ohjeita opiskelijoille opinnäytetyöskentelyyn amk-tutkintoon ... - SAMK

OHJEITA OPISKELIJOILLE OPINNÄYTETYÖSKENTELYYNAMK-TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS2008

SISÄLLYS1 JOHDANTO .................................................................................................................. 42 OPINNÄYTETYÖ SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUSSA.................. 42.1 Opinnäytetyön määritelmä......................................................................................52.2 Opinnäytetyön tekijöiden lukumäärä ......................................................................52.3 Tavoitteet ja vastuut ................................................................................................62.4 Opinnäytetyön prosessi ...........................................................................................72.5 Kypsyysnäytteen kirjoittaminen..............................................................................83 OPINNÄYTETYÖN KIRJALLINEN OSA.................................................................. 83.1 Kansi ja nimiölehti ..................................................................................................93.2 Tiivistelmä ..............................................................................................................93.3 Sisällysluettelo ......................................................................................................103.4 Symboli- ja termiluettelo (ei pakollinen) ..............................................................103.5 Johdanto ................................................................................................................103.6 Teoriatausta/viitekehys/tausta-aineisto .................................................................103.7 Tarkoitus ja ongelma/ tavoite/ tehtävä ..................................................................113.8 Tutkimus-/projektimenetelmät..............................................................................123.9 Tulokset.................................................................................................................123.10 Tulosten tarkastelu ..............................................................................................133.11 Lähdeluettelo.......................................................................................................133.12 Liitteet .................................................................................................................134 LÄHTEIDEN KÄYTTÖ ............................................................................................. 144.1 Lähdeviitteiden merkitseminen.............................................................................154.1.1 Nimi-vuosijärjestelmä....................................................................................154.1.2 Numeroviittausjärjestelmä tekniikan alalla....................................................174.1.3 Sähköisten lähteiden tekstiviitteet..................................................................174.2 Lähdeluettelon laatiminen.....................................................................................184.2.1 Lähdeluettelomerkinnät nimi-vuosijärjestelmässä.........................................194.2.2 Lähdeluettelomerkinnät numeroviittausjärjestelmän mukaan .......................214.2.3 Sähköisten lähteiden merkitseminen lähdeluetteloon ...................................245 TUTKIMUSTULOSTEN HAVAINNOLLISTAMINEN........................................... 255.1 Taulukot ................................................................................................................26

5.2 Graafiset esitykset .................................................................................................265.3 Muut havainnollistamistavat .................................................................................286 MUODOLLISET VAATIMUKSET ........................................................................... 296.1 Kannet ja sidonta...................................................................................................296.2 Tekstin asemointi, marginaalit ja sivunumerointi.................................................296.3 Otsikointi...............................................................................................................307 SOPIMUKSET JA OPINNÄYTETYÖN JULKISUUS.............................................. 308 ARVIOINTI................................................................................................................. 31LÄHTEET....................................................................................................................... 33LIITTEETUudistettu 17.11.2006. Liite 7 päivitetty 29.6.2007. Teknisiä päivityksiä 24.9.2008.1.1.2009 tehty korjaukset:- nimiölehden tekstityyppi arial- nimiölehdellä oleva SAMKin liikemerkin ja logon kuvakoko aiempaa pienempi (kB)- arviointikriteerit poistettu tästä, uudet selvemmät kriteerit webissä suorassa linkissäOhje uusitaan kokonaan keväällä 2008. Uudistettu webbiin rakennettu ohje on käytössäviimeistään 1.8.2009. Uusiin ohjeisiin lisätään asiaa mm. sähköisiin lähteisiin viittaamisesta.

1 JOHDANTOTämän ohjeen laatimisessa on käytetty pohjana Satakunnan ammattikorkeakoulun ohjeitaopinnäytetyön laatijoille 8/1998, 10/1999, 4/2002 ja 9/2005. Työryhmään, joka onpäivittänyt tätä ohjetta ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: tutkimusjohtaja Hanna Hyttinen,yliopettajat Paula Asikainen, Heli Mattila, Markku Salonen, Erja Turunen, ja JaanaSimula. Kirjallisuusviitteiden päivittämiseen on osallistunut myös SAMKin kirjastonhenkilökunta.Keskeiset muutokset aikaisempaan ohjeeseen verrattuna koskevat opinnäytetyön julkisuuttaja tekijöiden lukumäärää. Ohjeeseen on myös lisätty arvosanakohtaiset arviointikriteerittutkimukselliselle ja projektityölle erikseen. Tämä ohje on tarkoitettu ammattikorkeakoulunperustutkintovaiheen opiskelijoille. Ohjeen on tarkoitus tukea opiskelijanetenemistä opinnäytetyön kaikissa vaiheissa. Yhteistyö ohjaajan kanssa on silti välttämätöntä.2 OPINNÄYTETYÖ SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUSSAJokaisen ammattikorkeakoulututkintoa suorittavan opiskelijan tutkintoon sisältyy 15opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. Opinnäytetyö vastaa laajuudeltaan kolmen kuukaudentäysipäiväistä työskentelyä. Opinnäytetyö ajoittuu yleensä opintojen loppupuolelle.Työ liittyy aihepiiriltään opiskelijan koulutusohjelman aihealueeseen. Opinnäytetyöntavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaanammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. (A 15.5.2003/352.)Opinnäytetyöt muodostavat yhden keskeisen väylän osaamisen siirrolle ammattikorkeakoulustatyöelämään. Opinnäytetyöt ovat yleensä tuote-, järjestelmä-, palvelu-, organisaatio-tai menetelmäkehitykseen liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Ammattikorkeakouluntehtävän mukaisesti opinnäytetöistä suurin osa tehdään ammattikorkea-

5koulun ulkopuolisille yrityksille tai yhteisöille. Opinnäytetyö voi olla myös osa suurempaaprojektia.2.1 Opinnäytetyön määritelmäOpinnäytetyöllä tarkoitetaan kaikkia niitä suorituksia, jotka sisältyvät opinnäytetyö -nimisen opintojakson suorittamiseen. Opinnäytetyö on tutkimuksellinen tai toiminnallinen,josta tässä ohjeessa käytetään nimitystä projektityö. Opinnäytetyöhön sisältyvätvarsinaisen työn/projektin/tutkimuksen suorittaminen ja kirjallisen raportin tai muuntuotoksen laatiminen. Lisäksi opinnäytetyöhön kuuluu ryhmäohjaukseen, henkilökohtaiseenohjaukseen, vaadittaviin seminaareihin ja tarkastustilaisuuksiin osallistuminensekä dokumenttien tuottaminen ja jakaminen sovittua käytäntöä noudattaen ja opinnäytetyönarviointi.Kuvataiteilijan koulutusohjelmassa opinnäytetyö on taiteellinen opin- ja taidonnäytetyö.Opinnäytetyöhön kuuluu näyttely tai muu vaativa kuvataiteellinen suoritus sekä kirjallinentyö. Opinnäytetyön keskeisin osa on taideteosten tekeminen. Kirjallinen työ on luovaprosessi, jossa opiskelija voi käyttää mielikuvitustaan taiteellista toteutustapaansa japersoonaansa vastaavasti. Kuvataiteessa työskentely tähtää persoonallisiin ratkaisuihin,jolloin myös kirjallisen työn toteutus voi olla yksilöllinen. Se voi olla sisällöllisesti jaulkoasultaan taideteos.2.2 Opinnäytetyön tekijöiden lukumääräSatakunnan ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt ovat ensisijaisesti yksilötöitä. Jos aiheenhaasteellisuus kuitenkin edellyttää kahden opiskelijan työpanosta, parityötä voidaanharkita. Opiskelijoiden on esitettävä opinnäytetyösuunnitelman liitteessä perustelutparityöskentelylle. Lisäksi heidän on selostettava keskinäinen työnjakonsa. Ohjaajapäättää parityön hyväksymisestä keskusteltuaan toimialasta riippuen koulutusohjelmavastaavantai toimialan opinnäytetöistä vastaavan yliopettajan kanssa.

62.3 Tavoitteet ja vastuutOpinnäytetyön tavoitteena on innostaa opiskelijaa kriittiseen ajatteluun, luovuuteen,ongelmanratkaisuun sekä oman työn ja ammattialan kehittämiseen. Opinnäytetyölläänopiskelija osoittaa kykenevänsä toimimaan oman tulevan ammatillisen osaamisalueensaasiantuntijatehtävissä. Hän osoittaa kykenevänsä laatimaan tutkimus- tai projektisuunnitelman,noudattamaan aikatauluja, pitämään yhteyksiä eri osapuoliin, raportoimaan,hankkimaan itsenäisesti tietoa, analysoimaan ja käsittelemään hankkimaansa tietoa jaaineistoa, dokumentoimaan työtään ja huolehtimaan dokumenttien ja työn kieli- ja ulkoasusta.(Taulukko 1.)Taulukko 1. Opinnäytetyöhön liittyvä vastuunjakoOpiskelija- Omaa riittävät tiedolliset, metodologisetym. valmiudet aloittaa opinnäytetyönsuorittaminen- On vastuussa omasta opinnäytetyöstään- Etsii aktiivisesti opinnäytetyönaihetta ja neuvottelee siitä opettajienkanssa- Huolehtii yhteistyöstä työn tilaajankanssa- Laatii tutkimus- tai projektisuunnitelman,joka sisältää myös toteutusaikataulunja raportoi säännöllisestityön etenemisestä ohjaavalle opettajalle- Toteuttaa suunnitelman mukaisestityötään ja on yhteydessä ohjaajaansayksikössä sovitulla tavalla ja sovituissatyön vaiheissa- Laatii tutkimus- tai projektiraportinopinnäytetyöohjeita noudattaen- Toimittaa valmiin raportin kolmenakappaleena: kansitettu raportti työnteettäjälle, kansitettu raportti kirjastoavarten ja sähköisessä muodossa olevaversio arkistointia varten- Toimittaa sen lisäksi erikseen tiivistelmätkirjastoon sähköisessä muodossa- Järjestää mahdolliset seminaarit jatarkastustilaisuudet yhdessä työnohjaajan kanssa- Allekirjoittaa omalta osaltaan työntekemiseen/työhön liittyvät sopimuksetja noudattaa niissä sovittuja ehtojaja käytäntöjä- Hankkii tarvittaessa tutkimusluvatOhjaava opettaja- Ohjaa annetun resurssin puitteissahänelle nimetyt opinnäytetyöt- Avustaa ja tukee opiskelijoita opinnäytetyöaiheenlöytämisessä- Toimii aktiivisesti työelämän sidosryhmienkanssa opinnäytetyöaiheidenlöytämiseksi- Ilmoittaa ohjattaville opiskelijoilleselvästi, koska on tavattavissa- Vastaa opinnäytetyölle asetetustavaatimustasosta- Pitää seminaarit ja muut toimialankäytännön mukaiset tilaisuudet- Noudattaa opinnäytetyön tekemisestälaaditussa sopimuksessa sovittujaehtoja ja käytäntöjä- Seuraa opinnäytetyön etenemistä jaarvioi opinnäytetyön- Kirjoittaa arviointilausunnon- Laatii kypsyysnäytteen suorittamistavarten kolme aihetta opinnäytetyönalalta ja huolehtii kypsyysnäytteenvaatimista järjestelyistä- Kirjaa opinnäytetyötä koskevattiedot WINHAan- Varmistaa, että opiskelija toimittaaraportit asianomaisille tahoilleTyön teettäjä/tilaaja- Nimeää työlle yrityksestä yhteyshenkilön- Allekirjoittaa osaltaan työn teettäjänominaisuudessa työn tekemiseen/työhönliittyvät sopimukset janoudattaa niissä sovittuja ehtoja jakäytäntöjä- On tarpeen vaatiessa yhteydessäohjaavaan opettajaan- Varmistaa edellytykset työn tekemiselle

