Analogiamenetelmäpatentin suojapiiri. Osa 2.

838Marcus Norrgård – Niklas Bruunmanneksi voidaan ajatella, että loukkausesine on patenttisuojan sisällä, jos tuomioistuinkokee loukkausesineen ja patentoidun keksinnön samanlaisiksi. 35Ratkaisun kannalta ei välttämättä ole väliä, mikä näistä muotoiluista valitaanratkaisun pohjaksi, mutta jo yllä esiteltyjen edellytysten (ongelmien samanlaisuus,funktionaalinen samanarvoisuus) valossa on selvää, että ekvivalenssiopintypistäminen yhteen vaatimukseen ilmeisyydestä, epäolennaisuudesta taisamanlaisuuskokemuksesta johtavat ekvivalenssiopin vastustajien kritisoimaanmitäänsanomattomuuteen. Selkeys ja yksinkertaisuus kuitenkin toisinaan edellyttävät,että ekvivalenssioppi typistetään mainitulla tavalla yhteen vaatimukseen.Tällöin on kuitenkin muistettava ekvivalentin loukkauksen muut edellytykset.Nähdäksemme luonnollisena valintana on tällöin, että patenttivaatimuksentunnusmerkkien ja loukkausesineen välillä on ainoastaan epäolennainenero. 36 Yleisellä tasolla voidaan siis sanoa, että ekvivalentti loukkaus edellyttää,että patentoidun keksinnön ja loukkausesineen välillä on ainoastaan epäolennainenero. Tämä ei kuitenkaan ratkaise kysymystä siitä, missä tapauksissa on kyseekvivalentti loukkaus.kvivalentin loukkauksen varsinaisena edellytyksenä ongelman samuuden(jne.) ohella on, että alan ammattimies pitää loukkausesineen ratkaisua patenttivaatimuksessaesitetyn yksittäisen elementin ilmeisenä vaihtoehtona.päolennaisen eron ja ilmeisyyden välillä on kuitenkin yhteys. Olennainenero ja ilmeisyys ovat patentointiarvioinnissa synonyymejä keksinnöllisyydelle. 37Keksintöä ei voi patentoida, ellei se ole uusi ja keksinnöllinen. Uutuudella tarkoitetaansitä, että patentissa kuvattu tekninen ratkaisu ei ole jo ennestään tunnettu.Keksinnöllisyydellä taas tarkoitetaan sitä, että keksinnön on erottava riittävissämäärin jo tunnetuista ratkaisuista eli sen on erottava olennaisesti tunnetustatekniikasta (PatL 2.1 §) eli se ei saa olla ilmeinen alan keskivertoammattimiehelle(PC 56 artikla). 38Keksinnöllisyydellä voi siten olla merkitystä myös ekvivalenssiharkinnassa.kvivalentti loukkaus edellyttää, että loukkaavaksi väitetty ratkaisu on alan kes-35Koktvedgaard – Østerborg, Patentloven (2. reviderede udgave, København 1979), s. 280:»[…] afgørende, om den kyndige tekniker oplever fænomenerne som så ensartade – identitetkræves ikke – at krænkelse bør statueres.» Koktvedgaard 1965, s. 234.36simerkiksi AIPPIn loppulausumassa vuodelta 2003 koskien kysymystä nr 175 »The roleof equivalents and prosecution history in defining the scope of patent protection», AIPPI Yearbook2003/II, s. 237–238 hyväksyttiin kaksi vaihtoehtoista näkemystä ekvivalenssin osalta.Kriteereiksi hyväksyttiin yhtäältä amerikkalaistyyppinen tulkinta, ja toisaalta epäolennaisuus:»An element shall be regarded as equivalent to an element in a claim, if, in the contet context of theclaimed invention a) the element under consideration performs substantially the same functionto produce substantially the same result as the claimed element; and b) the difference betweenthe claimed element and the element under consideration is not substantial according to theunderstanding of the claim by a person skilled in the art at the time of the infringement.»37Ks. Rahnasto, Keksinnöllisyysvaatimus (Helsinki 1996), s. 60 ss.38KHO totesi päätöksessään 23.11.2000, taltio 3034 (Dnro 941/3/99), että PO:n ratkaisukäytäntöei sido kansallista patenttivirastoa, mikä tarkoittaa sitä, että olennainen ero ja ilmeisyysammattimiehelle eivät välttämättä täysin vastaa toisiaan.