Maatilan Parhaat info 1 / 2009 - Snellman

MaatilanParhaat infoSnellmanin infolehti alkutuotannon yhteistyökumppaneille 2009 • 1Jauheliha on vakava asia!Neuvontateema

Kunnon suomalaista lihaaVastaava julkaisijaja toimittajaTomas Gäddnäs,Snellmanin Lihanjalostus OyToimitusMartti HassilaVesa HihnalaHeidi Jylhä (Solid Media)■ Suomalaisen tuorelihan uusi vaihe onalkanut. Suomen suosituin tuorelihatuote,jauheliha, on nostettu vähemmän arvostetustatuotteesta todelliseksi laatutuotteeksi.Snellman haluaa nyt, yhä selvemminnostaa esiin laatutekijät jauhelihassa – tuoteryhmä,joka on yksi merkittävimmistäkoko lihantuotantoketjun tulevaisuudenkannattavuutta ajatellen.Alkuvuotta ovat finanssikriisin lisäksi leimanneetmaamme tuotantotukiin kohdistuvatsuuret muutokset. Riippumattasiitä, miten mahdolliset porrastukset toteutetaan,on maataloustuki tästä eteenpäinirti varsinaisesta lihantuotantoketjusta.Tilatuki ajautuu suurelta osin tuotantoketjunulkopuolelle ja jatkossa emme voi enääpuhua kuluttajatuesta. Tämä tarkoittaasamalla sitä, että kilpailu tuontilihan kanssatulee yhä kovemmaksi.Tämän haluamme nyt kertoa suomalaisillekuluttajille. Olemme vielä tämän projektinalkuvaiheessa ja tulemme kertomaan siitälisää sen edistyessä. Mediapanostuksenlisäksi kesän Farmari-näyttely Kokkolassa,jossa Snellman on yksi pääyhteistyökumppaneista,on tärkeä osa tämän vuoden tiedotusvaiheista.Haluamme näkyvällä tavallaottaa tuottajamme mukaan tähän kampanjaan.Meidän tulee yhdessä vakuuttaa Suomenkansalle, miksi suomalainen tuorelihaSnellmanin tuottajilta on parempaa kuin se,mitä monesti hämäristä lähteistä, dumpataantänne ulkomailta.Emme luonnollisestikaan saa missään vaiheessaunohtaa varmistaa, että suomalainentodellakin on parempaa. Siksi pidämmekiinni laatuvaatimuksistamme ja muistamme,että aina jossakin on vielä varaa parantaaja tehostaa toimintaa.Graafinen suunnittelu/TaittoSolid MediaPainotaloFORSBERG ©YhteystiedotSnellmanin Lihanjalostus OyPL 11368601 Pietarsaaripuh. 06 786 6111www.snellman.fiTästä johtuen uskomme, että nyt on korkeaaika kertoa enemmän tuotantoketjummevalttikorteista laajemmalle yleisölle.Olemme vakuuttuneita, että mikään muuyritys Suomen ulkopuolella ei voi tarjotasuomalaisten suosikkilihatuotetta suomalaisillekuluttajille sillä samalla korkeallalaatutasolla ja säilyvyydellä kuin Snellmanin”kunnon” -tuotantoketju.Teurasmäärät 1993–2008(budjetti 2009)Tulkaa mukaan kampanjaan puhumaankunnon suomalaisen lihan puolesta – ja tekemäänsiitä vieläkin parempaa.Tomas GäddnäsAlkutuotannon johtaja2004 2005 2006 2007 2008ELÄINVÄLITYSPORSAITA, kpl 93 473 96 421 101 537 100 521 107 357VASIKOTA, kpl 9 019 8 628 8 680 8 693 10 450Ternivasikoita 4 409 4 890 4 774 4 361 5 867TEURASPAINOTLihasika, kg 90,0 91,2 92,9 92,4 92,7Emakko, kg 174,5 177,4 184,9 188,8 184,1Sonni, kg 309,2 307,5 312,0 321,3 323,4Lehmä, kg 61,9 258,8 263,5 270,0 272,1Hieho, kg 9,5 228,3 233,1 237,0 242,6TUOTTAJAHINNATLihasika, c/kg 1,25 1,31 1,34 1,38 1,52Sonni, c/kg ,24 2,37 2,53 2,58 2,74Lehmä, c/kg 1,29 1,41 1,56 1,62 1,76

Tässä numerossa: NeuvontaMaatilan Parhaat infoKunnon Jauhelihassalukee Snellman!Snellman käyttää ainoastaan tuorettakorkealaatuista liharaakaainettajauhelihan valmistukseen.TervevasikkaSikaneuvontaRatkaisuja porsastuotannonongelmiin, muistutus homemyrkkyjenvaaroista ym.47-11Lue vasikan ruokinnasta ja terveydenhuollostaja tutustu toimiviinvasikkaosastoratkaisuihin.12-15Snellman Kokkolan Farmari-näyttelynpääyhteistyökumppaniksi................... 6Vasikan alkukasvatus ratkaisevatuotannon kannattavuudelle............... 7Terveydenhuoltoa vasikoille................ 8Lain vaatimukset vasikkatiloille........... 9Investoivan tilan uudet ehdot.......... 10Esimerkkejä hyvistä ratkaisuista........ 11Tue suolen toimintaaniin porsiminen onnistuu..................12Emakoiden piilevätvirtsatietulehdukset............................13Homeinen rehu on terveysriski.........14Sian PMWS oireyhtymä..................... 15Hyvä suunnittelu sikavaraston avulla..16Kutsut.................................................18Maksuton eläintautivakuutus 2009..19Kevään tuottajavierailut.....................19Määrien kasvu jatkui 2008■ Snellmanin naudan- ja sianlihanhankinta kasvoi vuoden2008 aikana miljoona kiloa (+ 4,2 %) edeltävään vuoteen verrattuna.Naudanteurastus kasvoi 2 % ja sianteurastus reilut 5%. Tämä tarkoittaa sitä, että lihanhankinta on kasvanut vuosittainjatkuvasti sen jälkeen, kun Snellman otti teurastamonkäyttöön vuonna 1995. Vuodelle 2009 olemme budjetoineetkasvun jatkuvan ja hankinnan nousevan 26,5 milj. kiloon.Koko maassa naudanteurastus laski 7,4 % 80,2 milj. kiloon.Myös naudanlihankulutus laski aavistuksen 94 milj. kiloon.Suomen Gallup Elintarviketieto ennustaa tuotannon ja kulutuksenlaskun jatkuvan noin 1,5 %:n tahtia myös kuluvanavuonna.Siantuotanto kasvoi Suomessa vuonna 2008 1,4 % 216,2 milj.kiloon. Kulutus kasvoi reilut 2 % 188,4 milj. kiloon. Ennusteenmukaan kasvava tuotantotrendi katkeaa tänä vuonna. Siantuotannonodotetaan laskevan 2-3 prosenttia, kun taas kulutuksenodotetaan kasvavan edelleen aavistuksen verran. EU:nsisällä siantuotannon laskun odotetaan nyt jäävän aiemminlaskettua pienemmäksi. Tuotanto laskee enemmän uusissaitäisissä jäsenvaltioissa, mutta vanhemmissa läntisen Euroopanjäsenvaltioissa laskun ennustetaan jäävän alle prosentin.Snellmanin eläinvälitys kehittyi hyvin positiivisesti vuoden2008 aikana. Vasikkavälitys kasvoi 20 %, ternivasikoiden välityskokonaista 35 %. Porsasvälitys kasvoi 7 %, johtuen siitä,että onnistuimme vuoden kuluessa pitämään yllä suhteellisenhyvän tasapainon. Koko maassa vasikkavälitys kasvoi 3 %, kuntaas porsasvälitys laski 5 %.Snellmanin keskimääräinen tuottajahinta nousi vuoden 2008aikana noin 15 c/kg sekä naudan että sian osalta. Snellman avasivuoden 2009 noin 5 sentin sonnin kilohinnan korotuksella.Sianhintaa sitä vastoin laskettiin 3 c/kg, johtuen voimakkaistamarkkinahintojen laskuista. Keskimääräinen sianhinta EU:ssalaski vuoden vaihteessa arvioitua enemmän ja esimerkiksiRuotsissa ja Tanskassa on keskihinta nyt noin 30 c/kg alempikuin Suomessa. Kruunun heikko kurssi vaikuttaa läntisennaapurimaamme hintatasoon. Epävarma tilanne markkinoillatekee hintaennusteiden tekemisen hyvin epävarmaksi, muttaEuroopassa sianhinnan odotetaan edelleenkin vakiintuvan kesäksikorkeammalle tasolle.TG

