Analogiamenetelmäpatentin suojapiiri. Osa 2.

Analogiamenetelmäpatentin suojapiiri. Osa 2. 849nestään tunnettu analogiamenetelmä, jonka patentoiminen ei vie teknistä kehitystäeteenpäin, on seurauksena suppea suojapiiri. 953.1.2. Sama suojapiiri kuin muilla patenteillaToiseksi on esitetty, että analogiamenetelmäpatenttien suojapiiri on periaatteessasama kuin muiden patenttien. rityisesti Saksassa pohdittiin ennen vuoden1980 lakimuutosta tuotepatenttikiellon ja analogiamenetelmäpatentin suojapiirinsuhdetta. Yhtäältä esitettiin, että normaalit patentin tulkintaa koskevat säännötolisivat johtaneet tuotepatenttia vastaavaan suojapiiriin, mitä ei voitu tuotepatenttikiellonvuoksi hyväksyä. Toisaalta katsottiin, että laaja tulkinta ei olisijohtanut tuotepatenttikiellon vastaiseen lopputulokseen. 96 BGH:n ratkaisemassaAppetitzügler II -ratkaisussa (1970) katsottiin, että analogiamenetelmäpatenttiensuojapiiri ei ole muita patentteja suppeampi. 97 Vaikka tämä lähtökohtaisesti tarkoittaakin,että samoja periaatteita sovellettiin niin analogiamenetelmäpatentteihinkuin muihinkin patentteihin, päätyi BGH Metronidazol-ratkaisussaan(1975) siihen, että ainoastaan sellaiset menetelmät, jotka itsessään ovat keksinnöllisiä,ovat suojapiirin ulkopuolella. Vastaaja oli käyttänyt eri lähtöaineita jaeri reaktiomekanismeja sekä monivaihesynteesiä patentin kuvaaman yksivaihesynteesinsijasta. 98 BGH totesi perustelunaan muun muassa, että myös analogiamenetelmäpatentinhaltijalla on sama oikeus korvaukseen kuin muilla patentinhaltijoillasiitä, että hän on suostunut julkaisemaan keksintönsä. BGH viittasisivulauseessa siihen, että tuotepatenttikielto ei enää ollut voimassa, mitä voidaanpitää merkkinä siitä, että laajentava tulkinta oli sallittua. 99Godenhielm on esityölausumiin tukeutuen katsonut, että ei ole olemassasyitä kohdella analogiamenetelmäpatentteja eri tavalla kuin muita patentteja. 100Myös analogiapatenttien osalta on annettava merkitystä keksijän todelliselleaikaansannokselle siten kuin se käy ilmi patenttivaatimuksista selityksen valossatulkittuna. Godenhielm viittaa siihen, että tuotepatenttikieltoa ei ollut pidettyvuoden 1967 lakimuutoksen yhteydessä voimassa periaatteellisesta syistä, vaankotimaisen teollisuuden suojaamiseksi ja sen vuoksi, että se katsottiin välttämättömäksipahaksi niin kauan kuin kielto vielä oli voimassa suurissa teollisuus-95Domeij (Ibid., s. 509) kritisoi ratkaisua, koska siinä keskitytään analogiamenetelmään jasen puuttuvaan uutuuteen, kun päinvastoin tulisi huomata, että uutuus ja keksinnöllisyys onlopputuotteessa.96Ks. keskustelusta esim. von Pechmann, s. 1 ss., s. 3 ss.97BGH GRUR 1970, 237 Appetitzügler II, s. 240.98BGH GRUR 1975, 425 Metronidazol.99Ks. myös Hansen & Hirsch, Protecting Inventions in Chemistry (Weinheim 1997), s. 306–307.100Godenhielm, Uppsatser i immaterialrätt (Stockholm 1983), s. 259. Godenhielm 1990,s. 114.