2UTAJÄRVEN KESKUSTA <strong>2012</strong>Utajärvi - kotikuntaKuntavaalien alla on eletty odottavissa tunnelmissa.Hallituksen suurkuntauudistus on ilmoitettutuotavan julkisuuteen ennen vaaleja. Utajärvelläkinodotetaan tietoa, liitetäänkö meidät pakolla Ouluuntai johonkin muuhun, vahvaksi miellettyyn peruskuntaan.Kaavailuja ns. isäntä- ja renkikunnistakinon ilmassa. Nyt näyttää siltä, että vaaleihin käydääntilanteessa, jossa vain <strong>Keskusta</strong>lla on selkeä malli tulevaisuudenpalvelu- ja kuntarakenteeksi.<strong>Keskusta</strong> on esitellyt oman kotikuntamallin,jossa sosiaali- ja terveyspalvelut saadaan maakuntatasoisestikuntien yhteistyöllä. Kotikunta vastaisi sittenmuusta toiminnasta: koulusta, päiväkodista, kulttuuri-,liikunta- ja vapaa-ajan palveluista, kunnan kiinteistöistä,kaavoituksesta, elinkeinopolitiikasta, jne.Tällä tavalla annettaisiin ihmisille mahdollisuus paikallisestivaikuttaa alueen palvelujen järjestämiseen jakehittämiseen.Terveys- ja sosiaalipalveluiden toimivuuson kuntalaisen kannalta kaikkein tärkeintä. Nämä palveluton nyt ostettu Oulunkaaren kuntayhtymältä. Seon toiminut varsin hyvin ja yhteistyöllä on saatu palveluja,joita ei kunnan omana toimintana olisi voituhankkia. Kuntayhtymänkin resurssit ovat kuitenkinrajalliset ja toiminnan kehittäminen vaatisi suuremmanväestöpohjan, jotta myös erikoissairaanhoito voitaisiinsaada samalta palvelun tuottajalta.Suurkuntiin keskittämisen sijasta tulisiihmisten tulevaisuudenuskoa vahvistaa säilyttämälläpäätösvaltaa kunnissa sekä rohkaisemalla asukkaitapaikallisten asioiden kehittämiseen ja voimavarojenkäyttöön. Juuri tätä me tarvitsemme. Emme tarvitsesuurkuntaa, missä päätöksenteko ja vaikuttamismahdollisuudetkatoavat maaseudun ihmisten ulottumattomiin.Mitä meidän sitten kunnassa tulisi tehdä? Meidäntulee hoitaa kunnan taloutta järkevästi ja hallitusti.Palvelut on pyrittävä säilyttämään mahdollisimmankattavasti omassa kunnassa. Monilla, pienemmilläkinasioilla on myös vaikutusta. Kunnan julkisissahankinnoissa on suosittava omaa kuntaa tai lähialueita.Näin vahvistamme paikallista yrittäjyyttä jakuntamme elinvoimaa. Kunta voi vaikuttaa myösomalla lupakäytännöllä ja ympäristösuojelumääräyksilläelinkeinojen kehittymiseen. Rakennuslupia pitäisimyöntää jatkossakin joustavasti ja rakentamista tuleetukea myös muualle kuin kuntakeskukseen.Kunnan elinkeinopolitiikalla sekä rakentamisenja maankäytön ohjaamisella parannetaankunnan elinvoimaa. Kunta ei voi olla itsenäinen ilmanmonipuolista ja kehittyvää yritystoimintaa. Kunnanja yritysten hyvä yhteistyö on kunnan vireyden edellytys.Toimivalla kaavoituksella ja järkevällä maa-alueidenhankintapolitiikalla voidaan edesauttaa yritystenkehittymistä.<strong>Keskusta</strong>lla on täysi ehdokaslista osaavia ja kotikuntansakehittämiseen sitoutuneita ehdokkaita. Hehaluavat uudistaa Utajärveä niin, että palvelut pysyvätlähellä ja kunnan elinvoima säilyy yrittämisen,työnteon ja toimivien verkostojen avulla. Äänestämällä<strong>Keskusta</strong>n ehdokkaita turvaat kotikuntasi palvelut,jotka hallituspuolueet nyt uhkaavat romuttaa.Pentti TuovinenKysymys lähiajan investoinneistaTervareitin järjestämässä vaalitilaisuudessa tiistai-iltana9.10 sai jokainen puolue asettaa kaksi ehdokastavastaamaan toimittajan ja yleisön esittämiin kysymyksiin.Tässä toimittaja pyysi panelisteja kertomaankäsityksensä lähiajan investointitarpeista kunnassa.