

Uutena asiana sopimuksissa on se,<br />

että bonusta maksetaan vaikka edellisestä<br />

kaupasta olisi kulunut jo vuosia.<br />

Aikaisemmin bonuksen edellytyksenä<br />

oli, että kauppojen väli ei saanut olla<br />

yli kolmea vuotta.<br />

Hinnantarkistus<br />

vuosittain<br />

Sopimuksiin sisältyy hinnantarkistusehto.<br />

”Hinnantarkistus antaa turvaa<br />

metsänomistajalle hintavaihteluja<br />

vastaan. Kun hän tietää saavansa lisähintaa<br />

hintojen mahdollisesti noustessa,<br />

ei puukaupan ajankohdan kanssa<br />

tarvitse spekuloida”, Haapanen toteaa.<br />

Kaikki puu<br />

ostetaan<br />

Puukaupan Palvelusopimukset sisältävät<br />

ehdon, että <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> sitoutuu ostamaan<br />

sopimuskauden aikana tilojen<br />

hakkuusuunnit<strong>tee</strong>n mukaiset puumäärät.<br />

Vuosien mittaan tämä sopimuskohta<br />

on tarjonnut monille tiloille mahdollisuuden<br />

laittaa nuoret metsät kuntoon.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on ostanut ensiharvennusten<br />

