Paula Asikainen, Elina Järvenpää, Irene Enlund RUOTSIN JA ISO ...

23Toisaalta työntekijöiden sitoutumisen aste on muuttunut ja vastuunotto myös organisaationkehittämisestä on lisääntynyt (vrt. julkinen järjestelmä) ja halu vaikuttaa omaan työhön.Myös johtaminen on koettu erilaiseksi. (Savolainen 2004.)4.5 Kustannusten kehitysTutkimustulosten mukaan palvelujen tuottamisen kustannukset ovat pienentyneet hiemanyksityistettäessä palveluja. Tukholmassa vuosina 1998–2000 tehdyissä kilpailuttamisissanoin puolet tapauksista johti siihen, että toiminnan kustannukset vähenivät. Noin neljäsosassane pysyivät ennallaan ja neljäsosassa nousivat. Kilpailuttamisen seurauksena syntynyttehokkuus ja kustannusten väheneminen ovat johtuneet yksityisten yritysten alhaisemmistahenkilöstömääristä, tehokkaammasta organisaatiosta ja säästöistä käyttötarvikkeissa. Yksityistäminenitsessään ei välttämättä tehosta toimintaa. Yksityisten yritysten tuleminen markkinoilleon vaikuttanut myös maakäräjien omien yksiköiden toiminnan tehostumiseen. Kuitenkaanasiakkaan palvelumaksut tai verot eivät ole alentuneet. Kustannuksia ovat nostaneetmm. vaatimukset hoidon laadussa, yritysten voitontavoittelun lisääntyminen tai yksityisetpalveluntuottajat eivät ole noudattanut tehtyä sopimusta. (Utvärdering av konkurrensutsättninginom Stockholm stad under åren 1998-2000, Savolainen 2004.)4.6 Yksityisen palvelutuotannon kehitysnäkymätJulkisyhteisöjen ateriapalvelujen kilpailuttaminen on edennyt Ruotsissa pidemmälle kuinSuomessa. Suomessa yksityisten palvelutuottajien osuus kuntasektorilla ruokahuollon markkinoistaon noin 10–15 %. Yksityisten palvelutuottajien määrä lisääntyi Ruotsissa kuntienteknisellä toimialalla peräti 200 %:illa vuosina 1995–1999. Sosiaali- ja terveyspalveluissasiivouspalveluissa on ollut noin 60 % nousu ja koulujen siivouksessa 90 %. Myös Suomessasiivouspalvelujen yksityistäminen on lisääntynyt ja sen odotetaan kasvavan edelleen lähivuosina.Ruotsissa pesulapalvelut ja tekstiilihuolto hoidetaan pääasiassa yksityisten palvelutuottajientoimesta. Suomessa yksityissektorin osuus kuntien palvelulaitosten tekstiilihuollostaon yli 90 %. Suomessa kotipalvelujen saanti on Pohjoismaisessa vertailussa niukinta: Tanskassalähes joka neljäs yli 65-vuotias saa apua kotiin, Norjassa joka kuudes, Ruotsissa jokakahdestoista ja Suomessa joka kahdeskymmenes. (Vaarama & Kautto 1999.)Yksityislääkäripalvelujen käytön osuus kaikista lääkärikäynneistä on kasvanut 11–12 %vuodesta 1985. Alueelliset erot ovat suuria ja suurien kaupunkien yksityislääkärikäyntienosuus lääkärikäynneistä on 50 % ja pientien kuntien 5 %. Ripeintä työllisyyden kasvu onollut osakeyhtiömuotoisissa terveydenhuollon yrityksissä. On arvioitu, että yksityisesti tuotettujenjulkisten palveluiden määrä Ruotsin kunnissa lisääntyy noin 20–30 %:n vuosivauhdilla.Ruotsin kuntaliiton mukaan jopa 75 % sosiaali-, terveys- ja opetustoimen palveluistavoitaisiin kilpailuttaa. Ruotsissa asenteet kilpailuttamiseen ovat pääosin myönteisiä ja asiakkaatovat olleet tyytyväisiä yksityisiin terveyspalveluihin. (Erixon 2004.)Tuottajan näkökulmasta kilpailun kiristyminen ja laatuvaatimukset ovat johtaneet siihen, ettäesimerkiksi kotipalvelua tarjoavat yritykset ovat erikoistuneet joko kotiapuun, kuntoutukseentai kotisairaanhoitoon. Erityisesti yksityiset mainostavat koulutetun henkilökunnan osaamistadementiapotilaiden tai mielenterveyspotilaiden hoidossa. (Mikkola 2003.) Ruotsissa onyksityistetty julkisesta sairaanhoidosta sekä vanhusten ja kehitysvammaisten hoidosta vainkymmenesosa, lasten päivähoidosta 12 prosenttia. Sairaanhoidosta on yksityistetty eniten