Palmenia-lehti 1/2011 - Kurki-hanke

▪▪▪ PääKIRJOITUS 1/2011PALMENIAOsAAMIsENMAtKALAUKKUJulkaisijaHelsingin yliopistoKoulutus- ja kehittämiskeskusPalmeniaPäätoimipaikkaVuorikatu 24 (PL 58)00014 Helsingin yliopistoPuhelin: (09) 1911www.helsinki.fi/palmeniaetunimi.sukunimi@helsinki.fiPäätoimittajaKauko Hämäläinen, johtajaPuhelin (09) 191 54 001ToimituskuntaSuvi Kataja,vastaava toimittajaAnne Karkulahti,suunnittelija, HelsinkiHannele Koivunen,suunnittelija, KouvolaNinni Kurko-Seppänen,suunnittelija, HyvinkääMaija Mikkilä,koulutuspäällikkö, KotkaAnu-Liisa Rönkäprojektipäällikkö, LahtiEeva Leena Söderström,toimitussihteeriUlkoasu ja taitto:Heikki Jantunen, YliopistopainoPaino:YliopistopainoISSN 1795-2999Kannen kuva:Jukka NurminenKuvassa puoliavoimen merenlahdenkorkeakasvuinen rakkoleväVerkholm, Saaristomeri, syyskuu2003Palaute, tilauksetja osoitteenmuutokset:palmenia-info@helsinki.fiTyöurien pidentäminen tulee lähivuosinaolemaan keskeinen teemahallitusohjelmissa, työelämän kehittämishankkeissaja koulutusorganisaatioidenpalvelutarjonnassa.Korkeakouluopinnot pitäisi aloittaa mahdollisimmannopeasti ylioppilaaksi tulonjälkeen ja valmistua maisteriksi viidessävuodessa. Työelämässä taas pitäisi sinnitelläterveenä mahdollisimman kauan työvoimapulaaehkäisemässä ja eläkettä kerryttämässä.Tutkimusten mukaan on olemassa moniakeinoja, joiden avulla työssä jaksaa jaselviää mahdollisimman pitkään. Omastakunnosta huolehtiminen on tärkeää. Hölkkääjätelävät keskimääräistä kauemmin.Optimistit säilyttävät työkykynsä pitkäänja elävät jopa viidenneksen pessimistejä pidempään.Niillekin, jotka eivät viitsi liikkuatai jaksa suhtautua asioihin aina myönteisesti,voi jatkuva opiskelu ja itsensä kehittäminenolla pelastuksena.Pitkät työurat edellyttävät entistä systemaattisempaakoulutuksen suunnittelua.Professori Anna Raija Nummenmaaon ottanut käyttöön käsitteen ”osaamisenmatkalaukku”. Ajatuksena on, että matkalaukkuunkertyy opintojen ja työuran aikanaerilaista osaamista, jota täytyy välillätäydentää, jotta matkaa voi jatkaa. Vaaditaansekä spesifejä – esimerkiksi lääkärin,opettajan tai juristin – ammatinhallintaanliittyviä tietoja ja taitoja että kaikille yhteisiävalmiuksia, kuten johtamis- ja vuorovaikutustaitoja.Matkalaukkua täytettäessä on tärkeääyhdistää perinteisiä täydennyskoulutuksenmuotoja työssä oppimiseen. Koulutusta oneriytettävä entistä enemmän työurien erivaiheiden tarpeisiin. Uran alkuvaiheessaon yleistymässä esimerkiksi mentorointi,jossa kokeneet työntekijät tukevat uusiatyöntekijöitä. Mentorointi voi tapahtuaryhmissä, jotka voivat olla myös moniammatillisia,jolloin eri alojen ihmiset voivatjakaa osaamistaan.Toinen kriittinen vaihe uralla on noin6–7 vuoden jälkeen, kun monet etenevätesimerkiksi johtaviin tehtäviin. Tässä vaiheessatarvitaan usein myös oman osaamisensyventämistä tai laajentamista. Kolmastärkeä vaihe on 15–20 työvuoden paikkeilla,jolloin työ on yleensä hyvin hallinnassaja elämä vakiintunut. Oman osaamisen kehittäminenja mahdollinen alanvaihto voivatauttaa jaksamaan ja ehkäisevät kyynistymistäja urautumista.Kymmenkunta vuotta ennen eläköitymistäon ammattitaidon ylläpito edelleentarpeen. Myös oman kokemuksen siirtäminenmuiden hyväksi esimerkiksi mentorinatoimimalla on hyödyllistä ja useinpalkitsevaa sekä henkilölle itselleen ettätyöyhteisölle.Esittelemme tässä lehdessä joitakinvastauksia, joita yliopisto voi tarjota uraneri vaiheissa. Mentorointi on yleistynytopetus alalla. Oppisopimustyyppiset koulutuksetmahdollistavat syvällisen osaamisenkehittämisen ja uuden tutkimustiedonkäyttöönoton työelämässä. Monikulttuurisuudenlisääntyminen edellyttää suuriamuutoksia myös osaamisen matkalaukunsisältöihin. Yliopistot ovatkin tarjoamassaentistä toimivampia huoltosopimuksiaomille alumneilleen läpi elämän jatkuvanosaamisen ylläpitämiseksi.Kauko Hämäläinenjohtajakuva: Ari Aalto

▪▪▪ AjankohtaistaTäsmäkoulutustatalousjohtamiseenRiihimäelläRiihimäen kaupungin valtuustosalissaoli 18.11.2010 tyytyväisiäesimiehiä ja -asiantuntijoita,kun Kustannustietoisen johtamisenkoulutusohjelman todistuksia jaettiin.Koulutusohjelman sisältöinä olivattalouden ja toiminnan suunnittelun, tilinpäätöksenanalysoinnin ja tulkinnan, kustannuslaskennansekä tuloksellisuuden javaikuttavuuden teemat.Koulutuksen sisällöt olivat tarkkaan räätälöityjäosallistujien tarpeiden mukaan.Tavoitteena ei ollut tehdä osallistujista taloudenammattilaisia, vaan antaa työkalujakustannustietoisempaan ja tuloksellisempaanjohtamiseen.Riihimäen kaupungin työsuojelupäällikköPäivi Ojasen mukaan koulutusohjelmaoli erittäin onnistunut.– Esimiehet ovat toki substanssinsaasian tuntijoita, mutta talousosaaminenon nykypäivänä yksi esimiehen perustaidoista.– Paras talouskoulutus, mitä kaupungissammeon järjestetty, totesi kaupungin kehittämispäällikköRitva Mustonen.Koulutusohjelma on osa TuoteNyt-projektia,jota rahoittavat Euroopan sosiaalirahastoja Hämeen ELY-keskus.Sinoan osaamisellakysyntääPalmenian Kouvolan alueyksikönyhteydessä toimivan Kiinan kielenja kulttuurin asiantuntijayksikön,Koulutuskeskus Sinoan, toiminnankärkipisteitä vuonna 2011 ovat Kiinaansuuntautuvan koulutusviennin kehittäminenja kaksi ESR-rahoitteista hanketta.KURKI (Kymenlaakson UudistajaksiResurssoidut Kiina-innovaatiot) -hanketähtää vuosien 2010–2012 aikana KymenlaaksonKiina-toimintojen selvittämiseenja seudullisen osaamispääoman kasvattamiseen.Kuva: robert Lowe/Creative Commons/Flickr.com4 PALMENIA

