STORA ENSO 2004 YRITYSV A STUU Y M P Ä R I S T Ö R A A K A ...
STORA ENSO 2004 YRITYSV A STUU Y M P Ä R I S T Ö R A A K A ...
STORA ENSO 2004 YRITYSV A STUU Y M P Ä R I S T Ö R A A K A ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Yritysvastuu<br />
Y M P <strong>Ä</strong> R I S T <strong>Ö</strong> R A A K A - A I N E E T Y H T E I S K U N T A V A S T U U
Stora Enson vuosikertomus <strong>2004</strong> sisältää kolme erillistä raporttia<br />
Konserni Tilinpäätös<br />
Yritysvastuu<br />
STRATEGIA TUOTEALUEET TIIVISTELM<strong>Ä</strong> TILINP<strong>Ä</strong><strong>Ä</strong>T<strong>Ö</strong>STIEDOISTA OSINKO<br />
Kirje osakkeenomistajille<br />
Strategia ja sen toteutuminen <strong>2004</strong><br />
Tuotealueiden esittely<br />
Hallitus ja johtajisto<br />
Painetun vuosikertomuksen voi tilata kotisivuiltamme osoitteesta www.storaenso.com/order<br />
tai ottamalla yhteyttä konsernin toimistoihin (ks. raportin takakansi).<br />
YHTEYSTIEDOT<br />
Kari Vainio<br />
Executive Vice President, Corporate Communications<br />
Puh. +44 20 7016 3140<br />
Fax +44 20 7016 3208<br />
Stora Enso International Offi ce,<br />
9 South Street, London W1K 2XA, UK<br />
kari.vainio@storaenso.com<br />
Christer Ågren<br />
Executive Vice President, Corporate Human Resources and TQM<br />
Puh. +44 20 7016 3150<br />
Fax +44 20 7016 3211<br />
Stora Enso International Offi ce,<br />
9 South Street, London W1K 2XA, UK<br />
christer.agren@storaenso.com<br />
James D. Weinbauer<br />
Senior Vice President, Stora Enso Environment<br />
Puh. +1 715 422 3693<br />
Fax +1 715 422 3203<br />
P.O. Box 8050<br />
Wisconsin Rapids,<br />
WI 54495-8050, USA<br />
tai<br />
Puh. +46 8 613 66 00<br />
P.O. Box 70395<br />
SE-107 24 Stockholm, Sverige<br />
jim.weinbauer@storaenso.com<br />
TILINP<strong>Ä</strong><strong>Ä</strong>T<strong>Ö</strong>STIEDOT HALLINTO-OHJE OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT<br />
Tilinpäätös ja liitetiedot<br />
Katsaus yhtiön liiketoimintaan<br />
ja talouteen<br />
Konsernihallinto-ohje<br />
Osakkeet ja osakkeenomistajat<br />
Y M P <strong>Ä</strong> R I S T <strong>Ö</strong> R A A K A - A I N E E T Y H T E I S K U N T A V A S T U U<br />
Eija Pitkänen<br />
Vice President, Corporate Social Responsibility<br />
Puh. 02046 21348<br />
Fax 02046 21244<br />
Stora Enso Oyj, PL 309,<br />
00101 Helsinki<br />
eija.pitkanen@storaenso.com<br />
Yritysvastuuasioiden hallinto<br />
Ympäristö: tavoitteet ja toiminnan nykytaso<br />
Resurssit: vesi, energia, kuitulähteet ja<br />
muut raaka-aineet<br />
Yhteiskuntavastuu: yksiköiden toimenpiteet,<br />
henkilöstö ja liiketavat<br />
Päivi Sihvola<br />
Vice President, Corporate Communications, Sustainability<br />
Puh. 02046 21380<br />
Fax 02046 21267<br />
Stora Enso Oyj, PL 309,<br />
00101 Helsinki<br />
paivi.sihvola@storaenso.com<br />
Lisää yhteystietoja osoitteessa www.storaenso.com/contacts
SIS<strong>Ä</strong>LT<strong>Ö</strong> JA P<strong>Ä</strong><strong>Ä</strong>KOHDAT <strong>2004</strong><br />
JOHDANTO<br />
• RAPORTOINNIN PERIAATTEET JA LAAJUUS . . . . . . . 3<br />
• ALKUSANAT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4<br />
• YHTI<strong>Ö</strong>N HALLINTOMALLI JA PROFIILI . . . . . . . . . . . 6<br />
Stora Enson uudet eettiset periaatteet ovat linjassa<br />
Sarbanes-Oxley-lain kanssa. Konsernin operatiivinen<br />
johto vastaa näiden kaikkia työntekijöitä koskevien<br />
periaatteiden noudattamisesta.<br />
• <strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong>N ARVOKETJU . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8<br />
• SIDOSRYHM<strong>Ä</strong>TY<strong>Ö</strong> . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10<br />
• KEST<strong>Ä</strong>V<strong>Ä</strong>N KEHITYKSEN INDEKSIT . . . . . . . . . . . . . 10<br />
Stora Enso listattiin Dow<br />
Jonesin kestävän kehityksen<br />
indeksiin jo kuudentena<br />
peräkkäisenä vuonna ja<br />
konserni sai metsäteollisuusyrityksistä<br />
parhaat pisteet<br />
ympäristö- ja yhteiskuntaraportoin<br />
nistaan.<br />
YMP<strong>Ä</strong>RIST<strong>Ö</strong><br />
• YMP<strong>Ä</strong>RIST<strong>Ö</strong>TAVOITTEET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12<br />
Stora Ensolla on vahva näyttö yksikkökohtaisten ympäristötavoitteiden<br />
asettamisessa. Syksyllä <strong>2004</strong> konserni<br />
otti ratkaisevan askeleen hyväksyessään koko konsernia<br />
koskevat ympäristötavoitteet.<br />
Stora Enson tavoite on vähentää veden kokonaiskulutusta.<br />
Lisäksi uusiin ympäristötavoitteisiin kuuluu jätevesien COD-arvojen<br />
alentaminen.<br />
• YMP<strong>Ä</strong>RIST<strong>Ö</strong>J<strong>Ä</strong>RJESTELM<strong>Ä</strong>T . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14<br />
• LUPAEHTOJEN NOUDATTAMINEN JA<br />
KORJAAVAT TOIMENPITEET . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15<br />
• YMP<strong>Ä</strong>RIST<strong>Ö</strong>TY<strong>Ö</strong>N TULOKSIA . . . . . . . . . . . . . . . . . 16<br />
Stora Enso supisti merkittävästi päästöjä vesiin ja ilmaan<br />
tuotetonnia kohti vuonna <strong>2004</strong>. Esimerkiksi uusiutumattomista<br />
polttoaineista aiheutuneet CO 2 -päästöt<br />
tuotetonnia kohti laskivat 6 %.<br />
• KEMIKAALIT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18<br />
• YMP<strong>Ä</strong>RIST<strong>Ö</strong>INVESTOINNIT JA -VA<strong>STUU</strong>T . . . . . . . . 19<br />
• ENERGIA & ILMASTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20<br />
• VESI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23<br />
• TUOTANTOT<strong>Ä</strong>HTEET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24<br />
• PUUNHANKINTA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25<br />
Stora Enso tuki monin tavoin metsäsertifi ointia ja sertifi<br />
ointijärjestelmien keskinäistä tunnustamista. Vuonna<br />
<strong>2004</strong> sertifi oidun puun osuus Stora Enson tuotteissa<br />
nousi 48 %:iin.<br />
• UUSIOKUITU . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30<br />
• KUITUMASSA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31<br />
Stora Enso on tehnyt päätöksen, jonka mukaan kaiken<br />
ostomassaan käytetyn kuidun alkuperä on oltava tiedossa<br />
ja asianmukaisesti dokumentoitu. Vuonna <strong>2004</strong> hyväksyttiin<br />
ostomassan, lainerin ja aallotuskartongin kuitujen<br />
alkuperää koskevat uudet periaatteet.<br />
<strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong>• 1
SIS<strong>Ä</strong>LT<strong>Ö</strong> JA P<strong>Ä</strong><strong>Ä</strong>KOHDAT <strong>2004</strong><br />
YHTEISKUNTAVA<strong>STUU</strong> (CSR)<br />
• YHTEISKUNTAVA<strong>STUU</strong>N TAVOITTEET . . . . . . . . . . . 32<br />
• TOIMINTA YKSIK<strong>Ö</strong>ISS<strong>Ä</strong> . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34<br />
Yhteiskuntavastuun toteutus yksiköissä alkoi menestyksekkäästi<br />
vuonna <strong>2004</strong>. Venäjän puunhankintaorganisaatio<br />
järjesti marraskuussa <strong>2004</strong> CSR-workshopin, jossa<br />
osallistujat määrittelivät tärkeimmät yhteiskuntavastuun<br />
kehitysalueet.<br />
• HENKIL<strong>Ö</strong>ST<strong>Ö</strong> . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35<br />
Työsuojelulle ja muille keskeisille henkilöstön hyvinvointiin<br />
vaikuttaville tekijöille on asetettu uudet tavoitteet.<br />
Jokaisella tuotantoyksiköllä tulee olla sertifi oitu työterveyden<br />
ja työsuojelun hallintajärjestelmä, kuten OHSAS<br />
18001 tai vastaava, vuoden 2007 loppuun mennessä.<br />
• YHTEIS<strong>Ö</strong>LLISYYS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41<br />
Stora Enso allekirjoitti pitkäaikaisen kumppanuussopimuksen<br />
UNICEFin kanssa tukeakseen lasten peruskoulutusta.<br />
• LIIKETOIMINNAN PERIAATTEET . . . . . . . . . . . . . . . 43<br />
TALOUDELLINEN VA<strong>STUU</strong><br />
• INDIKAATTORIT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44<br />
Stora Enso on kehittänyt mallin arvioidakseen toimintansa<br />
taloudellisia vaikutuksia sekä yksiköiden että konsernin<br />
tasolla.<br />
2• <strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong><br />
T<strong>Ä</strong>HT<strong>Ä</strong>IMESS<strong>Ä</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong><br />
• KULJETUKSET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46<br />
• TUOTTEET . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47<br />
• KEHITTYV<strong>Ä</strong>T MARKKINAT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48<br />
Kiina, Brasilia ja Venäjä ovat Stora Ensolle tärkeimmät<br />
kehittyvät markkinat. Haasteena on nyt konsernin periaatteiden<br />
soveltaminen toimintaan näissä maissa.<br />
LIITTEET<br />
• TUOTANTO, J<strong>Ä</strong>TTEET JA P<strong>Ä</strong><strong>Ä</strong>ST<strong>Ö</strong>T . . . . . . . . . . . . . 52<br />
• GRI JA YK:N GLOBAL COMPACT . . . . . . . . . . . . . . . 56<br />
• SANASTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59<br />
VARMENNUSLAUSUNTO 60<br />
Lue lisää osoitteesta<br />
www.storaenso.com/<strong>2004</strong>
JOHDANTO • RAPORTOINNIN PERIAATTEET JA LAAJUUS<br />
Kattavaa<br />
raportointia<br />
Stora Enso on julkaissut vuosittaisen<br />
ympäristöraportin vuodesta 1998<br />
lähtien jatkaen silloin yhdistyneiden<br />
Storan ja Enson perinnettä ympäristöraportoinnissa.<br />
Stora Enson ensimmäinen<br />
yhteiskuntavastuun raportti julkaistiin<br />
vuodelta 2002.<br />
Tämä raportti on järjestyksessä toinen<br />
yritysvastuuraportti, jossa vuoden<br />
2003 tapaan ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasiat<br />
käsitellään samassa raportissa.<br />
Raportti noudattaa Global Reporting<br />
Initiative -ohjeiston (GRI) suosituksia<br />
niiltä osin kuin ne soveltuvat konsernin<br />
toimintaan. Raportin sivuilla 56–58 olevaan<br />
GRI-hakemistoon on koottu Stora<br />
Enson raportoimat GRI-tiedot ja -indikaattorit,<br />
ja tieto siitä, mistä ne tämän<br />
vuoden julkaisuissa löytyvät.<br />
Stora Enso tukee Yhdistyneiden Kansakuntien<br />
Global Compact -aloitteen<br />
kymmentä periaatetta. Lisätietoja siitä,<br />
millä tavoin Stora Enso on toiminnassaan<br />
edistänyt näitä periaatteita vuonna<br />
<strong>2004</strong>, löytyy sivuilta 56–58.<br />
Raportoinnin laajuus<br />
Tämä raportti käsittelee Stora Enson<br />
sidosryhmien ja liiketoiminnan kannalta<br />
keskeisimmiksi tunnistettuja yritysvastuukysymyksiä.<br />
Yritysvastuun raportoinnissa noudatetaan<br />
yleisesti samoja periaatteita kuin<br />
konsernitilinpäätöksessä, eli konsernin<br />
tulostiedot käsittävät emoyhtiö Stora<br />
Enso Oyj:n sekä kaikki yhtiöt, joiden<br />
äänivallasta se omistaa suoraan tai välillisesti<br />
enemmän kuin puolet. Osakkuusyhtiöt<br />
eivät ole mukana konsernin tulostiedoissa.<br />
Osakkuusyhtiöillä tarkoitetaan<br />
yhtiöitä, joissa konsernilla on merkittävä<br />
ääniosuus, mutta ei määräysvaltaa<br />
(ks. tilinpäätöksen <strong>2004</strong> liitteet 1 ja 13).<br />
Edellä mainittuja periaatteita koskevat<br />
seuraavat poikkeukset:<br />
Konsernin ympäristötyön tulostiedot<br />
kattavat kaikki tuotantoyksiköt<br />
lukuunottamatta Pasir Gudangin<br />
tehdasta Malesiassa, Intercell S.A:n<br />
kolmea aaltopahvipakkaustehdasta<br />
Puolassa sekä yhtä säkkitehdasta<br />
Puolassa ja yhtä Serbiassa. Intercell<br />
S.A. hankittiin konserniin joulukuussa<br />
<strong>2004</strong>. Myyntikonttorit, tukkurit ja<br />
esikuntatoiminnot eivät myöskään<br />
ole mukana.<br />
Konsernin työterveyshuolto- ja työsuojelutiedot<br />
kattavat Stora Enson<br />
40 606 työntekijää. Tiedoissa eivät<br />
vielä ole mukana eräät pienemmät<br />
esikuntatoiminnot ja myyntikonttorit.<br />
Lukuihin ei myöskään ole sisällytetty<br />
Intercell S.A:ta ja eräitä muita<br />
pienehköjä, vuoden <strong>2004</strong> aikana<br />
hankittuja yksiköitä. Tavoitteena on,<br />
että konsernin tiedot kattavat ajan<br />
myötä kaikki yksiköt ja koko henkilöstön.<br />
Henkilöstötiedot perustuvat taloudelliseen<br />
raportointiin (henkilöstömäärä<br />
keskimäärin ja yhteensä sekä työntekijöiden<br />
maantieteellinen jakauma)<br />
ja kattavat vuonna <strong>2004</strong> tai vuoden<br />
<strong>2004</strong> viimeisellä neljänneksellä Stora<br />
Ensossa työskennelleet henkilöt. Erillisinä<br />
kerättyihin henkilöstöä koskeviin<br />
tilastoihin perustuvat henkilöstötiedot<br />
kattavat vakituiset työntekijät<br />
(tilanne 31.12.<strong>2004</strong>). Joidenkin<br />
pienempien yksiköiden sekä Intercell<br />
S.A:n henkilöstötiedot eivät ole<br />
mukana vuoden <strong>2004</strong> tilastoissa.<br />
•<br />
•<br />
•<br />
Tämä raportti sisältää kuvauksen brasilialaisesta<br />
yhteisyrityksestä Veracelista,<br />
josta Stora Enso omistaa 50 %. Yritys on<br />
herättänyt erityistä huomiota sidosryh-<br />
mien keskuudessa. Kuvaus on jatkoa<br />
edellisvuoden Veracel-katsaukselle.<br />
Raportoinnin periaatteet<br />
Ympäristöasioiden ja yhteiskuntavastuun<br />
raportoinnissa noudatetaan konsernin<br />
sisäisiä ohjeita. Ympäristövastuiden,<br />
investointien ja käyttökustannusten<br />
raportointi perustuu kansainvälisiin<br />
tilinpäätösstandardeihin (IFRS) ja EU:n<br />
suositukseen ympäristötietojen kirjaamisesta,<br />
laskennasta ja ilmoittamisesta<br />
yritysten tilinpäätöksissä ja vuosikertomuksissa.<br />
Kasvihuonekaasupäästöjen<br />
laskennassa ja raportoinnissa käytetyt<br />
päästökertoimet ovat linjassa maailman<br />
luonnonvarojen tutkimussäätiön WRI:n<br />
ja kestävän kehityksen yritysneuvoston<br />
WBCSD:n kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa<br />
koskevien ohjeiden kanssa.<br />
Raportin ympäristötiedot tarkistetaan<br />
sisäisesti ennen konsernin tietojen<br />
kokoamista yhteen. Yhteiskuntavastuuta<br />
koskevien tietojen kattava sisäinen tarkistus<br />
on kehitteillä. Tämän raportin tiedot<br />
ja teksti ovat riippumattoman tahon<br />
varmentamia (ks. sivu 60).<br />
Yritysvastuuraportti keskittyy pääasiassa<br />
raportointivuoteen <strong>2004</strong>. Taustatietoja<br />
konsernin yritysvastuusta sekä<br />
aiempien vuosien raportit ovat saatavissa<br />
osoitteesta www.storaenso.com. Lisäksi<br />
kaikkiaan 48 Stora Enson yksikköä julkaisee<br />
säännöllisesti oman EMAS-selontekonsa.<br />
Tämä raportti on saatavissa myös<br />
Stora Enson Internet-sivuilta<br />
www.storaenso.com/<strong>2004</strong>.<br />
Raportin verkkoversio on painettua raporttia<br />
laajempi. Painettuun raporttiin on merkitty<br />
aiheet, joista on saatavissa lisätietoja<br />
verkkovuosikertomuksesta.<br />
<strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong>• 3
JOHDANTO • ALKUSANAT<br />
”Sano mitä teet –<br />
ja tee<br />
niin kuin sanot”<br />
Valmius kohdata haasteita on tuloksellisen toiminnan edellytys. Mitä kunnianhimoisemmat tavoitteemme ovat,<br />
sitä todennäköisempää on, että niiden ja nykyisen toimintamme välillä on eroja. Avoin raportointi on yksi<br />
keino kirkastaa tavoitteemme ja kuvata sitä, miten hyvin olemme edistyneet pyrkimyksissämme. Meidän on<br />
kerrottava, mitä aiomme tehdä – ja sitten tehtävä kuten olemme sanoneet.<br />
Konsernin yritysvastuun hallintomallissa<br />
tehtiin merkittäviä muutoksia<br />
vuonna 2003, ja vuonna<br />
<strong>2004</strong> saimme jo nähdä myön teisiä tuloksia.<br />
Uuden yritysvastuukomitean muodostavat<br />
kaikkien tuotealueiden ja keskeisten<br />
yksiköiden johtajat. Uusi rakenne<br />
on avannut kehitysmahdollisuuksia, joskin<br />
taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristönäkökohtien<br />
tasapainottaminen päätöksenteossa<br />
voi olla hyvin haastava tehtävä.<br />
Erityisen tärkeää on ajatella pitkällä<br />
aikajänteellä ja koko konsernin laajuisesti.<br />
Yksi vuoden <strong>2004</strong> tärkeistä saavutuksista<br />
oli Stora Enson eettisten periaatteiden<br />
(Code of Ethics) julkistaminen.<br />
Periaatteet noudattavat Yhdysvaltain<br />
Sarbanes-Oxley-lain (2002) vaatimuksia.<br />
Ne vetävät yhteen konsernin nykyiset<br />
talous-, yhteiskuntavastuu- ja ympäristöpolitiikat<br />
ja käytännöt.<br />
Ympäristötavoitteet<br />
myös konsernitasolle<br />
Konsernitason ympäristötavoitteiden<br />
laadinta vuonna <strong>2004</strong> oli Stora Ensolle<br />
suuri askel yritysvastuuperiaatteiden käytännön<br />
toteuttamisessa. Lähtökohtana<br />
oli luoda mitattavia tavoitteita sellaisille<br />
alueille, joita sidosryhmämme pitävät<br />
tärkeinä.<br />
Avainkysymys ympäristötavoitteiden<br />
muotoilussa oli se, miten haastaviksi ne<br />
tulisi asettaa. Hyvän tavoitteen on oltava<br />
riittävän haastava, jotta se johtaa todellisiin<br />
muutoksiin toiminnassa, mutta sen<br />
on samalla oltava realistinen. On tärkeä<br />
huomata, etteivät yritysvastuun periaatteet<br />
ja tavoitteet kuvaa toimintamme<br />
nykytilannetta, vaan pikemminkin viitoittavat<br />
sille oikean suunnan.<br />
Stora Ensossa järjestelmällistä työtä<br />
ympäristötavoitteiden hyväksi on laajen-<br />
4• <strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong><br />
nettu yksikkötasolta ylöspäin. Vuonna<br />
2003 saimme kaikki sellu-, paperi- ja kartonkitehtaat<br />
sertifi oitujen ympäristönhallintajärjestelmien<br />
piiriin, ja sahat sekä<br />
puunhankinta seuraavat perässä. Ympäristötavoitteiden<br />
asetanta on siis yksikkötasolla<br />
jo vakiintunut käytäntö, joka nyt<br />
integroidaan konsernitason toimintaan.<br />
Yhteiskuntavastuuperiaatteet<br />
käytäntöön yksiköissä<br />
Vuonna <strong>2004</strong> edistyimme myös vuonna<br />
2003 asetettujen yhteiskuntavastuutavoitteiden<br />
saavuttamisessa. Tärkeä konserninlaajuinen<br />
tavoite on saada kaikkiin<br />
yksiköihin, myös esikuntatasolle, oma<br />
toimintasuunnitelma vuoden 2006 loppuun<br />
mennessä. On ilo nähdä, että kaikki<br />
kolme tuotealuetta ovat hyvin aktiivisesti<br />
tukeneet konsernin yhteiskuntavastuuperiaatteiden<br />
toteutusta yksiköissä.<br />
Merkittävä askel on ollut myös yhteiskuntavastuunäkökohtien<br />
sisällyttäminen<br />
konsernin due diligence -ohjeisiin, joiden<br />
kokeilu käytännössä on jo aloitettu.<br />
Menestystekijät<br />
Tarkasteltaessa toimintamme vaikutuksia<br />
ja sidosryhmiemme odotuksia, haluaisin<br />
erityisesti tuoda esille seuraavat neljä<br />
hyvin tärkeää osa-aluetta:<br />
1. kuidun alkuperän varmentaminen<br />
2. toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi<br />
3. työterveyshuollon ja työsuojelun<br />
parantaminen<br />
4. kehittyvien markkinoiden yritysvastuuhaasteisiin<br />
vastaaminen.<br />
Kuidun alkuperän varmentaminen<br />
Raaka-aineiden hyväksyttävyys on konsernille<br />
keskeinen toimintaedellytys.<br />
Puun alkuperän jäljitykseen meillä on<br />
käytettävissä useita tehokkaita työkaluja.<br />
Näillä on kaksi yhteistä peruspiirrettä:<br />
ne kaikki dokumentoivat puun alkuperän<br />
ja ne kaikki valvovat politiikkojemme<br />
ja periaatteidemme noudattamista.<br />
Vuonna <strong>2004</strong> jatkoimme metsäsertifi<br />
oinnin aktiivista tukemista kasvattaaksemme<br />
sertifi oiduista metsistä tulevan<br />
puun osuutta. Tuemme sertifi ointia ensisijaisesti<br />
puuntoimittajiemme kautta,<br />
sillä myytyämme metsäomaisuuttamme<br />
viime vuosina on metsänomistuksemme<br />
enää hyvin vähäistä tai epäsuoraa.<br />
Metsäsertifi ointijärjestelmien moninaisuus<br />
on epäkäytännöllistä meille ja<br />
hämmentävää asiakkaillemme. Tämän<br />
vuoksi kannatamme eri sertifi ointijärjestelmien<br />
vastavuoroista tunnustamista.<br />
Toivon, että eri järjestelmien edustajat<br />
ymmärtävät tarpeen työskennellä entistä<br />
yhtenäisemmin vastavuoroisen hyväksynnän<br />
eteen. Tämä olisi hyödyksi niin<br />
ympäristölle kuin asiakkaillekin.<br />
Esimerkiksi Pohjoismaissa on käytössä<br />
kaksi järjestelmää. FSC:llä 1) on ympäristöjärjestöjen<br />
tuki, mutta ei pienmetsänomistajien<br />
enemmistön tukea, kun<br />
taas PEFC-järjestelmän 2) tilanne on päinvastainen.<br />
Näiden kahden järjestelmän<br />
yhteensovittaminen parantaisi molempien<br />
uskottavuutta ja käyttökelpoisuutta.<br />
Ilmastonmuutoksen hillitseminen<br />
Päästöt ilmaan aiheutuvat etupäässä<br />
energiankulutuksesta ja riippuvat käyttämistämme<br />
polttoaineista. Parhaita keinoja<br />
päästöjen vähentämiseksi on energiatehokkuuden<br />
parantaminen.<br />
1) FSC = Forest Stewardship Council.<br />
Hyvän metsänhoidon neuvosto<br />
2) PEFC = Programme for the Endorsement of Forest<br />
Certifi cation Schemes. Metsäsertifi ointijärjestelmien<br />
katto-organisaatio
Hiilidioksidipäästöjen merkitys<br />
korostuu, kun päästökauppa alkaa Euroopan<br />
unionissa vuonna 2005. Ilmastonmuutoksen<br />
näkökulmasta katsoen liiketoimintamme<br />
on vakaalla pohjalla, sillä<br />
puu uusiutuu ja meillä on korkea biopolttoaineiden<br />
käyttöaste. Teemme kuitenkin<br />
jatkuvaa työtä toimintamme<br />
energiatehokkuuden parantamiseksi.<br />
Oikeudenmukaista olisi, että edellä<br />
mainitut näkökohdat otettaisiin huomioon,<br />
kun ilmastonmuutoksen vastaisia<br />
toimia kehitetään edelleen. Kaikki<br />
teollisuudenalat tulisi ainakin asettaa<br />
tässä suhteessa samalle lähtöviivalle.<br />
EU ei ole ainoa alue, jossa osallistumme<br />
päästökauppaan. Pohjois-Amerikan<br />
tulosryhmämme on ollut aktiivinen<br />
Chicagon ilmastopörssissä, missä olemme<br />
päässeet hyviin tuloksiin CO 2 -päästöjen<br />
vapaaehtoisissa leikkauksissa.<br />
Erityishuomio<br />
työterveyteen ja työsuojeluun<br />
Työntekijöiden hyvinvointi sekä työterveyshuolto<br />
ja työsuojelu ovat painopistealueitamme.<br />
Niille on asetettu konkreettiset,<br />
kunnianhimoiset tavoitteet. Vaikka<br />
keskimääräinen tapaturmatiheys ja poissaolojen<br />
määrät ovat kehittyneet suotuisasti,<br />
on parantamisen varaa vielä paljon,<br />
etenkin heikommin menestyneissä yksiköissä.<br />
Maiden välillä on yhä merkittäviä<br />
eroja, esimerkiksi työturvallisuudessa.<br />
Tällä tärkeällä alueella me emme vielä<br />
ole riittävän hyviä. Konkreettiset toimenpiteet<br />
turvallisuudessa ovat siis tulevaisuudessakin<br />
tärkeysjärjestyksessä ensisijalla.<br />
Vuosi <strong>2004</strong> oli kuolemaan johtaneiden<br />
tapaturmien osalta erittäin synkkä,<br />
sillä Stora Ensossa tapahtui kaikkiaan<br />
seitsemän ihmishenkeä vaatinutta tapaturmaa,<br />
näistä neljä Venäjällä. Lisäksi<br />
Veracelissa tapahtui yksi kuolemaan johtanut<br />
tapaturma. Venäjän hakkuutoimintojen<br />
vuoden <strong>2004</strong> turvallisuustasoa<br />
ei voida pitää hyväksyttävänä. Jokainen<br />
tapaturma on nyt perusteellisesti tutkittu,<br />
ja korjaaviin toimenpiteisiin, kuten<br />
koulutuksen lisäämiseen ja sisäisiin tarkastuksiin,<br />
on jo ryhdytty. Venäjän<br />
puunhankintaorganisaatiossa toteutetaan<br />
laaja sisäinen turvallisuuskatselmus<br />
keväällä 2005.<br />
Kehittyvien markkinoiden haasteet<br />
Kiina, Venäjä ja Brasilia ovat Stora Ensolle<br />
tärkeimmät kehittyvät markkinat.<br />
Näillä alueilla haasteemme on konsernin<br />
periaatteiden sovittaminen paikallisiin<br />
oloihin. Lähtökohtana on aina paikallisessa<br />
yhteisössä vallitseva tilanne. Yritysvastuun<br />
näkökulmasta keskeistä onkin<br />
tunnistaa kunkin paikkakunnan kannalta<br />
merkittävimmät haasteet.<br />
Esimerkiksi Venäjällä keskitymme<br />
ensisijassa parantamaan työterveyshuollon<br />
ja työsuojelun tasoa sekä varmistamaan<br />
kuitulähteiden laillisuuden.<br />
Globaaleja kumppaneita<br />
Globaalissa monisäikeisessä taloudessa<br />
yksittäisten toimijoiden on hyvin vaikea<br />
saada aikaan merkittäviä muutoksia. Sen<br />
vuoksi olemmekin aktiivisesti etsineet<br />
yhteisöjä, jotka jakavat halumme vastuullisuuden<br />
toteuttamiseksi. Yksi esimerkki<br />
tästä on Yhdistyneiden Kansakuntien<br />
Global Compact -hanke, jonka<br />
allekirjoitimme vuonna 2001.<br />
Ryhdyimme myös UNICEFin globaaliksi<br />
kumppaniksi vuonna <strong>2004</strong> edistääksemme<br />
lasten koulutusta. Yhteinen näkemyksemme<br />
on, että koulutuksella voidaan<br />
ratkaisevasti edistää köyhyyden<br />
vähentämistä, talouskasvua, rauhaa ja<br />
kulttuurin kehittymistä.<br />
Brasiliassa käynnistettiin yhdessä<br />
YK:n kehitysohjelman UNDP:n kanssa<br />
erillinen hanke, jonka tavoitteena on<br />
arvioida toimintamme vaikutuksia paikallisyhteisöihin.<br />
Avoin raportointi paljastaa ongelmat<br />
Julkinen raportointi edistymisestämme<br />
edellä mainituilla alueilla on olennaista.<br />
Haluamme kertoa sidosryhmillemme,<br />
miten etenemme kohti tavoitteitamme.<br />
Avointa raportointia helpottaa se, että<br />
meillä on tehokkaita työkaluja, joiden<br />
avulla tunnistamme riskejä toiminnoissa<br />
ja puutteita käytännöissä.<br />
Vastuukysymykset monimutkaistuvat<br />
globaalissa taloudessa. Siksi meidän<br />
on erityisen tärkeää tarkistaa säännöllisesti,<br />
ovatko pyrkimyksemme tuottaneet<br />
tulosta vai eivät. Hyvin yleisluontoiset<br />
lausumat yritysvastuusta voivat helposti<br />
johtaa heikoille jäille. Raportointimme<br />
on siis perustuttava täsmällisesti tosiasioihin.<br />
Meidän on sanottava, mitä<br />
teemme, ja tehtävä kuten sanomme.<br />
Björn Hägglund<br />
varatoimitusjohtaja<br />
yritysvastuukomitean puheenjohtaja<br />
<strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong>• 5
JOHDANTO • YHTI<strong>Ö</strong>N HALLINTOMALLI JA PROFIILI<br />
Hyvät<br />
hallintotavat<br />
vahvistavat vastuullisuutta<br />
Stora Enso lyhyesti<br />
Stora Enso kuuluu maailman johtaviin<br />
metsäteollisuusyhtiöihin. Stora Enson<br />
päätuotteet ovat paino- ja hienopaperit,<br />
pakkauskartongit sekä puutuotteet.<br />
Asiakkaita ovat suuret ja<br />
pienet kustantamot, painotalot ja<br />
tukkurit sekä pakkaus-, puusepän-<br />
ja rakennusteollisuus kaikkialla maailmassa.<br />
Päämarkkina-alueita ovat<br />
Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Aasia.<br />
Stora Enson liikevaihto oli 12,4 miljardia<br />
euroa vuonna <strong>2004</strong>. Konsernin<br />
palveluksessa on noin 45 000 henkilöä<br />
yli 40 maassa viidellä mantereella.<br />
Stora Enson vuotuinen tuotanto<br />
kapasiteetti on noin 16,4 miljoonaa<br />
tonnia paperia ja kartonkia<br />
ja 7,7 miljoonaa kuutiometriä puutuotteita,<br />
joista 3,2 miljoonaa<br />
kuutiometriä jatkojalosteita. Konsernilla<br />
on tuotantoa Euroopassa,<br />
Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Stora<br />
Enson osakkeet noteerataan Hel singin,<br />
Tukholman ja New Yorkin<br />
arvopaperipörsseissä.<br />
6• <strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong><br />
Hyvät hallintotavat ovat keskeisellä sijalla parannettaessa yritysvastuutoimintaa<br />
sekä periaatteiden ja politiikkojen noudattamista koko<br />
konsernissa. Toimiva hallintomalli auttaa Stora Ensoa edistämään<br />
sidosryhmien kannalta tärkeitä tavoitteita ja lisää näin luottamusta<br />
konserniin.<br />
Yritysvastuukomitean puheenjohtajana<br />
toimii yhtiön varatoimitusjohtaja.<br />
Toimitusjohtajan nimeämään<br />
komiteaan kuuluvat tällä hetkellä<br />
kaik kien tuotealueiden johtajat ja yritysvastuuseen<br />
liittyvien esikuntatoimintojen<br />
johtajat. Yritysvastuukomitean<br />
vastuulla on<br />
muotoilla konsernin politiikka ja<br />
strategia ympäristöön ja yhteiskuntavastuuseen<br />
liittyvissä kysymyksissä<br />
varmistaa, että nämä politiikat ja<br />
strategiat otetaan käyttöön ja niitä<br />
noudatetaan koko Stora Ensossa<br />
koordinoida ja seurata sidosryhmäsuhteita<br />
ja -viestintää, esimerkiksi<br />
julkisen sektorin ja kansalaisjärjestöjen<br />
osalta<br />
yritysvastuun kannalta keskeisten<br />
johtamiskäytäntöjen kehittäminen<br />
julkaista vuosittainen yritysvastuuraportti.<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
Yritysvastuukomiteaa tukee neljä ryhmää,<br />
joiden tehtävänä on käsitellä yritysvastuuseen<br />
liittyviä asioita läpi koko<br />
Stora Enson arvoketjun. Ryhmät tukevat<br />
konsernin yritysvastuupolitiikkojen ja<br />
-strategioiden toteuttamista seuraamalla,<br />
arvioimalla ja julkistamalla esille nousevia<br />
aiheita. Ryhmät keskittyvät:<br />
ympäristöasioiden koordinointiin<br />
(Environment Co-ordination Team)<br />
asiakastukeen (Customer Support<br />
Team)<br />
•<br />
•<br />
• yhteiskuntavastuuseen (Corporate<br />
Social Responsibility Team)<br />
• puunhankinnan ympäristöasioihin<br />
(Forest Environment Team).<br />
Yritysvastuukomitean puheenjohtajana<br />
toimivalla varatoimitusjohtajalla on<br />
kokonaisvastuu Stora Enson yritysvastuuasioista.<br />
Varatoimitusjohtaja ja toimitusjohtaja<br />
tekevät strategiset ratkaisut ja<br />
päättävät konsernin yritysvastuupolitiikasta.<br />
Varatoimitusjohtaja on myös Stora<br />
Enson hallituksen jäsen.<br />
Operatiivinen johto vastaa yritysvastuuseen<br />
liittyvistä tuloksista ja siten osaltaan<br />
Stora Enson sitoumusten täyttämisestä<br />
kaikilla organisaatiotasoilla. Konsernin<br />
ympäristö- ja yhteiskuntavastuu -<br />
yksiköt tukevat liiketoiminta-alueita sekä<br />
esikuntatoimintoja.<br />
Tavoitteena tasapaino<br />
Stora Enson käyttämän määritelmän<br />
mukaan yritysvastuu (sustainability,<br />
myös corporate responsibility) kattaa<br />
liiketoiminnan taloudelliset, ympäristölliset<br />
ja yhteiskunnalliset vastuunäkökohdat.<br />
Haasteena on löytää tasapaino<br />
yritysvastuun eri näkökohtien välille pitkän<br />
ja lyhyen aikavälin päätöksenteossa<br />
kaikilla konsernin tasoilla.<br />
Stora Enson ympäristöä ja sosiaalista<br />
vastuuta koskevaa politiikkaa tarkennetaan<br />
teemakohtaisilla periaatteilla ja strategioilla,<br />
joista tärkeimmät ovat:
Taloudellinen<br />
vastuu<br />
Yritysvastuu<br />
Yhteiskuntavastuu<br />
(CSR)<br />
• Puunhankinnan ja metsänhoidon<br />
ympäristö- ja yhteiskuntavastuun<br />
periaatteet<br />
• Metsäsertifi oinnin periaatteet<br />
• Ympäristöjärjestelmien käyttöä koskevat<br />
periaatteet<br />
• Kuljetusten ympäristöperiaatteet<br />
• Yhteiskuntavastuun periaatteet<br />
• Konsernin työterveyshuolto- ja työsuojelupolitiikka<br />
• Geenimuunneltuja organismeja<br />
(GMO) koskevat periaatteet.<br />
Niiden toimeenpanossa erilaisilla hallintajärjestelmillä<br />
on keskeinen rooli. Periaatteiden<br />
ja politiikkojen lisäksi Stora<br />
Enso laati keväällä <strong>2004</strong> konsernin eettiset<br />
periaatteet (Code of Ethics) täyttääkseen<br />
Yhdysvaltain Sarbanes-Oxley-lain<br />
(2002) vaatimukset.<br />
Laki edellyttää kaikkia Yhdysvalloissa<br />
listattuja pörssiyhtiöitä määrittelemään<br />
toimintaperiaatteensa taloudellisista,<br />
ympäristö- ja yhteiskuntanäkökohdista.<br />
Stora Enson eettiset periaatteet kokoavat<br />
yhteen konsernin voimassaolevat yritysvastuun<br />
politiikat ja periaatteet. Operatiivinen<br />
johto vastaa näiden kaikkia työntekijöitä<br />
koskevien periaatteiden noudattamisesta.<br />
Liiketoiminnan kehitysopas 2005<br />
Stora Enson liiketoiminnan kehitysopas<br />
(SEBEG) on yksi tärkeimmistä työkaluista<br />
Ympäristövastuu<br />
Vastuu sidosryhmille: avoimuus, vuorovaikutus<br />
yritysvastuuseen liittyvien periaatteiden<br />
ja tavoitteiden toteuttamiseksi.<br />
Tämä laatukäsikirjana toimiva opas<br />
julkistettiin vuonna 2003 kehityksen ja<br />
itsearvioinnin pohjaksi. Sitä päivitettiin<br />
vuonna <strong>2004</strong> vastaamaan paremmin<br />
yksiköiden tarpeeseen priorisoida tärkeimmät<br />
kehitysalueensa. Kehitysoppaan<br />
tarkoituksena on<br />
varmistaa, että Stora Enson strategia<br />
on ymmärretty oikein jokaisella<br />
organisaatiotasolla<br />
varmistaa strategian yhdenmukainen<br />
toteutus avainasioissa<br />
varmistaa sidosryhmien intressien<br />
huomiointi<br />
saada totuudenmukainen kuva<br />
Stora Enson suoritustasosta<br />
mahdollistaa sisäinen bench markingvertailu<br />
varmistaa, että avainkäsitteet<br />
ymmärretään samalla tavoin koko<br />
konsernissa.<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
Oppaan vuoden 2005 päivitys helpottaa<br />
yksiköitä virtaviivaistamaan oma linjauksensa<br />
konsernin strategian ja periaatteiden<br />
kanssa sekä nivomaan laatujohtaminen<br />
osaksi suunnittelua ja toteutusta.<br />
Yritysvastuuasiat on tuotu entistä järjestelmällisemmin<br />
kehitysoppaan osaksi,<br />
ja niihin puututaan enemmän käytännön<br />
tasolla, jotta yksiköillä olisi käytössään<br />
selkeät käytännön ohjeet yritysvas-<br />
”Stora Enso on sitoutunut<br />
vastuulliseen toimintaan;<br />
konsernin tavoitteena on<br />
tulla tunnustetuksi yritysvastuun<br />
edelläkävijänä.”<br />
tuun hallintaan ja priorisointiin. Ympäristöpuolella<br />
päähuomio kohdistuu<br />
konsernin vastikään asetettuihin ympäristötavoitteisiin,<br />
kun yhteiskuntavastuuasioissa<br />
keskeistä on tärkeimpien vastuukysymysten<br />
tunnistaminen ja toimenpiteisiin<br />
ryhtyminen yksiköissä.<br />
Opas tarkastelee yritysvastuun ympäristö-,<br />
yhteiskunta- ja talousnäkökohtia<br />
kokonaisuutena. Näin tuetaan kokonaisvaltaista<br />
yritysvastuun hallintaa ja raportointia.•<br />
Lue lisää Stora Enson hallintomallista<br />
osoitteesta<br />
www.storaenso.com/<br />
<strong>2004</strong>/financials.<br />
<strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong>• 7
JOHDANTO • ARVOKETJU<br />
Yritysvastuu<br />
arvoketjussa<br />
8• <strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong><br />
Jokaisen suuryrityksen toiminta vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan monin tavoin.<br />
Stora Enson haasteena on maksimoida myönteiset ja minimoida kielteiset vaikutukset.<br />
Tämä yhteenveto Stora Enson toiminnasta kuvaa yritysvastuun eri näkökohtia<br />
konsernin arvoketjussa ja listaa tärkeimmät työkalut ja menetelmät, joilla niihin<br />
vaikutetaan.<br />
Markkinat<br />
Keskeiset kysymykset Työkalut<br />
Tuotteisiin liittyvät näkökohdat, kuten<br />
raaka-aineiden uusiutuvuus, tuotteiden<br />
kierrätettävyys ja tuoteturvallisuus.<br />
Asiakkaiden odotuksiin ja vaatimuksiin<br />
vastaaminen.<br />
Keskeiset kysymykset Työkalut<br />
Toiminnan ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset ympäröiviin • yhteiskuntavastuun periaatteet<br />
yhteisöihin. Vaikutukset koskevat mm.: • taloudellisten vaikutusten mittaus<br />
• alueellisen hyvinvoinnin luomista ja talouskehitystä •<br />
• elinympäristöä ja elintapoja<br />
• paikallisväestön terveyttä, turvallisuutta ja ihmisoikeuksia<br />
• vapaaehtoisia lahjoituksia yhteisölle<br />
• lakien, määräysten ja lupaehtojen noudattamista.<br />
ympäristöjärjestelmät<br />
• ympäristöinvestoinnit<br />
• ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnit<br />
• yhteiskuntavastuun toteutus yksiköissä<br />
• raha- ja tuotelahjoitukset<br />
• kumppanuus- ja yhteistyöhankkeet<br />
linjajohdon vastuu lakien noudattamisesta<br />
Lisätietoja sivuilta 14–15, 19, 34–35, 40–42 ja 44–45.<br />
Keskeiset kysymykset Työkalut<br />
Tuotto • jatkuva parantaminen liiketoiminnassa<br />
Avoin, ennakoiva ja tasapuolinen talousviestintä, joka<br />
takaa tarkan, yhdenmukaisen, ajantasaisen ja olennaisen<br />
tiedon kaikille sijoittajille.<br />
Kestävän kehityksen indeksien kriteerit<br />
ja niiden täyttyminen.<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
Lisätietoja sivuilta 10–11, 44–45 ja Konserni <strong>2004</strong> -raportista.<br />
• ympäristöä ja sosiaalista vastuuta koskeva politiikka<br />
• tutkimus ja tuotekehitys<br />
• pakkausten tuoteturvallisuuden hallintajärjestelmät<br />
• yhteiset kehitysprojektit<br />
konsernin ja yksiköiden yritysvastuuraportointi<br />
•<br />
• asiakashallinta (CRM)<br />
Stora Enso Account Management (SEAM) ja asiakastuki<br />
• asiakaskyselyt<br />
Liiketoiminnan periaatteet. • yhteiskuntavastuun periaatteet<br />
•<br />
• myynnin ja markkinoinnin toimintaohjeet<br />
• konsernin kilpailulakien noudattamisohjelma<br />
Lisätietoja sivuilta 10–11, 25–30, 43, 47, 50–51 ja Konserni <strong>2004</strong> -raportista.<br />
Sijoittajat<br />
Yhteiskunta<br />
•<br />
tulosraportointi ja tilintarkastus<br />
konsernin taloushallinnon eettiset periaatteet<br />
konsernin viestintäpolitiikka ja -periaatteet<br />
yritysvastuuraportointi ja lehdistötiedotteet<br />
• sijoittajien vastuullisuuskriteerien seuranta<br />
ja niistä oppiminen
Keskeiset kysymykset Työkalut<br />
Toimittaja- ja alihankintaketjuun liittyvät näkökohdat.<br />
Esimerkiksi puunhankinnassa avainkohtia ovat:<br />
• luonnon monimuotoisuus<br />
• uusiutuvien raaka-aineiden kestävä käyttö<br />
• puun alkuperän laillisuus<br />
• työntekijöiden oikeudet<br />
vaikutukset paikallisiin elinoloihin.<br />
•<br />
Liiketoimintamahdollisuuksien luominen<br />
alihankkijoille.<br />
Oikeudenmukaisten liiketapojen edistäminen.<br />
Lisätietoja sivuilta 10–11, 18, 20–22, 25–35, 38–40, 44–46 ja 50–51.<br />
Tuotantoyksiköt<br />
• konsernin politiikat, periaatteet ja ohjeistot<br />
• ympäristöjärjestelmät<br />
• puun alkuperän seurantajärjestelmät<br />
• metsäsertifiointi ja siihen liittyvä alkuperäketjun seuranta<br />
• työterveyshuolto- ja työsuojelujärjestelmät<br />
• laatujärjestelmät<br />
yhteiskuntavastuun toteutus yksiköissä<br />
•<br />
•<br />
• sopimusehdot<br />
• COMPASS-tietokanta<br />
Keskeiset kysymykset Työkalut<br />
Päästöjen minimointi: päästöt ilmaan (ml. kasvihuonekaasut)<br />
ja vesiin, kaatopaikkajäte, melu ja hajuhaitat.<br />
Luonnonvarojen ekotehokas käyttö:<br />
raaka-aineet, vesi ja energia.<br />
Lisätietoja sivuilta 12–24, 30–31 ja 52–55.<br />
Henkilöstö<br />
Raaka-aineet ja palvelut<br />
hankintojen ekologiset ja sosiaaliset kriteerit<br />
• yhteiskuntavastuun periaatteet<br />
• liiketoiminnan periaatteet<br />
• toimittajien tyytyväisyyskyselyt<br />
yhteiset kehityshankkeet<br />
•<br />
• konsernin ympäristöä ja sosiaalista vastuuta<br />
koskeva politiikka<br />
• konsernin ympäristöperiaatteet<br />
• konsernin ympäristötavoitteet<br />
• ympäristöjärjestelmät<br />
• ympäristöinvestoinnit<br />
• parhaat teknologiat (BAT)<br />
toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi<br />
Keskeiset kysymykset Työkalut<br />
Henkilöstön hyvinvointi ja oikeudet.<br />
Tähän liittyvät:<br />
• työolosuhteet<br />
• henkilöstön monipuolisuus<br />
• henkilöstövähennysten vastuullinen toteutus<br />
• yhdistymisvapaus<br />
• työpaikan vapaa valinta<br />
• lapsityövoiman kielto<br />
• palkkataso<br />
• työaika.<br />
Työpaikkojen luominen.<br />
• yhteiskuntavastuun periaatteet<br />
• yhteiskuntavastuun toteutus yksiköissä<br />
• työterveyshuolto- ja työsuojelupolitiikka ja<br />
näiden hallintajärjestelmät<br />
• käytännön työsuojelu yksiköissä, esim. riskianalyysit ja katselmukset<br />
• henkilöstökyselyt ja niihin liittyvät toimenpiteet<br />
• WISE-projekti ja toimintasuunnitelma<br />
• linjajohdon vastuu lakien noudattamisesta<br />
• konsernin palkkausta ja etuuksia koskevat ohjeistot<br />
• maakohtaiset riskianalyysit<br />
• koulutusohjelmat perehdyttämisestä ja jatkokoulutuksesta<br />
Osaamisen kehittäminen.<br />
johtajakoulutukseen<br />
• konsernin sisäiset työmarkkinat<br />
•<br />
• ulkomaankomennukset<br />
• henkilöstön liikkuvuusohjelma<br />
Lisätietoja sivuilta 10–11 ja 32–40, 44–45 ja Konserni <strong>2004</strong> -raportista.<br />
Yksityiskohtaisempaa tietoa Stora Enson yritysvastuun eri näkökohdista ja konsernin tämänhetkisestä<br />
toiminnasta löytyy tämän raportin muista osista sekä osoitteesta www.storaenso.com/<strong>2004</strong>/sustainability.<br />
<strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong>• 9
JOHDANTO • SIDOSRYHM<strong>Ä</strong>TY<strong>Ö</strong><br />
Ennakoiva ote<br />
sidosryhmätyöhön<br />
Stora Enso on päättänyt syventää<br />
vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa<br />
saadakseen kokonaisvaltaisemman<br />
käsityksen niiden erilaisista näkökulmista<br />
keskeisiin yritysvastuukysymyksiin.<br />
Stora Enson tavoitteena on ottaa<br />
huomioon yritysvastuuasiat ennakoivasti<br />
ja johdonmukaisesti kaikessa konsernin<br />
liiketoiminnassa ja päätöksenteossa.<br />
Sidosryhmävuorovaikutus on ensiarvoisen<br />
tärkeää vastuullisen liiketoiminnan<br />
kannalta; se auttaa paitsi riskienhallinnassa<br />
myös tunnistamaan mahdollisuuksia<br />
lisäarvon luomiseen.<br />
Vuonna <strong>2004</strong> yritysvastuukomiteassa<br />
todettiin tarve luoda konsernille systemaattinen<br />
lähestymistapa sidosryhmä-<br />
JOHDANTO • KEST<strong>Ä</strong>V<strong>Ä</strong>N KEHITYKSEN INDEKSIT<br />
Indeksit tuottavat<br />
arvokasta<br />
palautetta<br />
Kestävän kehityksen indeksit auttavat<br />
sijoittajia tunnistamaan osakkaille<br />
ja koko yhteiskunnalle pitkällä<br />
aikavälillä arvoa tuottavat yhtiöt.<br />
Stora Enso on ainoana metsä- ja paperiyhtiönä<br />
ollut mukana Dow Jones Sustai-<br />
10• <strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong><br />
nabilityIndexissä (DJSI) sen perustamisesta<br />
eli vuodesta 1999 alkaen.<br />
Dow Jonesin kestävän kehityksen<br />
indeksin vuoden <strong>2004</strong> arvion mukaan<br />
Stora Enson vahvuudet ovat:<br />
kattava ympäristöraportointi, sosiaalisten<br />
asioiden raportointi ja raporttien<br />
varmennus<br />
ympäristöpolitiikan ja ympäristöasioiden<br />
hallinnan integrointi<br />
vahva ilmastostrategia<br />
palveluhenkisyys asiakassuhteiden<br />
hallinnassa<br />
järjestelmällinen strateginen<br />
suunnittelu<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
Latviassa vedetään<br />
yhtä köyttä kestävän<br />
metsänhoidon<br />
puolesta. Baltian<br />
puunhankintaorganisaatio<br />
järjesti<br />
kesätapahtuman<br />
heinäkuussa <strong>2004</strong>.<br />
vuorovaikutukselle ja määritellä sitä varten<br />
parhaat käytännöt. Viereisellä sivulla<br />
esitetty taulukko listaa tämänhetkiset<br />
vuorovaikutuskanavat.<br />
Avainkysymyksiä<br />
Vuonna 2005 laaditaan toimintasuunnitelma,<br />
jonka tarkoitus on tehdä Stora<br />
Enson sidosryhmävuorovaikutuksesta<br />
systemaattisempaa ja aktiivisempaa seuraavilla<br />
keskeisillä alueilla:<br />
Oppiva organisaatio<br />
Miten nykytietoa ja menetelmiä voidaan<br />
käyttää tehokkaammin päätöksenteossa<br />
ja oppivan organisaation<br />
tukena?<br />
•<br />
Stora Enson toiminta vaikuttaa<br />
laajalti paikallisyhteisöihin ja<br />
yhteiskuntaan sekä työntekijöihin,<br />
sijoittajiin, asiakkaisiin ja raakaaineiden<br />
ja palveluiden toimittajiin.<br />
Säännöllinen yhteydenpito<br />
näiden sidosryhmien kanssa on<br />
tärkeää, jotta Stora Enso olisi<br />
selvillä heidän odotuksistaan.<br />
• Sidosryhmätyön välineet<br />
Miten käytössä olevia välineitä voidaan<br />
täydentää, jotta tiedonkeruu<br />
olisi systemaattista, ymmärrys sidosryhmien<br />
näkemyksistä lisääntyisi,<br />
keskeiset kysymykset tunnistettaisiin<br />
ja potentiaalisia riskejä osattaisiin<br />
ennakoida ennen ongelmien syntymistä?<br />
Miten konsernin eri tasoilla<br />
käytetyt välineet toimivat yhdessä?<br />
• Raportointi<br />
Miten Stora Enso voisi paremmin<br />
seurata ja raportoida sitä, miten tyytyväisiä<br />
sidosryhmät ovat yritysvastuuasioihin<br />
sekä tarjota näille olennaista,<br />
oikea-aikaista ja täsmällistä<br />
tietoa?•<br />
• strateginen lähestymistapa geenimuunneltuihin<br />
organismeihin<br />
• hyvä tiedonhallinta ja oppiva<br />
organisaatio<br />
• hyvä inhimillisen pääoman kehitys<br />
(koulutus ja taidot).<br />
Kehitysalueiksi tunnistettiin:<br />
Toimintaa ohjaavia poliitikkoja ja<br />
periaatteita tulee valvoa systemaattisemmin.<br />
Hyväntekeväisyydelle tarvitaan konsernitason<br />
ohjeet.<br />
Alan vertailussa konsernilla tulee olla<br />
näyttöä neljän vuoden aikajänteellä<br />
kasvihuonekaasujen, energiankulu-<br />
•<br />
•<br />
•
Sidosryhmä Vaikutuskanavat<br />
Asiakkaat Stora Enson asiakashallinnan (CRM) prosessit:<br />
Stora Enso Account Management (SEAM)<br />
•<br />
• asiakastyytyväisyyskyselyt<br />
• asiakastuki<br />
• yritysvastuukoordinaattorit<br />
• säännölliset tapaamiset ja suorat asiakaskontaktit<br />
• kumppanuushankkeet, kuten Tihvinän<br />
hanke (ks. sivut 50–51)<br />
• yritysvastuuraportit, EMAS-selonteot ja<br />
muut julkaisut.<br />
Henkilöstö • työtyytyväisyyskysely<br />
• arvo- ja asennetutkimus<br />
• sisäisen asiakkuuden kysely<br />
• yhteistyö työntekijöiden ja luottamusmiesten<br />
kanssa yksikkö-, tulosryhmä- ja konsernitasolla<br />
• koulutukset<br />
• säännölliset kehityskeskustelut<br />
• intranet ja painetut julkaisut kuten henkilöstölehdet,<br />
yritysvastuuraportit ja EMAS-selonteot.<br />
Sijoittajat • Stora Enson antamat perusteelliset vastaukset<br />
toiminnan eettisyyttä seuraavien sijoittajien<br />
(SRI) kyselyihin<br />
• yritysesittelyt<br />
• henkilökohtaiset tapaamiset<br />
• www.storaenso.comin SRI-sivut, yritysvastuuraportit<br />
ja EMAS-selonteot.<br />
tuksen ja jätemäärien laskusta. Vaihtoehtoisesti<br />
konserni voi julkistaa<br />
yhteiset ympäristötavoitteet ja tiedot<br />
niiden saavuttamisesta.<br />
Vuonna 2003 annettujen suositusten<br />
seurauksena Stora Enso on parantanut<br />
ilmasto strategiaansa sekä julkistanut kattavat<br />
politiikat ja periaatteet. DJSI:n<br />
arvion mukaan hyväntekeväisyyden<br />
alueella ei kuitenkaan edistytty merkittävästi.<br />
Stora Enso oli mukana myös toisessa<br />
toiminnan eettisyyttä mittaavassa indeksissä,<br />
FTSE4Goodissa. Se kiinnittää erityistä<br />
huomiota ihmisoikeuksiin.<br />
Stora Enso on listattu myös seuraaviin<br />
indekseihin:<br />
Nordic Sustainability Index<br />
Ethical Index Euro and Global<br />
Climate Leadership Index<br />
•<br />
•<br />
•<br />
Indeksilistausten lisäksi Stora Enso<br />
on mukana myös monen pankin ja<br />
sijoitusrahaston eettisyyttä mittaavilla<br />
listoilla.<br />
Stora Enso sijoittui äskettäin GES<br />
Investment Services -yhtiön (entinen<br />
Caring Company) yritysvastuututkimuksen<br />
materiaalisektorin kärkeen. Sektori<br />
käsittää paperi- ja metsäteollisuuden,<br />
kemian-, metalli- ja kaivosteollisuuden<br />
Sidosryhmä Vaikutuskanavat<br />
Yhteistyö- • toimittajien tyytyväisyyskyselyt<br />
kumppanit • toimittajien arviointi<br />
• toimitusketjun hallintavälineet:<br />
• Company Management Performance<br />
Assessment (COMPASS)<br />
• laatujärjestelmät<br />
• sisäiset ja kolmannen osapuolen auditoinnit<br />
puunhankinnassa<br />
• kumppanuushankkeet, kuten Tihvinän hanke<br />
(ks. sivut 50–51)<br />
• osallistuminen alan järjestöjen toimintaan.<br />
Kansalais- •<br />
yhteiskunta<br />
yrityskuvaselvitykset<br />
• avointen ovien päivät tuotantoyksiköissä<br />
• viestintä paikallistasolla<br />
• julkiset kuulemistilaisuudet (ympäristö- ja<br />
sosiaalisten vaikutusten arviointien yhteydessä)<br />
• teemakohtainen dialogi ja yhteistyö kansalaisjärjestöjen<br />
kanssa<br />
• yritysvastuuraportit ja EMAS-selonteot.<br />
Julkishallinto • yhteistyö kansainvälisten järjestöjen kanssa<br />
(mm. UNDP ja UNICEF)<br />
• teemakohtainen dialogi<br />
• yritysvastuuraportit ja EMAS-selonteot.<br />
ja rakennustarviketeollisuuden yrityksiä.<br />
Kolmesataa Euroopan suurinta yritystä<br />
kattaneen arvioinnin perusteina olivat<br />
ympäristö- ja ihmisoikeustoiminnan,<br />
sidosryhmäyhteistyön ja hallintotapojen<br />
taso.•<br />
Stora Enso julkisti vuonna <strong>2004</strong><br />
oman sivuston eettisille sijoittajille<br />
(Socially Responsible Investors, SRI). Lue<br />
lisää osoitteesta<br />
www.storaenso.com<br />
<strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong>• 11
YMP<strong>Ä</strong>RIST<strong>Ö</strong> • YMP<strong>Ä</strong>RIST<strong>Ö</strong>TAVOITTEET<br />
Jaetut tavoitteet<br />
– yhteiset ponnistukset<br />
12• <strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong><br />
Stora Ensolla on vahva näyttö yksikkökohtaisten ympäristötavoitteiden<br />
asettamisesta. Nyt konserni on ensi kertaa määritellyt myös yhteiset<br />
konsernitason ympäristötavoitteet.<br />
Syksyllä <strong>2004</strong> Stora Enso otti ratkaisevan<br />
askeleen hyväksyessään koko<br />
konsernia koskevat ympäristötavoitteet.<br />
Tämä vahvistaa konsernin yritysvastuuta<br />
ja luo selkeät suuntaviivat tuleville<br />
toimille.<br />
Stora Enson yritysvastuukomitea<br />
hyväksyi yhteiset ympäristötavoitteet<br />
marraskuussa <strong>2004</strong>.<br />
Tavoitteisiin on monia syitä, mutta<br />
tärkein niistä on voimavarojen keskittäminen<br />
siten, että konserni voi kilvoitella<br />
johtavasta asemasta toimialallaan. Stora<br />
Enso luottaa siihen, että ympäristötyö<br />
kohti tavoitteita lisää yhtiön luottamuspääomaa.<br />
Selkeyttä tavoitteisiin<br />
Ennen tavoitteiden määrittelyä Stora<br />
Enso analysoi, mitkä ovat globaalisti tär-<br />
keimpiä kysymyksiä, käytettäviä mittaustapoja<br />
ja sidosryhmien ilmaisemia odotuksia.<br />
Lopuksi valittiin seurattavat<br />
muuttujat ja määriteltiin konsernin<br />
ympäristötavoitteet. Tavoitteiden oli<br />
oltava<br />
• mitattavia<br />
•<br />
• selkeitä<br />
•<br />
• saavutettavia.<br />
globaalisti merkittäviä<br />
tärkeitä sidosryhmille<br />
Tavoiteasetannassa on huomioitu toiminnan<br />
ja tuotannon mahdollinen<br />
kasvu, eli tavoitteet on määritelty tuotantotonnia<br />
kohti. Kehitystä seurataan<br />
konsernitasolla painotettuina keskiarvoina.<br />
Lähtötasoa korjataan, kun tuotantorakenne<br />
tai tuotevalikoima muuttuu. •<br />
Miten tavoitteisiin päästään<br />
Tavoitteisiin pääseminen vaatii laajaa keinovalikoimaa: investointeja, tuotantoprosessien,<br />
vedenpuhdistamojen ja raaka-aineiden käytön tehostusta, luotettavaa kuidunhankintaa,<br />
parhaiden energialähteiden valintaa ja energiatehokkuuden järjestelmällistä analysointia.<br />
Kukin tuotantoyksikkö raportoi oman työnsä tuloksellisuudesta. Edistymistä<br />
konsernitason tavoitteissa puolestaan seurataan vuosittaisessa yritysvastuuraportissa.
Konsernitason ympäristötavoitteet ja indikaattorit<br />
Päästö-, energia- ja kuidun alkuperätavoitteet ovat voimassa kaikilla Stora Enson<br />
sellu-, paperi- ja kartonkitehtailla. Kuidun alkuperää koskeva tavoite pätee myös<br />
konsernin sahoilla.<br />
Päästötavoitteet<br />
Indikaattorit Konsernitavoitteet<br />
Rikkidioksidipäästöt<br />
(SO 2 ) ilmaan<br />
Jätevesien kemiallinen<br />
hapenkulutus (COD)<br />
15 %:n lasku vuodesta <strong>2004</strong> vuoden<br />
2009 loppuun mennessä 1) Ks. sivu 22.<br />
10 %:n lasku vuodesta <strong>2004</strong> vuoden<br />
2009 loppuun mennessä 1) Ks. sivu 23.<br />
Kaatopaikkajäte 10 %:n lasku vuodesta <strong>2004</strong> vuoden<br />
2009 loppuun mennessä 1) Ks. sivu 24.<br />
1) Tavoitteissa on huomioitu tuotannon mahdollinen kasvu (päästöt tuotantotonnia kohti).<br />
Lähtötasoa korjataan, kun tuotantorakenne tai tuotevalikoima muuttuu.<br />
Energiatavoitteet<br />
Indikaattorit Konsernitavoitteet<br />
Rakennussuhde mittaa sähkön<br />
osuutta yhdistetyssä sähkön ja<br />
lämmön tuotannossa<br />
Rakennussuhteen nosto tehtaiden energiantuotannossa.<br />
Ks. sivut 20–22.<br />
Energiatehokkuuden katselmukset Energiatehokkuuden katselmukset suoritetaan kaikilla sellu-,<br />
paperi- ja kartonkitehtailla vähintään kahden vuoden välein.<br />
Ks. sivut 20–22.<br />
Tavoite kuidun hyväksyttävyydelle<br />
Indikaattorit Konsernitavoitteet<br />
Kuidun alkuperän jäljitettävyys<br />
puutavaran, hakkeen, sahanpurun<br />
ja kuitumassan hankinnassa<br />
Nostetaan puun alkuperän seurantajärjestelmien piirissä olevan<br />
puutavaran, hakkeen, purun ja kuitumassan osuutta:<br />
98 % vuonna 2005<br />
100 % vuodesta 2006 alkaen. Ks. sivut 25–29.<br />
•<br />
•<br />
<strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong>• 13
YMP<strong>Ä</strong>RIST<strong>Ö</strong> • YMP<strong>Ä</strong>RIST<strong>Ö</strong>J<strong>Ä</strong>RJESTELM<strong>Ä</strong>T<br />
Kattavat järjestelmät tukevat<br />
vastuullisuutta<br />
Stora Ensolla on jo pitkä kokemus ympäristöjärjestelmien käytöstä.<br />
Niiden tarkoituksena on auttaa yksiköitä keskittymään ympäristötyössä<br />
oman toimintansa kannalta ratkaiseviin tekijöihin.<br />
Vuoteen <strong>2004</strong> mennessä kaikki Stora<br />
Enson sellua, paperia ja kartonkia<br />
tuottavat yksiköt olivat saaneet<br />
ISO 14001 -sertifi kaatin ja/tai EMASrekisteröinnin<br />
1) . Joulukuussa <strong>2004</strong> Stora<br />
Enso hankki omistukseensa puolalaisen<br />
pakkausvalmistajan Intercell S.A:n, jolla<br />
ei toistaiseksi ole käytössään sertifi oitua<br />
ympäristöjärjestelmää.<br />
Stora Enso pyrkii varmistamaan, että<br />
kaikissa konsernin hankkimissa uusissa<br />
tuotantoyksiköissä otetaan käyttöön ISO<br />
14001:n ja/tai EMASin mukainen ympäristöjärjestelmä.<br />
Lisäksi yhtiössä on tehty<br />
päätös riippumattoman tahon auditoimien<br />
ympäristöjärjestelmien käyttöönotosta<br />
kaikilla sahoilla ja kaikissa puunhankintayksiköissä.<br />
Useimmat sertifi oimattomat<br />
sahat ovat jo asettaneet<br />
tavoitteekseen vuoden 2005. Virossa toimivalle<br />
Imaveren sahalle ISO 14001<br />
-sertifi kaatti on jo myönnetty.<br />
Keski-Euroopan sahojen pilottina sertifi<br />
oinnissa toiminut Bad St. Leonhardin<br />
saha on Stora Enson ensimmäinen keski-<br />
1) Toistaiseksi ainoastaan Stora Enson Euroopan tuotantoyksiköt<br />
on rekisteröity EMAS-järjestelmään.<br />
14• <strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong><br />
eurooppalainen saha, jolle on myönnetty<br />
sekä ISO 14001 -sertifi kaatti että<br />
EMAS-rekisteröinti.<br />
Takakannen sisäpuolella olevasta kartasta<br />
näkyvät kaikki vuoden <strong>2004</strong> loppuun<br />
mennessä sertifi oidut yksiköt.<br />
Järjestelmistä konkreettisia tuloksia<br />
Ympäristöjärjestelmien käyttöönotosta<br />
on ollut tehtailla lukuisia myönteisiä<br />
seurauksia. Yksiköiden mukaan on ollut<br />
hyödyllistä ottaa ympäristöasiat ennakoivasti<br />
huomioon tuotannossa. Henkilöstön<br />
yleinen tietoisuus ympäristöasioista<br />
on lisääntynyt, mikä on parantanut<br />
ympäristöasioiden hoidon tasoa. Ympäristöjärjestelmät<br />
ovat tarjonneet yksiköille<br />
käytännön työkaluja ja auttaneet keskittymään<br />
paikallisesta näkökulmasta<br />
olennaisimpiin seikkoihin.<br />
EMAS-selonteko jakaa<br />
tietoa sidosryhmille<br />
Julkiset ulkopuolisen tahon varmentamat<br />
EMAS-selonteot lisäävät ympäristö-<br />
tietoisuutta. Stora Enso onkin voimakkaasti<br />
korostanut selontekojen julkistamisen<br />
merkitystä. Laajat jakelut ovat<br />
mahdollistaneet ydinkysymysten ja tärkeiden<br />
toimenpiteiden viestimisen.<br />
Esimerkiksi Varkauden tehtaiden<br />
EMAS-selontekoa on jaettu seudun kaikkiin<br />
talouksiin. Varkauden tehtaiden<br />
mukaan tämä on auttanut paikallisia<br />
asukkaita ymmärtämään entistä paremmin,<br />
miten ympäristöasioita tehtailla<br />
hoidetaan.•<br />
NL-000018
YMP<strong>Ä</strong>RIST<strong>Ö</strong> • LUPAEHTOJEN NOUDATTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET<br />
Ongelmat ratkeavat<br />
ripeällä toiminnalla<br />
Valtaosa Stora Enson tuotantoyksiköistä<br />
alitti ympäristölupien sallimat<br />
päästörajat selvästi. Ohessa listattujen<br />
lupaehtojen ylitysten lisäksi<br />
Stora Enson yksiköt pitävät kirjaa valituksista<br />
ja ryhtyvät asianmukaisiin toimiin<br />
mahdollisten ongelmien ratkaisemiseksi.<br />
Vuonna <strong>2004</strong> saaduista valituksista<br />
useimmat koskivat melu- ja hajuhaittoja.<br />
Päästöt ilmaan<br />
Oulun tehtaiden soodakattilan hiukkaspäästöille<br />
asetetut rajat ylittyivät kesäkuussa<br />
ja elokuussa <strong>2004</strong>. Asiasta ilmoitettiin<br />
viranomaisille. Kattilan sähkösuodattimet<br />
korjattiin ja puhdistettiin, ja<br />
niiden tehoa parannettiin.<br />
Vetykloridin (suolahapon) ja pölyhiukkasten<br />
lupaehdot ylittyivät Varkauden<br />
tehtaiden Ecogas-laitoksen ilmapäästöissä<br />
tammi–toukokuussa <strong>2004</strong>.<br />
Ongelmat aiheutuivat polttoaineeksi<br />
käytetyn, nestepakkauksista talteen otetun<br />
polyeteenin ja alumiinin seassa<br />
olleesta PVC-muovista. Suoritetun ympäristöarvioinnin<br />
perusteella viranomaiset<br />
nostivat päästörajoja toukokuun lopussa.<br />
Sittemmin lupaehtojen ylityksiä ei ole<br />
tapahtunut.<br />
Varkauden sellutehtaan hajurikkiyhdisteiden<br />
päästöille ilmaan asetettu aikaraja<br />
ylittyi kolmen kuukauden ajan tehtaan<br />
seisokkien takia. Viranomaisille<br />
ilmoitettiin asiasta välittömästi, eikä korjaavia<br />
toimenpiteitä katsottu tarpeellisiksi,<br />
sillä ongelmat johtuivat seisokin aikaisista<br />
laimeista hajukaasuista.<br />
Päästöt vesiin<br />
Vedenpuhdistamon kasvaneiden kiintoaineiden<br />
ja orgaanisten yhdisteiden<br />
kuormituksen vuoksi Anjalankosken<br />
tehtaiden kuukausittaiset COD-, BOD-,<br />
typpi- ja fosforiarvot ylittyivät helmi–<br />
toukokuussa <strong>2004</strong>. Myös vuotuiset rajaarvot<br />
ylitettiin. Paikalliset viranomaiset<br />
on pidetty jatkuvasti ajan tasalla. Tilanteen<br />
korjaamiseksi on muun muassa<br />
kunnostettu suodatinlaitteistoja, otettu<br />
käyttöön parempi jätevesipäästöjen seurantajärjestelmä<br />
ja optimoitu aktiivilieteprosessia.<br />
Investointeja laitoksen puhdistuskapasiteetin<br />
kasvattamiseen on määrä<br />
tehdä vuonna 2005.<br />
Arzamasin ja Balabanovon pakkausmateriaalien<br />
jatkojalostuslaitoksista<br />
ulkopuoliseen puhdistukseen johdetut<br />
prosessivedet ovat ylittäneet puhdista-<br />
mon omistajan kanssa sovitut metalleille<br />
(Mn, Al, Zn, Cr, Fe) asetut raja-arvot. Laitoksiin<br />
rakennetaan parhaillaan omia<br />
jätevedenpuhdistusjärjestelmiä, jotka on<br />
määrä ottaa käyttöön vuoden 2005 alkupuolella.<br />
Viranomaisille on ilmoitettu<br />
toimenpiteistä.<br />
Corbehemin tehtailla sattuneiden<br />
pumppuvikojen vuoksi noin 200 m 3<br />
puhdistamatonta jätevettä valui läheiseen<br />
Scarpe-jokeen maaliskuussa <strong>2004</strong>.<br />
Asiasta ilmoitettiin viranomaisille, ja<br />
kaikki pumput modernisoitiin uusinta<br />
teknologiaa käyttäen. Paikalliselle kalastusseuralle<br />
maksettiin 2 000 euron suuruinen<br />
korvaus.<br />
Kemijärven sellutehtaalla ylitettiin<br />
tammi–toukokuussa <strong>2004</strong> BOD-lupaehto,<br />
mikä johtui jätevedenpuhdistamolle<br />
johdetun veden suuresta orgaanisesta<br />
kuormituksesta. Syksyn 2003 ja kevään<br />
<strong>2004</strong> välisenä aikana tehtiin useita korjaavia<br />
toimenpiteitä. Kaikista lupaehtojen<br />
ylityksistä on keskusteltu yksityiskohtaisesti<br />
viranomaisten kanssa, jotka<br />
ovat pitäneet korjaavia toimenpiteitä<br />
riittävinä.<br />
Viallisen venttiilin takia Maxaun<br />
tehtailla sattui noin 1,5 m 3 :n kaoliinilietevuoto.<br />
Osa lietteestä pääsi sadevesiviemäreihin<br />
ja tulvi Rein-jokeen. Kaoliinia<br />
ei luokitella vaaralliseksi aineeksi.<br />
Viranomaisille ilmoitettiin vuodosta<br />
välittömästi, eivätkä he ryhtyneet<br />
rangaistustoimiin.<br />
Port Hawkesburyn tehtailla ylitettiin<br />
9.1.<strong>2004</strong> jätevesien kiinteiden aineiden<br />
päiväraja-arvo, mikä johtui äkillisestä<br />
huippuarvosta tehtaalta tulevassa jätevesivirrassa.<br />
Environment Canada -yksikölle<br />
ilmoitettiin havaitusta ongelmasta<br />
välittömästi, ja tehtaiden toiminta keskeytettiin<br />
selkeyttimien tasaantumisen<br />
ajaksi.<br />
Oulun tehtailla ylitettiin fosforille,<br />
typelle ja kemialliselle hapenkulutukselle<br />
(COD) asetetut raja-arvot helmikuussa<br />
<strong>2004</strong>, mikä johtui kuitulinjalta tulleesta<br />
epätavallisen suuresta kuormituksesta.<br />
Ympäristöviranomaisille tiedotettiin asiasta,<br />
ja pesuprosessia parannettiin.<br />
Jätevedenpuhdistamon toimintahäiriöiden<br />
vuoksi Skutskärin sellutehtaalla<br />
ylitettiin helmi- ja marraskuussa kiintoainepäästöjen<br />
ja kemiallisen hapenkulutuksen<br />
ohjearvot. Viranomaiset saivat<br />
tiedon asiasta, eikä vaikutuksia ympäristöön<br />
katsottu merkittäviksi. Tilanteen<br />
korjaamiseksi tehtaalla on muun muassa<br />
lisätty ravinteiden annostelua ja parannettu<br />
ylijäämälietteen käsittelyä tehtaan<br />
haihduttamolla.<br />
COD-lupaehto ylittyi lievästi Varkauden<br />
tehtailla tammikuussa <strong>2004</strong>, kun<br />
epätavallisen kovat pakkaset aiheuttivat<br />
käynnistysongelmia sellutehtaalla ja vaikeuttivat<br />
kemikaalien annostelulaitteiden<br />
käyttöä jätevedenpuhdistamolla.<br />
Keskustelut viranomaisten kanssa aloitettiin<br />
viipymättä. Kemikaalien annostelulaitteistoa<br />
parannettiin toiminnan takaamiseksi<br />
tulevina talvina.<br />
Wisconsin Rapidsin vedenpuhdistamo<br />
(Water Quality Center) ylitti määrätyn<br />
päiväkohtaisen BOD-arvon ylärajan<br />
22.9.<strong>2004</strong> ja ilmoitti heti havainnostaan<br />
Wisconsinin osavaltion viranomaisille.<br />
Paikallisviranomaiset antoivat asiasta<br />
huomautuksen. Puhdistamolla on suoritettu<br />
lukuisia korjaavia toimenpiteitä,<br />
joilla pyritään estämään tilannetta toistumasta.<br />
Metsät ja puunhankinta<br />
Baltian puunhankinta oli osallisena kahdessa<br />
tapauksessa, jotka koskivat vuonna<br />
<strong>2004</strong> suoritettuja harvennushakkuita.<br />
Viranomaiset havaitsivat Virossa sijaitsevien<br />
Rägaveren ja Pärnun ympäristön<br />
metsissä liiallista harvennushakkuuta.<br />
Kaikille sidosryhmille ilmoitettiin vaadituista<br />
korjaavista toimenpiteistä, kuten<br />
ohjeistuksen muutoksesta ja asianomaisen<br />
henkilöstön koulutuksesta. Baltian<br />
puunhankinnassa vuonna 2005 käyttöön<br />
otettavaan ympäristöjärjestelmään<br />
liitetään myös puunkorjuu.<br />
Port Hawkesburyn tehtaiden Kanadan<br />
valtiolta vuokraamalla maalla suoritetun<br />
manuaalisen puunkorjuun yhteydessä<br />
huhtikuussa <strong>2004</strong> hakattiin epähuomiossa<br />
viereiseen provinssin<br />
suojelualueeseen kuulunut pieni metsäalue<br />
(0,04 ha). Erämaa-alueen rajaa ei<br />
oltu merkitty maastoon, ja tehtaiden kartoissa<br />
raja oli eri kohdassa kuin viranomaisten<br />
kartoissa. Heti kun virhe oli<br />
havaittu, toiminta keskeytettiin, ja rajat<br />
merkittiin selvitystyön osoittamaan paikkaan.<br />
Viranomaiset arvostivat Port Hawkesburyn<br />
tehtaiden nopeaa toimintaa,<br />
eikä mitään syytteitä ole esitetty. Nykyisin<br />
Port Hawkesburyn tehtaat tarkastaa,<br />
että sen käyttämiin karttoihin merkityt<br />
erämaan rajat ovat ajan tasalla.•<br />
<strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong>• 15
YMP<strong>Ä</strong>RIST<strong>Ö</strong> • YMP<strong>Ä</strong>RIST<strong>Ö</strong>TY<strong>Ö</strong>N TULOKSIA<br />
Suotuisaa<br />
kehitystä <strong>2004</strong><br />
Useimmat mittarit osoittivat suotuisaa<br />
kehitystä vuonna <strong>2004</strong>.<br />
Tuotantomääriin suhteutetut<br />
luvut osoittavat merkittävää laskua kaikissa<br />
päästöissä vesiin: typpipäästöt<br />
vähenivät lähes 7 %, AOX- ja COD-arvot<br />
7–8 % ja fosforipäästöt yli 16 %. Ilmapäästöissä<br />
uusiutumattomista lähteistä<br />
olevat hiilidioksidipäästöt (CO 2 ) vähenivät<br />
yli 6 % ja rikkidioksidi (SO 2 ) sekä<br />
typen oksidit (NO x ) 4 %. Tuotantomääriin<br />
suhteutettu kaatopaikkajätteen<br />
määrä kuitenkin nousi 9 %.<br />
Tärkeä syy vesipäästöjen pienenemiseen<br />
on se, että vuonna <strong>2004</strong> tuotantolaitosten<br />
käyttöaste on ollut tasaisempaa<br />
kuin parina edeltävänä vuonna, koska<br />
tuotantorajoituksia on ollut vähemmän<br />
Materiaalivirrat<br />
Puu, kuoreton 46 milj. m 3<br />
Ostomassa 1,0 milj. tonnia<br />
Keräyspaperi ja -kartonki 2,4 milj. tonnia<br />
Pigmentit ja täyteaineet 3,0 milj. tonnia<br />
Tärkkelys 0,2 milj. tonnia<br />
Ostosähkö 17,4 TWh<br />
Ostetut fossiiliset polttoaineet ja turve 83 800 TJ<br />
Ostettu biopolttoaine 9 000 TJ<br />
Ostettu höyry 14 200 TJ<br />
Vesi 907 milj. m 3<br />
16• <strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong><br />
ja prosessiolosuhteet ovat olleet vakaammat.<br />
Lisäksi vuoden aikana saatiin päätökseen<br />
hankkeita, joiden tulokset nyt<br />
näkyvät vähentyneinä päästöinä. Kuvaavia<br />
esimerkkejä ovat Port Hawkesburyn<br />
sulfi ittisellutehtaan ja hiomon sulkeminen<br />
sekä Imatran ja Kemijärven tehtaiden<br />
toimintahäiriöiden korjaukset.<br />
Uusiutumattomista lähteistä tulevan<br />
hiilidioksidin ja rikkidioksidin päästöt<br />
riippuvat lähinnä käytetystä polttoaineesta.<br />
Biopolttoaineiden osuus Stora<br />
Enson käyttämistä polttoaineista kasvoi<br />
vuoden <strong>2004</strong> aikana, mikä on osaltaan<br />
helpottanut CO 2 - ja SO 2 -päästöjen laskua<br />
tuotantotonnia kohti.<br />
Kaatopaikkajätteen kasvu vuonna<br />
<strong>2004</strong> johtui lähinnä poikkeuksellisesta<br />
0,9 milj. tonnia markkinasellua<br />
tilanteesta kolmella tehtaalla. Duluthin<br />
tehtaiden tehdasjätteen käyttöä kaatopaikkojen<br />
peittomateriaalina supistettiin,<br />
kun Minnesotan osavaltio määräsi uusia<br />
rajoituksia. Maxaun tehtailla paperikone<br />
6:n uudistustyöstä syntynyt rakennusjäte<br />
aiheutti tilapäisen piikin kaatopaikkajätteen<br />
määrässä. Wisconsin Rapidsin vedenpuhdistamolla<br />
(Water Quality Center)<br />
täyttömaan tarve on laskenut, joten Bironin<br />
tehtaiden kiinteän jätteen sijoitusta<br />
alueelle oli supistettava.<br />
Tiedonkeruussa tapahtuneiden tarkennusten<br />
johdosta jotkin tällä aukealla<br />
esitetyt luvut eivät vastaa vuoden 2003<br />
Yritysvastuuraportin sivuilla 17 ja 46–49<br />
esitettyjä lukuja.•<br />
10,6 milj. tonnia massaa konsernin omaan käyttöön<br />
14,6 milj. tonnia paperia ja kartonkia<br />
0,8 milj. tonnia jalosteita<br />
7 milj. m 3 puutuotteita<br />
Höyryn ja talteenotetun lämmön myynti 7 600 TJ<br />
Sähkön myynti 1,0 TWh<br />
Oma lämmön kulutus 179 500 TJ<br />
Oma sähkön tuotanto 8,3 TWh<br />
Sivutuotteiden myynti 5,1 milj. tonnia<br />
Sivutuotteet omaan käyttöön 1,5 milj. tonnia<br />
Päästöt ilmaan ja veteen sekä kaatopaikkajäte – ks. s. 17
Päästöt ja kaatopaikkajäte<br />
P<strong>Ä</strong><strong>Ä</strong>ST<strong>Ö</strong>T VETEEN,<br />
tonnia 2002 2003 <strong>2004</strong><br />
COD 152 500 170 200 165 700<br />
AOX 590 680 660<br />
Fosfori 330 340 300<br />
Typpi 1 710 1 830 1 800<br />
P<strong>Ä</strong><strong>Ä</strong>ST<strong>Ö</strong>T ILMAAN, tonnia<br />
CO , uusiutumattomista 2 5 726 000 6 031 000 6 001 000<br />
CO , uusiutuvista 2 16 229 000 16 468 000 17 209 000<br />
CO , yhteensä 2 21 955 000 22 499 000 23 210 000<br />
SO2 19 200 19 700 20 000<br />
NO (NO ) x 2 19 200 20 100 20 400<br />
KAATOPAIKKAJ<strong>Ä</strong>TE, tonnia<br />
Kaatopaikkajäte 291 300 334 700 386 400<br />
Ongelmajäte 4 130 4 100 11 600<br />
Päästöt, jätteet ja tuotanto 1)<br />
Indeksi 2000 = 1,0<br />
SO2<br />
1,3<br />
1,2<br />
1,1<br />
1,0<br />
0,9<br />
0,8<br />
0,7<br />
0,6<br />
0,5<br />
AOX<br />
1,3<br />
1,2<br />
1,1<br />
1,0<br />
0,9<br />
0,8<br />
0,7<br />
0,6<br />
0,5<br />
Tuotanto 2)<br />
SO2<br />
2000 2001 2002 2003 <strong>2004</strong><br />
Sellun tuotanto 3)<br />
AOX<br />
2000 2001 2002 2003 <strong>2004</strong><br />
1) Ei sisällä sahojen päästöjä.<br />
2) Markkinasellu, paperin ja kartongin myyntituotanto<br />
3) Valkaistu sellu<br />
NOX<br />
1,3<br />
1,2<br />
1,1<br />
1,0<br />
0,9<br />
0,8<br />
0,7<br />
0,6<br />
0,5<br />
COD<br />
1,3<br />
1,2<br />
1,1<br />
1,0<br />
0,9<br />
0,8<br />
0,7<br />
0,6<br />
0,5<br />
Tuotanto 2)<br />
NOX<br />
2000 2001 2002 2003 <strong>2004</strong><br />
Tuotanto 2)<br />
COD<br />
Seuraavia kertoimia on käytetty<br />
CO -päästöjen laskennassa vuonna <strong>2004</strong>:<br />
2<br />
Päästöjen kertoimet (WRI/WBCSD1) ) kg CO /GJ 2<br />
Mustalipeä 126<br />
Kuori 50 % (kuiva-aineena) 125<br />
Tähteet, biopolttoaineet 125<br />
Puutähteet 125<br />
Liete 110<br />
Turve 106<br />
Suopa, mäntyöljy 100<br />
Hiili 95<br />
Raskas polttoöljy 77<br />
Kevyt polttoöljy 74<br />
Tähteet, fossiilisista polttoaineista 74<br />
Pikiöljy 70<br />
Metaani, metanoli, tärpätti 63<br />
Maakasu 56<br />
Vety 0<br />
1) Päästökertoimet perustuvat maailman luonnonvarojen tutkimussäätiön, WRI:n, ja kestävän<br />
kehityksen yritysneuvoston WBCSD:n kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa koskeviin ohjeisiin.<br />
2000 2001 2002 2003 <strong>2004</strong><br />
4) Hiilioksidi on Stora Enson toiminnan kannalta merkittävin<br />
kasvihuonekaasu, ja se on kasvihuonekaasuista ainoa,<br />
jota seurataan konsernitasolla.<br />
CO 2 -päästöjen laskentakertoimet<br />
Kiinteä jäte<br />
1,3<br />
1,2<br />
1,1<br />
1,0<br />
0,9<br />
0,8<br />
0,7<br />
0,6<br />
0,5<br />
Fosfori<br />
1,3<br />
1,2<br />
1,1<br />
1,0<br />
0,9<br />
0,8<br />
0,7<br />
0,6<br />
0,5<br />
CO2<br />
1,3<br />
1,2<br />
1,1<br />
1,0<br />
0,9<br />
0,8<br />
0,7<br />
0,6<br />
0,5<br />
Tuotanto 2)<br />
Kiinteä jäte<br />
2000 2001 2002 2003 <strong>2004</strong><br />
Tuotanto 2)<br />
Fosfori<br />
2000 2001 2002 2003 <strong>2004</strong><br />
Tuotanto 2)<br />
Fossiilinen CO2 4)<br />
CHP<br />
2000 2001 2002 2003 <strong>2004</strong><br />
<strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong>• 17
YMP<strong>Ä</strong>RIST<strong>Ö</strong> • KEMIKAALIT<br />
Tiiviimpää<br />
yhteistyötä<br />
kemikaalitoimittajien kanssa<br />
Stora Enso haluaa hyödyntää raaka-aineet mahdollisimman tarkasti. Tähän tarvitaan sisäisten selvitysten lisäksi<br />
myös yhteistyötä kemikaalitoimittajien kanssa.<br />
Pigmentit, täyteaineet ja monet muut kemikaalit ovat tärkeä osa sellun- ja<br />
paperinvalmistusta. Niiden osuus voi olla jopa 30–50 % valmiin<br />
paperituotteen painosta.<br />
Lokakuussa <strong>2004</strong> Chemsoft-järjestelmässä<br />
otettiin käyttöön uusi<br />
Internet-pohjainen työkalu, joka<br />
nopeuttaa toimittajilta saatavan päivitetyn<br />
tiedon kulkua konsernin yksiköihin.<br />
Nykyään kemikaalien toimittajat voivat<br />
ilmoittaa tuotteidensa tärkeimmät<br />
terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tiedot<br />
käyttöturvallisuustiedotteilla. Tiedotteet<br />
kootaan Stora Enson tietojärjestelmiin,<br />
esimerkiksi Chemsoftiin ja Dolphiniin,<br />
joista tiedot ovat kaikkien kemikaa -<br />
leja ja muita materiaaleja käsittelevien<br />
työntekijöiden saatavilla.<br />
Chemsoftin erikoisuus ovat sen yhteydet<br />
yleiseen ChemSource ® -sellu- ja<br />
paperitietokantaan, joka sisältää yksityiskohtaista<br />
tietoa noin 14 000:stä Euroopan<br />
sellu- ja paperiteollisuudessa käytetystä<br />
kemiallisesta tuotteesta sekä ter-<br />
18• <strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong><br />
veyttä, turvallisuutta ja ympäristöä koskevaa<br />
tietoa noin 6 800:sta tuotteiden sisältämästä<br />
kemiallisesta aineesta.<br />
Tiukat kemikaalisäännökset<br />
Stora Enso North America vaatii kemikaalitoimittajiltaan<br />
vieläkin tarkempia<br />
tuotetietoja. Yhdysvalloissa kaikkien<br />
raaka-aine- ja kemikaalihankintojen<br />
hyväksyminen edellyttää tiukan kaavan<br />
noudattamista. Toimittajien on täytettävä<br />
erityiset lomakkeet, joissa tuotteista<br />
annetaan tarkempaa tietoa kuin tavanomaisissa<br />
käyttöturvallisuustiedotteissa.<br />
Vaarallisten aineiden<br />
käyttö minimoidaan<br />
Varmistaakseen kemikaalien turvallisen<br />
käytön Stora Enson tehtaat pyrkivät jatkuvasti<br />
parantamaan hallintajärjestel-<br />
miään. Tehtaiden kemikaaleista vastaavat<br />
henkilöt ja työryhmät tutkivat ja<br />
hyväksyvät uudet kemikaalit varmistaakseen,<br />
että kaikki tehtailla käytetyt tuotteet<br />
ovat turvallisia käyttää sekä ympäristön<br />
että ihmisten kannalta.<br />
Stora Enson Ruotsin tehtailla käytössä<br />
olevat tuotteet arvioidaan vuosittain,<br />
jolloin selvitetään, voitaisiinko ne korvata<br />
turvallisemmilla ja vaarattomammilla<br />
vaihtoehdoilla. Esimerkiksi Norrsundetin<br />
sellutehtaan valkaisuprosessissa käytetään<br />
rikkidioksidin tilalla nykyään natriumvetysulfi<br />
ittia. Muilla tehtailla on<br />
vaihdettu eristys- ja tiivistemateriaa leja<br />
sekä öljytuotteita.<br />
Tarvittaessa tehdään erityisselvityksiä<br />
kemikaalien riskeistä, ja tietoja hyödynnetään<br />
turvallisuuden parantamiseen.•
Miten kemikaaleja käytetään?<br />
Sellun valmistuksessa kemikaaleja tarvitaan<br />
sellun keittoon, valkaisuun ja<br />
tuotannon tehostamiseen. Monet<br />
näistä kemikaaleista voidaan käyttää<br />
selluprosessissa uudelleen tai hyödyntää<br />
energian tuotannossa.<br />
Paperin valmistuksessa pigmenttejä<br />
ja täyteaineita, kuten kalsiumkarbonaattia,<br />
kaoliinia ja talkkia, muita<br />
kemikaaleja, kuten sideaineita, tärkkelystä<br />
ja retentioaineita, käytetään<br />
lisäämään paperin lujuutta, opasiteettia<br />
ja vaaleutta sekä takaamaan laadukkaiden<br />
painotuotteiden ja pakkausten<br />
vaatiman pinnan sileyden. Muita<br />
kemikaaleja käytetään tehtaiden<br />
tukiprosessien, kuten kattilalaitosten<br />
ja jätevedenpuhdistuksen, tehostamiseen.<br />
Vuonna <strong>2004</strong> Stora Enso osti noin<br />
3 miljoonaa tonnia pigmenttejä ja<br />
täyteaineita. Monet pigmentit ja täyteaineet<br />
eivät sellun sisältämän puukuidun<br />
tapaan ole uusiutuvia raakaaineita,<br />
joten niiden tehokas käyttö ja<br />
talteenotto on aivan erityisen tärkeää.<br />
YMP<strong>Ä</strong>RIST<strong>Ö</strong> • INVESTOINNIT JA VA<strong>STUU</strong>T<br />
Investointeja<br />
bioenergiaan<br />
Vuonna <strong>2004</strong> Stora Enso käytti<br />
yhteensä 261 miljoonaa euroa<br />
ympäristöinvestointeihin ja -kustannuksiin,<br />
kun vastaava summa vuonna<br />
2003 oli 254 miljoonaa euroa. Ympäristöinvestoinnit<br />
olivat yhteensä 87 miljoonaa<br />
euroa ja ympäristökustannukset 174<br />
miljoonaa euroa.<br />
Ympäristökustannuksiin sisältyvät<br />
investoinnit käyttöomaisuuteen sekä<br />
käyttö- ja kunnossapitokustannukset<br />
ilman korkoja ja poistoja. Pääkustannuslajit,<br />
jotka muodostavat noin 70 % kokonaiskustannuksista,<br />
ovat verot, maksut,<br />
korvaukset ja lupiin liittyvät kustannukset<br />
51 miljoonaa euroa (39 miljoonaa<br />
euroa v. 2003), huolto ja kunnossapito<br />
39 miljoonaa euroa (41 miljoonaa euroa)<br />
sekä kemikaalit ja materiaalit 33 miljoonaa<br />
euroa (31 miljoonaa euroa).<br />
Merkittävimmät investoinnit<br />
Skoghallin tehtaat rakentaa parhaillaan<br />
uutta soodakattilaa ja haihduttamoa, ja<br />
toinen kattila on määrä muuntaa öljykäyttöisestä<br />
biopolttoainekäyttöiseksi<br />
vuonna 2006. Uudistukset parantavat<br />
energiatehokkuutta ja alentavat hiilidioksidin,<br />
rikkidioksidin ja typen oksidien<br />
päästöjä sekä vesistön COD-kuormitusta.<br />
Hankkeiden investointikustannukset olivat<br />
56 miljoonaa euroa vuonna <strong>2004</strong>.<br />
Varkauden tehtaat on investoinut<br />
vuoden <strong>2004</strong> aikana 23 miljoonaa euroa<br />
uuteen kuumahierrelinjaan ja hakkeenkäsittelyjärjestelmään<br />
kasvattaakseen<br />
kuumahierrelaitoksen kapasiteettia. Toimenpiteiden<br />
odotetaan vähentävän merkittävästi<br />
fossiilisten polttoaineiden käyttöä.<br />
Investoinnin kokonaisarvoksi tulee<br />
37 miljoonaa euroa.<br />
Kvarnsvedenin tehtaat on käynnistänyt<br />
uuden kattilan, joka helpottaa biopolttoaineiden<br />
käytön lisäämistä ja<br />
vähentää SO 2 - ja NO x -päästöjä. Hankkeen<br />
investointikustannukset olivat<br />
20 miljoonaa euroa vuonna <strong>2004</strong>.<br />
Kabelin tehtaat on rakentanut<br />
yhteistyössä paikallisen energiayhtiön<br />
kanssa uuden biovoimalaitoksen, joka<br />
aloitti toimintansa joulukuussa <strong>2004</strong>.<br />
Tuotettu sähkö johdetaan paikalliseen<br />
sähköverkkoon ja höyry käytetään tehtailla.<br />
Kabelin tehtaat toimittaa voimalaitokselle<br />
biopolttoaineita, muun muassa<br />
sahanpurua ja kuorta. Uuden voimalaitoksen<br />
hiilidioksidipäästöt ovat 160 000<br />
tonnia vähemmän kuin vastaavankokoisessa<br />
fossiilisia polttoaineita käyttävässä<br />
laitoksessa.<br />
Ympäristövastuut<br />
Konsernin tulevien ympäristövastuiden<br />
suuruudeksi arvioidaan 45 miljoonaa<br />
euroa. Tähän sisältyy saneeraushankkeita,<br />
kuten Falunin suljetun kaivoksen jälkihoito,<br />
Skoghallin entisen kloorialkalitehtaan<br />
elohopeapitoisen jätteen puhdistus<br />
sekä Skutskärin sataman elohopea -<br />
jätteen turvallinen loppusijoitus. Vuonna<br />
<strong>2004</strong> Stora Enso puhdisti saastuneita maita<br />
Rautjärvellä ja Keravalla sekä toimitti<br />
Uimaharjun sahan saastuneita maamassoja<br />
ongelmajätteiden käsittelyyn. Entisen<br />
Pateniemen sahan alueen puhdistukseen<br />
kohdistettuja varoja lisättiin suunnitelmien<br />
laajentumisen vuoksi. Saneeraus<br />
alkaa, kun hankkeelle saadaan tarvittava<br />
ympäristölupa.<br />
Tällä hetkellä ei ole vireillä ympäristöasioihin<br />
liittyviä korvausvaatimuksia,<br />
jotka voisivat vaikuttaa kielteisesti konsernin<br />
taloudelliseen tilanteeseen.•<br />
Lue lisää osoitteesta:<br />
www.storaenso.com/<strong>2004</strong>/<br />
sustainability<br />
<strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong>• 19
YMP<strong>Ä</strong>RIST<strong>Ö</strong> • ENERGIA & ILMASTO<br />
Katse<br />
energiatehokkuuteen<br />
Stora Enso asetti vuonna <strong>2004</strong> uudet energiantuotannon tehokkuutta ja energiankäyttöä<br />
koskevat tavoitteet, jotka tukevat yhtiön ilmastomuutokseen liittyviä ponnisteluja.<br />
Skoghallin tehtaat aikoo vähentää Energy 2005 -projektinsa avulla CO 2 -päästöjään 170 000 tonnia vuodessa.<br />
Yritysvastuukomitea päätti marraskuussa<br />
<strong>2004</strong>, että edistymistä energiatehokkuudessa<br />
ryhdytään seuraamaan<br />
kahden kvantitatiivisen mittarin<br />
avulla:<br />
1. Energiantuotannon tehokkuutta<br />
mitataan rakennussuhteella, joka<br />
kuvaa, kuinka paljon sähköä tuotetaan<br />
tietystä määrästä lämpöä.<br />
2. Energiatehokkuuden katselmuksiin<br />
osallistuvien sellu-, paperi- ja kartonkitehtaiden<br />
osuus kuvastaa sitä,<br />
missä määrin tehtaat ovat jatkuvan<br />
parantamisen mallin mukaisesti pyrkineet<br />
etsimään mahdollisuuksia<br />
vähentää energiankulutusta. Tavoit-<br />
20• <strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong><br />
teena on varmistaa, että kaikki tehtaat<br />
osallistuisivat katselmuksiin<br />
vähintään joka toinen vuosi.<br />
Enemmän sähköä lämmöstä<br />
Vuoden <strong>2004</strong> luvut tulevat muodostamaan<br />
vertailukohdan tavoitteiden seurannalle.<br />
Vuonna <strong>2004</strong> koko konsernin<br />
kombivoimalaitoksissa tuotetun energian<br />
sähkön ja lämmön suhde eli rakennussuhde<br />
oli 18 %.<br />
Nykyaikaisessa yhdistetyssä lämmön<br />
ja sähkön tuotannossa hyötysuhde on<br />
yleensä huomattavasti parempi kuin tuotettaessa<br />
lämpöä ja sähköä erikseen.<br />
Vuonna 2005 sähkön ja lämmön keskinäiseen<br />
suhteeseen energiantuotannossa<br />
vaikuttavat useat vuonna <strong>2004</strong> tehdyt<br />
toimenpiteet, joista merkittävin on<br />
Skoghallin tehtaiden meneillään oleva<br />
uuden kattilan rakennustyö. Tehtaan<br />
nykyinen suhdeluku on 11 %, mutta<br />
uusitun voimalaitoksen käynnistyttyä<br />
se nousee 20 %:iin. Uudistus lisää myös<br />
biopolttoaineiden osuutta korvaamalla<br />
niillä fossiilisia polttoaineita.<br />
Konsernitasolla energiatehokkuutta<br />
lisää myös se, että yhteensä 11 Stora<br />
Enson tehdasta toimittaa ylijäämälämpöä<br />
paikallisiin kaukolämpöverkkoihin.
