Terve - Stora Enso
02.12.2012 • Views
Share Embed Flag

Terve - Stora Enso

Terve - Stora Enso

Terve - Stora Enso

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
storaenso

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

<strong>Terve</strong> Metsä<br />

S T O R A E N S O M E T S Ä N L E H T I M E T S Ä N O M I S T A J I L L E l S Y Y S K U U 2 0 1 0<br />

Kiehtova<br />

Korouoma<br />

s.18<br />

Muokkauksella<br />

taimelle<br />

etumatkaa s.10<br />

Myrsky teki tuhoja - Valkealan kartanon hakkuut

sisällys<br />

SYYSKUU 2010<br />

LASTUJA, UUTISIA, TAPAHTUMIA<br />

Pääkirjoitus 3<br />

Uneton yö Rautjärvellä 4<br />

Koko perheen metsäpäivä Espoossa 5<br />

Kirsi Perälä blogi-kirjoittajana 5<br />

Metsäpäivä Alastarolla 5<br />

Kuviotiedot hakkuukoneelta eMetsään 6<br />

Anne tyytyväinen SE Tähtitiliin 6<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n metsurit koulutuksessa 6<br />

Metsätapahtumilla imua pohjoisessa 7<br />

Puukaupoille 25 %:n verovapaus 7<br />

Metsänomistajat helteisessä Virossa 7<br />

Puun kysyntä jatkuu hyvänä 8<br />

ARTIKKELIT<br />

Taimi tykkää maanmuokkaajasta 10<br />

Ympäristö huomioon muokkauksessa 15<br />

Koneyrittäjä tutuksi 16<br />

Suurten seikkailujen Korouoma 18<br />

Kypsän metsän sato talteen 23<br />

Maiseman kauneus periytyy savannilta 26<br />

TUOHIA, OHJEITA, VINKKEJÄ<br />

Kesän uudistamisista ilmoitus 29<br />

Taimikon hoidosta toteutusselvitys 29<br />

Puun pituus kotikonstein 30<br />

Arvonlisävero 23 prosenttiin 30<br />

Energiapuun kasvatus sopii mäntykankaille 31<br />

Tee taimitilaus syksyllä 31<br />

Metsäsäätiö puhuu puun puolesta 32<br />

Lakimies vastaa 33<br />

Ristikko 34<br />

Lukijan palvelukortti 35<br />

Edellisen ristikon ratkaisu ja palkitut<br />

<strong>Terve</strong> Metsä<br />

35<br />

– <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Metsän lehti metsänomistajille<br />

Päätoimittaja: Vuokko Kirvesmies, <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Metsä;<br />

Toimitus: Anfangi Oy; Painopaikka: PunaMusta;<br />

Painopaperi: Kannet LumiPress Art 130 g;<br />

sisäsivut NovaPress Silk 90 g;<br />

Osoitteenmuutokset: Palvelukortti sivulla 35.<br />

ISSN 1235-1687<br />

www.storaensometsa.fi<br />

Kansikuva: Posion Korouoman upea<br />

kanjoni. Kuvaaja: Hannu Huttu.<br />

PEFC/02-31-151<br />

Taimi lähtee<br />

hyvään<br />

kasvuun<br />

muokatussa<br />

maassa<br />

16<br />

10<br />

Koneyrittäjä<br />

tutuksi<br />

metsänomistajalle<br />

Metsäkoneyrittäjä Tarmo<br />

Hiltunen oli <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n ensimmäinen<br />

laajavastuinen Tähtiyrittäjä.<br />

Kypsän metsän pääoma<br />

tuottamaan<br />

23<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Esa Vanninen (vas.) ja Valkealan kartanon Jami Tammi<br />

tekivät puukaupat kesäkuussa.<br />

<strong>Terve</strong> Metsä 2 2

PÄÄKIRJOITUS<br />

Maailman onnellisin metsämaa<br />

Upean kesän jälkeen on helppo yhtyä<br />

yhdysvaltalaisen Newsweek-lehden<br />

tutkimustulokseen, joka rankkaa Suomen<br />

maailman parhaimmaksi maaksi. Täällä puhtaan kauniin<br />

luonnon keskellä asuu hyvinvoiva kansa. Ja mistäpä<br />

muusta kuin metsästä elinympäristömme ja hyvinvointimme<br />

suurelta osin koostuu. Jo vuosituhannet<br />

metsä on tarjonnut suojaa, riistaa sekä toimeentuloa.<br />

Tälläkin hetkellä joka 10. suomalainen saa elantonsa<br />

metsäteollisuudesta tai sitä palvelevalta alalta. Vientituloistamme<br />

viidennes tulee metsäteollisuustuotteista.<br />

Meillä on pitkät perinteet metsiemme<br />

hoidossa. Metsätalouden eri organisaatiot ovat tehneet<br />

arvokasta tutkimus- ja neuvontatyötä. Huollella<br />

hoidetut perhemetsämme ovat kauniita ja tuottavia.<br />

Hakkuista huolimatta metsävaramme kasvavat jatkuvasti.<br />

Joka vuosi metsien kasvu ylittää hakkuiden ja<br />

luontaisesti kuolevan puun määrän. Hyvä tuotto ei<br />

kuitenkaan tule itsestään. Tämän lehden pääartikkelissa<br />

haluamme tarjoaa sinulle tietoa maanmuokkauksen<br />

tärkeydestä uuden metsän perustamisessa.<br />

Nyt muuten kannattaa tehdä puukauppa!<br />

Puun hintataso on erinomainen ja kaikelle puulle<br />

sekä metsäenergialle on kysyntää. On meidän kaikkien<br />

etu hyödyntää hyvä suhdanne ja kotiuttaa eurot.<br />

Hellekesän ukkosmyrskyjen runtelemien puiden<br />

korjuu on hyvässä vauhdissa. Myrskytuhoalueilla<br />

keskittämämme korjuuta tuhopuiden talteenottoon,<br />

mutta myös normaali puunkorjuu on käynnissä. Puun<br />

kysyntään myrskypuut eivät vaikuta ja toivomme<br />

erittäin vilkasta puukauppasyksyä. Myrskypuiden ostossa<br />

sopimusmyyjämme ovat etusijalla.<br />

Uusista nettisivuistamme osoitteessa www.<br />

storaensometsa.fi on tullut paljon positiivista<br />

palautetta. Olemme tehneet metsänhoitamisen<br />

ja puukaupan teon sinulle mutkattomaksi. Henkilökohtaista<br />

palvelua ei kuitenkaan korvaa mikään.<br />

Puunostajamme ovat valmiita palvelemaan sinua kaikissa<br />

metsäasioissasi.<br />

Ota yhteyttä metsäammattilaisiimme, niin mietitään<br />

Mitä sinun metsästäsi tulee isona!<br />

Jorma Länsitalo<br />

metsäpäällikkö<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Metsä<br />

3 <strong>Terve</strong> Metsä

lastuja UUTISIA,<br />

Uneton yö<br />

Rautjärvellä<br />

Metsä oli kuin tykistökeskityksen jäljiltä, kun Asta-myrsky pyyhälsi<br />

Kaakkois-Suomesta luoteeseen kohti Pohjanmaan rannikkoa. Myrsky<br />

tuhosi nuorta ja vanhaa metsää. Puita kaatui juurineen. Osa pirstoutui<br />

poikki viiden-kuuden metrin korkeudelta.<br />

Rautjärveläisen Jukka Nenosen<br />

tilalla Asta-myrsky<br />

teki yhdessä yössä lähes kahden<br />

vuoden hakkuusuunnitteen<br />

suuruisen yllätysleimikon.<br />

”Onneksi minulla on<br />

metsävakuutus”, Nenonen<br />

huokaa.<br />

Hän ihmettelee, että jotkut<br />

vakuuttavat kyllä täyskaskolla<br />

viiden tonnin autonsa, mutta<br />

esimerkiksi omakotitalon arvoinen<br />

metsä jätetään täysin<br />

ilman turvaa.<br />

”Tuhojen suuruus valkeni<br />

minulle aamuyöstä, kun<br />

sain soiton naapurilta tulla<br />

auttamaan tien aukaisussa.<br />

Kyllä siinä ylikierroksilla kävi.<br />

Eikä sinä yönä nukuttu”,<br />

Nenonen muistelee.<br />

TAPAHTUMIA, AJANKOHTAISTA<br />

Nenonen sai nopeasti yhteyden<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Ruokolahden<br />

tiimin hankintaesimies<br />

Jarmo Hakalistoon ja korjuukoneet<br />

tulivat metsään jo<br />

seuraavan viikon tiistaina.<br />

Vakuuttamaton kärsii<br />

Myrsky aiheuttaa vääjäämättä<br />

taloudellisia tappioita etenkin<br />

niille metsänomistajille,<br />

joiden vakuutukset eivät olleet<br />

kunnossa. Tuhoalueiden<br />

korjuu saatiin nopeasti käyntiin,<br />

mutta tästä huolimatta<br />

on vaara, että etenkin pienet<br />

erät jäävät metsiin pilaantumaan.<br />

Hakalisto arvioi tukkipuuosuuden<br />

jäävän myrskyleimikoissa<br />

alle puoleen, kun se<br />

normaaleissa päätehakkuuleimikoissa<br />

on 70-80<br />

prosentin tienoilla.<br />

”Onneksi puunkysyntä<br />

on nyt hyvä,<br />

joten pystymme<br />

ostamaan myrskypuuta<br />

sekä pysty- että<br />

hankintakaupalla”,<br />

elokuun aikana aamukuudesta<br />

iltayhdeksään<br />

töitä paiskinut Hakalis-<br />

Jukka Nenonen ihmetteli Jarmo Hakaliston kanssa Astan tuhoja.<br />

Samainen, viime talvena harvennettu kuusikko tuhoutui<br />

edellisen kerran myrskyssä 1960-luvulla.<br />

to toteaa.<br />

Myrskytuhopuiden korjuu<br />

on myös vaarallista ja hidasta.<br />

Sen takia korjuukustannukset<br />

ovat 20-30 prosenttia<br />

normaalia suuremmat. Metsänomistajalle<br />

tulee lisäksi<br />

tappiota puutavaralajisiirtymästä,<br />

kun tukkipuu joudutaan<br />

käyttämään kuituna, joko<br />

rungon pirstoutumisen,<br />

taipumisen tai sinistymisen<br />

takia.<br />

Myrsky teki tuhojaan<br />

Heinäkuun lopun ja elokuun<br />

alun myrskyt tekivät pahoja<br />

tuhoja Etelä-, Kaakkois- ja<br />

Keski-Suomen, Pirkanmaan,<br />

Savon, Pohjois-Karjalan ja<br />

osittain myös Pohjanmaan<br />

metsissä. Tuhopuita arvioidaan<br />

olevan runsaat kolme<br />

miljoonaa kuutiometriä.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lla on useita<br />

kymmeniä koneketjuja myrs-<br />

kytuhopuiden korjuussa. Korjuu<br />

on keskitetty tuhoalueille,<br />

jotta mahdollisimman suuri osa<br />

vahingoittumattomana säilyneestä<br />

järeästä puusta saadaan<br />

metsästä tukkina. Myrskyssä<br />

pirstaleiksi mennyt tukkipuu<br />

alkaa sinistyä jo parin viikon<br />

kuluttua. Kaatunut, juuriyhteyden<br />

säilyttänyt tukkipuu kestää<br />

hyvänä noin kuukauden verran.<br />

Tästä eteenpäin korjattava<br />

tukkipuu menee siten jo mitä<br />

todennäköisimmin kuiduksi.<br />

Tuhon korjuutöitä riittänee<br />

talveen saakka.<br />

Kemeraa uudistamiseen<br />

Valtio myöntää Kemera-tukea<br />

myrskytuhometsien uudistamiseen.<br />

Pienin korvattava tuho on<br />

0,5 hehtaaria, joka voi muodostua<br />

kahdesta kuviosta. Metsänomistaja<br />

saa ilmaiset taimet ja<br />

tukea työn tekemiseen.<br />

<strong>Terve</strong> Metsä 4 4

Koko perheen metsäpäivä Espoossa<br />

Tavataan 25. syyskuuta<br />

Oittaan ulkoilukeskuksessa!<br />

Perinteikäs <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />

Koko perheen metsäpäivä<br />

järjestetään Espoossa,<br />

Suomen Ladun Oittaan ulkoilukeskuksessalauantaina<br />

25.9.2010, kello 10-16.00.<br />

Päivä on nimensä mukaisesti<br />

koko perheen monipuolinen<br />

tapahtuma, jossa koet<br />

elämyksiä. Uusi paikka tarjoaa<br />

hienot puitteet monipuoliseen<br />

ja havuntuoksuiseen AI-<br />

TOON metsäpäivään.<br />

Päivän teema on: Mitä<br />

metsästäsi tulee isona? <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong> Metsä yhteistyökumppaneineen<br />

jakaa lukuisilla<br />

messuosastoilla hyviä neuvoja<br />

metsänhoitoon ja muuhun<br />

asiaan liittyvään. Kivinavetan<br />

vintin tietoiskuissa<br />

kerrotaan sukupolvenvaihdoksesta,<br />

metsätalouden kannattavuudesta<br />

ja kuinka ammattilaiset<br />

hoitavat metsiään.<br />

Kirsi Perälä aloitti<br />

blogi-kirjoittajana<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Metsän tukema<br />

hiihtäjä Kirsi Perälä kirjoittaa<br />

blogeja www.storaensometsa.fi-sivustollesuunnilleen<br />

kerran kuukaudessa.<br />

Blogeista lukijat voivat<br />

seurata syksyllä Kirsin harjoittelua<br />

ja talvella tuntoja<br />

merkittävimmistä kilpailuista.<br />

”Tavoitteenani on päästä<br />

MM-kisoihin Osloon ja siellä<br />

sprintissä A-finaaliin eli<br />

kuuden parhaan joukkoon<br />

sijoittuminen. Tietenkin haen<br />

menestystä myös maailman<br />

cupeissa ja mitalisijaa<br />

SM-tasolla sprintissä ja viestissä”,<br />

Kirsi kertoo.<br />

Ohjelmalavalla esiintyvät<br />

päivän isäntä Eki Liikanen,<br />

metsäpäällikkö Jorma<br />

Länsitalo, taikuri Kalle ja<br />

huippukokki Kim Palhus.<br />

Monitoimikone työstää<br />

puuta metsässä ja mönkijä<br />

kuljettaa. Opastusta annetaan<br />

niin pottiputken<br />

kuin raivaussahan käytössä<br />

sekä huollossa ja arviointitaitoja<br />

pääsee testaamaan<br />

metsätaitoradalla.<br />

Aidot tukkilaiset kisaavat<br />

puomilla ja metsurien<br />

kaksintaistelussa sahanpuru<br />

lentää.<br />

Nuoremmat vieraat pääsevät<br />

tekemään paperia, kokeilemaanmetsäkonesimulaattoreita<br />

ja testaamaan luontopolkua.<br />

Hembölen kotieläimet<br />

ovat menossa mukana<br />

ja vauhtia piisaa myös koirien<br />

agilitynäytöksessä. Ja lo-<br />

puksi on vielä Tähtitanssit!<br />

Tapahtumaan on nonstop-kuljetus<br />

Espoon keskuksesta<br />

klo 9.45 alkaen. Yleisön<br />

toivotaan käyttävän julkista<br />

liikennettä parkkipaikkojen<br />

niukkuuden vuoksi.<br />

<strong>Terve</strong>tuloa viihtymään!<br />

Metsäpäivä<br />

Alastarolla järjestäjänä Metsäkeskus<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> on mukana<br />

