Metsiensuojelun tavoitteita 2000-luvun suomessa - BirdLife Suomi

sekä valtion tuissa metsätaloudelle. Jo ohjelmaa laadittaessa siitä tehty ympäristövaikutustenarvio totesi, että hakkuumäärien nostaminen edelleen on ekologinen riski. Metsien suojeluuntulisi panostaa voimakkaasti, jotta hakkuiden kielteiset ympäristövaikutukset eivätjohtaisi metsäluonnon tilan heikkenemiseen edelleen.Kansalliseen metsäohjelmaan kirjattiin, että ohjelman puitteissa tehdään Etelä-Suomeenpainottuva metsiensuojeluohjelma, jonka ”toteuttaminen on 2010 jo pitkällä”. Vuonna 2000valmistui asiantuntijatyöryhmän mietintö, joka totesi selkeän metsien suojelun tarpeenEtelä-Suomessa, Oulun läänin länsiosassa sekä Lounais-Lapissa. Sen jälkeen valtioneuvostoasetti etujärjestötoimikunnan valmistelemaan suojelun toimintaohjelmaa asiantuntijamietinnönpohjalta. Metsätalouspainotteinen toimikunta ei kuitenkaan ehdottanut suojeluohjelmaa,vaan suojeluohjelman tarpeen arvioimista uudelleen vuonna 2007. Näin siitäkinhuolimatta, että tutkimustulosten valossa suojelun tarpeesta ei ole epäselvyyttä. Toimikuntaei myöskään tehtävänantonsa mukaisesti asettanut määrällisiä tai ajallisia tavoitteita Etelä-Suomen metsien suojelulle. Sen sijaan toimikunta ehdotti erilaisten suojelukeinojen kokeiluhankkeitasekä lisätutkimusta. Ohjelma on saanut kriittisen vastaanoton tiedeyhteisössä jaluonnonsuojelujärjestöissä. Vaikka suojelun kokeiluhankkeet sekä olemassa olevien suojelualueidenennallistaminen ovat hyödyllisiä, eivät ne poista kiireellistä metsien lisäsuojeluntarvetta. Kiireellistä olisi etenkin nykyisten suojelualueiden laajentaminen, sillä monet Etelä-Suomen suojelualueista eivät nykyisellään riitä pitämään yllä uhanalaisten lajien elinvoimaisiakantoja.Metsiensuojeluohjelman viivyttäminen on vaarallista myös siksi, että samalla aiotaantukea metsätalouden tehostamista sadoilla miljoonilla euroilla. Hakkuut kohdistuvat erityisestivanhoihin kuusivaltaisiin metsiin, joissa menetetään runsaasti tärkeitä suojeluarvojaennen vuotta 2007.Suomen metsät tänäänSini HarkkiMetsiä on Suomessa käytetty jo vuosisatoja. Merkittävimmin niiden luonnetta on muutettuvasta toisen maailmansodan jälkeen tehokkaan metsänhoidon ja hakkuiden levitessä kokomaahan. Metsänhoito, tienrakennus, ojitukset ja hakkuut ovat muuttaneet metsiämme perustavanlaatuisellatavalla. Monet metsälajistolle tärkeät metsän rakenteet ovat vähentyneetdramaattisesti: uhanalaiset lajit kaipaavat muun muassa metsänhoidossa syrjittyä lehtipuuta,lahoa puuta sekä luonnonmetsille tyypillistä suojaisaa pienilmastoa.Metsät ovat Suomessa uhanalaisten lajien tärkein elinympäristö ja metsätalouden vaikutuksetuhanalaistumisen tärkein syy. Edelleen kasvavat hakkuumäärät sekä metsien ikäluokkajakaumanmuuttuminen vaateliaalle lajistolle kielteiseen suuntaan johtavat metsälajistonuhanalaistumisen kiihtymiseen lähitulevaisuudessa.Suomen metsistä on suojeltu hakkuilta 4,1 prosenttia. Metsien suojeluohjelmat ovatperustuneet pitkälti tiettyjen luontotyyppien edustavimpien kohteiden suojeluun. VastaNatura 2000-ohjelman tavoite oli elinvoimaisen metsälajiston turvaaminen pitkällä aikavälillä,mutta siinä vain 0,15 prosenttia entisestään suojelematonta metsämaata sisältänytohjelma epäonnistui. Suojellut metsät sijaitsevat edelleen korostetusti pohjoisimmissa jakaruimmissa metsissä. Etelä-Suomessa puutteita on kaikkien metsäisten luontotyyppiensuojelussa. Pohjois-Suomessa puutteita on suojelun katvealueilla sekä runsaspuustoisim-7