Paula Asikainen, Elina Järvenpää, Irene Enlund RUOTSIN JA ISO ...

51.2 Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteetTämän benchmarking-tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ruotsin ja Iso-Britannian hoitojahoivapalvelujen rakennetta ja markkinoita sekä hoivayrittäjyyden kehitystä. Tarkastelunäkökulmanaovat 1) asiakkaiden tarpeet ja palvelutuotantomallit 2) hoivamarkkinat ja 3)alan yrittäjyys ja liiketoiminta. Ruotsi ja Iso-Britannia valittiin tarkastelukohteiksi, koskaniissä on käynnistetty yli kymmenen vuotta sitten reformeja ja toimenpiteitä, jotka tukevatmarkkinaehtoista palvelutoimintaa ja yrittäjyyttä. Niiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmätovat myös perusrakenteiltaan ja rahoitukseltaan Suomen palvelujärjestelmänkaltaisia sekä väestön ikääntymiseen liittyvät kehityshaasteet ovat samansuuntaisia. Tarkasteluon rajattu pääosin ikääntyvien hoito- ja hoivapalveluihin.Tutkimuksessa tarkastellaan muutosta kolmella eri tasolla: systeemi-, organisaatio- ja yksikkötaso.Tutkimuksessa tarkastellaan ensin eri maiden kehitystä ohjaavia strategioita ja toimintapoliittisialinjauksia, koska julkisrahoitteisissa järjestelmissä poliittinen päätöksentekoja strategiset valinnat ohjaavat voimakkaasti kehitystä. Toiseksi tarkastellaan palvelutuotantomalleja,jotka antavat tietoa siitä, minkälaisia markkinamekanismeja on tuotu osaksi palvelutuotantoaja minkälaisia markkinaperusteisia tuotantomalleja on kehitetty. Kolmanneksitarkastellaan yksityistämiskehitystä ja hoivamarkkinoiden kehittymistä vertailumaissa. Neljänneksitutkitaan alan liiketoimintaa. Tarkastelu kohdentuu muutokseen, joka on tapahtunut1990-luvulta lähtien. Tarkastelussa tehdään tietyin osin vertailua myös Suomen palvelujärjestelmään,etenkin kohdissa, joissa Suomessa on tällä hetkellä tunnistettavissa samansuuntaistakehitystä.Tutkimuksen tavoitteena on selvittää:1) Minkälaiset strategiat ja toimintalinjat ohjaavat hoito ja hoiva-alan kehitystä?2) Minkälaisin keinoin markkinaperusteista tuotantoa on kehitetty?3) Mitä markkinamekanismeja avaavia tekijöitä on käytetty?4) Minkälaiset kehitysnäkymät yrittäjyydelle on olemassa?5) Minkä tyyppisiä hyvinvointialan yritys- ja liiketoimintamalleja on tunnistettavissa?1.3 MenetelmätBenchmarking eli vertailukehittäminen on jatkuva ja järjestelmällinen prosessi parhaidenmenetelmien ja toimintatapojen tunnistamiseksi, ymmärtämiseksi ja soveltamiseksi. Vertailukehittämisessäon keskeistä se, että hyviä esimerkkejä nostetaan esiin. Vertailu voi tapahtuaoman toiminnan muutosten analysoinnilla tiettynä ajankohtana tai suhteessa muihin samankaltaisiinyksiköihin. (Tuominen 1994.) Tässä tutkimuksessa vertailua tehtiin mahdollisimmansamankaltaisiin vertailumaihin, joissa oli tunnistettavissa hyviä malleja ja toimintakäytänteitäyli kymmenen vuoden ajalta. Saatavilla oli myös tutkimustuloksia kokeilluistamalleista, mitä voidaan hyödyntää tehtävässä kehittämistyössä.Benchmarking-vertailussa on tärkeää, että valitut kriteerit tekevät erilaisuudelle oikeutta.Tässä vertailussa valitut kriteerit eivät olleet tiukkoja. Esim. eri maiden lukujen vertailua eisuoranaisesti ole raportissa, koska se ei anna oikeutta erilaisuudelle. Lukujen tilastointi jatulkinta ei ole luotettavaa. Tilastollinen vertailu edellyttäisi tarkkaa analyysia myös maidentilastointijärjestelmistä. Tässä benchmarking-tutkimuksessa on enemmän kysymys muiltaoppimisesta selvittämällä tehtyjä toimenpiteitä ja kehitettyjä malleja ja niistä saatuja kokemuksiaja tutkimustuloksia.