puut silloinkin, kun kuitupuulla<br />

on ollut heikompi kysyntä.<br />

Ostositoumuksella on suuri merkitys<br />

sellaisenakin aikana, kun puun kysyntä<br />

on tarjontaa korkeampi. Hyvänä<br />

esimerkkinä ovat vain talvikorjuuseen<br />

sopivat leimikot. Kuluvan talven tapaiset<br />

lyhyet talvet rajoittavat ostomahdollisuuksia,<br />

kun maapohja kestää<br />

korjuukoneet vain lyhyen aikaa.<br />

”Säännöllinen yhteydenpito takaa<br />

sopimustiloille ajantasaisen tiedon<br />

tehtaidemme puuntarpeesta. Kun molemmat<br />

osapuolet tuntevat tilan metsät,<br />

hakkuita on mahdollista suunnitella<br />

useamman vuoden tähtäimellä<br />

markkinatilanne huomioon ottaen”,<br />

Haapanen sanoo.<br />

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○<br />

Metsätilojen perintövero<br />

epäoikeudenmukainen<br />

”Metsätilojen saattaminen<br />

perintö- ja lahjaverotuksessa<br />

tasavertaiseen asemaan maatalouden<br />

ja muun yritystoiminnan<br />

kanssa nopeuttaisi tilojen<br />

sukupolvenvaihdoksia ja lisäisi<br />

sitä kautta puukauppoja”,<br />

sanoo kansanedustaja Tuija<br />

Nurmi.<br />

Perintö- ja lahjaverotuksessa metsätilan<br />

arvo määräytyy tilan käyvän arvon<br />

mukaan. Metsän arvo on silloin<br />

keskimäärin 2 500-3 000 euroa hehtaaria<br />

kohti. Kun luovutuksen koh<strong>tee</strong>na<br />

on maatila, käytetään perintö- ja<br />

lahjaverotuksessa metsän kasvusta<br />

johdettua arvoa, joka kerrotaan luvulla<br />

10. Perintö- ja lahjaverotuksen arvoksi<br />

tästä katsotaan 40 prosenttia,<br />

jolloin arvoksi saadaan reilut 300 euroa<br />

hehtaaria kohti.<br />

”Verotuksessa kaikkia pitäisi kohdella<br />

tasapuolisesti. Tämä ei toteudu, kun<br />

saman omaisuuden verotusarvo on<br />

palkansaajalla ja eläkeläisellä kymmenkertainen<br />

maanviljelijään verrattuna”,<br />

Nurmi toteaa.<br />

Keskustelu käynnistynyt<br />

Nurmi kertoo pitäneensä asiaa esillä jo<br />

kymmenen vuotta. Tavoit<strong>tee</strong>na ei ole<br />

maatilojen perintö- ja lahjaverotuksen<br />

kiristäminen, vaan metsätilojen saattaminen<br />

samaan asemaan maatilojen<br />

kanssa. Toistaiseksi lakiin ei ole saatu<br />

muutosta, mutta Nurmi uskoo sen<br />

ajan vielä koittavan, kun asiaa pidetään<br />

esillä.<br />

”Nyt keskustelu on saatu hyvään<br />

vauhtiin ja päättäjille tietoa tilan<strong>tee</strong>sta.<br />

Meidän metsänomistajien on tehtävä<br />

työtä sen e<strong>tee</strong>n, että lakimuutos<br />

tulee mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan”,<br />

Nurmi sanoo.<br />

Nurmi arvioi, että nihkeä suhtautuminen<br />

lakimuutokseen johtuu tiedon<br />

puut<strong>tee</strong>sta. Metsätilojen omistuksessa<br />

on tapahtunut merkittävä rakennemuutos,<br />

jonka seurauksena puhtaiden<br />

metsätilojen määrä on kasvanut huomattavasti<br />

samalla, kun maanviljelijöiden<br />

osuus on supistunut.<br />

”Kysymys ei ole enää mistään pienestä<br />

omistajaryhmästä. Metsätiloja<br />

on jo noin kaksisataatuhatta”, Nurmi<br />

toteaa.<br />

Nurmi on koulutukseltaan lääketie<strong>tee</strong>n<br />

tohtori, mutta metsäasiat ovat<br />

hänelle silti omakohtaisesti tuttuja.<br />

Hän hoitaa Iitissä yhdessä miehensä<br />

kanssa tämän sukutilaa, johon kuuluu<br />

peltoa ja metsää. Nurmi on ollut myös<br />

erilaisissa metsätalouden luottamustehtävissä,<br />

parhaillaankin Suomen<br />

Metsätilanomistajien Liiton johtokunnassa.<br />

Omistajavaihdosten<br />

vauhti hidasta<br />

Metsänomistajien keski-ikä on nousussa.<br />

Nyt se on 59 vuotta. Tilojen siirtyminen<br />

nuoremmalle sukupolvelle on<br />

sen verran hidasta, että keski-iän odotetaan<br />

nousevan edelleen.<br />

Nurmen mielestä tämä ei ole oikea<br />

kehityssuunta. Yleensä vanhemmalla<br />

omistajapolvella on talous siinä kunnossa,<br />

että heillä ei ole taloudellista<br />

tarvetta myydä puuta. Metsää säästetään<br />

mielellään pahan päivän varalle.<br />

”Perintö- ja lahjaverolain korjaus<br />

olisi oiva piristysruiske metsätilojen<br />

sukupolvenvaihdoksille. Se puolestaan<br />

lisäisi <strong>puukauppa</strong>a”, Nurmi sanoo.<br />

Nurmen mukaan puuta pitäisi saada<br />

markkinoille nykyistä enemmän. Talouden<br />

kannalta metsä on Suomelle<br />

edelleen erittäin tärkeä ja säilyttää asemansa,<br />

kun puusatoa korjataan samassa<br />

suh<strong>tee</strong>ssa kuin uutta kasvaa.<br />

17

Liikemies Hannu Kekäle arvostaa helppoutta<br />

metsäomaisuutensa<br />

hoidossa<br />

Vaatekaupassa on tärkeää,<br />

että asiakkaan on helppo<br />

tehdä ostoksensa. Samaa<br />

helppoutta ja kokonaispalvelua<br />

Kekäle Oy:n toimitusjohtaja<br />

Hannu Kekäle arvostaa<br />

myös metsäomaisuutensa<br />

hoidossa.<br />

Kahdeksalla eri paikkakunnalla toimivan<br />

Kekäleen vaatetusliikkeen omistaja<br />

ja toimitusjohtaja Hannu Kekäle<br />

peri sisarensa Maritan kanssa Veikkoisältään<br />

mittavan, usean sadan hehtaarin<br />

metsäomaisuuden.<br />

”Isämme kuoli yllättäen. Koska metsät<br />

olivat olleet täysin hänen hoidossaan,<br />

meni minulta hänen kuolemansa<br />

jälkeen jonkin aikaa ennen kuin<br />

sain selville missä eri palstat edes sijaitsevat”,<br />

perikunnan metsien hoidosta<br />

isänsä kuoleman jälkeen vastannut<br />

Hannu Kekäle toteaa.<br />

Kiireinen liikemies ei ehdi juurikaan<br />

paneutua metsäasioiden hoitoon,<br />

mutta hän ei myöskään luopuisi metsäomaisuudestaan.<br />

Metsä kiinnostaa<br />

monella tavalla.<br />

”Pitkäaikaisena sijoituskoh<strong>tee</strong>na<br />

metsä on luotettava ja vakaa toisin<br />

kuin suhdanteiden mukaan heittelevät<br />

pörssikurssit. Olen jopa ajatellut, että<br />

kun jälkikasvu ottaa tulevaisuudessa<br />

enemmän vastuuta päivittäisestä liiketoiminnasta,<br />

voisin hyvinkin ostaa lisää<br />

metsää ja hankia mönkijän tai<br />

moottorikelkan, jolla liikkua metsissä”,<br />

Kekäle uumoilee. Kekäleen liiketoiminta<br />

siirtyy aikanaan kolmennalle<br />

sukupolvelle, kun Hannun viime keväänä<br />

kauppatie<strong>tee</strong>n maisteriksi valmistunut<br />

Joonas-poika ottaa vetovastuun.<br />

Kokonaispalvelu<br />

ratkaisi<br />

Kekäleellä on metsäpalvelusopimus<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n kanssa. Kuusi vuotta sitten<br />

solmittua sopimusta edelsi puukaupan<br />

yhteistyösopimus. Metsäpalvelusopimus<br />

tarkoittaa sitä, että yhtiö<br />

tarjoaa metsänomistajalle kaiken kat-<br />

tavan palvelun metsänuudistamisesta<br />

puunkorjuuseen.<br />

”Tykkään siitä, että minulle soitetaan<br />

ja kerrotaan mitä metsässä pitää<br />

tehdä. Olen tyypillinen kaupunkilaismetsänomistaja,<br />

jolla ei ole alan koulutusta<br />

eikä aikaa kiertää metsissä. Ratkaiseva<br />

tekijä metsäpalvelusopimuksen<br />

solmimisessa oli juuri se, että <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong> tarjosi myös metsänhoitopalvelun”,<br />