Kunnon jauhelihassa lukee SnellmanSnellman tuo markkinoille taatusti tuoreen jauhelihanTammikuun puolivälissä Snellman toi kauppoihinKunnon jauhelihan – suomalaisten lempielintarvikkeenjoka on valmistettu taatusti pakastamattomastaraaka-aineesta. Teollisesti valmistetun jauhelihanmyynti on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa,tutkimuslaitos Foodwestin tutkimuksen mukaan.Hinnan ohella suomalainen pitää tuoreutta tärkeimpänävalintakriteerinä. Kunnon jauheliha täyttää tämänkriteerin.Suomalaisten lempielintarvikeJauheliha on Suomessa yksi merkittävimmistäelintarvikkeista. Puolet suomalaistensyömästä tuorelihasta on jauhelihaa,vuosittainen kulutus on nykyisin yhteensä30 miljoonaa kiloa. Jauhelihaa kulutetaantasaisesti kaikkien ikäryhmien talouksissaja siinä ei ole alueellisia eroja. Foodwestintutkimuksen mukaan puolet suomalaisistasyö jauhelihaa vähintään kerran viikossa,lähinnä kastikkeena, lihapullina tai laatikkoruokina.Suomalaisten lempiruokalajienjoukossa kymmenestä suosituimmastaruokalajista viidessä on käytetty jauhelihaa,Suomen Gallupin vuonna 2008 tekemäntutkimuksen mukaan.Tuore ja kotimainenKunnon jauheliha -nimellä Snellmanhaluaa panostaa siihen, ettäliha on taatusti tuore ja taatustikotimainen. Ja koska hyvänlaatuinenjauheliha voidaan tehdävain hyvänlaatuisesta liharaaka-aineesta,on myös Maatilan Parhaat -ohjelma nostettuesille markkinoinnissa.– Tuomme kauppoihin Kunnon jauhelihan,sillä haluamme, että suomalaisten syömäjauheliha on valmistettu laadukkaastasuomalaisesta lihasta, jota ei ole missääntuotannon vaiheessa pakastettu. Pakastettaessalihan solurakenne rikkoutuu, jolloinlihan väri, tuoksu ja mehevyys kärsivät,Snellmanin Lihanjalostuksen toimitusjohtajaHenrik Snellman selventää.Kuluttaja huomaa eron lihan mehevyydenlisäksi myös siinä, että ruokaa valmistettaessalihasta erkaneva nestemäärä vähenee.Tuoreus on merkittävää myös siksi, ettämonissa kotitalouksissa on tapana pakastaajauhelihaa. Koska lihan voi pakastaavain kerran, on tärkeää, että tuote on tehtypakastamattomasta lihasta.Kunnon jauhelihan tuotantoprosessiMaatilan ParhaatNasevaAnelmaSikavaMaatilan Parhaat -ohjelmassa tuotetaanparasta mahdollista raaka-ainetta korkealaatuiselletuotteelle – Kunnon jauhelihalle.Teurastus ja jäähdytys. Teurastushygienia onetusijalla, mikä takaa jatkuvan tuotantoketjunlaatua. Sianruhot tarvitsevat vuorokaudenjäähdytyksen ennen kuin ne voivat jatkaatuotantoprosessissa eteenpäin, naudanruhottaas puolitoista vuorokautta.Kun koko tuotanto tapahtuu samojenseinien sisällä ruhoja tai lihojaei tarvitse kuormata ja kuljettaarakennuksesta toiseen, vaan ne siirtyvätautomaattisesti leikkaamoonkatossa olevien kuljettimien avulla.

Maatilan Parhaat infoValttikorttina integroitu tuotantoKasvavat tuotantovolyymit sekä vaatimustuoreen jauheliharaaka-aineen jatkuvastasaatavuudesta asettavat entistä suurempiavaatimuksia suunnittelulle. Tuotannonkaikkien yksityiskohtien on toimittavamoitteettomasti, aina raaka-aineen ostostavalmiin tuotteen kylmävarastointiin.Snellman on valtakunnallisesti toiseksisuurin jauhelihatoimittaja. Viikolla kolmevalmistettiin 145 000 kg jauhelihaa, mikäon Snellmanille uusi viikkoennätys.Snellmanin integroidun tuotantoprosessinansiosta pystymme valmistamaan jauhelihantäysin tuoreesta lihasta. Koko tuotannonhoitaminen samojen seinien sisällä,jolloin ruhoja tai lihoja ei tarvitse kuormataja kuljettaa rakennuksesta toiseen, oneduksi tuotteiden puhtaudelle ja tuoreudelle.Lisäksi lämpötila pystytään pitämäänsallituissa rajoissa koko prosessin ajan. Jauhelihankäsittelyssä kriittinen lämpötila on+ 2 °C. Lämpötila tarkastetaan sekä lihansaapuessa jauhettavaksi että jauhelihanpakkausvaiheessa.Integroitu tuotanto varmistaa myös hyväähygieniaa. Mitä vähemmän tuotannossa onerilaisia käsittelyvaiheita, sitä puhtaampaaliha on mikrobiologisesti. Lisäksi tuotantoajatlyhenevät, mikä pidentää tuotteidenmyyntiaikaa myymälöissä. Näiden kaikkienseikkojen yhteisvaikutuksesta liha on edelleenkintuoretta päästessään kuluttajanlautaselle.– Snellmanin integroitu tuotantoprosessisialle ja naudalle on lajissaan ainutlaatuinen,kertoo Snellmanin laatupäällikköMikael Snellman. Tänään teurastettaviensikojen liha on parhaassa tapauksessa joseuraavana päivänä jauhelihapakkauksessa.Valmiit tuotteet kuljetetaan lähettämöstäyöllä tai seuraavana aamupäivänä, mikäpuolestaan pidentää tuotteen myyntiaikaamyymälöissä.Hyvä hygienia alusta lähtienLiharaaka-aineen laadulla on suuri vaikutusjauhelihan laatuun. Jauheliha on mikrobiologisestiherkkä tuote, koska siinä onpaljon ilman ja tuotantolaitteiston kanssakosketuksiin joutuvia pintoja, joissa bakteeritpääsevät helposti kasvamaan. Senvuoksi on erittäin tärkeää, että tuotannossakäytetty liha on mahdollisimman puhdastaja laadukasta jo saapuessaan teurastamoon.– Hygieniaa on tarkkailtava aivan alustasaakka, toteaa Roland Snellman, lihapakkaamonja esivalmistelujen tuotantopäällikkö.Valvonta alkaa jo eläinten puhtaudestaja teurastushygieniasta ja jatkammesitä koko prosessin ajan. Kehitämmetyömenetelmiämme kokoajan vähentääksemme lihankoskettelua ja parantaaksemmesiten sen mikrobiologistapuhtautta entisestään.HJPienimisen ja ensimmäisen jauhatuksenjälkeen tarkistetaan mm., että lihasekoituksessaon oikea rasvapitoisuus. RobertSvenlin näyttää äsken testattua koepalaa.Eri sekoituksiin käytetään eri lihoja.Lihanleikkaajat tietävät miten osatlajitellaan, jotta lajitelmat voidaanhyödyntää parhaiten. Ja paljon lihaatarvitaankin: jauhelihatuotannonnopeus on 80 pakettia minuutissa.Liharaaka-aine pienitään ja jauhetaan sen jälkeenkaksi kertaa. Toisen jauhatuksen jälkeenliha jaetaan tasakokoisiin annoksiin. Kriittinenlämpötila jauhelihalle on +2°. Se tarkistetaansekä lihan saapuessa jauhatukseen että paketoinnissa.Valmis tuote jatkaa lähettämöstä kauppoihinjo yön tai seuraavan aamupäivän aikana, mikäantaa tuotteelle pitkän myyntiajan. Tuotteellaon 8–9 päivän säilyvyys. Muista kuluttajanajatkaa tuotteen kylmäketjua ja kuljeta jauhelihakylmälaukussa kaupasta kotiin.

Snellman Kokkolan FarmarinäyttelynpääyhteistyökumppaniksiSnellman on yksi Farmari-näyttelyn 2009 pääyhteistyökumppaneista.Yhteistyösopimus ProAgria Keski-Pohjanmaankanssa allekirjoitettiin 15.1.2009. Farmari Suomen Maatalousnäyttely2009 pidetään Kokkolassa 30.7–2.8.2009. Aktiivisellaosallistumisellaan Snellman tiivistää yhteistyötään ProAgriansekä naudan- ja siantuottajien kanssa. Lisäksi messut tarjoavatmahdollisuuden antaa suurelle määrälle kuluttajia tietoaSnellmanista ja suomalaisesta elintarvikeketjusta.Näyttelyalue on kolmen hehtaarin kokoinenalue Kokkolan Vapaa-aikakeskuksenympäristössä. Farmari-näyttelyjohtajanTapio Kurjen mukaan messuilleodotetaan 80 000 kävijää ja 500 näytteilleasettajaa.ProAgria Keski-Pohjanmaajuhlii tänä vuonna 100-vuotisjuhlaansa jaFarmari on keskeinen osa juhlavuotta.Kotieläintuotanto on hyvin tärkeää Keski-Pohjanmaalle.Siksi kotieläimet ovatmyös hyvin edustettuina Farmarissa2009. Näyttelyn pääteema on menestyväelintarvikeketju ja monipuolistuvamaaseutu. Näiden pääteemojen lisäksion muita erityisteemoja kuten maatilanjohtaminen, hyvinvointi ja jaksaminensekä energia.Snellmanin panostusta suomalaiseentuorelihaan esitelläänMenestyvä elintarvikeketju on nostettuyhdeksi Farmarin 2009 pääteemoista.Tämä teema sopii luonnollisesti hyvinSnellmanille. Snellmanin Lihanjalostustekee vuoden 2009 aikana suuren panostuksensuomalaisen tuorelihan markkinointiin.Osa tätä panostusta on taatustituoreen jauhelihan lanseeraaminenteemalla ”Kunnon jauheliha”. Tämä onsuurin panostus pitkään aikaan suomalaisenlihan imagon parantamiseksi. Uskommetämän panostuksen vaikuttavanpositiivisesti Snellmanin ja suomalaistenlihantuottajien kilpailukykyyn.Kaikki Snellmanin Lihanjalostuksen käyttämänaudan- ja sianliha on suomalaistaja 90 % siitä tulee Pohjanmaalta. Lihatulee laadukkailta suomalaisilta perhemaatiloilta.Snellmanin Lihanjalostuksentoimipiste sijaitsee keskellä Suomen parastanaudantuotantoaluetta. Pohjanmaaon sitä paitsi myös sianlihantuotannonosalta vahvaa aluetta. Tämän alueen maidon-ja lihantuottajista merkittävä osatekee tänä päivänä yhteistyötä Snellmaninkanssa. Snellmanin vuosittainen lihanhankintaon viisitoistavuotisen jaksonaikana yli kolminkertaistunut reilusta 7milj. kilosta nykyiseen 25,5 milj. kiloon.Yksi Snellmanin Farmari-projektin tärkeimmistätavoitteista on jauhelihaprosessinesitteleminen. Haluammeavoimesti kertoa kuluttajille mistä käyttämämmeliha on peräisin. Olemme vakuuttuneitasiitä, että tämä tulee hyödyttämäänsekä suomalaisia tuottajia ettäkuluttajia. Snellman osallistuu näyttelyynkoko konsernin voimalla. Tästä johtuenSnellmanin jalostetuotanto ja valmis- japikaruoka ovat myös esillä näyttelynmerkeissä.TGFARMARINÄYTTELYALUE 2009Näyttelyalue on kolmen hehtaarin alueKokkolan Vapaa-aikakeskuksen yhteydessä.Alla olevassa kuvassa yhteistyösopimuksenallekirjoitustapahtuma 15.1. Vasem. näyttelynjohtaja Tapio Kurki, Bengt Erik RosinRehuraisiosta, Kokkolan kaupunginjohtajaAntti Isotalus, Snellmanin tj Martti Vähäkangasja Jukka Saastamoinen Tapiola-ryhmästä.