72.4 Opinnäytetyön prosessiOpinnäytetyön prosessi eroaa toimialoittain jonkin verran. Esimerkiksi seminaarien jamuiden ohjaustilanteiden määrässä, aloituslupamenettelyssä ja ohjaajien määrässä ontoimialakohtaisia eroja. Näistä yksityiskohdista annetaan tarkemmat ohjeet toimipisteistä.Tässä luvussa esitetyt asiat ovat kuitenkin yhteisiä kaikille toimialoille. Ennen opinnäytetyönaloittamista opiskelijan on osallistuttava ohjaukseen, jossa käsitellään opinnäytetyöntoteuttamista ja ohjataan opiskelijoita erilaisten tutkimusten tai selvitystentekemiseen.Valmistautumisvaiheessa opiskelija hankkii ne sisällölliset ja menetelmälliset valmiudet,joita opinnäytetyön suorittaminen edellyttää.Suunnitteluvaihe alkaa opinnäytetyön aiheen valinnalla. Aiheesta neuvotellaan opinnäytetöitäkoordinoivan opettajan (toimialakohtaiset ohjeet) ja mahdollisen työelämän yhteyshenkilönkanssa. Aiheen hyväksymisen jälkeen nimetään ohjaaja/ohjaajat ja yrityksen/yhteisönyhteyshenkilö. Laaditaan opinnäytetyön sopimus ja allekirjoitetaan se. Kirjallinensopimus on tarpeen muun muassa tekijänoikeuksien kannalta (L 8.7.1961/404muutoksineen). Opiskelijalla on tekijänoikeus työhönsä. Opinnäytetyön mahdollisestaluovuttamisesta edelleen tai julkaisemisesta tulee sopia erikseen. Suunnitteluvaihe sisältäätutkittavan tai selvitettävän aihealueen kartoittamisen ja kirjallisuuskatsauksen. Selvitettäväasia tai ongelma täsmennetään ja työlle asetetaan tavoitteet. Valitaan työssäkäytettävät menetelmät. Suunnitteluvaiheen tuloksena syntyy jatkotyöskentelyä ohjaavakirjallinen toteutussuunnitelma.Toteutusvaiheessa suunnitelmaa täsmennetään. Toteutetaan tutkimus tai projekti (aineistonhankinta, käsittely ja analysointi). Yhdistetään kirjallisuuskatsaus ja tutkimuksentai projektin aineisto. Valmistellaan kirjallista raporttia rinnan toteutusprosessinkanssa. Opinnäytetyö esitetään seminaareissa. Työstä tiedotetaan sovittuja käytäntöjänoudattaen.

8Arviointia tapahtuu opinnäytetyön prosessin kaikissa vaiheissa. Ohjaustilanteissa ja seminaareissaarvioidaan opinnäytetyössä tehtyjä ratkaisuja ja annetaan palautetta. Opinnäytetyönarviointikriteerit esitellään luvussa 8.2.5 Kypsyysnäytteen kirjoittaminenAmmattikorkeakoulututkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alaltakypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa.Ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäytteen kielestä silloin, kun opiskelijan koulusivistyskielion jokin muu kuin suomi tai ruotsi (A 15.5.2003/352). Ne englanninkielisessäkoulutusohjelmassa opiskelevat, joiden koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi, kirjoittavatkypsyysnäytteen suomeksi tai ruotsiksi, eivät englanniksi. Ne englanninkielisessäkoulutusohjelmassa opiskelevat, joiden koulusivistyskieli on jokin muu kuin suomi tairuotsi, kirjoittavat kypsyysnäytteensä englanniksi.Opiskelija sopii ohjaavan opettajan kanssa kypsyysnäytteen kirjoittamisesta sen jälkeen,kun opinnäytetyö on luovutettu arvioitavaksi. On kuitenkin huomattava, että kypsyysnäyteei ole osa opinnäytetyötä, vaan itsenäinen suoritus. Kypsyysnäytteellä opiskelijaosoittaa hallitsevansa opinnäytetyönsä aihealueen ja kielitaitonsa. Kypsyysnäyte kirjoitetaanvalvotussa koetilanteessa ilman oheismateriaalia. Opiskelija valitsee kolmestaaiheesta yhden. Kypsyysnäyte kirjoitetaan esseen muotoon ja sen ohjeellinen pituus on3-4 normaalikäsialalla kirjoitettua A4 -sivua. Kypsyysnäyte arvioidaan toimialakohtaisenkäytännön mukaan asteikolla hyväksytty/hylätty.3 OPINNÄYTETYÖN KIRJALLINEN OSAOpinnäytetyön kirjallinen osa sisältää yleensä nimiölehden, tiivistelmän, abstractin,sisällysluettelon, symboli- ja termiluettelon. Seuraavina tulevat johdanto, teoriatausta/viitekehys/tausta-aineisto,menetelmät/toteutus, tulokset, johtopäätökset, yhteenveto/pohdinta,viite-/lähdeluettelo ja liitteet. Raportin osat esitetään jatkossa siinä järjestyksessä,missä niiden tulee olla. Raportissa voidaan käyttää jatkossa esitettyjen otsak-

9keiden tilalla paremmin kuvaavia otsakkeita, ja tarvittaessa myös alaotsakkeita, jos seon asian selkiinnyttämiseksi tarpeellista. Asettelumalli on saatavilla internetissä.3.1 Kansi ja nimiölehtiKannesta löytyy malli liitteessä 1. Nimiölehdelle kirjoitetaan ammattikorkeakoulun nimi,työn tekijän nimi, työn nimi, koulutusohjelma ja mahdollinen suuntautumisvaihtoehtosekä työn valmistumisvuosi. Jos työllä on kaksi tekijää, nimet tulevat nimiölehdellesukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä (Liite 2). Työn nimen tulee olla lyhyt,ytimekäs ja informatiivinen ja sen tulee kuvata työn olennaista sisältöä. Nimiölehdessäkäytetään logo-yhteensopivuuden vuoksi kirjasintyyppiä arial ja kirjasinkokoa 14.3.2 TiivistelmäViimeisenä tehtävänä raportin laadinnassa on tiivistelmän kirjoittaminen. Tiivistelmälaaditaan sekä suomen että englannin kielellä. Sen laajuus on yksi sivu. Tiivistelmälehdenalkuun tulevat työn bibliografiset tiedot: opinnäytetyön nimi, kirjoittajan suku- jaetunimi/nimet, ammattikorkeakoulun nimi, koulutusohjelma ja suuntautumisvaihtoehto,valmistumiskuukausi ja vuosi, työn ohjaaja ja 3-5 asiasanaa, toimialalla käytössä olevaluokitus, jonka saa kirjastosta sekä työn sivujen lukumäärä. Asiasanat voi tarkistaa kirjastostaHelsingin yliopiston kirjaston ylläpitämästä yleisestä suomalaisesta asiasanastosta.Tiivistelmässä esitetään työn keskeisin sisältö: mitä tutkittiin ja miksi, mitä menetelmääkäytettiin, mitä tuloksia saatiin ja mitä niistä seuraa. Tiivistelmä on tekstiä, joka ei sisälläkuvia, kaavioita, taulukoita, kaavoja, lainauksia eikä viittauksia. Tiivistelmää kirjoittaessakäytetään passiivin imperfektiä (esim. tutkittiin, todettiin).Tiivistelmä kirjoitetaan 1-rivivälillä ja Times New Roman (fontti 12) kirjasinlajia käyttäen.Marginaalit ovat samat kuin varsinaisessa tekstissä (kohta 6.2 ). Tiivistelmässäkäytetään tavutusta ja molempien reunojen tasausta. Tiivistelmään merkitään työn sivumäärä.Liitteet eivät sisälly sivumäärään. Tiivistelmät liitetään osaksi raporttia. Ne

10toimitetaan kirjaston edellyttämässä sähköisessä tallennusmuodossa kirjastoon tietokantaantallentamista varten. Tiivistelmistä löytyy esimerkkejä liitteinä 3 ja 4.3.3 SisällysluetteloSisällysluettelon otsikkona on lyhyesti SISÄLLYS, suuraakkosin. Sisällysluetteloonkootaan raportin otsikot ja sivunumerot. Sisällysluettelon laadinnassa käytetään kymmen-jaotusta, esim. 1 PÄÄOTSIKKO, 1.1 Väliotsikko, 1.1.1 Alaotsikko. Otsikoissakäytetään samoja kirjasinlajeja kuin varsinaisessa tekstissä. Tämän ohjeen sisällysluetteloon laadittu kyseistä ohjetta noudattaen.3.4 Symboli- ja termiluettelo (ei pakollinen)Työssä toistuvat käsitteet, termit tai symbolit, joiden ymmärtäminen on tekstin kannaltakeskeistä eikä niiden esittäminen varsinaisessa tekstissä tunnu kovin luontevalta, voidaanesittää erillisessä symboli- ja termiluettelossa.3.5 JohdantoJohdannossa esitellään tutkimuksen tai projektin aihepiiri, tausta ja lähtökohdat sekäperustellaan aihevalinta viittaamalla tutkimukselliseen ja/tai käytännön hyötyyn. Tutkimuksellatai projektilla on aina tilaus tai ajankohtainen tarve. Johdannossa selostetaan,miten juuri tämä tutkimus/projekti vastaa kyseiseen tarpeeseen. Tutkimuksen tavoitteetja kulku selostetaan johdannossa pääpiirteissään ja perustellaan mahdolliset rajaukset.Johdannon on tarkoitus vakuuttaa lukija työn tärkeydestä ja kiinnostavuudesta.3.6 Teoriatausta/viitekehys/tausta-aineistoTeoriatausta/viitekehysosassa esitetään se, mitä valitusta tutkimusaiheesta (ilmiöstä)aikaisempien tutkimusten tai muun kirjallisuuden perusteella tiedetään. Teoriataustan/viitekehyksen kokoaminen edellyttää systemaattista tiedon hakua eri tietokannoista.Mitä selvemmin tutkimusaihe on rajattu, sitä helpompi on päättää, minkälainen tietoliittyy omaan tutkimusaiheeseen ja karsia epäolennaista.

