Paula Asikainen, Elina Järvenpää, Irene Enlund RUOTSIN JA ISO ...

16tapahtui siirtymä keveämmistä ja halvemmista palveluista laitosmaisempiin ja kalliimpiinpalveluihin. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002.)Englannin järjestelmää on myöhemmin muutettu kustannusten pienentämiseksi. Tuki annetaanpaikallisten viranomaisten budjeteista ja sitä on suunnattu kustannuksiltaan keveämpiinasumispalveluihin. Englannissa on keväällä 2002 valmisteltu lakia, jolla säädeltäisiin omaishoitajalleannettavaa lomajaksoa palvelusetelijärjestelmässä. Siinä annettaisiin kuntien sosiaaliviranomaisillelaajat valtuudet määritellä voucherin sisältöä. Kohteena on kolme ryhmää:vammaisten lasten huoltajat, aikuisinvalidit, joilla on huoltaja sekä vammaisten lasten vanhemmat.Palveluseteli määriteltäisiin joko hoitoaikana tai rahamääränä. Palvelun tuottajinavoisi toimia kunta itse, jokin toinen kunta Englannissa tai Walesissa sekä yksityiset palveluntuottajat.Hoidon hinta ja muut ehdot olisivat samat kuin kunnan omassa palvelussa. Sopimussuhdemääritellään tässä syntyvän palveluntuottajan ja kunnan välille. Palvelun tuottajanaei voisi toimia itsenäinen ammatinharjoittaja eikä järjestelmässä hyväksytä työnantajasuhteensyntymistä asiakkaan ja palveluntuottajan välillä. Palveluseteli tulisi käyttää budjettivuodenkuluessa. (Sosiaali- j terveysministeriö 2002.)Englannissa on vuonna 2001 hyväksytty vammaisia lapsia ja heitä hoitavia omaisia koskevalainsäädäntö (The Carers and Disabled Children Act), joka antaa paikallisviranomaisillemahdollisuuden suorittaa rahallinen korvaus sosiaalipalvelujen hankkimista varten. Vaihtoehtoisestiomaishoitajien jaksamista tukevan lyhytaikaiseen hoitoon ja vammaisten lastentilapäishoitoon voidaan antaa palveluseteli (voucher). Englannissa setelituki voidaan määritelläjoko rahana tai hoitoaikana. Perheen tulot eivät vaikuta setelituen suuruuteen. Palveluntuottajat voivat olla yksityisiä tai kunnallisia, ei kuitenkaan yksityisiä ammatinharjoittajia.(http://www.finlex.fi – hallituksen esitys eduskunnalle). Mikkolan (2003) mukaan Englannissavuonna 1996 käynnistynyt palvelusetelikokeilu oli suunnattu lasten esikoulutuksenkysynnän ja tarjonnan lisäämiseen. Tavoitteena oli myös lisätä naisten työssäkäyntimahdollisuuksia.3.2.6 Kundval-järjestelmä Ruotsissa (kuntalainen valitsee)Asiakavalinta mallille on useita nimityksiä Ruotsissa: asiakasvalinta (kundval), valinnanvapaus (valfrihet) sekä erilaiset -raha ja -shekki-loppuiset nimitykset (-peng, -check). Suomessaon käytetty sanaa ”palveluseteli”. Raportissaan ”Julkisten palvelujen järjestäminenRuotsissa” Martikainen ja Lith (2002) ovat käsitelleet laajasti Kundval-järjestelmää. Järjestelmääon pidetty jatkona terveydenhuollossa käytössä oleville hoitotakuu- ja valinnanoikeusjärjestelmille.Kuntien vastuulla olevien sosiaalipalvelujen järjestämisessä järjestelmä onyleistynyt. Siinä asiakkaalla on oikeus valita mieleisensä palveluntuottaja kunnan kanssasopimuksen tehneistä yksityisistä tai julkisista palveluorganisaatioista. Järjestelmälle onominaista vaihtoehtoisten toimintamuotojen ja toimintatapojen hyödyntäminen. Kunta hyväksyypalvelun tuottajat, jotka voivat olla myös yksityisiä palveluyrityksiä.Osa kunnista kilpailuttaa hankintamenettelyn pohjalta palveluntarjoajia, joiden joukosta asiakkaatvoivat valita mieleisensä palveluntuottajan (ramavtalsupphandlingar). Toisissa kunnissaasiakkaat voivat valita palveluntuottajan kunnan ”hyväksymistä” palveluntarjoajista(auktorisationsförfarandet), mikä muistuttaa julkista hankintamenettelyä ja merkitsee eräänlaistapalveluntuottajien esikarsintaa. Tämän jälkeen asiakkaalla on oikeus valita näistä palveluntuottajistamieleisin. Kunta määrittelee asiakkaan hoidon tarpeen ja määrän sekä maksaasaadusta hoidosta palveluntuottajalle. Asiakkaalla voi olla kunnan määrittelemä omavas-