terveVASIKKAMaatilan Parhaat infoVasikan alkukasvatus ratkaiseva kokonaudanlihan tuotannon kannattavuudelleNaudanlihan tuotannossa vasikoiden alkukasvatus on kaikkeinvaativin, riskialtein sekä kallein kasvatusvaihe. Perehdyttäessävasikoiden ravitsemukseen ja hoitoympäristön vaatimuksiinvoidaan ammattitaitoisella toiminnalla saavuttaa hienojatuloksia, hyvä kasvu, pieni vasikkakuolleisuus ja hyvä terveydentaso. Vasikan kehityksessä keskeistä on ymmärtää senruuansulatuskanavan nopea muutos yksimahaisesta märehtijäksi.Alussa vasikka pystyy käyttämään vain maitoravintoa.Kannattavassa naudankasvatuksessa vasikasta tulee kuitenkinsaada kehittymään tehokas karkearehun käyttäjä.Syntyessään vasikka on yksimahainen jaruuansulatuskeskuksena toimii juoksutusmaha.Se pystyy alkuvaiheessa käyttämäänainoastaan maitoa ravintonaan. Normaalistimaitojuottovaihe meidän roduillammeon noin kaksi kuukautta ja luomussakolme kuukautta. Naudan suhteellinenkasvunopeus on kaikkein suurin alkukasvatusvaiheessa.Se pystyy nostamaanpainonsa yli kaksinkertaiseksi kahdessakuukaudessa! Hyvään alkukasvuun päässytvasikka hyötyy vahvasta alkukasvusta kokoloppuikänsä – siitä kehittyy keskimääräistäsuurempi lehmä tai lihanauta.Tehokas mutta hallittu maitojuotto– kuinka se toteutetaan?Ensimmäisenä lähtökohtana on se, että vasikoidenjuottovaihe on työvaltaista, huolellisuuttaja ammattiosaamista vaativaatyötä. Tässä työssä huolellisuus on kuitenkinhyvin palkitsevaa.Vasikan juomatarve on luontaisesti noinVasikka on makuulla ylipuolet vuorokaudesta. Kovabetonilattia puhumattakaanritilästä ei ole vasikannukkumispaikka. Juottovaiheessavasikoilla olisi hyväolla tilaa vähintään 2,5 m 2 /vasikka.3–5 kertaa vuorokaudessa – yksilökohtaiseterot ovat suuret. Vasikat juovathalukkaasti maitojuomaa 8–30 litraa päivässä.Taloudellisesti ajatellen yleisesti pidetäänoptimaalisena juomamääränä noin7–9 litran tasoa varsinaisella juottojaksollajuoman litrahinnan vaikuttaessa luonnollisestikinkannattavaan juoton tasoon. Pienemmillävasikkamäärillä paras tulos saavutetaantuttisankojuotolla kolme kertaapäivässä noin 2–3 litraa kerralla. Hapanjuottomenetelmälläon saavutettu myöserinomaisia tuloksia vasikkamäärästäriippumatta. Se voidaan toteuttaa monillauseilla tavoilla joko rajoitettuna esimerkiksituttisangolla tai Vasikka Master-juottoautomaatillatai vapaana hapanjuottonaomatekoisella säiliöllä + tuteilla tai tehdasvalmisteisellaVasikkapiialla. Hapanjuotossamaitojuoman happamuus lasketaan pHtasolle4,0–4,2 joko piimän kanssa piimittämällätai esim. AIV-hapolla hapattamalla.Tällöin juomaa voidaan tehdä kahden vuorokaudentarve kerrallaan. Se juotetaanvasikoille noin 20 asteen lämpöisenä. Tuloksetovat olleet erinomaisen hyvät sekäkasvun että vasikoiden terveyden kannalta.Hapatuksen ansiosta myös hygieniatasosaadaan pysymään hyvänä. Hapanjuottomahdollistaa myös vasikkamäärän kasvattamisenhyvinkin suureksi joko vapaallahapanjuotolla tai Vasikka Masterin avulla.Juottoautomaattien käyttö on myös yleistynytvasikkamäärän kasvaessa. Juottoautomaattienvalinnassa ja käytössä oleellistaei ole konemerkki vaan koneen käyttöja sen ymmärtäminen vasikan käyttäytymisenkannalta. Nyrkkisääntönä on hyväpitää ylärajana 15 vasikkaa yhtä tuttiasemaankohden. Toinen tärkeä seikka onpitää huoli juottoautomaatin tutin sekäsekoituskulhon puhtaudesta. Maito onerittäin hyvä kasvualusta bakteereille, siksikone on puhdistettava joka päivä.Väkirehuilla kasvatetaan vasikallepötsi ja siitä kehittyy märehtijä.Väkirehuja on hyvä laittaa tarjolle hetiensimmäisen tai toisen elinviikon aikana.Väkirehu käynnistää pötsin papillien kehittymisen.Tavoitteenahan on saada vasikastatehokas karkean rehun käyttäjä. Väkirehuntulee olla maittavaa ja siksi se on hyvä sijoittaajoko itse valmistettuun tai ostettuunväkirehuruokkijaan, jotta rehu pysyykuivana. Väkirehua saa olla täysin vapaastitarjolla – mitä enemmän vasikka syö väkirehujasitä nopeammin tapahtuu kehittyminenja kasvu.Karkearehuna on parasta varhaisessa vaiheessakorjattu heinä tai esikuivattu korkealaatuinensäilörehu vapaasti.Turvaa vasikan veden saanti! Vasikka juomieluiten veden niin sanotusti vapaasta vedenpinnasta eli altaasta tai juomakupista.Vasikka hyötyy veden esilämmittämisestäjos se on helposti tilalla järjestettävissä.Heikki KemppiValio Oy

Terveydenhuoltoa vasikoilleterveVASIKKAKeskeisiä taustatekijöitävasikoiden terveenäpysymiselle ja hyvälle kasvulleovat hyvä hoito, oikeanlainenruokinta ja hyvät olosuhteet.Erityisen tärkeä vaihe vasikanmyöhemmän terveyden javastustuskyvyn kannalta ovatvasikan ensimmäiset elintunnitja päivät. Niihin kannattaapanostaa.Mikäli mahdollista synnytystilannetta onhyvä valvoa esimerkiksi kameran välitykselläja mennä tarvittaessa lehmän avuksipoikimatilanteeseen. Vastasyntyneen vasikanelintoiminnot tarkistetaan. Napanuoranvoi sitoa karhunlangalla ja desinfioidatarvittaessa, ainakin jos tilalla on esiintynytnapatulehduksia. Vastasyntynyt vasikkaon hyvä antaa emän nuoltavaksi, vasikanverenkierto vilkastuu, sen lämmönsäätelykykyparanee ja vasikka saa ihonsa pintaanemon kielestä mahojen kehitykselletärkeitä pötsimikrobeja. Vasikan nuollessaitseään nämä mikrobit siirtyvät vasikanruuansulatuskanavaan.Riittävä ternimaidon saanti ja siitä saadutvasta-aineet ovat vasikan vastustuskyvynperusta ensimmäisten elinviikkojen ajan.Mitä nopeammin syntymän jälkeen ternimaitoannetaan, sen tehokkaampaa onvasta-aineiden imeytyminen. Ensimmäisenelinvuorokauden aikana vasikan tulisi saadanoin 4-6 litraa hyvälaatuista ternimaitoa.Käytä aina tuttisankoa tai tuttipulloa.Jos vasikka on emän vierihoidossa, valvoensimmäisten juomakertojen onnistuminen.Vasikka laitetaan vierihoidon jälkeenpuhtaaseen ja hyvin kuivitettuun yksilökarsinaan.Lisälämpö nopeuttaa vasikankuivumista ja on eduksi ensimmäistenelinpäivien aikana. Vasikka on hyvä pitääyksilökarsinassa kunnes napanuora on kuivunutja irronnut eli noin viikon parin ajan.Tämän jälkeen vasikat siirretään ryhmäkarsinoihin,joissa on hyvä olla vielä erillinenkuivitettu makuualue ja lisälämpöätarpeen vaatiessa. Tilaa vasikkaa kohdenon hyvä olla noin parin neliömetrin verran.Suosituslämpötila pikkuvasikoille on noin20 astetta, parin kuukauden iässä riittää jo15 asteen lämpötilakin.Vasikoiden nupouttaminen on erittäinsuositeltava terveydenhuollollinen toimenpideja se olisi aina parasta tehdärauhoituksessa ja paikallispuudutuksessa.Samassa yhteydessä eläinlääkäri voi tehdävasikoille myös terveystarkastuksen jalääkitä tarvittaessa sairastuneet eläimet.Välitykseen lähtevät vasikat voidaan nupouttaamyös keskitetysti uudelle tilallesaapumisen jälkeen, samalla eläimille tehdäänmyös tulotarkastus ja annetaan tarvittaessamuita rutiininomaisia lääkityksiäkuten esimerkiksi loislääkitys.Yleisimpiä pikkuvasikoita kiusaavia sairauksiaovat erilaiset ripulit ja hengitystietulehdukset.Molemmissa tautitapauksissataudin mahdollisimman varhainentoteaminen ja nopea hoidon aloittamienovat keskeisessä roolissa tappioiden minimoimisessa.Vasikoita kannattaa siis rutiininomaisestitarkkailla päivittäin ja tutkiatarkemmin mahdollisesti epäilyttävättapaukset. Näin tautitapauksiin päästäänkäsiksi ennen kuin vasikan kunto ehtiimerkittävästi heiketä. Sairastunut vasikkaolisi aina mahdollisuuksien mukaan hyväerottaa muista eläimistä omaan rauhaansahoidon onnistumisen varmistamiseksi jatartunnan leviämisen ehkäisemiseksi.Ripuleiden hoidossa on tärkeä huolehtiavasikan riittävästä nesteytyksestä ja ravinnonsaannista. Maitojuottoa ei yleensä lopeteta,vaan sen lisäksi vasikalle tarjotaankaupallista elektrolyyttivalmistetta juottojenvälillä useita kertoja päivässä. Useimmissaripulitapauksissa muutaman päivänmittainen tehokas nestehoito riittää rauhoittamaantilanteen ja vasikka kuntoutuunopeasti. Jos vasikka on heikossa kunnossa,eikä jaksa itse juoda tai nousta ylös, onsyytä kutsua eläinlääkäri paikalle antamaansuonensisäistä nestelääkitystä ja tarvittaessaantibioottikuurin ja muuta tarvittavaatukihoitoa, kuten vitamiini ja seleenilääkitystä.Hengitystietulehdukset ovat bakteerienja virusten aiheuttamia tarttuvia tauteja,joiden oireena on yleensä yskimistä, sierain-ja silmävuotoa sekä kuumetta. Sairastumientaustalla on usein monia syitä.Yleensä pelkkä hengitystietulehdusbakteerintai -viruksen esiintyminen navetas-Synnytyksen jälkeen vasikka on hyvä antaa emon nuoltavaksi. Vasikka kuivuu, senverenkierto vilkastuu ja lämmönsäätely tehostuu.