Kekäle sanoo.<br />

Kekäleen tilan asioista vastaava <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n hankintaesimies pitää metsänomistajaan<br />

säännöllisesti yhteyttä.<br />

Metsien hakkuu- ja hoitotarpeet käydään<br />

silloin yhdessä läpi metsäsuunnitelman<br />

antamien tietojen pohjalta.<br />

Metsissä liikkuessaan yhtiön mies osaa<br />

myös kertoa onko tilalla esimerkiksi<br />

lumituhoja tai ovatko mahdollisesti<br />

hirvet nakertaneet syrjäisen taimikon<br />

pilalle.<br />

”Minusta tämä on luotettavaa ja järkevää<br />

palvelua. Minulle on helppoa,<br />

kun <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> hoitaa kaiken paperisodan<br />

ja hankkii työntekijät metsänhoito-<br />

ja muihin tarvittaviin töihin. Uskon<br />

myös, että tällainen yhteistyökuvio<br />

on pitkällä aikavälillä taloudellisestikin<br />

kaikkein kilpailukykyisin”, Kekäle<br />

arvioi.<br />

Metsästä hyvää<br />

tuottoa<br />

Liikemiehenä Kekäle ymmärtää myös<br />

metsän tuoton merkityksen. ”Ilman<br />

muuta metsästä odottaa hyvää tuottoa.<br />

Periaate on, että hakkuut ja hoitotyöt<br />

tehdään ajallaan, jolloin puuston<br />

tuottokyky säilyy hyvänä. Samoin<br />

metsätiet ja ojitusalueet on pyritty pitämään<br />

hyvässä kunnossa.”<br />

Kekäleen metsätilat sijaitsevat Iisalmessa,<br />

Lieksassa ja Rääkkylässä. Rääkkylässä<br />

sijaitseva Petrolan tila on palstoista<br />

suurin. Hannu Kekäle on yllättävän<br />

hyvin perillä perikunnan metsäpalstojen<br />

tilasta, vaikka pyrkii vähätte-<br />

Kekäle Oy:n toimitusjohtaja Hannu Kekäle on myös metsänomistaja. Viime vuosi oli yksi<br />

yhtiön historian parhaimpia. Myynti kasvoi edellisvuodesta 6,8 prosenttia. Aivan samoihin<br />

tuottoihin hän ei pääse metsänomistuksessa. Kekäleen mielestä metsä on kuitenkin pitkällä<br />

tähtäyksellä hyvä ja mielenkiintoinen sijoituskohde.<br />

18

”Ostamisen helppous on avainsana vaatekaupassa. Asiakas<br />

saa apua, jos hän sitä tarvitsee. On asiakkaita, jotka eivät ryhdy<br />

itse lainkaan edes katsomaan vaan vaativat opastusta ja<br />

palvelua”, Kekäle kertoo. Samaa helppoutta ja palvelua Kekäle<br />

arvostaa myös metsäasioiden hoidossa.<br />

lemään metsällistä tietämystään. Työpöydälle<br />

haettu metsäsuunnitelmien<br />

nippu on selvästi kulunut käyttäjänsä<br />

käsissä.<br />

”Isäni oli hyvin kiinnostunut metsäasioista.<br />

Itsekin innostuin niistä. Yksi<br />

syy oli varmaan myös se, että appiukkovai-naan<br />

kanssa tuli käytyä monia<br />

keskusteluja ja kierrettyä palstoja. Hän<br />

oli metsäteknikko ja sai minutkin mukaan.”<br />

Kekäle ei kiireiltään ehdi kovin paljon<br />

metsissä samoilemaan. Kaukaisemmilla<br />

palstoilla hän ei ole koskaan<br />

käynyt. Petrolan tilan ympäristö on<br />

tullut parhaiten tutuksi, sillä tilalla on<br />

vanha maatilarakennus, jossa käydään<br />

kesäisin.<br />

”<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lta odotan, että se seuraa<br />

jatkossakin metsiemme kehitystä, ottaa<br />

yhteyttä ja pitää minut ajan tasalla<br />

tarvittavista toimenpiteistä”, Kekäle<br />

sanoo.<br />

Metsäverotuksen muutos ei aiheuta<br />

ongelmia Kekäleen tiloilla. Perikunnan<br />

metsät ovat olleet myyntiverotuksessa<br />

alusta lähtien.<br />

”Mielenkiinnolla seuraan, miten<br />

kaikkien metsänomistajien siirtyminen<br />

myyntiverotukseen tulee vaikuttamaan<br />

puunmyyntiin lähivuosina”,<br />

hän toteaa.<br />

Tietotekniikka<br />

hyvänä apuna<br />

Kekäle ihastelee <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n metsäpalveluesimies<br />