Yksityiskohdilla suuri merkitys<br />
Stora Ensolla on jo pitkä kokemus energiatehokkuuden<br />
auditoinneista. Ajanjaksolla<br />
2000–2002 yhtiön kaikki eurooppalaiset<br />
tehtaat auditoitiin vähintään kerran.<br />
Stora Enso North America on saanut<br />
päätökseen jo kolmannen kierroksen<br />
yksikköjensä vuotuisia energiatehokkuuden<br />
auditointeja. Pohjois-Amerikan yksiköiden<br />
auditointien tulosta ovat entistä<br />
tehokkaammat tavat tuottaa ja hyödyntää<br />
höyryä, raakaveden suodatukseen<br />
tarvittavien prosessien vähentäminen<br />
sekä suurten sähkömoottoreiden ja laajojen<br />
alueiden valaisun tehostaminen<br />
uuden tekniikan avulla.<br />
Oleellista uudessa toimintamallissa<br />
on se, että kaikkien auditointien päätteeksi<br />
on laadittava toimintasuunnitelma,<br />
jonka toteutusta myös seurataan.<br />
Järjestelmällisiä energiatehokkuuden<br />
katselmuksia on suoritettu erityisesti<br />
hienopaperitulosryhmässä. Veitsiluodon<br />
tehtailla joulukuussa <strong>2004</strong> aloitettu pilottiprojekti<br />
on hyvä esimerkki siitä, miten<br />
energiatehokkuutta voidaan parantaa<br />
sahan sekä sellu- ja paperitehtaan muodostamassa<br />
integraatissa. Integraatissa<br />
voidaan hyödyntää tehokkaasti sisäisiä<br />
energiavirtoja, mikä tosin samalla merkitsee<br />
entistä monimutkaisempaa kokonaisuutta.<br />
Veitsiluodon pilottiprojekti<br />
koskee niin prosessi- ja tuotantotyöntekijöitä<br />
kuin energia-asiantuntijoitakin.<br />
Kokonaisvaltainen lähestymistapa ottaa<br />
huomioon myös tuotevalikoiman ja tuotannon<br />
keskeytysten vaikutukset energiankulutukseen.<br />
Samaan aikaan Stora Enson sellun<br />
osaamiskeskus on aloittanut uuden energia-auditointien<br />
kierroksen kaikilla 15<br />
sellutehtaalla. Pilottina toimii Kemijärven<br />
sellutehdas, jossa auditointi alkoi<br />
syksyllä <strong>2004</strong>. Kierros ulottuu myös konsernin<br />
osakkuusyhtiö Sunila Oy:öön.<br />
Ideoita energiankulutuksen<br />
vähentämiseksi<br />
Jo toista vuotta Stora Enson Pohjois-<br />
Amerikan liiketoiminnot on tarjonnut<br />
yksiköilleen rahoitusta innovatiivisiin<br />
energiansäästöön ja kasvihuonekaasupäästöjen<br />
vähentämiseen tähtääviin<br />
hankkeisiin. Tähän mennessä hankkei-<br />
siin on investoitu kaikkiaan miljoona<br />
Yhdysvaltain dollaria. Hankkeiden odotetaan<br />
tuovan aikanaan lähes 1,8 miljoonan<br />
Yhdysvaltain dollarin vuotuiset säästöt<br />
energiakustannuksiin.<br />
Projektien ansiosta säästetty lämpöenergia<br />
vastaa noin 2 500 paikallisen<br />
kotitalouden vuotuiseen lämmitykseen<br />
tarvittavaa energiamäärää tai yli 1 000<br />
kotitalouden vuotuista sähkönkulutusta.<br />
Hiilen, maakaasun ja sähkön kulutuksessa<br />
saavutetut säästöt puolestaan<br />
vastaavat yli 22 000 tonnin vuotuisia<br />
CO 2 -päästöjä. Lisäksi projektien odotetaan<br />
supistavan vedenkulutusta vähintään<br />
552 000 m 3 vuodessa.<br />
Valmistautumista päästökauppaan<br />
Kioton ilmastosopimuksen mukainen<br />
päästökauppa alkaa virallisesti vuonna<br />
2008, mutta Euroopan unioni on päättänyt<br />
käynnistää sen jo vuoden 2005 alusta.<br />
Vuosi <strong>2004</strong> olikin Stora Ensolle monissa<br />
maissa varsin kiireistä aikaa, kun<br />
tehtaat hakivat itselleen päästölupia ja<br />
-oikeuksia.<br />
Päästökauppa etenee<br />
1997 EU asettaa CO 2 -päästöjen vähentämiselle<br />
maakohtaiset tavoitteet<br />
<strong>2004</strong> Tehdaskohtaiset päästöoikeudet<br />
määritellään kansallisten jakosuunnitelmien<br />
pohjalta EU:n 25 jäsenvaltiossa<br />
2005 Päästökaupan kokeilu alkaa<br />
EU:ssa<br />
2008–2012 Varsinainen Kiotosopimuskausi<br />
2012– Kioto-sopimuskauden jälkeinen<br />
aika<br />
Päästökauppa on koko konsernin asia<br />
Vaikka kasvihuonekaasupäästöjen<br />
vähentämiselle asetetut tavoitteet ovat<br />
maakohtaisia ja päästöluvat tehdaskohtaisia,<br />
Stora Enso pyrkii optimoimaan<br />
vähennykset konsernitasolla päästäkseen<br />
mahdollisimman kustannustehokkaaseen<br />
lopputulokseen. Käytännössä päästökauppa<br />
hoidetaan seuraavasti:<br />
•<br />
Tehtaat vastaavat<br />
päästölupien ja -oikeuksien hakemisesta<br />
-päästöjen seurannasta ja riippumattoman<br />
tahon varmistamien lukujen<br />
raportoinnista viranomaisille<br />
päästöoikeuksien takaisin luovuttamisesta.<br />
• CO 2<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
Stora Enson energiapalvelut<br />
ja Stora Enson rahoituspalvelut<br />
vastaavat<br />
Stora Enson maakohtaisten taseiden<br />
seurannasta<br />
kansallisesta ja/tai kansainvälisestä<br />
päästökaupasta<br />
tulevien päästöoikeuksien suojauksesta<br />
hinnanmuutoksilta.<br />
Käytännössä tämä merkitsee, että kukin<br />
tehdas ”omistaa” CO 2 -päästönsä ja päästöoikeutensa.<br />
Tehtaan päästötaseen ylittyessä<br />
tai alittuessa ensimmäisenä toimenpiteenä<br />
on käydä kauppaa muiden<br />
samassa maassa sijaitsevien Stora Enson<br />
tehtaiden kanssa päästökauppamarkkinoilla<br />
määräytyneeseen hintaan. Joskus<br />
voi olla paikallaan ryhtyä kaupantekoon<br />
samassa maassa toimivan ulkopuolisen<br />
tahon kanssa. Myös kansainvälinen<br />
kauppa on mahdollista, tosin se voi<br />
lisätä byrokratiaa ja kustannuksia.<br />
Päästökauppa Pohjois-Amerikassa<br />
Stora Enso ei harjoita päästökauppaa<br />
ainoastaan Euroopan unionin alueella.<br />
Stora Enson Pohjois-Amerikan liiketoiminnot<br />
kuuluu Chicagon ilmastopörssin<br />
(CCX) perustajajäseniin. Aktiivisella toiminnallaan<br />
pörssissä se on kerännyt<br />
arvokasta kokemusta vapaaehtoisesta<br />
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä.<br />
Vuonna 2003 liiketoimintojen tavoitteena<br />
oli vähentää CO 2 -päästöjä 1 %<br />
alle perustason eli vuosien 1998–2001<br />
keskiarvoksi määritellyn päästömäärän.<br />
Vuoden 2003 tulokset osoittavat kuitenkin,<br />
että tulosryhmä pystyi vähentämään<br />
CO 2 -päästöjään noin 8,75 % eli 154 208<br />
tonnia perustasosta.<br />
Ilmastopörssin tavoitteena on luoda<br />
aktiivinen markkinapaikka hiilidioksidipäästöjen<br />
alentamisesta aiheutuvien kus-<br />
<strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong>• 21
YMP<strong>Ä</strong>RIST<strong>Ö</strong> • ENERGIA & ILMASTO<br />
tannusten minimoimiseksi. Vuonna<br />
<strong>2004</strong> Stora Enson Pohjois-Amerikan liiketoiminnot<br />
osti 7 800 tonnia hiilidioksidin<br />
päästöoikeuksia, kun vastaava luku<br />
vuonna 2003 oli 14 400 tonnia. Stora<br />
Enso maksoi hiili dioksidin päästöoikeuksista<br />
vuonna <strong>2004</strong> keskimäärin 0,92<br />
Yhdysvaltain dollaria tonnilta.<br />
Biopolttoaineisiin perustuvaa<br />
vihreän sähkön myyntiä<br />
Biopolttoaineiden huomattavan suuri<br />
osuus polttoaineiden kokonaiskulutuksesta<br />
on antanut Stora Ensolle mahdollisuuden<br />
osallistua jo kolmena vuonna<br />
vihreän sähkön ja vihreiden sertifi kaattien<br />
kauppaan. Vuonna <strong>2004</strong> kauppaan<br />
osallistui kaikkiaan 18 eurooppalaista<br />
tehdasta.<br />
Biopolttoaineiden osuus<br />
korkealla tasolla<br />
Vuonna <strong>2004</strong> biopolttoaineiden osuus<br />
konsernin omassa energiantuotannossa<br />
käytetyistä energianlähteistä oli 62,5 %,<br />
mikä merkitsee hienoista kasvua vuoden<br />
2003 luvusta 61,5 %. Absoluuttisesti<br />
mitattuna biopolttoaineiden käyttö<br />
lisääntyi yhteensä 6 000 TJ. Tärkeimmät<br />
bioenergian lähteet ovat mustalipeä,<br />
kuori ja kuituliete.<br />
Sähkönhankinta ja -kulutus vuonna <strong>2004</strong><br />
22• <strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong><br />
Skoghallin ja Kvarnsvedenin tehtailla<br />
rakenteilla olevat voimalaitokset lisäävät<br />
biopolttoaineiden osuutta. Kabelin tehtaat<br />
on puolestaan rakentanut yhteistyössä<br />
paikallisen energiayhtiön kanssa<br />
uuden biovoimalaitoksen, joka aloitti<br />
toimintansa joulukuussa <strong>2004</strong> (ks. sivu<br />
19).<br />
Suuret investoinnit eivät kuitenkaan<br />
ole ainoa tapa lisätä biopolttoaineiden<br />
käyttöä. Pienilläkin askelilla on merkitystä,<br />
erityisesti jos eteneminen on jatkuvaa<br />
ja järjestelmällistä. Esimerkiksi Veitsiluodon<br />
tehtaille asennettiin vuonna <strong>2004</strong><br />
uusi kuoripuristin, joka parantaa biopolttoaineena<br />
käytettävän kuoren kuivaainepitoisuutta<br />
ja lämpöarvoa. Myös<br />
Celbin tehtailla kehitettiin kuoren ja<br />
puuntähteiden käsittelyä. Sachsenin tehtaille<br />
taas asennettiin uutta laitteistoa<br />
maakaasua korvaavien polttoaineiden<br />
varastointia ja kuljetusta varten.<br />
Stora Enson kaltaisessa suuryrityksessä<br />
on myös mahdollista ohjata jossakin<br />
yksikössä käyttämättä jäänyt biopolttoaine<br />
konsernin toiseen yksikköön. Uusin<br />
esimerkki tällaisesta toiminnasta on<br />
Oulun tehtaat, jossa hyödynnetään Kemijärven<br />
sellutehtaan ylijäämä kuorta.•<br />
TWh Suomi Ruotsi Eurooppa 1) Pohjois-<br />
Amerikka<br />
Oma tuotanto 2)<br />
Aasia Yhteensä<br />
CHP 4,0 1,1 1,8 1,0 0,03 7,9<br />
Vesivoima 0,4 0 0 0,2 0 0,6<br />
Ydinvoima 1,3 0 0 0 0 1,3<br />
Muut resurssit 0,8 0 0 0 0 0,8<br />
Yhteensä 6,4 1,1 1,8 1,2 0 10,5<br />
Ostot 2,3 5,1 3,9 3,8 0,1 15,1<br />
Hankinnat yhteensä 3) 8,7 6,2 5,7 5,0 0,1 25,7<br />
Stora Enson tehtaiden kulutus 8,3 6,2 5,0 4,8 0,12 24,4<br />
Myynti konsernin ulkopuolelle<br />
1) Ilman Suomea ja Ruotsia<br />
0,4 0,04 0,6 0,14 0 1,2<br />
2) Oma tuotanto = Stora Enson suoraan tai epäsuorasti omistama tuotanto<br />
3) Hankinnat = sähkön hankinta paikallisesta verkosta<br />
Uudet tavoitteet rikkidioksidille<br />
Vuonna <strong>2004</strong> Stora Enso asetti koko<br />
konsernia koskevaksi tavoitteeksi<br />
vähentää vuoden 2009 loppuun<br />
mennessä SO 2 -päästöjä 15 % vuoden<br />
<strong>2004</strong> tasosta tuotettua sellu-, paperi-<br />
ja kartonkitonnia kohden. Tämä<br />
edellyttää tehtailta polttoaineiden<br />
käytön optimointia, prosessiparametrien<br />
säätöä ja energiatehokkuuden<br />
lisäämistä.<br />
Hiilidioksidi, typen oksidit ja<br />
hiukkaset ovat muita tärkeitä<br />
Stora Enson toiminnoista aiheutuvia<br />
päästöjä ilmaan. Niitä syntyy lähinnä<br />
energian tuotannossa fossiilisista<br />
polttoaineista. Aina kun mahdollista,<br />
Stora Enson tehtaat käyttävät<br />
biopolttoaineita. Niistä aiheutuvat<br />
rikkidioksidipäästöt ovat hyvin<br />
vähäisiä. Ne auttavat vähentämään<br />
fossiilisista polttoaineista syntyviä<br />
kasvihuonekaasuja sekä säästämään<br />
uusiutumattomia fossiilisia polttoaineita.<br />
Stora Enson tehtaat käyttävät mm.<br />
hiukkaspäästöjä vähentäviä sähkösuotimia<br />
sekä päästöjen vähentämiseen<br />
suunniteltuja prosessinohjausjärjestelmiä.<br />
Polttoaineiden kokonaiskulutus<br />
energiantuotannossa <strong>2004</strong>, TJ<br />
Biopolttoaineet ........................ 63 % (61 %)<br />
Kaasu ....................................... 19 % (20 %)<br />
Hiili .............................................. 9 % (9 %)<br />
<strong>Ö</strong>ljy ............................................. 6 % (6 %)<br />
Turve ........................................... 3 % (4 %)<br />
Yhteensä 221 400 TJ<br />
Biopolttoaineiden osuus Storan Enson<br />
vuotuisesta 221 400 TJ:n polttoainekulutuksesta<br />
on noin 63 % (215 300 TJ vuonna<br />
2003). Kombivoimalat kattavat 32 %<br />
konsernin koko sähkönkulutuksesta, joka<br />
on yhteensä 24,4 TWh.
YMP<strong>Ä</strong>RIST<strong>Ö</strong> • VESI<br />
Vuonna <strong>2004</strong> Stora Enso asetti<br />
tavoitteekseen alentaa jätevesien<br />
kemiallista hapenkulutusta (COD)<br />
10 % tuotantotonnia kohti vuodesta<br />
<strong>2004</strong> vuoden 2009 loppuun mennessä.<br />
Tavoitteeseen pääseminen edellyttää joitakin<br />
investointeja vedenpuhdistamoihin<br />
etenkin Euroopan tehtailla.<br />
COD-päästöjä voidaan supistaa myös<br />
vähentämällä käsittelyyn menevän jäteveden<br />
orgaanisen aineen pitoisuutta.<br />
Kun päästöt on saatu alhaiselle tasolle,<br />
järjestelmien tarkka käyttö on entistä tärkeämpää<br />
tahattomien päästöjen estämiseksi.<br />
COD-arvon kehitys viiden vuoden<br />
jaksolla on nähtävissä sivulla 17.<br />
COD-arvo kertoo kemiallisen mittausmenetelmän<br />
perusteella, paljonko<br />
happea kuluttavaa orgaanista ja epäorgaanista<br />
ainetta raaka- tai jätevedessä on.<br />
Mitä suurempi käsitellyn jäteveden<br />
COD-arvo on, sitä enemmän happea<br />
päästöt kuluttavat vesistössä. Jos jätevesipäästöt<br />
kuluttavat liikaa vesistön happea,<br />
niillä voi olla haitallinen vaikutus vesieliöstöön.<br />
Tehoa puhdistukseen<br />
Sellun- tai paperinvalmistusprosessin<br />
läpikäynyt vesi puhdistetaan huolella ja<br />
palautetaan luonnon vesikiertoon. Jätevesien<br />
puhdistus on tärkeä osa Stora<br />
Enson vesihuoltoa, ja tehtailla onkin<br />
vuosien mittaan kiinnitetty runsaasti<br />
huomiota vedenpuhdistukseen.<br />
Kaksi ajankohtaista esimerkkiä Ruotsista<br />
kuvaavat, millaisia toimia konsernin<br />
tehtailla on meneillään vedenpuhdistamojen<br />
tehokkuuden parantamiseksi.<br />
Nymöllan tehtaat kasvattaa tehtaan<br />
vedenpuhdistamon aktiivilieteprosessin<br />
ilmastuskapasiteettia. Ilmastusaltaan<br />
Vähemmän<br />
happipitoisuuden nosto parantaa lietteen<br />
laskeutumista selkeyttimissä ja kasvattaa<br />
puhdistamon mikrobien fosforin<br />
ja typen kulutusta, mikä johtaa päästöpitoisuuksien<br />
alenemiseen. Uusi ilmastuslaitteisto<br />
otetaan käyttöön keväällä<br />
2005.<br />
Kvarnsvedenin tehtaat nostaa vedenpuhdistamon<br />
kapasiteettia vastatakseen<br />
uuden paperikoneinvestoinnin ja hierteen<br />
tuotannon kasvun tuomiin tarpeisiin.<br />
Vedenpuhdistamon parannuksen<br />
yhteydessä biosuodinprosessi vaihdetaan<br />
kantoaineprosessiksi (Moving Bed Biofi<br />
lm Reactor, MBBR) ja prosessiin lisätään<br />
uusi fl otaatiovaihe lietteenerottelun<br />
tehostamiseksi. Uusittu vedenpuhdistamo<br />
otetaan käyttöön vuoden 2005 aikana.<br />
Vedenkäyttö 2000–<strong>2004</strong><br />
1000<br />
950<br />
900<br />
850<br />
800<br />
750<br />
700<br />
650<br />
600<br />
0<br />
ja puhtaampaa<br />
2000 2001 2002 2003 <strong>2004</strong><br />
Vedenkäyttö (miljoonaa kuutiometriä)<br />
Tuotanto (miljoonaa tonnia sellua, paperia ja<br />
kartonkia<br />
17<br />
16<br />
15<br />
14<br />
13<br />
12<br />
11<br />
10<br />
0<br />
Pohjaveden käyttö vähenee<br />
Lähes kaikki Stora Enson sellun-, paperin-<br />
ja kartonginvalmistukseen käyttämä<br />
vesi johdetaan tehtaille joista ja järvistä.<br />
Raakavedestä 97 % oli lähtöisin pintavesistä<br />
vuonna <strong>2004</strong>. Stora Enson pohjave-<br />
denkulutus laski edelleen. Järvien ja jokien<br />
vettä käytetään erityisesti Pohjois-<br />
Amerikassa ja Pohjoismaissa, missä<br />
pintavettä on runsaasti tarjolla. Manner-<br />
Euroopassa pintavettä on niukemmin<br />
saatavilla, ja prosessivettä otetaan jonkin<br />
verran pohjavesistä.<br />
Esimerkki tehtaista, jolla pohjavedenottoa<br />
on vähennetty, on Corbehemin tehtaat.<br />
Corbehemin tehtaat on vähentänyt<br />
pohjavedenottoa huhtikuusta <strong>2004</strong> lähtien<br />
ja siirtynyt käyttämään enemmän<br />
Scarpe-joen vettä paikallisten määräysten<br />
mukaisesti. Tehtaiden voimalaitoksen<br />
höyryntuotannossa tarvittavan puhdistetun<br />
veden valmistukseen käytettiin<br />
aiemmin vuosittain noin 400 000 m 3<br />
pohjavettä. Tehtaat aloitti vedenoton<br />
joesta samalla kun uusi maakaasukäyttöinen<br />
voimalaitos valmistui.<br />
Kokonaiskulutus alas<br />
Stora Enson yleistavoite on vähentää<br />
veden kokonaiskulutusta ja käyttää vettä<br />
entistä tehokkaammin. Viimeisten kymmenen<br />
vuoden aikana konsernin ominaisvedenkulutus<br />
tuotantotonnia kohti<br />
on laskenut 15 %.<br />
Kimberlyn tehtaat Yhdysvalloissa<br />
ovat yksi esimerkki siitä, miten vedenkulutusta<br />
alennetaan käytännössä.<br />
Kimberlyn tehtaiden ominaisvedenkulutus<br />
on laskenut 31 % vuodesta 2000.•<br />
<strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong>• 23
YMP<strong>Ä</strong>RIST<strong>Ö</strong> • T<strong>Ä</strong>HTEET<br />
96 % tähteistä<br />
käytetään<br />
hyödyksi<br />
Stora Enso pyrkii hyödyntämään raaka-aineet tuotannossaan<br />
mahdollisimman tarkoin ja vähentämään jätteiden määrää etsimällä<br />
syntyville tähteille kannattavaa käyttöä.<br />
Tähteitä syntyy pääasiassa sellun- ja<br />
paperinvalmistuksen prosesseissa,<br />
jätevedenpuhdistamoissa, energiantuotannossa<br />
ja kemikaalien talteenotossa.<br />
Sisäisten verkostojen ansiosta tehtaat<br />
voivat oppia toisiltaan parhaita käytäntöjä.<br />
Niiden työtä tukevat sekä paperituotealueen<br />
T&K-ryhmään kuuluva<br />
ympä ristötekniikan tiimi että Stora Enso<br />
Environment.<br />
Vuonna <strong>2004</strong> jätteen hyötykäyttöaste,<br />
joka ilmaisee kuinka monta prosenttia<br />
tähteistä menee hyötykäyttöön, esimerkiksi<br />
energianlähteeksi tai maanparannukseen,<br />
pysyi ennallaan 96 %:ssa.<br />
Tavoite on vähentää<br />
kaatopaikkajätettä<br />
Vuonna <strong>2004</strong> Stora Enso hyväksyi koko<br />
konsernia koskevan tavoitteen vähentää<br />
vuoden 2009 loppuun mennessä kaatopaikalle<br />
vietävän jätteen määrää 10 %<br />
vuoden <strong>2004</strong> tasosta tuotettua sellu-,<br />
paperi- ja kartonkitonnia kohden. Joillakin<br />
tehtailla on lisäksi omat jätteiden<br />
vähentämistä koskevat tavoitteensa.<br />
Konsernitason tavoite vähentää kaatopaikalle<br />
joutuvan jätteen määrää saavutetaan<br />
lähinnä tehostamalla raaka-aineiden<br />
käyttöä tehtailla sekä etsimällä uusia<br />
mahdollisuuksia hyödyntää erityyppisiä,<br />
nykyisin kaatopaikalle vietäviä jätteitä.<br />
Vuoden <strong>2004</strong> aikana Stora Enson<br />
tehtaat ovat edistäneet tähteiden hyötykäyttöä<br />
monin tavoin:<br />
Berghuizerin tehtaat ryhtyi ohjaamaan<br />
osan paperijätteestään CEDEMyhtiön<br />
käsiteltäväksi. CEDEM on neljän<br />
hollantilaisen paperinvalmistajan<br />
perustama yritys. Sen tavoite on löytää<br />
tuotannossa syntyville tähteille<br />
kestävää käyttöä. Syntyvää epäorgaa-<br />
•<br />
24• <strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong><br />
•<br />
•<br />
•<br />
nista ainesta käytetään erilaisissa tieja<br />
vesirakentamisen sovelluksissa,<br />
kuten tienrakennuksessa ja sementin<br />
lisäaineena.<br />
Veitsiluodon tehtaat aloitti vuonna<br />
<strong>2004</strong> lentotuhkan toimittamisen<br />
Outokumpu Oyj:n Kemin kromikaivokselle,<br />
jossa sitä käytetään vanhojen<br />
kaivoskuilujen täytössä.<br />
Whitingin tehtaat on ryhtynyt lähettämään<br />
puukentälle kertyviä puuntähteitä<br />
sekä sekalaista kiviainesta<br />
ulkopuoliselle yritykselle lajittelua ja<br />
kierrätystä varten. Aiemmin ne hyödynnettiin<br />
kaatopaikan teiden ja<br />
penkereiden rakentamisessa. Nyt<br />
tarve on kuitenkin pienentynyt,<br />
koska kaatopaikalle tuotavan jätteen<br />
määrä on vähentynyt merkittävästi.<br />
Wisconsin Rapidsin sellutehdas on<br />
alkanut käyttää pohjatuhkaa tienrakennukseen.<br />
Aiemmin tuhka vietiin<br />
kaatopaikalle tai käytettiin tehtaan<br />
vedenpuhdistamon kaatopaikan teiden<br />
rakennuksessa.<br />
Kaatopaikat vastaamaan<br />
direktiivin vaatimuksia<br />
Stora Enson sellu-, paperi- ja kartonkitehtailla<br />
on yhteensä 24 omaa aktiivisessa<br />
käytössä olevaa kaatopaikkaa, joista<br />
yhdeksän sijaitsee Suomessa, seitsemän<br />
Ruotsissa, neljä Yhdysvalloissa, yksi<br />
Kanadassa, yksi Kiinassa, yksi Ranskassa<br />
ja yksi Portugalissa.<br />
EU:n kaatopaikkadirektiivi asettaa<br />
teollisuuden kaatopaikoille uusia vaatimuksia.<br />
Osa Stora Enson eurooppalaisista<br />
kaatopaikoista vastaa jo nyt direktiivin<br />
vaatimuksia, ja muilla tehtailla on ryhdytty<br />
toimenpiteisiin tulevien säännösten<br />
noudattamiseksi.<br />
Tuhkaa voidaan käyttää<br />
maanparannukseen.<br />
Esimerkiksi Celbin tehtaiden kaatopaikka<br />
Portugalissa ei kaikilta osin vastaa direktiivin<br />
vaatimuksia. Kaatopaikalle on laadittu<br />
suunnitelma, jonka mukaan orgaaninen<br />
jäte poistetaan ja kaatopaikka peitetään.<br />
Suunnitelma on viranomaisten<br />
hyväksyttävänä.<br />
Useilla Suomen ja Ruotsin tehtailla<br />
direktiivin vaatimuksiin valmistaudutaan<br />
etsimällä keinoja hyödyntää tuotantotähteitä<br />
kaatopaikkojen peittämisessä.<br />
Ongelmajätteet minimiin<br />
Kunkin maan tai osavaltion viranomaiset<br />
määrittelevät, mitkä aineet lasketaan<br />
ongelmajätteiksi. Tästä syystä myös Stora<br />
Ensossa luokittelut vaihtelevat maittain.<br />
Stora Enson yksiköissä käytetyistä aineista<br />
ongelmajätteitä ovat muun muassa<br />
jäteöljyt, maalit, liuottimet, laboratoriojätteet<br />
ja akut.<br />
Vuonna <strong>2004</strong> ongelmajätettä syntyi<br />
11 609 tonnia, kun määrä vuonna 2003<br />
oli 4 055 tonnia. Kasvu johtui lähinnä<br />
Uimaharjun sahan saastuneista maamassoista,<br />
jotka toimitettiin ongelmajätteiden<br />
käsittelyyn.<br />
Ongelmajätteen erityisluonteesta<br />
riippuu, käytetäänkö se polttoaineena<br />
energiantuotannossa, toimitetaanko se<br />
luvanvaraisten laitosten kierrätettäväksi<br />
vai hävitetäänkö se tarkoitukseen suunnitelluissa<br />
laitoksissa tai kattiloissa.<br />
Whitingin tehtailla koneen osien<br />
puhdistusmenetelmiin tehtyjen parannusten<br />
odotetaan vähentävän syntyvän<br />
ongelmajätteen määrää 2 tonnia eli<br />
70 % vuodessa.•<br />
Lue lisää osoitteesta:<br />
www.storaenso.com/<strong>2004</strong>/<br />
sustainability
YMP<strong>Ä</strong>RIST<strong>Ö</strong> • PUUNHANKINTA<br />
Metsäsertifi ointi – askelia<br />
keskinäiseen<br />
tunnustamiseen<br />
Stora Enso on luopunut enemmistöomistuksestaan lähes kaikissa aiemmin konsernin hallussa olleissa<br />
metsissä. Sertifi oidun puun osuus tuotannossa riippuu nyt entistäkin enemmän siitä, kuinka paljon<br />
sertifi oitua puuta eri markkinoilla on tarjolla. Tästä syystä Stora Enso tukee metsäsertifi ointia kaikilla<br />
konsernin toiminta-alueilla.<br />
Vasta vajaa 5 % maailman metsistä<br />
on riippumattoman sertifi ointijärjestelmän<br />
piirissä. Stora Enson<br />
toiminta-alueilla sertifi oitujen metsien<br />
osuus vaihtelee lähes nollasta yli 95 %:iin.<br />
Stora Enson tavoite saada mahdollisimman<br />
suuri osa käyttämästään puusta sertifi<br />
oiduista metsistä on hyvin haastava,<br />
ja siihen päästäkseen Stora Enso tukee<br />
aktiivisesti metsäsertifi ointia kaikilla toiminta-alueillaan<br />
ja kannattaa sertifi ointi-<br />
järjestelmien keskinäistä tunnustamista.<br />
Keskinäisellä tunnustamisella Stora Enso<br />
tarkoittaa eri järjestelmien täysimääräistä<br />
vastavuoroista hyväksyntää. Lähitulevaisuudessa<br />
keskinäisen tunnustamisen<br />
todennäköisyys on suurin joko kansallisella<br />
tai alueellisella tasolla.<br />
Vuonna <strong>2004</strong> Stora Enso jatkoi käytännön<br />
toimia eri alueilla edistääkseen<br />
metsäsertifi ointia ja järjestelmien keskinäistä<br />
tunnustamista. Stora Enso mm.<br />
Alkuperäketjun sertifi ointi mahdollistaa<br />
puun seurannan sertifi oidusta metsästä<br />
aina lopputuotteeseen asti.<br />
tarjoaa puuntoimittajille ryhmäsertifi<br />
ointia ja koulutusta sekä osallistuu<br />
kansallisiin metsäsertifi ointihankkeisiin.<br />
Euroopassa Stora Enso tukee sekä FSC-<br />
että PEFC-järjestelmiä. Pohjois-Amerikassa<br />
sovelletaan useita metsäsertifi ointijärjestelmiä,<br />
joista Stora Enson käytössä<br />
ovat SFI ® , CSA ja FSC.<br />
<strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong>• 25
YMP<strong>Ä</strong>RIST<strong>Ö</strong> • PUUNHANKINTA<br />
Toimintaa ympäri maailman<br />
Seuraava luettelo kuvaa sertifi oinnin tämänhetkistä tilannetta eri alueilla ja kertoo,<br />
miten Stora Enson puunhankintayksiköt tukevat metsäsertifi ointia ja järjestelmien<br />
keskinäistä tunnustamista:<br />
• Ruotsissa sekä PEFC että FSC ovat<br />
vakiinnuttaneet asemansa. Pienmetsänomistajat<br />
käyttävät etupäässä<br />
PEFC-sertifi ointia ja suurmetsänomistajat<br />
FSC:tä. Tällä hetkellä noin<br />
kolmannes yksityismetsänomistajista<br />
on sertifi oinut metsänsä. Sertifi oitujen<br />
metsien osuus on yhteensä noin<br />
56 %. Stora Enson puunhankintaorganisaatiolla<br />
on FSC- ja PEFC-ryhmäsertifi<br />
kaatit yksityisille metsänomistajille<br />
ja PEFC-ryhmäsertifi kaatti<br />
alihankkijoille.<br />
• Suomen metsäalasta yli 95 %:lla on<br />
Suomen metsäsertifi ointijärjestelmä<br />
FFCS:n sertifi kaatti. FFCS on PEFC:n<br />
hyväksymä järjestelmä. Vuonna <strong>2004</strong><br />
Stora Enso aloitti Suomessa FSC-ryhmäsertifi<br />
ointikokeilun.<br />
• Venäjällä sertifi oitujen metsien osuus<br />
on pieni – vain noin 0,5 % maan<br />
metsäalasta on FSC:n piirissä. Venäjällä<br />
suunnitellaan kansallista, PEFCjärjestelmän<br />
alaista metsäsertifi ointia.<br />
Stora Enso kouluttaa puuntoimittajia<br />
ja antaa heille lisäpisteitä<br />
valmiudesta sertifi oida vuokrametsänsä.<br />
Kiinnostus metsäsertifi ointia<br />
kohtaan onkin kasvanut. Stora Enso<br />
on saanut FSC-sertifi kaatin Pihkovan<br />
vuokrametsälleen. Vuosina 2005–<br />
2007 Venäjän puunhankintaorganisaation<br />
on määrä laajentaa sertifi ointia<br />
muillekin metsäalueille.<br />
• Manner-Euroopassa Stora Enson<br />
puunhankintaorganisaatio toimii 17<br />
maassa, joissa sertifi oitujen metsien<br />
osuus ja sertifi ointijärjestelmät vaihtelevat.<br />
Tärkeillä hankinta-alueilla<br />
sertifi oitujen metsien osuus vaihtelee<br />
Itävallan 99 %:sta Ranskan 21 %:iin.<br />
Puun alkuperäketjun hallintajärjestelmien<br />
käyttöönotolla Stora Enso<br />
tukee sertifi oidun puun kysyntää<br />
markkinoilla. Manner-Euroopan<br />
puunhankinta organisaatio myös<br />
rohkaisee metsänomistajia ja toimittajia<br />
sertifi oimaan metsänsä ja hankkimaan<br />
puun alkuperäketjun sertifi -<br />
kaatit.<br />
• Baltian maista Virossa ja Latviassa<br />
kaikki valtion metsät on FSC-sertifi<br />
oitu. Kaikki kolme Baltian maata<br />
ovat myös muodostaneet PEFC-työ-<br />
26• <strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong><br />
•<br />
•<br />
•<br />
ryhmiä, ja Latviassa PEFC-järjestelmä<br />
on jo olemassa. Virossa ja Latviassa<br />
Stora Enso on mukana kansallisissa<br />
FSC-hankkeissa. Konserni on mukana<br />
myös Viron ja Liettuan PEFC-ryhmien<br />
työssä.<br />
Portugalissa Celbin istutusmetsät on<br />
katselmoitu FSC-sertifi ointia varten,<br />
ja niille odotetaan sertifi kaattia vuoden<br />
2005 alussa. Celbi toimii Portugalin<br />
PEFC-standardin koemetsänä.<br />
Kun järjestelmä on saatu voimaan,<br />
Celbi voi hakea PEFC-sertifi kaattia.<br />
Pohjois-Amerikassa on käytössä useita<br />
metsäsertifi ointijärjestelmiä. Kanadassa<br />
Stora Enson Port Hawkesburyn<br />
hallinnoimilla metsillä ja puunhankinnalla<br />
on sekä SFI- että CSA-sertifi<br />
ointi. Stora Enson Yhdysvaltain<br />
puunhankinta on mukana American<br />
Tree Farm System -hankkeessa. Yhdysvaltain<br />
puunhankintaorganisaation<br />
metsillä on SFI-sertifi ointi ja niille<br />
ollaan hankkimassa myös FSC-sertifi -<br />
kaattia.<br />
Brasiliassa on käynnistetty metsäsertifi<br />
kaatin hankinta Veracelin istutusmetsille,<br />
jotka ovat Stora Enson ja<br />
Aracruzin yhteisomistuksessa. Ensi<br />
vaiheessa sovelletaan PEFC:n piiriin<br />
kuuluvaa CERFLOR-järjestelmää.<br />
Kokemusten karttuessa arvioidaan<br />
valmiutta FSC-sertifi ointiin.<br />
Stora Enso on aktiivisesti mukana järjestelmien<br />
keskinäistä tunnustamista edistävillä<br />
kansainvälisillä foorumeilla. Näitä<br />
ovat Kestävän kehityksen neuvosto<br />
WBCSD, Mutual Recognition Action<br />
Team, jonka puheenjohtajistoon Stora<br />
Enso kuuluu, ja The Forest Dialogue<br />
-keskusteluryhmä, jonka ohjausryh -<br />
mässä Stora Ensolla on edustaja.<br />
Metsäsertifi ointijärjestelmien<br />
kirjo Pohjois-Amerikassa<br />
Kanadassa Port Hawkesburyn hallinnoimilla<br />
metsillä ja puunhankinnalla on<br />
sekä SFI- että CSA-sertifi ointi. Port Hawkesburyn<br />
tehtaat osallistuu aktiivisesti<br />
metsäsertifi ointikeskusteluun sekä FSCstandardin<br />
paikalliseen ja kansalliseen<br />
kehitystyöhön. Nyt tuetaan myös Kanadan<br />
metsäsertifi ointijärjestelmää (Pan<br />
Canadian Woodlot Certifi cation) ja FSCryhmäsertifi<br />
ointia Nova Scotian yksityisten<br />
metsänomistajien piirissä.<br />
Joulukuussa <strong>2004</strong> Stora Enson American<br />
Tree Farm System (ATFS) -ryhmäorganisaatio<br />
sai American Forest Foundationin<br />
sertifi kaatin. Stora Ensolle puuta<br />
myyvät yksityismetsänomistajat voivat<br />
näin liittyä ATFS-ryhmäsertifi ointiin.<br />
Ryhmäsertifi ointi on yksi mahdollinen<br />
ratkaisu luoda uskottava metsäsertifi ointijärjestelmä<br />
yksityisille metsänomistajille.<br />
Stora Enson Yhdysvaltain puunhankintaorganisaation<br />
metsillä on SFI-sertifi -<br />
ointi. Metsien laajuus on noin 2 200<br />
hehtaaria, ja niiden liittämistä FSC-sertifi<br />
oinnin piiriin on puollettu.<br />
Yhdysvaltain puunhankinta on ajanut<br />
myös julkisten metsien sertifi ointia.<br />
Wisconsinin osavaltion metsät saivat SFI-<br />
ja FSC-sertifi kaatit vuonna <strong>2004</strong>, ja Minnesota<br />
ja Michigan ovat ilmoittaneet<br />
aikeestaan sertifi oida metsänsä molempien<br />
järjestelmien mukaan vuoden 2005<br />
loppuun mennessä. Lisäksi on ilmoitettu<br />
1,5 miljoonan hehtaarin piirikuntien<br />
metsien sertifi oinnista joko SFI:n, FSC:n<br />
tai molempien alaisuudessa vuoden 2005<br />
aikana.<br />
Metsätalous hyötyy<br />
tiukasta lainvalvonnasta<br />
Stora Enso ei vastaanota puuta, jonka<br />
korjuussa on rikottu kansallisia tai alueellisia<br />
lakeja. Jäljitettävyysjärjestelmät<br />
ovat tehokkain keino estää laittomasti<br />
hakatun puun päätyminen Stora Enson<br />
tehtaille.<br />
Laittomille hakkuille ei ole yleisesti<br />
hyväksyttyä määritelmää, mikä voi<br />
aiheuttaa sekaannusta arvioitaessa laittomasti<br />
hakatun puun määriä. Stora Enso<br />
osallistuu moniin prosesseihin, joiden<br />
tavoitteena on selkiinnyttää määritelmiä<br />
ja tukea muun muassa verotukseen, työoloihin<br />
ja kuljetuksiin liittyvää lainvalvontaa.<br />
On tärkeää, että myös kansainväliset<br />
ja paikalliset yhteisöt tekevät laittomien<br />
hakkuiden vastaista työtä ja<br />
tukevat aktiivisesti yleistä lainvalvontaa.<br />
EU:n FLEGT-aloite on esimerkki kansainvälisestä<br />
hankkeesta, joka korostaa<br />
kuidun alkuperän dokumentoinnin tärkeyttä.<br />
Se kehottaa jäsenmaita parantamaan<br />
valvontaa vapaaehtoisen lupajärjestelmän<br />
avulla. Stora Enso tukee puun
Metsäsertifi ointijärjestelmät on luotu talousmetsien vastuullisen hoidon tueksi.<br />
alkuperän varmentamista, mutta pitää<br />
ISO- tai EMAS-varmennettuja jäljitettävyysjärjestelmiä<br />
riittävinä.<br />
Vuonna <strong>2004</strong> Stora Enso havaitsi kolme<br />
tapausta, joissa metsänhoidon ohjeita<br />
oli rikottu. Lisätietoja sivulla 15.•<br />
Avainluvut<br />
Vuonna <strong>2004</strong> Stora Enso kulutti<br />
yhteensä 46 miljoonaa kuoretonta<br />
kiintokuutiometriä puuta. Euroopassa<br />