▪▪▪ Ajankohtaista25 vuottatiedottajakoulutustaJuhlaseminaari kokosi vuosien varrella tiedottajakoulutuksen käyneet kuulemaan tiedottajan työntulevaisuudesta. Kuva: Pauli HaavistolaPalmenia järjesti 4.11.2010 Lahdentiedottajakoulutuksen juhlaseminaarinLahden aikuiskoulutuskeskuksessa.Sillä juhlistettiin jo vuodesta1985 alkanutta koulutusjatkumoa,jonka pohjalta Palmenian Lahden alueyksikköon yhdessä yhteistyökumppaneidensaHelsingin yliopiston viestinnän laitoksenja ProCom – Viestinnän ammattilaisetry:n kanssa järjestänyt jo perinteeksi muodostunuttatiedottajakoulutusta Lahdessa.Tilaisuudessa palkittiin Lahden tiedottajakoulutuksessakurssinjohtajina toimineetviestinnän lehtori Anssi Siukosaari javiestintäsuunnittelija Anne Antila sekä nykyinenkurssinjohtaja VTT Helena Lemminkäinen.REKRY-AMARE-hankkeessa Sinoaselvittää työperäiseen maahanmuuttoonliittyviä kysymyksiä ja edistää hyviä käytänteitäKiina-kontekstissa. Hanke kestääkevääseen 2013 asti.Lisätietojakehittämispäällikkö Tuomo Kauha,tuomo.kauha@helsinki.fisuunnittelija Soile Takkunen,soile.takkunen@helsinki.fiKouvolaan paikallinenalumniklubiHelsingin yliopiston Alumniyhdistyksenensimmäinen paikallisklubion perustettu Kouvolaan.Klubi järjestää korkealaatuistatoimintaa ja neuvottelee paikallisia jäsenetuja.- Ajattelimme, että olisi hienoa saadaStudia Generalia- ja Studia Humaniora-luentosarjojen kaltaisia tapahtumia myöspienemmille paikkakunnille. Levitimmesanaa ja heti löytyi parikymmentä asiastainnostunutta, suunnittelija Hannele KoivunenPalmenian Kouvolan alueyksiköstäkertoo.Kevään aikana luvassa on muun muas­sa yliopiston tutkijoiden vetämiä vierailuluentoja.Kaikki Kouvolan seudulla asuvat, työskentelevättai aikaansa viettävät Helsinginyliopiston entiset opiskelijat ja työntekijätovat lämpimästi tervetulleita mukaan toimintaan.Lisätietojawww.helsinki.fi/alumniyhdistysMonikulttuurisuus esilläEducassaPalmenia on Helsingin yliopistonAvoimen yliopiston ja Alumniyhdistyksenkanssa mukanavaltakunnallisessa opetusalanEduca-koulutustapahtumassa 28.–29.1.Messukeskuksessa.Perjantaina 28.1. ajankohtaiset puheenvuorotOpettajien olohuoneen lavalla:14.30 Moninaisuus meissä ja heissä, dosenttiMirja-Tytti Talib15.00 Mekkaa, Mokkaa vai Mukkaa – monikulttuurisuudenmonet puolet, Helsinginyliopiston alumni, kirjailija Anja SnellmanUusi Kirjoittajan kirjajuhlavuoden kunniaksiPalmenian suosittua kirjoittajakoulutustaon järjestetty jo kymmenenvuoden ajan.Koulutuksen perustaja, 20vuotta kirjoittajakouluttajana toiminutTimo Montonen juhlisti merkkivuottaAvaimen kustantamalla teoksella Kirjoittajankirja. Se on ajantasaistettu laitosvuonna 2007 ilmestyneestä, jo loppuunmyydystäkirjasta.Merkkivuoden kunniaksi Palmenian kirjoittajakoulutuslahjoitti kirjan kaikille syksyn2010 opiskelijoilleen ja opettajilleen.Kirjalahjoitus oli samalla kiitos yhteistyöstä,jonka avulla kirjoittajakursseja kehitetäänyhä paremmin vastaamaan opiskelijoidentarpeita.PALMENIA 5

MONIKULttUUrisUUshAAstAAKOULULAItOKsEN

▪▪▪ Teksti: Arja-Leena PaavolaMaahanmuuttajien erityistarpeet vaativat yhäenemmän panostusta maamme kouluissa.Opettajilla on suuri merkitys vieraasta kulttuuristatulevan opintomenestykseen ja sitäkautta myös oppilaan koko elämään.Lisääntyvä maahanmuutto tulee vaikuttamaan yhteiskuntaan,mutta muutoksen suunta on vielä hahmottumatta.Aidon monikulttuurisuuden kehittyminen onhidas prosessi, jossa ei voida välttyä yhteentörmäyksiltä.Hyvistä tavoitteista ja periaatteista huolimatta koulumaailmassakulttuurien kirjon tuoma erilaisuus saatetaannähdä puutteena tai poikkeavuutena.- Suomessa lähtökohdat ovat siinä mielessä hyvät,että ilmaisen koulutuksen ansiosta kenellä tahansa onainakin periaatteessa mahdollisuus edetä niin pitkällekuin omat rahkeet vain riittävät. Käytännössä maahanmuuttajientaival on usein hankalampi, sanoo dosenttiMirja-Tytti Talib Helsingin yliopistosta.Kulttuurierot ja yhteisen kielen puute tuottavat molemminpuolin ennakkoluuloja ja väärinymmärryksiä.Opettajien kohdalla koulutuksen, kokemuksen sekäresurssien riittämättömyys ja jatkuva kiire ovat lisänneetturhautuneisuutta. Opettajien asenteellinen kovuusja suvaitsemattomuus ovat lisääntyneet, kentieskasvaneen työtaakkansa alla opettajat eivät jaksa ymmärtääkielirajoitteista, vierasta kulttuuria edustavaaoppilasta.- Opettajilla on kuitenkin suuri vaikutus siihen, kehittyykökouluissa hyvin menestyviä maahanmuuttajaoppilaitavai ei. Monikulttuurisesta taustasta tulevatjoutuvat usein käymään läpi vaikean prosessin ja määrittelemäänomaa identiteettiään. Tueksi tarvitaan kannustavaaja kärsivällistä opettajaa, joka jaksaa uskoaoppilaan menestykseen.Ammatti-ihmisen pitää kyetä pääsemään ennakkoluulojenyli. Opettajuuden suurin haaste onkin tässä:kuinka toimia vaikeissa tilanteissa tasapuolisesti.- Mielestäni kouluissa tarvitaan uutta ajattelutapasekä opetusmenetelmien muutosta, siksi työyhteisö tulisikouluttaa uudelleen. Opettajien pitäisi myös keskenäänpohtia, mitkä asiat ovat hankalia seikkoja monikulttuurisessakoulumaailmassa, Talib korostaa.Tuttu ilmiö muualtaSoveltavan kasvatustieteen laitoksella yliopistolehtorinatoimiva Talib tutkii kasvatuksen yhteiskunnallisiatekijöitä ja erityisesti monikulttuurisuutta. Hän ontyöskennellyt lehtorina ja opettajana myös Yhdysvalloissa,Saudi-Arabiassa ja Nigeriassa. Saavuttuaan paluumuuttajanaSuomeen Talib opetti maahanmuuttajaoppilaitaja toimi apulaisrehtorina Meri-Rastilan koulussa1990-luvulla. Hän on nähnyt aitiopaikalta, kuinka suomalainenyhtenäiskulttuuri on alkanut murentua.- Varoittelin jo apulaisrehtorina toimiessani siitä, ettämyös Suomessa koulut erilaistuvat, sillä valta väestöpyrkii saamaan lapsensa kouluun, jossa ei ole maahanmuuttajia.Yhdysvalloissa Talib opetti koulussa, jossa pyrittiinpuuttumaan suuntaukseen saattamalla eri vähemmistöjenja valkoisen keskiluokan lapset samaan kouluun.Integraation välineenä käytettiin etenkin taideaineita.Hanke oli Clintonin ajan kädenosoitus demokraattisilleideoille.- Projektista seurasi paljon hyvää, mutta kuuden vuodenkokeilun aikana ja vähemmistöjen osuuden kasvaessavalkoinen keskiluokka alkoi vetäytyä. Vierailinkoulussa viime kesänä ja havaitsin, että tällä hetkelläoppilaina on vain vähän valkoista keskiluokkaa. Näidenperheiden ratkaisujen taustalla vaikuttivat asuntopoliittisetkysymykset sekä vanhempien pelot, Talib huokaa.Suomessa kannattaisi tajuta, että asiat ovat hyvinvain, jos maahanmuuttajat ovat kotiutuneet ja ovat mukanatyöelämässä.- Kyse on sosiaalisesta todellisuudesta, jossa huonoinvaihtoehto on se, että samoille alueille, joissa asuu syrjäytyneitäsuomalaisperheitä, asutetaan heikosti sopeutuneitamaahanmuuttajia. Kahden heikon ryhmänsaattaminen yhteen ei tuota hyvää.Koulutustarjontaa akateemisillemaahanmuuttajilleVuodesta 1995 akateemiset maahanmuuttajat jaheidän opettajansa ovat olleet Palmenian tarjoamankoulutuksen tärkeä kohderyhmä. Koulutusten jaerilaisten kehittämishankkeiden joukossa varsinkinviiden kuukauden mittainen uraohjauskoulutus onollut erittäin suosittu. Syynä ovat hyvät tulokset: noinpuolet kaikista koulutukseen osallistuneista työllistyy.Myös alakohtaista täydennyskoulutusta järjestetäänesimerkiksi maahanmuuttajataustaisille opettajille jataloushallinnon ammattilaisille. Kaikissa koulutuksissasuomen kielen opinnoilla ja henkilökohtaisellaohjauksella on tärkeä rooli. Kouluttajat ovat Helsinginyliopiston asiantuntijoita ja kentällä toimivia kokeneitaopettajia.ESR-rahoitteisissa projekteissa on vuonna 2010kehitetty uusia malleja maahanmuuttajayrittäjienkielitaidon kohentamiseksi. Projekteissa pyritäänmyös selvittämään, kuinka sosiaali- ja terveysalansoveltuvuustestejä voisi kehittää maahanmuuttajillesopivammiksi. Käynnissä olevan Monni – Monikulttuurisempikoulu -hankkeen tavoitteena taas onehkäistä maahanmuuttajiin liittyviä ennakkoluuloja jamaahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymistä.Projekti tuottaa kouluille välineitä etnisen syrjinnäntunnistamiseen ja käsittelemiseen sekä asenneilmapiirinparantamiseen.PALMENIA 7

