Paula Asikainen, Elina Järvenpää, Irene Enlund RUOTSIN JA ISO ...

20jopa 70 prosenttia. Yleisintä se oli hoitoalalla ja hyvinvointipalveluja tuottavissa yrityksissätyöskentelevien määrä kasvoi vuosien 1995–2001 välillä lähes puolella. (Erixon 2004.) Sosiaalidemokraattienvaltakaudella suunta vaihtui enemmän laatukehityksen ja henkilöyritystenkehittämisen suuntaan.Kunnat ja maakäräjät ovat yhä edelleen selvästi suurimpia työantajia hoitopalveluissa. Erotkuntien välillä ovat suuret, osassa kuntia on yksityistetty palveluja paljon ja osassa ei juurilainkaan. Yksityistämiskehitys on voimakkainta Tukholman läänin maakäräjillä ja muillasuurkaupunkialueilla.- Yksityistetyn toiminnan osuus kaikista hyvinvointipalveluista on Tukholman lääninmaakäräjillä 16,8 prosenttia, kun koko Ruotsin keskiarvo on 6,7 prosenttia.- Ruotsin kunnista yhteensä 18 oli vuonna 2000 yksityistänyt yli viidesosan kaikista kunnallisistapalveluistaan, näistä 13 oli Tukholman läänin maakäräjien alueella.- Tukholman läänin ja Västmanlandin lääneissä tehtiin vuonna 2001 yli 40 prosenttia kaikistaperusterveydenhuollon lääkärikäynneistä yksityistetyillä palveluntuottajilla.- Tukholman läänin maakäräjillä joka kolmas sairaanhoitoalan työntekijöistä työskenteleeyksityisissä yksiköissä. Kaksi yritystä, Capio ja Praktikertjänst, hallitsevat markkinoita.(Erixon 2004.)Yksityistämisasian ympärillä käyty keskustelu on ollut poliittisesti värittynyttä ja se on herättänytvoimakkaita tunteita, vaikkakaan selkeää yhteyttä vasemmisto/oikeisto linjauksiin eiole osoitettavissa Ruotsissa tapahtuneessa kehityksessä. Ruotsissa muutokset palvelutuotannossaovat olleet melko rajuja ja tapahtuneet lyhyessä ajassa. Edelleen suurin palvelujentuottajaon julkinen sektori, vaikka kehitys yksityistämiseen suuntaan etenee koko ajan. Ruotsissaon kansallisesti suuret alueelliset erot yksityistämisessä ja selvää yhteyttä poliittiseen valta-asemaanei ole osoitettavissa. Suurkaupunkialueet ovat edenneet muita alueita nopeamminja Tukholman malli on useissa eri lähteissä esille tuleva uudistettu palvelutuotannon malli.Ruotsissa on huomattu, ettei yksityistäminen ole saanut aikaan todellista kilpailua lukuisineeri palveluntuottajineen. Monin paikoin tilanne on johtanut vain muutaman yrityksen hallitsemiinmarkkinoihin. Usein nämä ovat olleet monikansallisia suuryrityksiä. Voittoa tavoittelemattomiapalveluntuottajia (erilaiset osuuskunnat ja yhdistykset) esiintyy paljon vähemmänkuin oli ajateltu. Kilpailuttamisen johtaminen ns. asiakasvalinta- tai palvelusetelijärjestelmäänon tuonut mukanaan omat ongelmansa. Jotta asiakasvalintajärjestelmä toimisi kunnolla,täytyy palveluista olla tiettyä ylitarjontaa, mikä taas tulee kalliiksi. Hoidon laatu ja tasojää monesti asiakkaan itsensä harkittavaksi. Ollaankin sitä mieltä, että yksityistämisen vaikutuksetnäkyvät kokonaisuudessaan vasta vuosien kuluttua. (Savolainen 2004.)4.2 Markkinoiden avaaminen kilpailulle ja reformitKansainvälisesti kilpailuttamisella ja markkinaehtoistamisella on pyritty terveydenhuollossaetenkin tehokkuuden ja asiakaslähtöisyyden lisäämiseen. Myös palvelujen laadun parantaminentuodaan usein esille markkinaehtoistamisen tavoitteissa. Kokemuksia markkinaehtoistamisestaja kilpailuttamisesta voidaan etsiä terveydenhuollon reformeista eri maissa. Vertailussaon kuitenkin huomioitava, että kunkin maan palvelujärjestelmä on sidoksissa maankansalliseen politiikkaan, käytäntöihin ja prioriteetteihin.Terveyspalveluiden ja kilpailuttamisen kansainvälisiä ulottuvuuksia tarkastellut Koivusalo(2003) toteaa, että julkisen sektorin reformit ovat muokanneet kehyksen, jonka kautta on