<strong>Keskusta</strong>n edustajina olivat kunnanhallituksen puheenjohtajaPentti Tuovinen ja kunnanhallituksen jäsenRaili Karvonen.Pentti Tuovinen totesi, että kunnan on hankittavalisää rakennusmaata ja tietoliikenneyhteydet on saatavakoko kunnan alueelle. Lisäksi hän mainitsi, ettäyrityspuisto tarvitsee lisää hallitilaa ja nuoriso- ja liikuntatalollaon laajennustarpeita. Raili Karvonennosti esille Suvituulen palvelukeskuksen peruskorjaustarpeen.Hän myös kehotti kaikkia kuntalaisia lobbamaantieasioista päättäviä tahoja ja ottamaan heidänkanssaan keskusteltavaksi kevyenliikenteen väylien ja22 tien liittymien rakentamisen Utajärvellä, koska neovat turvallisuuden kannalta erittäin kiireellisiä, suuriainvestointeja. Suunnitelmat niihin on tehty, muttaensisijainen rahoitusvastuu näissä tieasioissa kuuluuvaltiolle.Anna-Liisa ValtanenVaalipaneelissa puheenvuorossa Raili Karvonen.Valtuutetun valta vai vallattomuus !Tänä päivänä keskustellaan paljon kuntien valtuutettujenpäätösvallan kapenemisesta, joskus jopa katoamisestakokonaan. Sanotaan, että valtuusto on pelkkäkumileimasin tai että viranhaltijat ovat vieneet vallanvaltuutetuilta. Kuntalain mukaan valtuusto onkuitenkin kunnan ylin päättävä elin ja vastaa kunnanstrategisesta johtamisesta ja kokonaisohjauksesta.Valtiovalta on lainsäädännöllä asettanut tietyt kriteeritja velvoitteet kuntapalvelujen tuottamiselle. Jokaisessakunnassa valtuustot kuitenkin itse päättävätpalvelurakenteista, palvelujen tuotantotavoista ja palveluverkostoista.Yksittäisen valtuutetun päätöksentekoa helpottaa,jos hän perehtyy päätettävään asiaan mahdollisimmanseikkaperäisesti ja tässä perehtymisessä kun-nan viranhaltijat ovat avainasemassa. Valtuutettujenja kunnanhallitusten jäsenten toimet koskevat kunnankaikkea toimintaa ja siksi heidän tietojen saantioikeutensaon muita luottamushenkilöitä laajempi. Valtuutetunon mahdollista tutustua asioihin ennakoltamyös ns. valtuustoseminaareissa, joissa kunnan tulevaisuuttakoskevia linjauksia käsitellään.Te Kuntalaiset olette nyt valitsemassa valtuustoonhenkilöä, joka hoitaisi mahdollisimman hyvin juuriteidän asioitanne, käyttäisi valtaansa yhteiseksi hyväksija perehtyisi päätettäviin asioihin kunnolla. Tähänmennessä valtuustotyöskentely Utajärvellä onollut rakentavaa ja yhteistyöhakuista eri ryhmien keskenja uskon näin olevan jatkossakin. Olemme yhteistyölläpystyneet osoittamaan, että myös pienellä kunnallaon mahdollisuus selvitä tämän päivän haasteistaja, että myös yksittäisellä valtuutetulla on mahdollisuusvaikuttaa kunnan toimintaan. Mielestäni tulevienvaltuutettujen on pidettävä kiinni oikeudestaan itsenäisestipäättää oman kotikuntamme asioista ja näinhuo<strong>lehti</strong>a, että se vahva pohja, minkä olemme Utajärvelläsaavuttaneet, kantaa meitä jatkossakin.Raili Karvonen