▪▪▪ Teksti: Ilona Hietanen ▪▪▪ Kuvat: Jukka NurminenItäMEritarvitsEE yhtEIstyötäSuomi ja Ruotsi eivät voi yksinäänpelastaa Itämerta. Sen ympäristöekonomianprofessori MarkkuOllikainen haluaa tehdä heti selväksi.Itämeren tilaa on mahdollista kohentaavain, jos kaikki sen rannikoilla sijaitsevatmaat saadaan mukaan suojeluun.Tämän hetkistä tilannetta Ollikainenkuvailee turhauttavaksi. Juhlapuheita riittää,muttei tekoja niiden jälkeen. Yksi suurimpiaongelmakohtia on Itämerensuojeluntoimintaohjelma Baltic Sea Action Plan.- Jo nopea vilkaisu osoittaa, etteivät suurimmatkuormittajat aio pistää sitä toteen.Sen mukaan Puolan pitäisi vähentääpäästöjä 75 prosenttia siitä määrästä, jonkakaikki maat ovat sitoutuneet vähentämään.Yhteenlaskettuna Puolan, Baltian maidenja Venäjän pitäisi vähentää 95 prosenttia.Suomelle, Ruotsille ja Tanskalle jäisi kirittävääne loput viisi prosenttia.Puola on ylivoimaisesti Itämeren suurinkuormittaja, joten sinänsä toimintaohjelmaon oikeudenmukainen. Ongelma onvain se, että Puolalle koituisi päästöjen vähentämisestäyli kolmen miljardin lasku,kun varakkaammat Suomi, Ruotsi, Tanskaja Saksa maksaisivat yhteensä muutamansata miljoonaa.Ollikainen varoittaa takertumasta ajatukseen,jonka mukaan saastuttajan velvollisuuson maksaa.- Moraalinen velvollisuus varmasti, mutteijuridisesti. Jos Puola ei halua, ei sitä kukaanpysty pakottamaan.Eikä Puola ole osoittanut haluavansa. Talousongelmienkanssa painiskelevan maantoiveena on pikemminkin lisätä mertakuormittavaa maataloutta. Lisäksi vedenkiertoon sellainen, että saastunein vesi eijää saastuttajan omille rannoille, vaan kulkeutuuRuotsin tai Suomen rannikoille.Puolan talouskasvu on ItämerenkauhistusTyppi ja fosfori ovat kaksi Itämeren suurintavihollista, jotka saavat levät kukkimaan,merenpohjan hapettomaksi ja kalatahdinkoon. Ihmisille fosforin vaikutusnäkyy parhaiten sinileväkukintoina ja niidenyhteisvaikutus esimerkiksi kalalajienkatoamisena.Kuolettava kaksikko päätyy Itämereenenimmäkseen maatalouden ravinnehuuhtoutumienja puhdistamattomien jätevesienmukana.- Puolassa vain puolet talouksista on yhdyskuntajätevesienpuhdistuksen piirissä.Ongelmana Puolassa, Baltian maissa jaVenäjällä ovat myös vanhat puhdistamot,joissa fosforia ja typpeä ei puhdisteta jätevesistä.Ollikaisen mukaan fosforin puhdistaminenon sekä halpaa että helppoa,mutta se edellyttää vanhojen puhdistamoidenkorjaamista ja uusien rakentamista –eli rahaa.Vieläkin suurempi huoli on maatalous.Esimerkiksi Puolan maatalous on huonossajamassa, mutta EU- tukien seurauksena sentila on kohenemassa. Ollikainen arvioi, ettäpahimmillaan fosfori- ja typpikuormituslähes kaksinkertaistuvat.8 PALMENIA

Vasemmalla: Rakkolevien, punalevien ja hauran värikirjoa. Oikealla rehevöitymisen kasvot: kymmenpiikkiparvi rihmalevien tukahduttamanrakkoleväkasvuston yllä.Omissakin likavesissä onsilti hoitamista, muistuttaaprofessori Markku Ollikainen.- Jos näin kävisi, se alkaisi olla jokuolonisku Itämerelle.Keinoja sen estämiseen kuitenkin olisi.Itämerelläkin kannattaisi kokeilla päästökauppaa,Ollikainen ehdottaa. Voitaisiinkerätä yhteen pooliin vapaaehtoista ja valtionrahaa. Sitten järjestettäisiin tarjouskilpailuja,ja kanavoitaisiin sitä kautta rahateniten suojeluhyötyä tuottaviin kohteisiin.Viljavat pellot, kukkivaSaaristomeriKaikesta ei voi syyttää Puolaa tai itäisiänaapureita. Suomella on omakinmurheenkryyninsä: Saaristomeri. Sensuojeluunkaan ei tahdo löytyä rahaa.Ollikaisen mukaan alue on hankala, silläpääkuormittaja on maatalous fosforipäästöineen.Valuma-alueella sijaitsevat kuitenkinmaan viljavimmat pellot, joiden viljelyspinta-alaei ole ainakaan vähenemäänpäin.Pinta-alan vähentäminenkään ei siltiolisi nopea apu, sillä fosforihuuhtoumariippuu maahan kerääntyneen fosforinmäärästä. Vaikka lannoitus lopetettaisiin,fosforivarastojen ehtyminen vie vuosikymmeniä.Itämerelle se on pitkä aika. Toivoaovat tuoneet uudet keksinnöt, kuten kipsilevytys,jolla fosforia voi stabiloida rantaanja rantaveteen.Helpoin ja nopein tapa olisi kuitenkin vähentääjätevesien typpipäästöjä, Ollikainensanoo.- Jos saataisiin kaikkien puhdistamoidenpuhdistus parhaiden laitosten tasalle,eli 90 prosenttiin, typpipäästöt vähenisivätSuomessa 70 000 tonnia.Pelkästään Saaristomeren hyväksi siitäkoituisi viitisen sataa tonnia typpeä.Mallia voisi ottaa vaikka naapurista.Ruotsi on luvannut vähentää typpipäästöjäparikymmentä tuhatta tonnia, kun Suomentavoite on vain 1 500 tonnia.- Meillä on suhteellisen suuriakin puhdistamoita,joissa ei ole minkäänlaista typenpuhdistusta eikä edes velvoitetta siihen,Ollikainen harmittelee.On helpompi vaatia tekoja muilta, kun onitse näyttänyt mallia.Professori Markku Ollikaisen tiimion Vuoden kouluttajaPalmenia valitsi vuoden 2010 kouluttajaksiympäristöekonomian professori MarkkuOllikaisen ja hänen luotsaamansanuoremmat asiantuntijat Helsinginyliopiston taloustieteen laitokselta.Tunnustus myönnettiin ansiokkaasta,asiakkaan osaamistarpeet huomioivastasuunnittelutyöstä sekä innostavanoppimisilmapiirin luomisesta PalmenianYmpäristöekonomian Diploma-ohjelmassa.PALMENIA 9

