Metsiensuojelun tavoitteita 2000-luvun suomessa - BirdLife Suomi

vertailukelpoinen Suomeen. Kuljetusten osuus hinnasta puolestaan on esimerkiksi puutaloissaEurooppaan 7–10 ja Japaniin 12–15 prosenttia tuotteen kustannuksista tehtaalle.Koko valmiin talopaketin hinnasta ostajalle kuljetusten osuus on vain kolmanneksen tästäeli muutamia prosentteja.Puun jatkojalostusta on tuettu Suomessa eri ohjelmin, mutta menestys tarvitsee muutakinkuin teknologiaa. Eräitä menestyjiä lukuun ottamatta Petäjistö ym. (1997) nimesivätSuomen puun jatkojalosteiden todellisiksi heikkouksiksi asiakaslähtöisen tuotannon jamarkkinatuntemuksen puutteen. Selby & Petäjistö (2002) puolestaan korostivat alueellistenosaamiskeskittymien merkitystä Tanskan menestyksen selittäjänä. Myös työministeriö kirjoittaaäskettäisessä arviossaan puun jatkojalostuksen keskittämisen tarpeesta (Työministeriö2002). Alan keskittyminen on parhaiten onnistunut Pohjanmaalla, missä sijaitsevat myösmonet parhaiten menestyneistä yrityksistä.8–6 Metsä energian tuottajanaVaatimus 400 000 lisähehtaarin rauhoittamisesta on loogisesti ristiriitainen. Samaan aikaanvaaditaan puuenergian lisäkäyttöä, mutta se on mahdotonta tällaisella totaalikiellolla.– maa- ja metsätalousministeri Raimo Tammilehto Turun Sanomissa 15.3.2002Onko luonnonsuojelujärjestöjen esittämä metsiensuojeluohjelma ristiriidassa toisen ympäristönsuojeluntavoitteen, uusituvan biomassan energiakäytön kanssa? Yksin latvusmassaaja runkopuuta eli hakkuutähdettä jää kaikille hakkuualoille vuosittain noin 29 miljoonaakuutiometriä (Hakkila & Fredriksson 1996). Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio suositteleekolmanneksen jättämistä maastoon maan ravinnetasapainon säilyttämiseksi, elitähdettä voisi teoriassa poistaa noin 20 miljoonaa kuutiometriä. Tätä puuta sekä esimerkiksiensiharvennuspuuta voidaan hakettaa ja käyttää sähköntuotantoon. Teknisesti korjuukelpoisintaon avohakkuualojen tähde, jota saisi helpohkosti ja edullisesti talteen noin 8,6miljoonaa kuutiometriä vuodessa (Hakkila & Fredriksson 1996), joskin sähkön hinnannoustessa muun tähteen talteenoton kannattavuus paranee.Nykyisen hallituksen ilmasto-ohjelman skenaarioissa on suunniteltu 12,4 TWh:n sähköntuottamista kotimaisella bioenergialla vuoteen 2010 mennessä (hake, kuorimajätteet,mustalipeä; ei turvetta), kun luonnonsuojelujärjestöt ovat esittäneet tavoitteeksi 17 TWhvastaavalle ajanjaksolle (Greenpeace, Suomen luonnonsuojeluliitto & WWF 2002). Nykyinentuotanto on vain 0,8 TWh.Yksi TWh vaatii puoli miljoonaa kiintokuutiometriä haketta. Tällöin 17 TWh vastaamaastossa 8,5 milj. puukuutiota, mikä on alle puolet yllä lasketusta puuhakepotentiaalistaja saman verran kuin avohakkuualoilta saisi nykytekniikalla ja -hinnoilla kerättyä edullisestijo nyt. Esitetty metsiensuojeluohjelma ei tilannetta muuta, koska se ei edellytä hakkuidenalentamista nykyisestä (kuva 8.2). Hakkeen käytön reilu lisäys sähköntuotannossa loisi myöstyöpaikkoja (Greenpeace ym. 2002).95