Paula Asikainen, Elina Järvenpää, Irene Enlund RUOTSIN JA ISO ...

21voitu laajentaa ostopalveluita yksityiselle sektorille muun muassa Englannissa ja Ruotsissa.Terveydenhuollossa kilpailuttaminen on tuotu esille soveltuvana lähinnä tavarahankintojen jaosin alihankintapalveluiden (majoitus, siivous, ruokailu) osalta. Yksityisrahoitusta on käytettyyhä enemmän myös terveydenhuollon infrastruktuurin rahoituksessa. Englannissa tämä onkuitenkin kohdannut laajaa vastustusta ja kritiikkiä julkisrahoituksen valumisesta yritysteneduksi. Iso-Britannian reformiprosesseja on seurattu paljon. Viimeaikaiset raportoinnit osoittavat,että kilpailu ja markkinamekanismien käyttö eivät olennaisesti ole johtaneet kustannustenalenemiseen tai tuottavuuden lisääntymiseen. (Koivusalo 2003.)Ruotsissa riittävän palvelutuottajien määrän saamiseksi osa kunnista on pyrkinyt aktiivisestilisäämään yksityisten palvelujen tarjontaa. Uusia yrityksiä on houkuteltu paikkakunnalleavaamalla julkinen palvelutuotanto kilpailulle. Myös kunnan omaa henkilöstöä on kannustetturyhtymään yrittäjiksi mm. osoittamalla toimitiloja ja yrittäjäkursseja. Ruotsissa on otettukantaa myös tasapuolisten toimintaedellytysten turvaamiskesi siten, että yksityisten palvelujentuottajienon voitava kilpailla samoista lähtökohdista ja samoin perustein kuin kunnanomat palveluorganisaatiot (Vehkasaari 2002). Äärin (2005) tutkimuksessa todettiin myösmarkkinoiden avautuneen ja tutkimukseen osallistuneet yritykset kokivat kilpailun määränmarkkinoille sopivaksi.Yksityiset palveluntuottajat tuottavat runsaasti mm. kotipalveluita ja vanhusten asumispalveluita.Yritykset ovat kuitenkin riippuvaisia kuntien hankinnoista. Sosiaalipalveluiden ostaminentapahtuu kilpailuttamisen kautta, johon myös kuntien omat palveluyksiköt voivat osallistua.Julkisissa hankinnoissa sopimuskaudet ovat Ruotsissa yleensä 3–5 vuotta. Kilpailuttaminenon parantanut palveluiden laatua, alentanut kustannuksia julkisessa toiminnassa jakannustanut kuntia tehostamaan niiden oman toiminnan seurantaa. Yksityisen sektorin kustannustehokkuuson perustunut joustavampaan työvoiman käyttöön ja toiminnan hyväänsuunnitteluun. Kuntien toimintamenoihin suhteutettuna yksityisten palvelujen arvo on suhteellisestisuurinta lasten päivähoidossa (7,5 %), vanhusten huollossa (8,6 %) sekä perhehoidossa(9,6 %). (Lith & Martikainen 2002.)4.3 KilpailuttaminenRatkaiseva tekijä on kilpailuttamisen taito. Ruotsissa kunnat ovat lisänneet markkinoidenhyödyntämistä ja kilpailuttamista 1990-luvulta lähtien. Ostopalvelujen osuus kuntien käyttökustannuksistakasvoi vuodesta 1998 vuoteen 2001 8,9 prosentista 11,4 prosenttiin (37 miljardiakruunua). Volyymiltaan eniten ostopalveluja käytettiin hoito- ja hoivapalveluissa sekäopetuksessa ja opetustoimessa 9,7 prosenttia. Yksityisten yritysten osuus kuntien palvelujenostoista oli 55 prosenttia ja yhdistysten 20 prosenttia. Kommunerna och konkurrens (2003.)Kilpailuttamiseen liittyvä ammattitaito on parantunut sekä kunnissa että maakäräjillä. Valvontaon parantunut, samoin kilpailuun osallistuvien palveluntuottajien ammattitaito. Myöstarjoukset ovat aiempaa yksityiskohtaisempia ja vastaavat tilaajan tarpeita paremmin. Kilpailuttaminenon johtanut hyvissä tapauksissa: kustannusten vähentymiseen, selvempiin laatuvaatimuksiinja parempaan laadunvalvontaan. Huonoissa tapauksissa tuloksena on ollut heikentynytlaatu, kasvaneet kustannukset sekä epävarmuutta ja huolta työntekijöiden ja asiakkaidenkeskuudessa (Utvärdering av konkurrensutsättning inom Stockholms stad 1998-2000). Alkuvaiheessa kilpailtiin pitkälti pelkästään hinnalla, mutta nykyisin laadulla sekälaadulla ja hinnalla.