OPPIsOPIMUsMALLILLAtyöELämälähtöistäKOULUtustaKorkeakoulutettujen oppisopimustyyppisellätäydennyskoulutuksella voidaan reagoidanopeastikin työelämän tarpeista nousevaankysyntään.Apua kuntalaistenvelkaantumiseenEnsimmäinen talous- ja velkaneuvojien ryhmäon valmistunut uudentyyppisestä työelämälähtöisestäkoulutusohjelmasta. Pilottina järjestetyssäkoulutusohjelmassa oli mukana 25opiskelijaa ympäri Suomea eri talous- ja velkaneuvontayksiköistä,ulosottovirastosta sekä Takuu-Säätiöstä.30 opintopisteen laajuinen koulutusohjelma toteutettiinopetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella.Koulutus on korkeakoulutettujen oppisopimustyyppistätäydennyskoulutusta. Se antaa parhaimmanhyödyn mikäli opiskelija on työskennellyt talous- javelka neuvojana noin viiden vuoden ajan. Koulutus olivahvasti työelämälähtöistä ja työssä oppiminen oli keskeisessäosassa. Opiskelijat työskentelivät omalla työpaikallaankokoaikaisesti vuoden kestävän koulutusohjelmanajan.Nyt voi tuulettaa! Talous- ja velkaneuvonnan koulutusohjelman opiskelijat saivat todistuksensa 19.11.2010. Kuva: Linda Tammisto10 PALMENIA

Koulutusohjelman toteutus oli monitieteinen. Yhtenäasiantuntija-arvioitsijana toimi professori MaritaPoskiparta Jyväskylän yliopistosta terveyskasvatuksenlaitokselta. Terveyskasvatus ja talous- javelkaneuvonta saattaa kuulostaa yllättävältä yhdistelmältä,mutta asiakkaan motivoimisessa elämäntapojenmuutokseen voidaan käyttää samoja menetelmiä kuinravintoneuvonnassa.Opiskelijan suurin ponnistus oli oman työpaikantarpeista lähtöisin olevan kehittämisprojektin työstäminen.Suunnittelija Riikka Laurellin mukaan kehittämisprojektienaiheet olivat monipuolisia ja toivattämän päivän talous- ja velkaneuvonnan osaamisenhyvin esille. Tiedekunnista etsittiin asiantuntemustaeri osaamisalueisiin liittyen ja arviointi tapahtui yliopistonasiantuntijoiden avulla.- Työelämälähtöisten lopputöiden arviointi tieteellisessämielessä oli mielenkiintoinen prosessi ja toivomme,että lopputyöt pääsisivät omalla tavallaan mukaantieteelliseen keskusteluun, kertoo erikoissuunnittelijaTaina Ketola.Opiskelijoiden lopputöiden tiivistelmistä ja asiantuntijoidenartikkeleista koottu julkaisu ilmestyy alkuvuodesta2011.- Koulutusohjelmalle on edelleen kysyntää. Uusikoulutus ohjelma alkoi joulukuussa, kertoo Ketola.Lisätietojariikka.laurell@helsinki.fiHämeenlinnassa tuotteistetaankuntapalvelujaHämeenlinnan kaupunki on kouluttanut henkilöstöäänKuntapalveluiden tuotekehittämisenkoulutusohjelmissa. Kaupunki onnostanut tuotteistamisen yhdeksi strategiseksikehittämiskohteeksi tuleville vuosille. Tavoitteenaon olemassa olevien palveluiden ja toimintamallientuotteistustyön kautta saada läpinäkyväksi toimintaprosessitsekä kustannusrakenne.- Taustalla on paitsi toiminnan tehostaminen ja tuottavuudenparantaminen, myös prosessien toimivuudenvarmistaminen, kertoo kehitysjohtaja Tarja Majuri.Koulutusohjelmaan sisältyvien työelämälähtöistenkehittämisprojektien myötä on noussut ajatus siitä,otetaanko asiakas tuotekehitystyöhön mukaan riittävänajoissa. Asiakasraadit voisivat toimia tuotekehitysprojektinsparraajina.Koulutukseen oleellisena osana kuuluva työssäoppiminenon näkynyt työorganisaation arjessa. Opetusjakulttuuripalvelujen palvelujohtaja Mika Mäkelätoteaa, että hänen omalla vastuualueellaan nuorisopuolion tuotekehitystyössä tällä hetkellä pisimmällä.Koko henkilöstö on osallistettu kehittämistyöhön,johon koulutusohjelma on tarjonnut ulkoisen avun jakehittämisen välineen.Tuotekehittämisen kohteena on toimintamalli, jossanuorisotyöntekijä työskentelee yläkoulussa. Kulttuuripuolellatuotteistuksen kohteena ovat olemassaolevat palvelut ja tuoteryhmät. Se miten opetuspuolellatyöyksikköjen henkilöstö voidaan osallistaa laajemminyhteiseen kehitystyöhön, on Mäkelän mukaan vieläpohdinnassa. Nyt tuotteistustyötä tehdään pääosinesimiestasolla.Lisätietojasari.hanka@helsinki.fiKansainvälisen yritysviestinnänerityisosaamistaHelsingin, Jyväskylän ja Tampereen yliopistotjärjestivät yhteistyössä Kansainvälisen oppisopimustyyppisenkoulutuksen 15.12.2009–14.12.2010. Koulutukseen osallistui 30 viestinnänammattilaista, jotka halusivat hankkia lisääosaamista organisaationsa kansainvälisen viestinnänkehittämiseen ja toteuttamiseen.Koulutus toteutettiin monimuoto-opetuksena, jossahyödynnettiin lähi-, etä- ja verkko-opetusta.Parhaimmillaan oppiminen kytkeytyi kiinteäksiosaksi organisaation toimintaa. KehittämispäällikköMinna-Maija Salomaa Palmeniasta kertoo, ettämuutama opiskelija oli saanut lopputyön tekemiseenmukaan koko lähityöyhteisönsä.- Opiskelijat näkivät koulutuksen alkuna kehittämistyölle,jota he ovat nyt valmiita jatkamaan yhdessämuun työyhteisönsä kanssa.Koulutuksessa painottui pienryhmätoiminta ja työpaikkaohjaus.Salomaan mukaan kokemukset työpaikallatapahtuvan oppimisen ohjaamisesta olivat myönteisiäniin ohjaajien kuin ohjattavienkin puolelta.- Tarvetta kehittämiseen on kuitenkin jatkossa. Koulutuksenjärjestäjien esimerkiksi tulee tukea työpaikkaohjaajiaparemmin.Pienryhmätoiminta muodosti suuren osan oppimisprosessista.Pienryhmiä vetivät sisältöasiantuntijat.Tapaamisten aikana opiskelijat työstivät omaa kehittämistehtäväänsäja antoivat palautetta ja kehittämisehdotuksiatoisilleen. Suurimmaksi anniksi koettiinverkostoituminen oman alan toimijoiden kesken- Omien käytäntöjen peilaus auttoi suhteuttamaanoman organisaation viestintäkäytäntöjä muiden organisaatioidentilanteeseen.Syksyllä 2010 käynnistyi uusi koulutusohjelma, jossaaloitti 28 viestinnän ammattilaista.Lisätietojaminna-maija.salomaa@helsinki.fiPALMENIA 11