terveVASIKKAMaatilan Parhaat infosa ei riitä sairastuttamaan eläimiä. Eläimetsairastuvat vasta, kun niiden vastustuskykyon jostain syystä heikentynyt. Taustalla voiolla esimerkiksi tilan ahtaus, riittämätönilmanvaihto, stressi, puutteellinen ruokintatai riittämätön ternimaidon saanti.Olosuhteiden korjaaminen on keskeinentekijä hoidon onnistumisessa ja uusientautitapausten ennaltaehkäisyssä. Yksittäistensairastuneiden kohdalla nopea hoidonaloittamien on tärkeää. Antibioottihoitoon syytä aloittaa, mikäli eläimen lämpö onyli 39,5 astetta, eläin on heikossa kunnossatai oireet kestävät lievempinä pitkään.Kaisa HartikainenSuomen eläinterveydenhuoltoVasikat olisi koko juottokauden ajan paras juottaa tuteista. Näin maito ohjautuumärekourua pitkin juoksutusmahaan ja osa ruokinnallisista ripuleista voidaan välttää.Lain vaatimukset vasikkatiloille■ Alla esitellään ministeriön minivaatimuksiavasikka- ja nuorkarjatiloille. Kannattaahuomioida että kyse on nimenomaan minimivaatimuksista.Eläinten jatkuvasti kasvavakoko nostaa osaltaan mm. eläintenpinta-alan tarvetta. Eläintilat pitää myössuunnitella aina määrähuipun, ei keskimääräiseneläinmäärän mukaan.Vasikan pitopaikka ja sen minimivaatimukset(14/EEO/1997)Alle kaksiviikkoisella vasikalla on oltavahyvin kuivitettu makuupaikka. Jos alle kahdeksanviikon ikäistä vasikkaa pidetään yksittäiskarsinassa,karsinan seinien on oltavasellaiset, että vasikka voi nähdä ja kosketellalajitovereitaan. Jos vasikoita pidetäänryhmässä, vasikoiden käytettävissä olevantilan on oltava sellainen, että eläimet voivatkääntyä ympäri ja asettua vaivatta makuulle.Karsinassa on oltava tilaa jokaista alle150 kg:n painoista vasikkaa kohden vähintään1,5 m 2 , yli 150 kg:n mutta kuitenkinalle 220 kg:n painoista vasikkaa kohdenvähintään 1,7 m 2 ja yli 220 kg:n painoistavasikkaa kohden vähintään 1,8 m 2 .Nuorkarjan ja täysikasvuisten nautojen ryhmäkarsinan minimivaatimukset(14/EEO/1997 ja RMO C1.2.1/C1.2.2)Jos nuorkarjaa tai täysikasvuisia nautoja pidetään ryhmässä, eläintä kohden karsinassaon tilaa vähintään:Liha-nautaikä (kk)Muu nautaikä (kk)Viime vuosina sonnien teuraspainot ovat nousseet voimakkaasti. Tämä tarkoittaa myöskasvavaa tilantarvetta. Tällä hetkellä suositellaan sonneille rakolattia kasvatuksessa vähintään3 m 2 /eläin ja kiinteäpohjaisessa 5 m 2 /eläin loppukasvatusvaiheessa eli huomattavastilain vaatimuksia enemmän.Naudan keskimääräinenpaino/eläin(kg)Rakolattiakarsina(m 2 /eläin)Kiinteäpohjainenkarsina(m 2 /eläin)6-9 8-12 200-300 1,8 2,59-13 12-15 300-400 2,0 3,013-15 15-20 400-500 2,3 3,5yli 15 yli 20 yli 500 2,5 4,0Emojen vasikoille muunneltavattilatJos emopihatto on makuuparsipihatto, varataanvasikalle lymypaikat: makuuparsienetuosaan päät vastakkain olevaan tilaan taisitten seinää vasten olevien makuuparsieneteen. Molemmissa tapauksissa tilaa kannattaavarata reilu 2 m jotta koneellinenkuivitus ja lannan pudistus on mahdollista.Lymykarsinan pohja tehdään aina betonista.Poikima-ajan mennessä ohi voi poikimakarsinoitakäyttää myös vasikoidenlymypaikkana. Kevätpoikiville vasikoilleriittää sisätiloissa 1m 2 tila vasikkaa kohden.Syyspoikivien vasikoiden tilaan pätee samakaava kuin täyskuivikepohjaisen karsinanpohjaan eli neliöitä pitää löytyä vieroitusikäänsaakka eli jopa 3,5m 2 /vasikka.Lymyalue kannattaa tehdä valoisaksi jokoluonnon valolla tai keinovalaistuksella. Vasikatviihtyvät paremmin ja makaavat enemmänhyvin kuivitetulla ja valoisalla alueella.