11Jos opinnäytetyö on projektityö, kirjallisuushaussa otetaan huomioon myös aikaisempienvastaavanlaisten kehittämisprojektien raportit ja kansalliset tai kansainväliset laatukriteeritja suositukset, jolloin viitekehyksen sijasta on luontevampaa puhua taustaaineistosta.Teoriataustassa/viitekehyksessä/tausta-aineistossa kuvataan ja analysoidaan tarkastityössä käytetyt keskeiset käsitteet. Ne löytyvät yleensä työn otsikosta. Käsitteet esitelläänniin, että lukija saa kuvan, miten ne liittyvät toisiinsa ja muodostavat kokonaisuuden.Käsitteiden välisiä suhteita voi havainnollistaa kirjallisuudesta löytyvällä valmiillamallilla tai piirtämällä mallin itse. Suoraan muusta lähteestä otettu kuva varustetaanasianmukaisin lähdeviittein.Mitä enemmän aiheesta on olemassa kirjallisuutta, sitä varmemmin löytyy myös erilaisiateorioita, joilla on pyritty hallitsemaan kyseistä todellisuutta. Opinnäytetyön tekijävalitsee jonkin teorian ja perustelee valintansa. Teoreettinen pohja antaa tutkimuksellejäntevyyttä, se antaa työkalut ja tarkentaa käsitteet. Aina ei aiheeseen liittyvää teoriaakuitenkaan löydy. Silloin keskitytään keskeisiin käsitteisiin ja niiden muodostamaankokonaisuuteen.Lopuksi viimeistellään kappaleen otsikko. ”Teoriatausta/ viitekehys/tausta-aineisto” onvain työnimi. Luvulle annetaan sisällön mukainen nimi. Esimerkiksi, jos tutkimus koskeevapaaehtoistyöntekijöiden roolia vanhusten laitoshoidossa, sen voi antaa viitekehyskappaleellenimeksi.3.7 Tarkoitus ja ongelma/ tavoite/ tehtäväPerinteisessä kvantitatiivisessa tutkimuksessa, opinnäytetyön tekijä määrittelee tarkastitutkimuksensa tarkoituksen ja tutkimusongelmat. Tutkimuksen tarkoituksessa ilmoitetaankaksi asiaa: 1) mitä opinnäytetyön tekijän on tarkoitus tehdä (esim. selvittää asiakkaidentyytyväisyyttä saamiinsa palveluihin) ja 2) mihin käyttöön tutkimuksen tulokseton tarkoitettu. Tutkimusongelmilla tarkoitetaan tarkkoja kysymyksiä, joihin haetaan

12vastauksia tutkimuksensa avulla. Tutkimusongelmia voidaan kutsua myös tutkimuskysymyksiksi.Kvalitatiivisessa tutkimuksessa on luontevaa puhua ongelmien sijasta tutkimustehtävästäja tarkoituksen sijasta tutkimuksen tavoitteesta, sillä kyseisen tutkimuksen luonteeseenkuuluu, että tutkimustehtäväkin täsmentyy vasta tutkimuksen kuluessa.Projektityyppisessä opinnäytetyössä määritellään tarkasti projektin tavoite ja projektitehtävä/-tehtävät.3.8 Tutkimus-/projektimenetelmätTutkimus-/projektimenetelmät kuvataan ja selostetaan, miten tutkimusongelmiin/projektitehtäviinon etsitty ratkaisua. Käytetyt menetelmät kuvataan ja perustellaanniin selkeästi, että lukijan on mahdollista arvioida käytettyä menetelmää ja sen luotettavuutta.Tutkimuksen/projektin toteutus selostetaan tarkasti.3.9 TuloksetTulokset osiossa esitetään yksityiskohtaiset tutkimustulokset/projektin tuotokset. Tuloksetesitetään tutkimusongelmittain tai muuten selkeästi ryhmiteltyinä asiakokonaisuuksina.Tulosten havainnollistamiseksi ja tiivistämiseksi käytetään harkiten taulukoita,kuvioita, kaavioita ym. ja niiden sisältöä selostetaan myös tekstissä. Liiallista toistoa onkuitenkin vältettävä. Tarkemmat ohjeet tutkimustulosten havainnollistamisesta on esitettyluvussa 5. Projektityyppisissä suunnittelutyötä sisältävissä opinnäytetöissä saattaaosa tuloksista olla tarkoituksenmukaista esittää liitteissä (ks. kappale 3.12).Projektityössä on tärkeä selostaa koko työprosessi ja oppimisprosessi – apuna käytetäänomia muistiinpanoja tai työskentelypäiväkirjaa. Selostetaan, miten tiettyihin ratkaisuihinon päädytty, mitä eri vaihtoehtoja oli tarjolla ja miksi jokin tietty vaihtoehto valittiin.Tekstissä teoria ja empiria voivat vuorotella.

133.10 Tulosten tarkasteluTulosten tarkastelu on tärkeä osa raporttia. Tässä osassa yhdistetään tehdyn tutkimuksentulokset/projektin tuotokset aikaisempaan tietoon eli tutkimusraportin alussa esitettyynteoriaan tai projektin lähtökohtiin. Tulosten/tuotosten pohjalta esitetään harkitut tulkinnat,päätelmät ja johtopäätökset sekä ehdotuksia jatkotutkimusaiheiksi.Tulosten tarkastelussa tulee pohtia muun muassa seuraavia asioita:- miten asetetut tutkimus-/kehittämistehtävät onnistuttiin ratkaisemaan- mitä ja millaisia rajoituksia käytettyyn menetelmään liittyi- miten eettiset kysymykset onnistuttiin ratkaisemaan- mitä uutta tietoa/ratkaisuja/käytäntöjä tutkimus/projekti toi esiin- mikä on tulosten luotettavuus- miten tulosta/tuotosta voidaan hyödyntää jatkossa- millaisia jatkohaasteita tutkimus/projekti nosti esiin.Projektityyppisen opinnäytetyön luonteeseen kuuluu, että tekijä arvioi omaa työskentelyäänsen lisäksi, että hän arvioi työn tuloksia.3.11 LähdeluetteloLähdeluettelon laatiminen ja lähdeviitteiden merkitseminen esimerkkeineen on esitettyluvussa 4. Esimerkki lähdeluetteloista löytyy liitteistä 5 (nimi-vuosijärjestelmä)ja 6(numeroviittausjärjestelmä). Tietojen hakemisessa voi käyttää apuna kirjaston tietokantaa.3.12 LiitteetLiitteiden valinnassa tulee olla kriittinen. Liitteiksi sijoitetaan vain sellainen aines, jonkaei tarvitse asian ymmärtämisen vuoksi olla tekstissä, mutta johon viitataan tekstissä.Liitteet eivät ole kaiken tutkimus/projektiaineiston varasto. Tyypillisesti liitteinä esitetäänesimerkiksi täydentävät taulukot, uuden laitteen yksityiskohtainen kuvaus, tietokoneohjelmatja kyselylomakkeet. Jokainen liite on itsenäinen, raporttitekstiä täydentäväkokonaisuus. Liitteessä ei viitata itse tekstiin eikä sen lähdeluetteloon. Tekstistä taas on

14löydyttävä viittaus raportin jokaiseen liitteeseen. Liitteet numeroidaan numerotunnuksella(esim. LIITE 1) ja liitteeseen viitattaessa tekstissä se kirjoitetaan pienellä. Kunliitteeseen viitataan suluissa liite kirjoitetaan isolla alkukirjaimella (esim. Liite 1).4 LÄHTEIDEN KÄYTTÖLaadittaessa selvitystä opinnäytetyön teoreettisista/kehittämisen lähtökohdista ja siitä,mitä asiasta ennestään tiedetään, käytetään hyväksi toisten julkaisemia kirjoja, artikkelejaja tutkimusraportteja. Tekijänoikeuslaki (L 8.7.1961/404) velvoittaa ilmoittamaanlähdeviitteellä, kenen luomaa tekstiä tai tutkimustuloksia tekstissä on lainattu. Jos tätä eitehdä, voidaan lainaajaa pahimmillaan syyttää tekijänoikeusrikkomuksesta. Opinnäytetyöntarkastajien ja muiden lukijoiden täytyy voida erottaa vaivatta, mikä on kirjoittajanomaa tekstiä ja mikä on lainattu muualta.Työssä voidaan käyttää lähteinä sekä julkaistuja lähteitä (esim. kirjat, sarjajulkaisut,kokoomateokset, lehtiartikkelit, esitelmät, opinnäytetyöt) että julkaisemattomia lähteitä(esim. kirjeet, sähköpostiviestit, suulliset tiedonannot). Suullisia tiedonantoja on syytäkäyttää harkiten. Suoria lainauksia käytetään säästeliäästi ja mielellään vain lyhyitä lainauksia.Suora lainaus merkitään lainausmerkkien sisään. Jos lainaus on pitkä, se sisennetäänyhden sarkaimen verran ja kirjoitetaan tiheämmällä rivivälillä. Sisennetyissälainauksissa ei käytetä lainausmerkkejä.Lähteitä valitaan ja käytetään kriittisesti. Valinnassa otetaan huomioon seuraavia seikkoja:kirjoittajan asiantuntijuus ja tunnettuus, objektiivisuus (esim. ideologiset sitoumukset,kaupalliset intressit), tiedon alkuperäisyys, lähteen ajantasaisuus ja tuoreus(alle 5 vuotta). Vanhempiakin lähteitä voi käyttää, mikäli ne ovat aiheen kannalta tärkeitäesim. perusteoksia.Internetlähteitä käytettäessä kiinnitetään erityisesti huomiota luotettavuuteen, uskottavuuteen,objektiivisuuteen, sisältöön ja ajankohtaisuuteen (päivityspäivämäärä). Verkkolähteidenongelmana on, että ne saattavat muuttua tai kadota milloin vain. Sen vuoksi

15on tärkeää merkitä muistiin se päivä, jolloin lähdettä on käytetty ja tulostaa itselle kopiokäytetystä sivusta. Internetissä julkaistavan aineiston laatua ja oikeellisuutta ei varsinaisestivalvo kukaan.Internetissä olevia valokuvia, piirroksia, graafisia esityksiä jne. ei saa liittää omaanopinnäytetyöhön ilman julkaisijan tai teoksen oikeudenhaltijan lupaa. Kuvan tekijänoikeuksistalöytyy tietoa Kuvaston www-sivuilta http://www.kuvastory.fi. OrganisaationInternet-sivuilla oleviin esittelyteksteihin kannattaa suhtautua kriittisesti, koska nillä onmarkkinointiviestinnällisiä tavoitteita.4.1 Lähdeviitteiden merkitseminenLähdeviitteiden merkinnässä suositellaan käytettäväksi nimi-vuosijärjestelmää tai numeroviittausjärjestelmää,jota tekniikan alalla on tapana käyttää. Lähdeviitteen tarkoituksenaon viitata lähdeluetteloon, josta lukija löytää tarkat tiedot käytetystä lähteestä.Lähdeviitteiden ja lähdeluettelon välillä tulee vallita täydellinen vastaavuus. Työn viimeistelyvaiheessaraportin kirjoittajan tulee tarkistaa huolellisesti, että lähdeluettelostalöytyy jokainen lähde, johon tekstissä on viitattu. On tarkistettava myös, että lähdeluettelossaesitetään vain sellaisia lähteitä, joihin tekstissä viitataan.4.1.1 Nimi-vuosijärjestelmäNimi-vuosijärjestelmässä lähdeviite sisältää tekijän sukunimen, teoksen tai artikkelinjulkaisuvuoden ja sivun tai sivut, joilta lainaus on otettu. Jos lähdeluettelossa on moniatekijöitä, joilla on sama sukunimi, lisätään viitteeseen tekijän etunimen alkukirjain. Josviitataan saman tekijän samana vuonna julkaisemaan useampaan teokseen, erotetaanviitteet toisistaan vuosiluvun perään kirjoitetulla pienaakkosella. Jos lähdeteosta lainataanvain yhdessä virkkeessä, virkkeen lopettava piste kirjoitetaan kaarisulun perään.Jos tietoja hyödynnetään useammassa virkkeessä, viimeinen virke päätetään normaalistipisteeseen ja viite laitetaan itsenäiseksi virkkeeksi kaarisulkeiden sisään.