Lounais-Suomen metsäpäivässä<br />

omalla osastollaan<br />

ja järjestää hakkuukonenäytöksenensiharvennuskohteella.<br />

Metsäpäivä järjestetään<br />

18. syyskuuta<br />

klo 10-15.00 Alastaron<br />

moottoriradalla. Mukana<br />

ovat alueen keskeiset<br />

metsälliset toimijat, pää-<br />

Lisätietoa netistä: www.kokoperheenmetsapaiva.fi<br />

tai<br />

Kirsi Nordströmiltä, puh. 040<br />

5729669.<br />

Lounais-Suomi.<br />

Osallistujilla on mahdollisuus<br />

tutustua käytännössä<br />

koneelliseen<br />

istutukseen, taimikon<br />

käsittelyvaihtoehtoihin<br />

sekä ensiharvennus- ja<br />

energiapuun koneelliseen<br />

korjuuseen. Lapsille<br />

on oma metsärata.<br />

Tietovisan voitto Lahteen<br />

www.storaensometsa.fi-nettisivujen tietovisan<br />

voitto – 2 hengen Itävallan matka – meni<br />

Erja Sairaselle Lahteen.<br />

5 <strong>Terve</strong> Metsä

lastuja UUTISIA,<br />

Kuviotiedot<br />

hakkuukoneelta<br />

eMetsään<br />

eMetsänmetsäsuunnitelmanajantasaisuus lisääntyy syksyn aikana<br />

entisestään. Kuvion<br />

puustotiedot päivittyvät<br />

kuviokohtaisesti heti<br />

uudistus- ja kasvatushakkuun<br />

jälkeen, kun tiedot<br />

siirtyvät hakkuukoneelta<br />

suoraan eMetsään.<br />

Hakkuukoneen kuljettaja<br />

saa kuvion puustotiedot<br />

ennen hakkuuta<br />

koneelleen. Hakkuun jälkeen<br />

hän lähettää muuttuneet<br />

puustotiedot, jonka<br />

jälkeen ne ovat metsänomistajannähtävissä<br />

eMetsässä.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n metsurit koulutuksessa<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Metsä kouluttaa<br />

metsureitaan. Keväällä ja<br />

alkukesästä järjestetyillä istutus-<br />

ja taimikonhoitopäivillä<br />

on pureuduttu mm. työn laatuun,<br />

tuottavuuteen ja työturvallisuuteen.<br />

Itä-Suomen hankinta-alueella<br />

koulutuspäivät pidettiin<br />

Kiteellä. Istutuspäivänä oikeita<br />

työmenetelmiä koulutti<br />

opastaja Pasi Parviainen.<br />

Taimikonhoidon koulutuksessa<br />

oli mukana Savon ammatti-<br />

ja aikuisopistolta Risto<br />

Mykkänen.<br />

Metsurityön kehittäminen<br />

kaipaa uusia toimia.<br />

TAPAHTUMIA, AJANKOHTAISTA<br />

Anne on tyytyväinen<br />

SE Tähtitiliin<br />

Hyvä korko oli tärkein tekijä,<br />

jonka perusteella lappeenrantalainen<br />

Anne Haaja<br />

valitsi metsärahojen sijoituskohteeksi<br />

SE Tähtitilin.<br />

”Loistava korko muihin<br />

sijoituksiin verrattuna. Ainakaan<br />

me emme olisi saaneet<br />

mistään muualta lähellekään<br />

yhtä hyvää korkoa”,<br />

Haaja toteaa.<br />

SE Tähtitilille<br />

5 prosentin korko<br />

SE Tähtitilin korko on kiinteä<br />

koko valitun säästöajan, joka<br />

voi olla pisimmillään 5 vuotta.<br />

Nyt avattavien uusien tilien<br />

korko on 5 prosenttia.<br />

Haajaa miellytti SE Tähtitilissä<br />

myös säästön helppo<br />

nostettavuus. Rahat voi<br />

nostaa halutessaan milloin<br />

tahansa, vaikka tilisopimus<br />

olisi tehty moneksi vuodeksi.<br />

Panostusta työnlaatuun<br />

ja tuottavuuteen<br />

Uusi Metsä 2011 -organisaatiomuutostenyhteydessä<br />

mietittiin myös metsureiden<br />

työnkuvaa. Ellei työtä ja<br />

työtapoja kehitetä niin työn<br />

kustannukset uhkaavat nousta<br />

liian suuriksi konetöihin<br />

verrattuna. Metsänhoitotöiden<br />

kysynnän ratkaisee niiden<br />

hintakilpailukyky ja toisaalta<br />

työn laatu.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tavoite on tarjota<br />

metsänomistajille kilpailukykyiset<br />

ja laadukkaat metsänhoitopalvelut.<br />

Tähän tähtää<br />

osaltaan TakuuMetsä -palvelu.<br />

TakuuMetsä lupaa metsänomistajalle,<br />

että istutus-<br />

eMetsän käyttäjät voivat<br />

tehdä nostoja ja tarkistaa<br />

saldon pankkitunnuksilla<br />

omalta koneeltaan.<br />

Haajan mukaan SE<br />

Tähtitilin turvallisuus<br />

ei askarruttanut. Takana<br />

on suuri, vakavarainen<br />

yhtiö.<br />

”Sijoittamisessa on<br />

aina tietty riski laittoi<br />

rahat minne tahansa,<br />

ellei nyt patjan alle<br />

sullo”, Haaja kommentoi.<br />

Metsärahalle hyvä<br />

tuotto<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Metsän markkinointipäällikkö<br />

Mikko Utusen<br />

mukaan SE Tähtitili otettiin<br />

yhtiön metsäpalveluvalikoimaan<br />

edistämään metsänhoidollisin<br />

perustein tehtävää<br />

puukauppaa. Tavoitteena<br />

Anne Haajaa miellytti<br />

SE Tähtitilissä myös<br />

säästön helppo nostettavuus.<br />

Rahat voi nostaa<br />

halutessaan milloin<br />

tahansa.<br />

on, että tilillä pääoma tuottaa<br />

enemmän kuin hakkuukypsässä<br />

metsässä.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> järjesti metsureilleen istutuskoulutuspäivän.<br />

Itä-Suomessa koulutuspäivät pidettiin Kiteen ympäristössä.<br />

Kuvassa metsuri Lauri Nykänen Joensuusta.<br />

alalla on vuoden kuluttua istutuksesta<br />

riittävä määrä kehityskelpoisia<br />

taimia. Takuu<br />

on voimassa automaattisesti<br />

ilman erillistä sopimusta sil-<br />

loin, kun koko uudistamisketju<br />

eli maanmuokkaus, taimet<br />

ja istutus ovat <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />

toteuttamia.<br />

<strong>Terve</strong> Metsä 6 6

Metsätapahtumilla<br />

imua Pohjois-Suomessa<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Pohjois-Suomen<br />

hankinta-alue on ollut<br />

kesän aikana järjestämässä<br />

useita onnistuneita metsätapahtumia.<br />

Viimeisin metsätapahtuma<br />

oli elokuussa Keminmaalla.<br />

Ensimmäinen oli keski-<br />

kesällä Rovaniemellä, johon<br />

osallistui 1 900 kävijää.<br />

”Tapahtumat on pidetty<br />

metsälle tuoksuvina tilaisuuksina.<br />

Toimijat on valittu<br />

tahoista, jotka ovat kytköksissä<br />

metsään ja luontoon”,<br />

kertoo markkinointiesimies<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Metsä on ollut mukana Pohjois-Suomen metsätapahtumissa tänäkin kesänä. Tapahtumien<br />

hyvä tunnelma houkuttelee vierailijat mukaan vuosi toisensa jälkeen uudelleen.<br />

