12.07.2015 Views

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

SHOW MORE
SHOW LESS
  • No tags were found...

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

41.4 Työpaikan haitta- ja vaaratekijöitä* työn kuormitustekijät- TTurvL 25 §: Jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavallatavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissä olevin keinoinryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi.- fyysinen tai psyykkinen yli- tai alikuormitus: kohtuuton työmäärä, aikapaine, tietokuormitus,jopa runsas matkustaminen- työntekijä voi perustellusta syystä saada pyynnöstä työterveyshuollolta selvityksen työkuormituksestaan- asiasta tiedon saatuaan (työntekijältä, työsuojeluvaltuutetulta, työterveyshuollolta) työnantajanselvitettävä asia ja ryhdyttävä käytettävissään oleviin toimiin haitallisten kuormitustekijöidenvähentämiseksi; yksilölliset erot voivat vaihdella eikä kaikkien kuormitustekijöidenpoistamiseen ole keinoja* väkivallan uhka ja yksintyöskentely- jos ilmeistä väkivallan uhkaa, väkivaltatilanteet tulisi pyrkiä ehkäisemään ennakolta(esim. vartiointi, rakenteellinen suojaus)- yksintyöskentelyssä järjestettävä mahdollisuus yhteydenpitoon ja avun hälyttämiseen* häirintä ja epäasiallinen kohtelu- TTurvL 28 §: Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaatai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiastatiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi.- häirintä: sanoin, toimin tai asentein loukkaavaa käyttäytymistä (syrjintää), joka jatkuvanaaiheuttaa haittaa kohteen terveydelle (voi olla myös sukupuolista häirintää)- epäasiallinen kohtelu (kiusaamista): esim. henkilön työsuorituksen jatkuvaa ja perusteetontaarvostelua (myös esimiehen taholta)*KKO 1992:180: Työnantajan edustaja oli ajoittain suhtautunut työntekijään asiattomasti ja epäystävällisesti.Työntekijä oli työnantajan edustajan puhuttelun jälkeen sairastunut niin, ettei hän enää voinut palata töihin.Korkein oikeus katsoi selvitetyksi, että työntekijän sairastuminen oli ainakin osittain johtunut työnantajanedustajan menettelystä. Työnantaja velvoitettiin työsopimuslain 32 §:n 1 momentissa säädetyn työturvallisuusvelvollisuutensarikkomisen johdosta suorittamaan työntekijälle vahingonkorvausta. (Ään.)Ikaalisten KäO 12.5.1998: Työnantajan ja työntekijän väliset suhteet olivat kireät. Työnantaja moitti työntekijäätoisten kuullen äänekkäästi mm. laiskaksi, ammattitaidottomaksi, sairaaksi, hulluksi ja tottelemattomaksi.Työyhteisöstä ja työtehtävistä eristämisen ankarin muoto oli työntekijän työnteon ja liikkumisentäydellinen rajoittaminen. Työntekijän oli lupa oleskella vain henkilökunnan pukeutumistilassa. Tila oliikkunaton, noin 12 neliön suuruinen huone, jossa oli 16 vaatekaappia, naulakko ja tuoli sekä käynti pesu- jaWC-tiloihin. Työnantaja oli käynyt muutaman kerran sammuttamassa pukeutumistilan valot työntekijänollessa siellä. Työnantaja oli myös valvonut, että työntekijä pysyi kyseisessä tilassa. Työntekijä joutui olemaanpukeutumishuoneessa noin 30 päivää. Työnantaja tuomittiin työsyrjinnästä (syrjintäperusteena työntekijänikä sekä luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutetun asema).

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!