terveVASIKKALakivaatimukset vasikkatiloille, jatkuu...Lymyalueelle voi järjestää myös vasikoidenruokinnan, näin ei tarvitse taistella ruokintapaikastaisojen ruokintapöydällä.Jos pihatto on kuivikepohjapihatto niinemolehmä ja vasikka ryhmäpoikimiskarsinassavaativat tilaa 8-9m 2 ja yksilöpoikimakarsinassa10m 2 (lyhin sivu 3m).Kriittinen lämpötila ja suhteellinenkosteus (RMO C2.2)Eläinten tuotantokyvyn kannalta ei lämmöneristetyneläinsuojan vuorokautinenlämpötilan vaihteluväli saisi olla viittä astettasuurempi. Kylmäpihatoissa tai vastaavissaeristämättömissä tiloissa lämpötilanvaihtelunmerkitys ei ole niin suuri, vaanniissä on tärkeämpi rakennuksen antamahyvä tuulensuoja ja suojaus vedolta. Liianalhaisessa lämpötilassa tavallista suurempiosa eläinten syömän rehun energiastakuluu normaalin ruumiinlämmön ylläpitämiseenmikä pienentää rehuyksikköä kohtisaatavaa tuotantoa.Lämpötilaa jonka alapuolella näin tapahtuu,nimitetään alemmaksi kriittiseksi lämpötilaksi.Alemman kriittisen lämpötilantasoon vaikuttaa huomattavasti lattiaratkaisuja kuivikkeen käyttö. Runsaalla kuivikkeenkäytöllä on alempaa kriittistä lämpötilaalaskeva vaikutus. Alempi kriittinenlämpötila on pikkuvasikalla +0- +10 astettaja nuorkarjalla -15…+10 astetta. Ylempikriittinen lämpötila on pikkuvasikalla +30astetta ja nuorkarjalla +25…+30 astetta.Ilman liian alhainen suhteellinen kosteusaiheuttaa ilman pölypitoisuuden kasvamistaja ärsyttää eläinten että ihmistenhengityselimiä ja kuivattaa ihoa. Ilman suhteellinenkosteus ei saisi alittaa 50%. Taaspysyvä liian suuri ilman suhteellinen kosteusyli 85% saattaa aiheuttaa rakenteidenvaurioitumista (lahoa puurakenteissa jakorroosiota metallirakenteissa).Painovoimainen ilmanvaihtoPainovoimaista eli luonnollista ilmanvaihtoasuunniteltaessa on otettava huomioonettä sen toiminta perustuu ulko- jasisäilman tiheyksien eroon, sekä tulo- japoistoaukkojen korkeuserosta syntyväänpaine-eroon. Eristämättömissä rakennuksissavoidaan poistoilma ohjata ulos katonharjaansijoitetun tuuletusraon lävitse.Investoivan tilan uudet ehdotAukon tulee tarpeen mukaan olla helpostisäädettävissä ja sen rakenteen tulee estäähaitallisen lumi- ja vesisateen pääsyn eläintilaan.Tuloilma-aukkojen pinta-alan tuleeolla vähintään poistoilma-aukkojen pintaalansuuruinen.Koneellinen ilmanvaihtoKoneellisen ilmanvaihdon suunnittelussatulisi aina käyttää alan asiantuntijaa. Sähkökatkonvaralta tulee olla varailmanvaihtojärjestelmä:pystysuorat ilmanvaihtohormit(painovoimainen poisto tarvittaessa) jariittävästi avattavia ikkunoita, luukkuja taiovia tuloilmaa varten.Ilmanvaihdon tarveon käytännössä 0-2kk (0-75kg)10-55m 3 /h, 3-5kk (75-150kg) 20-100m 3 /h ja 5-6kk(150-200kg) 50-150m 3 /h. Suurin sallittuilmanvirtaus eläinten oleskeluvyöhykkeelläon talviaikana 0,25 m/s. Lämpimänä vuodenaikanasallitaan suurempi virtausnopeus.Elina Tiinanen, RIRakennussuunnittelijaProAgria Etelä-Pohjanmaa■ Pääpiirteissään vanhat säännöt pätevätedelleen, mutta oleellisimpia muutoksinaovat:– yrittäjätulon on oltava vähintään 17 000 €– elinkeinosuunnitelma tehdään kaikille– päätökset tehdään ennen seuraavaahakukierrosta– investointia ei saa aloittaa ennen kuinpäätös on tullut te-keskuksesta ja kaikkiluvat (ympäristölupa sekä rakennuslupa)oltava kunnossa jo hakuvaiheessa.– Minimi yksikkökokovaatimus lypsykarjatalous30kpl lypsylehmiä, emolehmiä80kpl, nautaeläimiä alle 12kk 160 kpl janautaeläimiä yli 12kk 120 kpl.– Tuet lypsykarja- ja nautakarjatalous A- jaB-alueella: avustusta 40% ja korkotukea60%.– Tuet lypsykarja- ja nautakarjatalous C-alueella: avustusta 25%, korkotukea 75%.– Nuorenviljelijän lisä on 10%.– Tuotantosuunnan kotieläinrakennustuenmukaan ko. tuotannossa tarvittavat lantavarastot,rehuvarastot ja rehunkäsittelytilatsekä kaasutiiviit viljavarastot sekäpelkästään tuotantoa palvelevat lämpökeskukset.Uuden vasikkatilan suunnitteluja rakentaminen sekä vanhankorjaaminenVasikkatilojen suunnittelussa tärkeimpiäseikkoja ovat vasikkatilan pohjaratkaisu,lannanpoisto, makuualue sekä sen kuvitustapaja kuvitusmateriaalit, juottotapa,ruokintatapa, eläinmäärät ja ryhmäkoko,ilmanvaihto, rakennustyyppi: kylmä, puolilämminvaiko lämmin.Ja tietenkin kokonaiskustannukset rakentamisensuhteen sekä jatkuva vasikkatilantyöpanokseen tarvittava työntekijänajankäyttö sekä työviihtyvyys. Juuri näistäkaikista tekijöistä johtuen kannattaa suunnitellatarkoin ennen kuin ryhtyy rakentamaanuutta vasikkatilaa.Vanhojen navetoiden korjaus uusiksi vasikkatiloiksion usein vaikeaa ruokinta-,eläinliikenne- ja lantalogistiikan suhteen,koska olemassa olevat rakenteet eivättahdo taipua uusiokäyttöön. Siksi suosittelisinkevyitä muutosratkaisuja aina vanhanhyödyntämisessä sekä ripaus luovuutta jarohkeutta.Elina Tiinanen, RIRakennussuunnittelijaProAgria Etelä-Pohjanmaa10

terveVASIKKAMaatilan Parhaat infoEsimerkkejä hyvistä ratkaisuistaVasikkatila onnistuu myös vanhaan tilaanKäyttökelpoiset olemassa olevat rakennukset kannattaa hyödyntää.Vesikiertoisillapattereilla toteutettu lämmitys ehkäisee kosteudentiivistymisen kylmille pinnoille. Riittävä ilmanvaihto ja valaistustarvitaan myös kylmimpinä ja pimeimpinä talvikuukausina.Iglussa ilmastointi toimiiKylmyys ei välttämättä ole vasikalle ongelma. Tärkeintä on, ettätila on vedoton ja kuiva. Runsas kuivitus antaa vasikalle mahdollisuudensäädellä itse lämpötilaansa.Kuva Kanadalaiselta tilalta.Juoma-allasKipattava juoma-allas on helppo pitääpuhtaana. Kun kaadettava vesi vielä johdetaanesimerkiksi ritilän kautta kaivoon,ehkäistään makuualueen kastuminen jajatketaan kuivikkeen kestoaikaa. Juoma-allason myös vasikalle se luonnollisin tapajuomiseen. Vesi olisi hyvä sijoittaa lähelleväkirehuautomaattia.VäkirehuErityyppiset väkirehuautomaatit säästävättyötä ja ehkäisevät rehun haaskausta.Rehu pysyy myös puhtaana ja maittavana.HeinähäkkiPienelle vasikalle parasta karkearehua onnuorena korjattu heinä tai hyvälaatuinenesikuivattu säilörehu. Heinähäkki on hyväratkaisu vapaaseen ruokintaan.Osakuivikepohjassa yhdistyy ritilänja kuivikepohjan edutOsakuivikepohjassa vasikat syövät ja juovat ritilän päällä. Näinsuurin osa lannasta ja virtsasta ohjautuu suoraan lantakuiluun samallamyös kuivikkeen käyttöaika jatkuu. Kuivikepohjan ja ritilänvälissä on betonikynnys, joka ehkäiseen kuivikkeen joutumisenritilälle. Kuivikepohjan tyhjennys käy kätevästi joko traktorilla taipienkuormaajalla.11

■ Tutkimusryhmämme on viime aikoinatehnyt tutkimusta suolen toiminnan jaemakon kunnon merkityksestä porsimisenonnistumisen kannalta (Claudio Olivieronväitöstutkimus). Koeryhmissä on testatturehun kuitupitoisuuden merkitystä lähestyttäessäporsimista. Keskeisiä mittareitaovat olleet porsimisen kesto, ummetuksenaste ja kesto, veden kulutus ja emakonkunto ennen porsimista.a löydettiin myös yhteys selkäsilavan paksuuden ja porsimisen kestonakko oli tuhdissa kuntoluokassa, niin porsiminen tahtoi venyä yli 53.). Vastaava ahtauttaa asia synnytysteitä. on havaittu mm. Myös lypsylehmillä, maitokuumeen joilla ja ylikunto ummetuksen on välillä tiedetään olevanikiminen yhteys, tahtoo kestää eli ummetus pidempään altistaa ja emakoita myös synnytysvaikeuksia maitokuumeelle. esiintyykuntoisilla lypsylehmillä.Tutkimuksessa löydettiin myös yhteys selkäsilavan paksuuden ja porsimisen kestonvälillä. Jos emakko Ummetus oli tuhdissa kuntoluokassa, niin porsiminen tahtoi venyä yli 5imistätunnin (Kuva Ummetuksen 3.). Vastaava esiintymiseen asia on havaittu mm. pystytään lypsylehmillä, selkeästiylikuntoisilla vaikuttamaan lypsylehmillä. rehunjoilla ylikunto on5,0riskitekijä; poikiminen tahtoo kestää pidempään ja myös synnytysvaikeuksia esiintyy41,5enemmän kuitupitoisuudella,kuten kuva 1 osoittaa. Koe-emakot(81 emakkoa) jaettiin kahteen osaan siten,että toinen, perinteisellä tavalla ruokitturyhmä ruokittiin ensin tiineyden ajan tavanomaisesti(2,5 ry/pv) ja kolme viikkoaennen porsimista ryhmälle alettiin antaakaupallista imetyksen ajan täysrehua, jonkakuitupitoisuus oli 3,8% (”Perinteinenrehu”).Toiselle ryhmälle (”Kuitu-rehu”) sitä vastoinannetiin vastaavanlaisen tavanomaisentiineysruokinnan jälkeen kuitupitoistaSikaneuvontaTue suolen toimintaa niin porsiminen onnistuunytysteitä. Myös maitokuumeen ja ummetuksen välillä tiedetään olevanmetus altistaa emakoita maitokuumeelle.0,05,00,05,00,0% eläimistä45,040,023,135,041,522,0UmmetusPerinteinen-rehuKuitu-rehukaupallista täysrehua (kuitupitoisuus 7,0%)siten että päivittäisen rehuannoksen energiapitoisuusoli vastaava kuin perinteisestiruokitulla ryhmällä (41 MJ/kg). Porsimisenjälkeen rehun määrää alettiin lisätä ruokintasuositustenmukaan ja kuiturehuasaavien emakoiden rehu vaihdettiin imetysajanrehuun vasta kolmantena päivänäporsimisen jälkeen.Ryhmämme havainnot ovat porsimisenajan ruokinnan kannalta merkityksellisiä.Ensimmäinen ja tärkeä havainto on, että5,030,00,05,025,020,023,15,122,0Perinteinen-rehuKuitu-rehu0,015,0vakava (3-4 vrk)erittain vakava ( 5 vrk)10,05,15,0koiden ummetusaste porsimisen yhteydessä “perinteisellä” imetysrehullakuiturehulla ruokituilla emakoilla. Lähde: Oliviero et al., 2009.0,0vakava (3-4 vrk)erittain vakava ( 5 vrk)Kuva 1. Emakoiden ummetusaste porsimisenKuva 1. yhteydessä Emakoiden ummetusaste “perinteisellä” porsimisen imetysrehulla yhteydessä “perinteisellä” ruokituillaja kuiturehulla ja kuiturehulla ruokituilla ruokituilla emakoilla. emakoilla. Lähde: Oliviero Lähde: et al., 2009.imetysrehullaruokituillaKuva Snellmanin arkistosta.Oliviero et al., 2009.Ummetus vs Porsimisen kestoSelän silava vs porimisen kestoporsimisen kesto (tuntit)1817 AB16151413121110987654321CD00,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 1,8 1,9 2 2,1 2,2 2,3 2,4 2,5 2,6 2,7 2,8 2,9 3 3,1Ummetus arvioporimisen kesto (tuntit)181716AB151413121110987654 CD32107 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25Selän silava (mm)Kuva 3: Pisteviivan vasemmalla puoella laihempien emkoiden (selkäsilava

