Palmenia-lehti 1/2011 - Kurki-hanke

▪▪▪ Teksti: Arja-Leena PaavolaMaahanmuuttajien erityistarpeet vaativat yhäenemmän panostusta maamme kouluissa.Opettajilla on suuri merkitys vieraasta kulttuuristatulevan opintomenestykseen ja sitäkautta myös oppilaan koko elämään.Lisääntyvä maahanmuutto tulee vaikuttamaan yhteiskuntaan,mutta muutoksen suunta on vielä hahmottumatta.Aidon monikulttuurisuuden kehittyminen onhidas prosessi, jossa ei voida välttyä yhteentörmäyksiltä.Hyvistä tavoitteista ja periaatteista huolimatta koulumaailmassakulttuurien kirjon tuoma erilaisuus saatetaannähdä puutteena tai poikkeavuutena.- Suomessa lähtökohdat ovat siinä mielessä hyvät,että ilmaisen koulutuksen ansiosta kenellä tahansa onainakin periaatteessa mahdollisuus edetä niin pitkällekuin omat rahkeet vain riittävät. Käytännössä maahanmuuttajientaival on usein hankalampi, sanoo dosenttiMirja-Tytti Talib Helsingin yliopistosta.Kulttuurierot ja yhteisen kielen puute tuottavat molemminpuolin ennakkoluuloja ja väärinymmärryksiä.Opettajien kohdalla koulutuksen, kokemuksen sekäresurssien riittämättömyys ja jatkuva kiire ovat lisänneetturhautuneisuutta. Opettajien asenteellinen kovuusja suvaitsemattomuus ovat lisääntyneet, kentieskasvaneen työtaakkansa alla opettajat eivät jaksa ymmärtääkielirajoitteista, vierasta kulttuuria edustavaaoppilasta.- Opettajilla on kuitenkin suuri vaikutus siihen, kehittyykökouluissa hyvin menestyviä maahanmuuttajaoppilaitavai ei. Monikulttuurisesta taustasta tulevatjoutuvat usein käymään läpi vaikean prosessin ja määrittelemäänomaa identiteettiään. Tueksi tarvitaan kannustavaaja kärsivällistä opettajaa, joka jaksaa uskoaoppilaan menestykseen.Ammatti-ihmisen pitää kyetä pääsemään ennakkoluulojenyli. Opettajuuden suurin haaste onkin tässä:kuinka toimia vaikeissa tilanteissa tasapuolisesti.- Mielestäni kouluissa tarvitaan uutta ajattelutapasekä opetusmenetelmien muutosta, siksi työyhteisö tulisikouluttaa uudelleen. Opettajien pitäisi myös keskenäänpohtia, mitkä asiat ovat hankalia seikkoja monikulttuurisessakoulumaailmassa, Talib korostaa.Tuttu ilmiö muualtaSoveltavan kasvatustieteen laitoksella yliopistolehtorinatoimiva Talib tutkii kasvatuksen yhteiskunnallisiatekijöitä ja erityisesti monikulttuurisuutta. Hän ontyöskennellyt lehtorina ja opettajana myös Yhdysvalloissa,Saudi-Arabiassa ja Nigeriassa. Saavuttuaan paluumuuttajanaSuomeen Talib opetti maahanmuuttajaoppilaitaja toimi apulaisrehtorina Meri-Rastilan koulussa1990-luvulla. Hän on nähnyt aitiopaikalta, kuinka suomalainenyhtenäiskulttuuri on alkanut murentua.- Varoittelin jo apulaisrehtorina toimiessani siitä, ettämyös Suomessa koulut erilaistuvat, sillä valta väestöpyrkii saamaan lapsensa kouluun, jossa ei ole maahanmuuttajia.Yhdysvalloissa Talib opetti koulussa, jossa pyrittiinpuuttumaan suuntaukseen saattamalla eri vähemmistöjenja valkoisen keskiluokan lapset samaan kouluun.Integraation välineenä käytettiin etenkin taideaineita.Hanke oli Clintonin ajan kädenosoitus demokraattisilleideoille.- Projektista seurasi paljon hyvää, mutta kuuden vuodenkokeilun aikana ja vähemmistöjen osuuden kasvaessavalkoinen keskiluokka alkoi vetäytyä. Vierailinkoulussa viime kesänä ja havaitsin, että tällä hetkelläoppilaina on vain vähän valkoista keskiluokkaa. Näidenperheiden ratkaisujen taustalla vaikuttivat asuntopoliittisetkysymykset sekä vanhempien pelot, Talib huokaa.Suomessa kannattaisi tajuta, että asiat ovat hyvinvain, jos maahanmuuttajat ovat kotiutuneet ja ovat mukanatyöelämässä.- Kyse on sosiaalisesta todellisuudesta, jossa huonoinvaihtoehto on se, että samoille alueille, joissa asuu syrjäytyneitäsuomalaisperheitä, asutetaan heikosti sopeutuneitamaahanmuuttajia. Kahden heikon ryhmänsaattaminen yhteen ei tuota hyvää.Koulutustarjontaa akateemisillemaahanmuuttajilleVuodesta 1995 akateemiset maahanmuuttajat jaheidän opettajansa ovat olleet Palmenian tarjoamankoulutuksen tärkeä kohderyhmä. Koulutusten jaerilaisten kehittämishankkeiden joukossa varsinkinviiden kuukauden mittainen uraohjauskoulutus onollut erittäin suosittu. Syynä ovat hyvät tulokset: noinpuolet kaikista koulutukseen osallistuneista työllistyy.Myös alakohtaista täydennyskoulutusta järjestetäänesimerkiksi maahanmuuttajataustaisille opettajille jataloushallinnon ammattilaisille. Kaikissa koulutuksissasuomen kielen opinnoilla ja henkilökohtaisellaohjauksella on tärkeä rooli. Kouluttajat ovat Helsinginyliopiston asiantuntijoita ja kentällä toimivia kokeneitaopettajia.ESR-rahoitteisissa projekteissa on vuonna 2010kehitetty uusia malleja maahanmuuttajayrittäjienkielitaidon kohentamiseksi. Projekteissa pyritäänmyös selvittämään, kuinka sosiaali- ja terveysalansoveltuvuustestejä voisi kehittää maahanmuuttajillesopivammiksi. Käynnissä olevan Monni – Monikulttuurisempikoulu -hankkeen tavoitteena taas onehkäistä maahanmuuttajiin liittyviä ennakkoluuloja jamaahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymistä.Projekti tuottaa kouluille välineitä etnisen syrjinnäntunnistamiseen ja käsittelemiseen sekä asenneilmapiirinparantamiseen.PALMENIA 7