Metsänomistajat<br />

helteisessä Virossa<br />

railtiin mm. nunnaluostaris-<br />

Lahden seudun metsänomistajat<br />

tutustuivat heinäkuussa<br />

kolmen päivän ajan<br />

Viron kulttuuriin ja metsäisiin<br />

kohteisiin. Tällä kertaa<br />

oltiin Viron itäosassa.<br />

Narvassa, Lahden yhteistyösopimuskaupungissa<br />

vie-<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Metsä järjestää<br />

sopimusasiakkailleen useita<br />

erilaisia retkiä ja tapahtumia.<br />

Seuraa postiasi tai<br />

kysy tapahtumista omalta<br />

yhteyshenkilöltäsi. Lahden<br />

metsänomistajat vierailivat<br />

tänä kesänä Virossa.<br />

Sirkka Harjulahti <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />

Kemin toimistolta.<br />

”Niissä oli raikas ilmapiiri,<br />

ihmiset iloisia ja palautteen<br />

perusteella he odottavat<br />

jo ensi kesän tilaisuuksia”,<br />

hän jatkaa.<br />

sa ja tutustuttiin luonnonsuojelualueella,<br />

kuinka Virossa<br />

suhtaudutaan majaviin.<br />

Tartossa hellettä helpotettiin<br />

Peipsijärven todella lämpimissä<br />

aalloissa. Matkan varrella<br />

katsastettiin 1800-luvun<br />

lopussa käynnistetyn Räpinän<br />

paperikoneen kunto.<br />

Illalla tutustuttiin Viron<br />

Metsäveljien rankkaan historiaan,<br />

ja päästiin etsimään<br />

yhtä piilottelevaa metsäveljeä.<br />

Piilopaikka löytyi liiterin<br />

yläpohjan valeseinän takaa.<br />

Puukaupoille<br />

25 %:n<br />

verovapaus<br />

Puukauppatulojen<br />

osittainen verovapaus<br />

koskee vielä loppuvuoden<br />

puukauppoja.<br />

Kuluvan vuoden aikana<br />

solmituille puukauppatuloille<br />

saa verotuksessa<br />

25 prosentin verovapauden.<br />

Lisäedellytyksenä on,<br />

että tulot maksetaan vuoden<br />

2011 loppuun mennessä.<br />

Sama 25 prosentin vero<br />

vapaus koskee 1.4.2008-<br />

31.12.2009 solmittuja<br />

kauppoja, joiden tilitykset<br />

siirtyvät vuodelle 2011.<br />

Puukaupan taloudelliset<br />

edellytykset ovat syksyn<br />

kaupoissa hyvät. Osittaisen<br />

verovapauden lisäksi<br />

puukauppoja puoltaa<br />

puun hyvä hintataso.<br />

Hinnat ovat nousseet vuoden<br />

takaisesta ajasta tuntuvasti.<br />

Sijoittamalla puukauppatulot<br />

SE Tähtitilille puupääoma<br />

jatkaa kasvuaan<br />

hakkuun jälkeenkin. Tähtitilin<br />

korko on nyt 5 prosenttia<br />

ja korko vahvistetaanvuosineljänneksittäin.<br />

Viimeinen ilta ja yö vietettiin<br />

Vörussa, jossa oli hieno<br />

hiekkaranta helteessä matkaavien<br />

iloksi. Tallinnassa<br />

poikettiin vielä vankilamuseossa,<br />

jonka karu ympäristö<br />

sai matkaajat varmaan itsekseen<br />

toteamaan, että onneksi<br />

on pysytty elämän kaidalla<br />

polulla.<br />

7 <strong>Terve</strong> Metsä

puukauppa<br />

Puun kysyntä jatkuu hyvänä<br />

Metsänomistajilla on tänä<br />

syksynä hyvät edellytykset<br />

purkaa hakkuutarpeitaan.<br />

Puuta tarvitaan sekä<br />

syksyn että tulevan talven<br />

korjuisiin.<br />

”Kysyntää on kaikilla puutavaralajeilla.<br />

Tehtaat käyvät<br />

korkealla käyntiasteella<br />

ja korjuuohjelmissa on tilaa<br />

leimikoille”, kertoo aluejohtaja<br />

Riku Koskinen Itä-Suomen<br />

hankinta-alueelta.<br />

Kesän ukkosmyrskyt aiheuttivat<br />

alueellisesti ja tilakohtaisesti<br />

suuria vahinkoja,<br />

mutta teollisuuden vuotuiseen<br />

puunkäyttöön verrattuna<br />

myrskypuiden määrä<br />

ei ole kovin merkittävä. Tuhoalueilla<br />

myrskypuiden osto<br />

ja korjuu menevät etusijalle,<br />

mutta muualla puukauppa<br />

jatkuu normaalisti.<br />

mänty<br />

tukki 2<br />

kuitu 2<br />

kuusi<br />

tukki 2<br />

kuitu 2<br />

koivu<br />

tukki 3<br />

kuitu 2<br />

metsäenergia<br />

3<br />

Etelä-Suomi<br />

Tarjonta vilkastunut<br />

Koskisen mukaan <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />

kotimaisen puun tarve<br />

on tänä vuonna ennätyksellisen<br />

suuri. Tehtaiden sulkemiset<br />

eivät ole vähentäneet kotimaan<br />

ostoa. Metsänomistajilla<br />

onkin nyt hyvä mahdollisuus<br />

hoidattaa metsät kuntoon,<br />

koska sahat tarvitsevat<br />

tukkia ja sellutehtaat kuitupuuta<br />

kiihtyvään tahtiin.<br />

Alkuvuodesta puukauppa<br />

kävi alle ostotavoitteiden,<br />

mutta keväällä alkanut tarjonnan<br />

vilkastuminen jatkuu.<br />

”Odotamme vilkasta<br />

puukauppasyksyä”, Koskinen<br />

sanoo.<br />

Hinta noussut<br />

hyvälle tasolle<br />

Erityisesti havutukkien hinta<br />

on kohonnut vuoden aikana<br />

Loppukesän myrskyt eivät vaikuttaneet<br />

puun kysyntään Etelä-Suomen<br />

hankinta-alueella, vaan ostotarve<br />

jatkuu hyvällä tasolla kaikkien<br />

puutavaralajien osalta.<br />

Pahimmilla tuhoalueilla korjuukalusto<br />

on kiinni myrskyleimikoissa<br />

tovin, mutta puuta korjataan myrskyn<br />

jälkeenkin.<br />

Vaikka tukkien kysyntä on hieman<br />

rauhoittunut alkukesän tasosta,<br />

kysytyimpinä kohteina jatkavat<br />

edelleen havutukkipitoiset päätehakkuuleimikot.<br />

Kuitupuuta tarvitaan<br />

runsaasti sellutehtaiden korkeiden<br />

käyntiasteiden siivittämänä,<br />

joten myös harvennusleimikot<br />

ovat kysyttyjä.<br />

Syksyn korjuuohjelmaan tarvitaan<br />

erityisesti kelirikkokelpoisia<br />

leimikoita, mutta viime talven hyvät<br />

korjuukelit mahdollistavat paikoitellen<br />

talvipäätehakkuidenkin<br />

oston. Hankintapuun kysyntä on<br />

nyt palautunut taantumaa edeltäneelle<br />

hyvälle tasolleen.<br />

Janne Partanen<br />

selvästi. Mänty- ja kuusitukin<br />

hinta on noussut hyvän kysynnän<br />

avittamana korkeammalle<br />

tasolle kuin 2000-luvulla<br />

keskimäärin.<br />

Puukaupan houkuttelevuuteen<br />

vaikuttaa osaltaan<br />

myös viimeistä vuotta voimassa<br />

oleva puukauppatulojen<br />

osittainen verovapaus. Tämän<br />

vuoden loppuun mennessä<br />

solmittavien puukauppojen<br />

tuloista metsänomistaja<br />

saa 25 prosenttia verovapaana<br />

tulona, kun puukaupparahat<br />

tilitetään ensi vuoden<br />

loppuun mennessä.<br />

Tukkia syksyn<br />

korjuuseen<br />

Halutuimmiksi ostokohteiksi<br />

Koskinen nostaa tukkivaltaiset<br />

leimikot, joiden maapohjat<br />

kestävät korjuun syk-<br />

mänty<br />

tukki 2<br />

kuitu 2<br />

<strong>Terve</strong> Metsä 8 8<br />

kuusi<br />

tukki 2<br />

kuitu 1<br />

koivu<br />

tukki 3<br />

kuitu 1<br />

metsäenergia<br />

3<br />

Länsi-Suomi<br />

Intiaanikesän jälkeen puunkorjuukin<br />

on palautumassa normaaliin<br />

rytmiin; tukki- ja kuitupuun tarve<br />

jatkuu tasaisena myös lomakauden<br />

jälkeen.<br />

Heinä-elokuun myrskytuulten<br />

vauriot jäivät Länsi-Suomen metsissä<br />

muuta Suomea vähäisemmiksi.<br />

Tässä suhteessa olimme hiukan onnekkaampia:<br />

pienetkin tuhot ovat<br />

aina ikäviä - kaikkien kannalta.<br />

Yksityismetsien puukauppa piristyi<br />

mukavalle tasolle toukokuun<br />

lopulla ja puukauppaa on käyty tämän<br />

jälkeen vilkastuvaan tahtiin<br />

läpi kesän.<br />

Pysty- sekä hankintakaupan veroetu<br />

kannustaa edelleen osaltaan,<br />

toisaalta SE Tähtitilimme on varma<br />

ja tuottava vaihtoehto metsärahan<br />

sijoittajalle.<br />

Hyvän ja onnistuneen puukaupan<br />

edellytykset ovat olemassa. Laitetaan<br />

metsäsi kasvukuntoon!<br />

syn aikana ennen maan routaantumista.<br />

Näille leimikoille<br />

on luvassa nopea korjuuaikataulu.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> tarjoaa puukauppakumppaneilleenmahdollisuuden<br />

laittaa puukauppatulot<br />

SE Tähtitilille, jonka<br />

voimassa oleva korko on<br />

kiinteä 5 prosenttia. Hakkuukypsien<br />

metsien hakkuu ja<br />

rahojen siirto SE Tähtitilille<br />

takaavat, että puupääoma<br />

jatkaa vakaata kasvuaan ilman<br />

pelkoa, että laho alkaa<br />

nakertaa arvokkainta tukkiosaa<br />

sellupuuksi.<br />

Tutustu puukauppapalveluihimme<br />

osoitteessa: www.<br />

storaensometsa.fi<br />

Juha Sipinen<br />

mänty<br />

tukki 2<br />

kuitu 2<br />

kuusi<br />

tukki 2<br />

kuitu 1<br />

koivu<br />

kuitu 2<br />

metsäenergia<br />

2

Kysyntä<br />

Itä-Suomi<br />

mänty<br />

l tukki 1<br />

l kuitu 2<br />

kuusi<br />

l tukki 1<br />

l kuitu 2<br />

koivu<br />

l tukki 3<br />

l kuitu 2<br />

metsäenergia<br />

2<br />

Pohjois-Suomi<br />

Länsi-Suomi<br />

Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun<br />

puukauppa on kesän aikana käynyt<br />

kiihtyvään tahtiin. Syksyä<br />

kohden tilanne näyttää hyvältä,<br />

sillä tuotantolaitosten puunkäytöt<br />

näyttäisivät pysyvän normaalitasolla.<br />

Nykyinen taloudellinen tilanne<br />

avaa hyviä puunmyynti- ja ostomahdollisuuksia<br />

koko hankinta-alueella,<br />

kaikilla kauppamuodoilla<br />

ja kaikilla hakkuutavoilla<br />

ja kaikille puutavaralajeille. Metsäenergian<br />

kohdalla kysyntä on<br />

edelleen rajoittunutta käyttöpisteiden<br />

lähietäisyydelle.<br />

Pidetään yhdessä siis pohjoisen<br />

tehtaat pyörimässä ja tätä kautta<br />

taataan metsillemme tilaa kasvaa<br />

ja uudistua.<br />

Osalle leimikoista on mahdollista<br />

tarjota nopeaa korjuuajankohtaa,<br />

ja tätä kautta myös puukaupparahat<br />

ovat nopeasti metsän myyjän<br />

käytettävissä, esim. 5 % korolla<br />

SE Tähtitilille sijoitetavaksi.<br />

Olli-Pekka Ahonen<br />

Pohjois-Suomi<br />

Itä-Suomi<br />

Etelä-Suomi<br />

Edellytykset onnistuneelle puukaupalle ovat loppuvuodesta hyvät: puun kysyntä on hyvä, hinta on<br />

asiallinen, puukauppatuloille 25 prosentin veroetu ja 5 prosentin vakaa sijoitustuotto, Riku Koskinen<br />

listaa.<br />

9 <strong>Terve</strong> Metsä

Metsämaa kannattaa aina<br />

muokata ennen uudistamista.<br />

Näin tehdäänkin, mutta<br />

joskus muokkausmenetelmäksi<br />

valitaan eri vaihtoehdoista<br />

halvempi ja usein huonompi,<br />

joka pidemmän päälle<br />

osoittautuu kalliimmaksi<br />

menetelmäksi.<br />

Taimi tykkää<br />

maanmuokkaajasta<br />

<strong>Terve</strong> Metsä 10 10

Mätästyksen etuja:<br />

l Taimen kasvuolot paranevat:<br />

- mättään päällä muuta<br />

ympäristöä lämpimämpää<br />

- juurtuminen nopeutuu<br />

- maaperän ilmavuus paranee<br />

- kivennäismaan alla humus säilyy<br />

kosteana ja toimii kompostin tavoin,<br />

joten taimen ravinteiden ja vedensaanti<br />

paranee<br />

l Taimien pituus- ja<br />

paksuuskasvu nopeutuvat.<br />

l<br />

l<br />

l<br />

l<br />

Tukkimiehentäin tuhoriski<br />

pienenee.<br />

Taimet saavat parin vuoden<br />

etumatkan kasvussa heiniin<br />

ja vesakkoon nähden.<br />

Istutustyö helpottuu ja istutuskustannukset<br />

pienenevät.<br />

Taimikuolleisuus pienenee,<br />

jolloin täydennysistutustarve<br />

vähenee.<br />

11 <strong>Terve</strong> Metsä

Laikutus<br />

Navero-<br />

ja ojitusmätästys<br />

Laikkumätästys<br />

<strong>Terve</strong> Metsä 12 12

Äestys<br />

Äestys<br />

Karkeille ja keskikarkeille lajittuneille<br />

kangasmaille. Ei reheville, eikä veden<br />

vaivaamille maille. Äestyksessä humukseen<br />

vedetään 5-10 senttimetrin<br />

syvyisiä vakoja. Noin 20 metrin välein<br />

jätetään kahden metrin mittaiset katkot.<br />

Äestysvaot ajetaan rinnemaastossa<br />

korkeuskäyrien suuntaisesti. Taimet<br />

istutetaan kivennäismaakohtiin.<br />

Laikkumätästys<br />

Tuoreiden ja lehtomaisten kankaiden<br />

muokkaustapa. Ei turvemaille eikä veden<br />

vaivaamille maille. Mätäs tehdään<br />

kaivinkoneella kouraisemalla humus- ja<br />

ohut kivennäismaakerros laikun viereen<br />

muokkaamattoman maan päälle. Mättäiden<br />

”sarana” tulee jäädä ehjäksi,<br />

jotta veden kapillaarinen nousu maasta<br />

säilyy. Mättään sisälle ei jätetä hakkuutähteitä.<br />

Taimet istutetaan mättään<br />

päälle siten, että juuret ulottuvat vähintään<br />

humuskerrokseen.<br />

Navero- ja ojitus-<br />

mätästys<br />

Naveromätästystä käytetään hienojakoisilla,<br />

soistuvilla ja veden vaivaamilla<br />

kivennäismailla. Navero-ojilla ei<br />

tavoitella pysyvää kuivatusta.<br />

Ojitusmätästys on veden vaivaamien,<br />

soistuvien kankaiden ja turvemaiden<br />

uudistusalan muokkausmenetelmä.<br />

Ojilla johdetaan liika vesi pois<br />

alueelta. Navero-ojien syvyys on<br />

kivennäismaalla 20-30 senttimetriä<br />

ja turvemailla 30-50 senttimetriä.<br />

Turvekerroksen paksuus määrää ojitusojien<br />

syvyyden (0,60-1,10 metriin).<br />

Ojitusmätästyksessä mättäät tehdään<br />

ojan pintamaasta. Ojista kaivettava<br />

muu ylimääräinen maa läjitetään<br />

ojien väliin. Taimet istutetaan vain<br />

mättäiden päälle.<br />

Laikutus<br />

Kiviset rinnemaat, tärkeät maisemakohteet<br />

ja karkeat lajittuneet kangasmaat.<br />

Ei reheville, veden vaivaamille tai<br />

turvemaille. Laikutuksessa humus poistetaan<br />

kivennäismaan pintaa myöten<br />

kaivinkoneen kauhalla raapaisemalla<br />

laikun viereen. Taimet istutetaan laikkuun,<br />

jotka tehdään maaston korkeimpiin<br />

kohtiin.<br />

Lähes kaikki metsänuudistusalat<br />

muokataan. Mitä rehevämpi kasvupaikka,<br />

sitä tärkeämpää on<br />

maan muokkaaminen. Luontainen<br />

uudistaminenkin onnistuu harvoin<br />

ilman jonkinlaista maapinnan rikkomista.<br />

”Pääsääntö on, että muokkaus on aina<br />

tarpeen. Taimien istuttaminen tai<br />

siementen kylvö muokkaamattomaan<br />

maahan on tuhoon tuomittu yritys”,<br />

maaperäasiantuntija Timo Makkonen<br />

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta<br />

varoittaa.<br />

Maanmuokkauksen edut<br />

kiistattomat<br />

Maan muokkauksen edut ovat kiistattomat<br />

ja niistä on lukuisia tutkimustuloksia.<br />

Muokkauksen tarkoitushan on luoda<br />

taimille tai siemenille hyvät kasvuedellytykset.<br />

Muokattu maa on muokkaamatonta<br />

maata lämpimämpää. Muokkaus<br />

nopeuttaa ravinteiden kiertoa, jolloin<br />

taimien pituus- ja paksuuskasvu paranee.<br />

Etenkin mätästyksessä saa mättään päälle<br />

istutettu taimi selvän etumatkan sen<br />

kasvua haittaavaan pintakasvullisuuteen<br />

ja vesakoihin nähden. Samoin taimien<br />

tuhoriski pienenee, sillä pienten<br />

taimien pahin tuholainen, tukkimiehentäi<br />

ei viihdy kivennäismaassa. Tuhoriski<br />

alenee oleellisesti, kun taimen<br />

etäisyys humukseen on vähintään 20<br />

senttimetriä.<br />

”Taimet jäävät eloon suuremmalla<br />

varmuudella muokatussa maassa kuin<br />

muokkaamattomassa maassa. Jokainen<br />

kuollut taimi merkitsee hukkaan heitettyä<br />

työtä ja rahaa”, Makkonen muistuttaa.<br />

Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusten<br />

mukaan viiden vuoden kuluttua istutuksesta<br />

on muokatussa maassa taimia<br />

elossa keskimäärin 80 prosenttia, kun<br />

muokkaamattomassa maassa elossa on<br />

vain puolet.<br />

Istutuksen ja taimikon jälkihoidon<br />

kustannukset ovat tutkimusten mukaan<br />

pääosin kuusen istutukseen sopivien rehevien<br />

kasvupaikkojen muokkaamattomilla<br />

mailla kaksinkertaiset muokattuihin<br />

aloihin verrattuna.<br />

Mätästys reheville maille<br />

Muokkauksen lähes tärkein vaihe on oikean<br />

muokkausmenetelmän valinta. Käytössä<br />

on monta eri menetelmää. Makkosen<br />

mukaan valinta riippuu kasvupai-<br />

Mätästyksestä ja kuusen istutuksessa<br />

etenkin laikkumätästyksestä<br />

on tullut valtamenetelmä<br />

viimeisen kymmenen<br />

vuoden aikana, Tapion Timo<br />

Makkonen toteaa.<br />

kasta ja maalajista sekä kasvatettavasta<br />

puulajista. Reheville kasvupaikoille<br />

mätästys on ehdottomasti suositeltavin<br />

menetelmä. Reheviä maita ovat<br />

tuoreet ja sitä rehevämmät kankaat eli<br />

metsätyypeissä mustikkatyyppi ja sitä<br />

paremmat maat. Äestys ja laikutus soveltuvat<br />

parhaiten kuivahkoille ja kuiville<br />

kankaille.<br />

”Mätästyksessä on tärkeintä, että tehty<br />

mätäs täyttää tietyt vaatimukset eli<br />

humuskerros jää kivennäismaiden väliin.<br />

Ja mikä on vielä tärkeämpää, taimien<br />

juurten on istutettaessa ulotuttava<br />

vähintään humuskerrokseen”, Makkonen<br />

painottaa.<br />

Valinnan laikku-, kääntö-, navero- ja<br />

ojitusmätästyksen välillä ratkaisee kasvupaikka<br />

ja maalaji.<br />

”Samallakin hakkuualalla voi olla toisistaan<br />

poikkeavia alueita, jolloin kannattaa<br />

mahdollisuuksien mukaan käyttää<br />

useampaa eri menetelmää.”<br />

Oman metsän metsäkuvioiden kasvupaikkatyypin<br />

voi käydä tarkistamassa<br />

vaikkapa eMetsästä. Metsäsuunnitelmassa<br />

on jokaisen kuvion kohdalla tiedot<br />

kuvion kasvupaikan ravinteisuudesta<br />

ja maalajista.<br />

Halvin menetelmä<br />

ei aina paras<br />

Metsänomistaja saattaa pohtia tuoreen<br />

kankaan muokkaustapaa valitessaan ottaako<br />

hän äestyksen vaiko laikkumätästyksen?<br />

Noin sadan euron hintaero hehtaarilta<br />

saattaa kirpaista, mutta hinta<br />

tulee monin kerroin takaisin myöhemmässä<br />

vaiheessa.<br />

”Rehevillä mailla äestys lisää heinittymistä<br />

ja vesakoitumista mätästystä<br />

selvästi enemmän. Sen takia äestyksen<br />

13 <strong>Terve</strong> Metsä

Karjalan Metsäpalvelu Oy:n<br />

Janne Tella kertoo käytännön<br />

kokemuksesta, että noin neljänneksellä<br />

hänen muokkauskohteistaan<br />

valitaan hinnan takia<br />

huonompi vaihtoehto.<br />

käyttö aiheuttaa useimmiten moninkertaiset<br />

kustannukset taimikonhoidossa”,<br />

Makkonen toteaa.<br />

Metsäntutkimuslaitoksen selvitysten<br />

mukaan äestyksen todetaan nostavan<br />

uudistamisketjun kokonaiskustannuksia<br />

laikkumätästykseen verrattuna noin<br />

350 eurolla hehtaaria kohti. Äestysalan<br />

runsaan vesakoitumisen takia tarvitaan<br />

kuusen istutusalueilla yleensä yksi perkauskerta<br />

enemmän.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lle Etelä-Karjalassa muokkaustyömaita<br />