SikaneuvontaMaatilan Parhaat infoperinteisesti ruokituilla emakoilla oli yllättävänpaljon ummetusta. Yli 40% emkoistakärsi porsimisen yhteydessä vakavastaummetuksesta ja joka viidennellä emakollaummetus kesti 5 pv tai pidempään (erittäinvakava ummetus). Kuten kuva 1 osoittaa,niin rehun kuitupitoisuuden lisäämisellä oliselkeä ummetusta vähentävä vaikutus.Yksi tärkeä havainto oli sekin, että kuiturehullaruokituilla emakoilla oli edelleenhuomattavasti ummetusta ja siksi onkinoleellista tehdä kaikki voitava suolentoiminnan tukemiseksi ja ummetuksenehkäisemiseksi. Näitä keinoja ovat mm.kuivan, hyvänlaatuisen heinän syöttö ja hyvänlaatuisenjuomaveden vapaa saatavuus.Tutkimuksessamme todettiin myös, ettäkuiturehua syövien emakoiden juomavedenvedenkulutus oli päivässä jopa 20 litraasuurempi kuin perinteisellä ruokinnallaruokituilla emakoilla.Ummetus vaikuttaa myös selkeästi porsimisenkestoon. Tämä asia osoitettiintoisessa tutkimuksessamme, jossa niidenemakoiden, joiden suolen toiminta oliheikentynyt porsimisen yhteydessä, porsiminenkesti huomattavasti pidempään verrattunasellaisiin emakoihin, joiden suolentoiminta oli parempi (Kuva 2). Suolen toimintaatässä tutkimuksessa mitattiin ulosteenkiinteydellä ja ummetuksen asteella.Ummetuksen on epäilty pidentävän porsimistamm. siitä syystä, että se mekaanisestiahtauttaa synnytysteitä. Myös maitokuumeenja ummetuksen välillä tiedetään olevanyhteys, eli ummetus altistaa emakoitamaitokuumeelle.Tutkimuksessa löydettiin myös yhteys selkäsilavanpaksuuden ja porsimisen kestonvälillä. Jos emakko oli tuhdissa kuntoluokassa,niin porsiminen tahtoi venyä yli 5tunnin (Kuva 3.). Vastaava asia on havaittumm. lypsylehmillä, joilla ylikunto on riskitekijä;poikiminen tahtoo kestää pidempäänja myös synnytysvaikeuksia esiintyyenemmän ylikuntoisilla lypsylehmillä.Olli PeltoniemiTuotantoeläinlääketieteen laitosHelsingin yliopistoTutkimuksia on rahoittanut Suomen Rehu oy sekäMMM (Sikatekno, HYTU). Kirjoittaja haluaa kiittäärahoittajia tutkimuksen tekoon osoitetuistavaroista.Emakoiden piilevätvirtsatietulehdukset■ Monissa maissa on tutkittu emakoidenlisääntymiseen liittyviä ongelmiaja todettu, että tiinehtymättömyyteenliittyvät piilevät virtsatie- tai kohtutulehdukset.N. 20-30 % emakoista meilläSuomessakin kärsii tästä ongelmasta.Oireina ovat enemmän tai vähemmänselkeästi näkyvät sameat valuttelut virtsateistä,jotka havaitaan helpoiten makaavillaemakoilla.Tulehdus leviää ensin virtsarakkoon jasaattaa levitä siitä kohti munuaisia taikohdun puolelle. Useimmiten aiheuttajanaon koli-bakteeri. Kohdussa tulehdusilmenee akuuttina tai kroonisenaja aiheuttaa selviä tiinehtyvyysongelmia.Kroonisoituessaan tulehdus johtaa useinemakon ennenaikaiseen poistoon turhientiineytysyritysten jälkeen. Ongelmatulee helposti kalliiksi emakoiden runsainapoistoina ja tyhjinä päivinä. Ongelmaei ole ainoastaan vanhoilla emakoillavaan 1-2 kertaa porsineetkin saattavatongelmasikaloissa olla riskiryhmä.Hyvä hygienia on perusasia ongelmantorjunnassa. Oikeat karsina/häkkirakenteet,jotka eivät vahingoita ulkosynnyttimiäsekä hyvälaatuinen rehu ja runsasjuomaveden saanti ovat perusasioita.Hyvä siemennyshygienia keinosiemennyksessäja porsima-avussa tulee muistaa.Astutuksessa karju voi olla ongelmanylläpitäjä sikalassa. Tauti leviäähelposti siemennyksen/astutuksen japorsimisen aikaan, jolloin kohdun suu onauki ja bakteereilla on avoin reitti synnytysteihinkohtua myöden.Ongelman hoidossa käytetään usein antibiootteja,joilla saadaankin nopeaa tulosta.Riskinä on kuitenkin helposti syntyvätvastustuskykyiset bakteerikannatja melko korkeat kustannukset.Vaihtoehtona ennaltaehkäisyssä ja ongelmanratkaisussa käytetään virtsanhappamoittamista eli virtsan pH:n alentamista.Useimmat virtsatietulehdustaaiheuttavat bakteerit eivät viihdy alhaisessapH:ssa ja näin ollen eliminoituvatpois virtsateistä.Virtsan pH:n alentamiseen on käytettyerilaisia happoja ja niiden seoksia. Happojentulee olla kuitenkin sellaisia, ettäne sian elimistössä muuntuvat oikein jasaavat aikaan riittävän elimistön ja virtsanpH:n alenemisen ilman haittavaikutuksiapitkäaikaisessakin käytössä. Rehuun sekoitettavatai yksilöllisestikin annosteltavaBiomin pHD on suunniteltu erityisestiemakoilla käytettäväksi ja sen tehoon hyvä n. 20 g:n päiväannoksella. Sitäsuositellaan käytettäväksi 5-7 pv:n ajansiemennyksen ja porsimisen aikaan, jottavirtsan pH:n laskulla saadaan tulehdustatorjuva vaikutus aikaan. Pidempiaikainenkäyttö ongelmayksiköissä on mahdollistailman haittavaikutuksia. Biomin pHDsisältää myös puolukkaekstraktia, jotaon perinteisesti käytetty virtsatieinfektioidentorjunnassa. Biomin pHD:n käyttökustannusvuodessa emakkoa kohdenon alle 10 EUR vaikka sitä käyttäisikahden kuukauden ajan. Etuna edullisenkustannuksen lisäksi on se, että ei oleongelmaa antibiootti-resistenteistä bakteereistaja varoajoista.IlmariHiidenheimoeläinlääkäri,agronomi13

SikaneuvontaHomeinen rehu on terveysriskiKotieläintaloudessa homeinenrehu on terveysriski niin ihmisillekuin eläimillekin. Pitkäaikainenhomealtistuminen aiheuttaahoitajille allergiariskinja eläimille mm. hengitystieoireilua.Akuutit homeongelmatilmenevät kuitenkin hometoksiinieneli homemyrkkyjen aiheuttaminasairauksina ja tuotannonalenemisena. Yksimahaiseteläimet kuten siat ja siipikarjaovat hyvin herkkiä eri hometoksiinienaiheuttamille oireille.Märehtijät, joiden pötsimikrobithajottavat hometoksiineja eivätole yhtä alttiita häiriöille.Suomessa viljeltävistä viljoista kaura kuorellisenaviljana on riskialttein homekasvustoille.Viljely-menetelmillä on suurimerkitys homeiden ja niiden toksiinientorjunnassa. Esim. peitattu siemen on tärkeätorjunta homeille heti kasvukaudenalussa. Sääolojen suuret vaihtelut kasvukaudellaovat suuri riskitekijä ja esim.suuret vuorokautiset lämpötilan vaihtelut”stressaavat” homeita tuottamaan toksiineja.Maan eri osien ja jopa samalla tilallaeri peltolohkojen väliset erot hometoksiinienmäärässä voivat vaihdella merkittävästi.Lohkojen sisälläkin vaihtelu voi ollasuurta varjoisuuden ja lakoisuuden johdosta.Vaikka homeiden kasvu loppuu, niin toksiinit säilyvät vielä varastontivaiheessakin. Huonotvarastointiolosuhteet, kuten kosteus ja epäpuhtaudet, voivat käynnistää uudelleenhomeiden kasvun ja toksiinien muodostumisen. Eläinlääkäri Ilmari Hiidenheimo luennoiSnellmanin sikapäivillä viime syksynä.Viljan ulkonäkö ei sellaisenaan paljastamahdollista hometoksiinien määrää. Runsashomeinenkasvusto ei välttämättä sisällätoksiineja ja toisaalta puhtaan näköisetjyvät voivat olla myrkkypitoisia kun kauniinkesän kuumat päivät ja kylmät yöt ovat ärsyttäneetvähäisen homekasvuston jyvässärunsaaseen toksiinien eritykseen. Hometoksiinitovat näkymättömiä, hajuttomiaja mauttomia. Ainoa keino varmistaa mahdollinentoksiinien määrä on analysoidane laboratoriossa. Toksiinianalyysi maksaa50-200 EUR riippuen analysoitavien toksiinienmäärästä, määritysmenetelmästä jalaboratoriosta.Sioille useimmat Suomessa esiintyvät hometoksiinitaiheuttavat haittoja. Erityisestiporsaat ja emakot ovat herkkiä niiden vaikutuksille.Useat trikotekeeni-toksiinit ilmenevätvastasyntyneillä porsailla ihomuutoksina,mm. häntäkuolioina. Vanhemmillasioilla ne aiheuttavat esim. heikentynyttäsyöntiä, oksentelua, löysää ulostetta jaihomuutoksia. Emakoilla zearalenoni-toksiiniaiheuttaa lisääntymishäiriöitä: pitkäkiimaisuuttaja tiinehtymättömyyttä. Useidenhometoksiinien vaikutus ilmenee heikentyneenäkasvuna ja rehuhyötysuhteena. Lievätmuutokset ovat usein vaikea arvioidaja päätellä hometoksiinien aiheuttamiksi.Hometoksiinit aiheuttavat mm. vastasyntyneilläporsailla kuvissa näkyviäihomuutoksia. Kuvat Ilmari Hiidenheimonluentomateriaalista.14