ja Pohjois-Amerikassa tärkeimpiä<br />
puuraaka-aineen lähteitä<br />
olivat pienet yksityismetsät ja laajemmat<br />
valtion metsät.<br />
Stora Enson metsien omistusjärjestelyt<br />
saatiin päätökseen Ruotsissa<br />
ja Kanadassa vuonna <strong>2004</strong>. Stora<br />
Enso siirsi 1,9 miljoonan hehtaarin<br />
laajuisten Ruotsin metsiensä omistusoikeuden<br />
Bergvik Skog AB:lle,<br />
joka on Stora Enson ja Korsnäsin<br />
perustama yhteisyritys. Kanadan<br />
Ontariossa konserni on myynyt<br />
146 000 hehtaarin metsäomaisuutensa.<br />
Suomen ja Yhdysvaltain<br />
metsistä luovuttiin jo vuonna<br />
2002.<br />
Lokakuussa <strong>2004</strong> Stora Enso myi<br />
enemmistöosakkuutensa PT Finnantara<br />
Intigassa, joka omistaa<br />
Finnantaran puuviljelmät Indonesian<br />
Länsi-Kalimantanilla. Finnantaralla<br />
on viljelmiä yhteensä 35 000<br />
hehtaaria. Finnantaran myynnin<br />
jälkeen Stora Enso omistaa yhä<br />
puuviljelmiä Brasiliassa, Portugalissa,<br />
Kiinassa ja Thaimaassa.<br />
•<br />
•<br />
•<br />
Puunhankintaorganisaatio<br />
Euroopan puunhankintaorganisaatio<br />
jakautuu viiteen<br />
toiminta-alueeseen: Baltia, Manner-<br />
Eurooppa, Suomi, Ruotsi ja Venäjä.<br />
Kukin toiminta-alue vastaa oman<br />
alueensa puunhankinnasta. Euroopan<br />
puunhankintaorganisaatio vastaa<br />
puunhankinnan ympäristöasioiden<br />
koordinoinnista myös konsernitasolla.<br />
Yhdysvaltain puunhankintaorganisaatio<br />
vastaa konsernin<br />
Yhdysvaltain puunhankinnasta.<br />
Port Hawkesburyn metsäosasto<br />
vastaa puunhankinnasta ja yhtiön<br />
omistamista ja vuokraamista maista<br />
Kanadan Nova Scotiassa.<br />
Stora Enson puuviljelmät kuuluvat<br />
eri tulosryhmien alaisuuteen. Celbi<br />
kuuluu hienopaperitulosryhmään,<br />
joka on osa Stora Enson paperituotealuetta.<br />
Veracel kuuluu Latinalaisen<br />
Amerikan liiketoimintoihin, kun taas<br />
Guangxi Stora Enso Forestry ja Thai<br />
Stora Enso Agroforestry kuuluvat<br />
Aasian ja Tyynenmeren alueen liiketoimintoihin.<br />
Latinalaisen Amerikan sekä<br />
Aasian ja Tyynenmeren liiketoiminnot<br />
on perustettu uusien, kasvavien<br />
markkinoiden palvelemiseksi.<br />
Stora Enso istuttaa metsiä alueille,<br />
joiden alkuperäinen lajirikkaus on<br />
kadonnut esimerkiksi laidunten tieltä.<br />
Puuviljelmät suunnitellaan huolella<br />
sen varmistamiseksi, että alueella on<br />
mahdollista yhdistää tehokas<br />
puuntuotanto paikallisiin elinkeinoihin<br />
ja luontaisten ekosysteemien<br />
suojeluun.<br />
48 % puusta<br />
sertifi oiduista lähteistä<br />
Tämä prosenttiosuus on saatu<br />
kokoamalla yhteen eri toiminta-alueiden<br />
luvut ja se sisältää puutavaran,<br />
hakkeen ja purun. Aluekohtaiset luvut<br />
on saatu käytössä olevien metsäsertifi<br />
ointijärjestelmien alkuperäketjun<br />
seuranta järjestelmästä, mikäli sellainen<br />
on käytössä, tai ne perustuvat konsernin<br />
puun alkuperädokumen taatioon.<br />
Puu voidaan jäljittää<br />
kannolle asti<br />
Stora Ensolla on monia työkaluja sen<br />
varmistamiseksi, että hakkuualueet<br />
vastaavat konsernin vaatimuksia.<br />
Näitä ovat metsäsertifi ointijärjestelmät<br />
– metsänhoidon ja alkuperäketjun<br />
sertifi ointi – sekä konsernin<br />
omat jäljitettävyysohjeet.<br />
Stora Enso seuraa lähes kaiken<br />
puun alkuperää. Konsernin jäljitettävyysjärjestelmät<br />
kattavat nyt 98 %<br />
kaikesta konsernin tehtaiden käyttämästä<br />
kuidusta 1) , jota saadaan sekä<br />
sertifi oiduista että sertifi oimattomista<br />
lähteistä.<br />
1) Luku ei ole vertailukelpoinen aikaisempien<br />
vuosien lukujen kanssa, sillä vuoden <strong>2004</strong> lukuihin<br />
sisältyy puutavara, hake, puru ja sellu, kun taas<br />
edellisvuosien luvut koskivat ainoastaan<br />
puutavaraa.<br />
Lue lisää osoitteesta:<br />
www.storaenso.com/<strong>2004</strong>/<br />
sustainability<br />
<strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong>• 27
YMP<strong>Ä</strong>RIST<strong>Ö</strong> • PUUNHANKINTA • PUUN ALKUPER<strong>Ä</strong>N DOKUMENTOINTI<br />
Kaiken kattava<br />
seuranta<br />
1 Metsäsertifi ointi<br />
Riippumaton auditoija tarkastaa tietyn metsäalueen hoidon<br />
tason, mukaan lukien hakkuut ja puun kuljetuksen<br />
metsässä, selvittääkseen noudattavatko hoitomenetelmät<br />
sertifi ointikriteereitä. Auditointi sisältää tarkastuksia, vertailua<br />
vaatimustasoon ja mahdollisten epäkohtien raportoinnin.<br />
1<br />
SERTIFIOITU METS<strong>Ä</strong><br />
1<br />
SERTIFIOIMATON METS<strong>Ä</strong><br />
28• <strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong><br />
2 Puun alkuperän sertifi ointi<br />
Puun alkuperän sertifi ointi (Chain-of-Custody certifi cation)<br />
on keino osoittaa, että puu on lähtöisin sertifi oidusta<br />
metsästä. Tehdas- ja tuote tasolle tuotuna järjestelmä<br />
antaa oikeudet sertifi ointimerkin käyttöön. Puun<br />
alkuperäketjun todentaminen ja auditointi tapahtuu<br />
sovellettavan metsäsertifi ointi järjestelmän (esim.<br />
PEFC tai FSC) sääntöjen mukaan.<br />
Puun alkuperäketjun auditoinnit,<br />
(esim. PEFC, FSC)<br />
2<br />
Sisäiset auditioinnit<br />
Puun alkuperätiedot<br />
2<br />
Ulkopuoliset ISO- ja EMAS<br />
-auditioinnit 3<br />
Sisäiset auditioinnit<br />
1 Sopimusehdot<br />
Puunhankintasopimuksiin sisällytetään ympäristöasioita ja puun alkuperää<br />
koskevat ehdot sen varmistamiseksi, että toimittajat sitoutuvat Stora Enson<br />
periaatteisiin ja käytäntöihin.<br />
Puu on hankittava ja korjattava lain ja ohjeiden mukaisesti.<br />
Puuta ei hankita suojelualueilta tai varauksilta tai muilta rajoitetun<br />
käytön piirissä olevilta alueilta, paitsi jos hankinta on sopusoinnussa<br />
suojelutavoitteiden ja -suunnitelmien kanssa.<br />
Toimittajien on tunnettava ja kyettävä todentamaan toimittamansa<br />
puun alkuperä.<br />
Stora Enso pidättää oikeuden katselmoida toimittajia, heidän hakkuualueitaan<br />
ja puun alkuperää koskevan tiedon keruu- ja tallennusjärjestelmiä.<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
4<br />
2 Puun alkuperätiedot<br />
Hakkuualuekohtaiset puun alkuperätiedot tallennetaan<br />
Stora Enson tietokantaan. Tiedot sisältävät<br />
hakkuualueiden sijainnin<br />
lakisääteiset tiedot puun omistajuudesta<br />
•<br />
•<br />
• ympäristöarvot<br />
•<br />
• metsänhoitoluokat<br />
•<br />
• kuormauspaikat<br />
•<br />
hakkuutoimenpiteiden laadun<br />
metsäsertifi ointitiedot<br />
korjuu- ja toimitusmäärät<br />
• metsänsuojelutiedot<br />
• tiedot arvokkaista elinympäristöistä.
Vuonna <strong>2004</strong> Stora Enson puunhankintaorganisaatio<br />
asetti tavoitteekseen<br />
saada kaikki puutavaran, hakkeen,<br />
purun ja kuitumassan hankinta<br />
jäljitettävyysjärjestelmien piiriin. Järjestelmien<br />
kattavuus vuonna <strong>2004</strong> oli 98 %<br />
ja tavoitteeseen on määrä päästä vuonna<br />
2006.<br />
Puun jäljitettävyys käsittää puun<br />
alkuperän dokumentoinnin ja puun<br />
seurannan metsästä siihen pisteeseen<br />
asti, jossa se siirtyy Stora Enson hallintaan.<br />
Jäljitettävyysjärjestelmä on tekninen<br />
työkalu, joka antaa konsernille mahdollisuuden<br />
hallita koko puunhankinnan<br />
ketjua sekä kontrolloida lähteiden<br />
3 Sertifi oidun puun osuus<br />
tehtaiden alkuperäketjun<br />
hallintajärjestelmässä<br />
3<br />
5<br />
3 Ulkopuolinen<br />
auditointi<br />
Avoimuutta lisätäkseen<br />
Stora Enso pyrkii saamaan<br />
riippumattoman osapuolen<br />
auditoinnin ja sertifi oinnin<br />
jäljitettävyysjärjestelmilleen.<br />
laillisuutta ja konsernin periaatteiden<br />
noudattamista. Jäljitettävyysjärjestelmät<br />
on varta vasten suunniteltu erilaisille<br />
toimitusketjuille ja eri olosuhteisiin, ja<br />
näin ollen niiden yksityiskohdat vaihtelevat<br />
maasta toiseen.<br />
Näkyviä tuloksia<br />
Jäljitettävyysjärjestelmien tavoitteena on<br />
paljastaa sellaiset puulähteet, jotka eivät<br />
vastaa Stora Enson politiikkoja ja periaatteita.<br />
Jos järjestelmät tai puuntoimittajat<br />
eivät vastaa Stora Enson vaatimuksia,<br />
niiltä edellytetään korjaavia toimenpiteitä.<br />
Konsernin omalle henkilöstölle ja toimittajien<br />
työntekijöille tarjotaan koulu-<br />
4 Sertifi oidun puun osuus asiakkaan<br />
alkuperäketjun hallintajärjestelmissä<br />
Puun alkuperäketju Puun alkuperäketju<br />
4 5<br />
tusta ja tukea tarpeen mukaan. Vakavissa<br />
tapauksissa puuntoimittajan toimitukset<br />
voidaan keskeyttää. Jos kyse on toistuvista<br />
rikkeistä tai jos korjaavat toimenpiteet<br />
katsotaan riittämättömiksi, Stora Enso<br />
voi sopimusehtojen mukaan irtisanoa<br />
toimitussopimuksen.<br />
Vuonna <strong>2004</strong> aloitettiin Stora Enson<br />
puunhankintaperiaatteiden uudistus.<br />
Samalla määritellään myös konsernille<br />
indikaattorit, joiden avulla voidaan seurata<br />
puunhankinnan ympäristövaikutuksia<br />
sekä jäljitettävyysjärjestelmien tuloksellisuutta.•<br />
5 Jos lopputuotteelle on määritelty<br />
sertifi oidun puun osuus, sille on<br />
oltava alkuperäketjun sertifi kaatti<br />
jokaisessa toimitusketjun vaiheessa.<br />
Tehdas Asiakas Lopputuote<br />
4 Sisäinen tarkastus ja toimittaja-auditoinnit<br />
Sisäisiä tarkastuksia suoritetaan hallinnon ja seurannan tueksi<br />
sekä järjestelmien kehittämiseksi.<br />
Toimittaja-auditointien tavoite on parantaa alihankkijoiden<br />
ympäristötoiminnan tasoa. Auditoitavat puuntoimittajat valitaan<br />
satunnaisotannalla. Lisäksi ylimääräisiä auditointeja suunnataan<br />
tietyille alueille ja uusiin puuntoimittajiin, suuria määriä<br />
myyviin sertifi oimattomiin toimittajiin ja niihin toimittajiin,<br />
joiden toiminnassa on aiemmin havaittu puutteita.<br />
Metsäauditoinnissa todennetaan muun muassa puun alkuperätiedot<br />
ja metsänhoitokäytännöt, lainmukaisuus, asiakirjat,<br />
metsäsertifi ointi sekä luonnon monimuotoisuuteen liittyviä<br />
tekijöitä. Lisäksi kiinnitetään huomiota sopimuskumppanin<br />
yhteiskuntavastuuseen, kuten työturvallisuuden tasoon. Auditointi<br />
suoritetaan aina yhteistyössä puuntoimittajan kanssa.<br />
5 Puun alkuperän<br />
raportointi tehtaille<br />
<strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong>• 29
YMP<strong>Ä</strong>RIST<strong>Ö</strong> • UUSIOKUITU<br />
Uusiokuidun<br />
suurkuluttaja<br />
Uusiokuidun kokonaiskulutus<br />
vuonna <strong>2004</strong> oli 2,4 miljoonaa<br />
tonnia (2,1 miljoonaa tonnia<br />
vuonna 2003), joten sen osuus oli 17 %<br />
tuotannosta (15 % vuonna 2003). Stora<br />
Enso on Euroopan suurimpia keräyspaperin<br />
käyttäjiä. Yhdysvalloissa Stora Enso<br />
on johtava uusiokuidun käyttäjä päällystetyissä<br />
papereissa.<br />
Uusiokuidun käyttö kasvoi ennen<br />
kaikkea toukokuussa 2003 käynnistyneen<br />
Langerbruggen tehtaiden sanomalehtipaperilinjan<br />
kulutuksen kasvun<br />
myötä. Uusiokuidun kulutus kasvaa edelleen<br />
vuonna 2005, kun tuotantolinja<br />
saavuttaa täyden kapasiteettinsa.<br />
Kasvusta huolimatta keräyskuitu kattaa<br />
tällä hetkellä Euroopassa vain noin<br />
19 % konsernin kuitutarpeesta. Stora<br />
Enson tuotanto onkin keskittynyt ensikuitulähteiden<br />
äärelle Pohjois-Eurooppaan.<br />
Stora Enso pitää keräyspaperia strategisesti<br />
tärkeänä raaka-aineena, ja uusiokuidun<br />
käyttö on yksi konsernin kuitustrategian<br />
kulmakivistä. Kuitua ei kuitenkaan<br />
voi kierrättää loputtomiin, sillä<br />
sen laatu heikkenee jokaisen prosessointikerran<br />
myötä. Useimmat tuotantolinjat<br />
30• <strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong><br />
tarvitsevat jatkossakin tietyn määrän<br />
ensikuitua uusiokuidun joukkoon.<br />
Stora Enso tukee tuotteidensa kierrätystä;<br />
se on olennainen osa valmistajanvastuuta.<br />
Uusiokuitu soveltuu<br />
lyhytikäisiin tuotteisiin<br />
Stora Enson tehtaista kaksitoista käyttää<br />
keräyspaperia raaka-aineenaan. Kahdella<br />
sanomalehtipaperin tuotantolinjalla,<br />
Sachsenissa ja Langerbruggen uudella<br />
koneella sekä pakkauskartonkitehtailla<br />
Barcelonassa, Varkaudessa, Wisconsin<br />
Rapidsissa ja Corenso Francen Soustren<br />
tehtailla, kaikki kuitu on kierrätettyä.<br />
Kuusi muuta tehdasta; Duluth, Heinola,<br />
Hylte, Keräyskuitu, Pori ja Maxau-<br />
Wolfsheck käyttävät sekä ensi- että<br />
uusio kuitua.<br />
Yleensä uusiokuidun katsotaan soveltuvan<br />
erityisesti lyhyen elinkaaren tuotteisiin.<br />
Uusiokuitu ohjataan käyttötarkoituksiin,<br />
joissa siitä saadaan suurin<br />
lisäarvo niin konsernille kuin asiakkaillekin<br />
– kulloistenkin laatuvaatimusten<br />
puitteissa.<br />
Stora Ensossa uusiokuidun pääkäyttökohteet<br />
ovat sanomalehtipaperi ja<br />
eräät kartongit, mutta Yhdysvalloissa sitä<br />
käytetään myös aikakauslehti- ja hienopapereihin.<br />
Uutta kirjamarkkinoilla<br />
Kierrätyksestä kiinnostuneet kirjankustantamot<br />
ja kirjailijat ovat pyytäneet<br />
Stora Ensoa kehittämään kirjapainopaperin,<br />
jossa uusiokuidun osuus olisi merkittävä.<br />
Haasteellista tässä on se, että kirjapainopaperin<br />
odotetaan kestävän käytössä<br />
vuosia. Uusiokuitu tavallisesti alentaa<br />
paperin bulkkisuutta ja vaaleutta, jotka<br />
ovat kirjapainopapereille tärkeitä ominaisuuksia.<br />
Lähinnä pokkareiden julkaisijoilla<br />
on ollut valmiutta tinkiä paperin<br />
vaaleudesta.<br />
Näitä markkinoita varten Stora Enso<br />
on kehittänyt erityisen kirjapainopaperin,<br />
jossa on 5–20 % uusiokuitua asiakkaan<br />
laatuvaatimuksista riippuen. Paperia<br />
tuotetaan Summan tehtailla.<br />
Vuoden varrelta<br />
Maxaun tehtaiden paperikone 6:n kunnostus<br />
nosti kapasiteettia ja paransi<br />
paperin laatua. Hankkeen yhteydessä<br />
uusittiin myös kaksi siistauslinjaa, mikä
lisäsi tehtaan kierrätyspaperin kulutusta<br />
noin 30 %.<br />
Langerbruggen tehtaissa käytettiin<br />
noin 516 000 tonnia keräyspaperia<br />
vuonna <strong>2004</strong>. Tehtaan sanomalehtipaperikone<br />
ei kuitenkaan vielä käy täydellä<br />
teholla, ja kulutus kasvaa vielä 700 000<br />
tonniin vuodessa. Sanomalehtipaperin<br />
tuotantolinjaa modifi oidaan vuoden<br />
2005 alussa, jotta paperin pölyäminen<br />
painoprosessissa saadaan hallintaan.<br />
Kone suljetaan noin viideksi viikoksi, ja<br />
tuotantokatko supistaa keräyspaperin<br />
käyttöä tilapäisesti. Vuonna <strong>2004</strong> keräyspaperin<br />
kulutus suhteessa sanomalehtipaperin<br />
kokonaistuotantoon oli 61 %.<br />
Vuoden <strong>2004</strong> lopulla Stora Enso<br />
hankki enemmistöosakkuuden puolalaisesta<br />
pakkausvalmistaja Intercell S.A:sta,<br />
jonka toimintoihin kuuluvat paperinkeräys<br />
ja aaltopahvipakkausten tuotanto.<br />
Intercell on Puolan markkinoiden johtava<br />
paperinkeräysyhtiö, ja sen osuus<br />
paperin kierrätyksestä Puolassa on noin<br />
15 %.•<br />
Kartta kierrätyspaperia käyttävistä<br />
tehtaista löytyy osoitteesta:<br />
www.storaenso.com/<strong>2004</strong>/<br />
sustainability.<br />
YMP<strong>Ä</strong>RIST<strong>Ö</strong> • KUITUMASSA<br />
Sellun<br />
alkuperää seurataan<br />
Stora Enson tavoite on, että kaikki<br />
sen ostama massa on valmistettu<br />
kuidusta, jonka alkuperä on tiedossa<br />
ja asianmukaisesti dokumentoitu.<br />
Vuonna <strong>2004</strong> hyväksyttiin ostomassan,<br />
lainerin ja aallotuskartongin kuitujen<br />
alkuperää koskevat periaatteet. Näiden<br />
periaatteiden toteutus on käynnistetty<br />
sellun osalta.<br />
Kuitumassantoimittajien kanssa neuvotellaan<br />
parhaillaan menettelytavoista.<br />
Tavoitteena on, että kaikkiin toimitussopimuksiin<br />
sisällytetään:<br />
toimittajan vakuutus kansallisen<br />
lainsäädännön ja määräysten noudattamisesta<br />
toimittajan sitoutuminen Stora<br />
Enson puunhankinnan ja metsänhoidon<br />
ympäristö- ja yhteiskuntavastuun<br />
periaatteisiin<br />
tiedot ISO 14001 -sertifi oidun, EMASrekisteröidyn<br />
tai metsäsertifi oinnin<br />
(alkuperäketjun sertifi oinnilla tai<br />
ilman) piiriin kuuluvan massantuotannon<br />
osuudesta<br />
Stora Enson oikeus katselmoida toimittajan<br />
ympäristö- ja yhteiskuntavastuun<br />
taso.<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
Stora Enso kannustaa kaikkia massantoimittajia<br />
hankkimaan puun alkuperäketjun<br />
sertifi kaatit ja ympäristöjärjestelmät.<br />
Sellutase<br />
ECF ja TCF –<br />
molempia käytetään valkaisuun<br />
Yksikään Stora Enson 15 sellutehtaasta ei<br />
käytä alkuaineklooria valkaisuun. Valkaisuprosessin<br />
valinta perustuu tuotteiden<br />
laadun, tuotannon ja ympäristövaikutusten<br />
optimointiin. Nymöllan tehtaiden<br />
prosessi on täysin klooriton (TCF), samoin<br />
kysynnän mukaan osa Kemijärven<br />
sellutehtaan tuotannosta. Muut Stora<br />
Enson sellutehtaat käyttävät alkuaineklooritonta<br />
(ECF) prosessia, jota tullaan<br />
käyttämään myös kesällä 2005 toimintansa<br />
aloittavalla Veracelin sellutehtaalla.<br />
Euroopan komissio ja Yhdysvaltain liittovaltion<br />
ympäristövirasto ovat nimenneet<br />
ECF-valkaisun parhaaksi käytettävissä<br />
olevaksi tekniikaksi (BAT).<br />
Sellun lähteet<br />
Stora Enson selluntuotanto on integroitu<br />
paperi- ja kartonkiliiketoimintaan sen<br />
varmistamiseksi, että omaa sellua käytetään<br />
aina mahdollisuuksien mukaan.<br />
Tällä hetkellä konserni ostaa noin 15 %<br />
käyttämästään sellusta ulkopuolisilta.<br />
Noin 90 % ostosellusta tulee tusinalta<br />
vakiotoimittajalta.•<br />
2000 2001 2002 2003 <strong>2004</strong><br />
Tuotanto 4 732 4 325 4 724 4 859 4 956<br />
Sunila1) 131 150 151 165 174<br />
Tuotanto yhteensä 4 863 4 475 4 875 5 024 5 130<br />
Toimitukset omille tehtaille 3 804 3 660 4 052 4 173 4 335<br />
Toimitukset konsernin ulkopuolelle (A) 1 059 815 823 851 791<br />
Ostot konsernin ulkopuolelta (B) 1 066 769 733 673 795<br />
Sellutase (A – B) –7 46 90 178 –4<br />
1) Osakkuusyhtiö<br />
Lisätietoa ECF- ja TCF-valkaisusta, katso osoitteesta<br />
www.storaenso.com/factsheets.<br />
<strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong>• 31
YHTEISKUNTAVA<strong>STUU</strong> • TAVOITTEET<br />
Edistystä kohti tavoitteita<br />
Osa-alue Vuoden <strong>2004</strong> tavoite Toteutuminen Vuoden 2005 tavoite<br />
Strateginen<br />
suunnittelu<br />
Koulutus<br />
Toteutus<br />
yksiköissä<br />
Laadunvarmennus<br />
Toimitusketjun<br />
hallinta<br />
Yhteiskuntavastuun<br />
periaatteet<br />
Yhteiskuntavastuun periaatteet luodaan<br />
2001 2002 2003<br />
Yhteiskuntavastuun ohjausryhmä perustetaan<br />
32• <strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong><br />
Jatketaan maakohtaisia riskianalyyseja. Riskianalyysi Venäjästä valmistui. Hyödynnetään ja testataan yhteiskun-<br />
Tarkennetaan due diligence -ohjeita<br />
yhteiskuntavastuun osalta.<br />
Ryhdytään kouluttamaan koordinaattoreita<br />
edistämään yhteiskuntavastuun toteuttamista<br />
yksiköissä.<br />
Jatketaan pilottihankkeita eri maissa.<br />
Tulosryhmät asettavat omat tavoitteensa<br />
yksikkötoteutukseen liittyen.<br />
Määritellään malli yhteiskuntavastuuauditointeja<br />
varten.<br />
Aloitetaan sisäiset yhteiskuntavastuuta<br />
koskevien tietojen tarkastukset.<br />
Määritellään ja testataan malli alihankkijoiden<br />
yhteiskuntavastuuauditoinneille.<br />
Tarkastetaan ja päivitetään<br />
yhteiskuntavastuun periaatteet.<br />
Vuonna <strong>2004</strong> due diligence -ohjeet<br />
uusittiin siten, että yhteiskuntavastuun<br />
eri osa-alueet otettiin ensimmäisen<br />
kerran järjestelmällisesti huomioon.<br />
Ohjeet auttavat due diligence -tiimiä<br />
arvioimaan uudelleenjärjestelyjen,<br />
kuten fuusioiden ja yritysostojen, yhteydessä<br />
esiintyviä yhteiskuntavastuuriskejä.<br />
Oh jeista on hyötyä arvioitaessa esimerkik -<br />
si korruptioon, ihmisoikeuksien tai työntekijöiden<br />
perusoikeuksien loukkauksiin,<br />
yhteiskuntasuhteisiin tai raaka-ainelähteisiin<br />
liittyviä riskejä. Ohjeita testataan<br />
parhaillaan eri toimipaikoissa, ja niitä<br />
tullaan kehittämään saadun palautteen<br />
perusteella.<br />
Due diligence -ohjeiden tueksi laaditaan<br />
maakohtaisia riskianalyyseja, jotka<br />
Yhteiskuntavastuun virstanpylväät<br />
Ohjeet tarkennettu, testaus aloitettu.<br />
Koulutusohjelma aloitettu: ensimmäinen<br />
koulutustilaisuus järjestettiin<br />
Suomessa.<br />
Pilottihankkeita toteutettu Kabelin<br />
tehtailla (Saksa), Suzhoun tehtailla<br />
(Kiina), Suomen puunhankinnassa ja<br />
Venäjän puunhankinnassa.<br />
Kaikki tuotealueet ja tulosryhmät<br />
aloittivat tavoitteiden määrittämisen.<br />
Laadunvarmennukselle asetetut<br />
tavoitteet lykättiin vuoteen 2005.<br />
Stora Enso Purchasing laati toimitusketjun<br />
hallintaa varten alustavan toimintasuunnitelman.<br />
Alihankkijoiden auditoinnit lykättiin<br />
vuoteen 2005.<br />
Periaatteet tarkastettiin<br />
vuonna <strong>2004</strong>.<br />
tarjoavat tietoa yleisestä toimintaympäristöstä<br />
ja alueella esiintyvistä yhteiskuntavastuuasioihin<br />
liittyvistä haasteista.<br />
Kertomusvuonna riskianalyysi tehtiin<br />
Venäjästä.<br />
Yhteiskuntavastuu – askel askeleelta<br />
Stora Enson yhteiskuntavastuun periaatteet<br />
laadittiin vuoden 2001 lopussa. Tätä<br />
ennenkin konsernissa oli jo vuosia tehty<br />
töitä yhteiskuntavastuun hyväksi useilla<br />
eri alueilla, kuten työterveyshuollossa ja<br />
työsuojelussa. Kuitenkin vasta yhteisistä<br />
yhteiskuntavastuuperiaatteista sopiminen<br />
aloitti yhteiskuntavastuun järjestelmällisen<br />
integroinnin Stora Enson kaikkeen<br />
toimintaan. Vaikka kolmen vuoden<br />
aikana onkin tapahtunut paljon kehitys-<br />
Ensimmäiset ydinalueet määritellään:<br />
Henkilöstön monipuolisuus, liiketoiminnan<br />
periaatteet, henkilöstön vähentäminen,<br />
työterveys ja työsuojelu<br />
tavastuuta koskevia due diligence<br />
-ohjeita fuusioissa ja yritysostoissa.<br />
Kehitetään ja koordinoidaan yhteiskuntavastuun<br />
toteuttamista edistävien<br />
koordinaattoreiden verkostoa ja jatketaan<br />
koulutusohjelmaa.<br />
Jatketaan pilottihankkeita yksiköille asetettujen<br />
tavoitteiden saavuttamiseksi.<br />
Aletaan kehittää sisäistä yhteiskuntavastuun<br />
laadunvarmistusmallia (sisältää<br />
auditoinnit ja yhteiskuntavastuutietojen<br />
tarkastukset).<br />
Jatketaan yhteiskuntavastuunäkökohtien<br />
järjestelmällistä nivomista toimitusketjun<br />
hallintaan ja suoritetaan ensimmäiset<br />
alihankkijoiden auditoinnit.<br />
Periaatteet päivitetään<br />
vuonna 2005.<br />
tä, joiltakin osin integrointi konsernin<br />
toimintaan on vielä alkuvaiheissaan, ja<br />
yhteiskuntavastuuasioiden järjestelmällinen<br />
hallinta hakee vielä muotoaan.<br />
Yhteiskuntavastuun käsite kehittyy<br />
kaiken aikaa, ja Stora Enson on jatkuvasti<br />
varmistettava, että sen lähestymistapa<br />
on linjassa eri sidosryhmien odotusten ja<br />
kansainvälisesti parhaiden käytäntöjen<br />
kanssa.<br />
Sivun alalaidassa on yhteiskuntavastuun<br />
kehittymistä Stora Ensossa kuvaava<br />
aikajana.•<br />
Ensimmäinen yhteiskuntavastuuraportti<br />
Yhteiskuntavastuukomitea perustetaan<br />
Yhteiskuntavastuulle asetetaan<br />
pitkän aikavälin tavoitteet
Stora Enson pitkän aikavälin yhteiskuntavastuutavoitteet ja ensimmäiset vuositavoitteet hyväksyttiin vuonna<br />
2003. Vuonna <strong>2004</strong> edistyttiin ja päästiin tavoitteisiin monilla alueilla, vaikka edistys olikin osin odotettua<br />
hitaampaa. Tässä vaiheessa tavoitteet liittyvät ensisijaisesti prosesseihin, mutta yhteiskuntavastuun hallinnan<br />
kehittyessä selvitetään mahdollisuuksia myös toiminnan tuloksiin perustuvien tavoitteiden asettamiseen.<br />
2003<br />
Pitkän aikavälin yhteiskuntavastuutavoitteet<br />
Politiikat ja periaatteet<br />
Yhteiskuntavastuun periaatteiden toteuttaminen<br />
eri välineiden avulla (ks. Välineet<br />
sitoumusten ja tavoitteiden soveltamiseen).<br />
Hallintomalli<br />
Selkeä hallintomalli edistää vastuullisuutta.<br />
Tavoitteet<br />
Selkeät ja kunnianhimoiset tavoitteet<br />
edistävät jatkuvaa kehitystä.<br />
Välineet sitoumusten ja tavoitteiden<br />
soveltamiseen<br />
Toteutus yksiköissä ja liiketoimintaprosesseissa<br />
Yhteiskuntavastuun pääkohdat ja<br />
toimintasuunnitelmat kaikkiin<br />
•<br />
Osa-alue Vuoden <strong>2004</strong> tavoite Toteutuminen Vuoden 2005 tavoite<br />
Henkilöstön<br />
vähentäminen<br />
Henkilöstön<br />
monipuolisuus<br />
Työolosuhteet<br />
Liiketoiminnan<br />
periaatteet<br />
Viestintä<br />
Yhteiskuntavastuun koulutus<br />
ja toteutus aloitetaan<br />
Viimeistellään ohjeet henkilöstön vähentämistä<br />
koskevia tilanteita varten.<br />
Jatketaan WISE-projektia suunnitelman<br />
mukaisesti.<br />
Laaditaan ohjeet häirintätapausten<br />
käsittelemisestä.<br />
Työterveyshuollon ja työsuojelun<br />
tavoitteet, ks. sivu 38.<br />
Edistetään kilpailulainsäädännön noudattamisohjelman<br />
(Competition Law<br />
Compliance Programme) tunnettuutta.<br />
Kehitetään järjestelmällisempi lähestymistapa<br />
sidosryhmävuorovaikutukseen.<br />
Eettiset periaatteet luodaan<br />
Sidosryhmäyhteistyöprojekti aloittaa UNICEFyhteistyön<br />
<strong>2004</strong> 2005<br />
Ensimmäinen<br />
yritysvastuuraportti. Yhteiskuntavastuun<br />
raportoinnin ulkopuolinen<br />
varmennus aloitetaan<br />
Tavoite lykättiin vuoteen 2005.<br />
WISE-verkosto muodostettu.<br />
Palkkaselvitys tehty ja verkoston jäsenille<br />
laadittu urasuunnitelmat.<br />
Laadittu suunnitelma WISE-ohjelman<br />
jalkauttamiseksi yksiköihin.<br />
Aloitettiin kartoitus siitä, miten yksiköissä<br />
käsitellään häirintätapauksia.<br />
Arviointi työterveyshuollon ja työsuojelun<br />
tuloksista, ks. sivut 38–40.<br />
Kilpailulainsäädännön noudattamisohjelmasta<br />
tiedotettiin, ja sitä käsiteltiin<br />
tärkeimpien tulosryhmien johtoryhmissä<br />
sekä kaikissa Stora Enson<br />
johtajankoulutusohjelmissa.<br />
Aloitettiin sidosryhmävuorovaikutusprojekti.<br />
Toimintasuunnitelma<br />
valmistuu keväällä 2005.<br />
yksiköihin. Yhteiskuntavastuu osaksi<br />
investointipäätöksiä, vuosittaista<br />
suunnittelua ja toiminnan arviointia.<br />
• Koulutus<br />
Kattava yhteiskuntavastuukoulutus<br />
kaikille työntekijöille. Yhteiskuntavastuun<br />
koordinaattoreista toimiva<br />
verkosto.<br />
• Periaatekohtaiset ohjelmat<br />
Välineet ja ohjelmat edistämään<br />
yksittäisten yhteiskuntavastuun<br />
periaatteiden soveltamista.<br />
Toiminnan mittaus ja raportointi<br />
Kattavat toiminnan mittausjärjestelmät<br />
käyttöön. Yritysvastuun raportoinnin<br />
jatkuva kehittäminen.<br />
Yhteiskuntavastuun järjestelmällinen<br />
integrointi toimitusketjuun aloitetaan<br />
Viimeistellään ohjeet henkilöstön<br />
vähentämistä koskevia tilanteita varten.<br />
Varmistetaan, että WISE-projektin toimintasuunnitelmaa<br />
aletaan toteuttaa<br />
tulosryhmä- ja yksikkötasoilla.<br />
Laaditaan ohjeet häirintätapausten<br />
käsittelemisestä.<br />
Työterveyshuolto ja työsuojelu sekä<br />
henkilöstön hyvinvointi, ks. sivut 38–40.<br />
Jatketaan Stora Enson ohjelmaa<br />
kilpailulainsäädännön noudattamiseksi.<br />
Viimeistellään sidosryhmäyhteistyösuunnitelma<br />
ja ryhdytään toteuttamaan<br />
sitä.<br />
= tavoite saavutettu<br />
= työ meneillään<br />
= tavoitetta lykätty tai tavoitetta ei saavutettu<br />
Laadun varmistus<br />
Kattavat sisäiset ja ulkoiset laadunvarmistusjärjestelmät<br />
käyttöön.<br />
Sidosryhmäyhteistyö<br />
Järjestelmällinen ja aktiivinen sidosryhmäyhteistyö,<br />
jonka perustana on<br />
ymmärrys sidosryhmille oleellisista<br />
aiheista.<br />
Toimitusketjun hallinta<br />
Kattava toimitusketjun hallintajärjestelmä<br />
käyttöön. Yhteiskuntavastuun osaalueet<br />
osaksi myynti- ja markkinointiprosesseja.<br />
<strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong>• 33
YHTEISKUNTAVA<strong>STUU</strong> • TOIMINTA YKSIK<strong>Ö</strong>ISS<strong>Ä</strong><br />
Pilottihankkeista<br />
järjestelmälliseen<br />
toimintaan<br />
Yhteiskuntavastuuperiaatteiden<br />
soveltaminen käytäntöön laajeni<br />
vuoden <strong>2004</strong> aikana. Pilottiohjelmaan<br />
liittyi uusia yksiköitä, ja<br />
tuote alueet ja tulosryhmät alkoivat<br />
valmistella omia toimintasuunnitelmiaan.<br />
Stora Enso määritteli vuonna 2003<br />
yksikkökohtaiseen toteutukseen liittyvät<br />
tavoitteet. Niiden mukaan<br />
kunkin yksikön tulee tunnistaa oman<br />
toimintansa tärkeimmät sosiaaliset näkökohdat<br />
sekä kehittää niitä koskevat toimintasuunnitelmat<br />
ja keskeiset tulosmittarit<br />
vuoden 2006 loppuun mennessä.<br />
Periaatteiden käytännön soveltaminen<br />
yksikkötasolla luo hyvän perustan sekä<br />
jatkuvalle parantamiselle kaikkialla konsernissa<br />
että yhteiskuntavastuun integroimiselle<br />
osaksi nykyisiä johtamistyökaluja,<br />
kuten Excellence 2005:tä.<br />
Käytännön sovellustyö on aloitettu<br />
tuotantoyksiköistä. Vuonna 2005 painopisteenä<br />
on tuotantoyksikköjen lisäksi<br />
toteutus tukitoiminnoissa.<br />
Yksikkötason toteutusta tuetaan seuraavin<br />
keinoin:<br />
tuotealue- ja tulosryhmäkohtaiset<br />
tavoitteet ja suunnitelmat yksikkötason<br />
toteutuksesta<br />
käytännön esimerkkejä pilottihankkeista,<br />
joista opitaan, millä tavoin eri<br />
yksiköt ovat päässeet toteutuksessa<br />
alkuun<br />
yksikkökohtaista toteutusta edistävien<br />
koordinaattoreiden koulutus<br />
intranetissa julkaistava tietopaketti<br />
yhteiskuntavastuusta ja yksikkötason<br />
toteutuksesta<br />
Excellence 2005, Stora Enson laatujohtamis-<br />
eli TQM-järjestelmä, jota<br />
voidaan hyödyntää jatkuvan parantamisen<br />
tukena yhteiskuntavastuuasioissa<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
• yhteiskuntavastuuauditoinnit<br />
•<br />
sisäiset yhteiskuntavastuuauditoinnit<br />
aloitetaan tulevaisuudessa<br />
vahvuuksien ja kehitysmahdollisuuksien<br />
kartoittamiseksi eri yksiköissä<br />
34• <strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong><br />
Venäjän puunhankinnan työntekijöitä pyydettiin marraskuussa asettamaan yksikön toimintaan<br />
liittyvät yhteiskuntavastuunäkökohdat tärkeysjärjestykseen. Heidän vastaustensa pohjalta yksikölle<br />
laaditaan yhteiskuntavastuun toimintasuunnitelma.<br />
• ulkopuoliset konsernin yritysvastuuraportin<br />
verifi oijat auditoivat<br />
vuosittain valitut yksiköt.<br />
Tuotealue- ja tulosryhmäkohtaiset<br />
suunnitelmat<br />
Vuonna <strong>2004</strong> kaikki tuotealueet päättivät,<br />
miten ne aikovat toteuttaa yksikkökohtaiset<br />
suunnitelmansa. Paperituotealue,<br />
pakkauskartonkituotealue ja Euroopan<br />
puunhankinta ovat laatineet<br />
viralliset toimintasuunnitelmat. Aasian<br />
ja Tyynenmeren liiketoiminnot, Latinalaisen<br />
Amerikan liiketoiminnot ja Stora<br />
Enso Timber valmistelevat parhaillaan<br />
omia suunnitelmiaan.<br />
Tavoitteena on, että kukin tuotealue<br />
tai tulosryhmä määrittelee yhteiskuntavastuun<br />
toteutukseen liittyvät toimenpiteensä,<br />
niiden aikataulun ja konsernilta<br />
tarvitsemansa tuen.<br />
Pilottihankkeet<br />
Keväällä 2003 käynnistetyn pilottiohjelman<br />
tarkoituksena on kerätä kokemusperäistä<br />
tietoa yhteiskuntavastuun toteutuksesta<br />
