Palmenia-lehti 1/2011 - Kurki-hanke

Koulutusohjelman toteutus oli monitieteinen. Yhtenäasiantuntija-arvioitsijana toimi professori MaritaPoskiparta Jyväskylän yliopistosta terveyskasvatuksenlaitokselta. Terveyskasvatus ja talous- javelkaneuvonta saattaa kuulostaa yllättävältä yhdistelmältä,mutta asiakkaan motivoimisessa elämäntapojenmuutokseen voidaan käyttää samoja menetelmiä kuinravintoneuvonnassa.Opiskelijan suurin ponnistus oli oman työpaikantarpeista lähtöisin olevan kehittämisprojektin työstäminen.Suunnittelija Riikka Laurellin mukaan kehittämisprojektienaiheet olivat monipuolisia ja toivattämän päivän talous- ja velkaneuvonnan osaamisenhyvin esille. Tiedekunnista etsittiin asiantuntemustaeri osaamisalueisiin liittyen ja arviointi tapahtui yliopistonasiantuntijoiden avulla.- Työelämälähtöisten lopputöiden arviointi tieteellisessämielessä oli mielenkiintoinen prosessi ja toivomme,että lopputyöt pääsisivät omalla tavallaan mukaantieteelliseen keskusteluun, kertoo erikoissuunnittelijaTaina Ketola.Opiskelijoiden lopputöiden tiivistelmistä ja asiantuntijoidenartikkeleista koottu julkaisu ilmestyy alkuvuodesta2011.- Koulutusohjelmalle on edelleen kysyntää. Uusikoulutus ohjelma alkoi joulukuussa, kertoo Ketola.Lisätietojariikka.laurell@helsinki.fiHämeenlinnassa tuotteistetaankuntapalvelujaHämeenlinnan kaupunki on kouluttanut henkilöstöäänKuntapalveluiden tuotekehittämisenkoulutusohjelmissa. Kaupunki onnostanut tuotteistamisen yhdeksi strategiseksikehittämiskohteeksi tuleville vuosille. Tavoitteenaon olemassa olevien palveluiden ja toimintamallientuotteistustyön kautta saada läpinäkyväksi toimintaprosessitsekä kustannusrakenne.- Taustalla on paitsi toiminnan tehostaminen ja tuottavuudenparantaminen, myös prosessien toimivuudenvarmistaminen, kertoo kehitysjohtaja Tarja Majuri.Koulutusohjelmaan sisältyvien työelämälähtöistenkehittämisprojektien myötä on noussut ajatus siitä,otetaanko asiakas tuotekehitystyöhön mukaan riittävänajoissa. Asiakasraadit voisivat toimia tuotekehitysprojektinsparraajina.Koulutukseen oleellisena osana kuuluva työssäoppiminenon näkynyt työorganisaation arjessa. Opetusjakulttuuripalvelujen palvelujohtaja Mika Mäkelätoteaa, että hänen omalla vastuualueellaan nuorisopuolion tuotekehitystyössä tällä hetkellä pisimmällä.Koko henkilöstö on osallistettu kehittämistyöhön,johon koulutusohjelma on tarjonnut ulkoisen avun jakehittämisen välineen.Tuotekehittämisen kohteena on toimintamalli, jossanuorisotyöntekijä työskentelee yläkoulussa. Kulttuuripuolellatuotteistuksen kohteena ovat olemassaolevat palvelut ja tuoteryhmät. Se miten opetuspuolellatyöyksikköjen henkilöstö voidaan osallistaa laajemminyhteiseen kehitystyöhön, on Mäkelän mukaan vieläpohdinnassa. Nyt tuotteistustyötä tehdään pääosinesimiestasolla.Lisätietojasari.hanka@helsinki.fiKansainvälisen yritysviestinnänerityisosaamistaHelsingin, Jyväskylän ja Tampereen yliopistotjärjestivät yhteistyössä Kansainvälisen oppisopimustyyppisenkoulutuksen 15.12.2009–14.12.2010. Koulutukseen osallistui 30 viestinnänammattilaista, jotka halusivat hankkia lisääosaamista organisaationsa kansainvälisen viestinnänkehittämiseen ja toteuttamiseen.Koulutus toteutettiin monimuoto-opetuksena, jossahyödynnettiin lähi-, etä- ja verkko-opetusta.Parhaimmillaan oppiminen kytkeytyi kiinteäksiosaksi organisaation toimintaa. KehittämispäällikköMinna-Maija Salomaa Palmeniasta kertoo, ettämuutama opiskelija oli saanut lopputyön tekemiseenmukaan koko lähityöyhteisönsä.- Opiskelijat näkivät koulutuksen alkuna kehittämistyölle,jota he ovat nyt valmiita jatkamaan yhdessämuun työyhteisönsä kanssa.Koulutuksessa painottui pienryhmätoiminta ja työpaikkaohjaus.Salomaan mukaan kokemukset työpaikallatapahtuvan oppimisen ohjaamisesta olivat myönteisiäniin ohjaajien kuin ohjattavienkin puolelta.- Tarvetta kehittämiseen on kuitenkin jatkossa. Koulutuksenjärjestäjien esimerkiksi tulee tukea työpaikkaohjaajiaparemmin.Pienryhmätoiminta muodosti suuren osan oppimisprosessista.Pienryhmiä vetivät sisältöasiantuntijat.Tapaamisten aikana opiskelijat työstivät omaa kehittämistehtäväänsäja antoivat palautetta ja kehittämisehdotuksiatoisilleen. Suurimmaksi anniksi koettiinverkostoituminen oman alan toimijoiden kesken- Omien käytäntöjen peilaus auttoi suhteuttamaanoman organisaation viestintäkäytäntöjä muiden organisaatioidentilanteeseen.Syksyllä 2010 käynnistyi uusi koulutusohjelma, jossaaloitti 28 viestinnän ammattilaista.Lisätietojaminna-maija.salomaa@helsinki.fiPALMENIA 11