SikaneuvontaMaatilan Parhaat infoHometoksiinien yleinen ja niihin vaikeastiyhdistettävä ongelma on vastustuskyvyneli immuniteetin heikkeneminen. Se ilmeneealtistumisena tarttuville taudeille jaheikkona rokotesuojan muodostumisena.Tarttuvan taudin ilmeneminen muutamissatai useammassakin sitä vastaan rokotetussaeläimissä voi pohjimmiltaan johtuahometoksiinien aiheuttamasta immuniteetinheikkenemisestä. Tämä kannattaa pitäämielessä kun pohditaan esim. yksittäisiäparvo-porsaiden tai sikaruusutapaustenesiintymisiä rokotetussa yksikössä.Hometoksiineja sisältävä vilja kannattaaohjata lihasioille tai märehtijöille ja varataparhaat erät emakoiden ja porsaidenruokintaan. Käytännössä täydellinen hometoksiinipitoistenviljojen eliminoiminenruokinnasta on mahdotonta. Kaikkiaviljaeriä ei voida analysoida ja toisaaltamonta erilaista hometoksiinia alhaisinakinpitoisuuksina samassa viljaerässä voivatvahvistaa toistensa vaikutusta siten, ettäoireet eläimissä ilmenevät varsin yllättäenja voimakkaana.Ruokinnassa on mahdollista käyttää valmisteita,kuten esim. Mycofix-esiseosta,jotka osaltaan estää hometoksiinien pääsyäeläimeen ja lieventää niiden vaikutustaelimistössä. Näiden aineiden käyttöä eiaina teoriassa suositella, koska oletetaan,että viljoissa ei hometoksiineja ole tai eiainakaan saisi olla, mutta käytäntö ja toksiinianalyysitovat osoittaneet usein niidentarpeen. Kannattaa paneutua hometoksiinientorjuntaan jo viljelyvaiheessa ja vieläruokinnassa valita sellainen rehustus, jokakäytännössä antaa riittävät mahdollisuudethometoksiinien vaikutuksien minimoimiseksi.Mikään keino yksinään ei oletäydellinen, mutta hyvä viljely, hyvä hoito jatautien torjunta hygienialla ja rokotuksillaja oikealla ruokinnalla ovat avaimia hyvääntuotokseen.Ilmari Hiidenheimoeläinlääkäri, agronomi■ PMWS (postweaning multisystemicwasting syndrome) on 2000-luvulla sikatalousmaissalevinnyt syndrooma elioireyhtymä, jonka synnyssä on osallisenacirco 2 -virus . Circo 2 -virus onSuomessakin yleinen, mutta siihen ei oleliittynyt PMWS syndroomalle tyypillisiäoireita ennen kuin vasta ensimmäisenkerran loppuvuonna 2007.PMWS syndrooman kliinisenä oireenaon porsaiden selvä laihtuminen, suoranainennääntyminen vieroituksen jälkeen.PMWSään sairastuneissa sikaloissa5-10% tai enemmän porsaista nääntyy.Porsaat voivat olla kalpeita, ja ihon kellerrystävoidaan todeta joillakin yksilöillä.Nääntyneiden joukossa kuolleisuusvoi olla huomattavaa, jopa 90%. Hengitysvaikeudetja ripuli ovat seuraavaksiyleisimmät oireet. Suurentuneita nivusimusolmukkeitavoidaan nähdä.PMWS oireetSian PMWS oireyhtymäKuolleiden tai lopetettujen porsaidenruhonavauksissa voidaan havaita mm.suurentuneet nivusimusolmukkeet jakumimaiset keuhkot. Mikroskooppisestinähdään syndroomalle tyypillisiä kudosmuutoksia.Circo 2 -virus voidaanosoittaa kudosnäytteistä mm. PCR-menetelmälläja immunohistokemiallisesti.On kuitenkin huomattava, että circo 2-virusta voi löytyä myös oireettomiensikaloiden porsaiden kudosnäytteistä.PMWS on aina koko sikalaa, ei yksittäistäsikaa, koskeva tauti. Sairaudenesiintyminen sikalassa voidaan vahvistaa,kun tilakohtainen vieroituksen jälkeinenkuolleisuus on huomattavasti noussut,tilan porsaissa on havaittu PMWS:lletyypillisiä kliinisiä, kuolemanjälkeisiä jamikroskooppisia kudosmuutoksia, sekälisäksi on osoitettu circo 2 -virusta runsaanakudosnäytteissä.PMWS:n hoito sikalatasolla perustuuympäristöolosuhteiden kohentamiseen,eri-ikäisten eläinten kasvattamiseen eriosastoissa, mahdollisesti eläintiheydenalentamiseen, sekä luonnollisesti muidensamanaikaisesti esiintyvien bakteeritautienhyvään hoitoon.Epäilytilanteissa tulee ottaa yhteyttä hoitavaaneläinlääkäriin ja suunnitella näytteenottoja tutkimukset yhdessä EviranTutkimus- ja analytiikkaosaston asiantuntijoidenkanssa.MHPMWS syndrooman kliinisenä oireena on porsaiden selvä laihtuminen. Porsaat voivatolla kalpeita, ja ihon kellerrystä voidaan todeta joillakin yksilöillä.Kuva ETT:n arkistosta.15

Hyvä suunnittelu sikavaraston avullaAnelman sikavarasto on teuraseläinten tulevienmäärien ennakoinnissa erittäin tärkeä työkalu.Teuraseläin- ja välitystoiminnot voivat sujua hyvinvain jos tuottajat pitävät huolta sikavarastonsaajantasaisuudesta. Alkutuotannon henkilökuntaavustaa mielellään tuottajia kaikissa sikavarastoonja Anelmaan liittyvissä kysymyksissä.KUVAA.Lihasikalan sikavarastoAvoimen ilmoituksen muokkausMikäli haluat muokata jo olemassa olevaa ilmoitusta paina: Sikailmoitusuusi/muokkaa. Anelma varmistaa vielä seuraavalla kysymyksellä, ettäuusi teurasilmoitus tulee tehtyä oikeasta tietolähteestä.Vastatessasi OK näytölle tulee kuvan A mukainen näkymä. Mikäli tarkoituksenasion muokata jo olemassa olevaa ilmoitusta, vastaa Peruuta.Näytölle avautuu seuraava näkymä. Paina Muokkaa-tekstin alla olevaakuvaketta. Tarkista tiedot ja paina Jatka.KetjuinformaatiolomakeLihasikaloiden saamat porsaserät ja niiden tiedot tulevat automaattisestiAnelmaan. Tuottaja voi siirtää ne sen jälkeen sikavarastoon pääsääntöisestisille osastolle, jonne ne on myös todellisuudessa sijoitettu.Sikavaraston kalenterista näkyy milloin eläinten on arvioitu tulevanteuraaksi. Harvennukset on tehty tuotantosuunnitelmassa olevan harvennussuunnitelmanmukaisesti. Kalenterin voi tulostaa muistutukseksisikalan seinälle muistuttamaan teurasilmoitusten tekemisestä ajoissa.Sikavarastossa olevat eläimet ilmoitetaan teuraaksi sikavarastosta viimeistääntoivottua noutoviikkoa edeltävän viikon maanantaina. Ilmoitustentekeminen on mahdollista neljälle seuraavalle viikolle. PainaAnelman vasemmasta valikosta Sikavarasto. Näyttöön tulee kuvan Ayläosan mukainen näkymä. Mikäli haluat muokata olemassa olevaa ilmoitustaniin katso Avoimen ilmoituksen muokkaus -ohjeet.Paina jotakin vasemmassa reunassa olevista osastonumeroistaja näytön alareunaan avautuu Teurasilmoitus eläinvarastoneläimistä -kenttä. Kirjoita Määrä-kenttiin kultakin osastoltatällä kertaa lähtevien eläinten määrä. Muistathan, että eläimeton myös tatuoitu kyseisten osastojen numeroilla. Vain silloinAnelma osaa käsitellä teurastietoja automaattisesti ja kasvuraporttienlaskeminen on mahdollista.Paina Jatka ja pääset Ketjuinformaatiolomakkeelle.Täytettyäsi lomakkeen tarpeellisilta osin paina Lähetä. Mikäli ilmoituksentallennus onnistui näkyy näytössä teksti ”Ilmoituksen lisäysonnistui”. Mikäli se ei onnistunut niin seuraa näytöllä samassa paikassanäkyviä ohjeita ja paina uudelleen Lähetä.Tallennettu ilmoitus16