urakoiva Karjalan Metsäpalvelu<br />

Oy:n Janne Tella kertoo käytännön<br />

kokemuksesta, että noin neljänneksellä<br />

hänen muokkauskohteistaan<br />

Kuiva<br />

kangas<br />

Kuivahko<br />

kangas<br />

Tuore<br />

kangas<br />

Lehtomainen<br />

kangas<br />

Karkea<br />

Keskikarkea<br />

Karkea<br />

Keskikarkea<br />

Hieno<br />

hinta vaikuttaa huonomman vaihtoehdon<br />

valintaan.<br />

”Parin viime vuoden aikana tilanne<br />

on kyllä selvästi parantunut, kun tietämys<br />

maan muokkausmenetelmien<br />

valintaan vaikuttavista seikoista on lisääntynyt”,<br />

Tella toteaa.<br />

Tapion viime vuoden tilastojen mukaan<br />

äestyksen hinta vaihteli 150-210<br />

euroa hehtaarilta, laikutus 250-320 euroa<br />

ja mätästys 290-360 euroa hehtaarilta.<br />

Hinnat ovat puhtaita muokkaushintoja.<br />

Metsänomistajan maksettavaksi<br />

tulee tämän lisäksi teettävän organisaation<br />

työnjohtokulut. Muokkaustyön<br />

hintaan vaikuttaa työmaan vaikeus ja se<br />

missä päin Suomea työmaa sijaitsee.<br />

Turvemailla laikutusta<br />

tai mätästystä<br />

Turvemailla käytetään laikutusta tai mätästystä.<br />

Laikutus soveltuu karuimmille<br />

turvemaille (varpu- ja puolukkaturvekankaat),<br />

jotka ovat yleensä männyn<br />

luontaisen uudistamisen aloja tai männyn<br />

kylvökohteita. Männyn ja kuusen<br />

istutuskohteilla käytetään pääsääntöisesti<br />

mätästystä. Turvemailla käytettävä<br />

mätästys on uudistusalaa samalla<br />

kuivattavaa ojitusmätästystä tai laikutus-,<br />

ojitus- ja naveromätästyksen yhdistelmää.<br />

Veden vaivaamilla kangasmailla kannattaa<br />

esimerkiksi laikkumätästyksen<br />

lisäksi tehdä navero-ojia. Navero-ojal-<br />

Suositukset muokkausmenetelmien valinnaksi<br />

Kasvupaikka<br />

Maalaji<br />

Männyn<br />

Luontainen<br />

0<br />

0<br />

Männyn<br />

kylvö<br />

Ä/L<br />

Ä/L<br />

Ä/L<br />

Ä/L<br />

Männyn M<br />

istutus<br />

Kuusen<br />

istutus<br />

Karkea<br />

L/Ä<br />

Keskikarkea<br />

M Ä/L Ä<br />

Hieno M<br />

Karkea<br />

M<br />

Keskikarkea<br />

M<br />

Hieno M<br />

Koivun<br />

istutus<br />

<strong>Terve</strong> Metsä 14 14<br />

L/M<br />

Muokkaamaton 0<br />

Äestys Ä<br />

Laikutus L<br />

Mätästys M<br />

la tarkoitetaan matalaa ojanpätkää (syvyys<br />

20-30 senttimetriä), jolla johdetaan<br />

taimien kehitystä haittaavat pintavedet<br />

muualle.<br />

”Navero-ojien lisäksi turvemailla tarvitaan<br />

kuivatusojia. Navero-ojaa ei saa<br />

kuitenkaan yhdistää suoraan kuivatusojiin,<br />

vaan siihen tulee tehdä ns. kaivukatko.<br />

Navero-ojan voi johtaa esimerkiksi<br />

painanteeseen tai alarinteeseen”,<br />

Makkonen sanoo.<br />

Muokkaus ja uudistaminen<br />

mahdollisimman pian<br />

Maanmuokkauksen voi tehdä joko keväällä<br />

tai syksyllä. Kilpajuoksussa pintakasvillisuuden<br />

kanssa paras uudistamistulos<br />

saadaan kuitenkin, jos taimet saadaan<br />

kasvamaan tai siemenet itämään<br />

mahdollisimman nopeasti hakkuun ja<br />

maanmuokkauksen jälkeen.<br />

”Syksyllä tehdyt mättää painuvat talven<br />

aikana sopivan tiiviiksi. Jos mätästys<br />

ja istutus tehdään saman kesän aikana,<br />

on mättäät muistettava tiivistää<br />

esimerkiksi kaivurin kauhalla riittävän<br />

tiiviiksi”, Makkonen sanoo.<br />

Muokkauksen ja istuttamisen välistä<br />

aikaa ei kannata venyttää senkään takia,<br />

että muokkauksen antama suojavaikutus<br />

tukkimiehentäitä vastaan vähenee.<br />

Makkosen mukaan hakkuutähteet<br />

kannattaa poistaa uudistamisalalta. Se<br />

nopeuttaa maanmuokkausta ja istutusta<br />

ja pienentää siten uudistamiskustannuk-<br />

M<br />

M<br />

Tapion suosituksissa<br />

neuvotaan<br />

käyttämään keveintä<br />

mahdollista<br />

muokkausmenetelmää,<br />

mutta metsänomistaja<br />

voi<br />

halutessaan valita<br />

”raskaammankin”<br />

menetelmän. Esimerkiksi<br />

männyn<br />

luontaisilla uudistamisaloilla<br />

äestys<br />

edistää taimettumista<br />

oleellisesti.

sia. Jos risut jätetään, on varmistettava,<br />

että istutusmättään sisälle<br />

ei jää isoja hakkuutähdekasoja.<br />

Kantojen nosto ei korvaa maanmuokkausta.<br />

Erillinen muokkaus<br />

on tehtävä aina siitä huolimatta.<br />

Kääntömätästys<br />

tulossa<br />

Makkonen ennustaa, että laikkumätästyksen<br />

ohella tulee kääntömätästys<br />

voittamaan alaa. Kääntömätästyksessä<br />

ei metsään jää paljaita<br />

kivennäismaalaikkuja, sillä<br />

mätäs käännetään laikun päälle.<br />

Tästä on Makkosen mukaan se<br />

etu, että vesakolle jää silloin vielä<br />

vähemmän sopivaa kasvualustaa<br />

kuin laikkumätästyksessä.<br />

”Kääntömätästyksessä saatettaisiin<br />

silloin päästä yhdellä varhaistetulla<br />

taimikonhoitokerralla,<br />

eikä tarvittaisi varhaisperkausta”,<br />

hän arvioi.<br />

Makkosen mukaan kääntömätästyksestä<br />

ei ole kuitenkaan vielä<br />

riittävästi käytännön kokemusta ja<br />

tutkimustuloksia, joten sitä ei käytetä<br />

vielä kovinkaan paljon.<br />

Muokkausuriin tehtävillä<br />

kaivukatkoilla, pintavesien<br />

valutuskentillä ja<br />

lietekuopilla ehkäistään<br />

huuhtoutumia. Tämän<br />

kuvan kaivukatko on aivan<br />

liian kapea.<br />

Ympäristö huomioon<br />

muokkauksessa<br />

Vesiensuojelu ja metsäympäristön<br />

säilyttäminen<br />

mahdollisimman monimuotoisena<br />

otetaan huomioon<br />

maanmuokkausta<br />

suunniteltaessa ja toteutettaessa.<br />

Aina kun maata muokataan on mahdollista,<br />

että maaperän ravinteet ja<br />

pintakerroksen kiintoaine lähtevät<br />

liikkeelle ja ne huuhtoutuvat lähellä<br />

oleviin puroihin, ojiin, lampiin tai järviin.<br />

Ravinteet ja kiintoaine rehevöittävät<br />

vesistöjä. Sen takia muokkausta<br />

suunniteltaessa mietitään vesistöjen<br />

kannalta parhaat ja vähiten kuormittavat<br />

ratkaisut. Oikein toteutettuna<br />

maanmuokkauksen vesistövaikutukset<br />

ovat häviävän pienet.<br />

Suojavyöhyke vesistöjen<br />

ympärille<br />

Vesistöjen ympärille jätettävät suojavyöhykkeet<br />

(5-30 metriä) toimivat tehokkaina<br />

suodattimina, jolloin huuhtoutumista<br />

ei tapahdu.<br />

”Metsäsertifioinnin edellyttämä<br />

vähintään viiden metrin suojakaista riittää<br />

aika harvassa paikassa. Kaistan leveys<br />

vaihtelee korkeuserojen, maalajin<br />

ja muokkausmenetelmän mukaan sekä<br />

muokkausalan läpi virtaavan veden<br />

määrä. Ravinteet ja kiintoaines pääsevät<br />

vesistöihin vain virtaavan veden mukana”,<br />

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion<br />

Timo Makkonen selvittää.<br />

Mitä hienojakoisempi maalaji, sitä le-<br />

veämpi suojakaista tarvitaan. Karkeammat<br />

maalajit eivät huuhtoudu yhtä helposti<br />

kuin hienojakoiset maalajit. Mitä<br />

jyrkempi maasto, sitä leveämpi on suojavyöhyke.<br />

Pohjavesialueilla maanpintaa ei käsitellä<br />

lainkaan tai käsittely on humuskerrosta<br />

vain kevyesti rikkovaa. Muokkausurat ajetaan<br />

rinteissä huuhtoutumien välttämiseksi<br />

ja maisemallisistakin syistä korkeuskäyrien<br />

suuntaisesti. Rinteiden jyrkimpiä<br />

kohtia ei käsitellä usein lainkaan.<br />

Kaivukatkot, valutuskentät ja<br />

lietekuopat<br />

Muokkausmenetelmistä navero- ja ojitusmätästys<br />

kuormittavat eniten vesistöjä,<br />

kun taas mätästyksen ja laikutuksen vaikutukset<br />

ovat selvästi vähäisemmät. Äestysvakoihin<br />

tai ojiin kertyvät vedet johdetaan<br />

ensisijaisesti pintavalutuksen kautta<br />

eteenpäin. Muokkausuriin tehtävillä kaivukatkoilla,<br />

pintavesien valutuskentillä ja<br />

lietekuopilla ehkäistään huuhtoutumia.<br />

Lietekuoppa tehdään ojan tai navero-ojan<br />

päähän tai ojan varteen. Koska kuoppa<br />

tehdään muuta ojaa syvemmäksi, kertyy<br />

irtain humus sen pohjalle.<br />

Tärkeät elinympäristöt<br />

kierretään<br />

Lietekuoppa<br />

tehdään ojan<br />

tai navero-ojan<br />

päähän tai<br />

ojan varteen.<br />

Koska kuoppa<br />

on muuta ojaa<br />

syvempi kertyy<br />

irtohumus kuopan<br />

pohjalle.<br />

Arvokkaat elinympäristöt jätetään muokkausalueen<br />

ulkopuolella, eikä niiden yli<br />

ajeta. Muokkausalueelta tulevia vesiä ei<br />

myöskään johdeta näille alueille.<br />

Säästöpuiden ympärille jätetään vähintään<br />

kahden metrin muokkaamaton<br />

vyöhyke. Lintujen pesät, polut, purot ja<br />

ojat kierretään.<br />

15 <strong>Terve</strong> Metsä

Koneyrittäjä tutuksi<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n uudessa toimintamallissa<br />

metsänomistaja pääsee askelen<br />

lähemmäs puunkorjuu- ja metsänhoitotöiden<br />

käytännön toteuttajia; koneyrittäjiä<br />

ja heidän henkilöstöään.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n toimihenkilö on edelleen<br />

metsänomistajan tärkein yhteyshenkilö.<br />

Koneyrittäjä tai koneenkuljettaja<br />

ilmoittaa kuitenkin<br />

koneen tulosta työmaalle suoraan<br />

metsänomistajalle.<br />

”Uusi toimintamalli lähentää meitä<br />

ja metsänomistajia, kun meillä on suora<br />

yhteys ja sama kone pyörii alueella”,<br />

toteaa metsäkoneyrittäjä Tarmo Hiltunen<br />

Heinävedeltä.<br />

Hiltusen mukaan metsänomistajat<br />

ovat tyytyväisiä, kun heille tarjotaan<br />

mahdollisuus tulla tutustumaan oman<br />

metsänsä käsittelyyn. ”Ilmoitamme tulostamme<br />

ajoissa ja olemme varautuneet<br />

keskustelemaan metsänomistajien kanssa<br />

ja kuuntelemaan heidän toiveensa”,<br />

hän sanoo.<br />

Laajavastuista<br />

yrittäjyyttä<br />

Tarmo Hiltunen omistaa yhdessä veljiensä<br />

Juhan ja Mikan kanssa Kohmansalon<br />

Metsäkuljetus Oy:n. Yritys on yksi<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n laajavastuisista Tähtiyrittäjistä.<br />

Yritys on ensimmäinen joka lähti<br />

mukaan kehittämään uutta mallia vajaa<br />

kolme vuotta sitten.<br />

”Savostahan ne kaikki hyvät ideat<br />

lähtevät”, letkauttaa yrittäjäesimies Kari<br />

Partanen Itä-Suomen hankinta-alueelta<br />

Kuopiosta.<br />

Tähtiyrittäjyydessä <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n aikaisemmin<br />

hoitamia tehtäviä on siirretty<br />

yrittäjien vastuulle. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> hoitaa<br />

puunoston ja korjuunsuunnittelun, sii-<br />

Tarmo Hiltunen omistaa yhdessä veljiensä Juhan ja Mikan kanssa Kohmansalon Metsäkuljetus<br />

Oy:n. Juha (kuvassa) tekee töitä metsässä koneenkuljettajana. Tarmo hoitaa yhtiön<br />

toimitusjohtajan hommat.<br />

<strong>Terve</strong> Metsä 16 16

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yrittäjäesimies Kari Partanen<br />

toimii tiiviissä yhteistyössä Itä-Suomen<br />

alueen koneyrittäjien kanssa. Hankintaesimiehet<br />

hoitavat puunoston ja korjuunsuunnittelun.<br />

Yrittäjät hoitavat leimikoiden<br />

ketjutuksen.<br />

Varaudumme keskustelemaan metsänomistajan<br />

kanssa ja kuuntelemaan heidän<br />

toiveitaan, Tarmo Hiltunen sanoo.<br />

tä eteenpäin toiminnoista vastaavat alueelliset<br />

Tähtiyrittäjät.<br />

Tähtiyrittäjät saavat kuukausittain<br />

tiedot siitä kuinka paljon mitäkin puutavaraa<br />

pitää korjata tienvarteen. Niiden<br />

pohjalta yrittäjät suunnittelevat hakattavat<br />

leimikot ja ketjuttavat työt itselleen<br />

parhaiten sopiviksi. Tavoitteena<br />

niin yrittäjillä kuin <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lla on<br />

saada puu ulos metsästä entistä tehokkaammin.<br />

”Yrittäjillä on meitä parempi näppituntuma<br />

leimikkotilanteeseen. Kun he<br />

saavat itse ketjuttaa työkohteensa, he<br />

pääsevät hyödyntämään hyvää paikallistuntemustaan”,<br />

Partanen kuvaa Tähtiyrittäjyyden<br />

etuja.<br />

Yritysten<br />

yhteenliittymiä<br />

Partasen mukaan Tähtiyrittäjyys otettiin<br />

käyttöön suunniteltua nopeammalla<br />

aikataululla. ”Lama pani vauhtia. Se<br />

pakotti miettimään miten puu saadaan<br />

korjattua pienemmin kustannuksin”,<br />

hän sanoo.<br />

Tähtiyrittäjät ovat usean koneketjun<br />

muodostamia kokonaisuuksia, missä joku<br />

alueen isoista yrittäjistä ottaa päävastuun<br />

ja toimii <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n yhteistyökumppanina.<br />