Jukka Piipposen esittelemää<br />

eMetsä-verkkopalvelua. Metsän-<br />

Kekäle Oy lyhyesti<br />

� Perheyhtiö, joka aloitti toimintansa vuonna 1957.<br />

� Seitsemän Kekälettä ja kolme Vero Moda - ja<br />

Jack & Jones -myymälää kahdeksalla eri<br />

paikkakunnalla: Joensuussa, Jyväskylässä, Ki<strong>tee</strong>llä,<br />

Kuopiossa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Lieksassa ja<br />

Tampereella.<br />

�<br />

Kokonaismyynti 27 milj. euroa, josta naisten<br />

vaatetuksen osuus noin puolet, miesten runsas kolmannes<br />

ja nuorison reilu kymmenen prosenttia.<br />

Hannu Kekäle tutustui <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Jukka Piipposen<br />

opastuksella eMetsään. Verkkopalvelun avulla metsänomistaja<br />

saa kaikista tiloista tiedot kätevästi<br />

omalle tietokoneelleen. Samoin puukaupat ja muut<br />

toimenpi<strong>tee</strong>t kirjautuvat reaaliajassa tiedostoihin.<br />

omistaja voi tarkastella eMetsän kautta<br />

kaikkia omistamiaan metsätiloja.<br />

Tilalistasta voi ottaa erikseen esille esimerkiksi<br />

kunkin tilan puusto- ja toimenpidetiedot.<br />

Samoin eri tilojen<br />

<strong>puukauppa</strong>tiedot on listattuna, josta<br />

voi hakea esille kunkin kaupan etenemistä<br />

tai loppumittauksia koskevat<br />

tiedot.<br />

”Netti on kätevä apuväline. Paperilla<br />

olevien tietojen etsimiseen menee<br />

helposti paljon aikaa, kun taas netistä<br />

asiat tarkistaa monesti nopeammin”,<br />

Kekäle pohtii.<br />

19

Riikka kirii huipulle<br />

Hiihtäjä Riikka Sarasoja<br />

uskoo, että hänellä on vielä<br />

paljon annettavaa kilpaladuilla.<br />

Harjoitusmäärät ja tehot<br />

eivät ole vielä sillä tasolla<br />

millä ne ovat monilla kilpakumppaneilla.<br />

Nuorten sarjoista Riikalla MM-kultaa<br />

viestistä sekä SM-mitaleja yh<strong>tee</strong>nsä 16.<br />

Aikuisten sarjoista on tullut henkilökohtaisilta<br />

matkoilta yksi mitali ja<br />

viesteistä kolme mitalia.<br />

Riikka juttelee tulevista vuosista hymyssä<br />

suin, mutta silti vakavalla mielellä.<br />

Tähtäin on jo asetettu neljän<br />

vuoden kuluttua pidettäviin olympialaisiin<br />

ja mielessä pyörivät sitä seuraavatkin<br />

olympialaiset.<br />

”Jos en joudu lopettamaan, hiihdän<br />

ainakin Vancouverin olympialaisiin<br />

saakka. Enkä sittenkään ole vasta kuin<br />

28-vuotias, joten ura voi jatkua vielä<br />

pitkäänkin”, hän pohtii.<br />

Riikan ei tarvitse hakea motivaatiota<br />

hiihdon jatkamiseen. Se on valmiina.<br />

”Kilpahiihto jatkuu. En laskeskele, että<br />

vielä pitää hiihtää niin ja niin monta<br />

vuotta”, hän sanoo.<br />

Valmentajaa<br />

tarvitaan<br />

Ensimmäiset harjoitusohjelmansa<br />

Riikka sai 15-vuotiaana, jolloin hän alkoi<br />

valita hiihtoa päälajikseen. Seuraava<br />

merkittävämpi askel oli 18-vuotiaana,<br />

kun hänet valittiin nuorten MMvalmennusryhmään.<br />

Silloin ryhmää<br />

veti Toni Roponen, josta tuli sen jälkeen<br />

Riikan henkilökohtainen valmentaja.<br />

Valmennussuhde jatkuu edelleen.<br />

Riikan mukaan valmentaja on urheilijalle<br />

tärkeä neuvojen antajana sekä<br />

henkisenä tukena. Tammikuun toiseksi<br />

viikoksi Riikka matkusti Haukiputaalle<br />

harjoittelemaan Tonin valvovan silmän<br />

alle. Sillä viikolla katsottiin, että<br />

tekniikka ja kaikki muu ovat kunnossa<br />

ennen talven tärkeimpiä kisoja.<br />

”Perustekniikkani on niin hyvä, että<br />

en häviä siinä kilpakumppaneilleni.<br />

Silti siinä on aina hiomisen varaa ja se<br />

saattaa muuttua talven aikana. Jopa<br />

peräkkäisinä päivinä tekniikassa voi<br />

olla eroja”, Riikka perustelee valmentajan<br />

tarkan silmän tarvetta.<br />

Minulla on vielä vara nostaa niin harjoitusmääriä kuin tehojakin, Riikka Sarasoja kertoo.<br />