▪▪▪ Teksti: Tiina VirtaYhtEIsöLLIsyysavUKsi hILJENEväLLEMAAsEUdULLEMitä tehdä, kun paikkakunnalta alkavatkadota työpaikat ja sitä myöten myösasukkaat? Eteläsaksalaisessa Kabelsketalinpikkukaupungissa elvytettiin keskiajallasyntynyt kansanjuhla Appelsfest.Muuttotappiopaikkakunnilla, jotka menettävät pätevän työväestönmukana myös aktiivisesti osallistuvat kansalaisensa, on tärkeäärohkaista kansalaisia aktiivisuuteen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen,jotta he muodostaisivat toimivia yhteisöjä ja edistäisivätalueen sa identiteettiä.Kun julkiselta sektorilta loppuvat resurssit, muodostuu vapaaehtoinenjärjestö toiminta tärkeäksi voimavaraksi.Grundtvig-oppimiskumppanuushankkeessa The Construction of Identity inRural Regions by Civil and Social Engagement etsittiin yhdessä hyviä tapojatukea paikallisia perinneyhdistyksiä ja muita organisaatioita, jotka järjestävätsosiaalista ja kulttuurillista toimintaa muuttotappiopaikkakunnilla.Hankkeen koordinaattorina oli eteläsaksalainen Kabelsketalin kaupunki,joka on toiminut aktiivisesti muuttoliikkeen haittavaikutusten torjumiseksi.Kabelsketalin toimintamallin erityispiirre on, että yksityinen, julkinen jakolmas sektori toimivat yhdessä paikkakuntalaisten yhteisöllisyyden parantamiseksi.Paikkakunnalla elvytetty keskiaikainen Appelsfest-juhla on tästähyvä esimerkki.- Kansa kokoontui juhlimaan omaa kulttuuriperintöään. Samalla yhteishenkilujittui, kertoo juhlaan osallistunut projektipäällikkö Lauri AhonenPalmeniasta.Hankkeen muina yhteistyökumppaneina olivat Bartinin maakunta Luoteis­Turkista ja kestävän kehityksen järjestö Villanelle ranskalaiselta Isle de Reunioninsaarelta.Lisätietoja hankkeen kotisivuilta:http://blogs.helsinki.fi/grundtvig-partnership/12 PALMENIA

▪▪▪ OPISKELijaVieras▪▪▪ Teksti: Anne KarkulahtiKuva: Peter von BaghRehtorinesimerkkikannustaaopeTTajiaSuuren lukion johtamiseen, sen toiminnanja työyhteisön kehittämiseen tarvitaantoimivia menetelmiä. Niiden avullaoppilaitos voi toimia laadukkaasti yhteiskunnanmuutoksen ja lukiolaisnuortenelämän pyörteissä.Rehtori Aira Leiviskä johtaa Porvoossa Linnankoskenlukiota ja aikuislinjaa. Päiväopiskelijoita lukiossa onnoin 600 ja iltaopiskelijoita noin 150. Työtä rehtorillavarmasti riittää, mutta mitä kaikkea työhön konkreettisestikuuluu?Päivärutiineja on paljon. Niiden ohella muun muassa suunnittelentulevaa sekä vastaan budjetista ja opiskelijahuollon kysymyksistä.Lisäksi lukiossamme on vilkasta kansainvälistätoimintaa, ja olen mukana näissä projekteissa. Toimin myösItä-Uudenmaan lukioiden yhteistyöryhmässä, jossa suunnitellaanopettajien koulutustarjontaa. Siinä työssä meitä tukee Palmeniansuunnittelija asiantuntemuksellaan ja näkemyksillään.Oppilaitoksesi kehittämistyössä olet hyödyntänyt Palmeniankoulutustarjontaa jo pitkään. Mitä kaikkeaolet itse opiskellut toimintaa kehittääksesi?Tällä hetkellä olen Rehtori pedagogisena johtajana -koulutuksessa.Se on kuuden opintopisteen mielenkiintoinen kokonaisuus.Aiempina vuosina olen osallistunut Palmenian järjestämiintieto- ja viestintätekniikan koulutuksiin.Emme opiskele koulua vaan elämää varten, sanotaan.Miten opiskelu on auttanut sinun elämääsi?Työelämässä toimivillehan opiskelu on parasta silloin, kun siitäkokee saavansa konkreettista hyötyä omaan työhönsä. Käymänikoulutukset ovat olleet juuri sellaisia.Tieto- ja viestintätekniikan taitoja on pakko jatkuvasti päivittää,jotta pysyy edes jollakin tavalla mukana kehityksen kelkassa.Palmenian koulutuksissa mukavaa on ollut se, että olenvoinut opiskella yhdessä oman oppilaitokseni opettajien kanssa.Se tuo työyhteisössä toimivia luontevasti samalle viivalle.Rehtorikoulutukseen osallistuin, koska sen sisältö vaikuttiolevan niin monipuolisesti mielenkiintoinen. Toivottavastijohtajuuteni on kehittynyt koulutuksen myötä niin, että siitähyötyy koko työyhteisö.Onko sinulla ollut jokin erityinen syy valita opintojaitsellesi ja henkilöstöllesi juuri Palmeniasta?Porvoon kaupunki on viisaasti tehnyt joitakin vuosia sittenPalmenian kanssa sopimuksen koulutuksen ostamisestaoppi laitostensa henkilöstölle. Pohdimme tarjontaa aika ajoinyhdessä Palmenian koulutussuunnittelijoiden kanssa. Sitensaamme juuri tarpeisiimme sopivia sisältöjä ja vieläpä meillemahdollisimman hyvin sopivana ajankohtana. Lisäksi, kuntilaamamme koulutukset on toteutettu työajalla ja täällä Porvoossa,osallistuminen melko isollakin joukolla on ollut meilleäärimmäisen helppoa.Voisi helposti luulla, että opiskelijoiden parissa tehtytyö kyllästäisi tekijänsä oppimisella ja veisi innonopiskella itse. Mistä löydät jatkuvasti intoa ja motivaatiotakehittää itseäsi?Olen jostain syystä aina ollut aktiivinen koulutuksiin osallistuja.Mottonani on ollut ja on edelleen ”Koulutus kannattaaaina”. Minulla on ollut hyviä esimiehiä, jotka ovat aina kannustaneetkouluttautumaan.Rehtoreille suunnatussa koulutuksessa tärkeää on myösollut päästä tapaamaan kollegoja, joita meillä rehtoreilla eiomassa työyhteisössä ole. On hyvin avartavaa keskustella työstäänvertaisten kanssa aivan konkreettisesti ja tavoitteellisesti.Opiskelu töiden ohessa vaatii paljon niin itseltä kuinläheisiltä. Miten innostaisit muita kehittämään ammattitaitoaankouluttautumalla?Innostan ilman muuta oman oppilaitokseni opettajia sekä esimerkilläniettä koulutusmyönteisyydelläni. Kun opettaja lisäksikokee koulutuksen hyödylliseksi ja omaa konkreettistatyötä tukevaksi, ja kun sijaisjärjestelytkin ovat kunnossa, niinopiskelu koetaan houkuttelevana.Ja esimiehen antama kannustus on ensiarvoisen tärkeää!PALMENIA 13