Alueen pienet yrittäjät<br />

toimivat ketjussa laajavastuisen yrittäjän<br />

osayrittäjinä.<br />

Toinen ratkaisumalli on, että yrittäjät<br />

muodostavat yhdessä suuremman<br />

kokonaisuuden, jonka puitteissa asiat<br />

hoidetaan.<br />

”Ratkaisumallit tarjoavat hyvät toimintaedellytykset<br />

kaikenkokoisille yrityksille.<br />

Mukaan lähteneet yrittäjät ovatkin<br />

olleet tyytyväisiä uuteen järjestelyyn”,<br />

Partanen kertoo kokemuksista.<br />

Organisoinnin<br />

tarve kasvaa<br />

Tarmo Hiltunen pitää Tähtiyrittäjämallia<br />

onnistuneena. ”Yrittäjille tämä on<br />

paljon parempi tapa toimia, kun työt<br />

saa suunnitella itse ja ketjuttaa ne järkeviksi<br />

kokonaisuuksiksi.”<br />

Vastuuta ja työmäärää Tähtiyrittäjyys<br />

lisää. Hiltunenkin kertoo oman aikansa<br />

menevän nykyisin yrityksen hallinnoinnissa<br />

niin tarkkaan, että koneiden<br />

puikkoihin ei enää ehdi.<br />

”Kiireisimpinä aikoina puheluja on<br />

niin tiuhaan, että akku pitää ladata kesken<br />

päivän”, hän luonnehtii.<br />

17 <strong>Terve</strong> Metsä

Suurten<br />

seikkailujen<br />

Korouoma<br />

Posion Korouoma on ehdottomasti<br />

yksi Suomen kauneimmista<br />

paikoista. Syvimmillään<br />

jopa 130 metriä korkea ja<br />

noin 30 kilometriä pitkä, jyrkkäseinämäinen<br />

rotkokanjoni<br />

on retkeilijän aarre.<br />

<strong>Terve</strong> Metsä 18 18

19 <strong>Terve</strong> Metsä

Suuri Seikkailu -ohjelman ensimmäisten<br />

vuosien jaksot kuvattiin<br />

aikoinaan Posion ja Ranuan<br />

rajalla sijaitsevassa Korouoman<br />

kanjonissa. Poika ja Ilves -elokuva syntyi<br />

myös näissä jylhissä maisemissa. Tavallinen<br />

kulkija voi suunnitella itselleen<br />

suuremman tai pienemmän seikkailun<br />

kanjonin retkireiteille. Korouomaan voi<br />

pistäytyä vain yhtenä päivänä tai tehdä<br />

sinne useamman päivän retken alueen<br />

autio- tai vuokratuvissa yöpyen.<br />

Merta edemmäs ei todellakaan tarvitse<br />

lähteä kalaan. Korouoman maisemat<br />

eivät kalpene Keski-Euroopan vuoristovaellusreiteille,<br />

vaikka Sacher-kakkua<br />

tarjoavat alppituvat puuttuvatkin<br />

Posiolta.<br />

Jääkauden muovaama<br />

ruhjelaakso<br />

Korouoma on osa suurempaa Rovaniemeltä<br />

Kemijokilaaksoa pitkin aina<br />

Kuusamoon asti ulottuvaa ruhjelaaksoa,<br />

joka syntyi kallioperän repeytyessä<br />

tuhansia miljoonia vuosia sitten.<br />

Suomessa ruhjevyöhykkeitä on useita.<br />

Pitkulaiset lahdekkeet ja pitkät, kapeat<br />

järvenselät ovat usein veden täyttämiä<br />

ruhjelaaksoja.<br />

Korouoman luode-kaakkosuuntaiselle,<br />

kapealle kanjonialueelle kuljetaan<br />

tasaisten mäntyhiekkakankaiden läpi.<br />

Korojoki virtaa<br />

kanjonin<br />

pohjalla.<br />

Rovaniemi<br />

Yhtäkkiä maaperä putoaa jalkojen alta ja<br />

seisot jyrkänteen laidalla. Edessäsi avautuu<br />

rehevä kanjoni, jonka pohjalla kiemurtelee<br />

Korojoki, puiden lomasta siellä<br />

täällä auringon valossa välkkyen.<br />

Enimmillään 500 metriä leveä kanjonin<br />

pohja on maastoltaan melko tasaista.<br />

Rotkoalueen puolivälin tienoilla ja<br />

siitä etelään on maastossa myös jyrkkärinteisiä<br />

pieniä hiekkaharjanteita. Nekin<br />

jääkauden peruja. Sulamisveden virtausten<br />

heiketessä osa maa-aineksesta kerrostui<br />

särkiksi uoman pohjalle.<br />

Kolme sisääntuloreittiä<br />

Korouomassa käy vuosittain 20000-<br />

30000 retkeilijää. Kanjonin päästä<br />

päähän kulkee noin 30 kilometriä pitkä<br />

vaellusreitti. Alueelle on kolme pääasiallista<br />

sisäänkäyntiä: Koivuköngäs<br />

pohjoisessa, Saukkovaara hieman etelämpänä<br />

ja Lapiosalmi aivan alueen eteläpäässä.<br />

Päiväretkeläiset ja valtaosa muistakin<br />

vierailijoista tulee yleensä alas Saukkovaarasta<br />

kanjonin pohjalle ja joen rannalla<br />

olevalle Kanjonilaavulle. Sieltä kapuaa<br />

vajaassa puolessa tunnissa vastapäisellä<br />

jyrkänteellä, Piippukalliolle, josta<br />

aukeaa upeat näkymät pitkin kanjonia<br />

sekä etelään että pohjoiseen. Rotko<br />

on tällä kohtaa syvimmillään. Korkeusero<br />

jokiuomasta ylös Piippukalli-<br />

olle on noin 120<br />

metriä. Portaita<br />

on polun varrella<br />

kaikkiaan 620,<br />

joten kiireisellä<br />

kulkijalla on takuuvarma hiki<br />

jyrkänteen päällä.<br />

Kanjonilaavulta on lyhyt matka myös<br />

jääkiipeilijöiden suosimalle kallioseinämälle.<br />

Talvella jääputoukseksi jäätyvät<br />

vedet valuvat jyrkkää seinämää pitkin<br />

kanjonin päällä olevalta suoalueelta.<br />

Kuusamo<br />

Polku kiemurtelee<br />

Korojoen vartta<br />

Korouoman polut ovat pääosin helppokulkuisia.<br />

Ne kulkevat koko matkan<br />

jokea seuraten. Pohjoiseen, Koivukönkään<br />

suuntaan mentäessä polku jakautuu<br />

hetkellisesti kahdeksi. Yläkautta kulkeva<br />

reitti nousee ylös kanjonin päälle,<br />

Julmakallion laelle. Näkymät ovat jälleen<br />

kerran henkeä salpaavat. Korkeanpaikankammoisille<br />

ehkä liiankin. Tämä<br />

osuus on muutoinkin vaativa, eikä sovi<br />

huonojalkaisille. Samoin Saukkovaaran<br />

korkeudelta etelään päin, lähes Pajupuron<br />

autiotuvalle saakka on polulla paikoitellen<br />

vaativia kohtia.<br />

Polkujen jyrkissä nousuissa on yleensä<br />

portaat. Reitistön varrella on autio-<br />

ja päivätupa, 13 laavua ja yksi kota sekä<br />

Villin Pohjolan kaksi vuokrattavaa<br />

kämppää ja kaksi vuokrakotaa.<br />

Rehevä jokiuoma<br />

Korouoma on luonnonsuojelualuetta,<br />

jossa on pääosin vanhojen metsien suojeluohjelmaan<br />

sekä lehtojen ja harjujen<br />

suojeluohjelmiin kuuluvia alueita.<br />

<strong>Terve</strong> Metsä 20 20<br />

Ranua<br />

Voho<br />

100 km<br />

Korouoma<br />

Posio

Korouomassa vierailevan kannattaa ehdottomasti nousta Saukkovaaran sisääntulon kohdalta kanjonin toiselle puolelle, Piippukalliolle.<br />

Sieltä avautuu hienot näkymät kanjoniin sekä etelään että pohjoiseen.<br />

Liminkalaiset Ari ja Sari Vihriälä<br />

kulkivat kanjonireitin päästä päähän.<br />

He olivat Korouoman Pajupuron<br />

autiotuvassa kaksi yötä.<br />

Korojoen rannalla oleva Kajonilaavu<br />

on tuttu paikka monelle<br />

Korouomassa kävijälle. Joen toiselta<br />

puolelta lähtevät portaat<br />

ylös Piippukalliolle.<br />

Miten Korouomaan<br />

pääsee?<br />

Korouoman rotkokanjoni sijaitsee Rovaniemi-Posio-Kuusamo<br />

-valtatien varrella.<br />

Rovaniemelle on matkaa noin sata<br />

kilometriä ja Kuusamoon noin 90<br />

kilometriä. Posio on noin 30 kilometrin<br />

päässä.<br />

Suurin osa vierailijoista ja etenkin päiväretkeläiset<br />

käyttävät Saukkovaaran<br />

tai Koivukönkään sisäänkäyntejä. Kolmas<br />

vaihtoehto on aloittaa pidempi<br />

vaellus alueen toisesta päästä Lapiosalmelta,<br />

joka on Ranua-Posio-tien<br />

varrella. Posiolta on sinne 20 kilometriä.<br />

Yksi tapa on tehdä lyhyitä pistoja<br />

Korouoman varteen koko alueen länsireunaa<br />

kulkevalta Vohon metsäautotieltä.<br />

Tie lähtee Posio-Ranua -tieltä.<br />

Lisätietoja Korouoman retkireiteistä ja<br />

yöpymismahdollisuuksista saa www.<br />

luontoon.fi tai www.villipohjola.fi -<br />

nettisivuilta.<br />

21 <strong>Terve</strong> Metsä

Jokiuoma on ympäristöönsä nähden<br />

uskomattoman rehevää. Uoman pohjalla<br />

kasvaa kuusta, koivua ja haapaa.<br />

Kullerot, metsäkurjenpolvet, ruohokanukat<br />

jne. kukkivat keskikesällä. Lintubongari<br />

nappaa veden solinan läpi ainakin<br />

pikkusiepon, peukaloisen ja sirittäjän<br />

äänet.<br />

Kanjoni on rehevämpää pohjoisosastaan.<br />

Etelämpänä ja mitä lähemmäs Lapiosalmea<br />

kulkija etenee, sen kuivemmaksi<br />

maaperä muuttuu. Reitin eteläpäässä<br />

polku kulkee mäntykankailla ja<br />

erämaalampien kautta.<br />

Vanhaa metsää keloineen ja maapuineen<br />

on alueen pohjoisosissa Koivukönkään<br />

vesiputoukselle kuljettaessa.<br />

Tulvaniittyjä ja<br />

vanhoja latoja<br />

Tulva- ja luonnonniittyjä on etenkin Pajupuron<br />

autiotuvan lähettyvillä. Lampaita<br />

ja karjaa laidunnettiin kanjonin<br />

pohjan niityillä vielä 1980-luvulle asti.<br />

Heinän niitto karjan talvirehuksi loppui<br />

1950-luvulla. Vanhojen latojen raunioita<br />

on vieläkin nähtävillä jokivarressa. Metsähallitus<br />

huolehtii Korouoman niityistä<br />

vuosittain. Osa ladoista on myös kunnostettu<br />

muistoksi jälkipolville.<br />

Elämää erämaan keskellä<br />

Korouoman luonnonsuojelualueen puolivälissä Korojoki kiemurtelee tulvaniittyjen keskellä.<br />

Korouoman kanjonin kupeessa sijaitsee Vohon erämaatila. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />

tänä päivänä omistama, lähinnä metsästysporukoiden käytössä oleva<br />

autiotila antaa mielikuvaa minkälaisissa olosuhteissa elettiin kaksi vuosisataa<br />

sitten.<br />

Voho oli vireä maatila vielä 1950-luvulla. Avarassa pirtissä asui iso perhe<br />

piikoineen ja renkineen. Kulkuyhteydet muuhun maailmaan olivat hankalat.<br />

Lapset asuivat kouluaikana viikot 8 kilometrin päässä sijaitsevassa<br />

Pernun kylässä. Reitti ihmisten ilmoille vei vaikeakulkuisen Korouoman<br />

kanjonin läpi.<br />

Voho oli pitkälti omavarainen. Tilan navetassa mylvi monipäinen karja.<br />

Korouoman rehevän jokiuoman tulvaniityiltä koottiin karjalle heinää<br />

ja tilan pieniltä pelloilta saatiin rehu- ja leipäviljat. Kyliltä hankittiin lähinnä<br />

kahvia, suolaa, sokeria ja tulitikkuja. Talvisin riitti 650 hehtaarin<br />

metsissä savottaa. Tällä hetkellä tila lähipiireineen on seitsemän hehtaarin<br />

suuruinen.<br />

<strong>Terve</strong> Metsä 22 22

Kypsän metsän<br />

sato talteen<br />

Kun puustoon sidotun pääoman tuotto alkaa olla olematon<br />

tai jopa negatiivinen, kannattaa rahat ottaa pois ja<br />

laittaa uusi metsä kasvamaan tilalle, Valkealan kartanon<br />

toimitusjohtaja Jami Tammi pohtii uudistuskypsän<br />

männikön keskellä <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Esa Vannisen kanssa.<br />

23 <strong>Terve</strong> Metsä

Kypsän metsän sato...<br />

Metsämarjat kypsyvät<br />

syksyllä poimittaviksi.<br />

Samoin<br />

metsä, oli se sitten<br />

uudistus- tai<br />

harvennusvaiheessa<br />

oleva,<br />

kannattaa ajoissa<br />

uudistaa tai harventaa<br />

hyvään<br />

tuottokuntoon.<br />

Nämä puut näyttävät jo kasvunsa<br />

kasvaneen ja puustoon<br />

sidotulle pääomalle saisi<br />

paremman tuoton jossain<br />

muualla, laskeskelee Valkealan kartanon<br />

nuori isäntä Jami Tammi, kun kävelemme<br />

piakkoin avohakattavan, 95-vuotiaan<br />

männikön keskellä.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n hankintaesimies Esa<br />