Pahasta olosta<br />

päästävä yli<br />

Hiihtäjänä Riikalle on kilpaladulla tuleva<br />

pahan olon tunne tuttu, mutta ei<br />

pelottava. Se tulee vastaan lähes jokaiselle<br />

hiihtäjälle jossakin vaiheessa kilpailua.<br />

Se on kuitenkin kynnys, jonka<br />

yli on päästävä, jos mielii menestyä.<br />

”Pahan olon yli pääsee, kun on hyvässä<br />

kunnossa ja lihaksisto toimii.<br />

Silloin pahastakin olosta voi nauttia.<br />

Hiihtäessä on tunne, että jostakin löytyy<br />

lisää iskua”, Riikka kuvailee.<br />

Tilanne on aivan toinen, jos kunto<br />

ei ole kohdallaan. Silloin kilpahiihtäjä<br />

ei koe niin sanottua ”hyvää pahaa<br />

20

oloa”, vaan paha olo on todella sitä.<br />

”Silloin hiihtäminen on väkisin käskyttämistä”,<br />

Riikka sanoo.<br />

Rauhallisin askelin<br />

e<strong>tee</strong>npäin<br />

Vuosien saatossa Riikan harjoitusohjelmaan<br />

on tullut entistä enemmän<br />

hiljaa hiihtämistä. Se on perusta sille,<br />

että jaksaa tehdä teholliset harjoitukset<br />

kunnolla ja peruskunto kestää rankan<br />

kilpailukauden.<br />

Riikan mukaan on tavallista, että<br />

kuntohiihtäjät menevät häntä kovempaa,<br />

kun hän tekee peruskuntolenkkiä<br />

ja palauttavia harjoitteita.<br />

”Viime kaudella tein ehkä sen virheen,<br />

että olin hyvin menneen edellisen<br />

kauden jälkeen liian ahne enkä<br />

malttanut pitää harjoitustehoja riittävän<br />

alhaalla. Se kostautui tuloksissa”,<br />

Riikka pohtii.<br />

Riikka sanoo oppineensa sen, että<br />

kilpahiihdossa kaikkia ominaisuuksia<br />

pitää kehittää tasaisesti ja rauhallisesti.<br />

Kilpahiihdon perusvaatimus, kestävyys,<br />

on ominaisuus, joka kehittyy<br />

vain useamman vuoden määrätietoisella,<br />

nousujohteisella harjoittelulla.<br />

Kestävyys on avainsana paitsi hiihdon<br />

normaali matkoilla myös sprinttihiihdossa,<br />

joka oli Riikan päätähtäin<br />

kuluvalle kilpailukaudelle. Sprinttimatka<br />

on sen verran pitkä ja startteja<br />

niin monta, että niiden läpivienti vaatii<br />

hyvää kestävyyttä.<br />

”Sprinttiin tähtääminen ei ole<br />

muuttanut harjoitteluani juuri lainkaan<br />

eli on keskitytty kestävyyden ja<br />

Tavoit<strong>tee</strong>ni on hiihtää vielä monta vuotta. En laskeskele, että vielä pitää hiihtää niin ja niin<br />

monta vuotta, Riikka pohtii.<br />

voimatason lisäämiseen. Nopeutta minulla<br />

on luonnostaan, joten se ei vaadi<br />

kuin ylläpitoa”, Riikka kertoo.<br />

Metsä tulee<br />

tutuksi<br />

Savitaipaleen kirkonkylällä kasvaneella<br />

Riikalla ei ole omakohtaisia tai perheen<br />

kautta tulleita siteitä metsään.<br />

Metsätaloustermit eivät ole sitä tutuinta<br />

sanastoa. Se ei kuitenkaan ole<br />

vaikuttanut siihen, etteikö hän tykkäisi<br />

hiihdellä metsäisillä laduilla.<br />

Keski-Euroopan peltoaukeilla kilpaileminen vaatii Riikan mukaan oman totuttelunsa, sillä<br />

korkeuserojen havaitseminen voi aluksi olla vaikeaa suomalaisissa metsissä hiihtämisen jälkeen.<br />

