Analogiamenetelmäpatentin suojapiiri. Osa 2.

840Marcus Norrgård – Niklas Bruunty astetta pitemmälle toteamalla, että ekvivalentit ratkaisut, jotka eivät olleetpatentoitavissa prioriteettiajankohtana, eivät voi kuulua patentin suojapiiriin. 44Norjassa tilanne on jossain määrin epäselvä. Sikäläinen korkein oikeus ei oleväitettä hyväksynyt, mutta kirjallisuudessa on esitetty, että patenttisuojaa ei voilaajentaa kattamaan tunnettuja ja suhteessa tekniikan tasoon ilmeisiä ratkaisuja.45 Nähdäksemme loukkaus edellyttää, että loukkausesine oli patentoitavissaprioriteettiajankohtana, eli loukkausesine, jolta puuttui uutuus ja keksinnöllisyysprioriteettiajankohtana, ei ole suojapiirin sisällä.Tilanne ei ole täysin selvä tilanteessa, jossa loukkaavaksi väitetyltä ratkaisultapuuttuu uutuus ja/tai keksinnöllisyys, mutta se on patenttivaatimusten sanamuodonsisällä. 46 Patentti on tällaisessa tapauksessa ainakin osittain mitätön,mutta PatL 61.2 § edellyttää, että mitättömyysväitteet ratkaistaan erillisessä mitättämyysoikeudenkäynnissä.Jos väitetään, että sanamuodon mukaisessa loukkauksessa loukkaavaksi väitettyratkaisu ei olisi ollut patentoitavissa prioriteettiajankohtana, on kyseessäsamalla patentin pätevyyttä koskeva väite, joka tulisi ratkaista erillisessä oikeudenkäynnissä.Saksassa Formstein-väite koskee ainoastaan ekvivalenssitilanteita,mikä liittyy siihen, että loukkaus- ja pätevyyskysymykset ratkaistaan erituomioistuimissa. nglannissa Gillette-väite voidaan tehdä myös loukkausoikeudenkäynnissä,mikä liittyy siihen, että siellä pätevyyden ja loukkauksen katsotaankuuluvan hyvin tiiviisti yhteen. Norjan osalta kirjallisuudessa on katsottuhyvien argumenttien puhuvan sen puolesta, että väite voidaan huomioidamyös sanamuodon mukaisen loukkauksen tilanteissa. 47 Ainakin lähtökohtaisestiolisi tällaisessa tilanteessa kysymys ratkaistava mitättömyysoikeudenkäynnissä.2.2.5. Lisäarvon merkitysOn esitetty, että patentoidun keksinnön taloudellisella, terapeuttisella tms. jaloukkaavaksi väitetyn teknisen ratkaisun tuomalla lisäarvolla voisi olla merkitystäpatentin tulkinnassa erityisesti sanamuodon ulkopuolella. 48 Ajatuksena ontällöin, että jos loukkaavaksi väitetty tekninen ratkaisu tuo lisäarvoa suhteessapatentoituun keksintöön, tuomioistuimet kaventavat patentin suojan piiriä. Toisaalta,jos loukkaavaksi väitetyssä ratkaisussa ei ole lisäarvoa, laajenee patentinsuojapiiri. Tätä ajattelutapaa on käytetty ainakin analogiamenetelmäpatenttienoch med den effekt som kommer till uttryck i patentkravet. n dylik utföringsform tillhörteknikens ståndpunkt och faller inte inom patentets skyddsområde.»44Domeij 2006, s. 114. Westlander – Törnroth, s. 282. Domeij 1998, s. 490.45Stenvik 2006, s. 383, s. 406–407. Stenvik 2001, s. 677.46Ks. Stenvik 2006, s. 383–384.47Stenvik 2006, s. 384.48Domeij, The doctrine of equivalence and pharmaceutical patents, NIR 1999, s. 503–523,erityisesti s. 519–523. Domeij 1998, s. 517 ss., erit. 523 ss.