Vannisen kanssa kesäkuussa solmitun,<br />

usean tuhannen kuutiometrin puukaupan<br />

rahoille on tiedossa jo hyvä sijoituskohde:<br />

Tilalle valmistuu lokakuun<br />

puoliväliin mennessä oma, 250 kilowatin<br />

hakelämpövoimala. Kartanon nykyinen<br />

suorasähköllä toimiva lämmitys<br />

korvataan jatkossa hakelämmöllä ja<br />

omasta metsästä saatavalla raaka-aineella.<br />

Jami laskee noin neljännesmiljoona<br />

euroa maksavan investoinnin maksavan<br />

itsensä takaisin alle 10 vuodessa.<br />

”Voitte vain arvata, että sähkölaskumme<br />

ovat olleet tähtitieteellisen suuret”,<br />

Jami nauraa.<br />

Kulttuuriteko ja<br />

elämäntehtävä<br />

Kouvolassa, Valkealan taajama-alueella<br />

sijaitsevan osakeyhtiömuotoisen Valkealan<br />

kartanon omistavat Jamin ja hänen<br />

veljensä Miikan lisäksi poikien isä<br />

Kauko Tammi. Kartano siirtyi Tammille<br />

sukupolvenvaihdoksen kautta vuonna<br />

2003, jolloin Jamin isoäidin kolme<br />

lapsetonta serkkua siirsivät kartanon<br />

omistuksen uusiin käsiin.<br />

Tammet, niin isä kuin pojatkin, ovat<br />

mukana monenlaisessa yritystoiminnassa.<br />

Heidän toimeentulonsa ei siten<br />

riipu kartanosta.<br />

”Kartanon omistus on katsottava pikemminkin<br />

kulttuuritekona ja elämän-<br />

”Olen finanssimies. Teen mieluummin sitä, mitä osaan parhaiten. Metsäasiat jätän metsäalan ammattilaisille”, Jami sanoo, eikä tunne<br />

suurta poltetta esimerkiksi omatoimiseen taimikonhoitoon.<br />

<strong>Terve</strong> Metsä 24 24

tehtävänä kuin liiketoimintana. Tavoite<br />

on kuitenkin, että ainakin kartanon ylläpitoon<br />

menevät kiinteät kulut voitaisiin<br />

tulevaisuudessa kattaa metsästä saatavilla<br />

tuloilla”, kauppatieteiden maisterin<br />

koulutuksen saanut Jami miettii.<br />

Jamin tavoite on ostaa metsää lisää ja<br />

kaksinkertaistaa kartanon metsäpintaala<br />

nykyisestä 500 hehtaarista seuraavan<br />

20 vuoden aikana.<br />

”Olisi varmaan kannattavampaa pyörittää<br />

rahojaan pörssissä kuin ostaa metsää<br />

ja maata, mutta maa on ainutlaatuinen<br />

tuote, jota ei saa lisää valmistamalla.”<br />

Suuria investointeja<br />

Tammet investoivat kartanoon suuria<br />

summia. Päärakennuksen remontti valmistuu<br />

Kauko-isän 70-vuotissyntymäpäiville<br />

loppuvuodesta 2011. Listalla on<br />

sen jälkeen päällimmäisenä ainakin erillinen<br />

saunarakennus ja autotalli.<br />

”Terijoelta siirretty huvila voisi toimia<br />

erilaisten juhlien vuokrattavana<br />

pitopaikkana. Hevostallikin voisi tulla<br />

kyseeseen”, Jami listaa tulevaisuuden<br />

ajatuksia.<br />

Vaikka kartanon hoito on raakaa kannattavuuslaskentaa<br />

ja erilaisten liiketoimien<br />

kartoittamista, eivät ns. pehmeätkään<br />

arvot ole Tammille vieraita, päinvastoin.<br />

Kartanon alue pihapiireineen<br />

ja lähipeltoineen on suojeltu kulttuurihistoriallisesti<br />

merkittävänä, rakennettuna<br />

perinnemaisemana. Tilan rantaalueista<br />

osa on liitetty Naturaan. Päärakennuksen<br />

lähellä sijaitsevasta niemestä<br />

on Jamin sukulaistätien toimesta rauhoitettu<br />

seitsemän hehtaaria. Kartanon<br />

metsät ovat paikallisen metsästysseuran<br />

käytössä. Tilan läpi kulkee lisäksi useita<br />

kaikkien käytössä olevia latu- ja ulkoilureittejä.<br />

”Vaikka olen umpikaupunkilainen,<br />

on minusta mukava kulkea metsissä. Ensimmäisen<br />

vuoden aikana kiersin tilan<br />

kaikki metsät ristiin rastiin. Metsästykseen<br />

ei ole vielä riittänyt aikaa, mutta<br />

ehkäpä sitten joskus”, Jami sanoo.<br />

Epäkohtia verotuksessa<br />

Tammet valitsivat osakeyhtiömuodon<br />

aikoinaan perheen juristin neuvosta.<br />

Jamin mielestä suora henkilöomistus<br />

olisi näin jälkikäteen ajatellen voinut<br />

olla parempi vaihtoehto.<br />

Jami kritisoi etenkin osakeyhtiömuotoisen<br />

metsänomistuksen verotuskäy-<br />

täntöjä. Osakeyhtiö ei voi käyttää hyväkseen<br />

esimerkiksi metsävähennystä.<br />

Samoin puukauppaan liittyvät verohuojennukset<br />

eivät koske osakeyhtiöitä,<br />

vaikka yhtiön päätoimiala olisikin metsän<br />

kasvatus. Ainoastaan metsään liittyvät<br />

arvonlisäverot ovat vähennyskelpoisia.<br />

Metsän kasvatuksen päätoimialakseen<br />

ilmoittava osakeyhtiö voi saada<br />

myös Kemera-tukia.<br />

”Missä on se metsänomistajien tasapuolinen<br />

kannustus? Kun kuitenkin hoidamme<br />

metsiämme puhtaasti liiketaloudellisesta<br />

näkökulmasta”, Jami kysyy.<br />

Jami seuraa puun hintoja ja vertailee<br />

myös eri toimijoiden metsänhoitotoimenpiteiden<br />

kustannustasoa.<br />

”Olen pyytänyt tarjouksia muiltakin<br />

puunostajilta. Olen Esan kanssa kuitenkin<br />

aina päätynyt puukaupantekoon.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lla on muun muassa erittäin<br />

hyvä takuuhintajärjestelmä”, Jami kehuu.<br />

Valkealan kartano on <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n<br />

sopimusasiakas.<br />

”Isä ja veli seuraavat kartanon metsäasioita<br />

lähinnä eMetsän kautta. Itsekin<br />

tulee käytyä siellä, kun puukauppa on<br />

menossa. Sieltä näkee hyvin missä vaiheessa<br />

muun muassa puunkorjuu ja puu-<br />

SE Tähtitilillä kasvu jatkuu<br />

Se parempi vaihtoehto!<br />

SE Tähtitilillä metsän pääoma jatkaa kasvuaan hakkuun<br />

jälkeenkin. Tähtitilin korko määräytyy vuosineljänneksittäin ja tällä het-<br />

kellä korko on 5 prosenttia.<br />

SE Tähtitilille on mahdollista sijoittaa vielä tilittämättömät puukaup-<br />

patulot ja niihin liittyvät arvonlisäverot.<br />

Kasvuaan lopettelevaan metsään sitoutunut pääoma tuottaa pa-<br />

remmin SE Tähtitilillä kuin metsän jatkokasvatus. Harvennuskohteilla<br />

metsän kasvu kiihtyy ja tuotto paranee, kun jäljelle jäävät puut saavat<br />

lisää valoa ja kasvutilaa.<br />

Ei ole mitään hyötyä harventaa vanhaa<br />

metsää. Väljennys ei yleensä lisää jäävien<br />

puiden kasvua. Silloin paremman tuoton<br />

rahoilleen saa vaikkapa SE Tähtitilillä,<br />

jolle maksetaan tälläkin hetkellä viiden<br />

prosentin korko, <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n Esa Vanninen<br />

muistuttaa.<br />

kauppamaksut ovat”, Jami toteaa.<br />

Jami ja Miika omistavat Valkealan<br />

kartanon lisäksi Metsäyhtymä Tammen,<br />

jolla on Valkealassa metsää tällä hetkellä<br />

noin 60 hehtaaria.<br />

”Osakeyhtiömuotoinen metsänomistus<br />

ei verotuksessa ole tasa-arvoinen muiden<br />

omistusmuotojen kanssa”, Jami Tammi<br />

harmittelee.<br />

Syksyn puukauppoja puoltaa myös puukauppatulojen määräaikainen<br />

verohuojennus. Tämän vuoden loppuun mennessä solmittavien kauppo-<br />

jen tuloista metsänomistaja saa 25 prosenttia verovapaana tulona.<br />

25 <strong>Terve</strong> Metsä

Maiseman kauneus<br />

periytyy savannilta<br />

Maiseman kauneusarvot ovat tutkimusten<br />

mukaan katsojan silmässä ja<br />

perimässä. Uusien hakkuutapojen jälki<br />

muistuttaa savannimetsän maisemaa,<br />

jota pidetään kauniina.<br />

Päätehakkuut muuttavat metsäisiä<br />

maisemia ja monet kokevat<br />

avohakkuun jäljen kielteisenä.<br />

Hakkuutapa on kuitenkin<br />

usein välttämätön kannattavan metsätalouden<br />

harjoittamiseksi ja raakapuun<br />

saamiseksi. Hakkuutapoja on muutettu<br />

niin, että jäljet koetaan entistä miellyttävämpinä.<br />

Maiseman miellyttävyys on periytyvä<br />

sopeuma geeneissämme ajalta, jolloin<br />

ihmisestä tuli ihminen neljä miljoonaa<br />

vuotta sitten Itä-Afrikan savanneilla.<br />

Ympäristö oli ihmisen evoluutiolle suotuisa;<br />

pienet puuryhmät olivat yhtäältä<br />

turvapaikkoina pedoilta ja toisaalta<br />

niissä oli hyvä väijyä saalista.<br />

Hedelmällistä maisemaa<br />

pidetään kauniina<br />

Savannien esi-isillemme ja evoluutiolle<br />

oli tärkeää ruokaa ja suojaisia lisääntymispaikkoja<br />

tarjoava elinympäristö. Sadekausi<br />

herätti maaston kukkaan, mutta<br />

kuivuus muutti sen kulolle herkäksi.<br />

Ihmisen kehityksessä mieltymykset,<br />

hakeutuminen hedelmälliseen ympäristöön,<br />

jäivät geeneihimme.<br />

<strong>Terve</strong> Metsä 26 26

Savannit puuryhmineen olivat suotuisia<br />

varhaisimpien ihmisten elinympäristöiksi.<br />

Näkemyksemme miellyttävästä maisemasta<br />

on tutkimusten mukaan geeneissämme<br />

ja peräisin ihmisen syntysijoilta<br />

Itä-Afrikasta. Kuva Tapio Huttunen.<br />

Luonnonmetsän kulo jätti jälkeensä maiseman, jossa kuuset säilyivät pieninä saarekkeina<br />

ja kuivat varpukankaat puineen paloivat kokonaan. Kuva on napapiirin<br />

korkeudelta pohjoisesta, kun palosta on kulunut lähes 30 vuotta.<br />

Metsätalouden nykyisissä maisemakuvissa näkyy monitavoitteisuus; puunkorjuun ja uudistamisen välttämättömyys, luonnon monimuotoisuuden<br />

ylläpito haapaa ja säästöpuita jättämällä. Maisema muistuttaa savannimetsää.<br />

27 <strong>Terve</strong> Metsä

Metsätalous jätti aikoinaan jälkeensä kuolleen, epämiellyttäväksi koetun maiseman.<br />

Metsätaloudessa otettiin huomioon vain tehokkaimman puuntuotannon<br />

tavoitteet. Maaperä muokattiin raskailla menetelmillä ja männyn taimia myöhemmin<br />

haittaavat haavat pyrittiin hävittämään.<br />

Luontaisen uudistamisen mallia eli siemenpuumenetelmää on aina suosittu. Se<br />

pehmentää maisemakuvaa ja muistuttaa ”rentun ruusuisena” sateen elvyttämänä<br />

savannin kukkaloistoa.<br />

Nykyihminen arvostaa viljavia peltoja,<br />

kalaisia järvenselkiä, laidunnettuja<br />

hakamaita, marjaisia avosoita ja horisontin<br />

metsiä. Vesi, vihreys, ruska väreineen<br />

ja niiden mosaiikki viehättävät<br />

tutkimusten mukaan kaikkialla. Maiseman<br />

korkeuserot lisäävät näkymien<br />

eroja ja niiden viehättävyyttä. Ei ole<br />

ihme, että avoimien maisemien kauneuden<br />

ihailuun on rakennettu näköalapaikkoja.<br />

Ennen ihmisen vaikutusta pohjoisen<br />

havumetsän maisema muistutti savannimetsää.<br />

Metsäpalon jälkeen alue pysyi<br />

avoimena ja kosteikkoihin jäi puuryhmiä.<br />

Kulo pysähtyi suon laitaan ja<br />

kankaat paloivat suurina aloina. Varhaiset<br />

maamme asuttajat suosivat metsien<br />

polttamista riistan, laidunten ja kaskimaiden<br />

lisäämiseksi. Kuollut kasviton<br />

maa, vaikka avohakkuun jälkeinen muokattu<br />

ala, koetaan kuumaisemaksi eikä<br />

se viehätä ketään.<br />

Metsätaloudessa on monta<br />

tavoitetta<br />

Metsien hoidon periaatteet ovat monipuolistuneet.<br />

Perinteisen puuntuotannon<br />

oheen tärkeiksi ovat tulleet monimuotoisuus<br />

ja lajien elinympäristöt,<br />

maiseman miellyttävyys ja hiilen sidonta.<br />

Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä<br />

metsien hoito on muita metsävyöhykkeitä<br />

helpompaa, koska lajisto palaa entisille<br />

sijoilleen ja valtaa nopeasti maan<br />

kulon tai avohakkuun jälkeen.<br />

Metsänhoidon periaatteista on käyty<br />

jatkuvasti keskustelua. Vaihtoehtona<br />

välttää hakkuissa avomaisemaa on<br />

pienaukot, jolloin metsän peitteellisyys<br />

säilyy. Menetelmä on kuitenkin käytännössä<br />

vaikea. Siihen sisältyy monia riskejä<br />

ja joudutaan luopumaan osasta taloudellisista<br />

tulosta verrattaessa vaihtoehtoa<br />

puiden kasvattamiseen tasaikäisrakenteisina.<br />

Savannien maisemasta malli<br />

pohjoisille talousmetsille<br />

Nykyisten avohakkuiden jäljet muistuttavat<br />

savannimetsiä. Pienet puuryhmät<br />

jätetään vanhoiksi puiksi tuottamaan lahopuuta<br />

ja eläinten suojapaikoiksi. Kun<br />

metsän monimuotoisuus turvataan tällä<br />

tavoin niin tuskin enää savolaisemäntä<br />

huudahtaisi savannimetsää muistuttavaa<br />

maisemaa katsoessaan, että ”onpa<br />

kaahee auto-aakee!”<br />

Simo Hannelius<br />

<strong>Terve</strong> Metsä 28 28

tuohia NEUVOJA,<br />

OHJEITA, VINKKEJÄ<br />

Kesän uudistamisista ilmoitus<br />

metsäkeskukseen<br />

Kesän aikana toteutetut<br />

uudistamishakkuiden jälkeiset<br />

istutukset ja kylvöt tulee<br />

ilmoittaa metsän sijaintipaikan<br />

metsäkeskukseen.<br />

Metsäkeskukseen ilmoitetaan<br />

kuvioittain maanmuokkaukset,<br />

uudistamistavat ja<br />

uudistamisessa käytetyt puulajit.<br />

Ilmoittamista varten metsäkeskuksilla<br />

on valmis ”Taimikon<br />

perustamisilmoitus” -<br />

kaavake. Kaavake on liitteenä<br />

käsin täytetyissä metsänkäyttöilmoituksissa.Mikäli<br />

kaavake puuttuu, saa sen<br />

metsäkeskuksesta, metsäkeskuksen<br />

verkkosivuilta tai <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>sta.<br />