”Kauniilla ilmoilla on mukava katsella<br />

maisemia. Harjoituslenkit hiihdän<br />

mieluiten metsäladuilla kaikessa<br />

rauhassa, mutta kisoissa tykkään yleisön<br />

kannustuksesta”, Riikka luonnehtii.<br />

Maisemia Riikan lenkeillä riittää, sillä<br />

kuluvan kauden harjoitusmäärä on<br />

hänellä lähes 600 tuntia. Kesän peruskuntokaudella<br />

harjoituksia on keskimäärin<br />

kymmenen kertaa viikossa. Kilpailukaudella<br />

harjoitustunnit ovat<br />

pienemmät kuin kesällä, mutta silti<br />

suksilla ollaan lähes joka päivä.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> päätukija<br />

Riikka on lähes täysipäiväinen hiihtäjä.<br />

Liikunnan opiskelu Jyväskylässä on<br />

tässä vaiheessa enemmänkin harrastus,<br />

mutta tulevaisuutta ajatellen hyvä<br />

sellainen.<br />

”Opiskelu tuo elämään muutakin<br />

ajateltavaa kuin hiihto. Pää vaatii joskus<br />

tuuletusta. Silloin on hyvä pohtia<br />

opintoja”, Riika kertoo.<br />

Hiihtoon panostaminen onnistuu<br />

Riikalta tukijoiden avulla. Päätukijana<br />

hänellä on <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Metsä, joka tukee<br />

myös hänen seuransa Lappeen<br />

Riennon naisjoukkueen hiihtoa. Tämän<br />

vuoden SM-viestissä joukkue<br />

hiihti hopealle.<br />

”Tukijat ovat ehdoton edellytys, jos<br />

aikoo panostaa kilpaurheiluun täysillä”,<br />

Riikka toteaa.<br />

21

Lakiasiat<br />

Kysy<br />

metsäomaisuuden hoitoon<br />

liittyvistä asioista<br />

Terve Metsä -lehti vastaa tällä palstalla kysymyksiisi metsäomaisuuden<br />

hoitoon ja käyttöön liittyvistä lakiasioista. Lähetä<br />

kysymys joko postitse osoit<strong>tee</strong>lla <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Metsä, PL 486,<br />

00101 Helsinki, kuoreen maininta ”Terve Metsä - lakiasiat” tai<br />

sähköpostitse: terve.metsa@storaenso.com.<br />

Kysymyksiin vastaa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Metsän lakimies, varatuomari,<br />

