6Tässä tutkimuksessa on kerätty aineistoa eri lähteistä. Tietoa on hankittu aiemmista tutkimuksista,selvitysraporteista, kirjallisuudesta ja internetlähteistä. Tutkimusaineistoa koottaessaon tehty henkilöhaastatteluja, josta saatua tietoa on käytetty benchmarking-tutkimuksentoteuttamisessa ja erilaisista kirjallisista lähteistä saadun tiedon varmentamisessa. Myösbenchmarking-vierailukäynnin tuloksia on hyödynnetty tutkimuksessa. Tutkimus eteni seuraavienvaiheiden kautta; vaihe 1) Benchmarking-tutkimus käynnistyi lähdeaineistoanalyysillaja henkilöhaastatteluilla, joiden pohjalta muodostettiin vertailukriteerit ja tutkimuskysymykset;vaihe 2) Tehtiin tarkempi kirjallisuushaku ja -analyysi, tarkennetut haastattelut javierailukäynti; vaihe 3) Raportin laatiminen.Analyysi tehtiin ensin systeemitasolla, jolloin saatiin käsitys yleisestä poliittisesta ja strategisestalinjasta sekä tehdyistä toimintapoliittisista ohjelmista. Seuraavaksi analysoitiin organisaatiotasonmuutokset, jossa päästiin käsitykseen kehitetyistä markkinamekanismeista jamarkkinaehtoisista tuotantomalleista ja hoivamarkkinoiden kehittymisestä. Yksikkötasonmuutosten analysoinnissa selvitettiin yksityistämiskehitystä, markkinoiden avaamista kilpailulleja alan liiketoimintamalleja.
72 TOIMINTAA OH<strong>JA</strong>AVAT STRATEGIAT <strong>JA</strong> PALVELUTUOTANNONPÄÄLIN<strong>JA</strong>T2.1 Väestö ikääntyyVäestön ikääntyminen tulee esille merkittävänä haasteena sekä Ruotsin että Iso-Britanniansosiaali- ja terveydenhuollon strategioissa ja toimintapoliittisissa linjauksissa. Ruotsissa vanhustenmäärä on yli 65-vuotiaista noin 18 prosenttia ja vanhusten määrä kasvaa nopeasti.Kun 1940-luvulla syntynyt ikäluokka siirtyy eläkkeelle, nousee nopeasti ”ns. young old” -ikääntyneiden määrä (ikäluokat 65–79). Puolitoista vuosikymmentä myöhemmin vuonna2020 sama ikäluokka on ns. ”old old” -ikääntyneitä eli yli 80-vuotiaita. (Taulukko 1).Taulukko 1. Vanhusten määrän kehitysennuste Ruotsissa_______________________________________________________________________________Vuosi 0-19 20-64 65+ 80+ Kokonaismäärä% % % % (x1000)1950 29,4 60,4 10,2 - 7.0411980 26,4 57,3 16,4 3,2 8,3161990 24,6 57,7 17,8 4,3 8,5902000 24,1 58,7 17,2 5,1 8,8332010 24,3 57,3 18,4 5,2 9,2342020 23,1 56,2 20,7 5,1 9,4662030 22,4 53,9 23,7 7,9 9,478_______________________________________________________________________________LÄHDE: Statistics Sweden (2001)Ruotsin hallitus on laatinut kansallisen tavoiteohjelman, jossa on määritelty seuraavia tavoitteita:ikääntyvien ihmisten tulee saada- elää aktiivisina yhteiskunnan jäseninä ja vaikuttaa jokapäiväiseen elämäänsä- elää turvallista elämää ja säilyttää itsenäisen päätäntävallan- saada kunnioittava kohtelu- saada hyvät ja riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.Yksi keskeinen piirre Ruotsin kansallisissa linjauksissa on tavoite tukea ikääntyvän väestönmahdollisuutta asua omassa kodissaan niin pitkään kuin mahdollista ja järjestää erilaisia kotihoitoatukevia palveluja kuten siivous ja muu kodinhoito sekä kuljetuspalveluja. Tällä hetkelläsuurin osa vanhuksista elää omassa kodissaan (noin 92 %) ja vain noin kaksi prosenttiaasuu lastensa luona. (Ministry of Health and Social Affairs, Sweden 4/2001.)Erilaisilla sosiaali- ja vanhuspoliittisilla ohjelmilla on linjattu kehitystä (mm. Nationell handlingsplanför äldrepolitiiken 1998/113, Nationell handlingsplan för utveckling av hälso- ochsjukvården 2000: 149, Samverkan – om gemensamma nämnder på vård och omsorgsområdet2000:11, Challenges to the health care of the future; Summary of the National Action Planfor the Development of Health Care 2001). Kansallinen terveydenhoidon toimintasuunnitelmasisältää mm. seuraavia periaatteita: 1) perusterveydenhuolto ja kunnat muodostavat pe-