▪▪▪ Palmenia TUTkii ja kehiTTääKemikaalionnettomuudenriskit hallintaanKemikaalionnettomuudet aiheuttavatmerkittävän riskin, jotavoidaan pienentää ennakoimallaja parantamalla riskin hallintaa.Risk Management and Remediationof Chemical Accidents (RIMA) - hankkeellaedistetään onnettomuuksiin varautumistaSuomessa ja Virossa.Hankkeessa tehdään riskinarviointi, jonkaavulla voidaan ennustaa kemikaalienkäyttäytymistä onnettomuustilanteissa. Lisäksihankkeessa kehitetään kemikaaleillasaastuneiden alueiden kustannustehokastariskinhallintaa luomalla yhtenäinen menetelmäriskitason luokitteluun, kunnostustarpeenarviointiin sekä kunnostussuunnitelmantekemiseen.Palmenian Kotkan alueyksikön hallinnoimahanke toteutetaan yhteistyössäLahden ympäristötieteiden laitoksen sekävirolaisen tutkimusinstituutin (NationalInstitute of Chemical Physics and Biophysics)kanssa.Innovatiivisiakuntapalveluita lastenhyvinvointia tutkimallaPäijät-Hämeen alueella on vuodesta2002 alkaen toiminut IkihyväPäijät-Häme -hanke ikääntyvienhyvinvointia palvellen. Se on virittänytkiinnostuksen myös lasten hyvinvointiakohtaan.Lasten Ikihyvä on tutkimus- ja kehittämishanke,jossa tutkitaan 8–12 -vuotiaidenlasten hyvinvointia. Hankkeella pyritäänsiihen, että kuntapalveluissa osataanparemmin ymmärtää lapsen arkea ja kokemuksiasekä kiinnittää huomiota lapsenarkielämän hyvinvoinnin kysymyksiintarkastelematta niitä ongelmalähtöisesti.Tämä edistää kaikkien lasten parissa toimivienammattiryhmien työtä ja ymmärrystäsekä lasten osallisuutta ja mahdollisuuttavaikuttaa palveluihin ja instituutioidentoimintaan.Yliopistolta mukana on viestinnän,sosiaali työn ja opettajankoulutuksen asiantuntijoita.Paikallisia yhteistyökumppaneitaovat Lahden kaupunki, peruspalvelukeskuksetOiva ja Aava, Mannerheiminlastensuojeluliitto, Lahden ensi- ja turvakoti,FC Reipas, Lahden diakonian instituuttisekä Päijät-Hämeen poliisilaitos.VerkkopalvelukorkeakoulujentyöelämäyhteistyöstäLähde työelämään -hanke kehittääkorkeakoulujen työelämäyhteistyötäedistämällä oppilaitosten jayritysten vuorovaikutusta. Vuorovaikutuksentueksi luodaan työnantajiensuuntaan yhteistyölle ”kasvot” verkkoon.Työnantajille suunnattu verkkopalvelujäsentää helposti hahmotettavaksi kokonaisuudeksivaihtoehtoja, joilla organisaatiotvoivat hyödyntää korkeakouluopiskelijoidenosaamista ja opiskelijat oppia työssä.Kolmivuotisesta ESR-hankkeesta vastaaTurun yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut,kumppaneina ovat Palmenian lisäksi Lapinyliopisto, Åbo Akademi sekä Hämeenja Tampereen ammattikorkeakoulut.Lisätietojawww.lahdehanke.utu.fiRistijärvellä satsataansenioreihinOlemme kääntäneet ikääntymisenmahdollisuudeksi. Keskeisimmättoimintalinjat ovatolleet hoivayrittäjyyden kehittäminen,tutkimus ja teknologia, senioriasuminen,ikäihmisten elinikäinen oppiminensekä virkistys- ja harrastustoiminta,kertoo Ristijärven kunnanjohtaja Raija Potila.Kunta sai vuonna 2009 Opetusministeriönrahoituksen Ikäihmisten opintiet-verkko-opintoportaalin esiselvitystyöhön.Tälle jatkoa on Senioriportaali-hanke, jonkasisällön suunnittelusta ja tuottamisestavastaa Palmenia.ActiveSeniors.fi -portaali tarjoaa senioreillemahdollisuuden kouluttautua ja jakaaosaamistaan. Tavoitteena on saada aikaanpysyviä toimintamalleja ja ratkaisuja, joitavoidaan hyödyntää ja vakiinnuttaa osanasenioreiden elinikäistä oppimista ja verkostoitumista.Lisäksi hankkeessa välitetään osaamistaseuraaville sukupolville, myös alueen ulkopuolelle,kansallisille ja kansainvälisille yhteistyökumppaneille.Ristijärven kunnanjohtajaRaija Potila(keskellä), kehittämispäällikköTuula Meres-Wuori ja suunnittelijaArja Mielonen-WalkerPalmeniasta.Lue lisäähankkeistamme:www.helsinki.fi/palmenia14 PALMENIA

▪▪▪ KOLUMNIEstetIIKKAA JAerotIIKKAA – VAIMITä SE SOVELTAVAESTETIIKKA OIKEINON?Kuva: Linda TammistoIhmisille herää monenlaisia mielleyhtymiä sanasta”estetiikka”. Estetiikka liittyy kauneuteen ja miellyttävyyteen,tästä ollaan pitkälle yksimielisiä, muttanäkemyseroja alkaa syntyä, kun mennään hiukansyvemmälle ilmiöihin itseensä. Yksi pitää ruusuja kauneimpinakukkina, toinen orvokkeja; yhdelle PicassonGuernica on esteettisyyden huippu, toiselle Halosenmaalaama talvinen maisema.Arkiymmärrys samaistaa esteettisen usein pinnankauneuteen: jos asiat näyttävät miellyttäviltä, ne ovatkauniita, esteettisesti arvokkaita. Vastakohta on sittenruma: se on jotakin, jota on vastenmielistä katsella.Tyttäreni kyseli minulta aikoinaan – ollessaankymmen vuotias – ”onko tämä estetiikkaa?” osoittaenmitä erilaisimpia asioita huonekaluista kaikenlaisiinluonnonkohteisiin. Yritin selittää, että kyllä siinä onesteettisyyttä, esteettistä arvoa, tai että ei tuon esteettinenarvo ole ehkä kovin korkea, mutta en usko viestinmenneen täysimääräisenä perille.Tällainen pintaesteettisyys on kuitenkin yksi osa esteettistäilmiöpiiriä, mutta ei suinkaan ainoa eikä välttämättäedes tärkein. Pintaesteettisen ohella voidaanpuhua syväesteettisestä: kaikkien asioiden esteettinenulottuvuus ei paljastu välittömästi, vaan vaatii tietoa,kontekstiin sijoittamista, pohdintaa ja ymmärtämistä.Taideteosten esteettisten arvojen ymmärtäminenedellyttää aina sekä historialliseen että käsitteelliseenkontekstiin sijoittamista. Picasson maalausta tulee katsoakubistisena teoksena, ei näköisyyttä tavoittelevananiin kuin Halosen.Estetiikka tieteenalana kattaa sekä pinta- että syväesteettisenongelmat. Estetiikan tehtävä on selvittääesteettisen ilmiöpiirin monimuotoista kenttää. Esteettinenkulttuuri kattaa paitsi taiteen myös ihmisen arkisenelinympäristön, niin ihmisen itse rakentamankuin luonnon muokkaaman. Periaatteessa mikä asiatahansa voi olla esteettisen kiinnostuksen kohde: yöllisestäylevyyden tunteen herättämästä tähtitaivaastakodin pieniin yksityiskohtiin.Jos sana ”estetiikka” herättää erilaisia mielleyhtymiä,niin ilmaisu ”soveltava estetiikka” vieläkin enemmän.Millä tavalla estetiikkaa voi soveltaa? Estetiikka selvitteleeesteettisen kulttuurin herättämiä kysymyksiäja niitä perusteita, joilla hyvin erityyppisille asioilleannetaan esteettinen arvo. Estetiikka on ennen kaikkeakäsitteellistä tutkimusta. Soveltava estetiikka pyrkiisiihen, että näitä teoreettisia käsitteitä ja ajatuksiahyödynnetään esimerkiksi ihmisen elinympäristön jahyvinvoinnin kysymyksissä.Palmenian Lahden alueyksikössä nykyisin toimiva,vuonna 1993 perustettu Kansainvälisen soveltavan estetiikaninstituutti (KSEI) määrittelee toimintansa tavoitteitanäin: instituutti pyrki toiminnallaan tuomaanestetiikan näkökulmaa ja asiantuntemusta osaksi fyysisenja henkisen elinympäristön hyvinvoinnin tutkimustasekä kehittämään humanistista ympäristöntutkimustaLahden seudulla.Esteettiset arvot ovat olennainen osa inhimillistä todellisuuttaja ihmisen hyvinvointia. Soveltava estetiikkapyrkii tuomaan esteettisen tiedon ja ymmärryksenihmisen jokapäiväiseen elämään. Samalla soveltavaestetiikka kytkeytyy muihin tieteenaloihin ekologiastaarkkitehtuurintutkimukseen. Vain tällä tavoin esteettistäilmiöpiiriä voi kaikessa moninaisuudessaanja rikkaudessaan ymmärtää ja arvostaa.Arto Haapala on estetiikan professori Helsinginyliopistossa. Hän on erikoistunut kirjallisuudenteoriaan, ympäristön ja tulkinnan filosofisiinongelmiin sekä angloamerikkalaisen estetiikan lisäksihermeneutiikkaan, etenkin Martin Heideggerinfilosofiaan.Haapala on Palmenian Lahden alueyksikön yhteydessätoimivan Kansainvälisen soveltavan estetiikan instituutin(KSEI) neuvottelukunnan puheenjohtaja. Hän on myösaktiivisesti mukana Helsingin yliopiston taiteidentutkimuksen oppiaineiden ja Palmenian Lahden yksikönvälisessä kummilaitosyhteistyössä.PALMENIA 15