16Yksi tekijä, viittaus vain yhteen virkkeeseenEsim. 1: Tuloksen siirrettävyyden arviointi edellyttää sitä, että tutkija kuvaa riittävästiaineistoaan ja tutkimusprosessiaan (Tynjälä 1991, 390).Kaksi tekijää, viittaus useampaan edellä olevaan virkkeeseenEsim. 2: Kieli ei ole diskurssianalyyttisen ajattelun mukaan yhtenäinen kokonai -suus. Kielen käytön ristiriitaisuudet ovat eroja rajattujen diskurssien välillä. (Potter & Wetherell 1987, 149.)Useampia tekijöitä, viittaus vain edellä olevaan virkkeeseenEsim. 3: Myös ei-sanallisia tekoja voidaan tarkastella merkityksellisinä (Jokinen,Juhila & Suoninen 1993, 26-27).Kun myöhemmin viitataan samaan useamman tekijän lähteeseen, merkitään viite seuraavasti:(Jokinen ym. 1993, 29). Jos tekijöitä on kuusi tai enemmän, merkitään lähdeviitteeseenheti ensimmäisellä kerralla vain ensimmäinen tekijä ja lyhenne ym. sekävuosiluku ja käytetyt sivut.Yksi saman tekijän samana vuonna julkaisemista lähteistä, viittaus useampaan edelläolevaan virkkeeseenEsim. 4: …koulutus ei pysty täyttämään tehtäväänsä. Pahimmassa tapauksessakoulutus luo turhia odotuksia jossakin tulevaisuudessa odottavista urareiteistä.(Rinne 1997a, 456 – 457.)Vaihtoehtoisesti voidaan viitata lähteeseen jo virkkeen alussa.Esim. 5: Suikkanen ja Viinamäki (1997, 57) totesivat jo…Samaan virkkeeseen voi liittyä useampia lähteitä. Ne merkitään joko aakkosjärjestykseentai aikajärjestykseen ja erotetaan toisistaan puolipisteellä. Tehtyä valintaa noudatetaanläpi työn.Esim. 6: Ammattitaidon sisältöä voidaan kuvata myös kvalifikaatiokäsitteen avulla(Jarvis 1985, 35; Räty 1987, 119; Tuomisto 1987, 30-33).

17Jos käytetyllä lähteellä ei ole henkilötekijää, käytetään viittauksessa julkaisijayhteisönnimeä tai julkaisun nimeä sekä vuosilukua. Jos julkaisun nimi on kovin pitkä, otetaannimen alusta kolme neljä sanaa ja käytetään niitä viitteenä.Esim. 7:------- (Korkeakoulujen arviointineuvosto 1998, 23).Jos työssä käytetään henkilökohtaisia tiedonantoja, merkitään ne tekstiin seuraavasti:Esim. 8: Rehtori S. Pynnän mukaan (henkilökohtainen tiedonanto 16.10.1999) - tai(S. Pynnä, henkilökohtainen tiedonanto 16.10.1999).4.1.2 Numeroviittausjärjestelmä tekniikan alallaTekstissä viitataan lähdeluettelon mukaiseen numeroon. Viitteet numeroidaan ykkösestälähtien. Tekstissä viittaus merkitään kauttaviivojen väliin. Viittauksen yhteyteen voidaanmyös merkitä sivu, johon viittaus kohdistuu. Sivunumerot merkitään aina, kunviitataan saman teoksen eri kohtiin. Jos samaan virkkeeseen liittyy useampia lähteitä,merkitään ne pilkulla eroteltuina. Viitattaessa yhteen virkkeeseen numeroviite tulee ennenpistettä. Jos viittaus kohdistuu useampaan virkkeeseen, tulee numeroviite pisteenjälkeen. Seuraavassa esimerkkejä numeroviittausten käytöstä:Esim. 1: Tulosten siirrettävyyden arviointi edellyttää, että tutkija kuvaa riittävästiaineistoaan ja tutkimusprosessiaan /1/.tai …prosessiaan /1, s. 390/.Esim. 2: Kieli ei ole diskurssianalyyttisen ajattelun mukaan yhtenäinen kokonaisuus.Kielen käytön ristiriitaisuudet ovat eroja rajattujen diskurssien välillä. /2/Esim. 3: Suikkanen ja Viinamäki /3/ totesivat….Esim. 4: Ammattitaidon sisältöä voidaan kuvata myös kvalifikaatiokäsitteen avulla/2, 3, 5/.4.1.3 Sähköisten lähteiden tekstiviitteetLuvuissa 4.1.1 ja 4.1.2 esitetyt käytännöt koskevat myös sähköisten lähteiden tekstiviitteitä.Kaikkia samoja tietoja ei kuitenkaan löydy verkkodokumenteista. Jos tekijä ontiedossa, sähköisen lähteen tekstiviitteeseen merkitään tekijä (vastuuhenkilö tai yhteisö),päivitysaika ja sivu, mikäli ne ovat tiedossa. Jos tekijä ei ole tiedossa, tekstiviitteeseenmerkitään sen tilalle dokumentin nimi. Sähköisen tekstiviitteen tarkoitus on sama kuin

18painettujen julkaisujenkin tekstiviitteen: Se auttaa identifioimaan julkaisun, josta tekstion peräisin.Esimerkki 1: Kemppinen, L. 2002.Esimerkki 2: Suomen Kuntaliitto ja Inforviestintä. 2001.Esimerkki 3: Opetusministeriö. 2004.Esimerkki 4: Mölsä, H. 2004, 45.4.2 Lähdeluettelon laatiminenHelpoin ja parhaaseen lopputulokseen johtava tapa koota lähdeluettelo on se, että kokotyöskentelyprosessin ajan merkitään lähdeluetteloon täydellisesti kaikki lähteet, joitaprosessin aikana käytetään. Työtä viimeistellessä poistetaan lähdeluettelosta kaikki nelähteet, joihin ei lopullisessa työssä viitatakaan. On huomattavasti helpompi poistaaluettelosta ylimääräisiä lähteitä, kuin lähteä työn loppuvaiheessa etsimään joskus käytetynlähteen täsmällisiä bibliografisia tietoja. Lähdeluettelo kirjoitetaan rivivälillä 1 jalähteet erotetaan toisistaan yhdellä tyhjällä rivivälillä (Liite 5 ja Liite 6).Lähdeluettelosta täytyy löytyä täydelliset bibliografiset tiedot kaikista niistä lähteistä,joihin tekstissä on viitattu. Nimi-vuosijärjestelmässä viitteet luetellaan aakkosjärjestyksessätekijöiden sukunimen tai yhteisönimen tai julkaisun nimen mukaan niissä tapauksissa,joissa lähteellä ei ole varsinaista tekijää. Numeroviittausjärjestelmässä viitteetluetellaan esiintymisjärjestyksessä.Viitteeseen otetaan tiedot siinä muodossa, kuin ne on lainatussa julkaisussa esitetty. Jostekijöitä on kaksi, erotetaan tekijät toisistaan & -merkillä. Jos tekijöitä on enemmänkuin kaksi, erotetaan viimeinen tekijä & -merkillä ja muut pilkulla. Etunimestä otetaanmukaan vain ensimmäinen kirjain.Seuraavissa esimerkeissä esitellään kahta eri tapaa nimivuosijärjestelmää ja numeroviittausjärjestelmää.

194.2.1 Lähdeluettelomerkinnät nimi-vuosijärjestelmässäJos lähteenä on käytetty yksittäistä kirjaa, se kirjataan lähdeluetteloon seuraavaan muotoon:tekijä, julkaisuajankohta, teoksen nimi, kustannuspaikka ja kustantaja.Esim. 1: Hakala, J. 2004. Opinnäytetyöopas ammattikorkeakouluille. Helsinki.Gaudeamus.Jos lähteenä on kokoomateoksen jokin osajulkaisu, se kirjataan seuraavaan muotoon:tekijä, julkaisuaika, nimike, viite alkuperäiseen julkaisuun, alkuperäisen julkaisun tekijät,nimi, kustannuspaikka, kustantaja ja sivunumerot.Esim. 2: Kautto-Koivula, K. 1995. Työelämä ammattikorkeakoulun haasteena.Teoksessa Lampinen, O. (toim.) Ammattikorkeakoulut – vaihtoehto yliopistolle.Helsinki. Gaudeamus, 174 – 192.Jos lähteenä on lehtiartikkeli, se merkitään lähdeluetteloon muotoon: tekijä, julkaisuvuosi,otsikko, lehden nimi, vuosikerta tai volyymi, numero sekä sivunumerot.Esim. 3: Korhonen, K. 1993. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden oppimistyylit.Kasvatus 24 (1), 532 – 543.Jos lähteenä on ollut johonkin julkaisusarjaan kuuluva julkaisu, käytetään seuraavaamerkitsemistapaa: tekijä, julkaisuaika, nimike, kustannuspaikka, kustantaja, sarjatiedot.Esim. 4: Jaatinen, P. 2004. Miltä SAMKin opinnäytetyöt näyttävät toisin silmin?Satakunnan ammattikorkeakoulun vuoden 2002 opinnäytetöiden arvioinnista tehtytutkimus. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Sarja A. Tutkimukset 1/2004. Pori.Satakunnan ammattikorkeakoulu.Kun lähteellä ei ole henkilötekijää, käytetään seuraavaa merkitsemistapaa: julkaisija,julkaisuaika, julkaisun nimi, kustannuspaikka ja kustantaja.Esim. 5: Avoimen ammattikorkeakoulun kehittämisryhmä. 2005. Avoimen ammattikorkeakoulunkehittämisen haasteet. Opetusministeriön työryhmämuistioitaja selvityksiä 6:2005. Helsinki. Opetusministeriö, koulutus- ja tiedepolitiikan osasto.

