Paula Asikainen, Elina Järvenpää, Irene Enlund RUOTSIN JA ISO ...

30Kilpailu on kiristynyt Ruotsissa 2000-luvulla. Kuntien tilaajaosaaminen on myös parantunut.Suurissa kaupungeissa on enemmän kilpailua kuin maaseudulla, jossa helposti syntyy monopoli.Erot kuntien välillä ovat suuret ja pienissä kunnissa puuttuu todelliset markkinat ja valinnanmahdollisuus. Suuret monikansalliset yritykset ovat voittaneet alaa. Toisaalta suurtenyritysten tuotto-odotukset eivät ole täyttyneet ja yrityksiä on vetäytynyt pois hoivamarkkinoilta.Reformit eivät ole kuitenkaan kaikilta osin tuottaneet riittävästi palvelujen tuottajienkannustimia. Kilpailuttamisella on saavutettu asetettuja tavoitteita mm. parannettu palvelujenlaatua, alennettu kustannuksia julkisessa toimessa, asiakkaan valinnan mahdollisuudetovat parantuneet, palvelujen tarjonta on monipuolistunut ja kuntia on kannustettu seuraamaanomaa toimintaa. Työntekijöiden näkökulmasta on tuotu esille mm. turvattomuus, epävarmatyötilanne, irtisanomispelko, lyhyet sopimuskaudet ja työtahdin kiivastuminen.Yksityistämiskehitys on edennyt Ruotsissa nopeasti ja yksityissektori on kaksinkertaistanutosuutensa kuntien ostopalveluista. Iso-Britanniassa kasvu on Ruotsia hitaampaa noin 4,5 %vuodessa. Tulosten mukaan hoivayrityksillä on tulevaisuutta, mikäli ne täyttävät niille asetetutpoliittiset, sosiaaliset ja taloudelliset odotukset. Kuitenkin hoivamarkkinat ovat kunnallistenpäätöksentekijöiden ohjaamia, joten ne poikkeavat vapaista markkinoista. Kilpailu tapahtuusekä laadulla että hinnalla. Iso-Britanniassa yksityinen sektori täydentää julkistaa sektoriaja Ruotsissa se toimii enemmän rinnalla. Yritykset ovat myös erikoistuneet esim. dementiapotilaanhoitoon, koska kilpailu on lisääntynyt.Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavia yritysmuotoja on useita mm: osakeyhtiö, henkilöstöyritys,säätiöt, kauppayhtiöt, yksityisyritys, kunnalliset ja valtiolliset yhtiöt, taloudelliset jaaatteelliset yhdistykset, kaupunginosalautakunta ja julkinen hallinto. Osakeyhtiömuoto onyleisin yksityisten palvelujen tuottamisen muoto terveyden ja sairaanhoidossa. Sairaaloita onyhtiöitetty ja yksityistetty. Monikansalliset yritykset ja yritysketjut ovat sekä Ruotsin ettäIso-Britannian hoiva-alan markkinoilla. Hoiva-alan palveluja tuottavissa yrityksissä enitenhenkilöstöä on yksityisyrityksissä, toiseksi eniten voittoa tavoittelevissa yrityksissä ja kolmanneksiei-voittoa tavoittelevissa yrityksissä. ”Yhden miehen” yrityksiä on vähän.Tulevaisuudessa tavoitteena on saada lisää palveluja, runsaasti valinnan mahdollisuuksiaasiakkaille sekä helppo ja nopea hoitoon pääsy. Käytännön keinoina ovat alueellisuudenvahvistaminen, terveydenhuollon kehittäminen (välineet, teknologia), terveydenhuoltohenkilöstönlisääminen ja uusien palvelujentuottajien saaminen markkinoille. Tavoitteena on myösalueellinen, hajautettu päätöksenteko, yksityisten ja julkisten palvelujen integrointi, joustavapalvelutuotanto ja ICT-pohjaiset tuotteet ja palvelut.JOHTOPÄÄTÖKSETTämän kansainvälinen vertailu osoittaa, että- hoiva-alan yrittäjyyden kasvuedellytykset ovat olemassa, mutta ne ovat riippuvaisia julkisenjärjestelmän strategisista linjauksista, poliittisesta tahdosta, kuntien toimintapolitiikastaja alueellisista eroista (maaseutu vs. kaupunki).- hoiva-alan palvelumarkkinoiden avaaminen ja markkinamekanismien tuominen osaksipalvelutuotantoa ja yrittäjyyden edellytysten luominen ovat osoittautuneet tuottavuutta jaasiakkaan valinnan mahdollisuuksia lisääviksi toimenpiteiksi.