UTAJÄRVEN KESKUSTA <strong>2012</strong>3<strong>Keskusta</strong>n kuntavaaliohjelma Utajärvellä 2013 - 2016<strong>Keskusta</strong>. Kuntalaisten keskellä.Inhimillisen kokoisessa kunnassa asukkailla on mahdollisuusrakentaa hyvää ja turvallista tulevaisuutta itselleenja läheisilleen. Kunnan ja yhteiskunnan arvo mitataansiinä, kuinka se onnistuu huo<strong>lehti</strong>maan kaikkeinheikoimmassa asemassa olevista jäsenistään - niistä,jotka eivät itse pysty puolustamaan oikeuksiaan.<strong>Keskusta</strong> on vastuullinen, tulevaisuuteen katsovapuolue. Haluamme kehittää kuntaa niin, että myöstulevilla sukupolvilla on mahdollisuus elää ja vaikuttaaomassa kotikunnassaan. Edessä olevien vuosikymmentenhaasteet, etenkin väestön ikääntyminen, ovattosiasioita, joita kukaan ei halua kiistää.<strong>Keskusta</strong> puolustaa kunnallista itsehallintoa. Kunnioitammeihmisten oikeutta päättää itse kotikuntansaasioista. <strong>Keskusta</strong> ei hyväksy ylhäältä käskytettyjäkuntien pakkoliitoksia. <strong>Keskusta</strong> haluaa vahvistaaasukkaiden ja heidän yhteisöjensä mahdollisuuksia lähivaikuttamiseenkansanvaltaisesti valitun valtuustonja muiden päätöksentekoelinten rinnalla.Tulevaisuuden menestyvä kunta ei synny keskittäenja käskyttäen, mutta ei myöskään kaikkeen tuttuuntakertuen ja kiinni pitäen. <strong>Keskusta</strong> haluaa vastata tulevaisuudenhaasteisiin Utajärvellä kuntahallintoa uudistamalla,uuden hallintomallin mukaisesti.Vakaa kuntatalous luo elinvoimaa jaedellytykset hyvinvointipalveluille<strong>Keskusta</strong> haluaa turvata Utajärven vakaan ja terveenkuntatalouden. Vain näin voidaan taata kuntalaisillepalvelut ja muu hyvinvointi. Taloudellisesti vakaaja kehittyvä kunta luo elinvoimaa alueelleen laajemminkin.Valtion on harjoitettava ennustettavaa ja pitkäjänteistäkuntapolitiikkaa, etenkin saattamalla kuntientehtävät ja rahoitus tasapainoon. Valtionosuusjärjestelmänon jatkossakin otettava huomioon kuntien keskinäiseterot olosuhde- ja palvelutarvetekijöissä sekä verotuloissaasukasta kohti.Kunnalla on vastuunsayrittäjyyden edellytyksistäMielestämme kunnalla on päävastuu oman alueensakehityksen suunnasta. Kunnan menestymisen ehtoon onnistunut elinkeinopolitiikka, joka luo edellytyksettoimiville hyvinvointipalveluille.Kuntaan tulee luoda edellytykset monimuotoiselleyrittäjyydelle, ja sitä kautta lisätä kunnan elinvoimaisuutta.Maatalouden toimintaedellytykset on turvattava,sillä se on kunnassa tärkeä työllistäjä ja kunnanelinvoiman lähde. On kiinnitettävä entistä enemmänhuomioita viljelijöiden jaksamiseen riittävillä ja laadukkaillalomituspalveluilla. Kunnan tulee kannustaa innovatiivistaluontaistalouden yrittäjyyttä ja olla aktiivinenlähiruoan kannustaja.Haluamme tukea Geopark-verkoston tuomia mahdollisuuksiaalueen matkailulle. Rokua Geoparkin tavoitteenaon auttaa merkittävästi alueen yritysten, ihmistenja luonnon hyvinvointia. Kunnan tulee ollamukana kehittämässä uudenlaista toimintamallia tutkimuksen,elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon välille.Yhteistyössä Oulujokivarren toimijoiden kanssa alueellesaadaan lisää palveluita ja työpaikkoja.Modernin teknologian luomat mahdollisuudet tuleetuoda jokaisen kuntalaisen lähelle. Teknologia lisääpalveluiden saatavuutta sekä vaihtoehtoisten työskentelymallientoteuttamista. Tämä edellyttää nopeidenja kohtuuhintaisten internet -yhteyksien rakentamistamyös taajamien ulkopuolelle.Painopiste terveyden jahyvinvoinnin edistämiseen<strong>Keskusta</strong>n kuntapolitiikan tärkein tavoite on lähipalvelujenturvaaminen. Lähipalvelujen pitää tukea kuntalaistenarjen