Maatilan Parhaat info 1 / 2009 - Snellman

■ Tutkimusryhmämme on viime aikoinatehnyt tutkimusta suolen toiminnan jaemakon kunnon merkityksestä porsimisenonnistumisen kannalta (Claudio Olivieronväitöstutkimus). Koeryhmissä on testatturehun kuitupitoisuuden merkitystä lähestyttäessäporsimista. Keskeisiä mittareitaovat olleet porsimisen kesto, ummetuksenaste ja kesto, veden kulutus ja emakonkunto ennen porsimista.a löydettiin myös yhteys selkäsilavan paksuuden ja porsimisen kestonakko oli tuhdissa kuntoluokassa, niin porsiminen tahtoi venyä yli 53.). Vastaava ahtauttaa asia synnytysteitä. on havaittu mm. Myös lypsylehmillä, maitokuumeen joilla ja ylikunto ummetuksen on välillä tiedetään olevanikiminen yhteys, tahtoo kestää eli ummetus pidempään altistaa ja emakoita myös synnytysvaikeuksia maitokuumeelle. esiintyykuntoisilla lypsylehmillä.Tutkimuksessa löydettiin myös yhteys selkäsilavan paksuuden ja porsimisen kestonvälillä. Jos emakko Ummetus oli tuhdissa kuntoluokassa, niin porsiminen tahtoi venyä yli 5imistätunnin (Kuva Ummetuksen 3.). Vastaava esiintymiseen asia on havaittu mm. pystytään lypsylehmillä, selkeästiylikuntoisilla vaikuttamaan lypsylehmillä. rehunjoilla ylikunto on5,0riskitekijä; poikiminen tahtoo kestää pidempään ja myös synnytysvaikeuksia esiintyy41,5enemmän kuitupitoisuudella,kuten kuva 1 osoittaa. Koe-emakot(81 emakkoa) jaettiin kahteen osaan siten,että toinen, perinteisellä tavalla ruokitturyhmä ruokittiin ensin tiineyden ajan tavanomaisesti(2,5 ry/pv) ja kolme viikkoaennen porsimista ryhmälle alettiin antaakaupallista imetyksen ajan täysrehua, jonkakuitupitoisuus oli 3,8% (”Perinteinenrehu”).Toiselle ryhmälle (”Kuitu-rehu”) sitä vastoinannetiin vastaavanlaisen tavanomaisentiineysruokinnan jälkeen kuitupitoistaSikaneuvontaTue suolen toimintaa niin porsiminen onnistuunytysteitä. Myös maitokuumeen ja ummetuksen välillä tiedetään olevanmetus altistaa emakoita maitokuumeelle.0,05,00,05,00,0% eläimistä45,040,023,135,041,522,0UmmetusPerinteinen-rehuKuitu-rehukaupallista täysrehua (kuitupitoisuus 7,0%)siten että päivittäisen rehuannoksen energiapitoisuusoli vastaava kuin perinteisestiruokitulla ryhmällä (41 MJ/kg). Porsimisenjälkeen rehun määrää alettiin lisätä ruokintasuositustenmukaan ja kuiturehuasaavien emakoiden rehu vaihdettiin imetysajanrehuun vasta kolmantena päivänäporsimisen jälkeen.Ryhmämme havainnot ovat porsimisenajan ruokinnan kannalta merkityksellisiä.Ensimmäinen ja tärkeä havainto on, että5,030,00,05,025,020,023,15,122,0Perinteinen-rehuKuitu-rehu0,015,0vakava (3-4 vrk)erittain vakava ( 5 vrk)10,05,15,0koiden ummetusaste porsimisen yhteydessä “perinteisellä” imetysrehullakuiturehulla ruokituilla emakoilla. Lähde: Oliviero et al., 2009.0,0vakava (3-4 vrk)erittain vakava ( 5 vrk)Kuva 1. Emakoiden ummetusaste porsimisenKuva 1. yhteydessä Emakoiden ummetusaste “perinteisellä” porsimisen imetysrehulla yhteydessä “perinteisellä” ruokituillaja kuiturehulla ja kuiturehulla ruokituilla ruokituilla emakoilla. emakoilla. Lähde: Oliviero Lähde: et al., 2009.imetysrehullaruokituillaKuva Snellmanin arkistosta.Oliviero et al., 2009.Ummetus vs Porsimisen kestoSelän silava vs porimisen kestoporsimisen kesto (tuntit)1817 AB16151413121110987654321CD00,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 1,8 1,9 2 2,1 2,2 2,3 2,4 2,5 2,6 2,7 2,8 2,9 3 3,1Ummetus arvioporimisen kesto (tuntit)181716AB151413121110987654 CD32107 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25Selän silava (mm)Kuva 3: Pisteviivan vasemmalla puoella laihempien emkoiden (selkäsilava