20Sähköiset erillisteokset merkitään lähdeluetteloon seuraavasti: tekijä, vastuuhenkilö tai -yksikkö, julkaisuaika, dokumentin nimi tai otsikko, viestintyyppi, laitos, painopaikka,kustantaja, päivitysaika, viittauksen ajankohta, saatavuus ja verkko-osoite.Esim. 6: Sääkslahti, A.: Liikuntaintervention vaikutus 3-7-vuotiaiden lasten fyysiseenaktiivisuuteen ja motorisiin taitoihin sekä fyysisen aktiivisuuden yhteys sydän-ja verisuonitautien riskitekijöihin. Jyväskylän yliopisto. Studies in sport,physical education and health 104. Väitöskirja. [Viitattu 9.5.2005]http://dissertations.juy.fi/studsport/ 9513921050.pdfVerkkolehden artikkeli merkitään seuraavasti: tekijä, julkaisuvuosi, artikkelin nimi,julkaisun nimi, viestintyyppi, laitos, vuosikerta, päivityksen ajankohta, viittauksen ajankohtasekä saatavuus ja verkko-osoite.Esim. 7: Callister, T. & Burbules, N. 1998. Paying the piper: The educational costof the commercialization of the Internet Electronic Journal of Sosiology[verkkolehti], Vol 3, N:o 3 [viitattu 8.7.1998]. Saatavissa:http://www.sosiology.org/vo 1003.003/callister.article.1998.html.Yksittäinen sähköposti merkitään seuraavasti: viestin lähettäjä: vastuuhenkilö tai -yhteisö, viestin otsikko, isäntäviestijärjestelmän nimi, viestintyyppi, lähetyspäivä, sijaintiisäntätietojärjestelmässä, saatavuus ja verkko-osoite.Esim. 8: Pynnä, S. Satakunnan ammattikorkeakoulun henkilöstön kehittämispäivät25.8. klo 9.00-15.30. [sähköpostiviesti]. Vastaanottaja: inf.jakelu@spt.fi. Lähetetty23.8.1998 klo 16.15.35. [viitattu 25.8.1998].Seuraavassa esitetään esimerkit standardien, patenttien, tilastojen ja www-sivujen merkitsemisestälähdeluetteloon. Lisätietoa niistä löytyy tämän ohjeen lähteenä käytetyistäoppaista.Esim. 9: SFS-EN ISO 9001, 15. Standardin nimi. Valmistelusta vastaava yhteisö.Painostiedot. Julkaisupaikka. Julkaisija. Julkaisuvuosi.Esim. 10: Pat. FI numero. Patentin nimi. Patentin haltijan tai hakijan nimi. Keksijännimi (sulkeissa, jos eri kuin patentin nimi). Julkaisupäivämäärä.Esim. 11: Suomen tilastollinen vuosikirja 2003. Helsinki. Tilastokeskus, 2003.Esim. 12: Terveys 2015-kansanterveysohjelma. [Viitattu 9.5.2005.] http://www.terveys2015.fi/

21Esim. 13: Matkailutilasto 2004. 2004. Helsinki. Tilastokeskus. 82 s. (Liikenne jamatkailu 11:2004)Henkilökohtainen tiedonanto tai haastattelu merkitään myös lähdeluetteloon.Esim. 14: Pynnä, S. 2004. Rehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu. Pori, Henkilökohtainentiedonanto 10.10.2004.Esim. 15: Pynnä, S. 2004. Rehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu. Pori. Puhelinhaastattelu10.10.2004. Haastattelijana Mikko Mallikas. Muistiinpanot haastattelijanhallussa.4.2.2 Lähdeluettelomerkinnät numeroviittausjärjestelmän mukaanSeuraavassa on esitetty tavallisimmin esiintyvien lähdeaineistotyyppien merkitseminen.KirjatTekijä(t), kirjan nimi, painos, kustannuspaikka, kustantaja, julkaisuvuosi, kokonaissivumäärä.Esim. 1: Mitchell, J. How to write reports. 8 th ed. Glasgow: William Collins &Sons, 1984. 157 p.Esim. 2: Day, R. How to write and publish a scientific paper. 4 th ed. Cambridge:Cambridge University Press, 1994. 223 p.Esim. 3: Nykänen, O. Toimivaa tekstiä: opas tekniikasta kirjoittaville. Helsinki:Tekniikan akateemiset, 2002. 212 s.Esim. 4: Tirronen, K., Rautanen, T. & Ukskoski, L. Tutkijan julkaisuopas. Espoo:VTT, 1998. 96 s.LehtiartikkelitTekijä(t), otsikko, lehden nimi, lehden numero, julkaisuvuosi, vuosikerta tai volyymi,sivunumerot.Esim. 5: Vesterinen, P. Ammattikorkeakoulun projektiopiskelu oppimisen ja ohjauksennäkökulmasta. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 2002. Vol. 4: 1, s. 43-50.Esim. 6: Raento, P. Erottuvatko muiden ajatukset omistasi? Terra, 2003. Vol.115:4. s. 278-282.

22Sanomalehti-tyyppiseen artikkeliin viittaaminenEsim. 7: Enqvist, K. Kvartaalitalous sopii tutkimukseen. Tekniikka & Talous16.2.2006, s. 4.Viittaaminen kokonaiseen lehteen, ei yhteen artikkeliinEsim. 8: Tekniikka & Talous. 1961-. Helsinki: Talentum Media. 48 numeroa vuodessa.Ilmestyi aiemmin nimellä Insinööriuutiset.Elektronisessa muodossa oleva lehtiartikkeli (lehti ilmestyy myös painettuna)Esim. 9: Roinila, M. Internet-lähteisiin viittaaminen [verkkolehti] Tieteessä tapahtuu,1996. Vol 14:4. s. 22-24 [viitattu 12.9.2006]. Lehti ilmestyy myös painettuna.Saatavissa: http://www.helsinki.fi/~mroinila/katsaus.htmlEsim. 10: Karttunen, A. Kaikki on Nokiaa. [verkkolehti] Talouselämä 27.5.2005,s. 64 [Viitattu 12.9.2006] Lehti ilmestyy myös painettuna. Saatavissa:http://lehtiarkisto.talentum.com/lehtiarkisto/search/show?eid=739239(Lehti ilmestyy vain elektronisena)Esim. 11: Moti, F. A Systems Approach for Developing Technological Literacy.[verkkolehti] Journal of technology education, 2005. Vol. 17: 1 [viitattu12.9.2006]. Saatavissa: http://scholar.lib.vt.edu/ejournals/JTE/v17n1/pdf/frank.pdfItsenäisen kirjoituksen (esimerkiksi elektronisessa muodossa oleva kirja tai opinnäytetyö)sisältävä WWW-sivuEsim. 12: Satakunnan ammattikorkeakoulu. Ohjeita opiskelijoille opinnäytetyöskentelyyn:AMK-perustutkintoon johtava koulutus [verkkodokumentti]. Pori:2005 [viitattu 1.9.2006]. Saatavissa:http://www.bit.spt.fi/Zone/Opiskelija/Opiskelu/opinnayteohje2005.pdf.Esim. 13: Komulainen, K. Aurinkolämpö: teknologia ja mahdollisuudet [verkkodokumentti].Jyväskylä: 2006 [viitattu 12.9.2006]. Pro gradu -työ. Jyväskylän yliopisto,kemian laitos, uusiutuvan energian koulutusohjelma. 114 s. Saatavissa:http://thesis.jyu.fi/06/URN_NBN_fi_jyu-2006303.pdf.

23Kokoomateoksen osajulkaisu (esim. luku kirjassa)Tekijä(t), nimike, koko teoksen toimittaja(t), koko teoksen nimi, kustannuspaikka, kustantaja,julkaisuvuosi, sivunumerot.Esim. 14: Kautto-Koivula, K. Työelämä ammattikorkeakoulun haasteena. Teoksessa:O. Lampinen (toim.) Ammattikorkeakoulut vaihtoehto yliopistolle. Helsinki:Gaudeamus, 1995. s. 177-192.SarjajulkaisutTekijä(t), otsikko, kustannuspaikka, kustantaja, julkaisuvuosi, sivumäärä, sarjanimike.Esim. 15: Ilomäki, S. Kehitysryhmätyöskentely organisaation oppimisen välineenä:tapaustutkimus tietojärjestelmän käytönaikaisesta kehittämisestä. Espoo: Valtionteknillinen tutkimuskesus, 2003. 76 s. (VTT Tiedotteita 2198.)KonferenssiesitelmätTekijä, esitelmän nimi, konferenssin nimi, paikka ja aika, kustannuspaikka, kustantaja,julkaisuaika, sivut, joilla esitelmä on.Esim. 16: Samuelsson, L. Defect levels in semiconductor alloys. ThirteenthInternational Conference on defects in semiconductors. Colorado Aug. 12-17,1984. The Metallurgical society of AIME, 1985. s. 101-104.StandarditStandardin tunnus ja numero, standardin nimi, kustantaja, julkaisuvuosi, sivumäärä.Esim. 17: SFS 5342. Kirjallisuusviitteiden laatiminen. 2. p. Helsinki: SuomenStandardoimisliitto, 1987. 20 s.KartatEsim. 18: Peruskartta 1:20000. Lehti 2043 08 Kerava. Helsinki: Maanmittauslaitos,1967.Lait, asetukset ja direktiivitEsim. 19: A 21.4.1995/574. Tekijänoikeusasetus.Esim. 20: L 9.2.1951/83. Laki yleisten asiakirjojen julkisuudesta.Esim. 21: 96/9/EY. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 11.3.1996 tietokantojenoikeudellisesta suojasta

24Yrityksen, yhtiön, yksityishenkilön tai yhteisön www-sivutEsim. 22: Porin kaupungin rahatoimiston sivut [verkkodokumentti]. [Viitattu12.9.2006]. Saatavissa: http://www.pori.fi/rahatoimisto/.Muiden lähdetyyppien merkitsemisessä voi soveltaa nimi-vuosijärjestelmän yhteydessäannettuja esimerkkejä, esim. sähköisessä muodossa olevat dokumentit. Lisää esimerkkejävoi katsoa kirjastaNykänen, O. Toimivaa tekstiä: opas tekniikasta kirjoittaville. Helsinki: Tekniikan akateemistenliitto, 2002. 212 s.4.2.3 Sähköisten lähteiden merkitseminen lähdeluetteloon (nimi-vuosijärjestelmä)Lähdeluetteloon merkittävät tiedot otetaan joko sähköisestä dokumentista itsestään, senoheisaineistosta tai pakkauksesta. Lähdeluetteloon tulee merkintä viestintyypistä, ajankohta,jolloin lähdettä on käytetty sekä verkkolähteen osoite. Muilta osin vaadittavattiedot ovat samat kuin painettujen julkaisujen kohdalla. Huom. nimi-vuosijärjestelmässäja numeroviittausjärjestelmässä vuosiluku on eri paikassa.Sähköiset erillisteoksetTekijä (vastuuhenkilö tai yhteisö), päivitysaika/muuttamisaika, dokumentin nimi, viestintyyppi,laitos, julkaisupaikka, julkaisija/kustantaja, viittaamisen ajankohta, verkkoosoiteEsimerkki 1: Kemppinen, L. 2002. Viittaaminen sähköisiin lähteisiin [verkkodokumentti].2. uudistettu versio. Rauma: Turun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta.Rauman opettajainkoulutuslaitos. [Viitattu 13.9.2006]. Saatavissa:http://vanha.edu.utu.fi/rokl/oppaat/viittausopas_02.pdf.Esimerkki 2: Tutkimus kuntien viestinnästä 2001[verkkodokumentti]. 2001. Helsinki:Suomen Kuntaliitto ja Inforviestintä. [Viitattu 20.4.2002]. Saatavissa:http://hosted.kuntaliitto.fi/intra/julkaisut/pdf/p040209144029W.pdf.