Vastuu ilmoituksen tekemisestä<br />

on metsänomistajalla.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> tekee sovittaessa<br />

ilmoituksen metsäpalvelutilojensa<br />

puolesta hankkeis-<br />

sa, joissa yhtiö hoitaa uudistamistyöt.<br />

Metsälain mukaan metsänomistaja<br />

on velvollinen<br />

perustamaan uudistushakkuun<br />

jälkeen uuden taimi-<br />

Kemera-tuen edellytys:<br />

Taimikon hoidosta<br />

toteutusselvitys<br />

Taimikoiden hoitoa tuetaan<br />

valtion Kemera-varoin.<br />

Tuki maksetaan siitä<br />

riippumatta teettääkö metsänomistaja<br />

työn vieraalla<br />

vai tekeekö hän sen itse.<br />

Taimikonhoidossa tuki on<br />

metsän sijainnista riippuen<br />

itse tehtynä 93-130,20 euroa/ha<br />

ja vieraalla teetettynä<br />

139-194,60 euroa/ha. Erityisen<br />

vaikeissa kohteissa tuki<br />

maksetaan tätä suurempana.<br />

Metsäsuunnitelman puuttuessa<br />

tuet maksetaan 10 prosenttia<br />

pienempinä.<br />

Kemera-tuen saanti edel-<br />

lyttää, että taimikonhoidosta<br />

laaditaan toteutusselvitys<br />

metsäkeskukselle. <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />

laatii toteutusselvityksen<br />

niin sovittaessa, joten ilmoita<br />

oman alueesi ostoesimiehelle<br />

tänä vuonna toteutetut<br />

taimikonhoidot.<br />

Poistettavia taimia<br />

vähintään 2 000 kpl/ha<br />

Taimikonhoidossa poistettavia<br />

taimia on oltava vähintään<br />

2 000 kpl hehtaarilla.<br />

Poistettujen taimien määrä<br />

lasketaan alueelle jäävien<br />

kantojen perusteella. Taimi-<br />

kon. Aikaa taimikon perustamiseen<br />

on 5 vuotta hakkuun<br />

aloittamisesta.<br />

Käytännössä uudistamistyöt<br />

kannattaa ajoittaa välittömästi<br />

hakkuun jälkeen. Jos<br />

kon pituuden tulee olla pääsääntöisesti<br />

noin 4 metrin<br />

mittaista.<br />

Kemera-ohjeiden mukaan<br />

kasvatettavia taimia ei jätetä<br />

liikaa. Ohjeelliset määrät ovat<br />

maan etelä- ja keskiosissa:<br />

kuusi 1 800, mänty 2 000,<br />

rauduskoivu 1 600, hieskoivu<br />

2 500 ja lehtikuusi 1300<br />

kpl hehtaarilla. Pohjois-Suomessa<br />

männyn ja kuusen taimikot<br />

voidaan jättää vähän<br />

tätä tiheämmiksi.<br />

Taimikko voidaan jättää<br />

ohjearvoja tiheämmäksi hyvin<br />

tiheässä kasvaneissa tai-<br />

hakkuuala saa olla yhdenkin<br />

kesän vapaana, heinät ja vesakot<br />

uhkaavat taimien alkukehitystä<br />

ja taimikon perkaustarve<br />

kasvaa.<br />

mikoissa sekä alueilla, joilla<br />

hirvi-, lumi- tai muun luonnontuhon<br />

riski on huomattava.<br />

Mikäli taimikon harvennus<br />

ei ole ennestään tuttua<br />

ja suunnittelet työhön<br />

ryhtymistä, ota ensin yhteys<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n hankintaesimieheen.<br />

Häneltä saat tarkat<br />

ohjeet kohteesi taimimääristä<br />

ja työn toteutuksesta. Vaihtoehtoisesti<br />

voit tilata hoitotyön<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>lta.<br />

29 <strong>Terve</strong> Metsä

tuohia NEUVOJA,<br />

Puun pituus<br />

kotikonstein<br />

Puun pituuden mittaus ei<br />

vaadi monimutkaisia välineitä.<br />

Noin metrin mittainen<br />

keppi riittää ja tieto oman askeleen<br />

pituudesta.<br />

Valitse sellainen paikka,<br />

josta näet mitattavan puun<br />

latvan ja tyven. Mittaustulos<br />

on tarkin silloin, kun seisot<br />

maastossa samalla korkeudella<br />

puun tyven kanssa.<br />

Ota kepistä kiinni ja käännä<br />

se ensin vaakasuoraan itseäsi<br />

vasten. Kepin toinen pää<br />

tulee silmän alapuolelle. Siirrä<br />

kättä kepillä niin, että saat<br />

käsivartesi suoraksi. Silloin<br />

kätesi ja kädessäsi oleva keppi<br />

ovat samanpituiset.<br />

Käännä keppi pystysuoraan<br />

pitämällä käsi vaakasuorassa.<br />

Mene puusta sellaiselle<br />

etäisyydelle, että yhdellä<br />

silmällä katsottuna keppi<br />

ja mitattava puu näyttävät<br />

samanpituisilta. Silloin olet<br />

yhtä monen metrin päässä<br />

puusta kuin puu on pitkä.<br />

Puukauppojen sekä metsätaloudenostotarvikkeiden<br />

ja palvelujen arvonlisävero<br />

nousi heinäkuun alussa<br />

yhden prosenttiyksikön, 23<br />

prosenttiin.<br />

Arvonlisäveron korotus<br />

vaikuttaa metsätalouden<br />

muistiinpanojen laadintaan.<br />

Muistiinpanoissa menot jaotellaan<br />

sen mukaan, minkä<br />

verokannan piiriin ne kuuluvat.<br />

Verokanta on merkitty<br />

osto- ja myyntitositteelle.<br />

eMetsän veromuistiinpanoissa<br />

metsänomistaja valit-<br />

OHJEITA, VINKKEJÄ<br />

Mittaa matka paikaltasi<br />

puun luokse askelin tai mitalla.<br />

Mitattu matka on samalla<br />

puun pituus.<br />

Puun pituuden mittausta<br />

voi harjoitella ennen met-<br />

see tositetta tallentaessaan<br />

tositteen mukaisen alv-prosentin.<br />

Alv ei ole lisävero<br />

Arvonlisävero ei ole metsänomistajalle<br />

lisävero, vaikka<br />

nimi siihen viittaakin. Päinvastoin<br />

se on etu lähes kaikille<br />

metsänomistajille.<br />

Puukaupoissa ostaja lisää<br />

arvonlisäveron sovitun puukauppamaksun<br />

päälle ja tilittää<br />

sen alv-velvolliselle metsänomistajallepuukauppamaksujen<br />

yhteydessä. Arvon-<br />

sään menoa tarkkaan mitattavissa<br />

olevan kohteen, vaikkapa<br />

sähköpylvään tai rakennuksen<br />

harjan avulla.<br />

Mittaa matka puun luokse askelin tai mitalla. Mitattu matka on samalla puun pituus (h). Tietoa voit<br />

hyödyntää paitsi puuston mittauksessa myös arvioidessasi mihin latva yltää puun kaatuessa.<br />

Arvonlisävero 23 prosenttiin<br />

lisävero jää metsänomistajalle<br />

seuraavan vuoden helmikuun<br />

loppuun saakka.<br />

Metsätalouden ostoissa ja<br />

palveluissa metsänomistaja<br />

maksaa arvonlisäveron. Helmikuun<br />

tilityksessä hän vähentää<br />

maksamansa arvonlisäverot<br />

puukauppatulojen<br />

arvonlisäveroista ja tilittää<br />

valtiolle vain erotuksen.<br />

Alv:t palautuksena<br />

Siinä tapauksessa, että metsänomistajalla<br />

ei kalenterivuoden<br />

aikana ole ollut puu-<br />

kauppatuloja, mutta on arvonlisäverollisia<br />

hankintoja,<br />

hän saa maksamansa arvonlisäverot<br />

kokonaisuudessaan<br />

veronpalautuksena.<br />

Metsätalouden hankintoja<br />

tehdessään alv-velvollisen<br />

metsänomistajan kannattaakin<br />

opetella ajattelemaan<br />

hankintojaan arvonlisäverottomin<br />

hinnoin, koska<br />

valtio palauttaa arvonlisäveron<br />

osuuden.<br />

<strong>Terve</strong> Metsä 30 30

Tapiolta uudet suositukset<br />

Energiapuun<br />

kasvatus sopii<br />

mäntykankaille<br />

Energiapuun kasvatus sopii<br />

parhaiten kuivahkoille<br />

ja tuoreille mäntykankaille.<br />

Silloin taimikko kasvatetaan<br />

tiheänä, mutta ei kuitenkaan<br />

hoitamattomana.<br />

Metsätalouden kehittämiskeskus<br />

Tapion uusissa energiapuun<br />

kasvatuksen ja korjuun<br />

suosituksissa lähdetään<br />

siitä, että metsänomistaja saa<br />

energiapuun kasvatuksella<br />

metsästään lisätuloja vaarantamatta<br />

laadukasta tukkisatoa.<br />

Kaksinkertainen<br />

kasvatustiheys<br />

Energiapuun kasvatuksessa<br />

männyn taimikossa on 6-7<br />

metrin pituudessa vähintään<br />

4 000 puuta hehtaarilla. Tyypillisimpiä<br />

kohteita ovat alueet,<br />

jotka taimettuvat luontaisesti<br />

tai kylvämällä.<br />

Taimikko tulisi harventaa<br />

kasvatustiheyteensä normaalia<br />

suosituksia aiemmin, 3-5<br />

metrin pituudessa. Myös ensimmäistä<br />

harvennusta aiennetaan.<br />

Se tehdään 10-12<br />

metrin pituudessa ja siinä<br />

korjataan pääasiassa tai pelkästään<br />

energiapuuta.<br />

Kasvatus vaatii<br />

tarkkuutta<br />

Tiheänä kasvatetussa taimikossa<br />

ja nuoressa metsässä<br />

männyn oksat jäävät<br />

ohuiksi ja karsiutuvat nuorena.<br />

Metsänomistajalta tämä<br />

kasvatusmalli vaatii kuitenkin<br />

tarkkuutta. Jos taimikonhoito<br />

ja ensiharvennus<br />

viivästyvät, kasvatettavaksi<br />

jätettävän puuston latvukset<br />

supistuvat liiaksi, josta seuraa<br />

kasvun selvä hiipuminen.<br />

Tee taimitilaus<br />

syksyllä hoilla<br />

Metsänomistajien, jotka<br />

suunnittelevat taimien<br />

istutusta ensi kevääksi, on<br />

syytä tehdä taimitilaus <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>lle jo syksyllä.<br />

Taimitarhat toimittavat<br />

taimia ensisijaisesti tilaajille,<br />

jotka ovat tehneet tilauksensa<br />

ennakkoon. Näin mm.<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> joutuu tilaamaan<br />

taimet ennakkoon sen mukaan<br />

kuinka suureksi kevään<br />

taimitarve arvioidaan.<br />

Uudistamishakkuiden pinta-alat<br />

ovat kasvaneet selvästi<br />

viime vuodesta. Taimitar-<br />

Energiapuun<br />

kasvatuksessa<br />

taimikko kasvatetaan<br />

tiheänä,<br />

mutta ei hoitamattomana.Taimikon<br />

tiheys on<br />

kaksinkertainen<br />

normaaliin verrattuna.<br />

on varauduttu kasvavaan<br />

taimitarpeeseen, mutta<br />

on mahdollista, että taimia ei<br />

silti riitä kaikille tarvitseville.<br />

Siksi oman tilauksen kanssa<br />

kannattaa olla hyvissä ajoin<br />

liikkeellä.<br />

Varmin tapa saada taimet<br />

ja maanmuokkaus toivottuna<br />

aikana on sopia puukaupan<br />

yhteydessä myös uudistamistöistä.<br />

Silloin taimitilaukset<br />

kirjautuvat ilman erillisiä toimia<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n tilauksiin.<br />

