Ruisrääkkä - kesäyön narisija - BirdLife Suomi

BirdLife Suomi ry: MAATILAN LINNUT LAJIKORTTIRuisrääkkä - kesäyön narisijaRuisrääkkä on kuulunut peltojemme tyyppilintuihin viime vuosisadanpuoliväliin saakka, mutta laji hupeni hyvin vähiinmaataloudessa tapahtuneiden muutosten takia. Viimevuosina kanta on vahvistunut, mutta ruisrääkkäkantammeon yhä uhanalainen ja riippuvainen Itä-Euroopasta tulevastatäydennyksestä.Rääkän havaitsee laulustaRuisrääkän ääni on helppo tunnistaa, mutta piilotteleva lintu on vaikeanähdä. Kesäyönä pellolta kuuluva koiraan soidinlaulu on kauas kuuluvakaksiosainen narina ”kreek-kreek”, joka saattaa toistua läpi yön lähestauotta. Lintu voi laulaa harvakseltaan päivälläkin. Jos linnun saa näkyviin,vastassa on erikoinen lymyilijä. Rääkkä on räkättirastaan kokoinen, pitkäkoipinenja lähes pyrstötön kanalintumainen lintu, jolla on kauniin punaruskeat siivet ja muutenruskeankirjava höyhenpuku. Etenkin koiraan päässä voi nähdä myös siniharmaataväriä.kuva: Christof BobzinRuisrääkkä muuttaa AfrikkaanRuisrääkkä on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa talvehtiva muuttolintu. Ensimmäiseträäkät saapuvat yleensä toukokuun ensimmäisellä puoliskolla. Ensimmäisinä saapuneetpiilottelevat pajukoissa ja ruovikoissa ja saattavat jo silloin päästellä soidinnarinaansa.Kun heinä tai oras on riittävän korkeaa linnun piilopaikaksi, siirtyvät koiraat pelloillesoidintamaan. Hyvällä peltoaukealla saattaa kuulla useita koiraita. Pian parittelunjälkeen koiras siirtyy usein toisille pelloille houkuttelemaan uusia naaraita. Siirtymä voiolla jopa satoja kilometrejä. Naaras munii kuppimaiseen, ruohoista kyhättyyn pesäänsäkymmenkunta munaa, joita se hautoo kolme viikkoa. Poikaset jättävät pesän hetikuoriutumisen jälkeen. Aluksi emo ruokkii niitä, mutta melko pian ne löytävät itseravintonsa. Naaras munii usein myös toisen pesyeen. Ruisrääkät lähtevät syysmuutolleelo–syyskuussa.ElinympäristöRuisrääkkä viihtyy monenlaisissa ympäristöissä. Suurin osa koiraista hakeutuu heinätaikesantopelloille. Vesistöjen ja ojien varsille perustetut suojavyöhykkeet ja -kaistatsaavat myös rääkän asettumaan. Etenkin loppukesällä lajin tapaa usein myös viljapellolta.Joskus ääntelyä voi kuulla myös rantaluhdilta, taimikoista ja puutarhoista.Yleensä rääkkäreviirin tuntumassa on joku kosteikko, joka tarjoaa ravintoa etenkinkuivana kesänä. Avo-ojitetut pellot ovat suosittuja, silläravintotilanne ja suojautumismahdollisuudet ovat paremmatkuin salaojitetuilla alueilla. Ruisrääkän poikue liikkuulaajalla alueella ravinnon haussa, eikä koiraan soidinäänestävoi päätellä naaraan ja poikasten tulevaa ruokailualuetta.RavintoRuisrääkkä popsii lähes kaikkea mitä kiinni saa. Ravintolistaankuuluu suuri osa peltojen hyönteislajeista jahämähäkeistä sekä matoja, kotiloita ja sammakoita. Ainakinmuuttomatkoillaan se tulee toimeen myös siemenravinnolla.BirdLifeS U O M I F I N L A N DMaatalouden ympäristötuen koulutusmäärärahakuva: Jouni Valkeeniemi

Ruisrääkän väheneminen johtuu yleisestä maataloudentehostumisesta ja yksipuolistumisesta. Laji on löytänyt kesantopelloistamainion turvapaikan itselleen. Ruisrääkkä saattaa melko sopeutuvanaja suuria poikueita tuottavana lintuna menestyä jatkossa hyvinkin,kunhan se otetaan pienin toimin viljelyssä huomioon.MITEN MINÄ VOIN AUTTAA RUISRÄÄKKÄÄ?nnnnnnnnnnNiitä keskeltä reunoille tai pienempi ala kerrallaan. Tutkimusten mukaantällainen niittotapa säästää poikasia silpoutumiselta niittotöiden yhteydessä,koska ne ehtivät siirtyä alta pois.Käytä traktorin ja niittokoneen edessä puomia, johon on kiinnitetty kettinkiätai muuta laahusta, joka säikyttää linnut jo vähän ennen terän saapumista.Pienennä työskentelynopeutta, jotta rääkät ehtivät suojaan. Ruisrääkät pakenevatsuojaan juoksemalla, vain harvoin lentämällä. Nopeasti liikkuvamaatalouskone voi yllättää rääkän, vaikka se onkin hyvä juoksija.Pidä sänkikorkeus puinnissa riittävän korkeana, jotta terät menevät suojaanpainautuneiden rääkkien ja niiden poikasten yli.Käytä torjunta-aineita harkiten ja vältä niiden käyttöä etenkin pientareiden jasuojakaistojen läheisyydessä. Näin pellon pikkueliöt säästyvät ravinnoksirääkille.Jätä pensaita ojien reunoille rääkkien suojapaikoiksi.Niitä kesantopellot mahdollisimman myöhään kesällä, jotta rääkän poikasetehtivät varttua kasvillisuuden joukossa riittävän suuriksi.Jätä leveät suojakaistat peltojen reunoille. Niiltä löytyy suuri määrä hyönteisiäja muita pikkueläimiä ruisrääkän ravinnoksi. Perusta mahdollisuuksienmukaan suojavyöhykkeitä.Jätä latojen ja muiden rakennusten läheisyyteen ja avoimien kumpareiden,kivikasojen ja isojen kivien ympärille viljelemättömiä niittylaikkuja. Rääkkälöytää niiltä ravintoa ja suojaa.Suosi avo-ojia ja kosteikkoja ruisrääkkien suoja- ja ruokailupaikoiksi.Näistä toimista hyötyvät monet muutkin eläin- ja kasvilajit.Osaan toimista voi saada myös maatalouden ympäristötukea.Lisätietoja:BirdLife Suomi ryPL 1285, 00101 Helsinkipuh (09) 4135 3300sähköposti: toimisto@birdlife.fihttp://www.birdlife.fi/