yksiköissä ja tukea konsernin<br />
yksikkökohtaista toteutusta koskevan<br />
tavoitteen saavuttamista.<br />
Kaikki pilottiyksiköt ovat määritelleet<br />
oman toimintansa tärkeimmät sosiaaliset<br />
ulottuvuudet ja laatineet toimintasuunnitelman<br />
integroidakseen Stora Enson<br />
yhteiskuntavastuun periaatteet osaksi<br />
toimintaansa. Järjestelmällinen toteutus<br />
sisältää seuraavat vaiheet:<br />
yhteiskuntavastuunäkökohtien tunnistaminen<br />
ja priorisointi, ottaen<br />
huomioon<br />
• konsernin yhteiskuntavastuun<br />
periaatteet<br />
• paikallisen toimintaympäristön<br />
• sidosryhmien näkökulmat (konsernin<br />
nykyinen sidosryhmäyhteistyöprojekti<br />
tukee näiden<br />
näkökulmien järjestelmällistä<br />
tunnistamista myös yksikkötasolla,<br />
lisätietoja sivuilla 10–11)<br />
tunnistettujen näkökohtien nykytilan<br />
arviointi<br />
tavoitteiden asettaminen<br />
toimintasuunnitelman laadinta ja<br />
toteutus sisältäen tavoitteet, toimenpiteet,<br />
mittarit, vastuut ja aikataulut<br />
tulosten mittaus ja raportointi<br />
jatkuva parantaminen.<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•
Vuonna <strong>2004</strong> pilottiohjelmaan liittyivät<br />
Kabelin tehtaat, Suzhoun tehtaat, Suomen<br />
puunhankinta ja Venäjän puunhankinta.<br />
Pilottiyksiköistä saadut tulokset ovat<br />
osoittaneet, että yksiköissä nousevat esiin<br />
sijainnista riippumatta pitkälti samat<br />
aiheet. Eroja esiintyy kuitenkin priorisoinnissa<br />
ja painotuksissa. Kiinassa tärkeimpiä<br />
näkökohtia olivat vastuullinen<br />
liiketoiminta, henkilöstön hyvinvointi,<br />
yhteiskuntavastuu toimitusketjussa sekä<br />
paikallisten luonnonvarojen vastuullinen<br />
käyttö. Suomen puunhankinnassa<br />
esiin nousivat erityisesti vastuullisuus<br />
työntekijöitä kohtaan, sidosryhmäyhteistyö,<br />
yhteiskuntavastuun soveltaminen<br />
läpi koko puun toimitusketjun, asiakkaiden<br />
tukeminen yhteiskuntavastuuasioissa<br />
sekä henkilöstön monipuolisuus.<br />
Saksassa puolestaan avoin viestintä ja<br />
suhteet paikallisyhteisöön, työterveyshuolto<br />
ja työsuojelu sekä yhteiskuntavastuun<br />
soveltaminen läpi koko toimitusketjun<br />
listattiin tärkeimpien asioiden<br />
joukkoon.<br />
Koordinaattorit verkostoituvat<br />
Syksyllä <strong>2004</strong> aloitettiin yhteiskuntavastuun<br />
toteuttamista yksiköissä edistävien<br />
koordinaattoreiden koulutus. Ensimmäinen<br />
koulutustilaisuus järjestettiin Suomen<br />
yksiköiden koordinaattoreille. Seuraavat<br />
tilaisuudet on tarkoitus järjestää<br />
Ruotsin, Keski- ja Etelä-Euroopan sekä<br />
Pohjois-Amerikan yksiköille. Ensimmäisessä<br />
koulutustilaisuudessa keskityttiin<br />
osallistujien perehdyttämiseen yhteiskuntavastuun<br />
hallintaan Stora Ensossa<br />
ja valmiuksien luomiseen yksikkötason<br />
soveltamista varten. Koordinaattoreiden<br />
tehtävänä on tukea yhteiskuntavastuun<br />
toteuttamista yksikkötasolla. He kuuluvat<br />
myös konserninlaajuiseen yhteiskuntavastuun<br />
asiantuntijaverkostoon.<br />
Intranetistä parhaita käytäntöjä<br />
Intranetissä julkaistiin yhteiskuntavastuun<br />
hallintaa Stora Ensossa koskeva<br />
tietopaketti, jonka tarkoituksena on<br />
tukea konsernin periaatteiden toteutusta<br />
yksiköissä. Paketti sisältää tietoa toteutukselle<br />
asetetuista tavoitteista ja Stora<br />
Enson pitkän aikavälin tavoitteista<br />
yhteiskuntavastuuasioissa.<br />
Yksiköille on tarjolla myös ohjeita<br />
siitä, miten tunnistetaan ja priorisoidaan<br />
toiminnan yhteiskuntavastuun näkökohdat<br />
ja laaditaan toimintasuunnitelma.<br />
Lisäksi esitellään kaikkien pilottiyksiköiden<br />
kokemuksia ja niihin liittyvää<br />
materiaalia. Saatavilla on myös nykyisiä<br />
tulosmittareita koskevaa tietoa ja<br />
koulutusmate riaalia.•<br />
HENKIL<strong>Ö</strong>ST<strong>Ö</strong> • HENKIL<strong>Ö</strong>ST<strong>Ö</strong>N V<strong>Ä</strong>HENT<strong>Ä</strong>MINEN<br />
Työvoiman vähentäminen <strong>2004</strong><br />
Jo kolmatta vuotta peräkkäin suurimmat irtisanomiset koskivat Pohjois-<br />
Amerikkaa, jossa kannattavuuden parantamisohjelman avulla pyritään<br />
turvaamaan liiketoimintojen kilpailukyky pitkällä aikavälillä. Stora Enson<br />
tavoitteena on pitkäjänteinen lähestymistapa henkilöstövähennysten<br />
kielteisten vaikutusten minimoimiseksi.<br />
• Venäjän puunhankinta – <strong>Ä</strong>skettäin<br />
ostetun puunkorjuuyhtiö Ladenson<br />
integroimisen seurauksena 90 työntekijää<br />
irtisanottiin. Yhtiön sisäiset<br />
mahdollisuudet uudelleensijoittumiseksi<br />
tutkittiin, ja osalle tarjottiin irtisanomisrahaa.<br />
• Wisconsin Rapidsin paperitehdas<br />
– Vuonna <strong>2004</strong> irtisanottiin 90 työntekijää.<br />
Työntekijöille tarjottiin uudelleensijoittumispalveluita,<br />
ja jatkokoulutukseen<br />
hakeutuvilla oli oikeus<br />
liittovaltion etuuksiin.<br />
• Kimberlyn tehtaat – 81 työntekijää<br />
irtisanottiin. Kaikille tarjottiin irtisanomispakettia,<br />
ja osalla oli oikeus<br />
eläke-etuuksiin. Kaikilla oli lisäksi<br />
oikeus liittovaltion järjestämiin työllistymispalveluihin,työllisyyskoulutukseen<br />
ja koulutustukeen. Johtotehtävissä<br />
toimineille toimihenkilöille<br />
tarjottiin uudelleensijoittumispalveluita.<br />
• Nymöllan tehtaat – Elokuussa 2003<br />
päätetyn säästöohjelman myötä tehtailta<br />
irtisanottiin 78 työntekijää<br />
vuonna <strong>2004</strong>. Varhaiseläkkeelle siirtymistä<br />
tarjottiin yhteensä 34 työntekijälle,<br />
ja viisi löysi myöhemmin<br />
toisen työtehtävän tehtailta. Muita<br />
työttömäksi jääneitä varten käynnistettiin<br />
erityinen ohjelma, jolla tuettiin<br />
heidän työnhakuaan Stora Enson<br />
ulkopuolella.<br />
• Corbehemin tehtaat – Vuonna<br />
2003 julkistetun uudelleenjärjeste -<br />
lyn myötä työvoimaa vähennettiin<br />
55 työntekijällä vuonna <strong>2004</strong>. Työntekijöitä<br />
tuettiin eläkejärjestelyin,<br />
sisäisin siirroin ja uudelleensijoittumispalveluin.<br />
• Anjalankosken tehtaat – Vuonna<br />
2003 julkistetun säästöohjelman<br />
myötä työvoimaa vähennettiin 51<br />
työntekijällä vuonna <strong>2004</strong>. Yhdelle<br />
henkilölle järjestettiin uudelleensijoittumispalveluja,<br />
ja 50:llä oli oikeus<br />
työttömyys-, työkyvyttömyys- tai<br />
vanhuuseläkkeeseen.<br />
• Uetersenin tehtaat – Vuonna 2003<br />
julkistetun säästöohjelman myötä<br />
työvoimaa vähennettiin 40 työntekijällä<br />
vuonna <strong>2004</strong>. Heistä 19:lle tarjottiin<br />
varhaiseläkepakettia, neljä siirtyi<br />
työttömyyseläkkeelle ja lopuille<br />
annettiin mahdollisuuksia jatkokoulutukseen.<br />
• Stevens Pointin tehtaat – 30 työntekijää<br />
irtisanottiin. Irtisanomispaketteja<br />
tarjottiin kaikille työntekijöille.<br />
Osalle työntekijöistä tarjottiin lisäkoulutusta.<br />
Lisäksi oli mahdollisuus<br />
saada irtisanomisrahaa.<br />
• Wisconsin Rapidsin sellutehdas –<br />
Vuonna <strong>2004</strong> irtisanottiin 25 työntekijää.<br />
Asianosaisille tarjottiin vaihtoehdoiksi<br />
varhaiseläkepakettia,<br />
vapaaehtoista irtisanomispakettia,<br />
yhtiön sisäisiä siirtoja, uudelleensijoittumispalveluita<br />
ja uudelleenkoulutustukea.<br />
• Kotkan tehtaat – Yhden impregnointilinjan<br />
viikoittaisten vuorojen<br />
vähentämisen myötä tehtaalta hävisi<br />
23 työpaikkaa. Työttömäksi jääneistä<br />
21 siirtyi työttömyyseläkkeelle ja<br />
kaksi työkyvyttömyyseläkkeelle.<br />
• Grycksbon tehtaat – Säästöohjelman<br />
myötä tehtailta irtisanottiin<br />
20 työntekijää, joista 15:lle tarjottiin<br />
varhaiseläkettä, neljä aloitti jatkoopiskelun<br />
ja yksi otti irtisanomispaketin.•<br />
Lisäksi yksiköissä toteutettiin useita<br />
pienempiä alle 20 henkilön vähennyksiä.<br />
Lue lisää osoitteesta:<br />
www.storaenso.com/<strong>2004</strong>/sustainability<br />
<strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong>• 35
HENKIL<strong>Ö</strong>ST<strong>Ö</strong> • MONIMUOTOISUUS<br />
Monimuotoisuus on väline – ei itseisarvo<br />
WISE-verkosto kokoontui ensimmäisen kerran tammikuussa <strong>2004</strong>. Verkoston tärkeimpiä tehtäviä<br />
on auttaa WISE-projektin toimintasuunnitelman valmistelussa ja toteutuksessa.<br />
Sukupuolten välistä tasavertaisuutta<br />
kuvaavia tilastotietoja on kerätty<br />
osana WISE-projektia (Women in<br />
Stora Enso). Tärkeitä mittareita ovat<br />
muun muassa henkilöstön sukupuolijakauma,<br />
naisten osuus yhtiön johdossa<br />
sekä naisten osuus uusista työntekijöistä<br />
(miesten ja naisten osuudet vakituisissa<br />
työsuhteissa, korkeakoulututkintoa edellyttävissä<br />
vakituisissa työsuhteissa ja<br />
määräaikaisissa työsuhteissa).<br />
Naisten osuus korkeakoulututkintoa<br />
edellyttävissä vakituisissa työsuhteissa<br />
nousi vuonna 2003 niinkin korkealle<br />
kuin 33 %:iin ja vuonna <strong>2004</strong> 38 %:iin.<br />
Myönteisiä suuntauksia on havaittavissa<br />
ylempänäkin organisaatiossa, sillä vuonna<br />
<strong>2004</strong> 26 % kaikista Stora Enso Management<br />
Programme (SEMP) -johtamiskoulutusohjelmaan<br />
osallistuneista oli naisia.<br />
Vuonna 2003 naisten osuus johdon auditoinneissa<br />
tunnistetuista uransa alkuvaiheessa<br />
olevista kyvyistä kasvoi 20 %:sta<br />
28 %:iin.<br />
Lue lisää Stora Enson henkilöstöjohtamisesta ja osaamisen kehittämisestä konsernin<br />
vuosikertomuksesta tai osoitteesta<br />
www.storaenso.com/<strong>2004</strong>/company.<br />
36• <strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong><br />
WISE-verkosto toimii<br />
Merkittävimpiä Stora Enson WISE-projektin<br />
toimenpiteitä on ollut verkoston<br />
perustaminen 20–25 naisjohtajan välille.<br />
Tammikuussa <strong>2004</strong> järjestettyä aloituskokousta<br />
seurasivat helmikuun kolmipäiväinen<br />
tapaaminen ja myöhemmin<br />
marraskuussa kokoon kutsuttu seurantapalaveri.<br />
WISE-verkoston naiset sitoutuvat:<br />
tukemaan henkilöstön monimuotoisuutta<br />
ja sukupuolten välisen tasavertaisuuden<br />
kehitystä Stora Ensossa<br />
toimimaan viestinviejinä paikallisesti<br />
jakamalla tietoa ja tarjoamalla tukea<br />
jakamaan tietoa parhaista käytännöistä<br />
sukupuolten väliseen tasavertaisuuteen<br />
liittyvissä asioissa<br />
tukemaan muiden naisten urakehitystä<br />
seuraamaan WISEn toimintasuunnitelman<br />
toteutusta.<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
Henkilöstön monimuotoisuus on<br />
eräs niistä keinoista, joilla pyritään<br />
kehittämään Stora Enson johtamiskulttuuria.<br />
Stora Enson ylin johto<br />
vastaa henkilöstön kehittämisestä<br />
koko konser nin tasolla, kun taas<br />
tulosryhmien ja yksiköiden johdot<br />
ovat vastuussa monimuotoisuuden<br />
edistämisestä paikallisesti.<br />
Henkilöstöön liittyvien asioiden<br />
ajami nen arkipäivän työssä on<br />
kuitenkin kaikkien työntekijöiden<br />
vastuulla. Kahden viime vuoden<br />
ajan on keskitytty erityisesti<br />
sukupuolten väliseen<br />
tasavertaisuuteen.<br />
Stora Enson johtamiskoulutuksen<br />
(SEMP) osallistujat<br />
Miehet .................................................74 %<br />
Naiset ..................................................26 %<br />
Yhteensä 73<br />
Johdon auditoinnit: Uransa<br />
alkuvaiheessa tunnistetut kyvyt<br />
Miehet .................................................72 %<br />
Naiset ..................................................28 %<br />
Yhteensä 355
WISE askel askeleelta<br />
Syksyllä 2002 tehtiin sisäinen tutkimus<br />
aiheesta naiset Stora Ensossa,<br />
jonka tavoitteena oli tunnistaa<br />
tekijöitä, jotka estävät tai vaikeuttavat<br />
naisten etenemistä urallaan.<br />
Vuonna 2003 WISE-toimintasuunnitelma<br />
sai konsernin johtoryhmän<br />
hyväksynnän. Suunnitelman<br />
pääkohtia ovat rekrytointikäytännöt,<br />
urakehitys, naisten saaminen<br />
näkyvämpiin asemiin sekä työn ja<br />
yksityiselämän välisen tasapainon<br />
tukeminen.<br />
WISE-projekti, joka sai alkunsa<br />
toimintasuunnitelmasta vuonna<br />
2003, keskittyy edistämään naisten<br />
urakehitystä Stora Ensossa.<br />
Ensimmäiseksi ryhdyttiin kehittämään<br />
verkostoa 20:n ylimpänä<br />
organisaatiossa toimivan naisen<br />
välille.<br />
Konkreettista toimintasuunnitelmaa<br />
toimenpiteiden viemiseksi<br />
tulosryhmä- ja yksikkötasolle valmisteillaan<br />
parhaillaan, ja sen on<br />
määrä valmistua vuoden 2005<br />
alussa. Tavoitteena on, että kaikki<br />
Stora Enson yksiköt ottavat käyttöön<br />
järjestelmällisen ja tehokkaan<br />
menetelmän edistämään sukupuolten<br />
välistä tasavertaisuutta.<br />
WISE-verkoston jäsenet ovat antaneet<br />
oman panoksensa yleissuunnitelman<br />
laadintaan ja kommentoivat<br />
myös tulevia ehdotuksia.<br />
Vuonna <strong>2004</strong> Stora Enso osallistui<br />
kahteen sukupuolten tasavertaisuutta<br />
käsittelevään benchmarking-tutkimukseen.<br />
Näiden tutkimusten<br />
mukaan valtaosalla mukana<br />
olleista yrityksistä oli<br />
sukupuolten välistä tasavertaisuutta<br />
koskeva politiikka muttei erillistä<br />
toimintasuunnitelmaa. Stora<br />
Enson WISE-projekti, johon konsernin<br />
johto on sitoutunut ja<br />
johon liittyy yhteistoimin laadittu<br />
toimintasuunnitelma, sekä toimiva<br />
naisjohtajien verkosto edustivat<br />
tutkimuksissa hyvää yleistasoa.<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
Tilastoja monimuotoisuudesta<br />
Stora Enso on jo kolmena peräkkäisenä<br />
vuonna kerännyt monimuotoisuuden<br />
kehitystä kuvaavia tilastotietoja. Ikärakenne,<br />
henkilöstörakenne maittain,<br />
henkilöstön vaihtuvuus (%) ja koulutuspäivät<br />
työntekijää kohden on raportoitu<br />
osana yritysvastuuta koskevaa raportointia.<br />
Henkilöstön koulutustaustojen<br />
jakauma on esitetty Stora Enson vuosikertomuksen<br />
henkilöstöjohtamista<br />
käsittelevässä luvussa.<br />
Lähes kolmasosa Stora Enson henkilöstöstä<br />
kuuluu ikäryhmään 41–50-vuotiaat<br />
ja yli neljäsosa ikäryhmään 31–40vuotiaat.<br />
Kolmanneksi suurin ikäryhmä<br />
on 51–60-vuotiaat. Eri kansallisuuksien<br />
suhteelliset osuudet eivät ole juurikaan<br />
muuttuneet viimeksi kuluneiden kolmen<br />
vuoden aikana. Venäjällä työskentelevien<br />
työntekijöiden osuus on kasvanut<br />
huomattavasti, mikä on seurausta<br />
konsernin laajentumisesta itään.•<br />
Ikä- ja sukupuolijakaumat<br />
Henkilöstö maittain<br />
2002 2003 <strong>2004</strong> %<br />
Suomi 14 676 14 479 13 820 31<br />
Ruotsi 9 187 9 068 8 848 20<br />
Saksa 4 761 4 785 4 734 11<br />
Yhdysvallat 5 731 5 182 4 644 11<br />
Venäjä 581 741 1 710 4<br />
Itävalta 1 189 1 226 1 261 3<br />
Ranska 1 333 1 312 1 260 3<br />
Viro 132 1 140 970 2<br />
Alankomaat 858 829 954 2<br />
Kiina 816 811 849 2<br />
Kanada 850 849 775 2<br />
Belgia 645 623 603 1<br />
Muut maat<br />
Yhteensä<br />
3 094 3 219 3 351 8<br />
keskimäärin<br />
Yhteensä<br />
vuoden<br />
43 853 44 264 43 779 100<br />
loppussa 42 461 42 814 45 307<br />
Henkilöstön<br />
vaihtuvuus1) 2,8 % 2,2 % 5,2 %<br />
1) Perustuu vakituisiin työntekijöihin, jotka ovat<br />
jättäneet yrityksen vapaaehtoisesti.<br />
2002 2003 <strong>2004</strong><br />
Henkilöstön ikäjakauma<br />
60<br />
Sukupuolijakauma<br />
2,4 % 2,8 % 2,9 %<br />
Naiset 19,0 % 18,5 % 18,4 %<br />
Miehet<br />
Naisten osuus yhtiön johdossa<br />
81,0 % 81,5 % 81,6 %<br />
Hallitus 0 % 9 % 9 % (1 henkilö)<br />
Johtoryhmä 0 % 4 % 4 % (1 henkilö)<br />
Tuotealueiden johtoryhmät – 9 % 9 % (2 henkilöä)<br />
Tulosryhmien johtoryhmät 5 % 7 % 7 % (7 henkilöä)<br />
Esikuntatoimintojen johtoryhmät1) – 14 % 23 % (10 henkilöä)<br />
Yksiköiden johtoryhmät<br />
Naisten osuus rekrytoinnissa<br />
14 % 16 % 17 % (184 henkilöä)<br />
Vakituiset työsuhteet<br />
Vakituiset työsuhteet, vähintään alempi<br />
25 % 26 %<br />
korkeakoulututkinto 33 % 38 %<br />
Määräaikaiset työsuhteet 32 % 28 %<br />
1) Yksiköiden johtoryhmien osuuksien määrittelyssä tapahtuneiden muutosten vuoksi johtoryhmien jäsenten<br />
yhteenlaskettu määrä on selkeästi pienempi kuin edellisenä vuonna.<br />
<strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong>• 37
HENKIL<strong>Ö</strong>ST<strong>Ö</strong> • TY<strong>Ö</strong>TERVEYSHUOLTO JA TY<strong>Ö</strong>SUOJELU<br />
Etusijalle terveys ja<br />
turvallisuus<br />
Maiden välillä on yhä merkittäviä eroja työturvallisuuden tasossa. Vuoden <strong>2004</strong> kahdeksasta kuolemaan<br />
johtaneesta onnettomuudesta neljä sattui Venäjällä. Toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi aloitettiin<br />
välittömästi. Samaan aikaan koko konsernille on asetettu uudet yhteiset tavoitteet Stora Ensolle ensiarvoisen<br />
tärkeän asian, henkilöstön hyvinvoinnin, edistämiseksi.<br />
Turvallinen ja terveellinen työympäristö<br />
on kaikkien työntekijöiden<br />
perusoikeus, ja se lisää myös osaltaan<br />
työntekijöiden motivaatiota. Työntekijöiden<br />
hyvinvointi on myös vuonna<br />
2005 Stora Enson yritysvastuun ensisijaisia<br />
osa-alueita. Tärkeimmät haasteet liittyvät<br />
turvallisuustason jatkuvaan parantamiseen,<br />
erityisesti Venäjällä, sekä sairaudesta<br />
tai tapaturmasta johtuneiden<br />
poissaolojen määrän vähentämiseen<br />
etenkin heikommin menestyneissä yksiköissä.<br />
Stora Enson Pohjois-Amerikan liiketoimintoihin<br />
kuuluvien yksiköiden suorittamat<br />
sisäiset turvallisuuskatselmukset<br />
ovat onnistuneet kiitettävästi, ja ne<br />
onkin tarkoitus ottaa käyttöön konser-<br />
Tavoitteita jalkautetaan<br />
Kunkin yksikön tulee päästä poissaoloa<br />
aiheuttaneiden työtapaturmien määrässä<br />
kyseisen maan metsäteollisuuden parhaan<br />
neljänneksen joukkoon. Yksiköiden, joissa<br />
tämä tavoite on jo saavutettu, tulee pyrkiä<br />
koko maailman metsäteollisuuden parhaaseen<br />
neljännekseen. Lopullinen päämäärä<br />
on kuitenkin aina ”nolla tapaturmaa”.<br />
Kunkin yksikön poissaolomäärän tulee alittaa<br />
metsäteollisuuden kansallinen keskiarvo.<br />
Tiettyjen maiden, tulosryhmien ja yksiköiden<br />
tapaturmien ja poissaolojen määrille on asetettu<br />
myös yksityiskohtaisempia tavoitteita.<br />
Vuoden <strong>2004</strong> lopussa asetettiin koko konsernin<br />
kattava tavoite, jonka mukaan jokaisen<br />
tuotantoyksikön tulee kehittää vuoden 2007<br />
loppuun mennessä esim. OHSAS 18001:n<br />
mukaan sertifi oitu työterveyshuollon ja työsuojelun<br />
hallintajärjestelmä.<br />
Stora Enson työtyytyväisyyskyselyn perusteella<br />
laskettaville indekseille on asetettu tavoitetasot.<br />
Kunkin yksikön ensimmäisen työtyytyväisyyskyselyn<br />
jälkeen seuraavia indeksi -<br />
tavoi t teita tarkistetaan kyselytulosten<br />
paranta miseksi.<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
38• <strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong><br />
nissa laajemmin. Tavoitteena on kehittää<br />
kattava sisäinen turvallisuuskatselmusjärjestelmä.<br />
Turvallisuus on integroitu tärkeäksi<br />
osaksi monissa yksiköissä käytössä olevia<br />
johdon bonusjärjestelmiä. Tämä on konsernin<br />
henkilöstöhallinnon suosittama<br />
käytäntö.<br />
Merkittävä askel johtamiskäytäntöjen<br />
ja työolosuhteiden kehityksessä on<br />
Stora Enson työtyytyväisyyskyselyn laajentaminen<br />
konsernin kaikkiin yksiköihin.<br />
Työtyytyväisyyteen liittyvät kyselyt<br />
tehdään yhä useammin sähköisesti. Järjestelmän<br />
rungon muodostavat vakiomuotoiset<br />
kyselylomakkeet 15 eri kielellä.<br />
Eri kysymysosioihin saatujen vastausten<br />
pohjalta lasketaan neljä indeksiä,<br />
jotka kuvaavat henkilöstön hyvinvointia<br />
ja johtamiskäytäntöjä eri näkökulmista.<br />
Indeksit kuvaavat<br />
• työntekijöiden tyytyväisyyttä<br />
• yrityskulttuuria<br />
• osaamistasoa<br />
• lahjakkuutta.<br />
Toistaiseksi kysely kattaa konsernin yksiköissä<br />
työskentelevistä noin 14 000 työntekijää,<br />
ja tavoitteena on päästä hyödyntämään<br />
kyselyä benchmarking-työkaluna<br />
koko konsernin laajuisesti.<br />
Tapaturmatiheys <strong>2004</strong><br />
Konsernissa tapahtuneiden tapaturmien<br />
määrässä tapahtui keskimäärin hienoista<br />
nousua vuonna <strong>2004</strong>. Poissaoloa aiheut-
taneiden työtapaturmien määrä kasvoi<br />
2,7 %, ja kaikkien työtapaturmien määrä<br />
kasvoi 9,5 %. Työtapaturmien määrän<br />
kasvu johtui osittain Saksassa tapahtuneista<br />
ensiapua vaatineista tapaturmista,<br />
jotka sisältyivät kattavammin vuoden<br />
<strong>2004</strong> tilastoihin. Tapaturmatiheys vaihtelee<br />
kuitenkin yhä merkittävästi eri yksiköiden<br />
välillä, ja erityistä huomiota on<br />
kiinnitetty heikommin menestyviin yksiköihin.<br />
Joissakin maissa Stora Enson tehtaiden<br />
tapaturmatiheys alitti vuonna <strong>2004</strong><br />
metsäteollisuuden kansallisen keskiarvon,<br />
mutta muualla parantamisen varaa on<br />
vielä selvästi.<br />
Saksassa vähintään neljän päivän<br />
poissaoloa aiheuttaneiden tapaturmien<br />
määrä oli keskimäärin 13,2 tapaturmaa<br />
miljoonaa työtuntia kohti, kun metsäteollisuuden<br />
kansallinen keskiarvo vuonna<br />
2003 oli 19,2 (viimeisimpien käytettävissä<br />
olevien tilastojen mukaan).<br />
Ruotsissa poissaoloa aiheuttaneiden<br />
tapaturmien määrä Stora Enson sellu- ja<br />
paperitehtailla oli keskimäärin 9,5 tapaturmaa<br />
miljoonaa työtuntia kohti, kun<br />
sellu- ja paperiteollisuuden kansallinen<br />
keskiarvo vuonna 2003 oli 13,5.<br />
Suomessa tapaturmatiheys Stora<br />
Enson sellu-, paperi- ja kartonkitehtailla<br />
oli keskimäärin 51,2 tapaturmaa miljoonaa<br />
työtuntia kohti, kun sellu- ja paperiteollisuuden<br />
kansallinen keskiarvo vuonna<br />
2002 oli 40,0. Stora Enson Suomen<br />
sahoilla vastaava luku oli 78,5, kun sahateollisuuden<br />
kansallinen keskiarvo vuonna<br />
2002 oli 59,0.<br />
Stora Enson Pohjois-Amerikan liiketoiminnoissa<br />
poissaoloa aiheuttaneiden<br />
tapaturmien määrä oli vuonna <strong>2004</strong> keskimäärin<br />
7,0 tapaturmaa miljoonaa työtuntia<br />
kohti. Vaikka tämä on paras Stora<br />
Enson yksiköiden saavuttamista luvuista,<br />
määrä ylittää vielä sikäläisen metsäalan<br />
järjestön (American Forest and Pulp Associ<br />
ation) keskiarvon 3,3 vuodelta 2003.<br />
Poissaolot vähentyvät<br />
Poissaolojen määrä oli kaikkialla konsernissa<br />
keskimäärin 0,2 prosenttiyksikköä<br />
pienempi kuin vuonna 2003, vaikka<br />
määrä vaihteleekin merkittävästi eri yksiköiden<br />
välillä. Yhtiössä on aloitettu erityisiä<br />
terveyden edistämiseen ja poissaolojen<br />
vähentämiseen tähtääviä ohjelmia,<br />
etenkin niissä yksiköissä, joissa<br />
poissaoloja on ollut runsaasti.<br />
Tapaturmatiheys ja poissaolot 1)<br />
2001 2002 2003 <strong>2004</strong><br />
Tapaturmatiheys<br />
Poissaoloa aiheuttaneet työtapaturmat<br />
– miljoonaa työtuntia kohti 26,5 24,0 19,9 20,4<br />
– 100 työntekijää kohti<br />
Kaikki työpaikalla sattuneet työtapaturmat<br />
4,5 4,0 3,4 3,5<br />
– miljoonaa työtuntia kohti 53,6 52,5 45,1 49,4<br />
– 100 työntekijää kohti<br />
Poissaolot<br />
Sairaudesta ja tapaturmista johtuneet poissaolot<br />
9,1 8,7 7,6 8,3<br />
– % teoreettisesta työajasta 5,0 4,9 4,8 4,6<br />
1) Mukana ainoastaan Stora Enson työntekijät<br />
Hyvistä esimerkeistä voi ottaa oppia<br />
Itävallassa toimiva Bad St. Leonhardin saha on parantanut työturvallisuutensa tasoa<br />
esimerkillisesti. Yksikkö on ensimmäisenä itävaltalaisena sahateollisuusyrityksenä otta nut<br />
käyttöön sertifi oidun työsuojelu-, terveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän. Sertifi -<br />
kaatin myönsi syyskuussa <strong>2004</strong> itävaltalainen yleinen tapaturmavakuutuslaitos AUVA.<br />
Suomessa käynnistettiin vuonna <strong>2004</strong> Nolla tapaturmaa -projekti, jonka piloteiksi<br />
valittiin Kotkan, Oulun ja Uimaharjun tehtaat. Projektilla pyritään lisäämään paikallisjohdon<br />
vastuuta turvallisuudesta, palauttamaan vastuu toiminnan turvallisuudesta linjaorganisaatioon,<br />
ottamaan käyttöön säännölliset turvallisuuskatselmukset, tarjoamaan<br />
turvallisuuskoulutusta koko henkilöstölle ja jakamaan turvallisuutta koskevaa tietoa.<br />
Nolla tapaturmaa -projekti kattaa tulevaisuudessa kaikki Stora Enson Suomen yksiköt.<br />
Kvarnsvedenin tehtailla on kiinnitetty erityistä huomiota suuren paperikoneen<br />
rakennusprojektin turvallisuuteen. Projektin parissa työskentelee noin 700 työntekijää.<br />
Kaikilta urakoitsijoiden työntekijöiltä edellytettiin osallistumista tehtaiden turvallisuuskoulutukseen<br />
ennen töiden aloittamista. Turvallisuustarkastuksia on suoritettu<br />
säännöllisesti, ja turvallisuuden taso on pysynyt hyvänä.<br />
Skoghallin tehtailla turvallisuustoimenpiteet on asetettu etusijalle Energia 2005<br />
-projektissa, jonka yhteydessä tehtaille rakennetaan muun muassa soodakattila,<br />
haihduttamo ja polttoaineiden käsittelyjärjestelmät. Projektiin osallistui vuonna <strong>2004</strong><br />
keskimäärin 200 työntekijää, ja se tulee työllistämään vuoden 2005 alussa noin 550<br />
urakoitsijoiden työntekijää. Kaikkien urakoitsijoiden työntekijöiden edellytetään<br />
osallistuvan Skoghallin tehtaiden turvallisuuskoulutusohjelmaan ennen töiden<br />
aloittamista. Vuoden <strong>2004</strong> loppuun asti projekti on sujunut ilman vakavia tapaturmia.<br />
Periaatteista käytäntöön<br />
Stora Enson työterveyshuolto- ja työsuojelupolitiikka luo perustan konsernissa<br />
toteutettaville työterveys- ja työsuojelutoimille.<br />
Työterveyden ja työsuojelun strategisina tavoitteina on edistää Stora Enson työntekijöiden<br />
terveyttä ja työkykyä sekä poistaa Stora Enson työpaikoilla esiintyvät<br />
tapaturmat ja työperäiset sairaudet.<br />
Konsernin politiikan pohjalta johdetaan maa-, tulosryhmä- ja yksikkökohtaiset<br />
työterveyshuollon ja työsuojelun politiikat.<br />
Päävastuu politiikkojen noudattamisesta on liiketoimintayksiköillä, jotka saavat<br />
tukea sekä konsernitasolta että kansallisilta tai alueellisilta työterveyden ja työsuojelun<br />
koordinaattoreilta ja verkostoilta.<br />
Konsernin työterveyshuolto- ja työsuojelutoiminto on edustettuna yhteiskuntavastuutiimissä.<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
<strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong>• 39
HENKIL<strong>Ö</strong>ST<strong>Ö</strong> • TY<strong>Ö</strong>TERVEYSHUOLTO JA TY<strong>Ö</strong>SUOJELU<br />
Synkkä vuosi tapaturmatilastoissa<br />
Vuonna <strong>2004</strong> Stora Ensossa tapahtui kaikkiaan seitsemän kuolemaan<br />
johtanutta tapaturmaa, niistä neljä Venäjällä. Lisäksi konsernin<br />
yhteisyrityksessä Veracelissa tapahtui yksi kuolemaan johtanut<br />
onnettomuus.<br />
Jokaisesta kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta<br />
on tehty perusteellinen tutkimus,<br />
ja lisäksi on ryhdytty tarvittaviin<br />
toimenpiteisiin vastaavien vahinkojen<br />
estämiseksi tulevaisuudessa.<br />
Vuoden <strong>2004</strong> kuolemaan johtaneista<br />
tapaturmista neljä sattui venäläisten<br />
puunkorjuuyhtiöiden työntekijöille ja<br />
kaksi Stora Enson tehtailla työskenteleville<br />
urakoitsijoiden työtekijöille.<br />
Venäjän puunhankinnassa sattui<br />
neljä kuolemaan johtanutta onnettomuutta.<br />
5. tammikuuta Pihkovan<br />
alueella toimivan Stora Enson tytäryhtiön,<br />
puunkorjuuyhtiö ZAO STF<br />
Strugin työntekijä kuoli jäätyään kaatuvan<br />
puun alle. 7. toukokuuta Stora<br />
Enson tytäryhtiön, puunkorjuuyhtiö<br />
ZAO STF Gdovin työntekijä kuoli<br />
Pihkovan alueella jäätyään kaatuvan<br />
puun alle. 17. kesäkuuta Stora Enson<br />
tytäryhtiön, puunkorjuuyhtiö<br />
OAO Ladenson ajokaluston huollossa<br />
toiminut työntekijä kuoli jäätyään<br />
puunkuljetusajoneuvon alle. Tihvinän<br />
alueella toimivan Stora Enson<br />
tytäryhtiön, puunkorjuuyhtiö<br />
OOO Russkij Lesin työntekijä jäi<br />
23. marraskuuta kaatuvan puun alle<br />
ja kuoli neljä päivää myöhemmin.<br />
Venäjän puunhankinnassa suoritetaan<br />
perusteellinen sisäinen turvallisuuskatselmus<br />
kevään 2005 aikana.<br />
Turvallisuuskoulutusta on tehostettu,<br />
etenkin uuden henkilöstön osalta.<br />
Lisäksi Venäjän puunhankinnan turvallisuutta<br />
kehitetään vertailemalla<br />
•<br />
40• <strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong><br />
•<br />
•<br />
•<br />
suomalaisten ja venäläisten metsurien<br />
käyttämiä turvatoimia sekä investoimalla<br />
nykyaikaiseen korjuukalustoon,<br />
jonka työturvallisuus on<br />
parempi.<br />
12. tammikuuta urakoitsijan työntekijä<br />
kuoli Baienfurtin tehtailla<br />
Saksassa saatuaan rakennustöiden<br />
yhteydessä korkeajännitteisen sähköiskun.<br />
15. heinäkuuta puskutraktorin kuljettaja<br />
kuoli Kemijärven sellutehtaalla<br />
pyöräkuormaajan aiheuttamiin vammoihin.<br />
29. syyskuuta urakoitsijan työntekijä<br />
kuoli Veitsiluodon tehtailla jäätyään<br />
nosto-oven alle kunnossapitotöiden<br />
aikana.<br />
• 12. toukokuuta Stora Enson yhteisyrityksen<br />
Veracelin palveluksessa toiminut<br />
metsänarvioija kuoli liikenneonnettomuudessa.<br />
Elokuusta <strong>2004</strong> lähtien kaikkien Stora<br />
Enson yksiköiden on edellytetty ilmoittavan<br />
kaikista Stora Enson tai urakoitsijoiden<br />
työntekijöille sattuneista kuolemaan<br />
johtavista tapaturmista konsernijohdolle<br />
24 tunnin kuluessa. Kaikista<br />
muista vakavista tapaturmista on ilmoitettava<br />
48 tunnin kuluessa. Yksiköillä on<br />
myös velvollisuus tutkia tapaturmat<br />
perusteellisesti ja tehdä kaikki tutkimuksen<br />
perusteella tarpeellisiksi katsotut<br />
parannukset.•<br />
Näin Stora Enso tukee UNICEFia<br />
5-vuotinen maailmanlaajuinen<br />
kumppanuus<br />
250 000 Yhdysvaltain dollarin<br />
lahjoitukset vuosittain<br />
tavaralahjoituksia ja henkilöstön<br />
vapaaehtoisia tempauksia<br />
Stora Enson liiketoimintayksiköt<br />
voivat tukea erilaisia kansallisia<br />
ohjelmia<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
Mitä edellytätte<br />
yhteistyökumppaniltanne?<br />
UNICEFilla on lujat siteet yritysmaailmaan,<br />
joka on tarjonnut järjestölle laajamittaista<br />
ja merkittävää tukea jo runsaat<br />
puoli vuosisataa. Yhteistyökumppanimme<br />
ovat osoittaneet meille kerta toisensa<br />
jälkeen, että heidän taloudellisia resurssejaan,<br />
johtamistaitoaan ja asiantuntemustaan<br />
hyödyntämällä voidaan saada<br />
aikaan todellista ja kestävää hyötyä maailman<br />
lapsille.<br />
Maailmanlaajuista kumppania valitessaan<br />
UNICEF painottaa erityisesti yrityksen<br />
arvojen yhteensopivuutta järjestömme<br />
perusarvoihin. Tavoitteena on<br />
yhteistyö, joka edistää kaikkien maailman<br />
lasten terveyttä sekä turvaa heidän<br />
mahdollisuutensa koulunkäyntiin, tasavertaisuuteen<br />
ja turvalliseen elinympäristöön.<br />
Oleellisen tärkeitä tekijöitä ovat<br />
myös pitkäjänteisellä yhteistyöllä molemmin<br />
puolin saavutettavat synergiat sekä<br />
mahdollisuus vahvistaa UNICEFin tunnettuutta.<br />
Yrityskumppanit auttavat UNICEFIa<br />
rahoittamaan lasten hyväksi perustettuja<br />
UNICEFin pääjohtaja Carol Bellamy vieraili<br />
slummissa sijaitsevassa tyttökoulussa<br />
Bagdadissa. Koulu on hiljattain otettu UNICEFin<br />
avustuksella uudelleen käyttöön.