metsänhoitaja Seppo Niiniaho.<br />

Seuraavassa kaksi Terve Metsä -lehden<br />

lukijoiden esittämää kysymystä. Ensimmäinen<br />

käsittelee kesämökin maisemaan<br />

vaikuttavaa hakkuuta ja toinen<br />

liittyy hakkuun myrskytuhoja lisäävään<br />

vaikutukseen.<br />

Kysymys 1.<br />

Naapurin metsänomistaja<br />

hakkasi kesämökkitonttiini<br />

rajoittuvan metsäpalstansa<br />

aukeaksi kysymättä siihen<br />

minulta lupaa. Nyt lapsuuteni<br />

maisemasta on jäljellä vain<br />

kantoja ja hakkuutähteitä.<br />

Saako näin menetellä? Myös<br />

mökillemme johtava yksityistie<br />

tuli puutavaraa ajettaessa<br />

huonoon kuntoon, kuka korjaa<br />

vahingon?<br />

Metsän käyttöä koskevat säännökset<br />

löytyvät pääasiassa metsälaista. Metsälaki<br />

läh<strong>tee</strong> siitä ajatuksesta, että<br />

metsä on normaalia yksityisomaisuutta,<br />

jota sen omistaja voi hoitaa haluamallaan<br />

tavalla noudattaen lainsäädännön<br />

vaatimuksia. Metsä nähdään<br />

myös muuttuvana ympäristönä, jonka<br />

kehitykseen kuuluvat erilaiset kehitysvaiheet<br />

taimikosta aina päätehakkuuseen<br />

asti. Kuten kaiken elollisen kehitykseen,<br />

myös metsän kehitykseen liittyy<br />

olennaisena osana vanhan kuolema<br />

ja uuden sukupolven synty. Nykyinen<br />

metsänhoito tarjoaa metsän uudistamiselle<br />

erilaisia vaihtoehtoja,<br />

joista eräs on avohakkuu.<br />

Metsälaki ei aseta metsän uudistamiselle<br />

avohakkuulla mitään rajoituksia<br />

silloin, kun toimitaan normaalilla<br />

metsätalousmaalla. Hakkuuta koskevat<br />

rajoitukset tulevat mietittäväksi<br />

silloin, kun toimitaan kaavoitetuilla<br />

alueilla. Metsänkäsittelyä on tällöin<br />

voitu rajoittaa esimerkiksi kaavamerkinnöillä<br />

tai kaavamääräyksillä. Tällöin<br />

tietyt toimenpi<strong>tee</strong>t voivat olla kokonaan<br />

kiellettyjä.<br />

Toimittaessa asemakaava-alueella,<br />

yleiskaava-alueella jos kaavassa on<br />

niin määrätty tai alueella, jolla on<br />

voimassa rakennuskielto asemakaavan<br />

laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista<br />

tai muuttamista varten on niin<br />

määrätty, on metsän hakkaaja velvollinen<br />

huomioimaan näillä alueilla<br />

olevan toimenpiderajoituksen. Kyseisillä<br />

alueilla maisemaa muuttava<br />

maanrakennustyö, puiden kaataminen<br />

ja muu näihin verrattava toimenpide<br />

vaatii maisematyöluvan. Luvan myöntää<br />

kunnan rakennusvalvontaviranomainen.<br />

Lupaharkinnassa maisemansuojelun<br />

kannalta vaikuttavia tekijöitä<br />

ovat muiden ohella käytettävä hakkuumenetelmä<br />

ja se, millä tavalla hakkuutäh<strong>tee</strong>t<br />

käsitellään.<br />

Ennen luvan myöntämistä on viranomaisen<br />

annettava hakemuksesta tieto<br />

naapureille ja varattava heille mahdollisuus<br />

huomautuksen tekemiseen.<br />

Silloin, kun se on naapurin edun kannalta<br />

ilmeisen tarpeetonta, ei kuulemista<br />

tarvita. Kuulemismenettelyssä<br />

naapureilla on mahdollisuus esittää<br />

luvan myöntämiseen vaikuttavia seikkoja<br />

ja mahdollisesti luvan ehdoksi<br />

asetettavia seikkoja. Sinällään naapurit<br />

eivät voi suoraan estää hakkuuta.<br />

Yksityisistä teistä annetun lain mukaan<br />

tapauksissa, jolloin tien käytöstä<br />

on aiheutunut tielle vahinkoa, vahingonaiheuttajan<br />

tulee se korvata. Tämä<br />

vastaa myös yleistä käytäntöä. Huomattava<br />

on tällöin, että tie tulee korjata<br />

ainoastaan siihen kuntoon, jossa<br />

se on ollut ennen vahinkojen aiheutumista.<br />

Vahinkoa ei siis saa käyttää perusteluna<br />

esimerkiksi tien luokan nostamiseen.<br />

Kysymys 2.<br />

Metsäpalstaani rajoittuvalla<br />

tilalla toteutettiin avohakkuu.<br />

Sen seurauksena omasta metsästäni<br />

kaatui puoli hehtaaria<br />

parhaassa kasvuvaiheessa<br />

olevaa lannoitettua metsää<br />

seuraavassa myrskyssä. Voinko<br />

vaatia naapurilta korvausta<br />

kärsimästäni tappiosta?<br />

Luonnontuhot, esimerkiksi myrsky,<br />

käsitetään yleensä ennalta arvaamattomiksi<br />

vahingoiksi. Kysyjän kertoma<br />

tilanne on ymmärrettävästi hänen<br />

kannaltaan ikävä. Lainsäädäntö ei<br />

kuitenkaan anna tukea vastauksen antamiselle<br />

muutoin, kuin että naapuruussuhdelain<br />

mukaan kyseisen kaltainen<br />

hakkuu kiusantekomielessä on<br />

kielletty. Tämä lienee kuitenkin hyvin<br />

teoreettinen vaihtoehto vahingonkorvausvaatimuksen<br />

perus<strong>tee</strong>ksi jo yksistään<br />

näyttövaikeuksien vuoksi.<br />

Silloin, kun metsää hoidetaan lakien<br />

ja normaalien metsänhoitoperiaatteiden<br />

mukaisesti, ei korvausta kysyjän<br />

tapauksessa voi vaatia. Kiinteistön<br />

normaalia käyttöä ei voida lähteä rajoittamaan<br />

sillä perus<strong>tee</strong>lla, että käytön<br />

johdosta luonnontuhon riski toisella<br />

kiinteistöllä kasvaa. Päinvastainen<br />

tulkinta johtaisi metsätaloudessa<br />

kestämättömään tilan<strong>tee</strong>seen.<br />

Myrskytuhoja ei voi estää. Jos kuitenkin<br />

halutaan etukä<strong>tee</strong>n minimoida<br />

vahinkoriski, on paras varautua tilan<strong>tee</strong>seen<br />

ottamalla vakuutus, joka korvaa<br />

vahingon myrskytuhon sattuessa.<br />

Molemmissa edellä esitetyissä tilanteissa<br />

voidaan ongelmien syntymistä<br />

ainakin joissakin tapauksissa estää leimikkojen<br />

oikealla suunnittelulla. Leimikkojen<br />

oikea rajaaminen, hakkuutavan<br />

valinta sekä hakkuun ajoittaminen<br />

ja mahdollinen toteutus useassa<br />

vaiheessa ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat<br />

sekä maisemalliseen lopputulokseen<br />

että myrskytuhoriskiin. Laki ei<br />

näihin pakota mutta ne saattavat<br />

osaltaan edistää naapurisovun säilymistä.<br />

Seppo Niiniaho<br />

varatuomari, metsänhoitaja<br />

22

Hyvä lukija<br />

Tuleeko lehtesi väärällä osoit<strong>tee</strong>lla? Oletko pikapuoliin muuttamassa?<br />