25Esimerkki 3: Mölsä, H. 2005. Verkko-opetuksen käyttöönottoon vaikuttavia tekijöitä[verkkodokumentti]. Helsinki: Helsingin yliopisto. [Viitattu 20.11.2005]. Progradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Viestinnän laitos. 107 s. Saatavissa:http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/viest/pg/molsa/verkkoop.pdf.Esimerkki 4: Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma 2004 – 2006[verkkodokumentti]. 2004. Helsinki: Opetusministeriö. [Viitattu 10.2.2005]. Saatavissa:http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2004/liitteet/opm_173_opm12.pdf?lang=fi. (Opetusministeriön julkaisuja 2004:12.)Sanomalehtityyppinen artikkeliTekijä (vastuuhenkilö tai yhteisö), päivitys/muuttamisaika, artikkelin otsikko, julkaisunnimi, viestintyyppi, julkauisun yksittäistä osaa koskeva merkintä, viittaamisen ajankohta,saatavuus ja verkko-osoiteEsimerkki 5: Rainisto, S. 2006. Blogi puhuu ihmisen äänellä. Talouselämä [verkkolehti]7.6.2006. [Viitattu 14.9.2006.] Lehti julkaistaan myös painettuna. Saatavissa:http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=916155Organisaation verkkosivutEsimerkki 6: Osuuspankin WWW-sivu [verkkodokumentti]. [Viitattu 12.9.2006].Saatavissa: https://www.oko.fi/op.Esimerkki 7: Porin kaupungin rahatoimiston sivut [verkkodokumentti]. [Viitattu12.9.2006]. Saatavissa: http://www.pori.fi/rahatoimisto/.5 TUTKIMUSTULOSTEN HAVAINNOLLISTAMINENTutkimustulosten tiivistämiseksi ja havainnollistamiseksi voidaan käyttää taulukoita,kuvia, kuvioita tai empiirisestä aineistosta valittuja suoria lainauksia. Sekä taulukot,kuvat että kuviot numeroidaan omalla juoksevalla numeroinnilla. Kuvion ja taulukonerona pidetään yleensä sitä, että taulukko sisältää numeerista tietoa.

265.1 TaulukotSarakkeet otsikoidaan ja sarakkeessa käytetty suure ja mittayksikkö ilmoitetaan. Taulukko-otsakesijoitetaan varsinaisen taulukon yläpuolelle. Taulukko otsikoidaan niin,että lukijan on mahdollista ymmärtää se myös tekstistä irrotettuna. Tekstissä on oltavaviittaus jokaiseen taulukkoon. Alla on yksi esimerkki taulukosta (Taulukko 2).Taulukko 2. Naisten kuntoliikuntatapahtumaan osallistuneiden määrä ikäryhmittäinvuosina 2004–20062004 2005 2006Ikäryhmät Lkm % lkm % lkm %0 – 19 536 32 527 30 489 2920 – 64 784 48 917 53 902 5465 – 321 20 294 17 295 17Yhteensä 1641 100 1738 100 1686 1005.2 Graafiset esityksetTavallisimmin käytetyt graafiset esitystavat ovat pylväskaavio, viivakaavio, ympyräkaavioja hajontakaavio. Pylväskaavio voi olla pystysuora, vaakasuora nauhakaavio,jaettu pylväskaavio tai ryhmitelty pylväskaavio. Kuvio-/kuvateksti sijoitetaan kuvion/kuvanalapuolelle. Itse kuvioon/kuvaan ei erikseen tarvitse kirjoittaa otsikkoa.Pylväskaaviota voidaan käyttää, jos halutaan kuvata absoluuttisia määriä ja verrata niitätoisiinsa, ryhmät ovat toisistaan riippumattomia eikä niillä ole ajallista yhteyttä eivätkäeri havainnot kehity toisistaan (Kuvio 1).

277060Painohäviö [mg]50403020100AISI 304 AISI 420Duplok27SMO 654RalloySX 737Painohäviö [mg] 58,2 20,6 29,1 8,1 13,6 4,2 11,7 5,4MateriaalitNiTi WC-Co WC-NiKuvio 1. Testattujen materiaalien kumulatiivinen kavitaatiopainohäviö 24 h testin aikana.Testausmenettely soveltuvilta osiltaan standardin ASTM G32-85 mukainen. Väliaineenatislattu vesi 22°C.Viivakaaviota (Kuvio 2) on hyvä käyttää esim. silloin, kun halutaan kuvata jonkin ilmiönkehitystä.%90807060504030201001999 2000 2001 2002 2003 2004 2005MiehetNaisetKuvio 2. Miesten ja naisten osuus prosentteina vuosina 1999 – 2005 (n=542)Kaaviolla tai piirakkakuviolla voi kuvata havainnollisesti, kuinka suuri osa jokin onkokonaisuudesta. Suositeltavaa on, että sektoreiden määrä ei ylitä 8 – 10. Erityisestimustavalkoisessa kuvassa on vaikea erottaa 1 – 2 % osuuksia, joten kannattaa välttää.Sektorien täyttö aloitetaan kello 12:sta myötäpäivään suuruus- tai tärkeysjärjestyksessä.

28Kuvat esitetään kuvioiden tapaan. Selitys kirjoitetaan kuvan alle (esim. Kuva 1). Kuvatnumeroidaan erikseen juoksevassa numerojärjestyksessä. Jos kuva ei ole opinnäytetyöntekijän itsensä ottama, sen alkuperä tulee ilmoittaa ja julkaisemiseen saada lupa kuvaajaltatai kuvan haltijalta. Kuvien käyttöä koskevaa tietoa ja rajoituksia löytyy lisää osoitteesta:www.kuvastory.fi .Kuva 1. Kokemäenjokea ylittävä kivisilta (kuvannut Ritva Annala).5.3 Muut havainnollistamistavatJos tutkimusaineistona käytetään esimerkiksi haastattelua tai päiväkirjoja, tuloksia voidaanhavainnollistaa aineistosta valituilla suorilla lainauksilla. Lainaukset kirjoitetaanrivivälillä 1 ja sisennettyinä yhdellä sarkainvälillä ja kursivoituna.Esim.Haastateltava muistelee ensin ajatelleensa, että hänestä ei olisi tällaiseen tehtävään. Hänrohkaisi kuitenkin mielensä ja osallistui työhaastatteluun ja tuli valituksi. Hän otti uuden,haastavan työn eikä kadu valintaansa.Se on ollu parasta, mitä mulle ikinä on tapahtunu työelämässä! Tämä työon ylittänyt kaikki odotukset. Yhtenäkään aamuna ei ole tuntunut raskaaltalähteä.

296 MUODOLLISET VAATIMUKSET6.1 Kannet ja sidontaOpinnäytetyö sidotaan koviin, tummansinisiin kansiin. Painatukset teetetään kullanvärisinkirjaimin liitteenä 1 olevan mallin mukaan. Kanteen painetaan teksti ”Satakunnanammattikorkeakoulu” ja sen alle suuraakkosin ”OPINNÄYTETYÖ”. Työn selkään painetaantyön valmistumisvuosi ja tekijän nimi/nimet. Julkaisu tehdään A4-kokoon. Sivutsidotaan seuraavan järjestykseen:• nimiölehti• suomenkielinen tiivistelmä• englanninkielinen tiivistelmä• sisällys• symboli- ja termiluettelo• varsinainen tekstiosa• lähdeluettelo• liitteetYksi kansitettu raportti luovutetaan toimeksiantajalle ja yksi kirjastoon. Valmis raporttiluovutetaan myös sähköisessä muodossa arkistointia varten. Sen lisäksi toimitetaanabstraktit erikseen sähköisessä muodossa kirjastoon. Opinnäytetyöt viedään SAMKinyhteiseen tietokantaan, jota varten kirjasto pyytää työn luovutusvaiheessa opiskelijaltakirjallisen suostumuksen.6.2 Tekstin asemointi, marginaalit ja sivunumerointiTekstin fonttikoko on 12, ja teksti kirjoitetaan 1,5 rivivälillä A4-kokoiselle paperilleyksipuolisena. Tiivistelmä kirjoitetaan rivivälillä 1 ja fonttikoolla 12. Taulukoissa jakuvioissa käytetään fonttikokoa 10 ja riviväliä 1. Taulukoiden ja kuvioiden otsikot kirjoitetaanfonttikoolla 12. Kirjasinlajina käytetään Times New Romania tai mahdollisimmanlähellä sitä olevaa yhtä selvää kirjasinlajia. Ylä- ja alamarginaali on 2,5 cm,vasemmalle sidonnan vaatimat 4 cm ja oikealle marginaaliksi 2 – 3 cm. Tekstiosassakäytetään sekä tavutusta että molempien reunojen tasausta.