Hyvä kirja kestää ajan hampaan.RANI-HENRIK ANDERSSON &MARKKU HENRIKSSONINTIAANITVaikka maailman kansat ovattulleet yhä tutummiksi, mielikuvatintiaaneista ovat yhä monin tavoinvärittyneitä ja virheellisiä. Perusteos!Suositushinta 46 €ANTTI KARISTOYKSI PIANO VAIKYMMENEN LEHMÄÄ?Karisto pohtii oivaltavasti onnenetsintää, hoivaa, kesämökkielämää,urheilua, kalentereita ja muita arjenilmiöitä. Suositushinta 33 €JARI EEROLA (TOIM.)UUSI YLIOPPILASTALO100 vuotta Helsingin sydämessä.Uusi Ylioppilastalo ei ole koskaanollut pelkkä rakennus vaan täynnäelämää, ihmisiä ja tarinoita. Upeateos! Suositushinta 53 €HELENA HALLENBERG &IRMELI PERHORUOKAKULTTUURIISLAMIN MAISSARuoka-aineita ja -lajeja kahvistakaalikääryleisiin, maapallon laidaltatoiselle. Reseptejä! Suositushinta 41 €ARTO LAITINEN &ANNE BIRGITTA PESSI (TOIM.)SOLIDAARISUUSOnko solidaarisuus vanhentunutjuhlasana vai hyvän yhteiskunnanydin? Tutkijakollegiumin tärkeäpuheenvuoro! Suositushinta 33 €VUOKKO NIIRANEN YM.JOHTAMINENSOSIAALIALALLASosiaalialan johtaja toimiimonialaisessa ja muuttuvassaympäristössä. Suositushinta 34 €MERJA LAITINEN &ANNELI POHJOLA (TOIM.)ASIAKKUUSSOSIAALITYöSSÄSosiaalityössä ja sosiaalipalveluissatärkeä tavoite on, että asiakkaankaikinpuolinen etu toteutuu.Suositushinta 37 €16 PALMENIATiedon puolellawww.gaudeamus.fiyhteiskunta · historia · filosofia · ympäristö · talous · kulttuuri · tekniikka

▪▪▪ Palmenian koulutustarjontaaSeuraavilla sivuilla on poimintoja Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniankoulutus tarjonnasta. Tarjoamme myös räätälöityjä koulutus- ja kehittämispalveluita.Ajantasaiset tiedot löydät aina verkkosivuiltamme. Juuri sinuakiinnostavista koulutuksista saat tiedon suoraan tietokoneellesitilaamalla RSS-syötteen sivustoltamme.Tulevaisuus kasvaa tiedosta!▪ ELINtarvIKEALAElintarviketuotannon tuotekehitysasiantuntija (F.E.C) 24 op14.3.–20.10.2011 Helsinki▪ FarMAsIALaatujohtaminen ja laatujärjestelmät 6 op28.1.–12.2.2011 HelsinkiJohdatus lääkehoidon kokonaisarviointiin18.–19.5.2011 Helsinki▪ Henkilöstön JA orgANIsAAtIONKEhittäMINENVoimavarakeskeinen työnohjaajakoulutus 80 op1.2.2011–30.5.2013 HelsinkiRatkaisukeskeinen valmentaja 40 op16.2.2011–22.3.2012 HelsinkiAsiantuntijasta esimieheksi - tietoa ja välineitä esimiehenätoimimiseen9.3.–4.5.2011 HelsinkiMenetelmiä ja välineitä ryhmien ohjaamiseen 3 op12.4.–10.5.2011 HelsinkiTutustu myös laajaantilauskoulutustarjontaamme:www.helsinki.fi/palmeniaRatkaisukeskeinen työnohjaajakoulutus 80 op13.4.2011–31.12.2013 HelsinkiVerkosta tukea koulutuksiin ja osaamisen kehittämiseen 2 op13.9.–11.10.2011 HelsinkiVoimavaroja ja ratkaisuja terveyden edistämiseenEnnakkotieto Helsinki▪ HyvINvOINtiPsykoanalyyttinen aikuisten yksilöpsykoterapian vaativanerityistason koulutus21.1.2011–31.12.2014 HelsinkiTyönohjaajakoulutus psykoterapeuteille 60 op29.1.2011–15.12.2012 HelsinkiErityistason voimavarakeskeinen psykoterapiakoulutus(perheterapiakoulutuksen sovellus) 69 op26.4.2011–31.3.2014 HelsinkiRatkaisukeskeinen neuropsykiatrinen/Adhd -valmentaja 20 opSyksy 2011 Helsinki▪ JohtAMINEN JA tALOUsJohtamisen työkaluja -koulutussarja esimiehille:• Esimies työhyvinvoinnin mahdollistajana 3.2.2011• Haastavien tilanteiden työlainsäädäntö – tulkitse ja toimi oikein24.3.2011• Rakentava viestintä työyhteisössä – esimiehen rooli ja toimintatavat12.5.2011HyvinkääPalveluiden tuotteistaminen18.1.2011 HyvinkääTalous- ja kustannustietoinen johtaminen oppilaitoksissa 2 op8.3.–17.5.2011 PorvooPALMENIA 17