Tai haluat vaihtaa lehden saajan nimen. Voit ilmoittaa muuttuneen yhteystietosi<br />

tällä kortilla tai lähetä viesti sähköpostitse osoi<strong>tee</strong>lla: terve.metsa@storaenso.com.<br />

Ilmoita sähköpostissa myös entinen osoit<strong>tee</strong>si ja/tai vastaanottajan nimi. Muistitko,<br />

että osoit<strong>tee</strong>nmuutoksen voit tehdä myös eMetsä-palvelun kautta.<br />

Nimi:<br />

Osoit<strong>tee</strong>nmuutos<br />

Vastaanottajan nimi vaihtuu<br />

En halua lehteä toistaiseksi<br />

Tilaan veloituksetta toimitettavan Terve Metsä -lehden<br />

Olen kiinnostunut <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n taimikonhoitopalveluista.<br />

Ottakaa minuun yhteyttä.<br />

Lähettäkää minulle ilmainen Metsänomistajan vero-opas.<br />

Uusi osoite:<br />

Puhelinnumero:<br />

Sähköpostiosoite:<br />

Runokilpailun satoa<br />

Metsän ylistys<br />

Miten ilman metsää elää voi.<br />

Siellä kesäisin lintujen laulu soi<br />

ja latvuksissa tuuli huminoi.<br />

Tuo syksy värit tullessaan<br />

ja marjoja, sieniä kerätä saan,<br />

ne kutsuvat metsään yhä uudestaan.<br />

Tulee talvi, puut valkean puvun saa<br />

ja lumivaipassa lepää maa.<br />

Vain metsuri työssään ahertaa.<br />

Kun kevät taas koittaa<br />

ja valo voittaa<br />

voi tuoksua pihkan ja sammaleen!<br />

Näin ylistyslaulun metsälle <strong>tee</strong>n,<br />

käyn polkujas yhä uudelleen<br />

ja ajatukseni aprikoi;<br />

miten ilman metsää elää voi!<br />

Raili Pekurinen (64 v)<br />

Pala sammalta, pala maata<br />

Istun täydessä ruuhkabussissa<br />

takanani joku nukkuu työpäivän väsymystä<br />

pois<br />

Bussi nytkähtää ja vaihtaa kaistaa<br />

Suljen silmäni<br />

Mielessäni olen metsässä<br />

omassa pienessä salaisessa paikassani<br />

nojaan vanhaan kuuseen<br />

rusakko kurkistaa kanervikon takaa<br />

sataa hiljalleen pehmeää sadetta<br />

Kerään aarteita talvea varten<br />

että jaksan kaupungin ja hälyn<br />

kiireen ”ei-minnekään”<br />

Puolukanvarpuja, värikkäitä vaahteran<br />

lehtiä<br />

pala sammalta, pala maata<br />

Metsä on kotini, kirkkoni, rakastajani<br />

ystäväni<br />

Bussi lähestyy omaa pysäkkiäni<br />

vielä hetken olen metsässäni<br />

puristan taskussani olevaa pussia<br />

aarretta<br />

Siellä on tärkein talletukseni<br />

pala sammalta<br />

pala maata<br />

Tarja Tuominen<br />

P A L V E L U K O R T T I<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Oyj<br />

Metsäkonttori<br />

VASTAUSLÄHETYS<br />

Tunnus 5005565<br />

Info: TM<br />

55803 IMATRA<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />

maksaa<br />

postimaksun<br />

valkoisen metsän<br />

valkoiset tuulet<br />

huuruiset puut<br />

turrat huulet<br />

lumipeittoinen oksakatto pääni päällä<br />

nietokseen hautautuvat askeleeni<br />

kohmeiset sormet vapisten hapuilen tietäni<br />

valkeudessa<br />

tämän metsän kalpeudessa<br />

jo jotakin liian tuttua<br />

tämän metsän peitossa<br />

haluaisin nyt vain nukkua<br />

vajota rauhaisaan uneen<br />

hukuttaa murheeni lumeen<br />

pakkasen narina jalkojeni alla<br />

oksat katkeavat risahtaen<br />

tietä raivatessani<br />

toisaalla lämpöä valoa kaivatessani<br />

haluan kotiin<br />

Jiri Oliver Taleva<br />

Havuneulaset hiuksia hipoo<br />

pihkan tuoksu huulissasi.<br />

Känsäiset kourasi<br />

kuusen katveessa.<br />

kuiskaan,<br />

kuuntele, metsäkö soi<br />

vai sielumme kannel.<br />

Terttu Voutilainen<br />

23<br />

�

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!