30Kaikki kappaleet aloitetaan samalta pystyviivalta ilman sisennystä ja kappaleet erotetaantoisistaan jättämällä tyhjä rivi kappaleiden välille. Tässä ohjeessa on käytetty vasensuorajärjestelmää.Sivunumerointi alkaa nimiölehdestä, mutta ensimmäinen sivunumero merkitään näkyviinvasta toiselle varsinaiselle tekstisivulle. Nimiölehti, tiivistelmät, symboliluettelo jasisällysluettelo luetaan siis mukaan numerointiin, mutta niihin ei laiteta sivunumeroanäkyviin. Sivunumerot sijoitetaan oikealle ylös ja sivunumeron perään ei laiteta pistettä.Sivunumerointi jatkuu läpi työn. Sivunumerointi jatkuu myös lähdeluettelossa, mutta eienää liitteissä.6.3 OtsikointiPääotsikoissa käytetään fonttikokoa 14 ja ne kirjoitetaan suuraakkosilla. Käytetään korkeintaankolmea otsikkotasoa. (1 PÄÄOTSIKKO, 1.1 Väliotsikko, 1.1.1 Alaotsikko).Samantasoisia alaotsikoita pitää olla vähintään kaksi. Jos niitä on vain yksi, tullaan toimeenilman sitäkin. Sisällysluettelon pääotsikoiden fonttikoko on 12.Pääotsake erotetaan edeltävästä tekstistä neljällä rivinsiirrolla (=kolme tyhjää riviä).Pääotsikon ja tekstin väliin jätetään kaksi tyhjää riviä. Väliotsikko ja alaotsikko erotetaanedeltävästä kahdella ja otsikkoa seuraavasta tekstistä yhdellä tyhjällä rivillä.7 SOPIMUKSET JA OPINNÄYTETYÖN JULKISUUSJos opinnäytetyö tehdään jollekin yritykselle tai yhteisölle, työstä ja siihen liittyvistäehdoista laaditaan kirjallinen, kaikkia kolmea osapuolta sitova sopimus. Sopimusmallion toimialakohtainen. Perustutkinnon opinnäytetyötä koskevan sopimuksen allekirjoittaakoulutusjohtaja.Opinnäytetyö on tutkinnon osa, jonka tulee olla avoimesti arvioitavana (OPM 28.1.2004/Dnro 3/500/2004 Opinnäytetöiden julkisuus). Opinnäytetyöstä tulee julkinen sen jäl-

31keen, kun ohjaaja on sen hyväksynyt. Opinnäytetyöhön ei saa sisällyttää liike- tai ammattisalaisuuksia,vaan ne on jätettävä työn tausta-aineistoon. Jos opinnäytetyön toimeksiantajakieltää ehdottomasti joidenkin tietojen esittämisen opinnäytetyön raportissa,voidaan1) laatia opinnäytetyöraportin lisäksi erillinen luottamuksellinen toimeksiantajaraportti,johon sijoitetaan ne osat, joita toimeksiantaja ei halua julkisuuteen tai2) laatia vain yksi raportti ja esittää luottamukselliset tiedot liitteessä, joka lisätäänvain toimeksiantajan raporttiin.8 ARVIOINTIOpinnäytetyön arvioi ohjaava/arvioiva opettaja kuultuaan mahdollisesti myös työn toimeksiantajaa.Kieliasun arvioinnissa ohjaaja konsultoi tarvittaessa kielten opettajaa.Arviointi perustuu Satakunnan ammattikorkeakoulun suoritussääntöön ja laatukäsikirjassaesitettyyn menettelyohjeeseen (ME71110), josta opiskelija voi halutessaan saadakopion. Arviointikriteerit on esitetty taulukossa 3. Arviointiasteikko on sama kuin muissakinopintojaksoissa eli 1 - 5. Työ voidaan myös hylätä. Yksityiskohtaiset arviointiperusteeton esitetty liitteissä 7 ja 8. On syytä muistaa, että työ on opiskelijan opinnäytetyö,ei ohjaajan eikä toimeksiantajan työ.Taulukko 3. Tutkimuksellisen työn ja projektityön arviointikriteerit ja painokertoimeTutkimuksellisen työn kriteeritAiheen valinta (painokerroin 5)• ajankohtaisuus• vaativuus• merkittävyysLähteiden käyttö ja teoreettinen perusta (painokerroin25)• teorian hyväksikäyttö ja viitekehys• lähteiden valinta ja hyödyntäminen• käsitteiden oikeellisuus ja yhteydet aikaisempaantietoonToteutus (painokerroin 25)• empiirisen ja teoreettisen osan yhteen-Projektityön kriteeritAiheen valinta (painokerroin 5)• ajankohtaisuus• vaativuus• merkittävyysTausta-aineiston ja lähteiden käyttö (painokerroin20)• tausta-aineiston hyväksikäyttö ja viitekehys• lähteiden valinta ja hyödyntäminen• käsitteiden oikeellisuus ja yhteydet aikaisempaantietoonToteutus (painokerroin 30)• toteutuksen tukeutuminen tausta-

32sopivuus• tutkimustehtävän rajaus• menetelmien valinta ja soveltuvuus• menetelmien hallinta, aineiston keruuja analysointiTulokset (painokerroin 25)• johtopäätökset ja pohdinta• merkittävyys• tulosten tulkinta• luotettavuuden arviointiRaportointi (painokerroin 20)• kirjallinen ilmaisu• ulkoasuaineistoon• projektitehtävän selkeys ja rajaus• kehittämis- ja työskentelymenetelmienvalinta• kehittämis- ja työskentelymenetelmienhallinta ja projektin dokumentointiTulosten merkitys työelämän kehittämisenkannalta (painokerroin 25)• merkitys työelämän kehittämisen jauuden tiedon tuottamisen kannalta• prosessin kuvaus ja tuotos• johtopäätökset ja pohdintaTarvittaessa alakohtaiset vaatimukset esim.kuvataidealallaRaportointi (painokerroin 20)• kirjallinen ilmaisu• ulkoasu9 OPINNÄYTETYÖKILPAILUAmmattikorkeakouluista valmistuville opinnäytetöille järjestetään vuosittain valtakunnallinenThesis-kilpailu. Organisoinnista vastaa Oulun seudun ammattikorkeakoulu.Thesis- kilpailuun voidaan lähettää kultakin ammattikorkeakoulutuksen alalta arvosanan4 – 5 saaneita innovatiivisia, ammatillisten käytäntöjen ja metodien kehittämiseen tähtääviätöitä. Tarkempia tietoja saa opinnäytetöitä ohjaavilta opettajilta.

33LÄHTEETHeinisuo, R. & Ekholm, K. 1997. Elektronisen viittaamisen opas. Jyväskylä. Jyväskylänyliopiston kirjasto.Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P.2004. 10 p. Tutki ja kirjoita. Helsinki. Tammi.Kuvaston verkkosivut [verkkodokumentti]. [Viitattu 14.9.2006.] Saatavissahttp://www.kuvastory.fiNykänen, O. 2002. Toimivaa tekstiä: opas tekniikasta kirjoittaville. Helsinki. Tekniikanakateemisten liitto.Suomen Standardisoimisliitto. Standardi SFS 5831. Viittaaminen sähköisiin dokumentteihintai niiden osiin. Bibliographic references. Electronic documents or parts thercof.Helsinki. Suomen standardisoimisliitto SFS ry.Suomen Standardisoimisliitto. Standardi SFS 5342. Kirjallisuusviitteiden laatiminen.Bibliografiska referenser. Helsinki. Suomen standardisoimisliitto SFS ry.Tirronen, K., Rautanen, T. & Ukskoski, L. 1998. Tutkijan julkaisuopas. Valtion teknillinentutkimuskeskus. Helsinki. Edita.

LIITE 1Teksti alkaa 10 cm kannen yläreunastaSatakunnan ammattikorkeakouluOPINNÄYTETYÖEtunimi Sukunimi---2 cm-----------2 cm-----

LIITE 2Mikko AaltonenAnne MiettinenSOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN SUUNNAT SATA-KUNNASSA 15 POLIITTISEN VAIKUTTAJAN ARVIOIMANASosiaalialan koulutusohjelmaSosiaalipalvelujen ohjauksen suuntautumisvaihtoehto2008(Suuntautumisvaihtoehtoa ei mainita nimiölehdellä, jos tekijät ovat eri suuntautumisvaihtoehdosta.Koulutusohjelmakin jätetään mainitsematta, jos tekijät ovateri koulutusohjelmista. Tällaisessa tapauksessa koulutusohjelmat ja suuntautumisvaihtoehdotilmoitetaan vain tiivistelmässä.)

LIITE 3TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄN VALINTA PK-YRITYKSEN MONI-PROJEKTIYMPÄRISTÖN HALLINTAAN CASE: MUOTTITUOTE NURMI OYLevonen, TimoSatakunnan ammattikorkeakouluLiiketoiminnan logistiikan koulutusohjelmaToukokuu 2006Vahteristo, AriUDK: 65.012.45 ja 658.5Sivumäärä: 61Asiasanat: logistiikka, ohjausjärjestelmät, projektinhallinta, tietojärjestelmät, tuotannonsuunnitteluTämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia tekijöitä, jotka vaikuttavat valmistavalla pksektorillatoimivan kohdeyrityksen toiminnanohjausjärjestelmän valintaan. Lisäksi tavoitteenaoli valita kohdeyrityksen toimintaa tehostava toiminnanohjausjärjestelmä.Tutkimuksen osaongelmia oli: 1) selvittää, mistä tekijöistä toiminnanohjausjärjestelmätkoostuvat, 2) selvittää, millä perusteilla kohdeyrityksen tuotantoa ohjataan, 3) tuottaakohdeyritykselle perusteet toiminnanohjausjärjestelmän valintaan ja 4) määritellä kohdeyrityksentuotannon tehostamiseen soveltuva toiminnanohjausjärjestelmä. Tutkimussuoritettiin toimintatutkimuksena kesän 2005 ja kevään 2006 välisenä aikana.Tutkielman teoreettisessa osuudessa käsiteltiin toiminnanohjausta, toiminnanohjausjärjestelmienluonnetta ja kehitystä, tuotannonohjausta sekä tehdasjärjestelmiä. Teoreettisessaosuudessa käsiteltiin myös toiminnanohjausohjelmiston valintaprosessia. Osuusnojautui vahvasti ammattikirjallisuuteen.Empiirisessä osiossa sovellettiin tutkimuksen teoreettisia malleja kohdeyrityksen toiminnanohjausjärjestelmänhankintaprosessin perusteina sekä nykytilan että tavoitetilankautta. Lisäksi empiirisessä osiossa luotiin ohjelmiston valinnan kriteerit ja arvioitiin eritoiminnanohjausohjelmistot.Projektimuotoisen tuotannon ohjaamisen problematiikka kiteytyi valmistuksen alhaiseenohjattavuuteen. Se loi haasteen hektisen ja herkän toiminnan hallintaan tietoteknistenjärjestelmien avulla. Monimuotoisia valmistusprojekteja ei voi hallita perinteisellätaloudenhallinnan lähtökohdista rakennetulla toiminnanohjausjärjestelmällä, kuten eipuhtaan projektinhallinnan lähtökohdista rakennetun järjestelmän avullakaan. Kohdeyrityksenprojektimuotoisen tuotannon ja sitä kautta kohdeyrityksen koko toiminnan ohjaamisensoveltuvan toiminnanohjausjärjestelmän valintaehdotelma perustui esiselvitykseenyrityksen nykytilasta, tulevista toimintamalleista ja tilanteesta toiminnanohjausjärjestelmämarkkinoilla.Tutkimuksen tuloksena toiminnanohjausjärjestelmän valintaehdotukseksimuodostui ehdotus valita kohdeyrityksen järjestelmäksi TietoEnator Oyj:ntoimittama Lean System -toiminnanohjausjärjestelmä.