▪▪▪ Palmenian koulutustarjontaa▪ KirJOIttAMINENPalmenian kirjoittajakoulutusUseita koulutuksia 23.1.2011–31.12.2012 VerkkokurssitKirjoita luovasti 8 op24.1.–27.5.2011 ja 15.8.–16.12.2011 VerkkokurssitKirjoita verkkoon vaikuttavasti 6 op21.2.–27.5.2011 ja 12.9.–16.12.2011 VerkkokurssitKirjoita elämäntarinasi 10 op7.3.–31.10.2011 VerkkokurssiKirjoita novelli vaihe vaiheelta 10 op26.9.2011–30.3.2012 VerkkokurssiKertomukset kirjaksi 12 op10.10.2011–10.6.2012 VerkkokurssiTekstiä televisioon – Tiedotus-, opetus- ja dokumenttiohjelmienkäsikirjoituskoulutus 30 opEnnakkotieto Helsinki▪ LUONNONtIEtEEt JA yMPäristöBiologian ja maantieteen täydennyskoulutus,koulutuksia eri puolilla Suomea yliopistojen yhteistyönä:• Bioteknologia opetuksessa• Luonnontuntemuksen teemapäivät• Luonnontuntemuksen opettaminen• Puutarha koulun oppimisympäristönä• Maantieteen teemapäivätLuonnontieteen ulko-oppimisympäristöt,koulutuksia eri puolilla Suomea yliopistojen yhteistyönä:• Kaupunkiluonto oppimisympäristönä• Kulttuurikävely - menopaluulippu nykyajasta historiaan• Kasvintuntemuksen kenttäkurssi• Luonnon tuntemuksesta tunnistamiseen• Saaristoluonto ja Itämeri• Hyvinvointia lähiympäristöstä• Lapset kaupungissaKemikaalit ympäristössämme 26 op31.1.–18.8.2011 HelsinkiIlmastonmuutoksen huomioiminen taajamahydrologiassa – UrbanHydrology and Climate ChangeTammi–helmikuu 2011 LahtiMaisemaekologisia näkökulmia rakennettujen valuma-alueidenhallintaan ja maankäytön suunnitteluunMaalis–huhtikuu 2011 LahtiTutustu myös laajaantilauskoulutustarjontaamme:www.helsinki.fi/palmenia▪ MONIKULttUUrisUUs JA KIELEtMokuhanga – Japanilaisen puupiirrostekniikan erikoiskurssi21.1.–30.1.2011 LahtiEnglannin kielen ylimmän tason YKI-kokeeseen valmentava kurssi24.1.–4.4.2011 HelsinkiSuomen kielen kurssi tasolle 526.1.–30.3.2011 HelsinkiSuullisen kielitaidon arviointivalmiuksien edistäminen 3 op26.1.–18.3.2011 JyväskyläSuullisen kielitaidon opettaminen ja arviointi 4 op3.2.–16.4.2011 LappeenrantaLuku- ja kirjoitustaidon opettaminen aikuisille maahanmuuttajille4 op11.2.–19.3.2011 Helsinki▪ OPEtus JA KAsvatusVertaisoppimisen ja vuorovaikutuksen tuella matkallaammatilliseksi oppimisyhteisöksi 6 op25.1.–29.8.2011 HelsinkiRehtorin rooli koulun kehittäjänä9.2.–16.9.2011 HelsinkiTutkiva ja yhteisöllinen oppiminen 5 op16.2.–23.3.2011 TurkuEsi- ja alkuopetuksen aineopinnot 35 opEnnakkotieto LahtiEsi- ja alkuopetuksen opintokokonaisuus 25 opEnnakkotieto LahtiSosiaalista mediaa oppilaitosjohdolle 3 opEnnakkotietoUuden vuosisadan taidot ja koulun pedagoginen muutos (rehtorit)2 opEnnakkotietoOsaamisen johtamisella ammatilliseksi oppimisyhteisöksi 6 opEnnakkotieto Espoo▪ VerKKO JA vIEstINtäAmmattipuhujien mestariluokka12.1.–10.3.2011 HelsinkiTricom Viestinnän PD V 80 op27.1.2011–31.12.2013 Helsinkitvt opetuskäytön pedagoginen tuki - COSMOS 3 op27.1.–14.2.2011 EspooVerkon mahdollisuudet esi- ja alkuopetuksessa 2 op1.2.2011–8.2.2011 TurkuViestintä muutoksen tukena 3 op17.2.–11.5.2011 Helsinki18 PALMENIA

avoin yliopistoTutkivaa ja yhteisöllistä oppimista tvt:n avulla alakoulussa 5 op2.3.–31.3.2011 EspooVerkkosivuston kehittäminen projektina - konseptin määrittelystäylläpitosuunnitelmaan 4 op3.3.–19.4.2011 HelsinkiOppilaat materiaalin tuottajina projektioppimisessa 4 op14.3.–11.4.2011 TurkuCOMMA 6 – Viestinnän johtamisen koulutusohjelma 2011–201230 op21.3.2011–11.5.2012 LahtiViestintä I – Tiedottajan työ 4 op24.3.–10.5.2011 LahtiTutkiva ja yhteisöllinen verkko-oppiminen yläkoulussa 5 op4.4.–4.5.2011 EspooEtäopetuksen mahdollisuudet opetus- ja kouluyhteistyössälukiossa12.4.–5.5.2011 EspooNeuvojana verkossa 3opEnnakkotieto Helsinki▪ UtBILdNINg på svENsKAFör undervisningspersonal inom den allmänbildande utbildningenInlärningssvårigheter och nätundervisning 5 sp13–14.1.2011 och 14.3.2011 HelsingforsRektorns roll som skolutvecklare9–11.2.2011 Helsingfors och 15–16.9.2011 StockholmIntensifierat och särskilt stöd i vår skola3-4.2.,8.3.2011 och 5.4.2011 HelsingforsFör undervisningspersonal i anslutning till yrkesutbildningSexualfostran i yrkesskolan 5 sp10-11.2.2011 och 22–23.3.2011 HelsingforsMini-intervention för lärare i yrkesskolorvårvintern 2011Anmälan och närmare information:www.helsinki.fi/palmenia/svenskaHaluatko täydentääammatillistaosaamistasi?Harkitsetko uranvaiHtoa? etsitköopiskelusta vas tapainoatyöllesi?Helsingin yliopiston avoin yliopisto tarjoaaopetusta kymmenissä oppiaineissa. tarjolla onkasvatustieteitä, kieliä ja viestintää sekä paljonmuita opintoja.Joustava maHdollisuusaikuisopiskeliJalleAvoimen yliopiston opinnot järjestetään yleensäiltaisin ja viikonloppuisin. Aikataulut suunnitellaanniin, että opiskelu on mahdollista töidenohella.Verkko-opintoja voi suorittaa kaikkialla: kotona,työpaikalla tai vaikka kesämökillä. Tarvitaan vaintietokone ja internet-yhteys. Kurssin aikarajojenpuitteissa voi opiskella silloin, kun se itselle sopii.laadukkaita opintoJakaikille■ Opinnot ovat Helsingin yliopiston tutkintovaatimustenmukaisia.■ Opettajat ovat aina Helsingin yliopiston ja tiedekuntienhyväksymiä.■ Pohjakoulutusvaatimuksia ei ole, vaan kaikkivoivat opiskella.Opintoja alkaa ympäri vuoden. Opintoihin voi ilmoittautuaniiden alkamiseen saakka, mikäli niissäon tilaa.Kesäopintojen ennakkotiedot tulevat verkkopalveluunhelmikuun alussa. Ilmoittautuminen kesäopintoihinalkaa huhtikuussa.[ ]tutustu avoimeen yliopistoonverkkopalvelussawww.Helsinki.fi/avoinaloita avoimessa!

Palmenia on Euroopansuurin ja monipuolisinyliopistollinentäydennyskoulutuslaitos.Välitämme uusinta tietoa jaosaamista asiakkaidemmetarpeisiin kaikilta Helsinginyliopiston tieteenaloilta.Jos olet kiinnostunut itsesi taiorganisaatiosi kehittämisestä taiosallistumisesta aluekehitystyöhönPalmenian kanssa, ota yhteyttä!Tutustu Palmeniankoulutus-, kehittämis- jatutkimuspalveluihin:www.helsinki.fi/palmeniaYhteydenotot:palmenia-info@helsinki.fiHelsinkiPL 58 (Vuorikatu 24)00014Helsingin yliopistoHyvinkääKankurinkatu 4–605800 HyvinkääKotkaMetsontie 4148220 KotkaKouvolaPL 239(Paraatikenttä 6)45101 KouvolaLahtiKirkkokatu 1615140 Lahti