Paula Asikainen, Elina Järvenpää, Irene Enlund RUOTSIN JA ISO ...

17tuuosuus. Kundval-järjestelmää ei pidä ymmärtää yksinomaan palvelusetelijärjestelmänä.Kyseessä on asiakkaan oman valinnanmahdollisuuden mahdollistava periaate ja antamallapalvelujen käyttäjälle mahdollisuus valita palvelun tuottaja voidaan julkista palvelutuotantoaja julkisia resursseja ohjata markkinamekanismien kautta. (Mitchel 2001.)Kundval-järjestelmä on ollut käytössä Nackan kunnassa jo vuodesta 1985 vanhustenhuoltopalveluissa.Tuolloin vanhukset saivat valita oman jalkojenhoitajansa. Vuonna 1992 järjestelmälaajeni kotipalveluun ja vuonna 2001 järjestelmä laajeni vanhustenhuollon asumispalveluihin.Tässä järjestelmässä asiakas valitsee palveluntuottajan, mutta rahaliikenne tapahtuuaina kunnan ja palveluntuottajan välillä. Asiakkaan edustaja tai kunnan viranomaiset voivattarvittaessa avustaa palveluntuottajan valinnassa. Kunnan sosiaalivirasto maksaa tietyin perusteinvahvistetun korvauksen (check peng) suoritetusta palvelusta asiakkaan valitsemallepalveluntuottajalle. Asiakas maksaa kunnanvaltuuston vahvistaman omavastuuosuutensasuoraan kunnalle. Kunnallisista ja yksityisistä palveluista peritään samat maksut.Yksityinen palveluntuottaja voi olla yritys tai taloudellinen tai aatteellinen yhdistys. Tullakseenauktorisoiduksi kunnallisen kotipalvelun tuottajaksi yksityisen palveluntuottajan ontäytettävä sosiaalilautakunnan asettamat kriteerit, mm. laatu. Vastaavat kriteerit edellytetäänmyös kunnan omilta palveluyksiköiltä. Yksityisiltä palveluntuottajilta edellytetään myöslääninhallituksen hyväksyntä. Valvontaviranomaisena toimii sosiaalilautakunta, koska se onviime kädessä vastuussa palvelujen järjestämisestä.Kuluttajien valinnan mahdollisuuden katsotaan avaavan tietä markkinamekanismien käytölle.Markkinamekanismia voidaan hyödyntää julkisten palvelujen järjestämisessä ja julkisiaresursseja voidaan ohjata säännellysti markkinoiden kautta ja palvelutuottajien kesken syntyytervettä kilpailua laadukkaista palveluista. Kilpailuttamisen vaikutuksia on tutkittu paljonRuotsissa ja tulokset ovat olleet myönteisiä. Tieto kilpailuttamisesta on synnyttänyt 3–5 %säästöt ja itse kilpailuttaminen 10–30 %. Vanhustenhuollossa on saatu 22 % säästöt. Kilpailuttamisenmyötä palvelujen laatukysymykset ovat nousseet keskeisiksi. Kundvaljärjestelmäon ollut suositumpi Tukholman seudulla ja Etelä-Ruotsissa kuin muualla. Kundval-järjestelmäänon suhtauduttu poliittisen vakaumuksen mukaan eri tavalla.Yleisintä asiakasvalinta on Tukholman maakäräjillä. Kuitenkin vuoteen 2002 mennessä kokoRuotsissa asiakasvalintamallin oli ottanut vanhustenhuollossa käyttöön vain toistakymmentäkuntaa. Tukholmassa valinnanvapauden periaate on koskenut myös kotipalvelua vuodesta2002 alusta lähtien. Vuonna 2003 tehdyn selvityksen mukaan neljäsosa vanhuksista oli valinnutpalvelujensa tuottajaksi yksityisen. Ongelmaksi näyttää muodostuneen yritysten päätöslopettaa toimintojaan, koska tavoitettuja voittoja ei ole savutettu. Sopimuksia ovat purkaneetsuuret yritykset kuten ISS Care Partner ja Svensk Äldreomsorg (Utvärdering av konkurrensutsättninginom Stockholms stad). Vanhuksille on tuottanut myös ongelmia valitasopiva palvelun tuottaja 10–15 palveluntuottajasta, koska palvelun laatua on vaikea tietää.(Savolainen 2004.)Asiakasvalintajärjestelmän heikkoutena onkin tuotu esille, että vanhuksen – etenkin dementoituneen– on vaikea etsiä eri vaihtoehtoja, vertailla eri palveluntuottajia ja tehdä rationaalisiapäätöksiä. Jatkuvuus on muodostunut keskeiseksi tekijäksi valintaa tehtäessä. Näyttääsiltä, että vanhukset valitsevat mielellään tutun ja turvallisen palveluntuottajan oli se sittenyksityinen tai kunnallinen (esim. Solna) Asiakasvalintamallin on katsottu sälyttävän liikaavastuuta potilaalle/asiakkaalle laadunvalvonnasta. Asiakkaan tulee kyetä vertailemaan esim.lääkärien kykyjä ja taitoja. Asiakasvalintamallin on katsottu myös lisäävän kilpailua yrittäji-