YHTEISKUNTAVA<strong>STUU</strong> • YHTEIS<strong>Ö</strong>LLISYYS<br />
UNICEF ja Stora Enso –<br />
yhteiset arvot<br />
Stora Enso on UNICEFin ensimmäinen maailmanlaajuinen<br />
yrityskumppani perusopetuksen alueella. UNICEFin pääjohtaja<br />
Carol Bellamy korostaa yhteistyössä erityisesti arvojen ja<br />
tavoitteiden yhteensopivuutta.<br />
ohjelmia, toimivat kanssamme lasten<br />
asioiden puolestapuhujina tai tukevat<br />
työtämme tarjoamalla logistista ja teknistä<br />
apua sekä tutkimukseen ja toimituksiin<br />
liittyviä palveluita.<br />
Millä perusteilla Stora Enso<br />
valittiin yrityskumppaniksi?<br />
UNICEF on ollut Stora Enson asiakas jo<br />
monia vuosia ja oli siten hyvin selvillä<br />
yrityksen arvoista ja kulttuurista. Stora<br />
Enson voimakas yhteiskunnallinen<br />
sitoutuneisuus, maailmanlaajuinen toiminta<br />
sekä tehokkaan ja tuloksellisen<br />
yrityksen maine olivat selviä osoituksia<br />
siitä, että kyseessä olisi meille varsin<br />
ihanteellinen yhteistyökumppani.<br />
Stora Enson edustajille oli selvää,<br />
miksi UNICEF on sitoutunut turvaamaan<br />
jokaiselle tytölle ja pojalle oikeuden loppuun<br />
suoritettuun perusopetukseen, ja<br />
mitä vaikutuksia tällä on maailmanlaajuiseen<br />
yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen<br />
kehitykseen. Yhtä itsestään selvää<br />
Stora Ensolle oli UNICEFin keskittyminen<br />
koulutuksellisen tasa-arvon takaamiseen,<br />
toisin sanoen siihen, että tytöille ja<br />
pojille annetaan yhtäläinen oikeus koulutukseen.<br />
Uskoa antoi myös Stora Enson<br />
tapa edistää yhteisöllisyyttä aktivoimalla<br />
mukaan kaikki sidosryhmät ja kehottamalla<br />
niitä yhdistämään voimansa maailman<br />
lasten hyväksi. Lisäksi yhtiön kiinnostus<br />
antaa työntekijöilleen tilaisuuksia<br />
omakohtaiseen osallistumiseen yhteistyötavoitteiden<br />
saavuttamiseksi teki meihin<br />
suuren vaikutuksen.<br />
Mitä UNICEF odottaa Stora Ensolta?<br />
Stora Enso on lupautunut viisivuotisen<br />
yhteistyön aikana tukemaan korkeatasoisen<br />
perusopetuksen järjestämistä lapsille<br />
ympäri maailmaa, erityisesti tyttöjen<br />
koulutusta. Stora Enso on sitoutunut lahjoittamaan<br />
UNICEFille viisivuotiskauden<br />
aikana yhteensä 2,5 miljoonan Yhdysvaltain<br />
dollarin arvosta sekä raha- että<br />
tavaralahjoituksia.<br />
Aluksi painopiste on Stora Enson<br />
sisäisessä viestinnässä, jossa korostetaan<br />
yhteistyön tavoitteita ja osallistumismahdollisuuksia<br />
eri yksiköissä. Stora<br />
Enso toimii edelleen vastuullisen<br />
liike toiminnan puolestapuhujana<br />
© UNICEF / HQ03-0222 / Noorani<br />
erityisesti niissä maissa, joissa yhtiöllä on<br />
toimintaa.<br />
Tarjoamme Stora Ensolle myös tilaisuuksia<br />
sponsoroida tiettyjä UNICEFin<br />
julkaisuja tai painotuotteita, lahjoittaa<br />
materiaaleja ja jakaa asiantuntemusta<br />
UNICEFin tukemissa paperiin tai kartonkiin<br />
liittyvissä hankkeissa.<br />
Joissakin maissa UNICEF ja Stora<br />
Enso kehittävät kansallisia tukiohjelmia<br />
ja -toimintaa. Tällaisia voivat olla muun<br />
muassa työntekijöille ja asiakkaille mahdollisuuksien<br />
mukaan järjestettävät paikalliset<br />
kampanjat, UNICEFin järjestämien<br />
paikallisten projektien tukeminen<br />
sekä UNICEFin onnittelukorttien ja muiden<br />
tuotteiden myynti.<br />
Miten Stora Enson lahjoitukset<br />
ovat auttaneet UNICEFia<br />
järjestämään perusopetusta?<br />
Paljon on jo ehtinyt tapahtua huhtikuun<br />
<strong>2004</strong> jälkeen, kun allekirjoitimme Stora<br />
Enson kanssa viisivuotissopimuksen 2,5<br />
miljoonan Yhdysvaltain dollarin lahjoituksista<br />
UNICEFin koulutustoimintaan.<br />
Aluksi Stora Enson raha- ja tavaralahjoituksia<br />
käytetään ns. ensiapupaketin<br />
hankintaan ja jakeluun. Paketti käsittää<br />
heikoimmassa asemassa olevien lasten<br />
korkeatasoisen perusopetuksen järjestämiseksi<br />
välttämättömiä tarvikkeita ja palveluja.<br />
Paketin pääosia ovat:<br />
Pikainen kartoitus paikallisista tarpeista,<br />
joiden täyttäminen antaisi<br />
lapsille mahdollisuuden osallistua<br />
perusopetukseen ja suorittaa opintokokonaisuus<br />
loppuun. Tarpeet liittyvät<br />
kouluun, opettajiin, koteihin,<br />
yhteisöihin ja itse oppilaisiin. Tarvitaan<br />
muun muassa oppimateriaaleja<br />
(kynät, oppi- ja harjoituskirjat, lukemistot),<br />
henkilökohtaisia tarvikkeita<br />
(koulupuvut, hygieniatuotteet), opetuksen<br />
apuvälineitä (läsnäololuettelot,<br />
opettajan oppaat, liidut, radio)<br />
sekä koulunkäynnin edellyttämiä<br />
palveluita kuten kouluateriat, koulukuljetukset,<br />
opetustilojen kunnostus<br />
ja opettajien käytännön koulutus.<br />
Välittömät toimitukset edellyttävät,<br />
että on varmistettava paketin eri<br />
osien saatavuus (paikallisesti, alueellisesti<br />
ja ulkomailta), toimitusten<br />
luotettavuus ja laatu sekä tehtävä<br />
hintavertailuja.<br />
•<br />
•<br />
<strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong>• 41
YHTEISKUNTAVA<strong>STUU</strong> • YHTEIS<strong>Ö</strong>LLISYYS<br />
• Vahvojen kumppanuuksien rakentaminen<br />
ottamalla hankkeeseen mukaan<br />
hallitukset, paikalliset yhteistyökumppanit<br />
ja muut koulutussektorin<br />
tukemisesta kyseisissä maissa vastaavat<br />
virastot ja tahot. Näin luodaan<br />
pohja hankkeen laajamittaiselle toteutukselle<br />
sen jälkeen, kun järjestelmä<br />
on havaittu toimivaksi.<br />
• Stora Ensolta saatavan rahoituksen<br />
lisäksi odotamme toteutusvaiheen<br />
aikana hyötyvämme Stora Enson<br />
tuotteista ja asiantuntemuksesta. Esimerkiksi<br />
paperi voi olla oleellisen tärkeää<br />
silloin, kun oppi- ja harjoituskirjat<br />
ovat osa paketin sisältöä. Myös<br />
tarkoitusta varten suunnitellut pak-<br />
Venäjä<br />
Vuonna 2000 käynnistynyt Pihkovan<br />
mallimetsähanke pyrkii löytämään<br />
tasapainon metsänhoidon taloudellisten,<br />
ekologisten ja sosiaalisten<br />
ulottuvuuksien välillä. Pääajatuksena<br />
on ottaa pohjoismaiset ympäristöjärjestelmät<br />
ja alue-ekologisen suunnittelun<br />
menetelmät käyttöön Luoteis-<br />
Venäjän metsänhoidossa. Mallimetsä<br />
sai FSC-sertifi oinnin vuonna 2003.<br />
Projektille on tyypillistä laaja sidosryhmäyhteistyö.<br />
Venäjän WWF:n<br />
johtamaa projektia tukevat tällä hetkellä<br />
Ruotsin valtio ruotsalaisen kehi-<br />
•<br />
42• <strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong><br />
kaukset voivat olla osa toteutusvaihetta,<br />
ja mikäli mahdollista, Stora<br />
Enson asiantuntemusta jakelukustannuksista<br />
ja logistiikasta voidaan<br />
myös hyödyntää.<br />
Miten suuresta tarpeesta on kyse?<br />
Lasten opintiellä on vielä paljon esteitä.<br />
Yksi kolmesta kehitysmaiden lapsista ei<br />
suorita loppuun viittä ensimmäistä kouluvuottaan.<br />
Lisäksi maailmassa on noin 875 miljoonaa<br />
lukutaidotonta aikuista, joista<br />
kaksi kolmasosaa on naisia.<br />
Useammassa kuin 45 maassa alle neljännes<br />
tytöistä pääsee toisen asteen koulutukseen.<br />
Tiedämme myös, että suku-<br />
WWF -yhteistyö jatkuu<br />
tysjärjestö SIDAn (Swedish International<br />
Development Agency) kautta<br />
sekä Saksan WWF.<br />
Suomi<br />
Stora Enson Suomen puunhankinta<br />
tukee vapaaehtoista metsänsuojelua<br />
tukemalla Suomen WWF:n perintömetsäkampanjaa.<br />
Vuonna 2003 alkaneen<br />
yhteistyön tarkoituksena on täydentää<br />
valtiollisia suojeluhankkeita.<br />
Järjestelmälliset analyysit ja keskustelut<br />
Pohjois-Suomen vanhojen metsien<br />
käytöstä jatkuivat vuonna <strong>2004</strong>.<br />
Vuoropuheluun osallistuivat Metsä-<br />
•<br />
•<br />
puolinen syrjintä koulutuksessa on maailmanlaajuinen<br />
ongelma.<br />
Kovista haasteista huolimatta<br />
UNICEF asettaa määrätietoisesti realistisia<br />
tavoitteita vähentääkseen koulutusta<br />
vaille jäävien lasten määrää ja kehittääkseen<br />
tehokkaampia koulutusjärjestelmiä<br />
niissä maissa, joissa tarve on suurin.<br />
Stora Enson panostuksella voi olla tässä<br />
merkittävä rooli.•<br />
Stora Ensolla ja WWF:llä on meneillään useita yhteisiä projekteja monissa eri maissa. Useimpien projektien<br />
tavoitteena on kestävän metsänhoidon edistäminen. Esimerkit on poimittu kolmesta eri maasta.<br />
Suomen WWF:n Merenneito-kampanja tähtää Itämeren tilan parantamiseen.<br />
•<br />
hallitus, Suomen WWF ja Suomen<br />
luonnonsuojeluliitto. Stora Enso<br />
tukee tätä vuoropuhelua ja on ohjannut<br />
WWF:n kautta taloudellista<br />
tukea tarvittavien lisäselvitysten suorittamiseen<br />
keskusteltavana olleilla<br />
metsäalueilla.<br />
Stora Enso tukee jo neljättä vuotta<br />
Suomen WWF:n Merenneito-kampanjaa<br />
Itämeren ekologisen tilan<br />
parantamiseksi.<br />
Latvia<br />
Stora Enso on auttanut Latvian<br />
Pasaules Dabas Fonds -järjestöä<br />
(aiemmin WWF Latvia) organisoimaan<br />
seminaareja luonnon monimuotoisuudesta<br />
ja kestävästä metsänhoidosta<br />
metsänomistajille ja<br />
muille sidosryhmille. Stora Enso on<br />
myös tukenut asiaan liittyvää tutkimusta<br />
ja julkaisutoimintaa.<br />
Lisäksi Stora Enso on osallistunut<br />
keskusteluihin kuitulähteiden laillisuudesta<br />
ja ollut yksi toiminnan<br />
sponsoreista. Rahaston projekti laittomia<br />
hakkuita vastaan jatkuu vuonna<br />
2005.<br />
Stora Enson Baltian puunhankinta<br />
tukee visenttiprojektia, jonka tavoitteena<br />
on uhanalaisen visentin, biisonin<br />
eurooppalaisen vastineen, palauttaminen<br />
Latvian metsiin, joissa<br />
se aikoinaan esiintyi luonnonvaraisena.<br />
Projektin ensimmäisessä vaiheessa,<br />
kesällä <strong>2004</strong>, viisi yksilöä laskettiin<br />
vapaaksi 200 hehtaarin kokoiselle<br />
alueelle.•<br />
•<br />
•<br />
•
Yhteistyö heijastaa paikallisia tarpeita<br />
Jokaisen organisaation, tapahtuman tai<br />
toiminnan, jota Stora Enso päättää<br />
tukea, tulee heijastaa yhtä tai useampaa<br />
konsernin arvoista – tuloksellisuutta,<br />
asiakaskeskeisyyttä, vastuuta,<br />
ihmisläheisyyttä ja suuntautumista tulevaisuuteen.<br />
Tässä suhteessa UNICEF on<br />
Stora Ensolle ihanteellinen kumppani.<br />
Stora Enson tehtaat ja muut yksiköt<br />
osallistuvat paikallisyhteisöjensä toimintaan<br />
monin eri tavoin. Paikallisia kouluja<br />
ja yliopistoja voidaan tukea tarjoamalla<br />
niille Stora Enson tuotteita ilmaiseksi,<br />
sponsoroimalla koulutusmateriaaleja ja<br />
-ohjelmia, jakamalla stipendejä sekä<br />
tekemällä teknisten alojen ammatteja<br />
tunnetuksi. Hyvin monet yksiköt antavat<br />
lahjoituksia paikallisiin hyväntekeväisyyskeräyksiin,<br />
museoille tai ympäristörahastoihin.<br />
Jotkut yksiköt tuottavat infrastruktuuria<br />
tai yhteisiä palveluita, jotka<br />
ovat myös paikallisyhteisöjen käytettävissä.<br />
Palokunnat ovat tästä tyypillinen<br />
esimerkki. Vuonna <strong>2004</strong> lukuisat tehtaat<br />
ja sahat järjestivät avointen ovien päiviä<br />
– monilla Baltian sahoilla tämä tapahtui<br />
ensi kertaa koko toiminnan aikana.<br />
YHTEISKUNTAVA<strong>STUU</strong> • LIIKETOIMINNAN PERIAATTEET<br />
Kilpailulainsäädännön<br />
noudattaminen<br />
Toukokuussa <strong>2004</strong> EU:n komission<br />
kilpailuviranomaiset ja Suomen kilpailuviraston<br />
edustajat tekivät tarkastuskäyntejä<br />
Stora Enson toimitiloihin<br />
eri puolilla Eurooppaa. Samaan aikaan<br />
konsernia pyydettiin toimittamaan asiakirjoja<br />
Yhdysvaltain kilpailuviranomaisille<br />
(the Antitrust Division of the US<br />
Department of Justice). Tutkimukset koskevat<br />
hienopapereiden ja painopapereiden<br />
toimintaa Euroopassa, aikakauslehtipapereiden<br />
toimintaa Yhdysvalloissa,<br />
keräyspaperin hankintaa Saksassa sekä<br />
Suomen puunhankintaa. Viranomaisten<br />
tutkimukset niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin<br />
ovat vasta alkuvaiheessaan,<br />
eikä konsernia tai sen yksittäisiä toimihenkilöitä<br />
vastaan ole esitetty syytteitä.<br />
Kesällä <strong>2004</strong> Veitsiluodon tehtaat<br />
avasi luontopolun, joka kulkee tehtaiden<br />
arkittamon ja toimistorakennusten välissä<br />
sijaitsevan pienen metsäalueen halki.<br />
Polun ovat suunnitelleet Länsi-Lapin<br />
ammatti-instituutin opiskelijat polun<br />
varrelle pystytettyine paikallisesta kasvi-<br />
ja eläinkunnasta kertovine opastauluineen.<br />
Polku on kaikkien tehtailla vierailevien<br />
vapaassa käytössä.<br />
Port Hawkesburyn tehtaat osallistui<br />
äskettäin yhteisprojektiin, jonka osapuolia<br />
olivat lohikalojen suojeluun keskittynyt<br />
järjestö Trout Unlimited sekä Kanadan<br />
meristä ja sisävesistä vastaava ministeriö<br />
(Fisheries and Oceans Canada).<br />
Projektissa asennettiin poistoputki lisäämään<br />
veden virtaamaa St. Francisin sataman<br />
joessa, mikä on auttanut tasaamaan<br />
jokiveden lämpötilaa kesäkuukausina ja<br />
parantanut kalanpoikasten eloonjäämismahdollisuuksia.<br />
Syksyllä <strong>2004</strong> Stevens Pointin tehtaat<br />
järjesti keräyksen, jonka tuotto lahjoitettiin<br />
Wisconsinissa toimivalle United Way<br />
of Portage County -järjestölle. Stora Enso<br />
North America kaksinkertaisti lahjoituk-<br />
Stora Ensolla on jo pitkään ollut kilpailulakien<br />
noudattamista koskeva tarkka<br />
toimintaohje, joten näihin asioihin<br />
suhtaudutaan vakavasti. Yhtiö on valinnut<br />
Brysselissä toimivan asianajotoimisto<br />
Van Bael & Bellisin sekä Helsingissä<br />
toimivan Sivenius & Suvannon edustamaan<br />
konsernia Euroopassa ja Suomessa.<br />
Yhdysvalloissa asianajotoimisto<br />
McDermott, Will & Emery avustaa yhtiötä<br />
toimittamaan pyydetyt asiakirjat<br />
viranomaisille. Samanaikaisesti näiden<br />
tutkimusten kanssa Stora Enso on mainittu<br />
lukuisissa Yhdysvalloissa vireille<br />
pannuissa ryhmäkanteissa. Kilpailuviranomaisten<br />
tutkimukset voivat kestää pitkään,<br />
eikä Stora Enso osaa vielä arvioida,<br />
milloin tutkimukset saadaan päätökseen.<br />
sen osallistumalla tempaukseen henkilöstön<br />
lahjoituksia vastaavalla summalla.<br />
United Way rahoittaa tärkeiden paikallisten<br />
hankkeiden hyväksi toimivien organisaatioiden,<br />
kuten paikallisen Punaisen<br />
Ristin, toimintaa.<br />
Muut yksiköiden järjestämät yhteisöllisyyttä<br />
edistävät hankkeet eri puolilta<br />
maailmaa heijastavat kunkin paikallisyhteisön<br />
omia tarpeita:<br />
Kabelin tehtailla on useita pitkäaikaisia<br />
yhteiskunnalliseen toimintaan ja<br />
kulttuuriin liittyviä yhteistyösuhteita<br />
Hagenissa. Tehdas tukee muun muassa<br />
paikallista vähävaraisten kanttiinia.<br />
Ruotsin Papyrus sponsoroi lukuisia<br />
paikallisia organisaatioita, esimerkiksi<br />
Ruotsin lasten syöpäsäätiötä ja<br />
Ruotsin kansallista päihdetyötä.<br />
Venäjällä Stora Enso Timber tukee<br />
kahta paikallisille kodittomille lapsille<br />
tarkoitettua hoitokotia lahjoittamalla<br />
vaatteita, kirjoja ja leluja.•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
Uusin versio Stora Enson kilpailulainsäädännön<br />
noudattamisohjelmasta<br />
julkaistiin vuonna 2002. Ohjelma perustuu<br />
Enson, Storan ja Consolidated Papersin<br />
entisiin toimintaohjeisiin. Ohjelmassa<br />
korostetaan Stora Enson kannattavan<br />
vapaata ja rehtiä kilpailua ja sitoutuvan<br />
kilpailulakien noudattamiseen. Sitoumus<br />
on myös oleellinen osa yhtiön nykyisiä<br />
eettisiä periaatteita. Stora Enso toteut -<br />
taa, kuten tähänkin asti, toimenpiteitä<br />
varmistaakseen kilpailulakien noudattamisen.•<br />
<strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong>• 43
TALOUDELLINEN VA<strong>STUU</strong> • INDIKAATTORIT<br />
Rahan jäljillä<br />
Vuonna <strong>2004</strong> toteutetussa projektissa pohdittiin menetelmiä Stora Enson toiminnan taloudellisen vastuun<br />
arvioimiseksi ja määriteltiin alustavat taloudellisen vastuun mittarit.<br />
Projektissa keskityttiin konsernitason<br />
välittömiin taloudellisiin vaikutuksiin.<br />
Välittömiä ja välillisiä taloudellisia<br />
vaikutuksia paikallisyhteisöihin tarkasteltiin<br />
kahden pilottina toimineen<br />
yksikön, Oulun tehtaiden ja Suomen<br />
puunhankinnan, kannalta.<br />
Stora Enso edustaa teollisuuden alaa,<br />
jolla on perinteisesti ollut ja on yhä tärkeä<br />
rooli kotimaidensa kansantaloudessa.<br />
Yhtiön tehtaat sijaitsevat usein pienillä<br />
paikkakunnilla, joilla ne ovat tärkeitä<br />
työnantajia, veronmaksajia ja liikekumppaneita<br />
monille paikallisille yrityksille.<br />
Yritysvastuun taloudellisten näkökohtien<br />
ymmärtäminen edellyttää paikallistason<br />
tarkastelua ja paikallisten realiteettien<br />
huomioon ottamista. Toisaalta myös<br />
konsernitason yhteenvedot välittömistä<br />
taloudellisista vaikutuksista voivat antaa<br />
olennaista tietoa siitä, miten Stora Enson<br />
toiminta vaikuttaa sidosryhmien talouteen<br />
ja miten toiminnan taustalla olevat<br />
rahavirrat muodostuvat.<br />
Taloudelliset vaikutukset sidosryhmiin<br />
Stora Enson vaikutukset sidosryhmiensä<br />
talouteen välittyvät useiden eri kanavien<br />
kautta.<br />
1. Rahavirrat ovat tärkeimpiä välittömiä<br />
vaikutuskanavia, ja ne osoittavat<br />
Stora Enson ja eri sidosryhmien välisen<br />
suhteen laajuuden.<br />
2. Stora Enson toiminta vaikuttaa myös<br />
monin aineettomin tavoin, esim.<br />
lisäämällä asiantuntemusta ja luomalla<br />
verkostoja.<br />
Lisäarvon jakautuminen eri sidosryhmien kesken<br />
Lisäarvon syntyminen<br />
44• <strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong><br />
3. Muita taloudellisen vastuun mittareita<br />
ovat sidosryhmien taloudellisiin<br />
riskeihin liittyvät toimenpiteet.<br />
Stora Enso luo sidosryhmilleen monenlaista<br />
lisäarvoa. Alla olevasta taulukosta<br />
ilmenee, miten lisäarvo syntyy ja miten<br />
se jakautuu eri sidosryhmien kesken.<br />
Välittömät taloudelliset vaikutukset<br />
Asiakkaat<br />
Stora Enso toimittaa tuotteita ja palveluja<br />
asiakkaille, joilla on korkeat odotukset.<br />
Stora Enso vaikuttaa asiakkaidensa talouteen<br />
toimittamiensa tuotteiden ja palvelujen<br />
kautta.<br />
Stora Enso palvelee pääasiassa yritysasiakkaita<br />
maailmanlaajuisen myynti- ja<br />
markkinointiverkoston kautta. Verkosto<br />
on levittäytynyt kuudelle mantereelle ja<br />
koostuu yli 30 myyntiyhtiöstä ja lukuisista<br />
itsenäisistä agenteista. Stora Enson<br />
liikevaihto oli vuonna <strong>2004</strong> yhteensä<br />
12 395,8 miljoonaa euroa (12 172,3 milj.<br />
euroa vuonna 2003).<br />
Toimittajat<br />
Vuonna <strong>2004</strong> Stora Enso hankki tavaroita<br />
ja palveluita 6 534,6 miljoonan euron<br />
arvosta (6 129,3 milj. euroa vuonna<br />
2003).<br />
Henkilöstö<br />
Stora Enso luo henkilöstölleen lisäarvoa<br />
palkkojen, palkkioiden ja eläkkeiden<br />
<strong>2004</strong><br />
milj.<br />
euroa<br />
%<br />
liikevaihdosta<br />
2003<br />
milj.<br />
euroa<br />
%<br />
liikevaihdosta<br />
Asiakkaat + Liikevaihto 12 395,8 100 12 172,3 100<br />
Toimittajat – Ostot 8 580,4 69 8 202,9 67<br />
Lisäarvon jakautuminen<br />
= Lisäarvo 3 815,4 31 3 969,4 33<br />
Henkilöstö<br />
– Henkilöstökulut<br />
yhteensä<br />
1 937,3 16 2 297,6 19<br />
Osakkeenomistajat – Osingot 375,7 3 387,7 3<br />
Rahoittajat – Rahoituskulut 106,0 1 237,7 2<br />
Julkinen sektori – Verot<br />
= Liiketoiminnan kehit-<br />
–108,8 –1 67,0 1<br />
tämiseen jäävä osuus 1 505,2 12 979,4 8<br />
sekä muiden etujen, kuten yhtiön maksamien<br />
sosiaaliturvamaksujen muodossa.<br />
Stora Enson työntekijät ovat mukana<br />
yhtiön palkitsemisjärjestelmässä, jossa<br />
palkkio määräytyy muun muassa kannattavuuden<br />
ja johdon asettamien tärkeimpien<br />
liiketoiminnallisten tavoitteiden<br />
saavuttamisen perusteella. Järjestelmän<br />
piiriin kuuluu nykyisin noin 80 %<br />
työntekijöistä, joista suurin osa toimii<br />
Euroopassa. Tavoitteena on ottaa järjestelmä<br />
vähitellen käyttöön myös muualla<br />
paikalliset erityispiirteet huomioiden.<br />
Stora Enso suosii vakinaisia työsuhteita.<br />
Noin 97 % työntekijöistä oli vakinaisessa<br />
työsuhteessa joulukuun <strong>2004</strong><br />
lopussa.<br />
Toiminnan uudelleenjärjestelyt pitkän<br />
aikavälin kannattavuuden palauttamiseksi<br />
johtivat henkilöstön vähennyksiin<br />
joissakin Stora Enson yksiköissä.<br />
Suurimmat henkilöstön vähennykset<br />
tapahtuivat Venäjän puunhankinnassa<br />
sekä Wisconsin Rapidsin tehtailla ja<br />
Kimberlyn tehtailla (ks. sivu 35).<br />
Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi<br />
ovat tärkeä osa Stora Enson aineetonta<br />
arvoa. Vuonna <strong>2004</strong> henkilöstö sai<br />
koulutusta keskimäärin 3,4 päivää työntekijää<br />
kohti. Työterveyshuollon kustannukset<br />
vuonna <strong>2004</strong> ilman vakuutuksia<br />
ja korvauksia olivat 10,5 miljoonaa<br />
euroa.<br />
Tuloverot<br />
Milj. euroa <strong>2004</strong><br />
Suomalaiset yhtiöt 63,0<br />
Ruotsalaiset yhtiöt –193,7<br />
Saksalaiset yhtiöt 5,1<br />
Muut yhtiöt 16,8<br />
Yhteensä –108,8
Osakkeenomistajat<br />
Osakkeenomistajat hyötyvät osakkuudestaan<br />
osinkojen ja osakekurssien kehityksen<br />
muodossa. Stora Enson osakkeet<br />
noteerataan Helsingin, Tukholman ja<br />
New Yorkin arvopaperipörsseissä. Joulukuun<br />
<strong>2004</strong> lopussa Stora Ensolla oli noin<br />
76 000 osakkeenomistajaa.<br />
Stora Enson tavoitteena on maksaa<br />
konsernin pitkän aikavälin tulokseen<br />
perustuvaa vakaana pysyvää osinkoa.<br />
Yhtiön osinkopolitiikkana on jakaa osakkeenomistajille<br />
vähintään puolet voitosta<br />
suhdannekierron aikana. Vuonna<br />
<strong>2004</strong> osinkoja maksettiin 375,7 miljoonaa<br />
euroa.<br />
Stora Enso on saanut tunnustusta<br />
alansa johtavana yrityksenä useissa kestävän<br />
kehityksen indekseissä (ks. sivut<br />
10–11).<br />
Kansalaisyhteiskunta<br />
Monilla paikkakunnilla Stora Enson tehtaat<br />
ovat suurin yksittäinen työnantaja.<br />
Monilla yksiköillä on pitkät perinteet<br />
läheisestä yhteistyöstä paikallisyhteisönsä<br />
kanssa. Toiminnan muodot ovat<br />
moninaisia aina infrastruktuurin yhteiskäytöstä<br />
ja kaukolämmön tuottamisesta<br />
tapaamisiin ammattiliittojen tai paikallisten<br />
yhdistysten edustajien kanssa.<br />
Samaan luokkaan kuuluvat myös lahjoitukset.<br />
Ympäristön tilan parantamiseen<br />
investoitiin yhteensä 87 miljoonaa euroa<br />
(ks. sivu 19). Lisäksi 18 tehtaalla tehtiin<br />
ympäristön kunnostustoimenpiteitä tai<br />
varauduttiin tuleviin toimenpiteisiin<br />
(ks. sivu 15).<br />
Vuonna <strong>2004</strong> yhtiö allekirjoitti pitkäaikaisen<br />
yhteistyösopimuksen UNICEFin<br />
kanssa. Stora Enson tarkoituksena on<br />
lahjoittaa UNICEFille viiden vuoden<br />
aikana yhteensä 2,5 miljoonaa Yhdysvaltain<br />
dollaria rahalahjoitusten ja<br />
vapaaehtoistempausten muodossa (ks.<br />
sivut 40–42).<br />
Julkishallinto<br />
Stora Enso maksoi tuloveroja yhteensä<br />
108,8 milj. euroa (–67,0 milj. euroa vuonna<br />
2003). Lukua kasvattivat 240,5 milj.<br />
Asiakkaat<br />
Liikevaihto markkina-alueittain<br />
Eurooppa .............................................70 %<br />
Pohjois-Amerikka .................................17 %<br />
Aasian-Tyynenmeren alue ......................9 %<br />
Muut alueet ..........................................4 %<br />
Yhteensä 12 395,8 miljoonaa euroa<br />
euron voitto Ruotsin metsäomaisuuden<br />
myynnistä sekä Suomen tuloverolain<br />
muutoksista tullut 20,0 milj. euron verohyöty.<br />
Tuloverot ilman näitä kahta tekijää<br />
olivat 151,7 milj. euroa, joka vastaa<br />
28,9 prosentin veroastetta (31,7 %).<br />
Välilliset taloudelliset vaikutukset<br />
Aineettomat vaikutukset<br />
Stora Enso luo taloudellista hyötyä kehittämällä<br />
tuotteitaan, luomalla entistä<br />
enemmän lisäarvoa ja tarjoamalla asiakkailleen<br />
uusia ratkaisuja. Tiiviissä yhteistyössä<br />
toteutetuin yhteisin projektein<br />
Stora Enso ja sen toimittajat saavat parhaan<br />
hyödyn taloudellisista resursseistaan.<br />
Maailmanlaajuisena yrityksenä<br />
Stora Enso on etuoikeutetussa asemassa,<br />
ja sen on mahdollista hyötyä kaikkien<br />
johtavien metsäteollisuusmaiden tutkimus-<br />
ja kehitysresursseista. Uudet tutkimusprojektit<br />
ovat suorassa yhteydessä<br />
Stora Enson liiketoimintastrategiaan, ja<br />
niitä arvioidaan syntyvän lisäarvon<br />
perusteella.<br />
Tutkimus- ja kehitystyötä tehdään<br />
Stora Ensossa useilla eri tasoilla. Yhtiöllä<br />
on tutkimuskeskukset Suomessa, Ruotsissa,<br />
Saksassa ja Yhdysvalloissa sekä teknisesti<br />
vahvat organisaatiot liiketoiminta-<br />
yksiköissä. Lisäksi yhtiöllä on eritasoista<br />
yhteistyötä paikallisten ja maailmanlaajuisten<br />
T&K-palvelujen tarjoajien<br />
kanssa. Useimmat tutkimuskumppaneista<br />
ovat korkeakouluja tai muita koulutus-<br />
ja tutkimuslaitoksia. Projekteihin voivat<br />
päästä mukaan myös valitut toimittajat.<br />
Vuonna <strong>2004</strong> Stora Enso investoi tutkimus-<br />
ja kehitystyöhön 82,2 miljoonaa<br />
euroa, eli 0,7 % liikevaihdosta (88,8 miljoonaa<br />
euroa vuonna 2003). Vuoteen<br />
2003 verrattuna tutkimus- ja kehitystyöhön<br />
käytetyt varat pienenivät 7 %.<br />
Suomen puunhankinta:<br />
vaikutukset paikalliseen talouteen<br />
Stora Enso Metsä vastaa konsernin puunhankinnasta<br />
Suomessa. Stora Enson Suomessa<br />
toimiville tehtaille toimitettiin<br />
vuoden <strong>2004</strong> aikana kaikkiaan 20,8 miljoonaa<br />
kuoretonta kiintokuutiometriä<br />
Toimittajat<br />
Tavarat ja palvelut markkina-alueittain<br />
Eurooppa .............................................84 %<br />
Pohjois-Amerikka .................................15 %<br />
Aasian-Tyynenmeren alue ......................1 %<br />
Yhteensä 6 534,6 miljoonaa euroa<br />
puuta. Lisäksi melko pieniä määriä puuta<br />
myytiin konsernin ulkopuolisille asiakkaille.<br />
Puusta noin 15,3 miljoonaa kuoretonta<br />
kiintokuutiometriä hankittiin Suomen<br />
metsistä. Valtaosa Suomesta hankitusta<br />
puusta oli peräisin yksityismetsistä.<br />
Maaseudulla, erityisesti Pohjois- ja<br />
Itä-Suomessa, metsätalous on tärkeimpiä<br />
elinkeinoja. Stora Enson puunhankinnan<br />
osuus hakkuutuloista näillä alueilla<br />
voi olla jopa 25 %.<br />
Suomen puunhankinnan parissa toimii<br />
768 työntekijää ja noin 400 sopimusurakoitsijaa,<br />
joihin kuuluvat metsäurakoitsijat<br />
sekä paikalliset kuljetus- ja metsäpalveluyrittäjät.<br />
Vuonna <strong>2004</strong> Stora<br />
Enso Metsän kautta paikalliselle elinkeinoelämälle<br />
puun, kuljetusten ja puunkorjuu<br />
palveluiden hankintoina suuntautuva<br />
rahavirta oli yhteensä 647,9 miljoonaa<br />
euroa.<br />
Monet metsäurakoitsijat ovat paikallisia<br />
pienyrittäjiä, joilla on vain yksi tai<br />
kaksi hakkuukonetta. Suomen puunhankinnalla<br />
on merkittävä rooli näiden yritysten<br />
toiminnan turvaajana, sillä se on<br />
usein heidän tärkein tai jopa ainoa asiakkaansa.<br />
Korjuusopimukset tehdään<br />
yleensä kolmeksi vuodeksi kerrallaan, ja<br />
niissä sovitaan hakkuumääristä etukäteen<br />
siten, että urakoitsijat pystyvät<br />
ennakoimaan tulotasonsa.<br />
Stora Enso Metsällä on useiden urakoitsijoiden<br />
kanssa yhteisiä kehitysohjelmia.<br />
Yksi niistä oli 1999–2005 toteutettu<br />
projekti, jossa selvitettiin GIS-paikkatietojärjestelmän<br />
käyttömahdollisuuksia<br />
kuorma-autoissa ja metsäkoneissa. Suomen<br />
puunhankinta tarjoaa palveluiden<br />
toimittajille myös liiketaloudellista koulutusta<br />
ja kirjanpitopalveluita verkkoportaalin<br />
kautta.<br />
Vuonna <strong>2004</strong> Stora Enso Metsä tuki<br />
sopimusurakoitsijoita laatujärjestelmien<br />
kehittämisessä, mikä edisti urakoitsijoiden<br />
liiketoiminnan kehittämistä ja toiminnan<br />
tehokkuutta. Sen tuloksena suurimmalla<br />
osalla sopimusurakoitsijoita on<br />
laatujärjestelmä käytössään. Toimittajien<br />
tyytyväisyyttä seurataan säännöllisesti.•<br />
Henkilöstö<br />
Henkilöstökulut maittain<br />
Eurooppa .............................................83 %<br />
Pohjois-Amerikka .................................16 %<br />
Aasian-Tyynenmeren alue ......................1 %<br />
Muut alueet ........................................0,1 %<br />
Yhteensä 1 937,3 miljoonaa euroa<br />
<strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong>• 45
T<strong>Ä</strong>HT<strong>Ä</strong>IMESS<strong>Ä</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> • KULJETUKSET<br />
Yritysvastuun näkökulma kuljetuksiin<br />
Stora Enso tukee ympäristön<br />
kannalta edullisia kuljetusratkaisuja<br />
ja raportoi niiden käytöstä. Tulevaisuudessa<br />
myös yhteiskuntavastuun<br />
kysymykset huomioidaan<br />
entistä määrätietoisemmin kuljetusjärjestelyissä.<br />
Stora Enson logistiikkaorganisaatio<br />
(Stora Enso Transport and Distribution)<br />
vastaa useimpien tuotteiden<br />
kuljetuksista, varastoinnista ja jakelusta.<br />
Puunhankintaorganisaatio puolestaan<br />
vastaa tehtaille tulevista puuvirroista.<br />
Kuljetusten epäsuorat ympäristövaikutukset<br />
eivät kuulu Stora Enson<br />
raportoinnin piiriin. Logistiikkaorganisaatio<br />
kuitenkin edellyttää, että sen käyttämillä<br />
kuljetusyhtiöillä on ympäristöjärjestelmä,<br />
ja että ne tiedottavat ympäristötoiminnastaan<br />
ja pyrkivät siinä<br />
aktiivisesti parempiin tuloksiin. Kuljetusyhtiöiden<br />
ympäristötoiminnan tasoa<br />
seurataan myös erityisellä kyselylomakkeella.<br />
Stora Enso Transport and Distribution<br />
on valmistellut konsernin yhteiskuntavastuuperiaatteiden<br />
sisällyttämistä<br />
osaksi toimintaansa, ja työn ensimmäisen<br />
vaiheen odotetaan valmistuvan vuoden<br />
2005 keväällä.<br />
Kuljetusmäärät <strong>2004</strong><br />
Puuta<br />
46 miljoonaa<br />
tonnia<br />
Pigmenttejä ja<br />
täyteaineita 3,0<br />
miljoonaa tonnia<br />
Uusiokuitua 2,4<br />
miljoonaa tonnia<br />
Ostomassaa 1,0<br />
miljoona tonnia<br />
Paperia ja kartonkia<br />
14,6 miljoonaa<br />
tonnia<br />
Puutuotteita 4,2<br />
miljoonaa tonnia<br />
Jalosteita 0,8<br />
miljoonaa tonnia<br />
Markkinasellua<br />
ulkoiseen ja sisäiseen<br />
käyttöön 2,5<br />
miljoonaa tonnia<br />
Stora Enso kuljetti 74,5 miljoonaa tonnia raaka-aineita<br />
ja tuotteita vuonna <strong>2004</strong>, kun edellisvuoden määrä oli<br />
69,5 miljoonaa tonnia. Lähes kaikki kuljetukset ovat<br />
alihankkijoiden vastuulla.<br />
46• <strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong><br />
Vesikuljetukset muodostavat suurimman osan Stora Enson kuljetusvirroista. Rautatie- ja<br />
maantiekuljetuksilla on myös tärkeä rooli.<br />
Vuosi <strong>2004</strong><br />
Pohjois-Amerikassa<br />
suositaan rautateitä<br />
Pohjois-Amerikassa noin 90 % tehtaille<br />
tulevista raaka-aineista kuljetetaan junalla<br />
ja 10 % maanteitse. Tehtailta lähtevistä<br />
toimituksista 60 % lähtee junalla ja<br />
40 % maanteitse – joskin aikakauslehtipaperitehtaiden<br />
kuljetuksista yli 90 %<br />
voi olla rautatiekuljetuksia.<br />
Vuonna 2002 toteutetussa asiakashankkeessa<br />
Pohjois-Amerikan tulosryhmä<br />
laski eri kuljetusmuotojen aiheuttamat<br />
päästöt tehtaan ja asiakkaan painotalon<br />
välillä. Vuonna <strong>2004</strong> toteutettu<br />
seuranta osoitti, että vaikka paperitonnin<br />
kulkema matka oli keskimäärin pidentynyt,<br />
päästöt tonnia kohti olivat pysyneet<br />
ennallaan rautatiekuljetusten lisääntyneen<br />
käytön ansiosta.<br />
Päästöjä alennetaan myös jakamalla<br />
kuljetuskustannuksia joidenkin asiakkaiden<br />
kanssa. Asiakkaita voidaan palkita,<br />
jos he käyttävät paperitehtaan lähellä<br />
olevaa painotaloa, tilaavat täysiä junanvaunullisia<br />
ja tekevät tilaukset niin ajoissa,<br />
että kuljetus ehditään järjestää rautateitse.<br />
NETSS vahvistaa ympäristövastuuta<br />
Tammikuussa <strong>2004</strong> Stora Enso hyväksyi<br />
uuden Pohjois-Euroopan keskitetyn kuljetusjärjestelmän<br />
(NETSS). Tavoitteena<br />
on soveltaa Göteborgin ja Zeebruggen<br />
välillä käytössä olevia ympäristöstandardeja<br />
myös Suomesta lähteviin kuljetuksiin.<br />
Järjestelmä panostaa myös vähärikkisen<br />
polttoaineen käyttöön, pakokaasujen<br />
katalyyttiseen puhdistukseen ja<br />
ympäristö- ja terveysvaatimusten nou-<br />
dattamiseen. NETSS-järjestelmän ensimmäinen<br />
vaihe käynnistyy kesällä 2005.<br />
Sopimuskumppanin vakava<br />
liikenneonnettomuus Suomessa<br />
Konginkankaalla tapahtui traaginen<br />
onnettomuus 19. maaliskuuta <strong>2004</strong>, kun<br />
Stora Enson paperirullia kuljettanut täysperävaunullinen<br />
rekka törmäsi linjaautoon.<br />
Rekan perävaunu iskeytyi linjaautoon<br />
täydessä vauhdissa. Onnettomuus<br />
vaati 23 kuolonuhria. Onnetto -<br />
muuden jälkeen liikenne- ja viestintäministeriö<br />
on tarkentanut teiden talvi -<br />
kunnossapidon määräyksiä ja alentanut<br />
nopeusrajoituksia vaikeiden sääolosuhteiden<br />
vallitessa.<br />
Ympäristöpalkinto Ruotsissa<br />
Stora Enso sai Ruotsin merenkulkufoorumin<br />
ympäristödiplomin vuonna <strong>2004</strong>.<br />
Merenkulkufoorumi palkitsi Stora Enson<br />
uudesta kuljetusjärjestelmästä, jonka kaikissa<br />
ratkaisuissa on huomioitu ympäristöarvot.<br />
Konserni sai myös tunnustusta<br />
siitä, että se edellyttää sopimuskumppaneiltaan<br />
parhaan käytettävissä olevan<br />
teknologian (BAT) käyttöä kuljetusketjun<br />
kaikissa vaiheissa. Merenkulkufoorumi<br />
uskoo, että kun Stora Enson uusi NETSSjärjestelmä<br />
on täydessä käytössä vuonna<br />
2007, se alentaa merkittävästi päästöjä<br />
ilmaan.•<br />
Lue lisää osoitteesta:<br />
www.storaenso.com/<strong>2004</strong>/<br />
sustainability
T<strong>Ä</strong>HT<strong>Ä</strong>IMESS<strong>Ä</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> • TUOTTEET<br />
Puu kestää<br />
Mitä pitempi puurakenteen käyttöikä<br />
on, sitä paremmin puu<br />
pystyy kilpailemaan muiden<br />
rakennusmateriaalien, kuten teräksen,<br />
muovin tai betonin kanssa. Muiden<br />
rakennusmateriaalien tavoin puukin<br />
voi altistua haittavaikutuksille kuten<br />
kosteudelle, sienille ja tuholaisille.<br />
Onkin tärkeää selvittää, mitkä tekijät<br />
vaikuttavat puun kestävyyteen, ja<br />
ymmärtää puun käyttäytymistä eri<br />
käyttöolosuhteissa. Stora Enso panostaa<br />
puun luon taisten ominaisuuksien optimointiin<br />
ja paran tamiseen. Kaupallisia<br />
esimerkkejä tästä ovat WoodHeart- ja<br />
ThermoWood-tuotteet.<br />
Ympäristönäkökulmasta puurakenteiset<br />
talot päihittävät muista materiaaleista<br />
rakennetut talot. Puu on uusiutuva<br />
raaka-aine, puumateriaalit ovat kierrätettäviä<br />
ja ne sitovat hiiltä koko käyttöikänsä<br />
ajan. Lisäksi puutuotteiden valmistus<br />
kuluttaa suhteellisen vähän energiaa,<br />
joka sekin saadaan suurelta osin poltta-<br />
Tuoteturvallisuus – ydinasia<br />
Tuoteturvallisuus on Stora Enson<br />
pakkaustuotteille olennainen<br />
ominaisuus. Monet uudet<br />
tuoteratkaisut lisäävät osaltaan<br />
niitä käyttävien kuluttajien<br />
turvallisuutta. Turvallisuus on<br />
erityisen tärkeä näkökohta lääke-<br />
ja elintarvikepakkauksissa.<br />
Esimerkki turvallisuusnäkökohdat<br />
huomioivasta uudesta innovatiivisesta<br />
tuotteesta on vuonna <strong>2004</strong><br />
esitelty Stora Enso Pharma SHR -lääkepakkauskonsepti.<br />
Kartonkimateriaali ja<br />
pakkauksen suunnittelu tekevät siitä<br />
samanaikaisesti sekä lapsiturvallisen että<br />
varttuneelle käyttäjälle soveltuvan. Pakkaus<br />
täyttää eurooppalaisen ISO 8317<br />
-standardin lapsiturvallisuusvaatimukset<br />
ja se on saanut myös Yhdysvalloissa parhaat<br />
arvosanat lapsiturvallisuudesta ja<br />
senioriystävällisyydestä. Pakkaus auttaa<br />
potilasta myös annostelemaan lääkkeen<br />
oikein, mikä parantaa lääketurvallisuutta.<br />
Tuoteturvallisuutta voidaan parantaa<br />
myös Stora Ensossa kehitteillä olevilla älypakkausratkaisuilla.<br />
<strong>Ä</strong>lypakkaukset auttavat<br />
parantamaan logistiikkaa ja lisäämään<br />
koko toimitusketjun hallintaa.<br />
<strong>Ä</strong>lypakkausten myötä Stora Enson liike-<br />
malla prosessin oheistuotteita, kuten<br />
kuorta ja haketta.<br />
Kohti standardisointia<br />
Standardien perimmäisenä tarkoituksena<br />
on parantaa puutuotteiden käytettävyyttä,<br />
korostaa niiden luotettavuutta ja lisätä<br />
puun käyttöä yleensä. Standardisointi<br />
auttaa myös tuotteiden markkinoinnissa<br />
ja luo edellytykset massatuotannolle.<br />
Stora Enso edistää puutuotteiden<br />
standardisointiin tähtäävää tutkimusta<br />
yhdessä puuteollisuusjärjestöjen ja tutkimuslaitosten<br />
kanssa. Yhteistyöhankkeissa<br />
tutkitaan esimerkiksi puun biologista<br />
kestävyyttä, lujuuslajittelua ja liimapuu-<br />
ja sormijatkostekniikoita.•<br />
Lisätietoa Stora Enso Timberistä<br />
Konserni <strong>2004</strong> -raportista tai<br />
osoitteesta www.storaenso.com/<strong>2004</strong>/<br />
company.<br />
kumppanit voivat jopa seurata ja jäljittää<br />
tuotteita tehokkaammin läpi toimitusketjun.<br />
Tuotteen alkuperän seuranta auttaa<br />
myös ehkäisemään väärennöksiä.<br />
Lääke- ja elintarviketeollisuudessa<br />
älypakkaukset mahdollistavat tuotteen<br />
seurannan niin, että sen koskemattomuus<br />
voidaan varmistaa. Tämäkin lisää<br />
tuoteturvallisuutta. <strong>Ä</strong>lypakkauksella voidaan<br />
myös varmistaa, että potilas noudattaa<br />
saamaansa annosteluohjetta.<br />
Sertifi oidut tuoteturvallisuusjärjestelmät<br />
yleistyvät<br />
Riippumattoman osapuolen todentamien<br />
tuoteturvallisuusjärjestelmien noudattaminen<br />
on yksi keino varmistaa, että<br />
pakkausmateriaalit ja erityisesti elintarvikepakkaukset<br />
vastaavat kuluttaja- ja elintarviketurvallisuuden<br />
määräyksiä. Tuoteturvallisuusjärjestelmät<br />
kattavat koko<br />
tuotantoprosessin raaka-aineiden hankinnasta<br />
ja elintarvikepakkausmateriaalien<br />
valmistuksesta aina lopputuotteiden<br />
toimitukseen saakka.<br />
Kuudella Stora Enson tehtaalla on<br />
käytössään sertifi oitu HACCP- tai muu<br />
tuoteturvallisuusjärjestelmä. Viimeksi<br />
sertifi kaatin sai vuonna <strong>2004</strong> ruotsalainen<br />
Skoghallin tehtaat. Muut sertifi oidut<br />
tehtaat ovat Baienfurt, Imatra, Inkeroisten<br />
kartonkitehdas Anjalankoskella,<br />
Lahti ja Ruovesi. Stora Enso aikoo ottaa<br />
sertifi oidut tuoteturvallisuusjärjestelmät<br />
käyttöön kaikilla muillakin elintarvikepakkauksia<br />
valmistavilla tehtailla –<br />
Barcelonassa, Forsissa ja Pankakoskella –<br />
vuoden 2006 loppuun mennessä.•<br />
Kestäviä ratkaisuja<br />
Yhteistä määritelmää termille<br />
”sustainable packaging” ei vielä ole –<br />
saati sitten sujuvaa käännöstä. Ajatus<br />
vastuullisesta pakkauksesta kattaa<br />
kuitenkin sekä ympäristö-, yhteiskunta-<br />
että taloudellisen vastuun.<br />
Tämä tarkoittaa esimerkiksi ekotehokkuutta<br />
tuotannossa, turvallisia<br />
työolosuhteita sekä käyttäjäturvallisuutta.<br />
Stora Enson tulkinnan mukaan<br />
ihmisten, ympäristön ja talouden<br />
kannalta kestävä pakkausratkaisu<br />
perustuu lisäksi mahdollisuuksien<br />
mukaan uusiutuviin tai kierrätyskelpoisiin<br />
raaka-aineisiin, sen kuljetus<br />
hoidetaan tehokkaasti, ja itse<br />
lopputuote on uusiokäytettävä tai<br />
kierrätettävä energian ja raakaaineiden<br />
säästämiseksi.<br />
<strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong>• 47
T<strong>Ä</strong>HT<strong>Ä</strong>IMESS<strong>Ä</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> • KEHITTYV<strong>Ä</strong>T MARKKINAT • BRASILIA<br />
Veracel – riippumaton arviointi tulossa<br />
Heinäkuussa allekirjoitettiin yhteistyösopimus Veracelin ja YK:n<br />
kehitysohjelman välillä. Sopimuksen mukaan UNDP suorittaa<br />
riippumattoman arvioinnin Veracelin toiminnan sosioekonomisista<br />
vaikutuksista paikallisyhteisöihin.<br />
Brasilian Veracelin sellutehtaan rakentaminen on työllistänyt yli 9 000 ihmistä. Tehdas käynnistyy<br />
vuoden 2005 kesällä.<br />
Kun Veracelin sellutehdashanke julkistettiin<br />
vuonna 2003, eräät kansalaisjärjestöt<br />
ilmaisivat huolensa<br />
puuviljelmien ja sellutehtaan mahdollisista<br />
vaikutuksista seudun väestöön ja<br />
ympäristöön. Veracelilla, sen omistajilla<br />
ja kansalaisjärjestöillä oli eriävät näkemykset<br />
joissakin keskeisissä kysymyksissä,<br />
eikä yhteisymmärrystä ollut näköpiirissä.<br />
Tämän vuoksi Veracel ja sen omistajat<br />
alkoivat etsiä uskottavaa, riippuma -<br />
tonta osapuolta tutkimaan näitä keskeisiä<br />
kysymyksiä ja tuottamaan luotettavaa<br />
ja tasapuolista tietoa Veracelin vaikutuksista.<br />
Veracel ja UNDP –<br />
luonteva kumppanuus<br />
YK:n kehitysohjelma (UNDP) katsottiin<br />
ihanteelliseksi kumppaniksi yhteistyöhankkeeseen,<br />
ja Veracel ja Brasilian<br />
UNDP allekirjoittivat yhteistyösopimuksen<br />
heinäkuussa <strong>2004</strong>.<br />
UNDP näkee yhteistyön yksityisen<br />
sektorin kanssa yhtenä keinona taistella<br />
köyhyyttä vastaan ja vähentää ympäristöasioihin<br />
liittyvää ja yhteiskunnallista<br />
epätasa-arvoa. YK:n Global Compact<br />
-hanke muodostaa pohjan yhteisille<br />
arvoille.<br />
Yhteistyöhankkeen tavoitteina on<br />
tunnistaa ja analysoida Veracelin vaikutukset<br />
paikallisen väestön ja yhteisöjen<br />
hyvinvointiin sekä antaa suosituksia<br />
48• <strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong><br />
tuleviksi toimenpiteiksi. Tutkimuksen<br />
tulokset ovat julkisia.<br />
Hanke koostuu neljästä vaiheesta:<br />
1. Kartoitetaan lähtötilanne: Veracelin<br />
sidosryhmien kartoitus ja yhteyksien<br />
luominen niihin sekä Veracelin toimintaan<br />
liittyvien tärkeimpien<br />
myönteisten ja kielteisten sosioekonomisten<br />
näkökohtien (mm. tulonjako,<br />
vaihtoehtoiset elinkeinot, maan<br />
käyttö ja omistus, väestörakenne ja<br />
alueen elämänlaatu) määrittely.<br />
Ensimmäinen vaihe saadaan päätökseen<br />
vuoden 2005 keväällä.<br />
2. Analysoidaan vaikutukset ensimmäisessä<br />
vaiheessa kerättyjen tietojen<br />
pohjalta.<br />
3. Luodaan malli, jolla voidaan luotettavasti<br />
arvioida Veracelin tulevia<br />
yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia.<br />
4. Laaditaan alueelle kehityssuunnitelma<br />
sekä suunnitelma Veracelin<br />
sosioekonomisten vaikutusten pitkän<br />
aikavälin seurannalle ja annetaan<br />
suositukset tuleviksi toimenpiteiksi.<br />
Ohjelma etenee<br />
Veracelin yritysvastuutyön painopistealueita<br />
tässä vaiheessa ovat vastuullinen<br />
työvoiman vähentäminen rakennushankkeen<br />
valmistuessa; vastuullinen toimintojen<br />
ulkoistaminen; henkilöstön<br />
Avaintiedot<br />
Omistus:<br />
Stora Enso 50 % ja Aracruz 50 %<br />
Pinta-ala:<br />
164 575 ha, josta 70 762 ha<br />
puuviljelmiä<br />
Pääpuulaji:<br />
eukalyptushybridit<br />
Sellutehdas käynnistyy:<br />
kesällä 2005<br />
Vuotuinen tuotantokapasiteetti:<br />
900 000 tonnia<br />
Työvoima:<br />
noin 2 000 suoraan ja välillisesti<br />
työllistettyä tehtaan käynnistyttyä;<br />
yli 9 000 rakennusvaiheessa<br />
Markkinat:<br />
Eurooppa, Yhdysvallat ja Aasia<br />
hyvinvointi, jossa paino terveys- ja turvallisuusasioilla;<br />
maankäyttökysymykset;<br />
puuviljelmien ja tehtaan ympäristövaikutusten<br />
hallinta; viestintä ja vuoropuhelu<br />
sidosryhmien kanssa sekä investoinnit<br />
yhteisöön.<br />
Suunnitelma toteutuu<br />
411 ha sademetsää ennallistettiin<br />
vuonna <strong>2004</strong>.<br />
Metsäsertifi ointi<br />
• CERFLOR-sertifi ointi vuoden<br />
2005 puolivälissä<br />
• Valmistautuminen FSC-sertifi ointiin<br />
aloitetaan CERFLOR-sertifi -<br />
oinnin jälkeen.<br />
Työmaan työterveyshuollon ja työsuojelun<br />
taso ylittää Stora Enson ja<br />
Brasilian keskiarvon.<br />
Osallistuminen tutkimusohjelmiin<br />
yhteistyössä yliopistojen kanssa. Tutkimuskohteina<br />
mm.<br />
• maan pakkautumisen ehkäisy<br />
• lannoitteiden optimaalinen<br />
käyttö<br />
veden laadun seuranta.<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
• Yhteisöinvestointiohjelma<br />
•<br />
Vuosiksi <strong>2004</strong>–2005 suunnitellut<br />
investoinnit yhteisöön yhteensä<br />
21 miljoonaa Brasilian realia,<br />
johon osarahoitus saatiin Brasilian<br />
kehityspankilta (BNDES).<br />
• Painopisteet: koulutus ja terveys.