LIITE 4ENTERPRISE RESOURCE PLANNING SYSTEM SELECTION TO MANAGEMULTIPROJECT ENVIRONMENT ON SMALL AND MEDIUM-SIZED FIRM.CASE: MUOTTITUOTE NURMI OYLevonen, TimoSatakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunta University of Applied SciencesDegree Programme in Business LogisticsMay 2006Vahteristo, AriUDK: 65.012.45 and 658.5Number of pages: 61Key words: logistics, controlling systems, project management, information systems,manufacturing planningThe purpose of this thesis was to explore the factors that affect the selection of an ERPsystemfor the needs of a company operating on the sector of small and medium-sizedenterprises and also to select a system suitable for strengthening the operations of thetarget company. The partial challenges of this study were: 1) To clarify the factors ERPsystems are comprised of; 2) To clarify the principles of manufacturing planning in thetarget company; 3) To create the criteria for the process of selecting ERP systems and 4)To find and define the ERP system suitable for intensifying production in the targetcompany. The research was conducted using action research approach between thesummer of 2005 and the spring of 2006.The topics discussed in the theoretical part of the thesis include the issues of thedevelopment and character of ERP systems, enterprise resource planning, andmanufacturing execution systems. The theoretical part also deals with the selectionprocess of the ERP system. This part of the thesis relies heavily on professionalliterature.In the empirical part of the thesis, the theoretical models were applied to function as thebasis for selecting the ERP system for the target company considering its as-is and to-be-situations. In addition, in the empirical part of the thesis, the criteria for the programmeselection were created and the evaluation of different ERP systems was made.The problems in managing a project modelled production are most evident in the lowcontrollability of production, which has created a challenge for the management of fastand sensitive operations via information systems. The management of the complexproduction projects is not meaningful using ERP systems which are solely based on themanagement of either projects or finance. An attempt was made to find an ERP systemthat would conform to the management of the project modelled production and thus theentire operation of the target company. The proposal was based on the preliminaryexploration of the company’s situation as-is, its to-be-models and the situation on theERP system markets. As a result of this study, a decision was made to propose theselection of a software called Lean System, supplied by TietoEnator, for the ERPsystem of the target company.

LÄHTEETLIITE 5Alitolppa-Niitamo, A. 1993. Kun kulttuurit kohtaavat. Keuruu. Otava.Hall, E. & Hall, M. 1990. Understanding cultural differences. Yarmouth. Interculturalpress.Harju, L. 2003. Työelämän tapahtumat ja tilaisuudet. Keuruu. Otava.Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2000. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö.Helsinki. Yliopistopaino.Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2000. Tutki ja kirjoita. 6. uudistettu laitos. Helsinki.Tammi.Hofstede, G. 1993. Kulttuurit ja organisaatiot. Mielen ohjelmointi. Juva. WSOY.Honkavaara, Manninen & Pelkonen. 1999. Moni-ilmeinen Ranska – gallialaisen liikekulttuurinerityispiirteet. Helsinki. Edita.Juholin, E. 1999. Sisäinen viestintä. Juva. WSOY.Kankare, M. 2003. Pehmeä suomalainen: Talouselämä [verkkolehti]. 1.10.2003 [viitattu20.8.2004]. Saatavissa: http://www.talouselama.fi/doc.te?d_id=95973.Kaurala, K. 1998. Kulttuurierot ulkomaanyksikön toiminnassa. Suomalaisjohtajien kokemuksiaRanskasta. Helsinki. FINTRA-julkaisut.Knuutila, A. 2001. Voila! Yritys lähtee Ranskaan: Tampereen kauppakamarilehti [verkkolehti],N:o 5 [viitattu 15.9.2004]. Saatavissa:www.tammistoknuutila.fi/kauppakamarilehti/Lehtiarkisto/2001/01_05/ranskaan.html.Laine-Sveiby, K. 1991. Suomalaisuus strategiana. Porvoo. WSOY.Lewis, R. 1993. Mekö erilaisia? Suomalainen kansainvälisissä liikeneuvotteluissa. Keuruu.Otava.Lewis, R. 1996. Kulttuurikolareita. Keuruu. Otava.Lindberg, S. 1992. Kulttuurien kohtaaminen työpaikalla. Case-tutkimus suomalaisen jaulkomaisen henkilöstön kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta yrityksessä. Turun kauppakorkeakoulu.Pro gradu -tutkielma.Mikluha, A. 1996. Työkulttuurit. Avain menestykseen kansainvälisessä liiketoiminnassa.Helsinki. TT-kustannustieto.Mikluha, A. 1998. Kommunikointi eri maissa. Jyväskylä. Gummerus.

Mulholland, J. 1991. The language of negotiation. A handbook of practical strategiesfor improving communication. London. Routledge.Mäkinen, S. 2003. Nuoren maisterin tie Ranskaan töihin [verkkodokumentti]. Helsinki.Kansainvälisen vaihdon keskus CIMO. 2.9.2003. [Viitattu 15.9.2004]. Saatavissa:http://www.cimo.fi/Resource.phx/maailmalle/miksi/tyoskentely-pariisi.htx.Teknillinen korkeakoulu. 2004. TKK:n henkilöstön perehdyttäminen [verkkodokumentti].Teknillinen korkeakoulu. 6.10.2004. [Viitattu 8.10.2004]. Saatavissa:http://www.hut.fi/Yleista/Henkilokunta/Koulutus/koulutus/perehdyttaminen.htm.Trompenaars, F. & Hampden-Turner, C. 2002. Riding the waves of culture.Understanding cultural diversity in business. London. Nicholas Brealey Publishing.Työturvallisuuskeskus. Työnopastus ja perehdyttäminen [verkkodokumentti]. Helsinki.Työturvallisuuskeskus. [Viitattu 25.8.2004]. Saatavissa:http://tyoturva.fi/tyoturvallisuus/hallinta/opastus.Vastela, M. 2003. Oma maa mansikka, muu maailma mustikka [verkkodokumentti].Sipoo. Vastela Consulting Oy. [Viitattu 13.9.2004]. Saatavissa:http://www.vastela.net/consulting/text/mustikka.pdf.Åberg, L. 1997. Viestinnän strategiat. Keuruu. Otava.Åberg, L. 2000. Viestinnän johtaminen. Keuruu. Otava.

LÄHTEETLIITE 61. Mitchell, J. How to write reports. 8 th ed. Glasgow: William Collins & Sons, 1984.157 p.2. Day, R. How to write and publish a scientific paper. 4 th ed. Cambridge: Campridgeuniversity Press, 1994. 223 p.3. Nykänen, O. Toimivaa tekstiä: opas tekniikasta kirjoittaville. Helsinki: Tekniikanakateemiset, 2002. 212 s.4. Tirronen, K., Rautanen, T. & Ukskoski, L. Tutkijan julkaisuopas. Espoo:VTT, 1998. 96 s.5. Vesterinen, P. Ammattikorkeakoulun projektiopiskelu oppimisen ja ohjauksen näkökulmasta.Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 2002. Vol. 4: 1, s. 43-50.6. Raento, P. Erottuvatko muiden ajatukset omistasi? Terra, 2003. Vol. 115:4. s. 278-282.7. Enqvist, K. Kvartaalitalous sopii tutkimukseen. Tekniikka & Talous 16.2.2006, s. 4.8. Tekniikka & Talous. 1961-. Helsinki: Talentum Media. 48 numeroa vuodessa. Ilmestyiaiemmin nimellä Insinööriuutiset.9. Roinila, M. Internet-lähteisiin viittaaminen.[verkkolehti] Tieteessä tapahtuu, 1996.Vol 14:4. s. 22-24. [Viitattu 12.9.2006] Lehti ilmestyy myös painettuna. Saatavissa:http://www.helsinki.fi/~mroinila/katsaus.html10. Karttunen, A. Kaikki on Nokiaa. [verkkolehti] Talouselämä 27.5.2005, s. 64 [Viitattu12.9.2006] Lehti ilmestyy myös painettuna. Saatavissa:http://lehtiarkisto.talentum.com/lehtiarkisto/search/show?eid=739239.11. Moti, F. A Systems Approach for Developing Technological Literacy. [verkkolehti]Journal of technology education, 2005. Vol. 17: 1 [viitattu 12.9.2006]. Saatavissa:http://scholar.lib.vt.edu/ejournals/JTE/v17n1/pdf/frank.pdf .12. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Ohjeita opiskelijoille opinnäytetyöskentelyyn:AMK-perustutkintoon johtava koulutus [verkkodokumentti]. Pori: 2005 [viitattu1.9.2006]. Saatavissa:http://www.bit.spt.fi/Zone/Opiskelija/Opiskelu/opinnayteohje2005.pdf.13. Komulainen, K. Aurinkolämpö: teknologia ja mahdollisuudet [verkkodokumentti].Jyväskylä: 2006 [viitattu 12.9.2006]. Pro gradu-työ. Jyväskylän yliopisto, kemian laitos,uusiutuvan energian koulutusohjelma. 114 s. Saatavissa:http://thesis.jyu.fi/06/URN_NBN_fi_jyu-2006303.pdf.

14. Kautto-Koivula, K. Työelämä ammattikorkeakoulun haasteena. Teoksessa: O. Lampinen(toim.) Ammattikorkeakoulut vaihtoehto yliopistolle. Helsinki: Gaudeamus, 1995.s. 177-192.15. Ilomäki, S. Kehitysryhmätyöskentely organisaation oppimisen välineenä: tapaustutkimustietojärjestelmän käytönaikaisesta kehittämisestä. Espoo: Valtion teknillinen tutkimuskesus,2003. 76 s. (VTT Tiedotteita 2198.)16. Samuelsson, L. Defect levels in semiconductor alloys. Thirteenth InternationalConference on defects in semiconductors. Colorado Aug. 12-17, 1984. TheMetallurgical society of AIME, 1985. s. 101-104.17. SFS 5342. Kirjallisuusviitteiden laatiminen. 2. p. Helsinki: Suomen Standardoimisliitto,1987. 20 s.18. Peruskartta 1:20 000. Lehti 2043 08 Kerava. Helsinki: Maanmittauslaitos 1967.19. A 21.4.1995/574. Tekijänoikeusasetus.20. L 9.2.1951/83. Laki yleisten asiakirjojen julkisuudesta.21. 96/9/EY. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 11.3.1996 tietokantojen oikeudellisestasuojasta22. Porin kaupungin rahatoimiston sivut [verkkodokumentti]. [Viitattu 12.9.2006]. Saatavissa:http://www.pori.fi/rahatoimisto/.