sujuvuutta ja niiden on oltava saavutettavissakohtuullisen matkan päässä sekä kohtuullisessaajassa.Hyvä kuntapolitiikka ja palvelut tukevat ihmisenomaa vastuunottoa, omatoimisuutta sekä elämänhallintaa.Ihmisiä on kannustettava edistämään omaa ja läheistensäterveyttä sekä hyvinvointia. <strong>Keskusta</strong> pitäätärkeänä, että kunnassa tuetaan lasten ja nuorten hyvinvointiasekä turvallisuutta. Kolmannen sektorin rooliavoisi suunnata myös lapsiperheiden avustamiseen janäin mahdollistaa perinteisen ns. ”kodinhoitajan” palvelujensaaminen kuntaan.Vanhustenhuollon palveluita tulee kehittää ikäihmisiäaktivoiviksi, heidän itsenäisyyttään, omatoimisuuttaanja omassa kodissa asumistaan tukeviksi. Onpyrittävä lisäämään avo- ja kotihoidon henkilöstöä jakannustaa erilaisten työtapojen kehittämiseen.Liikuntahallin laajennus tulee toteuttaa, sillä se palveleekaikkia ikäryhmiä ja monipuolistaa liikuntapaikkatarjontaa.Hyvinvointitalon toiminnalle on luotava pysyvätedellytykset jatkaa. Kunnan on toimittava aktiivisestityöttömien uudelleensijoittumiseksi työelämään, sekävammaisten, vajaakuntoisten ja osatyökykyisten työllistymiseksikunnan työllisyysohjelman linjausten mukaisesti.Kuntalaisten toiveistalähtevää asumistaUtajärven kunnassa on harjoitettava aktiivista maapolitiikkaariittävän ja monipuolisen tonttitarjonnan jakohtuuhintaisen asumisen takaamiseksi. Kunnan onmahdollistettava ja tuettava rakentamista myös hajaasutusalueilla.Kaavoituksella on edistettävä koko kunnankehitystä.Tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudettakaavatoikeudenmukaisen yhteiskunnan<strong>Keskusta</strong> pitää tärkeänä, että kunnassa on tarjolla lapsenkehitysvaiheet ja perheiden erilaiset tilanteet huomioonottavia vaihtoehtoja laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.Kouluilla on tärkeä rooli lasten ja nuorten kasvatustyössä.Sekä varhaiskasvatuksessa että esi- ja perusopetuksessaon huolehdittava pätevän, osaavan ja riittävänopetushenkilöstön saatavuudesta. Lukion säilyminenon turvattava.On huolehdittava siitä, ettei yksikään peruskoulunsapäättävä nuori jää ilman opiskelu- tai työharjoittelupaikkaa.Tavoitteena pitää olla kaikille vähintään toisenasteen ammatillinen koulutus.Arjen sujuvuus vaatii toimivaaja turvallista liikennettäHaluamme varmistaa toimivat liikenneyhteydet ja turvallisenliikkumisen kaikille kuntalaisille asuinpaikastariippumatta. Nämä tavoitteet eivät toteudu pelkästäänkunnan omilla päätöksillä, vaan siihen tarvitaan myösvaltion panostusta.Kuntalaisen arjen sujumisen kannalta toimiva jakattava liikenneverkko on ensiarvoisen tärkeä. Se onmyös edellytys kunnan ja alueen elinkeinotoiminnankehittymiselle. Valtatie 22 peruskorjaukseen osoitetutmäärärahat on käytettävä suunnitelman mukaisesti.<strong>Keskusta</strong>n liittymiskaistat ja Kirkkotie-Alakylän kevyenliikenteenväylän rakentaminen on toteutettava. Puolangantielläsen toteutus parantaa lasten liikenneturvallisuutta.Harvaan asutuilla alueilla, missä ei ole joukkoliikennettä,on luotava toimiva kyytitakuujärjestelmä, jokavoi perustua Palvelulinja Unton hoitamaan kutsujoukkoliikenteeseen.Sen avulla varmistetaan vähintään peruspalvelutasoisetasiointimatkat kuntakeskukseen,etenkin ikäihmisille.Utajärvi kaksi askelta oikeaan suuntaanKuntakenttä