Paula Asikainen, Elina Järvenpää, Irene Enlund RUOTSIN JA ISO ...

29lisää valinnan mahdollisuuksia palvelutuotannossa. Ruotsissa keskeistä on asiakastyytyväisyys,laadukkaat palvelut ja näyttöön perustuva hoito. Halutaan hyvät työolosuhteet, urakehitysmahdollisuus,vakaa työnantaja sekä parempaa johtamista. Tulevaisuuden toimiva terveydenhuoltopalvelujärjestelmäon kumppanuutta, jossa oikeutensa tietävä asiakas ja palvelutuottajatoimivat yhdessä. (Swedish Healthcare in Transition 2001, Håkansson 2000.) Edelleentulee kehittää asiakkaan valinnanmahdollisuuksia, tarpeiden tunnistamista, joustavaapalvelutuotantoa ja kehittää uusia hoitomenetelmiä ja telelääketiedettä (Håkansson 2000,Erixon 2004).6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSETKeskeisinä toimenpiteinä väestön ikääntymisen ja palvelujen tarpeen kasvun haasteisiin vastaamisessaon ollut sekä Ruotsissa että Iso-Britanniassa markkinaehtoisten tuotantomallienja hoivamarkkinoiden kehittäminen. Iso-Britanniassa on lisätty ostoja yksityiseltä sektoriltaja keskeisinä tavoitteina ovat olleet tuottavuuden nostaminen, hallinnon hajauttaminen, yksityistäminen,hyvinvointipalvelujen erikoistuminen sekä johtamisen kehittäminen. Ruotsissakeskeisenä strategiana on ollut markkinamekanismien tuominen kontrolloidusti osaksi julkistapalvelutuotantoa (ns. hajautettu, markkina- ja asiakaslähtöinen malli).Molemmissa maissa on haluttu säilyttää julkinen ohjaus ja verorahoitteiset palvelut. Julkinentaho päättää edelleen, mitä palveluja ostetaan ja kuinka paljon ja valvoo myös laatua. Onkatsottu, että kuntien velvollisuus ei ole tuottaa itse palveluja, vaan niiden pääasiallisena tehtävänäon palvelujen rahoittaminen sekä hoidon suunnittelu ja koordinointi. Perusterveydenhuoltoja kunnat muodostavat perustan väestön terveydenhoidolle ja eri hoitoorganisaatioiden,yksityisten, julkisten ja ei-voittoa tuottamattomien palveluntarjoajien jakunnan välistä yhteistyötä on kehitetty. Iso-Britanniassa byrokraattisesta hallintomallista onhaluttu päästä irti ja kehitetty horisontaalista mallia, jossa on keskitetty tiettyjä toimintoja,mutta hajautettu toisia.Markkinaperustaisten tuotantomallien avulla on pyritty saamaan kilpailun mukanaan tuomaatehokkuutta. Tavoitteeksi on asetettu yhdistää julkisen palvelun ja markkinoiden parhaatpuolet, ts. markkinoiden rationaalinen hyödyntäminen ja markkinamekanismien tuominenosaksi palvelutuotantoa. Toimenpiteinä ovat olleet sairaaloiden lakkauttaminen, yhtiöittämienja yksityistäminen. Myös kiinteistöhuolto on yhtiöitetyt. Tilaaja-tuottajamalli on otettukäyttöön ja asiakkaan valinnan mahdollisuutta on lisätty. Kilpailuttamista ja ostopalvelujaon lisätty ja yksityisten yritysten toimiminen rinnan julkisten palveluja tuottavien organisaatioidenkanssa. Iso-Britanniassa usko markkinamekanismien suoraviivaiseen soveltamiseenterveydenhuollossa hiipui 1990-luvun lopussa.Tilaaja-tuottajamalleista on siirrytty ns. kumppanuusmalleihin, joissa on pitkäkestoiset sopimukset,luottamukseen tukeva kumppanuus ja ohjausvälineenä informaatio-ohjaus. Ruotsissaon todettu, että terveydenhoitoon ei sovi tilaaja-tuottajamalli. Tilaaja-tuottajamallin heikkouksinaon esitetty seuraavaa: tilaajilta puuttuvat selkeät ohjeet, tarveanalyysit ja priorisointija seuranta on jäänyt vähälle. Asiakasvalintamalli on otettu hitaasti käyttöön ja kuntien välilläon suuria eroja. Asiakasvalintajärjestelmän heikkoutena on tuotu esille seuraavaa: vanhuksentai omaisten on vaikea etsiä vaihtoehtoja ja tehdä rationaalisia päätöksiä. Asiakkaannäkökulmasta palvelujen jatkuvuus on merkittävä tekijä.