Vuosi <strong>2004</strong><br />
Maattomien liike MST ja Veracel<br />
Huhtikuussa <strong>2004</strong> maattomien liike MST<br />
valtasi 25 hehtaaria Veracelin maata. Valtauksen<br />
aikana vuonna 2003 istutetusta<br />
puuviljelmästä neljä hehtaaria tuhoutui.<br />
Valtaus liittyi laajempaan maattoman<br />
väestön liikehdintään eri puolilla Brasiliaa<br />
keväällä <strong>2004</strong>. Veracelin maiden valtaus<br />
kesti viisi päivää. MST poistui alueelta<br />
neuvoteltuaan paikallisviranomaisten<br />
kanssa. Veracel ei ollut osapuolena neuvotteluissa.<br />
Alkuperäisväestön maavaatimukset<br />
Syksyllä <strong>2004</strong> paikallisen alkuperäisväestön<br />
edustajat osoittivat mieltään katkaisemalla<br />
liikenteen ja näin myös tien<br />
puutavararekoilta Bahiassa liittovaltion<br />
maantiellä Itabelan kunnan lähistöllä.<br />
Mielen osoittajien tavoitteena oli<br />
nopeuttaa viranomaisten (FUNAI) toimia<br />
noin 70 000 hehtaarin maa-alueen rajaamiseksi<br />
Monte Pascoalin kansallispuiston<br />
pohjoispuolella, jota alkuperäiskansat<br />
vaativat itselleen.<br />
Tästä alueesta Veracel omistaa 2 651<br />
hehtaarin osuuden, josta 1 019 hehtaarille<br />
on istutettu eukalyptusta Bahian<br />
osavaltion metsänkäytöstä vastaavien<br />
ympäristöviranomaisten luvalla.<br />
Veracelin hankkiessa kyseisen maaalueen<br />
vuonna 1997 paikallinen alkuperäisväestö<br />
ei ollut esittänyt aluetta koskevia<br />
vaateita – niitä esitettiin vasta vuoden<br />
2000 jälkeen. Maa-alueen omistus -<br />
oikeuden historia on selvä ja dokumentoitu.<br />
Omistusoikeuksien muuttaminen<br />
vaikuttaisi myös noin 300 maanviljelijään<br />
ja heidän elinkeinoonsa, mikä tekee<br />
prosessista monimutkaisen. Parhaillaan<br />
tutkitaan, onko alueella jälkiä alkuperäisväestön<br />
vanhoista asumuksista. Veracel<br />
tulee kunnioittamaan viranomaisten<br />
päätöstä asiassa.•<br />
Lue lisää osoitteesta:<br />
www.storaenso.com/<strong>2004</strong>/<br />
sustainability<br />
KEHITTYV<strong>Ä</strong>T MARKKINAT • KIINA<br />
Guangxi – Stora Enso<br />
rakentaa yritysvastuun ohjelmaa<br />
Ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnit<br />
alkavat Guangxissa vuonna 2005.<br />
Avaintiedot<br />
Guangxi sijaitsee Etelä-Kiinassa<br />
noin 800 km Hongkongista länteen.<br />
Joulukuuhun <strong>2004</strong> mennessä<br />
alueelle oli perustettu noin 14 000<br />
hehtaarin puuviljelmä. Tavoitteena<br />
on yli 100 000 hehtaarin istutusala<br />
vuoteen 2010 mennessä.<br />
Istutetut maat kuuluvat joko Kiinan<br />
valtiolle tai ovat paikallisten<br />
omistuksessa.<br />
Puuviljelmiä on istutettu ainoastaan<br />
maille, jotka valtio on määritellyt<br />
metsätalouskäyttöön.<br />
Pääpuulaji on eukalyptus<br />
(urograndis-risteymät).<br />
Puun keskisaannoksi odotetaan<br />
noin 24 kuoretonta kiintokuutiometriä<br />
hehtaarilta.<br />
Istutustyön tekevät paikalliset<br />
sopimuskumppanit.<br />
Puuviljelmillä on tällä hetkellä noin<br />
70 vakituista työntekijää sekä<br />
sesonkiaikana lisäksi noin 20 sopimuskumppania<br />
ja 1 000 tilapäistä<br />
työntekijää.<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
•<br />
Stora Enso aloitti puuviljelmien<br />
perustamisen Kiinaan vuonna 2002.<br />
Lisäksi yhtiö on löytänyt tehtaalle<br />
soveltuvan paikan Etelä-Kiinan meren<br />
rannalta, Guangxin autonomiselta alueelta.<br />
Guangxi on sopivan lähellä Kiinan<br />
paperinkulutuksen ydinalueita ja nope-<br />
asti kasvavia Vietnamin markkinoita.<br />
Stora Enson tavoitteena Guangxissa on<br />
saada aikaan edullinen kuitulähde<br />
modernille sellu- ja paperitehdasintegraatille<br />
perustaa eteläiseen Guangxiin toimiva<br />
metsä- ja paperiteollisuuskeskittymä<br />
yhdessä kiinalaisen yhteistyökumppanin<br />
kanssa.<br />
•<br />
•<br />
Yritysvastuun toimintasuunnitelma<br />
Stora Enso on aloittanut Guangxissa<br />
työn alueen puuviljelmien yritysvastuusuunnitelman<br />
laatimiseksi. Suunnitelma<br />
kattaa ympäristö- ja yhteiskuntavastuunäkökohdat<br />
sekä asettaa tavoitteet ja<br />
mittarit toiminnalle. Se luo myös hyvän<br />
kehyksen yritysvastuutoiminnan viestinnälle<br />
ja raportoinnille.<br />
Viime aikoina hankkeessa on keskitytty<br />
painopistealueiden määrittelyyn ja<br />
tiedonkeruuseen lopullista suunnitelmaa<br />
varten. Seuraavassa vaiheessa vuonna<br />
2005 toteutetaan ympäristö- ja sosiaalisten<br />
vaikutusten arviointi, joka auttaa<br />
suunnitelman sisällön, kehitysalueiden<br />
ja haasteiden määrittelyssä.<br />
Stora Enso pyrkii myös luomaan ISO<br />
9001:n, ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n<br />
mukaiset hallintajärjestelmät alueelle<br />
vuodesta 2005 alkaen sekä suunnittelemaan<br />
viljelmien metsäsertifi ointia.<br />
Yritysvastuunäkökohdat on sisällytetty<br />
kaikkiin alihankkijoiden kanssa<br />
tehtyihin sopimuksiin. Stora Enso tukee<br />
jo nyt paikallisten lasten koulutusta,<br />
terveydenhoitoa ja hyvinvointia.•<br />
<strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong>• 49
KEHITTYV<strong>Ä</strong>T MARKKINAT • VEN<strong>Ä</strong>J<strong>Ä</strong><br />
Venäjältä –<br />
avoimuudella<br />
Wood Supply<br />
Russia tarttuu<br />
haasteisiin<br />
Venäjän puunhankinta haluaa edistää<br />
uusia metsänhoitokäytäntöjä,<br />
korjuuteknologiaa sekä metsien<br />
vastuullista hoitoa ja sertifi ointia.<br />
Yksi keino on osallistua erilaisiin<br />
alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen<br />
tason kehityshankkeisiin.<br />
Puun toimitusketjujen lyhentämiseksi<br />
ja koko hankintaprosessin hallinnan<br />
lisäämiseksi Stora Enso Wood<br />
Supply Russia on kasvattanut omien hakkuidensa<br />
osuutta Venäjällä. Organisaatio<br />
50• <strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong><br />
saa nykyisin omista hakkuistaan Länsi-<br />
Venäjällä ja Karjalan tasavallassa noin<br />
600 000 kuutiometriä puuta vuodessa.<br />
Uutta korjuuteknologiaa otetaan laajalti<br />
käyttöön molemmilla alueilla, minkä<br />
johdosta tarvitaan kattavaa teknistä,<br />
metsänhoidollista ja ympäristökoulutusta.<br />
Uusi teknologia on myös suunniteltu<br />
vähentämään tapaturmariskiä.<br />
Venäjän federaation metsistä vain<br />
alle prosentti eli noin 3,7 miljoonaa hehtaaria<br />
on tällä hetkellä FSC-sertifi oinnin<br />
piirissä. Venäjän kansalliselle metsäsertifi<br />
ointijärjestelmälle odotetaan PEFC:n<br />
hyväksyntää vuoden 2005 loppuun mennessä.<br />
Stora Enso pyrkii edistämään<br />
rakentavaa vuoropuhelua näiden kahden<br />
sertifi ointijärjestelmän välillä. Venäjän<br />
puunhankinnan tavoitteeksi on asetettu<br />
sertifi oidun puun osuuden kasvattaminen<br />
yli 10 %:iin kaikesta puunhankinnasta<br />
vuoteen 2008 mennessä.<br />
Stora Enso haluaa kehittää<br />
yritysvastuuta läpi koko<br />
tuotantoketjun yhdessä avainasiakkaiden<br />
ja toimittajien<br />
kanssa.<br />
Stora Enso tekee Tihvinässä yhteistyötä<br />
saksalaiskustantamo Axel<br />
Springerin, brittiläisen Random<br />
House Group UK:n, yhdysvaltalaisen<br />
Time Inc:n ja venäläisen puuntoimittajan<br />
Tikhvinsky KLPKh kanssa parantaakseen<br />
yhteiskuntavastuun hallintaa ja<br />
avoimuutta Venäjältä tulevan puun<br />
toimitusketjussa.<br />
Tihvinän hankkeessa on määrä selvittää,<br />
miten yrityksen yhteiskuntavastuusta<br />
saadaan kiinteä osa puunhankintaa<br />
metsästä tehtaalle ja edelleen<br />
asiakkaalle.<br />
Venäjän merkitys Stora Ensolle kasvaa<br />
niin raakapuun lähteenä, investoin-<br />
Tihvinän hanke Venäjällä keskittyy<br />
yhteiskuntavastuun kysymyksiin – muun<br />
muassa työolosuhteisiin.<br />
Käytännön askelia<br />
Vuonna <strong>2004</strong> Venäjän puunhankintaorganisaationjäljitettävyysjärjestelmässä<br />
otettiin käyttöön uudistettu<br />
puuntoimittajien arviointijärjestelmä<br />
ja koko organisaatiolle annettiin<br />
koulutusta sen käytössä. Järjestelmään<br />
sisältyi jo tätä ennen toimittaja-<br />
ja metsäkatselmuksia hakkuuoikeuksien,<br />
lakisääteisten asiakirjojen,<br />
luontoarvojen huomioinnin ja<br />
metsänhoitomenetelmien tarkastamiseksi.<br />
Uudet arvioinnit kattavat<br />
myös työsuojelukäytännöt. Stora<br />
Enson jäljitettävyysjärjestelmä on<br />
ollut käytössä jo vuodesta 1997. Järjestelmä<br />
on ulkopuolisen tahon verifi<br />
oima osana Suomen puunhankintaorganisaation<br />
EMAS-selontekoa.<br />
Venäjän paikallisia järjestelmiä valmistellaan<br />
omaa verifi ointia silmällä<br />
pitäen.<br />
•
tikohteena kuin markkinanakin. Konsernin<br />
puunhankintastrategiaan kuuluu<br />
vahva ja aktiivinen läsnäolo Venäjällä.<br />
Näin Stora Ensolla on ainutlaatuinen<br />
tilaisuus rakentaa suoria kumppanuussuhteita<br />
hakkuuyhtiöihin, joiden kanssa<br />
pyritään yhteisiin tavoitteisiin.<br />
Tihvinän hanke on tästä hyvä esimerkki.<br />
Sen painopistealueita ovat työolosuhteet,<br />
puun alkuperän laillisuus ja<br />
aktiivisuus paikallisyhteisöissä sekä<br />
ympäristövastuu. Nämä aiheet katsottiin<br />
ensisijaisiksi, koska kehitys on niillä<br />
nopeaa ja niihin kohdistuu monien<br />
sidosryhmien kiinnostus.<br />
Kolme painopistealuetta<br />
Venäjän työlainsäädännössä on tarkat<br />
määräykset työolosuhteista ja työntekijöiden<br />
turvallisuudesta. Tikhvinsky<br />
KLPKh -hakkuuyhtiön vastuunjako ja<br />
hallintajärjestelmät ovat lakien ja asetusten<br />
mukaiset.<br />
Ruumiillisen työn suuri osuus ja<br />
alueen metsissä ja sahoilla yhä käytössä<br />
• Pihkovan mallimetsä toimii esimerkkinä<br />
yhteiskunnallisesti ja ekologisesti<br />
vastuullisesta ja taloudellisesti<br />
kannattavasta metsätaloudesta<br />
Luoteis-Venäjällä (ks. sivu 42).<br />
• Organisaatio jatkoi vuonna <strong>2004</strong><br />
myös paikkatietojärjestelmänsä (GIS)<br />
kartaston laajentamista. Järjestelmä<br />
kattaa tiedot suojelualueista ja<br />
varauksista sekä potentiaalisesti<br />
arvokkaista vanhan metsän alueista.<br />
Vuoropuhelua<br />
kansalaisjärjestöjen kanssa<br />
Vuoden <strong>2004</strong> aikana Stora Enson Venäjän<br />
puunhankintaorganisaation edustajat<br />
tapasivat ajankohtaisia kysymyksiä<br />
käsittelevissä neuvotteluissa useiden<br />
venäläisten kansalaisjärjestöjen (Venäjän<br />
WWF ja Greenpeace, Sosioekologinen<br />
liitto SEU ja Biodiversiteetin suojelukeskus<br />
BCC) sekä muiden metsäteollisuusorganisaatioiden<br />
edustajia. Ensimmäisessä<br />
tapaamisessa huhtikuussa <strong>2004</strong> käsi-<br />
oleva vanhentunut tekniikka ovat kuitenkin<br />
turvallisuusriskejä. Tehokkaimmin<br />
turvallisuutta parannetaan turvallisuuskoulutuksella<br />
ja yksinkertaisilla<br />
suojavälineillä, kuten kypärillä. Toimenpiteillä<br />
paitsi ehkäistään tapaturmia,<br />
myös parannetaan työntekijöiden viihtyvyyttä.<br />
Tihvinän hanke on myös osoittanut,<br />
että hakkuuyhtiö haluaa pitää kiinni laillisista<br />
ja eettisistä liiketavoista silloinkin,<br />
kun muutosvaiheessa oleva lainsäädäntö-<br />
ja hallintokoneisto vaikeuttaa lakien<br />
tulkintaa ja valvontaa. Tikhvinsky<br />
KLPKh:n tavoite on tyydyttää vaativien<br />
asiakkaiden odotukset myös puun alkuperän<br />
laillisuuden osalta.<br />
Hakkuuyhtiöllä on ollut keskeinen<br />
rooli paikallisyhteisössä jo 75 vuoden<br />
ajan. Tärkeänä työnantajana ja veronmaksajana<br />
sekä infrastruktuurin, kuten<br />
teiden, rakentajana yhtiöllä on suora vaikutus<br />
paikallisyhteisön hyvinvointiin ja<br />
alueen talouskehitykseen. Myös polttopuiden<br />
toimitus paikallisille asukkaille<br />
teltiin EU:n puukauppaa koskevaa<br />
FLEGT-lupajärjestelmää (Forest Law<br />
Enforcement, Governance and Trade initiative),<br />
Venäjän puun jäljitettävyysjärjestelmiä,<br />
yhtiöiden tekemiä katselmuksia<br />
ja uutta metsälainsäädäntöä. Toisessa<br />
tapaamisessa keskityttiin suojelualueisiin<br />
sekä vanhoihin ja suojelul lisesti<br />
arvokkaisiin metsiin ja näiden<br />
kartoittamiseen.<br />
Ympäristökoulutus<br />
Syyskuussa <strong>2004</strong> Wood Supply Russia järjesti<br />
ympäristökoulutusta omalle henkilöstölleen,<br />
etenkin joukolle vastikään<br />
taloon tulleita asiantuntijoita. Koulutuksen<br />
tavoitteena oli käsitellä metsätalouden<br />
ympäristöasioita: metsänhoidon<br />
ympäristö-, talous- ja laatunäkökohtia,<br />
organisaation ympäristöjohtamista ja<br />
puun jäljitettävyyttä, metsäsertifi ointia<br />
sekä ekologisen metsänhoidon taloudellisia<br />
ja teknisiä perusteita.<br />
on käytännönläheinen tapa tukea hyvinvointia.<br />
Edistyksellistä raportointia<br />
ja kehitystyötä<br />
Projektiryhmä punnitsee kevään 2005<br />
kuluessa mainittuja yhteiskuntavastuun<br />
painopistealueita. Toimitusketjun pullonkauloja<br />
ja kehitystarpeita selvitetään.<br />
Osallistujat käyttävät hankkeen tuloksia<br />
koko toimitusketjun hallinnan kehittämisessä.<br />
Hanke myös parantaa yritysvastuun<br />
raportointia toimitusketjun eri osissa.<br />
Hakkuuyhtiön työn tulokset julkistetaan<br />
vuonna 2005 Tikhvinsky KLPKh:n nettisivuilla.<br />
Tarkoitus on luoda malliesimerkki<br />
siitä, miten venäläinen metsäyhtiö viestii<br />
avoimesti yhteiskunta- ja ympäristövastuustaan.<br />
Yhtiön toiminnan avaaminen sidosryhmille<br />
vahvistaa Tikhvinsky KLPKh:n<br />
markkina-asemaa ja tukee kestäviä<br />
asiakas suhteita.•<br />
Yhteiskuntavastuun toteutus<br />
Venäjän puunhankintaorganisaatio on<br />
ollut eräs edelläkävijöistä konsernin<br />
yhteiskuntavastuun periaatteiden toteutuksessa.<br />
Niitä toteutetaan osana Euroopan<br />
puunhankinnan johtoryhmän<br />
yhdessä sopimaa ohjelmaa. Marraskuussa<br />
<strong>2004</strong> Venäjän puunhankintaorganisaatio<br />
järjesti tilaisuuden määritelläkseen<br />
yhteiskuntavastuun senhetkisen tilan ja<br />
tärkeimmät haasteet. Samalla pohdittiin,<br />
miten yhteisiä päämääriä voidaan viedä<br />
eteenpäin. Tarkoitus on luoda Venäjän<br />
puunhankinnalle toimintasuunnitelma,<br />
joka sisältää tavoitteet, mittarit ja vastuualueisiin<br />
liittyvät toimenpiteet aikatauluineen.<br />
Tilaisuuden tärkeimmiksi kysymyksiksi<br />
nousivat eettiset liiketoimintatavat,<br />
työsuojelu, yhteiskuntavastuu toimitusketjussa,<br />
viranomaissuhteet, paikalliset<br />
elinolosuhteet, henkilöstön vähennykset<br />
ja sidosryhmäsuhteet. •<br />
<strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong>• 51
LIITE • TUOTANTO, J<strong>Ä</strong>TTEET JA P<strong>Ä</strong><strong>Ä</strong>ST<strong>Ö</strong>T O) (TONNIA)<br />
Yksikkö Tuote Tuotantoa) Kaatopaikkajäteb) SO c)<br />
2 NO d)<br />
X<br />
<strong>2004</strong> 2003 <strong>2004</strong> 2003 <strong>2004</strong> 2003 <strong>2004</strong> 2003<br />
Alankomaat<br />
Berghuizer<br />
Baltian maat<br />
Latvia, Liettua, Viro<br />
❷ 406 000 405 000 4 16 0 0 133 150<br />
(Packaging Baltic)<br />
Belgia<br />
❺ 42 000 40 000 43 0 0 0 – –<br />
Langerbrugge<br />
Espanja<br />
❶❾ 464 000 274 000 31 0 6 6 81 75<br />
Barcelona<br />
Kanada<br />
❸ 163 000 161 000 4 181 3 754 0 0 104 56<br />
Port Hawkesbury<br />
Kiina<br />
❹❶❾ 530 000 515 000 221 176 1 165 614 445 426<br />
Suzhou ❷ 176 000 169 000 5 628 5 490 892 767 188 j) 272 j)<br />
Portugali<br />
Celbi<br />
Ranska<br />
❹ 302 000 294 000 9 973 9 524 45 60 406 432<br />
Corbehem<br />
Ruotsi<br />
❶❾ 467 000 439 000 19 457 18 890 1 210 1 276 836 930<br />
Falun (Red Paint) ❽ 1 000 1 000 1 1 4 6 – –<br />
Fors ❸❾ 352 000 347 000 75 213 25 50 80 111<br />
Fors, Hammarby ❺ 26 000 26 000 5 9 0 0 – –<br />
Grycksbo ❷ 244 000 232 000 47 2 590 179 173 59 52<br />
Hylte ❶❾ 792 000 775 000 41 584 47 258 3 17 249 240<br />
Kvarnsveden ❶❾ 704 000 670 000 1 071 5 210 150 192 256 266<br />
Norrsundet ❹ 284 000 290 000 6 972 4 021 512 530 412 422<br />
Nymölla<br />
Jönköping, Vikingstad,<br />
Skene<br />
❹❷❾ 401 000 401 000 700 563 638 577 571 569<br />
(Packaging Sweden) ❺ 74 000 77 000 286 342 4 4 – –<br />
Skoghall ❸❾ 633 000 643 000 3 185 3 192 294 294 481 489<br />
Skoghall, Forshaga ❺ 123 000 90 000 5 11 0 0 – –<br />
Skutskär<br />
Saksa<br />
❹ 537 000 512 000 11 904 11 404 540 538 675 772<br />
Baienfurt ❸ 137 000 174 000 6 030 6 187 0 0 14 16<br />
Kabel ❶❾ 560 000 514 000 0 0 0 i) 0 i) – i) – i)<br />
Maxau ❶❾ 556 000 582 000 21 900 2 749 0 10 241 184<br />
Reisholz ❶❾ 196 000 208 000 1 2 i) i) i) i)<br />
Sachsen ❹❶❾ 381 000 350 000 4 052 4 110 2 3 335 321<br />
Uetersen ❷ 233 000 221 000 0 0 0 0 52 60<br />
Wolfsheck<br />
Suomi<br />
❶❾ 136 000 137 000 140 141 i) i) i) i)<br />
Anjalankoski ❸❶❾ 682 000 633 000 12 769 10 219 107 122 264 371<br />
Enocell ❹ 611 000 619 000 8 791 6 490 344 330 1 069 1 019<br />
Heinola (Fluting) ❸❾ 276 000 256 000 6 748 6 555 1 285 1 275 605 630<br />
Imatra ❸❷❻❾ 1 166 000 1 113 000 10 987 13 324 301 282 1 853 1 774<br />
Alaviitteet<br />
a) Tuotantotiedot koskevat ainoastaan lopputuotteita.<br />
Puutuotteet ilmoitetaan m 3:inä, muut<br />
tuotteet tonneina. Luvut tarkoittavat myyntikelpoista<br />
nettotuotantoa, josta on poistettu varastomuutokset.<br />
b) Jätemäärät on ilmoitettu kuivana jätteenä. Alkuperäinen<br />
kuiva-ainepitoisuus ja tilavuuden muutokset<br />
painoksi perustuvat joissain tapauksissa<br />
arvioon.<br />
c) Rikin kokonaismäärä on raportoitu rikkidioksidina<br />
SO 2, ja määrä sisältää kaikki rikkiyhdisteet.<br />
d) NO X on ilmaistu typpidioksidina (NO 2).<br />
e) Water Quality Center palvelee seuraavia tehtaita:<br />
Biron, Wisconsin Rapids Paper sekä Wisconsin<br />
Rapids Pulp.<br />
52• <strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong><br />
f) Water Renewal Center palvelee Stevens Pointin<br />
ja Whitingin tehtaita.<br />
g) Prosessista tuleva vesi puhdistetaan ulkoisessa<br />
puhdistuslaitoksessa.<br />
h) Suhteellisen suuret SO 2 ja NO X -arvot johtuvat<br />
kivihiilen suhteellisen suuresta osuudesta Yhdysvaltain<br />
tuotantolaitosten polttoainejakaumassa<br />
sekä kivihiilipolttimoiden ominaispiirteistä.<br />
i) Tehdasalueella ei ole omaa energiantuotantoa.<br />
j) Arvio perustuu polttoaineen jakaumaan sekä<br />
höyrykattiloiden ominaisuuksiin.<br />
k) Hankittu vuonna <strong>2004</strong>.<br />
l) Kaikki CO 2-päästöluvut on laskettu noudattaen<br />
maailman luonnonvarojen tutkimussäätiön<br />
WRI:n ja kestävän kehityksen neuvoston<br />
WBCSD:n ohjeita. Käytetyt kertoimet saattavat<br />
poiketa maakohtaisista kertoimista.<br />
m) CO 2-päästöt uusiutumattomista polttoaineista,<br />
poislukien polttoainepäästöt ulkoisista ja sisäisistä<br />
kuljetuksista, sekä ulkopuolelta ostettuun<br />
lämpöön ja sähköön liittyvät päästöt.<br />
n) CO 2-päästöt uusiutuvista polttoaineista.<br />
o) Tietyt tässä raportissa esitetyt luvut poikkeavat<br />
niistä, jotka on julkaistu vuoden 2003 raportissa.<br />
Tämä johtuu siitä, että tiedonkeruuta ja<br />
-hallintaa on kehitetty.<br />
– ei analysoitu
CO 2 l m) CO 2 l n) COD AOX Fosfori Typpi<br />
<strong>2004</strong> 2003 <strong>2004</strong> 2003 <strong>2004</strong> 2003 <strong>2004</strong> 2003 <strong>2004</strong> 2003 <strong>2004</strong> 2003<br />
253 983 266 120 0 0 62 69 0,1 0,2 1,3 2,2 16,8 22,4<br />
2 2 0 0 27 25 – – – –<br />
19 650 19 033 58 585 31 964 1 495 1 058 – – 0 7,2 0 15<br />
203 675 200 808 0 0 2 005 2 180 – – – – – –<br />
87 497 99 971 296 120 217 119 11 299 14 352 – – 26,6 72,4 3,9 15,5<br />
225 609 165 531 0 0 133 160 – – 0,9 0,9 18,9 19,4<br />
42 947 53 124 608 373 586 463 5 532 5 713 26,4 29 52,8 53 46 47<br />
390 568 402 664 0 0 1 666 1 486 1,4 2,9 46,3 14 0 0<br />
802 738 0 0<br />
29 008 41 293 209 758 221 888 1 822 1 647 0,3 0,4 0,8 1,1 27 31<br />
296 410 0 0<br />
93 149 90 676 0 0 102 112 0,2 0,3 0,1 0,1 7,4 9,6<br />
74 357 93 756 206 239 168 718 2 158 1 998 1,3 0,7 2,2 3,5 33 31<br />
70 464 66 870 242 215 230 708 1 812 1 560 1,1 1,1 2,7 2,4 37,7 41,2<br />
53 849 42 485 895 678 915 142 4 180 4 110 31 29 10 11 49 47<br />
43 693 47 881 767 315 811 084 14 597 14 353 2,2 1,5 13,6 15,1 104,4 153,7<br />
3 974 4 223 0 0<br />
237 417 229 269 661 222 714 069 9 523 11 758 12 14,8 6,9 9,1 103,8 126,3<br />
43 33 0 0<br />
60 326 59 951 1 629 684 1 553 890 9 811 9 286 60,6 57,7 16,1 11,3 185,5 124,8<br />
3 742 5 945 0 0 291 309 0,3 0,3 1 1,5 11 12,2<br />
24 228 22 572 0 0 1 316 1 236 0,3 0,2 3,2 3,3 16,2 16,9<br />
252 968 230 693 57 540 54 497 2 014 2 278 0,6 0,7 6,4 11,3 14 30<br />
51 87 0 0 92 g) 89 g) 0,1 g) 0,1 g) g) g) g) g)<br />
159 817 151 663 67 234 62 297 813 675 0,7 0,7 2,7 1,8 15,1 12,9<br />
72 894 71 740 0 0 56 g) 110 g) 0,2 g) 0,4 g) 0 g) 0,1 g) 0,9 g) 1,8 g)<br />
i) i) i) i) 174 170 0,1 0,1 1 1 5 4<br />
349 257 374 195 131 979 150 493 5 892 2 092 7,5 3,1 217,2 93,1<br />
108 917 111 079 1 796 698 1 686 264 8 346 8 255 105,5 98,7 1,9 2,6 42,6 55,8<br />
182 480 201 389 205 887 210 345 1 050 1 199 2,1 2,3 11,9 16,6<br />
173 901 185 561 2 687 415 2 539 385 23 473 28 593 185 212 14 25 189 312<br />
Tuotteet<br />
❶ = sanomalehti- ja aikakauslehtipaperi<br />
❷ = hienopaperi<br />
❸ = kartonki ja pakkauspaperi<br />
❹ = markkinasellu<br />
❺ = jalosteet (mm. hylsyt,<br />
impregnoitu laminaattipaperi,<br />
aaltopahvi)<br />
❻ = laminaattipaperi<br />
❼ = puutuotteet<br />
❽ = punamulta<br />
❾ = ei sisällä sellua<br />
sisäiseen käyttöön<br />
<strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong>• 53
LIITE • TUOTANTO, J<strong>Ä</strong>TTEET JA P<strong>Ä</strong><strong>Ä</strong>ST<strong>Ö</strong>T O) (TONNIA)<br />
Yksikkö Tuote Tuotantoa) Kaatopaikkajäteb) SO c)<br />
2 NO d)<br />
X<br />
<strong>2004</strong> 2003 <strong>2004</strong> 2003 <strong>2004</strong> 2003 <strong>2004</strong> 2003<br />
Kemijärvi ❹ 233 000 223 000 4 568 4 326 222 241 407 293<br />
Kotka ❶❻❺❾ 304 000 270 000 3 698 3 828 15 77 296 266<br />
Kotka (Keräyskuitu)<br />
Lahti, Heinola, Ruovesi,<br />
Tiukka<br />
❹ 64 000 56 000 649 523 0 0 10 5<br />
(Packaging Finland) ❺ 84 000 71 000 204 255 32 31 22 22<br />
Oulu ❷❹❾ 932 000 799 000 14 412 24 887 494 614 966 1 022<br />
Pankakoski ❸❾ 65 000 57 000 26 45 8 12 63 60<br />
Summa ❶❾ 360 000 308 000 6 216 137 55 50 181 157<br />
Varkaus ❷❶❸❺❾ 646 000 636 000 13 752 12 835 409 352 963 977<br />
Veitsiluoto<br />
Unkari<br />
Páty<br />
❷❶❾ 862 000 770 000 3 447 3 740 782 776 1 251 1 190<br />
(Packaging Hungary)<br />
USA<br />
❺ 7 000 7 000 13 10 0 0 1 1<br />
h)<br />
Biron ❶❾ 318 000 308 000 16 668 12 539 5 295 5 007 2 049 1 952<br />
Duluth ❶❹❾ 312 000 286 000 31 773 7 612 i) i) 1 i)<br />
Kimberly ❶❷❾ 517 000 494 000 23 067 20 917 1 816 1 819 709 674<br />
Niagara ❶❾ 221 000 215 000 12 771 9 411 1 369 1 782 765 751<br />
Stevens Point ❷ 141 000 128 000 541 515 1 0 51 45<br />
Whiting ❶❾ 204 000 200 000 178 176 229 224 494 481<br />
Wisconsin Rapids Paper ❷❸ 371 000 383 000 2 410 1 528 0 0 3 5<br />
Wisconsin Rapids Pulp ❹ 390 000 377 000 35 063 34 322 1 522 1 531 1 708 1 665<br />
Water Quality Center e) 3 491 638 0 0 0 0<br />
Water Renewal Center f) Venäjä<br />
5 632 3 595 0 0 0 0<br />
Arzamas k) ❺ 19 000 22 20 17<br />
Balabanovo<br />
Corenso<br />
❸ 67 000 56 000 166 165 1 1 39 38<br />
Corenso, hylsytehtaat ❺ 169 000 156 000 1 309 3 422 – – – –<br />
Pori ❸ 117 000 101 000 61 101 2 3 2 2<br />
St. Seurin-sur-l’Isle<br />
Stora Enso Timber<br />
❸ 82 000 71 000 6 497 4 498<br />
Integroimattomat sahat ❼ 5 844 000 5 182 000 22 989 22 230 7 6 968 898<br />
Integroidut sahat ❼ 1 154 000 1 059 000<br />
Sellu, paperi<br />
ja kartonki,<br />
yht, tonnia 18 137 000 17 133 000 363 426 312 462 19 973 19 644 19 403 19 242<br />
Puutuotteet, yht., m 3 6 998 000 6 241 000 22 989 22 230 7 6 968 898<br />
Kaikki yhteensä 386 415 334 692 19 980 19 650 20 372 20 140<br />
Alaviitteet<br />
a) Tuotantotiedot koskevat ainoastaan lopputuotteita.<br />
Puutuotteet ilmoitetaan m 3:inä, muut<br />
tuotteet tonneina. Luvut tarkoittavat myyntikelpoista<br />
nettotuotantoa, josta on poistettu varastomuutokset.<br />
b) Jätemäärät on ilmoitettu kuivana jätteenä. Alkuperäinen<br />
kuiva-ainepitoisuus ja tilavuuden muutokset<br />
painoksi perustuvat joissain tapauksissa<br />
arvioon.<br />
c) Rikin kokonaismäärä on raportoitu rikkidioksidina<br />
SO 2, ja määrä sisältää kaikki rikkiyhdisteet.<br />
d) NO X on ilmaistu typpidioksidina (NO 2).<br />
e) Water Quality Center palvelee seuraavia tehtaita:<br />
Biron, Wisconsin Rapids Paper sekä Wisconsin<br />
Rapids Pulp.<br />
54• <strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong><br />
f) Water Renewal Center palvelee Stevens Pointin<br />
ja Whitingin tehtaita.<br />
g) Prosessista tuleva vesi puhdistetaan ulkoisessa<br />
puhdistuslaitoksessa.<br />
h) Suhteellisen suuret SO 2 ja NO X -arvot johtuvat<br />
kivihiilen suhteellisen suuresta osuudesta Yhdysvaltain<br />
tuotantolaitosten polttoainejakaumassa<br />
sekä kivihiilipolttimoiden ominaispiirteistä.<br />
i) Tehdasalueella ei ole omaa energiantuotantoa.<br />
j) Arvio perustuu polttoaineen jakaumaan sekä<br />
höyrykattiloiden ominaisuuksiin.<br />
k) Hankittu vuonna <strong>2004</strong>.<br />
l) Kaikki CO 2-päästöluvut on laskettu noudattaen<br />
maailman luonnonvarojen tutkimussäätiön<br />
WRI:n ja kestävän kehityksen neuvoston<br />
WBCSD:n ohjeita. Käytetyt kertoimet saattavat<br />
poiketa maakohtaisista kertoimista.<br />
m) CO 2-päästöt uusiutumattomista polttoaineista,<br />
poislukien polttoainepäästöt ulkoisista ja sisäisistä<br />
kuljetuksista, sekä ulkopuolelta ostettuun<br />
lämpöön ja sähköön liittyvät päästöt.<br />
n) CO 2-päästöt uusiutuvista polttoaineista.<br />
o) Tietyt tässä raportissa esitetyt luvut poikkeavat<br />
niistä, jotka on julkaistu vuoden 2003 raportissa.<br />
Tämä johtuu siitä, että tiedonkeruuta ja<br />
-hallintaa on kehitetty.<br />
– ei analysoitu
CO l m)<br />
2 CO l n)<br />
2 COD AOX Fosfori Typpi<br />
<strong>2004</strong> 2003 <strong>2004</strong> 2003 <strong>2004</strong> 2003 <strong>2004</strong> 2003 <strong>2004</strong> 2003 <strong>2004</strong> 2003<br />
38 500 36 775 790 801 714 649 7 920 9 298 26 18,5 8,9 8,9 121,2 103,8<br />
287 121 274 647 316 768 287 880 2 444 2 439 0 0 5 6 55 53<br />
11 029 9 563 0 0 410 297 0,3 0,4 1,4 1,2<br />
9 613 9 718 0 0<br />
291 783 334 396 1 371 968 1 298 968 11 025 10 094 95 88 13,3 10,3 97,3 89<br />
1 892 2 868 71 205 65 165 303 204 0,2 0,2 2,7 3,3<br />
24 597 33 377 190 279 171 853 1 662 1 523 – – 5,1 4 46,2 45,4<br />
169 029 182 181 825 318 779 319 6 179 6 178 22,4 24,2 5 5,1 54 57<br />
317 524 337 716 1 428 735 1 303 278 10 159 10 490 41,2 48,8 8,2 11,7 88,4 83,3<br />
577 460 0 0<br />
416 462 406 581 19 449 22 672 g) g) g) g) g) g) g) g)<br />
455 513 0 0 g) g) g) g) g) g) g) g)<br />
362 405 350 527 0 0 377 418 3,6 3,7 8,5 8,7 39 30,4<br />
242 015 218 553 34 596 25 722 1 485 1 056 6,9 1 10,7 10,2 19,6 4,7<br />
92 246 80 095 0 0 g) g) g) g) g) g) g) g)<br />
121 422 118 982 22 587 20 768 g) g) g) g) g) g) g) g)<br />
8 885 13 217 0 0 g) g) g) g) g) g) g) g)<br />
335 668 331 518 1 227 438 1 257 979 g) g) g) g) g) g) g) g)<br />
139 132 0 0 11 689 11 229 37,7 40,7 10,3 9,6 77,8 76,2<br />
122 163 0 0 851 542 0,4 0,5 3,5 5,1 33,6 28,3<br />
2 634 0<br />
4 185 3 894 0 0<br />
6 176 6 565 0 0<br />
1 199 1 622 0 0 916 929 0,3 0,3 8 8,5<br />
25 479 23 851 0 0 240 181 – – – –<br />
10 530 13 528 387 790 365 094 257 473 3,3 5,3 1,3 1,3<br />
5 990 718 6 017 670 16 821 085 16 102 576 165 400 169 747 662,6 676,2 299,4 335,8 1 800,5 1 823,3<br />
10 530 13 528 387 790 365 094 257 473 3,3 5,3 1,3 1,3<br />
6 001 248 6 031 198 17 208 876 16 467 670 165 657 170 220 662,6 676,2 302,7 341,1 1 801,8 1 824,6<br />
Tuotteet<br />
❶ = sanomalehti- ja aikakauslehtipaperi<br />
❷ = hienopaperi<br />
❸ = kartonki ja pakkauspaperi<br />
❹ = markkinasellu<br />
❺ = jalosteet (mm. hylsyt,<br />
impregnoitu laminaattipaperi,<br />
aaltopahvi)<br />
❻ = laminaattipaperi<br />
❼ = puutuotteet<br />
❽ = punamulta<br />
❾ = ei sisällä sellua<br />
sisäiseen käyttöön<br />
<strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong>• 55
LIITTEET • GRI JA YK:N GLOBAL COMPACT<br />
Raportin sisällön vertailu GRI:n suosituksiin<br />
Yritysvastuu <strong>2004</strong> -raportti noudattaa Global Reporting Initiative -ohjeiston (GRI) suosituksia niiltä osin kuin<br />
ne soveltuvat konsernin toimintaan. Taulukosta käy ilmi, miltä osin ja missä vuosikertomuksen osiossa<br />
seuraavia GRI-indikaattoreita on käsitelty. Yksityiskohtaisempi, kommentoitu indeksi on nähtävillä osoitteessa<br />
www.storaenso.com/<strong>2004</strong>/sustainability.<br />
Täydellisesti<br />
raportoitu<br />
Osin raportoitu<br />
Ei raportoitu<br />
CR Konserni <strong>2004</strong><br />
FR Tilinpäätös <strong>2004</strong><br />
SR Yritysvastuu <strong>2004</strong><br />
1. VISIO JA STRATEGIA<br />
1.1 Stora Enson yritysvastuun<br />
visio ja strategia<br />
Vastaa YK:n Global<br />
Compactin periaatteita<br />
56• <strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong><br />
Osio<br />
CR 8,<br />
SR 4–5,<br />
8–9<br />
1.2 Varatoimitusjohtajan lausunto<br />
2. PROFIILI<br />
Organisaation profiili<br />
SR 4–5<br />
2.1 Raportoivan organisaation nimi SR 3<br />
2.2 Tärkeimmät tuotteet ja palvelut CR 4–5<br />
2.3 Operatiivinen rakenne CR 52<br />
2.4 Liiketoiminta-alueet, tytär- ja osakkuusyhtiöt,<br />
yhteisyritykset<br />
CR 14–28<br />
2.5 Toimintojen maantieteellinen sijainti<br />
CR + SR<br />
kannet<br />
2.6 Organisaation omistus ja juridinen muoto FR 32–39<br />
2.7 Markkinat CR 4–5<br />
2.8 Organisaation toiminnan laajuus SR 6<br />
2.9 Sidosryhmät SR 10–11<br />
Raportoinnin sisältö<br />
2.10 Yhteyshenkilöt SR kansi<br />
2.11 Raportointiajanjakso SR 3<br />
2.12 Aiemmat raportit SR 3<br />
2.13 Laskentakokonaisuus ja siihen<br />
liittyvät rajoitteet<br />
2.14 Muutokset koossa, rakenteessa, omistuksessa<br />
tai tuotteissa/palveluissa<br />
SR 3<br />
FR 50–55<br />
SR 3<br />
FR 40–43<br />
2.15 Yhdistelyperiaatteet SR 3<br />
2.16 Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa<br />
Raportoinnin periaatteet<br />
FR 49<br />
2.17 GRI:n teknisten laskentaohjeiden<br />
soveltaminen<br />
SR 3<br />
2.18 Yritysvastuun osa-alueita koskevien kustannusten<br />
ja hyötyjen laskentaperiaatteet<br />
SR 3<br />
FR 50–55<br />
2.19 Laskentaperiaatteiden muutokset SR 3<br />
2.20 Sisäinen laadunvarmistus SR 3<br />
2.21 Ulkoinen varmennus SR 60<br />
2.22 Lisätiedot SR 3<br />
3. HALLINTOK<strong>Ä</strong>YT<strong>Ä</strong>NN<strong>Ö</strong>T JA<br />
JOHTAMISJ<strong>Ä</strong>RJESTELM<strong>Ä</strong>T<br />
Hallinto<br />
3.1 Hallintomalli CR 32–35<br />
3.2 Hallituksen kokoonpano CR 36–37<br />
Painettu<br />
Internet<br />
Osio<br />
3.3 Hallituksen tarvitsema erityisasiantuntemus CR 36–37<br />
3.4 Yritysvastuuasioiden rooli<br />
hallitustyöskentelyssä<br />
CR 32–35<br />
3.5 Palkitseminen<br />
3.6 Yritysvastuun organisaatio ja vastuut<br />
FR 64–65,<br />
97–99<br />
CR 32–41,<br />
52<br />
3.7 Arvot ja missio, toimintaperiaatteet<br />
CR 8,<br />
SR 6–7, 62<br />
3.8 Osakkeenomistajien oikeudet<br />
Sidosryhmävuorovaikutus<br />
FR 32–36<br />
3.9 Sidosryhmien tunnistaminen ja valinta SR 10–11<br />
3.10 Sidosryhmävuorovaikutuksen muodot SR 10–11<br />
3.11 Sidosryhmävuorovaikutuksessa<br />
syntynyt tieto<br />
SR 10–11<br />
3.12 Sidosryhmävuorovaikutuksessa<br />
syntyneen tiedon käyttö<br />
Kattavat politiikat ja<br />
johtamisjärjestelmät<br />
SR 10–11<br />
3.13 Varovaisuusperiaatteen soveltaminen SR 14<br />