on viimeisten vuosien aikana kokenutsuuria muutoksen ”tuulia”, jossa pienet näyttävätjäävän suurten jalkoihin. Suurkunta näyttää kauniiltaja turvalliselta, mutta onko asia niin, miltä senäyttää?Lähes kaikista suurten liitoskuntien kentästäkuuluu, miten kuntapalvelut rapistuvat, reuna-alueettaantuvat ja kansalaisten vaikuttamismahdollisuudetheikkenevät. Mitä tuleva valtuustokausi tuo tullessaan?Kuntalaisina on oikeutettua kysyä, voimmekome vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen ja sen suuntaan?Voimme äänestämällä.Utajärvi ”kriisikuntana” on kehittänyt palvelurakennetta,toimintajärjestelmiä ja johtamista yhdessähenkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa. Kattamatonalijäämä on katettu. Veroäyri on Pohjois-Pohjanmaankuntien alhaisimpia ja velkaa on alle Pohjois-Pohjanmaankeskiarvon. Kriisikuntakriteerit ovatUtajärven osalta kaikki poistuneet ja talous on nykyisinhyvällä mallilla.Utajärvellä on totuttu sanomaan: Utajärvion hyvä paikka elää ja asua. Voidaan kuitenkin kysyä,onko se näin? Kuntalaisten mielipiteet asuinpaikkakunnanpalveluista ja viihtyisyydestä olivat hyvin positiivisiaja kuntalaiset olivat tyytyväisiä palveluihin.Hyvästä palautteesta huolimatta palveluiden saatavuudessaja laadullisuudessa löytyy aina parannettavaa.Rakentava palaute on aina ollut yksi yhteiskunnankehityksen tae. Palaute ja toiminnan arviointi onUtajärvellä uuden hallintomallin yksi keskeinen ajatus.Hyvistä palveluista on tullut tämän päivänkilpailutuote. Erilaiset palveluiden tuottajat kilpailevatasiakkaistaan toiveena, että mahdollisimman monikäyttäisi juuri heidän tarjoamiaan palveluja. Kunnatovat osa tätä kilpailukenttää omalla tuotannollaantai ostopalveluilla. Palveluketjun tekijöinä, ”käsipareina”,Utajärven kunnan henkilöstö ja Oulunkaarenhenkilöstö ovat avainasemassa tulevaisuudessa.Oikeasuuntaisina asioina voidaan todetakotikuntamme osalta, tutkimustenkin mukaan, vanhustenhuollonlaadulliset ja määrälliset toteutumat.Hyvinvointiin ja hyvään elämään on lisätty resurssejaperustamalla hyvinvointivastaavan virka ja ”hyvinvointitalo”on aloittanut toimintansa - talo, jossa tehdäänhyvää ja arvokasta työtä. Uuden koulun myötä,Utajärven lapset saavat uusissa ja peruskorjatuissa tiloissahyvän oppimisympäristön tehdä työtä oman tulevaisuudenja kotikuntansa hyväksi. Valtuusto linjasikinseminaarissaan työllisyyden parantamiseen januorten syrjäytymisen ehkäisyyn hyvin kunniahimoisettavoitteet.Utajärvellä on harjoitettu oikeaa ja maltillistainvestointipolitiikkaa, kasvattamatta kuitenkaantarpeellisten investointien vajetta. Investoineistavoidaan nostaa esille uusi koulu, Ahmaskylän viemäröintihankeja uusin hanke, urheilukentän peruskorjaus.Tulevia investointeja: Roinilan kaava-alueenkunnallistekniikka, suvituuli ja terveyskeskus? Utajärvelläon panostettu yksityisten ihmisten ja kunnantoimesta kylä- ja taloteiden peruskorjaukseen. Teidenperuskorjauksesta ja sen toteuttamisesta on saatu hyvääpalautetta.Tulevaisuuden haasteina on varmasti väkiluvunkehitys. Miten me lisäämme elinvoimaisuutta,viihtyisyyttä ja miten pidämme palvelurakenteemmekilpailukykyisenä, joka tarjoaa tasavertaiset, laadukkaatja riittävät lähipalvelut kuntalaisille.Tapani Mikkonenkunnanvaltuustonpuheenjohtaja
Change language