Paula Asikainen, Elina Järvenpää, Irene Enlund RUOTSIN JA ISO ...

22Myös kilpailuttajan taidoilla on merkitystä onnistuneelle kilpailuttamisprosessille. Tavoitteetja pelisäännöt ovat oltava selvät; onko kyseessä laadun parantaminen, kilpailuttajan kyvyn,toiminnan laadun valvonta, yhteistyö tuottajien kanssa, vaatimukset palvelujen saatavuudelle,henkilöstön vähimmäismäärälle ja taidoille, henkilöstön jatkuvuus ja osaavat ja myönteisestikilpailuttamiseen suhtautuvat johtajat. Ruotsin kokemusten mukaan kilpailuttaminen eivaikuttaisi paljoakaan itse hoitopalvelujen saatavuuteen. Sitä vastoin se voi vaikuttaa asiakkaanhoitoon pääsyn odotusaikoihin. Tukholman läänin maakäräjillä on ollut 2000-luvunalussa muuta maata lyhyemmän jonot hoitoon, myös mahdollisuudet saada lääkäriltä aikaaon yksityistämisen jälkeen parantunut. Myös St. Göranin sairaalan hoitojonot ovat kuuluneetRuotsin lyhyimpiin. (Savolainen 2004.)Hankinta suoritetaan julkisia hankintoja koskevassa laissa annettujen yksinkertaistettua hankintaakoskevien sääntöjen mukaisesti. Myös maakäräjien itse ylläpitämät yksiköt voivatantaa tarjouksia. Mikäli tarjoukset osoittavat, että tästä on etua, voi kilpailuttaminen johtaahuomattaviin muutoksiin. (Luukkonen 2002.)4.4 Työntekijän näkökulma kilpailuttamiseenRuotsin kunta-alan ammattiliitto Kommunsarbetareförbundet on tuonut julki yleiset linjauksetjäsenistön keskuudessa raportissa ”Solidaritet och valfrihet i välfärden” (2002). Raportissapainotetaan, että hyvinvointipalveluja tulee jakaa tarpeen mukaan, rahoittaa verovaroin jatuottaa pääosin julkisesti, jota kilpailulla voidaan tehostaa. Demokraattisesti valittujen elintentulee päättää yksityistämiseen liittyvistä asioista, ei markkinoiden. Kannanoton mukaan80 % palveluista tulee tuottaa julkisina ja 20 % voidaan kilpailuttaa, koska muuten poliittisenjärjestelmän ohjausote heikkenee. Oikein muotoiltu kilpailu eri tuottajien, julkisten osuuskuntienja yksityisten, välillä lisää tuottavuutta. Valinnan vapaus ja tasa-arvo pitää mahdollistaa.Pelisäännöt toimijoille tulee olla selkeät ja läpinäkyvät, samoin poliitikkojen valvontaja arviointivelvollisuudet. Tietyt palvelut halutaan pitää kilpailuttamisen ulkopuolella mm.erikoissairaanhoito ja suuret sairaalat. On myös eriäviä näkemyksiä:osa ei hyväksy minkäänlaistayksityistämistä ja osa taas haluaa varmistua, ettei liiallinen voitonjako omistajille muodostuohjaavaksi tekijäksi.Yhteenvedonomaisesti voidaan todeta:1) Voitontavoittelu ei saa määrä sitä, mitä kukin saa osakseen. Hyvinvointia kansalaisilletarjottavista hyvinvointipalvelujen määrästä on tehtävä poliittiset päätökset, ei voittolaskelmienpohjalta. Maksettavan korvauksen (esim. asiakasvalintajärjestelmä) täytyy olla arvoltaankohtuullinen, ei saa hyödyttää yksityisiä palveluja kunnallisten kustannuksella.2) Kaikkien toimintojen pitää voida tehdä ylimääräistä tulosta, jolla voidaan turvata tulevaisuus,voitto palvelujen tuottamisessa tulee hyväksyä, ei kuitenkaan laadun kustannuksella.3) Vain ne yritykset, jotka täyttävät laatuvaatimukset ja antavat työntekijöilleen hyvät työehdot,saavat tehdä voittoa, huijausta ei hyväksytä veromaksajien kustannuksella. Tässä kohdinmerkittävässä roolissa ovat kilpailuttamisen taito ja sopimukset sekä selkeät laatuvaatimuksetja pelisäännöt.Myös työntekijöiden näkökulmaa on tuotu esille ja huolta on herättänyt mm. turvattomuus,epävarma työtilanne, irtisanomispelko, lyhyet sopimuskaudet ja työtahdin kiivastuminen.