3.14 Vapaaehtoiset aloitteet ja sitoumukset SR 5<br />
3.15 Jäsenyydet elinkeinoelämän järjestöissä SR 26<br />
3.16 Toimitusketjun hallinta<br />
3.17 Välillisten vaikutusten hallinta<br />
3.18 Toiminnan muutokset<br />
3.19 Yritysvastuun osa-alueiden<br />
toimintaohjelmat<br />
SR 8–9,<br />
18, 44–47<br />
SR 8–9,<br />
44–47<br />
SR 35<br />
FR 62–63<br />
SR 7–9,<br />
12–13,<br />
32–33, 38<br />
3.20 Sertifioidut johtamisjärjestelmät SR kansi<br />
5. AVAINTUNNUSLUVUT<br />
TALOUDELLISET<br />
Välittömät taloudelliset vaikutukset<br />
Asiakkaat<br />
EC1. Liikevaihto SR 44<br />
EC2. Markkinoiden maantieteellinen jakauma<br />
Toimittajat<br />
EC3. Hankittujen tavaroiden, materiaalien ja<br />
palveluiden kustannukset<br />
EC4. Prosenttiosuus sopimuksista, jotka on maksettu<br />
sopimusehtojen mukaisesti<br />
SR 45<br />
FR 57–61<br />
SR 44<br />
FR 44<br />
Painettu<br />
Internet
Täydellisesti<br />
raportoitu<br />
Osin raportoitu<br />
Ei raportoitu<br />
CR Konserni <strong>2004</strong><br />
FR Tilinpäätös <strong>2004</strong><br />
SR Yritysvastuu <strong>2004</strong><br />
Osio<br />
EC11. Toimittajien jakauma SR 44–45<br />
Henkilöstö<br />
EC5. Maksetut palkat ja henkilöstökulut<br />
Rahoittajat ja sijoittajat<br />
SR 44–45<br />
FR 64–65,<br />
82–84,<br />
97–99<br />
EC6. Maksetut korot ja osingot<br />
SR 44–45<br />
FR 65,<br />
85–87<br />
EC7. Yrityksen voittovarojen muutos SR 44<br />
Julkinen sektori<br />
EC8. Maksetut verot<br />
SR 44–45<br />
FR 66–68<br />
EC9. Saadut avustukset FR 64<br />
EC10. Tuki yleishyödyllisille yhteisöille<br />
EC12. Ydinliiketoiminnan ulkopuolisen<br />
infrastruktuurin rakentamiskulut<br />
Välilliset taloudelliset vaikutukset<br />
SR 45<br />
EC13. Välilliset taloudelliset vaikutukset<br />
YMP<strong>Ä</strong>RIST<strong>Ö</strong><br />
Materiaalit<br />
SR 45<br />
EN1. Materiaalien kokonaiskulutus<br />
lukuunottamatta vettä<br />
SR 16<br />
EN2. Kierrätysmateriaalin hyödyntäminen SR 16<br />
Energia<br />
EN3. Välitön energiankulutus SR 16, 22<br />
EN4. Välillinen energiankulutus<br />
Vastaa YK:n Global<br />
Compactin periaatteita<br />
EN17. Uusiutuvat polttoaineet ja<br />
energiatehokkuus<br />
EN18. Tärkeimpien tuotteiden<br />
”energiankulutuksen jalanjälki”<br />
EN19. Muu välillinen energiankulutus<br />
Vesi<br />
SR 13,<br />
20–22<br />
EN5. Veden kokonaiskulutus SR 16, 23<br />
EN20. Vesistö- ja pohjavesialueet, joiden<br />
ekosysteemiin vedenotto vaikuttaa<br />
EN21. Vuotuinen pohja- ja pintavesien käyttö<br />
EN22. Veden kierrätys ja uudelleenkäyttö<br />
Luonnon monimuotoisuus<br />
SR 23<br />
EN6. Luonnon monimuotoisuuden kannalta<br />
tärkeät yhtiön hallussa olevat alueet,<br />
niiden sijainti ja koko<br />
EN7. Organisaation vaikutukset luonnon<br />
monimuotoisuuteen maa- ja<br />
vesiekosysteemeissä<br />
EN23. Tuotantoon käytettyjen omistettujen,<br />
vuokrattujen tai hallinnoitujen<br />
maa-alueiden määrä<br />
EN24. Läpäisemättömän pintamaan osuus<br />
maa-alueiden kokonaispinta-alasta<br />
SR 25–27,<br />
49, FR 74<br />
EN25. Organisaation toiminnan vaikutukset<br />
suojelluilla ja herkillä alueilla<br />
SR 48<br />
Painettu<br />
Internet<br />
EN26. Organisaation toiminnan aiheuttamat<br />
muutokset luonnon elinympäristöihin<br />
EN27. Toimet alkuperäisten ekosysteemien ja<br />
lajien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi<br />
köyhtyneillä alueilla<br />
EN28. Uhanalaisten lajien määrä organisaation<br />
toiminta-alueilla<br />
EN29. Toiminta suojelluilla tai herkillä alueilla tai<br />
niiden läheisyydessä<br />
Päästöt ja jätteet<br />
EN8. Kasvihuonekaasupäästöt<br />
EN9. Otsonikatoa aiheuttavien aineiden käyttö<br />
ja päästöt<br />
EN10. NO , SO ja muut merkittävät<br />
x x<br />
päästöt ilmaan<br />
EN11. Jätteiden kokonaismäärä<br />
Osio<br />
SR 48<br />
SR 17,<br />
52–55<br />
SR 17,<br />
52–55<br />
SR 17,<br />
52–55<br />
EN12. Päästöt vesiin<br />
SR 17,<br />
52–55<br />
EN13. Kemikaali-, öljy- ja polttoainevuodot<br />
EN30. Välilliset kasvihuonekaasujen päästöt<br />
SR 15<br />
EN31. Ongelmajätteiden synnyn, kuljetuksen,<br />
viennin ja tuonnin määrät<br />
SR 17, 24<br />
EN32. Organisaation jätevesipäästöjen vaikutuspiiriin<br />
kuuluvat vesialueet ja ekosysteemit<br />
SR 23<br />
Toimittajat<br />
EN33. Tavaran- ja palveluntoimittajien ympäristötulokset<br />
Tuotteet ja palvelut<br />
EN14. Tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutukset<br />
SR 9, 18,<br />
25–29<br />
SR 47<br />
EN15. Tuotteiden kierrätys ja hyötykäyttö<br />
Määräystenmukaisuus<br />
SR 30–31<br />
EN16. Ympäristömääräysten rikkomukset<br />
Kuljetukset<br />
SR 15<br />
FR 95<br />
EN34. Kuljetusten ympäristövaikutukset<br />
Yhteiset vaikutukset<br />
SR 46<br />
EN35. Ympäristömenot<br />
YHTEISKUNTAVA<strong>STUU</strong><br />
SR 19<br />
Työntekijöitä ja työolosuhteita koskevat käytännöt<br />
Henkilöstö<br />
LA1. Henkilöstön jakaumat SR 37<br />
LA2. Työpaikkojen syntyminen ja henkilöstön<br />
vaihtuvuus<br />
SR 37<br />
LA12. Vapaaehtoiset henkilöstöedut<br />
Työntekijöiden ja työnantajan<br />
väliset suhteet<br />
LA3. Riippumattomat ammattiliitot ja<br />
edustuksellinen neuvottelu<br />
LA4. Uudelleenjärjestelytilanteisiin liittyvä<br />
politiikka ja menettelytavat<br />
SR 10–11,<br />
35<br />
Painettu<br />
Internet<br />
<strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong>• 57
LIITTEET • GRI JA YK:N GLOBAL COMPACT<br />
Täydellisesti<br />
raportoitu<br />
Osin raportoitu<br />
Ei raportoitu<br />
CR Konserni <strong>2004</strong><br />
FR Tilinpäätös <strong>2004</strong><br />
SR Yritysvastuu <strong>2004</strong><br />
LA13. Henkilöstön edustus päätöksentekoja<br />
johtoelimissä<br />
Työterveys ja -turvallisuus<br />
LA5. Työtapaturmien ja työperäisten sairauksien<br />
kirjaaminen ja ilmoittaminen<br />
LA6. Työsuojelutoimikunnat<br />
LA7. Tapaturmat, poissaoloprosentit ja<br />
kuolemantapaukset<br />
LA8. Hiv/Aids-politiikka ja -ohjelmat<br />
LA14. ILOn työterveysjärjestelmiä koskevien<br />
periaatteiden noudattaminen<br />
LA15. Ammattiliittojen kanssa tehdyt sopimukset<br />
työsuojelujärjestelyistä<br />
Koulutus<br />
LA9. Keskimääräiset koulutustunnit vuodessa<br />
työntekijää kohti<br />
LA16. Ohjelmat, jotka tukevat työllisyyttä ja<br />
uudelleenkoulutusta työsuhteen päättyessä<br />
LA17. Ohjelmat, joilla tuetaan osaamisen kehittymistä<br />
ja elinikäistä oppimista<br />
Monipuolisuus ja mahdollisuudet<br />
58• <strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong><br />
Osio<br />
SR 38–40<br />
SR 39–40<br />
SR 38–40<br />
SR 44<br />
CR 30–31<br />
CR 30–31<br />
LA10. Tasa-arvoa koskevat politiikat ja ohjelmat SR 36–37<br />
LA11. Organisaation ylimmän johdon ja hallintoelinten<br />
koostumus<br />
SR 37<br />
Ihmisoikeudet<br />
Strategia ja johtaminen<br />
HR1. Ihmisoikeuksien hallinta SR 8–9<br />
HR2. Ihmisoikeuksien huomioiminen investointipäätöksissä<br />
ja hankinnoissa<br />
HR3. Ihmisoikeuksiin liittyvän toiminnan arviointi<br />
toimintusketjussa<br />
HR8. Henkilöstön koulutus ihmisoikeusasioissa<br />
Syrjinnän vastainen työ<br />
HR4. Syrjinnän estämistä koskeva globaali politiikka<br />
ja ohjelmat<br />
Järjestäytymisvapaus ja<br />
kollektiivinen neuvotteluoikeus<br />
SR 8–9,<br />
32<br />
SR 8–9<br />
SR 8–9,<br />
36–37<br />
HR5. Järjestäytymisvapautta koskeva politiikka SR 9<br />
Lapsityövoima<br />
HR6. Lapsityövoiman kielto SR 9<br />
Pakko- tai rangaistustyövoima<br />
HR7. Pakkotyövoiman käytön estäminen SR 9<br />
Kurinpitokäytännöt<br />
HR9. Vetoomuskäytännöt<br />
HR10. Kostorangaistuksen estävä politiikka ja<br />
järjestelmä henkilöstön kärsimien<br />
vääryyksien oikaisemiseksi<br />
Turvakäytännöt<br />
Vastaa YK:n Global<br />
Compactin periaatteita<br />
HR11. Turvahenkilökunnan koulutus<br />
ihmisoikeusasioissa<br />
Alkuperäiskansojen oikeudet<br />
HR12. Alkuperäiskansojen tarpeiden huomiointi<br />
Painettu<br />
Internet<br />
HR13. Yhteisesti hallinnoidut paikallisyhteisön<br />
valituselimet<br />
HR14. Paikallisyhteisöille jaettu osuus toiminnan<br />
tuotoista<br />
Yhteiskunta<br />
Paikallisyhteisöt<br />
SO1. Paikallisyhteisöihin kohdistuvien<br />
vaikutusten hallinta<br />
Osio<br />
SR kansi,<br />
8–9, 44–45<br />
SO4. Saadut yritysvastuun tunnustukset<br />
SR 10–11,<br />
46<br />
Lahjonta ja korruptio<br />
SO2. Lahjonnan ja korruption torjunta SR 43<br />
Poliittinen vaikuttaminen<br />
SO3. Poliittisen lobbauksen ja tuen hallinta<br />
SO5. Poliittisille puolueille tai instituutioille<br />
maksetut avustukset<br />
Kilpailu ja hinnoittelu<br />
SO6. Oikeuden päätökset kilpailulainsäädännön<br />
rikkomuksista<br />
SR 43<br />
FR 41,<br />
93–95<br />
SO7. Kilpaiilulainsäädännön rikkomusten torjunta SR 43<br />
Tuotevastuu<br />
Asiakkaiden terveys ja turvallisuus<br />
PR1. Tuoteturvallisuus tuotteita ja palveluita<br />
käytettäessä<br />
SR 47<br />
PR4. Tuoteturvallisuusrikkomukset<br />
PR5. Viranomaisten antamat huomautukset<br />
tuoteturvallisuudesta<br />
PR6. Tuotteiden ympäristö- tai yhteiskuntavastuumerkit<br />
Tuotteet ja palvelut<br />
PR2. Tuotetiedot ja tuotemerkinnät<br />
PR7. Tuotemerkintärikkomukset<br />
PR8. Asiakastyytyväisyys<br />
Mainonta<br />
PR9. Mainonnan standardien ja vapaaehtoisten<br />
sopimusten noudattaminen<br />
PR10. Markkinointi- ja mainontasäännösten<br />
rikkomukset<br />
Yksityisyyden suoja<br />
PR3. Kuluttajien yksityisyyden suojaaminen<br />
PR11. Kuluttajien yksityisyyden suojan rikkomista<br />
koskevat valitukset<br />
SR 8,<br />
CR 15<br />
Painettu<br />
Internet<br />
Lue lisää osoitteesta:<br />
www.storaenso.com/<strong>2004</strong>/<br />
sustainability
LIITTEET • SANASTO<br />
Alkuperäketju Todentamalla puun alkuperäketju<br />
(chain-of-custody) osoitetaan,<br />
että puu on lähtöisin sertifi oidusta metsästä.<br />
Tehdas- ja tuotetasolle tuotuna ja<br />
sertifi oituna järjestelmä oikeuttaa sertifi -<br />
ointimerkin käyttöön. Alkuperäketjun<br />
todentaminen ja auditointi tapahtuu<br />
sovellettavan metsäsertifi ointijärjestelmän<br />
(esim. PEFC tai FSC) sääntöjen<br />
mukaan.<br />
AOX Adsorbable organic halogen compounds.<br />
AOX-pitoisuus kertoo jäteveden<br />
sisältämän, orgaanisiin yhdisteisiin sitoutuneen<br />
kloorin tai muiden halogeenien<br />
määrän.<br />
ATFS American Tree Farm System. Yhdysvaltalainen<br />
metsänomistajien sertifi ointijärjestelmä.<br />
BAT Best Available Technology. Paras<br />
käytettävissä oleva tekniikka.<br />
Biopolttoaineet Uusiutuvista raakaaineista<br />
saatavat polttoaineet, kuten<br />
puun kuori, mustalipeä ja hakkuutähteet.<br />
CERFLOR Sistema Brazileiro de Certifi -<br />
cação Florestal. PEFC:n hyväksymä Brasilian<br />
metsäsertifi ointijärjestelmä.<br />
CHP Combined heat and power generation.<br />
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto.<br />
CO 2 Hiilidioksidi. Kaasu, jota muodos tuu<br />
palamisen yhteydessä sekä eräiden luonnollisten<br />
prosessien tuloksena. Puut tarvitsevat<br />
hiilidioksidia yhteyttämiseen. Liiallisen<br />
hiilidioksidin määrän ilmakehässä<br />
uskotaan edistävän ilmastonmuutosta.<br />
COD Chemical Oxygen Demand. Kemiallista<br />
hapenkulutusta kuvaava CODarvo<br />
kertoo, paljonko happea tarvitaan<br />
jäteveden sisältämän orgaanisen aineen<br />
hajottamiseen kemiallisesti.<br />
CSA Z809 Kanadan kansallinen kestävän<br />
metsänhoidon standardi.<br />
CSR Corporate Social Responsibility eli<br />
yhteiskuntavastuu. Stora Enson yhteiskuntavastuun<br />
periaatteet kattavat mm.<br />
ihmisoikeudet, liiketoiminnan eettiset<br />
periaatteet, viestinnän, yhteisöllisyyden<br />
ja työvoiman supistukset.<br />
DJSI Dow Jones Sustainability Index. Dow<br />
Jonesin kestävän kehityksen indeksi.<br />
ECF Elemental Chlorine-Free. Sellun valkaisumenetelmä,<br />
jossa ei käytetä alkuaineklooria,<br />
vaikka prosessi voikin sisältää<br />
klooriyhdisteitä, kuten klooridioksidia.<br />
EMAS Eco-Management and Audit Scheme.<br />
Vapaaehtoinen ympäristöasioiden<br />
hallinta- ja auditointijärjestelmä, joka<br />
perustuu EU:n EMAS-direktiiviin.<br />
FFCS Finnish Forest Certifi cation System.<br />
Suomen metsäsertifi ointijärjestelmä.<br />
FLEGT Forest Law Enforcement, Governance<br />
and Trade. EU:n toimintaohjelma,<br />
joka korostaa kuidun alkuperän dokumentointia.<br />
Fosfori Alkuaine, jonka liiallinen fosforipitoisuus<br />
vesistöissä voi lisätä biologista<br />
aktiviteettia ja aiheuttaa rehevöitymistä.<br />
Fossiiliset polttoaineet Kiinteät, nestemäiset<br />
tai kaasumaiset polttoaineet,<br />
jotka ovat muodostuneet kasvien ja<br />
eläinten jäämistä maankuoressa miljoonien<br />
vuosien kuluessa, korkeissa lämpötiloissa<br />
ja kovan paineen alaisina. Mm.<br />
öljy, maakaasu ja kivihiili.<br />
FSC Forest Stewardship Council. Hyvän<br />
metsänhoidon neuvosto.<br />
FTSE4Good FTSE4Good indeksiperhe listaa<br />
yhteiskunnallisesti vastuullisia yrityksiä.<br />
FTSE:n omistavat Lontoon arvopaperipörssi<br />
ja talouslehti The Financial<br />
Times.<br />
GMO Genetically modifi ed organisms.<br />
Geenimuunnellut organismit.<br />
ISO 14001 Kansainvälisen standardointijärjestön<br />
ympäristöstandardi perustaksi<br />
yritysten ympäristönhallintajärjestelmille.<br />
Erillinen ISO-sertifi kaatti on luotu<br />
myös mm. laatujohtamisen tueksi (ISO<br />
9001).<br />
Jäljitettävyys Keinot tehtaalla käytetyn<br />
puun alkuperän jäljittämiseksi hakkuupaikalle.<br />
Kaikissa Stora Enson toiminnoissa<br />
pyritään kuidun alkuperän aukottomaan<br />
dokumentointiin.<br />
Kasvihuonekaasut Ilmastonmuutosta<br />
aiheuttavista kasvihuonekaasuista tärkeimpiä<br />
ovat hiilidioksidi (CO 2 ), metaani<br />
(CH 4 ) ja dityppioksidi eli typpioksiduuli<br />
(N 2 O). Kioton ilmastosopimus koskee<br />
myös fl uorihiilivetyjä (HFC), perfl uorihiilivetyjä<br />
(PFC) ja rikkiheksafl uoridia (SF 6 ).<br />
Keräyspaperi Käytetty paperi ja kartonki,<br />
joka on kerätty uusiokäyttöä varten.<br />
Metsäsertifi ointi Menettely, jossa riippumaton<br />
osapuoli tarkastaa metsänhoidon<br />
ja puunkäytön käytännöt arvioidakseen<br />
vastuullisen metsänhoidon ekologisten,<br />
taloudellisten ja sosiaalisten standardien<br />
noudattamista. Yleisesti käytössä olevia<br />
sertifi ointijärjestelmiä ovat mm. FSC ja<br />
PEFC.<br />
NGO Non-governmental organisation,<br />
kansalaisjärjestö.<br />
NO x Typen oksidit, joita syntyy palamisen<br />
yhteydessä. Niiden laskeumat voivat<br />
aiheuttaa maaperän ja vesien happamoitumista.<br />
OHS Occupational health and safety.<br />
Työterveyshuolto ja työsuojelu.<br />
OHSAS 18001 Kansainvälisen standardointijärjestön<br />
työterveys- ja turvallisuusstandardi.<br />
PEFC Programme for the Endorsement of<br />
Forest Certifi cation schemes. Metsäsertifi<br />
ointijärjestelmien katto-organisaatio.<br />
Pigmentit Lisäaine, jota lisätään massaan<br />
paperin vaaleuden ja opasiteetin parantamiseksi.<br />
Pigmenttiväriaineita käytetään<br />
myös paperin värjäämiseen.<br />
SFI Sustainable Forestry Initiative. American<br />
Forest & Paper Associationin kestävän<br />
metsänhoidon aloiteohjelma.<br />
SFM Sustainable Forest Management.<br />
Kanadan standardisointijärjestön kestävän<br />
metsänhoidon ohjelma.<br />
Siistaus Kemialliset ja mekaaniset prosessit,<br />
joiden avulla painoväri erotetaan<br />
kuiduista valmistettaessa massaa keräyspaperista.<br />
SO 2 Rikkidioksidi. Kaasu, jota muodostuu<br />
rikkipitoisia polttoaineita, kuten<br />
öljyä ja hiiltä, poltettaessa. Rikkidioksidi<br />
lisää maaperän ja vesistöjen happamoitumista.<br />
SRI Socially Responsible Investors, eettiset<br />
sijoittajat. Käyttävät kestävän kehityksen<br />
indeksejä apuna tunnistaakseen<br />
yhtiöt, jotka tuottavat pitkän aikavälin<br />
arvoa osakkaille ja koko yhteiskunnalle.<br />
Sustainability Stora Enso tarkoittaa tällä<br />
yritysvastuuta laajassa merkityksessä.<br />
Sisältää ympäristö- ja talousasiat sekä<br />
yhteiskuntavastuun (CSR).<br />
TCF Totally Chlorine-Free. Sellun valkaisumenetelmä,<br />
jossa ei käytetä lainkaan<br />
klooria tai klooriyhdisteitä.<br />
Typpi Ilmakehässä yleisesti esiintyvä<br />
kaasu. Liiallinen typpipitoisuus vesistöissä<br />
voi lisätä biologista aktiviteettia<br />
ja aiheuttaa rehevöitymistä.<br />
Täyteaine Kaoliini ja muut aineet, joita<br />
kuitumassaan lisätään ennen paperiradan<br />
muodostusta. Parantavat paperin<br />
sileyttä, vaaleutta ja painettavuutta.<br />
Uusiokuitu Keräyspaperista valmistettu<br />
kuitu, yleensä siistausmassan muodossa.<br />
<strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong>• 59
VARMENNUSLAUSUNTO<br />
LAAJUUS JA TAVOITTEET<br />
Stora Enso on antanut csrnetworkille toimeksi varmentaa konsernin vuoden<br />
<strong>2004</strong> yritysvastuuraportin yritysvastuuta koskevat tiedot. Varmennusprosessin<br />
tavoitteena oli tarkastaa raportin sisältämät väittämät ja<br />
käydä läpi yhteiskuntavastuu- ja ympäristöasioiden johtamis- ja tiedonkeruujärjestelmät.<br />
csrnetwork on soveltanut varmennusprosessin suunnittelussa<br />
AA1000- varmennusstandardin periaatteita. Painetun raportin<br />
sisältämiä case-esimerkkejä ja konsernin verkkosivuilla esitettyjä tietoja<br />
ei ole varmennettu lukuun ottamatta Venäjää koskevaa case-esimerkkeiä.<br />
Raportin sisältämät taloudelliset tulostiedot eivät myöskään ole olleet<br />
varmennuksen piirissä lukuun ottamatta ympäristöinvestointeihin ja<br />
-kustannuksiin liittyvää tiedonkeruuprosessia. Olemme käyneet läpi näiden<br />
tietojen keruu järjestelmän, mutta ympäristöön liittyvien taloudellisten<br />
vastuiden läpikäynti ei ole kuulunut tämän varmennuksen piiriin.<br />
Kasvihuonekaasupäästöjen tarkastamiseksi päästökauppaa varten on<br />
luotu erillinen valvontaprosessi, eikä se sisälly tämän varmennuksen<br />
piiriin.<br />
<strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong>N JOHDON JA VARMENTAJAN VA<strong>STUU</strong>T<br />
Stora Enson johto vastaa yritysvastuuraportin laatimisesta. Tämä lausunto<br />
edustaa csrnetworkin puolueetonta mielipidettä. Emme ole osallistuneet<br />
raportin laatimiseen. Vuonna <strong>2004</strong> olemme arvioineet puun jäljitettävyyden<br />
varmennustarpeita, mutta meillä ei ole muita toimeksiantosopimuksia<br />
Stora Enson kanssa. Varmennustoimeksiannon saimme heiltä<br />
nyt toisen kerran. Toimitamme pyydettäessä puolueettomuuslausunnon<br />
koskien toimeksiantosopimustamme Stora Enson kanssa. Antamaamme<br />
varmennuslausuntoa ei tule pitää perusteena rahoitus- tai sijoituspäätöksiä<br />
tehtäessä. Stora Enson yritysvastuuraportin varmennusryhmään kuuluivat<br />
Mark Line, Richard Hughes, Richard Dalley ja Katy Anderson. Lisätietoja<br />
sekä tiedot varmentajien pätevyydestä ovat saatavilla osoitteesta<br />
www.csrnetwork.com.<br />
MENETELM<strong>Ä</strong><br />
Varmennusprosessi toteutettiin Stora Enson toimitiloissa Suomessa,<br />
Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa sekä operatiivisissa yksiköissä Venäjällä,<br />
Ruotsissa ja Suomessa. Varmennuksen pohjana käytettiin tämän raportin<br />
englanninkielistä versiota. Tapasimme konserni- ja tulosryhmätason johtoa,<br />
joka on vastuussa raportin kattamista asioista ja sidosryhmäsuhteista<br />
sekä raportin tekstin pohjana olevan tiedon keruusta. Näissä tapaamisissa<br />
keskusteltiin raportin sisältämistä väittämistä ja käytiin läpi tiedon<br />
keruuseen ja analysointiin käytettyjä järjestelmiä ja prosesseja. Vierailimme<br />
Venäjän puunhankintaorganisaatiossa, Ruotsissa Skoghallin tehtailla<br />
ja Suomessa Varkauden tehtailla. Käyntien yhteydessä keskustelimme<br />
paikallisista johtamisjärjestelyistä sekä tarkastimme valikoituja tietoja<br />
paikallisen johdon edustajien kanssa. Emme ole olleet suoraan yhteydessä<br />
Stora Enson sidosryhmiin, mutta olemme tehneet rajallisen Internetpohjaisen<br />
selvityksen siitä, mitkä asiat ovat sidosryhmien mukaan keskeisiä<br />
Stora Ensolle. Selvityksen toteutti Professori Aleg Cherp Unkarin<br />
Central European University -yliopistosta.<br />
LAUSUNTO<br />
Tietojen oikeellisuus<br />
Oman työmme sekä Stora Enson antamien tietojen perusteella havaintomme<br />
on, että ympäristötyön tuloksia, ympäristökustannuksia, puun<br />
alkuperän jäljitettävyyttä sekä työterveyshuoltoa ja työsuojelua koskevien<br />
tietojen keruuseen käytetyt järjestelmät ovat yleisesti ottaen luotettavat.<br />
Tietoomme ei tullut mitään sellaista, mikä olisi antanut aihetta<br />
epäillä raportoitujen tietojen todenperäisyyttä tai toiminnan kehityksen<br />
todenmukaista esittämistä. Havaitsimme kuitenkin yhden kuolemantapauksen<br />
raportoinnin viivästyneen työsuojelujärjestelmässä. Stora Enso<br />
oli asiasta tietoinen ja on ryhtynyt korjaaviin toimenpiteisiin. Lisäksi<br />
60• <strong>STORA</strong> <strong>ENSO</strong> <strong>YRITYSV</strong>A<strong>STUU</strong> <strong>2004</strong><br />
csr network ltd<br />
Isossa-Britanniassa helmikuussa 2005<br />
Mark Line, johtaja<br />
Katy Anderson, projektipäällikkö<br />
havaitsimme ongelmajätteiden syntyä ja niihin liittyviä investointeja<br />
koskevissa ympäristötiedoissa poikkeamia, jotka on sittemmin korjattu.<br />
Henkilöstötietojen yhdenmukaisuus on parantunut lisääntyneen sisäisen<br />
tietojen tarkastuksen seurauksena. Eri tietojärjestelmien tuottamien tietojen<br />
yhdenmukaisuutta on kuitenkin edelleen parannettava.<br />
Tietojen kattavuus<br />
Tietoomme ei tullut mitään sellaista, mikä antaisi aihetta epäillä, että<br />
raportista on jätetty pois olennaista tietoa. Stora Ensolla on asianmukaiset<br />
järjestelmät johtamisjärjestelyjä ja toimintaa koskevan tiedon keräämiseen<br />
ja seurantaan.<br />
Viimevuotisessa lausunnossamme suosittelimme, että tulevissa raporteissa<br />
kommentoitaisiin entistä kattavammin konsernin toiminnan tuloksien<br />
kehittymistä kaikilla alueilla. Tämänvuotisen raportin etuna on uusien<br />
konserninlaajuisten ympäristötavoitteiden, mukaan lukien puunhankintaa<br />
koskevien tavoitteiden, käyttöönotto sekä yhteiskuntavastuun<br />
ensisijaisten painopisteiden määrittely yksikkötasolla. Raportissa olisi<br />
kuitenkin hyvä vielä kattavammin kommentoida konsernin työterveyshuoltoon<br />
ja työsuojeluun sekä henkilöstön monipuolisuuteen liittyvien<br />
toiminnan tuloksien kehittymistä. Taloudellista vastuuta koskevien tietojen<br />
edellisvuotista laajempi esittely raportissa on myönteinen askel kohti<br />
yhtiön laajemman vastuukentän tiedostamista.<br />
Suosituksia tulevaan raportointiin<br />
Viime vuonna totesimme, että kerättyjen tietojen laatua voitaisiin edelleen<br />
parantaa kehittämällä ohjeistusta, jolla vähennetään kansallisten<br />
raportointikäytäntöjen eroja. Tämä suositus pätee edelleen joihinkin työterveyshuoltoa<br />
ja työsuojelua sekä henkilöstöä koskeviin tietoihin. Myös<br />
henkilöstötietojen ja ympäristöinvestointitietojen konsernitason tarkastusten<br />
laajentaminen parantaisi tietojen yhdenmukaisuutta.<br />
Olemme panneet merkille Stora Enson lisäpanostukset puunhankinnan<br />
tietojärjestelmiin, joiden pitäisi edelleen parantaa kuidun jäljitettävyystietojen<br />
laatua ja yhdenmukaisuutta etenkin Baltian maissa ja Venäjällä,<br />
missä puun alkuperätiedot ollaan nivomassa kiinteäksi osaksi ostojärjestelmää.<br />
Strategian laatiminen konsernin sidosryhmävuorovaikutukselle on<br />
myönteinen edistysaskel. Suosittelemme, että Stora Enso alkaa järjestelmällisesti<br />
analysoida sidosryhmiltä saatua palautetta ja käyttää sitä<br />
hyväksi tulevien raporttien sisältöa kehitettäessä.<br />
Suosituksia tulevaan johtamiseen<br />
Stora Enso on edelleen edistynyt sidosryhmien kuidunhankintaa koskeviin<br />
tiedontarpeisiin vastaamisessa. Konsernin tavoitteena on kaikkien<br />
kuitulähteiden jäljitettävyys. Stora Enson päätös laatia puunhankinnalle<br />
globaalit periaatteet ja puun alkuperän hallintaketjujen (chain-of-custody)<br />
sertifi oimiseksi tehty työ ansaitsevat kiitosta. Koska sertifi ointijärjestöt<br />
eivät ole päässeet keskenään yksimielisyyteen, suosittelemme, että<br />
Stora Enso keskittyy ennen kaikkea määrittelemään selkeästi omat globaalit<br />
vähimmäisvaatimuksensa.<br />
Konsernin yhteiskuntavastuutavoitteiden täytäntöönpano ja sitä tukeva<br />
sisäinen auditointi tarjoavat lupaavan mekanismin, jonka puitteissa on<br />
mahdollista käsitellä konserni-, alue- ja paikallistason palautetta. Niillä<br />
alueilla, joilla yritysvastuun keskeinen sisältö hakee vielä muotoaan,<br />
kuten kuljetuksissa ja ostotoiminnoissa, suosittelemme Stora Ensoa<br />
nimeämään tulosmittarit tulevien kehitystavoitteiden pohjaksi.<br />
csrnetwork on yritysten yhteiskuntavastuun konsultointiorganisaatio. Sen palveluksessa on ympäristöjohtamisen,<br />
yhteiskuntavastuun ja kestävän kehityksen asiantuntijoita. www.csrnetwork.com
Varmennettujen<br />
hallintajärjestelmien<br />
piirissä olevat Stora Enson<br />
tuotantoyksiköt<br />
ISO 14001 & EMAS<br />
& OHSAS 18001<br />
Alankomaat<br />
Berghuizer<br />
Saksa<br />
Baienfurt<br />
Suomi<br />
Anjalankoski<br />
Kotka<br />
Oulu<br />
Veitsiluoto<br />
ISO 14001 &<br />
OHSAS 18001<br />
Kiina<br />
Suzhou<br />
Ranska<br />
Soustre<br />
Yhdysvallat<br />
Stevens Point<br />
ISO 14001 & EMAS<br />
Espanja<br />
Barcelona<br />
Itävalta<br />
Bad St. Leonhard<br />
Portugali<br />
Celbi<br />
Ruotsi<br />
Ala<br />
Falun<br />
Fors<br />
Gruvön<br />
Grycksbo<br />
Hylte<br />
Kopparfors<br />
Kvarnsveden<br />
Linghed<br />
Norrsundet<br />
Nymölla<br />
Skoghall<br />
Skutskär<br />
Saksa<br />
Kabel<br />
Maxau<br />
Reisholz<br />
Sachsen<br />
Uetersen<br />
Wolfsheck<br />
Suomi<br />
Enocell<br />
Heinola<br />
Honkalahti<br />
Imatra<br />
Karhula<br />
Kemijärvi<br />
Kitee<br />
Lahti<br />
Pankakoski<br />
Pori<br />
Ruovesi<br />
Summa<br />
Tiukka<br />
Tolkkinen<br />
Uimaharju<br />
Varkaus<br />
EMAS<br />
Ranska<br />
Corbehem<br />
ISO 14001<br />
Belgia<br />
Langerbrugge<br />
Kanada<br />
Port Hawkesbury<br />
Malesia<br />
Pasir Gudang<br />
Ruotsi<br />
Bäckefors<br />
Jönköping<br />
Mohed<br />
Skene<br />
Vikingstad<br />
Saksa<br />
Krefeld<br />
Suomi<br />
Loviisa<br />
Sunila<br />
Unkari<br />
Páty<br />
Viro<br />
Imavere<br />
Yhdysvallat<br />
Biron<br />
Duluth<br />
Kimberly<br />
Niagara<br />
Whiting<br />
Wisconsin Rapids
Ympäristöä ja sosiaalista vastuuta koskeva<br />
politiikka<br />
Vastuullinen liiketoiminta<br />
Stora Enso on sitoutunut kehittämään liiketoimintaansa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti yhä<br />
kestävämpään suuntaan. Tämän tavoitteen saavuttaminen on Stora Ensossa kaikkien vastuulla, jotta<br />
varmistetaan edellytykset toiminnan jatkuvalle parantamiselle.<br />
Ympäristönäkökulma<br />
Stora Enson tavoitteena on toimittaa asiakkaille tuotteita ja palveluja painetun viestinnän, pakkausteollisuuden<br />
ja rakennusalan tarpeisiin. Tuotteet valmistetaan pääasiassa uusiutuvista raaka-aineista, ja ne ovat<br />
kierrätettäviä sekä turvallisia käyttää.<br />
Tuotteen elinkaaren huomioonottaminen ohjaa ympäristöasioidemme hoitoa ja luo toiminnallemme<br />
kehykset. Tavarantoimittajilta ja yhteistyökumppaneilta edellytämme samojen periaatteiden noudattamista<br />
jokaisessa toimitusketjun vaiheessa raaka-aineesta valmiiseen tuotteeseen ympäristövaikutusten<br />
minimoimiseksi.<br />
Sosiaalinen vastuu<br />
Kansainvälisenä yhtiönä Stora Enso tiedostaa olevansa esikuvana muille maailmanlaajuisissa, kansallisissa<br />
ja paikallisissa yhteisöissä. Suhtaudumme kunnioittavasti sekä yksilöiden että ryhmien kulttuuriin, tapoihin<br />
ja arvoihin kaikissa maissa, joissa toimimme. Kehittäessämme liiketoimintaamme täytämme, ja kun<br />
välttämätöntä, ylitämme kansallisten normien ja lakien asettamat vaatimukset.<br />
Avoin vuorovaikutus<br />
Kestävän kehityksen periaatteet ohjaavat toimintamme jatkuvaa parantamista sekä ympäristöön ja<br />
yhteiskuntaan liittyvien asioiden kehittämistä. Tässä työssä pidämme olennaisen tärkeänä avointa<br />
keskustelua ja vuorovaikutusta kaikkien sidosryhmien, sekä virallisten tahojen että kansalaisjärjestöjen,<br />
kanssa.<br />
Tietyt tässä esitetyt lausumat, jotka eivät ole historiallisia tosiasioita, kuten markkinoiden oletettuun kasvuun ja kehitykseen liittyvät lausumat ja muut kasvu- ja tuottavuusolettamat<br />
sekä lausumat, jotka alkavat ilmaisuilla “uskoo”, ”olettaa”, ”odottaa”, ”ennustaa” tai muilla vastaavilla ilmaisuilla, ovat tulevaisuudennäkymiin liittyviä kannanottoja Yhdysvaltain<br />
vuoden 1995 Arvopapereita Koskevien Oikeudenkäyntien Uudistamisesta annetun lain (The United States Private Securities Litigation Reform Act of 1995) tarkoittamalla tavalla.<br />
Koska nämä lausumat perustuvat nykyisiin suunnitelmiin, arvioihin ja ennusteisiin, ne sisältävät riskejä ja epävarmuustekijöitä, jotka saattavat johtaa siihen, että tulokset poikkeavat<br />
merkittävästi niitä koskevista arvioista. Tällaisia tulevaisuutta koskevissa lausumissa esitettyjä tekijöitä, jotka saattavat merkittävästi muuttaa tuloksia, voivat muuan muassa olla: (1)<br />
toiminnalliset tekijät, kuten jatkuva menestys tuotannollisessa toiminnassa ja siinä saavutettava tehokkuus, jatkuvat saavutukset tuotekehityksessä, konsernin tavoittelemien<br />
asiakkaiden kyky hyväksyä uusia tuotteita ja palveluita, voimassaolevien ja uusien yhteistyösopimusten mukanaan tuoma menestys, muutokset liiketoiminnan strategioissa,<br />
kehityssuunnitelmissa tai tavoitteissa, muutokset konsernin patenttien tai muiden tekijänoikeuksien antamassa suojassa sekä pääoman saatavuus hyväksyttävillä ehdoilla; (2)<br />
teollisuuden yleiset olosuhteet, kuten tuotteiden kysynnän voimakkuus, kilpailun kovuus, konsernin tuotteiden markkinahinnat maailmalla nyt ja tulevaisuudessa sekä niihin liittyvät<br />
hintapaineet, raaka-aineiden hintavaihtelut, konsernin asiakkaiden ja kilpailijoiden taloudellinen tilanne sekä mahdollisten uusien kilpailevien tuotteiden ja teknologioiden<br />
kehittäminen kilpailijoiden toimesta; ja (3) yleinen taloudellinen tilanne, kuten talouskasvu konsernin tärkeimmillä markkina-alueilla sekä valuuttakurssi- ja korkotasovaihtelut.
Stora Enso Oyj<br />
PL 309<br />
00101 Helsinki<br />
Katuosoite: Kanavaranta 1<br />
Puh. 02046 131<br />
Fax 02046 21471<br />
Stora Enso AB<br />
Box 70395<br />
SE-107 24 Stockholm, Sverige<br />
Katuosoite: World Trade Center,<br />
Klarabergsviadukten 70<br />
Puh. +46 8 613 66 00<br />
Fax +46 8 10 60 20<br />
www.storaenso.com corporate.communications@storaenso.com<br />
Graafi nen suunnittelu: Incognito<br />
Valokuvat: Anu Akkanen, Markus Bullik, Jan-Olof Hesselstedt,<br />
He Jiajun, Juha Jousinen, Per Juhlander, Kari Kuukka,<br />
Ainars Meiers, Ilpo Musto, Timo Tontti,<br />
Timo Vesterinen, UNICEF/Shehzad Noorani,<br />
Getty Images ja Stora Enson kuva-arkisto<br />
Painatus: Libris Oy<br />
Kannet: Aurocard 240 g/m2 , Stora Enso, Baienfurtin tehtaat<br />
(ISO 14001 -sertifi kaatti ja EMAS-rekisteröinti D-165-00032)<br />
Sisäsivut: Berga Cream 100 g/m2 , Stora Enso, Berghuizerin tehtaat<br />
(ISO 14001 -sertifi kaatti ja EMAS-rekisteröinti NL-000018)<br />
Stora Enso International Offi ce<br />
9 South Street<br />
London W1K 2XA, UK<br />
Puh. +44 20 7016 3100<br />
Fax +44 20 7016 3200