Maatilan Parhaat infoYhdistelmäsikalan sikavarastoYhdistelmäsikalan lihasikasuunnitelmaYhdistelmäsikalat suunnittelevat tulevat teurastuksensaetukäteen sikavaraston Lisää porsaita/teuraserä-toiminnolla, kuva B. Lisätytporsaserät näkyvät esimerkkikuvassa osastolla1 ja lisätyistä teuraseristä näkyy malli osastolla2. Mikäli sikalasta lähtevien teuraserienkoko on melko vakio ja eriä lähtee säännöllisesti,voi esimerkiksi koko vuoden teuraserättallentaa valmiiksi yhdellä kertaa.Huomaa: lisätty teuraserä ei oleteurasilmoitus vaan vasta alustava ilmoitus.Sikavarastoa voi päivittää sitämukaa kun määrät ja aikataulut tarkentuvat.Mikäli yhdistelmäsikala haluaaseurata omien sikojensa kasvuakasvuraporttien avulla on porsaatlisättävä sikavarastoon Lisää porsaitaosastolle -toiminnon avulla.KUVAB.Yhdistelmäsikalan lihasikailmoitusPaina Anelman vasemmasta valikosta Sikavarasto ja paina jotakinosastonumeroista kuvan vasemmassa laidassa. Näytölle avautuu allaoleva näkymä.Teurasilmoitus emakoista ja karjuistaPaina ensin vasemmasta valikosta joko Sikailmoitus: uusi/ muokkaa taiSikavarasto. Jos Anelma kysyy ”Haluatko, että teurasilmoitus tehdäänsikavarastosta?”, paina Peruuta.Näytölle avautuu alla oleva näkymä. Valitse eläinlaji, täytä määrä ja painaLisää erä teurasilmoitukseen. Tarkista tiedot ja paina Jatka ja pääsetKetjuinformaatiolomakkeelleKirjoita Määrä-kenttiin kultakin osastolta tällä kertaa lähtevien eläintenmäärä. Muistathan, että eläimet on myös tatuoitu kyseisten osastojennumeroilla. Vain silloin Anelma osaa käsitellä teurastietoja automaattisestija kasvuraporttien laskeminen on mahdollista.Paina Jatka ja pääset Ketjuinformaatiolomakkeelle.Tallentuiko ilmoitus?Haluatko poistaa ilmoituksen?Jos vielä olet epävarma ilmoituksen perillemenosta niin sen voi varmistaapainamalla vasemmalta Teurasilmoitukset, jolloin seuraava näkymäavautuu.Jos tekemäsi ilmoitus on näkyvissä, silloin se on tallentunut myös teurastamolle.Ilmoituksen poistaminen tapahtuu painamalla Tiedot-otsikonalla olevaa kuvaketta. Paina sen jälkeen punaista rastia.17

Kutsu sikaseminaariinSeinäjoki Areena keskiviikkona 4.3.20099.00 Aloituskahvi/tee9.30 Seminaarin avausLihateollisuuden tulevaisuudennäkymätSikaketjun haasteet ja mahdollisuudetMartti Vähäkangas ja Tomas Gäddnäs, Snellman10.45 Suomen Rehun maakunnallinen rehustrategiaJukka Heinonen ja Jari Sivunen, Suomen RehuKeskustelu12.00 Lounas13.00 Tuotannon suunnittelu, toteutus, seuranta jakehittäminen – KehittämisvinkkejäMarjut Vuorijärvi ja Marja-Leena Koivisto,Suomen RehuMartti Hassila ja Reijo Lintulahti, SnellmanKahvitauko15.30 Tilaisuus päättyyIlmoittautumiset viimeistään26.2. mennessä:Snellman, Laura Ehlerspuh. 044 796 6398laura.ehlers@snellman.fiSuomen Rehun asiakaspalvelukeskuspuh. 010 402 2020asiakaspalvelu@agrimarket.fiVastaava ruotsinkielinen seminaaripidetään 5.3. Vöyrillä.Tervetuloa!Kutsu nautaseminaariinAkustiikkatalo, Ylivieska torstaina 19.3.200909.30 Aloituskahvi/tee10.00 Avaus, Leif Liedes, toimitusjohtaja, Rehuraisio10.15 Kestävä naudantuotanto, Ilmo Aronen, tutkimus- ja kehitysjohtaja,Rehuraisio11.00 Lihateollisuuden näkymät, Martti Vähäkangas, toimitusjohtaja,SnellmanKeskustelu12.00 Lounas13.00 Vasikasta kasvumestariksi tai huippulypsäjäksi, eläinlääkäri13.30 Ruokintavinkit, Juha Anttila, tuotantoneuvoja, Rehuraisio14.15 Tavoitteena hyvinvoiva maatila, Vesa Nuolioja, johtaja, ProAgria Oulu14.45 Tästä eteenpäin, Vesa Hihnala, kenttäpäällikkö, Snellman15.00 PäätöskahviMahdollisuus tutustua Ylivieskan rehutehtaaseen18Ilmoittautumiset viimeistään 12.3. mennessäSnellmanille:Pekka Taipale, puh.0500-265 635, pekka.taipale@snellman.fitai Rehuraisiolle:Päivi Heikkilä, puh 044-781 8961,paivi.heikkila@raisio.comVastaava ruotsinkielinen seminaaripidetään 2.4. Pietarsaaressa.Tervetuloa!

YhteystiedotMP NautaVesa Hihnala, MP kenttäpäällikkö044-796 6345Matti Kastarinen, MP kenttäedustaja0500-263 995Pohjoinen aluePekka Taipale, alue-edustaja0500-265 635Markku Pökkylä, asiamies0400-282041Eero ja Antti Sallinen, hankintayrittäjä0400-384 180 • 040-5543 621Jukka ja Mauri Takanen, hankintayrittäjä040-5155 702 • 0400-367 400PietarsaariEteläinen alueMårten Lassfolk, alue-edustaja044-7966 545Jarmo Niemelä, asiamies0500-369 597Peter Björk, hankintayrittäjä0500-263 996Christer Sundqvist, vasikkavälitysyrittäjä0500-264 570Maatilan Parhaat infoMaksuton eläintautivakuutus2009Kaikki Snellmanin Maatilan Parhaat -sopimustuottajatovat edelleenkin vuonna2009 osallisia Snellmanin ja If VahinkovakuutusyhtiöOy:n ryhmäeläinvakuutuksesta.Snellman maksaa vakuutusmaksun sopimustuottajienpuolesta, mikä tarkoittaa,että tuottajilla on maksuton perussuojajoitakin tarttuvia tauteja vastaan. Nautatilatovat osallisia mahdollisia salmonellanaiheuttamia vahinkoja vastaan otetustaryhmävakuutuksesta.Sikatilojen ryhmävakuutus on hiukan laajempija korvaa myös porsasyskän, dysenterian,kapin, aivastustaudin ja PRRS:n aiheuttamiavahinkoja. Yksi ehto, joka tilojenon täytettävä vakuutuksen saamiseksi onluonnollisestikin se, että tilat täyttävät alanyleiset vaatimukset tilan tautisuojauksesta,jotka on kuvattu mm. ETT:n kotisivuilla(www.ett.fi).Vahinkotapauksia on Snellmanin tiloilla olluterittäin harvassa viimeisimpien viidenvuoden aikana. Koko maassa on vahinkotapaustenmäärä ollut kuitenkin edelleenkinmerkittävä. Tästä johtuen ovat vakuutusmaksutpysyneet korkealla tasolla. Vuonna2009 Snellman maksaa sopimustuottajienylimääräisenä etuna heidän puolestaan vakuutusmaksujayli 76 000 €. Kuluvan vuodenaikana tulemme yhdessä vakuutusyhtiöidenja tuottajiemme kanssa tutkimaanuusia vaihtoehtoja epidemiavakuutuksille.TGMP SikaMartti Hassila, MP kenttäpäällikkö(06) 786 6344, 044-796 6344Reijo Lintulahti, MP sikakonsultti044-796 6542Laura Ehlers, MP tuotannonohjaaja044-796 6398Lisa Ahlgren, sikaprosessisuunnittelija(06) 786 6331, 044-796 6331Henry Ahlvik, porsasvälitysyrittäjä044-796 6555MP ToimistoMona Julin, logistiikkapäällikkö(06) 786 6343, 044-796 6343Brita Wiik, tilitysvastaava(06) 786 6323Tomas Gäddnäsalkutuotannon johtaja(06) 786 6342, 044-796 6342sähköposti:etunimi.sukunimi@snellman.fiMyymälä (06) 786 6384myymala@snellman.fiSnellmanin Lihanjalostus OyKuusisaarentie 1 B68600 Pietarsaaripuh * 06 786 6111fax 06 786 6184anelma@snellman.fihttp://anelma2.snellman.fiKevään vierailutilaisuudetnaudantuottajilleTervetuloa tutustumaan Snellmanin toimintaan jatoimitiloihin Pietarsaareen. Järjestämme kevään aikanabussikuljetukset alla mainituilla reiteillä. Tarkempiaikataulu ilmoitetaan myöhemmin, mm. Anelmassa:http://anelma2.snellman.fi26.2. Haapavesi - Oulainen - Ylivieska - Kannus5.3. Perho - Veteli - Kaustinen26.3. Kauhajoki - Kurikka - Ilmajoki - Lapua16.4. Kiuruvesi - Pyhäjärvi - Haapajärvi - Nivala - Sievi23.4. Muhos - Tyrnävä - Liminka - Raahe - Pyhäjoki - Kalajoki19

120865