31 <strong>Terve</strong> Metsä

tuohia NEUVOJA,<br />

OHJEITA, VINKKEJÄ<br />

Metsäsäätiö puhuu<br />

puun puolesta<br />

Puunmyyjiä on jälleen<br />

kerran kiittäminen aktiivisuudesta,<br />

sillä Suomen<br />

Metsäsäätiön keräysprosentti<br />

nousi viime vuonna lähes<br />

40 prosenttiin yksityismetsien<br />

puukaupoista.<br />

Joka vuosi noin 50 000<br />

metsänomistajaa osallistuu<br />

oman elinkeinonsa edistämiseen<br />

lahjoittamalla puukaupan<br />

yhteydessä 0,2 prosenttia<br />

puukaupan arvosta<br />

Metsäsäätiölle. Puukaupoista<br />

kertyi vuonna 2009 Metsäsäätiölle<br />

1,8 miljoonaa euroa.<br />

Vuonna 2010 Metsäsäätiön<br />

myöntämä rahoitus jakautuu<br />

kolmeen lähes yhtä suureen<br />

osaan. Ensinnäkin Metsäsäätiö<br />

edistää puukäyttöä<br />

rakentamisessa Suomessa ja<br />

ulkomailla. Toiseksi Metsäsäätiö<br />

tukee metsään liittyvän<br />

informaation jakamista<br />

kotimaassa niin päätöksentekijöille,<br />

julkiselle sanalle<br />

kuin nuorillekin. Kolmanneksi<br />

puukauppojen yhteydessä<br />

kerätyillä varoilla rahoitetaan<br />

PEFC-sertifioinnin<br />

markkinointia ja viestintää<br />

Suomessa, Isossa-Britanniassa<br />

ja Hollannissa.<br />

Puurakentamisen aika<br />

Metsäsäätiö rahoittaa tänä<br />

vuonna neljää puun käyttöä<br />

rakentamisessa edistävää projektia.<br />

Tavoitteena on vahvistaa<br />

suomalaisen puun kilpailukykyä<br />

ja kysyntää sekä<br />

tukea murrosvaihetta elävää<br />

metsäsektoria.<br />

Puuinfo Oy:n ”Puu on<br />

ekoin” -projekti tähtää konkreettisiinpuurakennushankkeisiin<br />

paikallisille päättäjille<br />

suunnatun viestinnän ja koulutuksen<br />

avulla. Viestintäprojektin<br />

tarkoitus on osoittaa<br />

Suomen Metsäsäätiö<br />

l<br />

l<br />

l<br />

l<br />

l<br />

Suomen Metsäsäätiö on metsänomistajien, metsäteollisuuden<br />

ja muiden metsätaloudesta toimeentulonsa<br />

saavien ryhmien viestinnän yhteinen<br />

rahoittaja.<br />

Säätiön tavoitteena on puolustaa suomalaisen<br />

perhemetsätalouden hyväksyttävyyttä sekä kotimaassa<br />

että kansainvälisesti, turvata metsätalouden<br />

toimintaedellytyksiä ja lisätä puun ja<br />

puupohjaisten tuotteiden käyttöä.<br />

Metsäsäätiön toiminta rahoitetaan puukauppojen<br />

yhteydessä perittävällä vapaaehtoisella menekinedistämismaksulla.<br />

Pystykaupoissa säätiölle ohjataan 0,2 ja hankintakaupoissa<br />

0,1 prosenttia kauppahinnasta.<br />

Kun metsänomistaja päättää säätiön toiminnan<br />

rahoittamisesta, sitoutuu myös puunostaja maksamaan<br />

saman summan.<br />

puun ympäristöystävällisyys<br />

ja kilpailukyky rakennusmateriaalina<br />

todellisissa rakennuskohteissa.<br />

Puurakentamisen edistämisohjelma,<br />

johon MTK:n ja<br />

Metsäteollisuus ry:n rinnalla<br />

osallistuvat muutkin alan<br />

etujärjestöt,pyrk<br />

i i puo -<br />

l e s t a a n<br />

vaikuttamaanpoliittisiinpäätöksentekij<br />

ö i h i n<br />

ja virkamiehiin.<br />

Puu on jäänyt muiden rakennusmateriaalien<br />

jalkoihin<br />

Suomeakin enemmän muualla<br />

Euroopassa, siksi voimia<br />

keskitetään myös Brysseliin.<br />

”Betoni- ja terästeollisuus<br />

ovat pitkäjänteisellä työllä ja<br />

tuloksellisesti vaikuttaneet<br />

rakentamisen määräyksiin<br />

niin Suomessa kuin muissakin<br />

EU-maissa. Koska kilpailevienrakennusmateriaalien<br />

ekologinen jalanjälki<br />

on kuitenkin niin paljon<br />

suurempi kuin puun, on viimein<br />

muutoksen aika. Se alkaa,<br />

kun puurakentamisen<br />

keinotekoiset esteet poistetaan”,<br />

MTK:n metsäjohtaja<br />

Juha Hakkarainen sanoo.<br />

Kotimaassa tapahtuvan<br />

puurakentamisen edistämisen<br />

lisäksi Metsäsäätiö rahoittaa<br />

Ranskassa puun käyttöä<br />

lisäävää projektia yhdessä<br />

Ruotsin ja Ranskan puualan<br />

edistäjien kanssa. Projektin<br />

tarkoituksena on muuttaa<br />

ranskalaisten kulutustottumuksia<br />

puumyönteisemmiksi<br />

ja edistää suomalaisen puun<br />

käyttöä rakennusmateriaalina.<br />

Lisäksi Metsäsäätiö rahoittaa<br />

Spirit of Nature -puuarkkitehtuuripalkintoa,<br />

joka jaetaan<br />

joka toinen vuosi puuta<br />

luovasti käyttävälle arkkitehdille.<br />

Lahdessa sijaitseva Piano-paviljonki esittelee ennakkoluulottomasti puutuoteteollisuuden<br />

uusien ratkaisujen käyttöä arkkitehti Gert Wingårdhin suunnittelemassa<br />

rakennuksessa.<br />

<strong>Terve</strong> Metsä 32 32

Lakimies vastaa<br />

Seppo Niiniaho<br />

Metsäomaisuuden hoitoon<br />

liittyvissä kysymyksissä kannattaa<br />

kääntyä <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />

Metsän asiantuntijoiden<br />

puoleen. Kysymyksiä voi<br />

lähettää toimitukseen alla olevalla<br />

osoitteella. Pyrimme<br />

julkaisemaan niitä mahdollisuuksien<br />

mukaan. Varsinaisia<br />

juridisia toimeksiantoja<br />

emme voi ottaa. Tarvittaessa<br />

voimme antaa luotettavan<br />

asianajajan yhteystiedot.<br />

?Kuolleen isäni perillisiä<br />

ovat leski ja kaksi<br />

aikuista lasta. Isän jäämistöön<br />

kuuluu hänen yksin<br />

omistamansa metsätila.<br />

Isäni oli ennen kuolemaansa<br />

tehnyt metsätilalta <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong>n kanssa puukaupan,<br />

josta saamansa rahat hän<br />

oli jättänyt <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n SE<br />

Tähtitilille korkoa kasvamaan.<br />

Miten on nyt kuoleman<br />

jälkeen meneteltävä<br />

tilillä olevien varojen suhteen?<br />

Haluaisimme jatkaa<br />

sijoittamista SE Tähtitilille,<br />

onko se mahdollista?<br />

VASTAUS: <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n SE<br />

Tähtitili on puunmyyjän<br />

nimiin avattava ja <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong><br />

Metsän hallinnoima tili.<br />

Sille otetaan vastaan <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong> Metsän kanssa tehtyihin<br />

puukauppoihin perustuvia<br />

puukaupan maksuja tai<br />

osuuksia niistä. SE Tähtitilin<br />

ansiosta metsänomistaja voi<br />

esimerkiksi hakkuukypsissä,<br />

kasvunsa lopettaneissa, metsissä<br />

saada metsää hakkaamalla<br />

pääomalleen paremman<br />

tuoton, kuin jos metsä<br />

jätetään hakkaamatta. Tällöinhän<br />

tuottoa laskettaessa<br />

joutuu myös punnitsemaan<br />

riskiä vanhaa metsää uhkaavista<br />

myrskytuhoista, lahosta<br />

ja hyönteistuhoista. Tällaisissa<br />

tapauksissa metsän tuotto<br />

saattaa muuttua jopa negatiiviseksi<br />

eli metsän omistaminen<br />

tuottaisi tappiota.<br />

SE Tähtitiliin liittyy olennaisena<br />

osana, että sille sijoitetut<br />

varat ovat peräisin <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong> Metsän kanssa tehdystä<br />

puukaupasta. Tili voidaan<br />

avata vain puukaupan tehneen<br />

metsänomistajan nimissä.<br />

Tilin voi avata tai tilierän<br />

jättää myös metsänomistajan<br />

valtuuttama suomalainen yksityishenkilö.<br />

Tällöin tulee<br />

kuitenkin huolehtia siitä, että<br />

valtakirja laaditaan huolellisesti<br />

sisältäen kaikki tarpeelliset<br />

tiedot. Turvallisuuden<br />

nimissä <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Metsä<br />

ei hyväksy puutteellisesti<br />

täytettyjä valtakirjoja.<br />

SE Tähtitiliin ei sovelleta<br />

tavallisia pankkitalletuksia<br />

koskevia säädöksiä. Sen<br />

sijaan tilillä olevaa puun<br />

myyjän saamista sääntelevät<br />

normaalia velkasuhdetta<br />

koskevat säännökset. Tämän<br />

lisäksi tulevat sovellettavaksi<br />

SE Tähtitiliä avattaessa<br />

metsänomistajan ja <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong> Metsän välillä sovitut<br />

sopimusehdot. Esimerkiksi<br />

kysyjän tapauksessa, tilin<br />

avaajan kuoltua, sovelletaan<br />

edellä mainitun lisäksi normaaleja<br />

perintöoikeudellisia<br />

säännöksiä.<br />

Sopimusehtojen mukaan<br />

henkilön kuollessa SE Tähtitili<br />

voi säilyä edelleen kuolinpesän<br />

nimissä. Näin siis<br />

myös kysyjän tapauksessa<br />

perikunta voi jatkaa sijoittamista.<br />

SE Tähtitilillä olevat<br />

varat tulee kuitenkin ilmoittaa<br />

kuolinpesän omaisuutena<br />

muun omaisuuden tapaan<br />

perunkirjoituksessa, joka on<br />

pidettävä kolmen kuukauden<br />

kuluessa kuolemasta. Tilin<br />

kuolinhetken saldon selvittämiseksi<br />

kuolinpesän tulee<br />

pyytää <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Metsältä<br />

saldotodistus.<br />

Koska kuolinpesän omaisuus<br />

on ennen perinnönjakoa<br />

kaikkien sen osakkaiden<br />

yhteistä omaisuutta, tulee<br />

muistaa, että SE Tähtitiliä<br />

koskeviin toimenpiteisiin<br />

vaaditaan vastedes kaikkien<br />

osakkaiden suostumus. Tätä<br />

varten osakkaat voivat antaa<br />

yhdelle jäsenelleen valtakirjan,<br />

jonka perusteella hän<br />

hallinnoi tiliä. Pesän osakkaiden<br />

tulee lisäksi esittää selvitys<br />

siitä, ketkä ovat sen osakkaita.<br />

Koska osakkaat selvitetään<br />

perunkirjoituksen yhteydessä,<br />

lienee helpoin tapa<br />

esittää perukirja.<br />

Mikäli tili testamentattaisiin<br />

tietylle henkilölle tai<br />

se perinnönjaossa jaettaisiin<br />

tietylle henkilölle, olisi<br />

myös tästä esitettävä <strong>Stora</strong><br />

<strong>Enso</strong> Metsälle asianomainen<br />

dokumentti. Kyseisen henkilön<br />

halutessa voitaisiin tilillä<br />

olevat varat siirtää tilierää jätettäessä<br />

ilmoitetulle pankkitilille,<br />

minkä jälkeen henkilö<br />

voisi saada varat hallintaansa.<br />

Varoja ei koskaan makseta<br />

käteisenä, mikä on omiaan<br />

parantamaan tilin käytön<br />

turvallisuutta.<br />

Kyseinen henkilö voisi<br />

myös jatkaa SE Tähtitilille jätettyjen<br />

varojen sijoittamista,<br />

mikäli myös metsäomaisuus,<br />

josta SE Tähtitilille jätetyt<br />

varat ovat peräisin, tai<br />

osa siitä, tulisi hänen omistukseensa.<br />

<strong>Terve</strong> Metsä -lehti vastaa tällä palstalla kysymyksiisi<br />

metsäomaisuuden hoitoon ja käyttöön liittyvistä<br />

lakiasioista. Lähetä kysymys joko postitse osoitteella<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Metsä, PL 486, 00101 Helsinki, kuoreen<br />

maininta ”<strong>Terve</strong> Metsä - lakiasiat” tai sähköpostitse:<br />

terve.metsa@storaenso.com. Kysymyksiin<br />

vastaa <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Metsän lakimies, varatuomari,<br />

metsänhoitaja Seppo Niiniaho.<br />

33 <strong>Terve</strong> Metsä

<strong>Terve</strong> Metsän ristikko<br />

tuohia RiSTIKKO<br />

Vastaajan nimi<br />

Lähiosoite<br />

Postinumero ja Postitoimipaikka<br />

Puhelinnumero<br />

<strong>Terve</strong> Metsä 34 34

Hyvä lukija<br />

Tuleeko lehtesi väärällä osoitteella? Oletko pikapuoliin muuttamassa? Tai haluat<br />

vaihtaa lehden saajan nimen. Voit ilmoittaa muuttuneen yhteystietosi<br />

tällä kortilla tai lähetä viesti sähköpostitse osoiteella: terve.metsa@storaenso.com.<br />

Ilmoita sähköpostissa myös entinen osoitteesi ja/tai vastaanottajan nimi. Muistitko,<br />

että osoitteenmuutoksen voit tehdä myös eMetsä-palvelun kautta.<br />

Nimi:<br />

Osoitteenmuutos<br />

Vastaanottajan nimi vaihtuu<br />

En halua lehteä toistaiseksi<br />

Tilaan veloituksetta toimitettavan <strong>Terve</strong> Metsä -lehden<br />

Ottakaa minuun yhteyttä puukauppa-asioissa.<br />

Lähettäkää minulle ilmainen Metsänomistajan vero-opas.<br />

Metsäni sijaintikunta:<br />

Osoite/Uusi osoite:<br />

Puhelinnumero:<br />

Sähköpostiosoite:<br />

Edellisen ristikon<br />

ratkaisu ja palkitut<br />

L ä hetä oheinen r ist i kko<br />

tai sen kopio täytettynä<br />

15.10.2010 mennessä<br />

osoitteella <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Metsä,<br />

Metsäkonttori, Wolffintie 5,<br />

55800 IMATRA tai sähköpostitse<br />

terve.metsa@storaenso.<br />

com. Kuoreen tunnus ”<strong>Terve</strong><br />

Metsä Ristikko”.<br />

Oikein vastanneiden kesken<br />

arvomme kolme metsäaiheista<br />

kirjapalkintoa. Ristikon<br />

oikea ratkaisu julkaistaan<br />

joulukuun numerossa.<br />

Ristikon voi ratkoa ja lähettää<br />

myös sähköisesti www.sanaristikot.net<br />

-osoitteessa.<br />

Kesäkuun ristikon palkinnot<br />

on arvottu. Kirjapalkinnot<br />

voittivat: Janne Mörsky,<br />

Espoo, Leena Vornanen,<br />

Oulu ja Salme Saarelainen,<br />

Lieksa.<br />

P A L V E L U K O R T T I<br />

Vastaanottaja<br />

maksaa<br />

postimaksun<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong> Oyj<br />

Metsäkonttori<br />

VASTAUSLÄHETYS<br />

Tunnus 5005565<br />

Info: TM<br />

00003 VASTAUSLÄHETYS<br />

Edellisen lehden ristikon<br />

oikea ratkaisu.<br />

35 <strong>Terve</strong> Metsä<br />

�

2<br />

Rider-ajoleikkuri Herbivorum accelerus<br />

Vikkelä, mutta lempeä ruohonsyöjä,<br />

joka viihtyy tasaisilla nurmimailla.<br />

Ratsastuskäyttöön kesytettynä jaksaa<br />

vaeltaa huomattavan laajoja matkoja.<br />

Husqvarnan metsästyskausi<br />

on avattu<br />

<strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n puukauppakumppaneille on tarjolla metsästämisen arvoisia<br />

Husqvarna-etuja. Kun teet <strong>Stora</strong> <strong>Enso</strong>n kanssa puukaupan, saat Husqvarnaarvosetelin,<br />

jonka arvo määräytyy puukaupan koon perusteella.<br />

Arvoseteli on käytettävissä kaikissa Husqvarna-jälleenmyyntiliikkeissä.<br />

Nyt metsälle, Husqvarnat ovat liikkeellä.<br />

Lue tarkemmat ohjeet osoitteesta www.storaensometsa.fi<br />

tai kysy lisää metsäpalvelunumerostamme 02046 1478.<br />

Husqvarna-jälleenmyyjät ja -tuotteet: www.husqvarna.fi<br />

XP-moottorisaha Motore arbora<br />

Alunperin korpimaiden kasvatti, mutta<br />

laajentanut elinpiiriään myös ihmisasutuksen<br />

läheisyyteen. Kokoonsa nähden<br />

huomattavan voimakas, järsii järeänkin<br />

puun hetkessä.<br />

Automower-robottiruoholeikkuri<br />

Electrobot silentium<br />

Huomaamaton ja hiljainen kovakuoriainen,<br />

jonka ruokahalu on kyltymätön.<br />

Yksineläjä, joka viihtyy omakotiasuntojen<br />

liepeillä. Lajin yksilöiden väri voi<br />

vaihdella suurestikin.<br />

FX-raivaussaha Plantaus vex<br />

Tämä kevytrakenteinen pörisijä pesii<br />

aukeilla, joilta se raivaa risukot ja pusikot<br />

pesänrakennusaineeksi. Jättää<br />

jälkeensä tasaisen, siistin vanan.

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!