Paula Asikainen, Elina Järvenpää, Irene Enlund RUOTSIN JA ISO ...

12lääkärin (General Practioner, GP) listalle. NHS:n yleislääkäreitä on Britanniassa 36 000. Perusterveydenhuollossaon potilasmaksu, sen sijaan sairaalahoito on ilmaista. Ensiapua lukuunottamatta potilas pääsee sairaalaan vain GP:n lähetteellä. Suuren potilaslistan omaavat GP:tsaavat myös itse toimia palvelunostajana. (www.open.gov.uk/doh/dhhome.htm,www.nhsconed.net) NHS – säätiöt (NHS Trusts) tarjoavat laajalla rintamalla sairaala- jamuita palveluita – onnettomuuksista ja hätätilanteista pitkäaikaissairaiden ja vammaistenhoitoon saakka. (Alasaarela 2003).Iso-Britanniassa yli 12 % (n. 7.5 miljoonaa brittiä) kuuluu yksityisen vakuutuksen piiriin.Julkisten palvelujen tarveharkinta sekä palvelun tarvitsijoiden tulojen ja varallisuuden huomioonottaminen asiakasmaksuissa ovat aiheuttaneet sen, että osa väestöstä on omaehtoisestivarautunut tulevaan avun tarpeeseen. Tätä tarkoitusta varten vakuutusyhtiöt alkoivat 1990-luvun alussa markkinoida vapaaehtoista hoitovakuutusta. Vuoden 1999 lopussa vapaaehtoisellahoitovakuutuksella vakuutettuja oli Britanniassa vajaa 34 000 eli alle prosentti maanväestöstä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001.)Ruotsi on pohjoismainen hyvinvointivaltio, jossa palvelut rahoitetaan verovaroin. Maakäräjiennoin 130 miljardin kruunun nettomenoista terveydenhuolto (erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto)vie 86 % ja tuloista verotulot muodostava 70 % ja valtionosuudet 20 %.(Lith & Martikainen 2002.)3 MARKKINAPERUSTAISET TUOTANTOMALLIT3.1 Markkinamekanismien tuominen osaksi palvelutuotantoaPalvelujen avaaminen kilpailulle on alkanut Ruotsissa 1980-luvulla. Ruotsissa on voimallisestiyksityistetty ja yhtiöitetty palveluja 1990-luvulla. Sairaaloita on lakkautettu, yhtiöitettymaakäräjien omistamiksi yhtiöiksi ja yksityistetty. Kiinteistöhuolto on yhtiöitetty, jolla onsaatu tehostettua kiinteistötaloutta. Tilaaja-tuottajamalli on otettu käyttöön, hankintalainsäädännönpelisäännöt on omaksuttu ja kuluttajien valinnanmahdollisuutta ja oikeutta valitaitselleen sopivimmat palveluntuottajat on korostettu.Kilpailuttaminen, ostopalveluiden lisääntyminen ja yksityisten yritysten toimiminen rinnanjulkisia palveluja tuottavien organisaatioiden kanssa ei Ruotsin mallin mukaan kuitenkaantarkoita julkisten palveluiden yksityistämistä. Keskeinen tekijä, joka erottaa yksityistämisenja julkisten palveluiden kilpailuttamisen toisistaan on määräysvallasta luopuminen. Julkisentahon kilpailuttaessa palveluhankintoja sen määräysvalta palveluiden sisältöön ei poistu. Julkinentaho yhä päättää, mitä palveluita ostetaan, kuinka paljon, minkä laatuisia, kuka palveluttuottaa ja kuka palveluita saa. Kilpailuttamisen tavoitteena on käyttää hyödyksi markkinamekanismienedut ja säilyttää samalla määräysvalta niiden sisältöön.Palveluista huolehditaan julkisesti, koska yhteiskunnan edun mukaista on katsottu olevanpalvelujen takaaminen kaikille kansalaisille. Tasa-arvolähtökohdasta katsotaan kaikkien kansalaistenolevan näihin palveluihin oikeutettuja riippumatta siitä, olisiko heillä siihen itsevaraa. Palvelujen julkinen rahoittaminen ei tarkoita sitä, että julkisen vallan olisi ne itse tuotettava.Palvelujen vaihtoehtoisina tuottajina voidaan nähdä kunta (myös muu kuin omaasuinkunta), kuntayhtymä, kunnallinen yhtiö, henkilöstöyritys, ei-voittoa tuottava yhteisö